Opetusministeri Henna Virkkunen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampereella

Transkriptio

1 Opetusministeri Henna Virkkunen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampereella

2 TALOUDELLISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSESTA HALLITUSKAUDELLA Hallitus aloitti toimintansa keväällä 2007 pitkäaikaisen noususuhdanteen aikana työllisyyden hyvä taso viennin vetovoima korkea kulutuskysyntä Maailmanlaajuinen taantuma alkoi vuonna 2008 aluksi oletettiin vaikutusten olevan Suomessa vähäiset maailmanlaajuisuus tyrehdytti viennin ja 1990-luvun tapaan kansainvälistä vetoapua ei ollut saatavilla vanhat kasvun moottorit vaikeuksissa

3 TULEVISTA TALOUSNÄKYMISTÄ Euroalue ja maailmantalous elpyvät hyvää vauhtia Globaalissa taloudessa olemme yksi kokonaisuus Saksan talous on kehittynyt hyvin Yksittäisten jäsenmaiden taloudellinen epävarmuus huolenaiheena Suomen kasvu on lähtenyt lupaavasti käyntiin kansainvälinen kysyntä kääntyi kasvuun tämän vuoden toisella neljänneksellä työllisten määrä on kääntynyt kasvuun ja vienti on alkanut vetää Julkisen talouden kestävyyden turvaaminen haasteena

4 JULKISEN TALOUDEN KESTÄVYYDEN TURVAAMINEN Haasteet Ikäsidonnaisten menojen kasvu Verotulojen aleneminen Suhdanneluonteisten menojen kasvu Valtiontalouden elvytystoimet Toimenpiteet Finanssipolitiikan kiristäminen Rakenteelliset uudistukset työurien pidentäminen palvelurakenteiden ja prosessien kehittäminen julkisten palvelujen tuottavuuden parantaminen (mm. tietojärjestelmät ja niiden yhteentoimivuus, synergiaedut, työtehtävien organisointi) Julkisen sektorin valinnat, panostusten oikea kohdentaminen ja oikea-aikaisuus tärkeää.

5 Julkinen velka

6

7 TALOUDELLISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSESTA HALLITUSKAUDELLA Kansantalouden ohjaaminen kasvu-uralle käynnistettiin nopeasti MODERNI KASVUSTRATEGIA pohjautuu yhä vahvemmin koulutukseen, tutkimukseen ja kiristyvään kansainväliseen kilpailuun Oikein kohdennetut osaamispanostukset keskeisiä, koska tiedon huikea lisäys tulee näkymään talouskasvun suurena sisällöllisenä muutoksena Korkean osaamisen ja tuotannon hajoaminen eri puolille maailmaa ei suoranainen uhka - arvonlisä saavutetaan kuitenkin korkean osaamisen ja tki-toiminnan kautta Globaaleihin kysymyksiin vastaaminen maamme kannalta enemmänkin mahdollisuus kuin ongelma Nousevien talouksien merkitys markkina-alueena ja yhteistyökumppanina korostuu ja luo edellytyksiä tulevaisuuden kasvulle Kotimarkkinoiden kehittäminen edellyttää kansainvälistä kilpailukykyä ja perinteisten vahvuusalueiden uudistumiskykyä

8 HALLITUSOHJELMAN TAVOITTEISTA JA TOTEUTUMISESTA Nopeassa työelämän ja talouden muutoksessa ongelmien kompleksisuus ja moninaisuus edellytti hallinnonalojen välistä yhteistyötä ja koordinointia niin eri toimenpiteiden kuin panostusten osalta Hallinnonalojen välisen yhteistyön rinnalla korostui kansainvälinen, alueellinen ja sidosryhmäyhteistyö Yhteisen tahtotilan toteuttamiseksi hallitus pystyi tarvittaessa nopeisiin päätöksiin ja niiden toimeenpanon käynnistämiseen

9 HALLITUSOHJELMAN TAVOITTEISTA JA TOTEUTUMISESTA Luovuus, osaaminen ja korkea osaamistaso maamme menestymisen edellytys innovaatiojärjestelmän kansainvälinen arviointi; Suomen Akatemian tieteen tilaa ja tasoa koskeva selvitys yliopistouudistus ja korkeakoulujen taloudellisten toimintaedellytysten turvaaminen, laki Suomen Akatemiasta, ammattikorkeakoululaki huippuosaamisen vahvistaminen sekä opetuksen ja tutkimuksen laadun parantaminen Aalto-yliopisto luovan talouden vahvistaminen Euroopan unionin kilpailukyvyn vahvistaminen kasvun ja työllisyyden ohjelman pohjalta sekä unionin yhteistoiminnan vahvistaminen innovaatio- ja energiapolitiikassa Suomi on osallistunut ja vaikuttanut aktiivisesti eurooppalaisen tutkimus, innovaatio- ja koulutusalueen kehittymiseen Lissabonin sopimus, Eurooppa 2020-strategia ja innovaatiounioni

10 HALLITUSOHJELMAN TAVOITTEISTA JA TOTEUTUMISESTA Talousstrategiassa osaaminen, yrittäjyys ja uudistumiskyky hyvinvoinnin lisäämisen perusta innovaatiotoimintaan panostettu merkittävästi kilpailukyvyn ja tuottavuuden vahvistamiseksi heikentyneestä taloustilanteesta huolimatta työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa on parannettu hallituksen Kasvu-työryhmän ehdotusten toimeenpano Aluepolitiikan painotuksina elinkeino- ja yritystoiminta, osaaminen ja työvoima, palvelut ja yhteydet sekä toimiva aluehallinto edistetty alueiden kilpailukykyä osaamiskeskittymiä kehittämällä, aluehallintoa uudistamalla ja turvaamalla kansalaisten peruspalvelut koko maassa tulevaisuuden haasteena alueiden profiilien ja painoalojen vahvistaminen sekä aluehallinnon kehittäminen näitä tavoitteita entistä paremmin palvelevaksi sektoritutkimuksen kapasiteetin nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen Kokonaisvaltaisen kehittämisen turvaamiseksi ministeriöiden välistä horisontaalista yhteistyötä on vahvistettu

11 HALLITUSOHJELMAN TAVOITTEISTA JA TOTEUTUMISESTA Innovaatiopolitiikka Innovaatiopolitiikan tehostaminen -> päähuomio koulutus-, tutkimusja teknologiapolitiikkaan Kansallinen innovaatiostrategia ja selonteko Huippututkimuksen kehittäminen, Suomen Akatemian rahoitusedellytysten vahvistaminen sekä pyrkimys Suomen Akatemian ja TEKES-yhteistyön vahvistamiseen SHOKit käynnistetty Tki-toiminnan kansantuoteosuus 4 prosenttiin vaalikauden aikana Panostettu uusiutuvan energian ja muun ympäristöteknologian sekä palvelusektorin tki-toimintaan

12 HALLITUSOHJELMAN TAVOITTEISTA JA TOTEUTUMISESTA Koulutus- tiede- ja kulttuuripolitiikka Tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen on turvattu varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen Opetuksen ja tutkimuksen laatua vahvistettu lisäpanostuksin ja rakenteita uudistamalla -> oppilaitosverkkoa sopeutettu väestökehitykseen koulutuksen saatavuus maan kaikissa osissa turvaten Opiskelijoille turvattu tutkintoon johtavan koulutuksen maksuttomuus sekä parannettu opintososiaalisia etuuksia Perusopetuksessa on panostettu laadun kehittämiseen Ammattikoulutuksen vetovoimaa on vahvistettu, aloituspaikkoja lisätty ja suunnattu alueellisen työvoimatarpeen mukaisesti Toteutettu ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Käynnistetty opintojen eri vaiheisiin liittyviä kehittämistoimia työurien pidentämiseksi ja koulutuspaikkojen käytön tehostamiseksi

13 HALLITUSOHJELMAN TAVOITTEISTA JA TOTEUTUMISESTA Korkeakoulut Koulutuksen ja tutkimuksen laadun parantaminen Rakenteellinen kehittäminen Ohjauksen kehittäminen Korkeakoulujen kansainvälistyminen Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia Maisteriohjelmien ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen maksukokeilu ja tilauskoulutus Yliopistojen kehittäminen Yliopistojen taloudellinen ja hallinnollinen autonomia Ammattimaisen tutkijanuran kehittäminen Perusvoimavarojen lisääminen sekä yliopistojen maksuvalmius ja pääomittaminen Yliopistojen rahoituspohjan monipuolistaminen Ammattikorkeakoulujen kehittäminen Ammattikorkeakoulujen tki- linjaukset ja arvioinnin käynnistäminen Ammattikorkeakoulujen ohjausta, rahoitusta hallintoa koskeva selvitys

14 KEHITTÄMISHAASTEISTA Järjestelmät, joissa sekä julkinen että yksityinen pääoma ovat vahvoja, työvoima korkeasti koulutettua, tietointensiivisten toimintojen osuus on suhteellisen suuri sekä joissa painotetaan "elinikäistä oppimista" menestyvät nykykriisissä parhaiten" (Rouvinen ja Ylä-Anttila: Kriisin jälkeen, 2010) Miten siirrytään perinteisestä, klusteripohjaisesta elinkeino- ja innovaatiopolitiikasta avoimempaan ja kokeilevampaan suuntaan? Miten turvataan tki-panosten riittävyys, kun yrityksissä leikataan kuluja ja julkisen sektorin talouden kestävyyttä pitää vahvistaa? Miten luodaan osaamiskeskittymiä, joissa uudet ideat syntyvät ja leviävät? Innovaatiotoiminnan panostuksia tulee jatkaa niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla suhdannetilanteesta riippumatta Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmä on kytkettävä nykyistä tiiviimmin eurooppalaisiin ja maailmanlaajuisiin osaamisverkostoihin

15 KEHITTÄMISHAASTEISTA Miten turvataan osaavan työvoiman saatavuus työikäisen väestön vähetessä ja parannetaan työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa? Miten taataan osaavan työvoiman riittävyys ja toisaalta sopeutumiskyky nopeisiin talouden ja työelämän muutoksiin? Miten turvataan osaavan työvoiman riittävyys elinkeinoelämässä hoivapalveluiden tarpeen kasvaessa? Miten palvelut voidaan järjestää älykkäämmin ja tuottavammin? Tuottavuuden kasvu edellyttää riittävää inhimillistä pääomaa. Työvoiman riittävyyden turvaamiseksi tulee jatkaa toimenpiteitä työurien pidentämiseksi, kehittää työvoimatarpeiden ennakointia ja ottaa tulokset huomioon koulutustarjonnan mitoituksessa ja sisällöissä. Koulutusjärjestelmässä on lisättävä joustavuutta, vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Elinikäistä oppimista tulee kehittää tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa.

16 LOPUKSI Korkeakoululaitosta ja tiedepolitiikkaa on uudistettu voimakkaasti Toimenpiteitä tulee jatkaa korkeakoulutuksen ja tieteen laadun sekä vaikuttavuuden vahvistamiseksi tulevina vuosina Osaamisen kehittäminen ja talouden kestävyyden vahvistaminen luovat pohjan tulevaisuuden kilpailukyvylle ja hyvinvoinnille