1 HYVINVOINNIN, TERVEYDEN JA MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 HYVINVOINNIN, TERVEYDEN JA MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN"

Transkriptio

1 1 KRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNGIN HYVINVOINTIKERTOMUS 1 HYVINVOINNIN, TERVEYDEN JA MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN Kts. myös Pohjanmaan maakuntaliiton strategia (www.obotnia.fi) Kts. myös Vaasan shp:n järjestämissuunnitelma (www.vshp.fi) Kts. myös K5 kuntayhtymän hyvinvointikertomus (tulossa vuoden 2013 aikana) Kts. myös Kaskisten kaupunkistrategia sekä talous- ja toimintasuunnitelma 2013 Terveydenhuoltolaki (1326/2010) velvoittaa kuntia seuraamaan ja edistämään kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Myös useat muut lait ottavat kantaa kuntien hyvinvoinnin edistämiseksi (mm. Suomen perustuslaki, kuntalaki, maankäyttö- ja rakennuslaki, ympäristönsuojelulaki, jätelaki, laki kuntien kulttuuritoiminnasta, yhdenvertaisuuslaki, pelastuslaki, lastensuojelulaki, liikuntalaki, tuleva sosiaalihuoltolaki ja tuleva vanhustenhuoltolaki). Kunnan lakisääteinen velvoite on laatia hyvinvointikertomus kerran valtuustokaudessa ja sen toteutumisesta on raportoitava vuosittain. Hyvinvointikertomus on osa kunnan vuosikellon mukaista strategista johtamista ja päätöksentekoa. Se auttaa kuntaa hahmottamaan kunnan hyvinvoinnin vahvuudet ja heikkoudet. Lisäksi kunnassa on oltava hyvinvoinnin edistämisen rakenteet. Hyvinvoinnin edistäminen on kunnan kaikkien hallinnonalojen perustehtävä yhteistyössä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Kuntalaisten oma vastuu hyvinvoinnista ja sen vaikutuksesta omaan lähiyhteisöön on tärkeätä. Hyvinvoinnin edistämisessä onkin kyse monialaisesta, poikkisektoriaalisesta tiedolla johtamisesta, joka tapahtuu tiiviissä vuoropuhelussa eri toimijoiden ja kuntalaisten kanssa. Hyvinvoinnin edistäminen kannattaa, sillä se tuottaa kustannussäästöjä. Huomattavaa kuitenkin on, että pelkkä hyvinvointikertomuksen laatiminen ei riitä, vaan sen tuottama tieto on toimeenpantava päivittäiseksi työkaluksi niin luottamushenkilöille, viranhaltijoille kuin eri alan asiantuntijoille. Jokaisen kunnan työntekijän perustehtävänä on omalla asiantuntija-alueellaan hyvinvoinnin edistäminen. Se onkin sisällytettävä jokaiseen palvelukohtaamiseen. Hyvinvoinnin edistäminen on tulevaisuuteen investoimista kunnassa. Kristiinankaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin ensimmäisen hyvinvointikertomuksen. Kaupunginjohtaja nimesi vuodeksi 2013 uuden hyvinvointityöryhmän ja hyvinvoinnin edistämistä koordinoivan henkilön, joka käy raportoimassa kaupungin johtoryhmälle. Uuden valtuustokauden hyvinvointikertomuksen työstäminen aloitettiin vuoden 2013 alussa. Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon ky (K5) palkkasi 50 % työpanoksella HTT Kristiina Strandmanin koordinoimaan ja tukemaan K5 kuntien (Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Maalahti ja Närpiö) hyvinvointikertomusprosessia vuonna K5 kuntayhtymä laati huhtikuussa sopimuksen THL:n kanssa osallistumisesta pilottialueena Kuntatuki- hankkeeseen (Hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisen kuntatuki), jossa vuoropuheluun

2 2 perustuvissa monialaisissa työpajoissa edistetään hyvinvointikertomusprosessin etenemistä kunnissa ja tuetaan kuntien monialaista tiedolla johtamista. Hankkeen työpajatyöskentelyn tuotoksena valmistuu vuoden 2014 alussa Opas kuntien monialaisen hyvinvoinnin johtamisen tueksi. THL:n erityisasiantuntija, TtT Heli Hätönen toimii hankkeen vetäjänä. Kuntatuki hanke on osa Innokylän ja THL:n tekemää yhteistyötä Pohjanmaan BoWer verkoston kanssa. Hyvinvointi merkitsee erilaisia asioita eri ihmisille ja erilaisia asioita elämänkaaren eri vaiheissa. Se tarkoittaa ihmisen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, emotionaalista ja hengellistä hyvää oloa, joka syntyy ihmisen itsensä, hänen läheistensä, lähiympäristönsä ja palvelujärjestelmän toiminnan sekä yhteiskuntapolitiikan tuloksena. Hyvinvoinnin tekijöitä ovat muun muassa terveys ja toimintakyky, elinolosuhteet, elinympäristö, asuminen, toimeentulo, mielekäs tekeminen, ihmissuhteet, yhteisöllisyys, osallisuus ja turvallisuus. (Lähde: Tämän kertomuksen tilastotiedot on kerätty eri tietokannoista. Tietojen oikeellisuudesta vastaavat kyseiset tietokannat. Tilasto-osuus on tämän kertomuksen liitteenä. Kertomus on kirjoitettu suomeksi ja kielenkääntäjän toimesta käännetty ruotsiksi. Kaste-hankkeessa kehitetty Sähköisen hyvinvointikertomuksen tietokanta on ollut päälähde (käyttöoikeudet tietokantaan ja sähköisen hyvinvointikertomuksen työalustaan on kaupungin johtoryhmän jäsenillä), jota on täydennetty mm. Sotkanetin, Hyvinvointikompassin, Tilastokeskuksen, Kelan, Pohjanmaa lukuina tietokannan, THL:n eri tietokantojen, kuntien omien tietokantojan ja Pohjanmaan ATH-tutkimuksen tiedoilla. Tekstissä on merkitty se tietokanta, josta tieto on otettu. Lisäksi on käytetty kunnissa jo olemassa olevaa tietoa, esimerkiksi kuntien strategiat, ohjelmat, hankkeet sekä talous- ja toimintasuunnitelmat. Seuraavaksi Kristiinankaupungin kaupunginjohtajan katsaus edellisen valtuustokauden hyvinvointipolitiikasta: Jokainen kaupungin keskus yhdessä kaupungin päättäjien kanssa on toiminnallaan edistänyt kaupungin asukkaiden hyvinvointia valtuustokaudella Perusturvakeskus: Perusturvakeskuksen toiminta on toteutettu lautakunnan vahvistaman strategian mukaisesti. Painopistealueet ovat olleet lapset, nuoret ja nuoret aikuiset sekä ikääntyvä väestö. Varhaista puuttumista on painotettu ja työtapana on laaja seulonta sekä panostusten kohdistaminen sinne, missä tarvetta on todettu. Perhekeskus perustettiin (huhtikuussa 2012) lasten, nuorten ja nuorten aikuisten parissa työskentelevien tahojen yhdistämiseksi. Fyysinen läheisyys on helpottanut eri ammattiryhmien yhteistyötä ja selkiyttänyt toimijoiden välisiä rajapintoja. Moniammatillinen työskentely on tehostanut kohderyhmän ongelmien ja haasteiden tunnistamista ja käsittelyä. Koulukuraattorin palkkaaminen oli tervetullut lisä keskuksen palveluvalikoimaan ja se paransi yhteyksiä koululaisiin/nuoriin.

3 3 Kaupungin demografinen kehitys on haasteellinen. Ikääntyvän väestön huolenpidon turvaamiseksi tarvittavien käytäntöjen kehittäminen on tärkeä asia, joka myös myötävaikuttaa taloudellisen kantokyvyn ylläpitämiseen. Seniorineuvolan, kotihoidon, yöpartiotoiminnan ja omaishoidon panostusten tavoitteena on ylläpitää asukkaiden toimintakykyä ja mahdollisuuksia asua omassa kodissa mahdollisimman kauan. Panostukset geriatriseen kärkiosaamiseen ovat ajankohtaisia - kuntayhtymä K5 suunnittelee alueellista geriatrista keskusta Kristiinankaupunkiin. Perusturvan rakennemuutos jatkuu ja tällöin kehitetään kotiin suunnattavia palveluja. Samanaikaisesti kustannusvastuu määritellään uudelleen, jolloin suurempi vastuu annetaan yksilöille. Tällöin resursseja voidaan vapauttaa kaupungin muiden velvollisuuksien hoitamiseen ja sitä kautta hyvinvoinnin laajentamiseen. Sivistys- ja vapaa-aikakeskus:sivistys- ja vapaa-aikakeskuksen toiminnalla on kasvava merkitys elämänlaadun ja hyvinvoinnin edistäjänä. Kansalaisopiston toiminta luo viihtyisyyttä, hyvinvointia ja terveyttä edistävää terapiaa sekä luovia aktiviteettejä kaupungin kaikille ikäryhmille. KO panostaa tietoisesti terveys- ja liikuntakursseihin. KUNNIG i Väst ja OSAAVA K 3 -hankkeiden puitteissa on järjestetty henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä tilaisuuksia. KO on myös järjestänyt yleisiä keskustelutilaisuuksia kaupungin strategia-asiakirjasta, Cittaslow-liikkeestä ja lähidemokratiasta. Liikunta- ja nuorisosektori on edistänyt asukkaiden hyvinvointia tarjoamalla mahdollisuuksia vapaa-ajanharrastuksiin ja virkistykseen. Uimahalli on tärkeä asukkaiden viihtyvyydelle ja hyvinvoinnille. Eri ikäryhmät ovat löytäneet oman toimintansa uimahallissa. Monet uudet terveysliikunnan kampanjat ja hankkeet ovat lisänneet asukkaiden osallistumista, ja erityistarpeita omaaville ryhmille on kehitetty panostuksia. Kaupungin nuorisoneuvosto on ollut tärkeä areena vaikuttamismahdollisuuksien ja osallisuuden edistämiseksi ja nuoria on kuultu parlamenteissa, työpajoissa ja kyselyissä. Erilaisten yhteistyöhankkeiden puitteissa on järjestetty hankkeita ja tapahtumia, joissa on kiinnitetty huomiota nuorten terveyteen. Ylisektoriaalinen yhteistyö on aloitettu koordinoivan verkoston avulla. Hyvän kotoutumisen, suvaitsevaisuuskasvatuksen, kulttuurisen moninaisuuden sekä aktiivisen kansalaisuuden edistämiseksi on toteutettu hanke Maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla sekä järjestetty kansainvälisiä kahviloita ja tapahtumia. Kaupungin aktiivinen ja monipuolinen kulttuuri- ja taidetoiminta lisäsi osaltaan asukkaiden aktiivisuutta, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia. Taide-elämykset, kokemukset ja itsensä toteuttamismahdollisuus rakensivat osaltaan myönteistä ilmapiiriä. Kolmannen sektorin toimijoita, yleishyödyllisten yhdistysten, vapaaehtoisten ja erilaisten harrastuspiirien toimintaa tuettiin ja luotiin toimintaedellytyksiä hyvinvointia edistävään toimintaan.

4 4 Kirjasto, ml. sivukirjastot ja lainauspisteet sekä kirjastoautopalvelut, oli tärkeässä asemassa kansalaisen tietohuollon, viihtyvyyden ja hyvinvoinnin kannalta. Kirjastossa tarjottiin myös kulttuuripalveluja, kirjailijavierailuja, opiskelutiloja ja mm. verkkopalveluja. Pääkirjaston viihtyvyyteen tehtiin parannuksia vuoden 2012 aikana. Museotoimi lisäsi museaalisen tiedon saavutettavuutta tuottamalla äänimaisemia museoista, (mahdollista kuunnella verkossa). Museotoimi tuotti myös sisältöä kotona asuville muistisairaille ja Hyvinvointi Tv:n lähetyksiin sekä useita kokonaisuuksia laitoksissa asuville muistisairaille ja heidän läheisilleen. Sivistys- ja vapaa-aikakeskus sai korkean arvosanan henkilöstöanalyysissä (2012), mikä osoittaa, että toimintaa arvostetaan ja että se on tärkeä asukkaiden viihtyvyyden kannalta. Tekninen keskus:tekninen keskus on valtuustokaudella luonut avoimemman suhteen kuntalaisiin ja viihtyisämmän ympäristön. Kauden aikana on tarkistettu asema-, yleis- ja rantakaavoja kunnan vakituisten asukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden viihtyisyyden parantamiseksi. Leppäsalmen ja Antilan alueet tarjoavat mahdollisuuksia merenläheiseen asumiseen. Selkämeren sairaalaa on korjattu vaiheittain ja sen myötä perusturvakeskus on saanut paremmat tilat ja koko hoitotoiminta on keskitetty yhteisiin tiloihin, mikä helpottaa asukkaiden asiointia. Kantakaupunkiin on rakennettu uusi uimahalli Kristiinankentän ja Kristiinahallin viereen, mikä tarjoaa uusia mahdollisuuksia kaikenikäisille. Sen sijoittuminen muiden liikuntalaitosten ja koulujen läheisyyteen helpottaa urheilukeskuksen käyttöä ja tarjoaa kerrannaisvaikutuksia. Antilassa asuvien lasten koulutien turvallisuus on parantunut kevyen liikenteen väylän rakentamisen myötä, ja tavoitteisiin sisältyy useampia kevyen liikenteen väyliä liikenneturvallisuuden turvaamiseksi. Tulevaisuuden haasteista mainittakoon kaupunginsilta ja rautatiensilta, jotka ovat vaaratekijöitä pyöräilijöille ja jalankulkijoille. Viheralueilla on raivattu vesakkoa, mikä on lisännyt kaupungin asuinalueiden ja ympäristöjen siisteyttä. Uusi matonpesulaituri Leppäsalmella otettiin hyvin vastaan. Metsähallitus peruskorjaa vuosina lähellä kaupunkia sijaitsevaa Tiilitehtaanmäen luontopolkua, mikä lisää asiakkaiden luonnossa liikkumismahdollisuuksia. Koulutuskeskus:Hyvinvoinnin edistämistä on koko perusopetuksessa toteutettu Kiva Kouluohjelman puitteissa, joka pyrkii vähentämään ja ehkäisemään kiusaamista. Perusopetuksen ja lukion terveystieto antaa opiskelijoille tietoja ja välineitä oman terveyden hoitamiseksi. Nuorille jaetaan valistusta monipuolisesti ja se näyttää esim. vähentävän tupakointia ja lisäävän terveellisiä elämäntapoja. Liikuntatunneilla pyritään hakemaan jokaiselle sopiva liikuntaharrastus. Kouluruokailussa otetaan huomioon terveellinen ravinto.

5 5 Kouluissa järjestetään ulkoilu- ja urheilupäiviä. Perusopetuksen kerhotoiminnalla (valokuvauskerho, seikkailukerho, uimakerho, terveelliset välipalat) pyritään lisäämään koulujen viihtyvyyttä ja luomaan mielekästä toimintaa oppilaille kouluajan ulkopuolella. Osaava K 3 -hankkeen puitteissa on kouluyksikköjen koko henkilöstölle tarjottu koulutusta, jonka teemana on ollut mm. työ- ja muu hyvinvointi, ääniergonomia sekä Yhteistä hyvää - päivä erilaisine harjoituksineen. Lisäksi jokainen kouluyksikkö on saanut pienen taloudellisen tuen oman ohjelman laatimiseksi työkyvyn turvaamista ja parantamista varten. Henkilöstön monipuolinen kouluttautuminen on tukenut työntekijöiden jaksamista ja todennäköisesti vaikuttanut sairauspoissaoloihin vähentävästi. Hallintokeskus:Hallintokeskus on katsonut, että kaupungin hallinto toimii moitteettomasti, taloutta hoidetaan tehokkaasti, toiminta on avointa ja organisaatiota johdetaan demokraattisesti. Hyvinvointikertomuksessa havaitut puutteet huomioidaan kaupungin palveluiden jatkosuunnittelussa resurssien mahdollistamalla tavalla. Riitta El-Nemr Kaupunginjohtaja

6 6 2 HYVINVOINTITIETO VALTUUSTOKAUDEN SUUNNITTELUN POHJAKSI 2.1 YHTEENVETO KUNNAN ELINVOIMAISUUTTA JA VÄESTÖÄ KUVAAVIEN INDIKAATTOREIDEN TUOTTAMASTA TIEDOSTA (KTS. LIITE 1) Merellisen idyllinen puutalokaupunki, Kristiinankaupunki, perustettiin vuonna 1649 Pietari Brahen toimesta. Kristiinankaupunki sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa Porin, Vaasan ja Seinäjoen keskipisteessä. Kuviossa 1 on Kristiinankaupungin sijainti kartalla. Kristiinankaupunki kuuluu Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään ja Turun yliopistosairaalan ERVA-alueeseen sekä Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon (K5) kuntayhtymään. Kristiinankaupunkilaisista asuntokunnista 88,9 % (koko maa 54,4 %) asuu rivi- ja pientaloissa. Asuntokunnista 18 % (koko maa 30,4 %) asuu vuokra-asunnoissa. Kesämökkien lukumäärä on 1377 (Tilastokeskus ). Vaasaan 101 km Poriin 96 km Seinäjoelle 117 km Kuvio 1. Kristiinankaupungin sijainti (www.kristiinankaupunki.fi)

7 7 VAHVUUDET Asuinympäristö: Maaseutumainen ja turvallinen asuinympäristö, jossa asuminen vielä edullista ja väljää kaiken ikäisille perheille. Valittavana merellinen puutalokeskusta tai vireät maaseututaajamat. Noin 100 kilometrin etäisyydellä kolme lentokenttää ja rautatieasemaa. Alueen kesämökkien ja mökkiläisten suuri määrä vilkastuttaa kaupunkia ja tuo asiakkaita kunnan kauppoihin ja muihin palveluihin. Elinkeinoelämä: Palvelut, maa- ja metsätalous (erityisesti perunan viljely ja kasvihuoneviljely (kurkku, tomaatti) teollisuus. Pienyrittäjyys korostuu. Väestö: Väestömäärä on vähentynyt kahden edellisen valtuustokauden aikana ja väestömäärän ennustetaan tilastokeskuksen ennusteen mukaan vähenevän edelleen vuoteen 2040 mennessä. Kaupungin työttömyysaste on melko matala verrattuna koko maahan. Väestö on melko tervettä, sillä sairastavuusindeksi on parempi verrattuna koko maahan, mutta on noussut verrattaessa vuoteen 2005 ja on K5 kuntien toiseksi korkein. Myös erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrä on lisääntynyt verrattaessa vuoteen Vahva sosiaalinen pääoma. Kaupunkilaisten tuloerot pienemmät verrattuna koko maahan, mutta ovat kääntyneet hienoiseen nousuun. Kaupungin talous: Kaupungin vuosikate on vielä plussalla (2011), mutta valtiovarainministeriön ennuste talouden kehittymisestä antaa aiheen huolestumiselle. HEIKKOUDET Asuinympäristö: Julkiset liikenneyhteydet koetaan huonoiksi koko K5 kuntayhtymän alueella. Ympäristön esteettömyys ei toteudu. Henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset ovat kääntyneet lievään nousuun. Väestö: Väestörakenne on haasteellinen, sillä 75 vuotta täyttäneiden määrä on korkea ja nousee tilastokeskuksen ennusteen mukaan edelleen. Demografinen huoltosuhde on korkea ja on noussut kahden edellisen valtuustokauden aikana ja se tulee ennusteiden perusteella heikkenemään edelleen. Kunnan väestön koulutustaso on noussut tasaisesti, mutta on edelleen matalampi verrattuna koko maahan (K5 kuntien alhaisin). Väestön tuloerot kasvamassa. Väestön terveyserot ja hyvinvointierot kasvamassa. POSITIIVINEN SKENAARIO Turvallinen, laadukas ja viellä edullinen esteetön CittaSlow kaupunki saa uusia asukkaita muualta. Työntövoimaa muualle ei ole. Osa kesämökkiläisistä muuttaa ympärivuotisiksi asukkaiksi kuntaan. Väestömäärän vähentyminen pysähtyy ja se saadaan kääntymään kasvuun. Kaupungin yrittäjämäinen toimintatapa lisää yritysten määrää. Tämä tuo tullessaan työpaikkoja ja myös uusia asukkaita ja säilyttää työttömyysasteen edelleen suhteellisen matalana. Kunnan verotulot lisääntyvät. Sairastavuus saadaan käännettyä laskuun oikein suunnatuilla hyvinvointia edistävillä toimenpiteillä. Hyvinvointierojen kasvu saadaan

8 8 kääntymään laskuun. Kuntalaisten kohonnut koulutustaso on hyvä vakuutus pahojen päivien varalle, mm. lama-aikana, jolloin työpaikoista käydään kova kilpailu. UHKASKENAARIO Väestörakenteen muutos vähentää edelleen kaupungin verotuloja, lisää palvelutarvetta ja kustannuksia. Sairastavuusindeksi jatkaa nousuaan aiheuttaen edelleen palvelutarpeen ja kustannusten kasvua. Korkeasti koulutetut kuntalaiset muuttavat sinne, missä on koulutusta vastaavaa työtä. Osaamispääoma valuu näin muualle. Alueen melko alhainen koulutustaso muuttuu työllisyyden heiketessä uhaksi ja vaikeudeksi työllistyö. Kunnan talous painuu miinuksille. 2.2 YHTEENVETO LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTIA KUVAAVIEN INDIKAATTOREIDEN TUOTTAMASTA TIEDOSTA (KTS. LIITE 2) VAHVUUDET Elinolot: Maaseutumainen turvallinen asuinympäristö lapsiperheille. Paljon liikunta- ja musiikkiharrastusmahdollisuuksia. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17 vuotiaiden määrä on pieni, mutta on hivenen noussut. Toimeentulotukea saavien lapsiperheiden määrä on vähentynyt jonkin verran kahden edellisen valtuustokauden aikana. Pienyrittäjämäinen elinkeinoelämä ja perheyritykset mahdollistavat kotikuntaan työllistymisen nuoren aikuistuessa. Elintavat ja riskitekijät: 8-9.luokkalaisten tupakointi on vähentynyt kahden edellisen valtuustokauden aikana. Terveydentila: Lapset ja nuoret voivat pääosin hyvin, mutta näkyvissä on hyvinvointi- ja terveyserojen kasvua. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen 0-15 vuotiaiden määrä on laskenut kahden edellisen valtuustokauden aikana luokkalaisten vaikean masentuneisuuden kokeminen on saatu kääntymään laskuun. Koettu elämänlaatu ja osallisuus: Vahva sosiaalinen pääoma perintönä, mutta uudenlaiset elämäntavat (sosiaalinen media) ovat tuomassa uudenlaista yksinäisyyttä ja eristäytymistä. Lasten ja nuorten elämänlaatu on pääosin hyvä, mutta erot siinä ovat kasvamassa. HEIKKOUDET Elinolot: Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien määrä on kääntynyt uudestaan nousuun. Asiantuntijatiedon perusteella tämä koskee erityisesti maahanmuuttajien lapsiasuntokuntia. Näkyvissä on lapsiperheiden taloushaasteita, sillä pienituloisuusaste on noussut ja myös toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden määrä on kääntynyt uuteen nousuun vuoden 2009 jälkeen. Uudenlainen kallis elämäntyyli tuo perheille myös taloudellisia haasteita ja menojen kattaminen tuloilla käy vaikeaksi. Huolestuttavaa on, että 8-9. luokkalaisista noin 19 % kokee vanhemmuuden puutetta. Tämä tulos korreloi työikäisten kokemusta siitä, että

9 9 he joutuvat laiminlyömään kotiasioita työn vuoksi. Myös mielenterveys- ja päihdeongelmien lisääntyminen korreloi tätä tulosta. Yli 60 % 8-9. luokkalaisista kokee, että koulun fyysisissä työoloissa on puutteita. Korkeasti koulutetut nuoret muuttavat muualle töiden perässä. Elintavat ja riskitekijät: Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden määrä on pysynyt melko vakiona kahden edellisen valtuustokauden aikana ollen edelleen noin 9 %. Nuorisotyöttömien määrä K5 kuntien korkein (10 %). Humalahakuinen juominen 8-9. luokkalaisten keskuudessa yleisempää kuin koko maassa (noin 21 %) luokkalaisten ylipaino on edelleen noususuunnassa (noin 22 %). Määrä on K5 kuntien korkein. Asiantuntijatiedon mukaan on myös vastakohta tälle, eli anoreksian tyyppiset ongelmat, joihin tulisi kiinnittää huomiota. Pilkistää pientä laittomien huumeiden kokeilua. Asiantuntijatiedon perusteella ollaan huolissaan lasten ja nuorten vähäisestä liikunnan harrastamisesta (tässäkin on marginaali on niitä jotka liikkuvat erittäin paljon ja on niitä, jotka eivät liiku lainkaan). Terveys: Lähes 14 % 8-9. luokkalaisista kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Määrä on kuitenkin kääntynyt laskuun kahden edellisen valtuustokauden aikana. Koettu elämänlaatu ja osallisuus: 8-9. luokkalaisista noin 3 % kokee, ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää. Määrä on saatu vuoden 2009 jälkeen reiluun laskuun. Noin 9 % 8-9. luokan oppilaista on koulukiusattuna vähintään kerran viikossa. Määrä on kääntynyt nousuun ja on mennyt yli koko maan arvon. POSITIIVINEN SKENAARIO Turvallinen, laadukas, maaseutumainen ja vielä edullinen esteetön asuinympäristö sekä perintönä saatu vahva sosiaalinen pääoma tukee lapsien ja nuorten, mukaan lukien vammaisten lasten ja nuorten hyvinvointia, terveyttä ja mielenterveyttä. Päiväkotien ja koulujen fyysinen ympäristö saadaan korkeatasoiseksi, joka entisestään tukee lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä. Kristiinankaupungista löytyy työpaikka tai etätyömahdollisuus myös korkeasti koulutetuille. Maahanmuuttajalapset ja nuoret löytävät paikkansa yhteisössä ja työllistyvät kaupungin yrityksiin, palvelualalle, maatalouteen tai perustavat oman yrityksen. Lasten ja nuorten ylipaino, tupakointi ja humalahakuinen juominen sekä masentuneisuuden kokemukset ja koulukiusaamisen problematiikka saadaan kääntymään oikein suunnatuilla, vaikuttavilla hyvinvointia edistävillä toimenpiteillä laskuun, joten tulevaisuudessakin nuoret ovat terveitä ja hyvinvoivia työikäisiä. Syrjäytyminen saadaan ennaltaehkäistyä ja hyvinvoinnin marginaalit kaventumaan. Palvelutarve sekä kustannukset kääntyvät laskuun. UHKASKENAARIO Perheiden taloudelliset ongelmat, vanhempien työn ja perheen yhteensovittamisen ongelmat, vanhempien lisääntyvät mielenterveyden ongelmat, vanhempien lisääntyvät päihdeongelmat lisäävät lasten ja nuorten vanhemmuuden puutteen kokemusta ja

10 10 turvattomuutta. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten syrjäytyminen kääntyy kasvuun. Heikkouksissa esille nostettuja marginaalisia ilmiöitä ei saada käännettyä laskuun, vaan ne lisääntyvät, joten nuorten toimintakyky ja sairastavuus (sekä fyysinen että psyykkinen) kääntyvät nousuun, joka johtaa palvelutarpeen lisääntymiseen ja kustannusten kasvuun. Tulevaisuuden työikäisten terveys- ja hyvinvointierot ovat suuret. Varhainen eläköityminen yleistyy. Kustannukset kasvavat. 2.3 YHTEENVETO TYÖIKÄISTEN HYVINVOINTIA KUVAAVIEN INDIKAATTOREIDEN TUOTTAMASTA TIEDOSTA (KTS. LIITE 3) VAHVUUDET Elinolot: Maaseutumainen, turvallinen, laadukas ja vielä edullinen asuinympäristö perheille. Työttömien määrä on laskenut, ja on edelleen pysynyt koko maan määrää alhaisempana. Vaikeasti työllistyvien vuotiaiden määrä on pysynyt vakiona ja on edelleen pysytellyt hivenen koko maan määrän alapuolella. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden määrä alhainen. Elintavat ja riskitekijät: Vahva sosiaalinen pääoma (sosiaalinen verkosto laaja, pidetään aktiivisesti yhteyttä kodin ulkopuolisiin ihmisiin ja osallistutaan). Laittomien huumeiden käyttö alueella vielä vähäistä, mutta kannabiksen käyttö pilkistää ATH-tutkimuksen perusteella. Terveys: Väestö Kristiinankaupungissa on melko tervettä, mutta sairastavuusindeksi on lähtenyt nousuun vaikkakin se on vielä alle koko maan tason. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden määrä vähentynyt vuodesta 2008 lähtien, mutta on edelleen noin 17 %. Koettu elämänlaatu ja osallisuus: ATH-tutkimuksen perusteella K5 alueen asukkaat luottavat koko maata enemmän oman kunnan päätöksentekoon ja julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Itsemurha-ajatuksia esiintyy ATH-tutkimuksen perusteella vähemmän verrattuna koko maahan. Työkyky: Myös työkyvyssä väestön välisiä eroja on niitä joiden työkyky on hyvä ja niitä, joiden työkyky on erittäin huono. HEIKKOUDET Elinolot: Työmatkat muodostuvat pitkiksi, jos työtä ei ole omassa kunnassa. Julkiset liikenneyhteydet koetaan huonoksi koko K5 alueella. ATH-tutkimuksen perusteella noin 40 % kokee vaikeuksia kattaa menoja tuloilla K5 alueella. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kääntynyt uuteen nousuun (lähes 17 %). Elintavat ja riskitekijät: Noin 24 % ilmoittaa käyttävänsä liikaa alkoholia K5 alueella. Makean syöminen päivittäin on yleisempää verrattuna koko maahan. Yllättävän moni ilmoittaa

11 11 kärsivänsä unihäiriöistä (noin % iästä riippuen). Vakituisesti liikuntaa harrastavien määrä jäi alhaiseksi ATH-tutkimuksen tulosten perusteella K5 alueella. Uusista ilmiöistä rahapelaamisen ongelma näyttäytyi K5 alueella 5 % verran. Terveys: ATH-tutkimuksessa oman terveyden koki keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi yllättävän moni (noin 30 % alemmassa ikäryhmässä ja noin 45 % ylemmässä ikäryhmässä). Sairastavuusindeksin perusteella Kristiinankaupungin väestön terveys on kuitenkin melko hyvä, mutta sairastavuus on lähtenyt nousuun ja terveyserot ovat lisääntymässä, sillä myös menetetteyjen elinvuosien määrä on lisääntynyt. Miesten menetettyjen elinvuosien määrä on koko maahan verrattuna vielä alhaisempi, mutta naisten osalta menetetään enemmän elinvuosia verrattuna koko maahan. Kristiinankaupungissa menetetään eniten elinvuosia K5 kunnista ja myös eniten verrattuna Vaasan sairaanhoitopiirin alueen kuntiin. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettujen vuotiaiden määrä on kahden edellisen valtuustokauden aikana lisääntynyt. Koettu elämänlaatu ja osallisuus: Hieman yli puolet K5 alueen ATH-tutkimukseen osallistuvista koki elämänlaadun keskimäärin hyväksi. Onnelliseksi kokeneiden määrä oli noin 40 % vastaajista Työelämän vaativuus nousi esille, sillä noin 45 % työikäisistä joutuu laiminlyömään kotiasioita työn vuoksi K5 alueella. Työn ja perheen yhteensovittamisen haasteet heijastuvat koko perheen hyvinvointiin. Työkyky: ATH-tutkimuksen perusteella oman työkykynsä arvioi heikentyneeksi % iästä riippuen. Noin 20 % ilmoitti, että ei usko jaksavansa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka. Työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden määrä on hiukan lisääntynyt (määrä K5 kuntien korkein ja yli koko maan arvon). Mielenterveyden ja tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saaneiden määrä on noususuunnassa. Mielenterveyden osalta määrä on K5 kuntien korkein ja on yli koko maan määrän. POSITIIVINEN SKENAARIO Yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa työttömyysluvut saadaan pidettyä matalalla tasolla. Myös pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu saadaan käännettyä laskuun. Vaikeasti työllistyville, kuten vammaisille, löytyy räätälöityjä työmahdollisuuksia. Turvallinen ja vielä edullinen asuinympäristö sekä vahva sosiaalinen pääoma kompensoivat hyvinvoinnin vajeita. Oikein kohdennetuilla, vaikuttavilla toimenpiteillä työikäisten (unohtamatta työperäisiä maahanmuuttajia) fyysinen ja psyykkinen työkyky kohenevat ja sairastavuus kääntyy laskuun. Näin työikäisten sairauslomat vähenevät. Työikäisten liikunnanharrastus saadaan kääntymään nousuun. Työn ja perheen yhteensovittamisen työkaluja otetaan käyttöön työpaikoilla. Erilaiset joustot työelämässä tukevat kokonaisvaltaisesti lapsiperheiden kaikkien jäsenten hyvin vointia. Työikäiset jaksavat työskennellä eläkeikään saakka ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrä ei lähde enää nousuun. Terveys- ja hyvinvointierot kääntyvät laskuun.

12 12 UHKASKENAARIO Kansallisen tason talousongelmat heijastuvat myös Kristiinankaupungin kaupunkiin ja työttömyysluvut lähtevät kasvuun. Pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyy edelleen. Työn perässä lähdetään muualle ja kaupungin verotulot vähenevät. Matalalla koulutustasolla työttömäksi jääminen vaikeuttaa työn saamista. Perheen ja työn yhteensovittamisen ongelmat kasvavat edelleen, joka heijastuu myös perheen lasten ja nuorten hyvinvointia huonontavasti. Työikäisten sairastavuus kasvaa, mielenterveysongelmat lisääntyvät ja päihteiden käyttö kasvaa. Sairauslomien sekä sairauseläkkeiden määrä kääntyy kasvuun. Erilaisten palvelujen tarve lisääntyy ja kaupungin kustannukset kasvavat. 2.4 YHTEENVETO IKÄIHMISTEN HYVINVOINTIA KUVAAVIEN INDIKAATTOREIDEN TUOTTAMASTA TIEDOSTA (KTS. LIITE 4) Kts. myös K5 kuntayhtymän vanhustenhuollon strategia osoitteessa (tekeillä vuonna 2013) VAHVUUDET Elinolot: Maaseutumainen, turvallinen, ja vielä edullinen asuinympäristö myös ikäihmisille (niin kauan kuin on ajokortti ja auto). Ikäihmisten taloudellinen tilanne näyttäisi olevan hiljalleen kohentumassa, sillä pelkästään kansaneläkkeen varassa elävien 65 vuotta täyttäneiden määrä on vähentynyt kahden valtuustokauden aikana. ATH-tutkimuksen mukaan noin 20 % 75 vuotta täyttäneistä auttaa toimintakyvyltään heikentynyttä puolisoaan kotona. Elintavat ja riskitekijät: Vahva sosiaalinen pääoma (sosiaalinen verkosto laaja, pidetään aktiivisesti yhteyttä kodin ulkopuolisiin ihmisiin ja osallistutaan, mutta myös niitä, joilla ei ole mahdollisuutta osallistua ja ovat yksinäisiä). 65 vuotta täyttäneiden lonkkamurtumien määrä on vähentynyt seurantajakson aikana. Terveys: Väestö Kristiinankaupungissa on melko tervettä, mutta menetettyjen elinvuosien (PYLL-indeksi) määrä on lähtenyt nousuun. Kotona asuvien ja laitoksiin sijoitettujen ikäihmisten terveyserot ovat suuret. Koettu elämänlaatu ja osallisuus: ATH-tutkimuksen perusteella K5 alueen ikäihmiset luottavat koko maata ja nuorempia ikäluokkia enemmän oman kunnan päätöksentekoon ja julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Kotona asuvien ja laitoksiin sijoitettujen ikäihmisten elämänlaadussa, osallisuudessa ja hyvinvoinnissa suuria eroja. HEIKKOUDET Elinolot: Julkiset liikenneyhteydet huonot. Tämä vaikeuttaa ikäihmisten liikkumista esimerkiksi kauppaan, palveluihin, harrastuksiin ja vierailukäynneille. Kotona asuvien 75+ täyttäneiden määrä vähentynyt seurantajaksolla ja mennyt alle kansallisen laatusuosituksen

13 13 vuonna Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien 75 vuotta täyttäneiden määrä ei vielä ole yltänyt kansallisten suositusten tasolle. Omaishoidontukea saavien 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden prosentuaalinen määrä on myös alle kansallisen laatusuosituksen. 75 vuotta täyttäneiden tehostetun palveluasumisen määrä on alle kansallisen laatusuosituksen. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien 75 vuotta täyttäneiden määrä on yli kansallisten suositusten. Tämä kaikki kertoo laitospainotteisesta vanhustenhuollon järjestelmästä kaupungissa. Yksinasuvien 75 vuotta täyttäneiden määrä on korkea. Ikäihmiset kokivat pääosin asuinympäristönsä turvalliseksi, mutta K5 alueella on näkyvissä jonkinlaista ikäihmisiin kohdistuvaa väkivaltaa, fyysistä uhkaa, uhkailua ja kiristämistä koko maan arvoja enemmän. Noin 5 % 75 vuotta täyttäneistä ilmoitti joutuneensa väkivallan tai fyysisen uhkan kohteeksi. Noin 4 % ilmoitti joutuneensa uhkailun tai kiristyksen kohteeksi. Nämä tiedot perustuvat ATH-tutkimukseen. Elintavat ja riskitekijät: ATH-tutkimuksen perusteella myös ikäihmisten (+75 v) ryhmässä on pilkistämässä rahapelaamisen ongelma. K5 alueen ikäihmisten tapaturmariskiä kuvaavat esimerkiksi ATH-tutkimuksessa esille nousseet kaatuilutaipumus (30 % ilmoitti kaatuneensa kävellessä) ja vain 10 % ilmoitti käyttävänsä pyöräilykypärää pyöräillessä. Terveys: Ikäihmisten terveydentila on Kristiinankaupungissa pääosin hyvä, mutta ikäihmisten ryhmässä on suuria yksilöllisiä terveyseroja. On niitä, joiden terveys on erittäin hyvä, mutta on myös niitä, joiden terveys on erittäin huono. Myös ikäihmisten osalta nousee esille masennusoireilun yleisyys (noin 30 %). Unen laatu vaikuttaa ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. ATH-tutkimuksen perusteella unettomuudesta kärsivien 75 vuotta täyttäneiden määrä on melko korkea (noin 40% ). Huolestuttavan moni K5 alueen 75 vuotta täyttäneistä kokee terveytensä vain keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi (noin 65 %). Koettu elämänlaatu ja osallisuus: ATH-tutkimuksen tulosten mukaan K5 alueen 75 vuotta täyttäneistä vain noin 40 % koki elämänlaatunsa keskimäärin hyväksi ja vain noin 40 % koki itsensä onnelliseksi. Toimintakyky: Ikäihmisten toimintakyvyssä on suuria yksilöllisiä eroja. On niitä joiden toimintakyky on erittäin hyvä ja niitä, joiden toimintakyky on rajoittunut esimerkiksi sairauden seurauksena. ATH-tutkimuksessa kukaan 75 vuotta täyttäneistä vastaajista ei ilmoittanut harrastavansa vakituisesti liikuntaa. Noin 20 % 75 vuotta täyttäneistä koki suuria vaikeuksia arkiaskareissa selviytymisestä ja 500 m kävelemiseen kykenemättömien määrä oli noin 25 % (ATH- tutkimus). POSITIIVINEN SKENAARIO Oikein kohdennetuilla, vaikuttavilla toimenpiteillä, asiantuntijoiden asenteiden uudistumisella, palvelurakennetta uudistamalla sekä palvelusisältöjä uudistamalla yhteistyössä ikäihmisten itsensä kanssa heidän hyvinvointinsa nousee ja heillä on mahdollisuus elää omanlaista arkea omassa kotona ja tuntea itsensä tarpeelliseksi ja osallistuvaksi ihmiseksi osana yhteiskuntaamme. Kristiinankaupungissa on mahdollista asua

Pohjanmaan väestö, sen hyvinvointi ja terveys sekä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän

Pohjanmaan väestö, sen hyvinvointi ja terveys sekä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän MINNA TURUNEN n väestö, sen hyvinvointi ja terveys sekä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän toimivuus Kansalliseen vertailuun perustuvaa trenditietoa vuosilta 25 211 VAASAN YLIOPISTON JULKAISUJA SELVITYKSIÄ

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:11 LAATUSUOSITUS HYVÄN IKÄÄNTYMISEN TURVAAMISEKSI JA PALVELUJEN PARANTAMISEKSI

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:11 LAATUSUOSITUS HYVÄN IKÄÄNTYMISEN TURVAAMISEKSI JA PALVELUJEN PARANTAMISEKSI Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:11 LAATUSUOSITUS HYVÄN IKÄÄNTYMISEN TURVAAMISEKSI JA PALVELUJEN PARANTAMISEKSI Helsinki 2013 Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen

Lisätiedot

LÄNSI-POHJAN SOTE- YHTEISTOIMINTA-ALUE SELVITYS

LÄNSI-POHJAN SOTE- YHTEISTOIMINTA-ALUE SELVITYS LÄNSI-POHJAN SOTE- YHTEISTOIMINTA-ALUE SELVITYS Meri - Lapin kehittämiskeskus Leena Leväsvirta, Seija Parviainen 31.3.2014 Kuva Roosa Sieriä 2 SISÄLTÖ 1. LÄNSI-POHJAN ALUEEN YHTEINEN TAHTOTILA JA AIKAISEMMAT

Lisätiedot

YHDESSÄ TOIMIEN LASTEN JA PERHEIDEN TUEKSI

YHDESSÄ TOIMIEN LASTEN JA PERHEIDEN TUEKSI YHDESSÄ TOIMIEN LASTEN JA PERHEIDEN TUEKSI SUUNNITELMA JÄRVI-POHJANMAAN LASTENSUOJELUN JÄRJES- TÄMISESTÄ JA KEHITTÄMISESTÄ VUOSILLE 2013-2016 -ENNALTA EHKÄISYSTÄ KORJAAVAAN TYÖHÖN SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 3

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2012

MIKKELIN SEUDUN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2012 MIKKELIN SEUDUN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2012 Hirvensalmi Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa Puumala Ristiina Suomenniemi Laatija Johanna Will-Orava Lapsiperhepalveluiden

Lisätiedot

Porvoon kaupungin ikääntymispoliittinen ohjelma vuosille 2010 2020

Porvoon kaupungin ikääntymispoliittinen ohjelma vuosille 2010 2020 HYVÄ IKÄÄNTYMINEN PORVOOSSA Porvoon kaupungin ikääntymispoliittinen ohjelma vuosille 2010 2020 Kaupunginhallitus 28.6.2010 Sisältö 1 Tiivistelmä... 3 2 Johdanto... 5 3 Väestömäärä ja ennusteet... 6 4 Porvoon

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKESUUNNITELMA KASTE II -OHJELMAAN KESKI-SUOMEN SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti 30.9.2013 SISÄLLYS 1 HANKKEEN TAUSTA JA TARVE 4 1.1 Keski-Suomessa tehty sosiaali-

Lisätiedot

Länsi-Suomen sote-alue tulee - oletko valmis? Vertaileva analyysi Länsi-Suomen sote-alueen kuntien kantokyvystä.

Länsi-Suomen sote-alue tulee - oletko valmis? Vertaileva analyysi Länsi-Suomen sote-alueen kuntien kantokyvystä. Länsi-Suomen sote-alue tulee - oletko valmis? Vertaileva analyysi Länsi-Suomen sote-alueen kuntien kantokyvystä. Porin kaupunki, lokakuu 2014 Sisällys 1. Johdanto 4 2. Taustatietoa ja käsitteitä 5 2.1.

Lisätiedot

Lastensuojelusuunnitelma Lastensuojelulaki (417/2007) 12 Reisjärven kunta

Lastensuojelusuunnitelma Lastensuojelulaki (417/2007) 12 Reisjärven kunta KHALL 7.9.2009 138, LIITE 2 VALT 13.10.2009 68, LIITE 4 Lastensuojelusuunnitelma Lastensuojelulaki (417/2007) 12 Reisjärven kunta SISÄLLYSLUETTELO 2(2) LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA... 4 I NYKYTILA JA KEHITYKSEN

Lisätiedot

Esipuhe. Kiitämme lämpimästi kaikkia vastaajia. Helsingissä 26.6.2012. Vappu Taipale puheenjohtaja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry sekä

Esipuhe. Kiitämme lämpimästi kaikkia vastaajia. Helsingissä 26.6.2012. Vappu Taipale puheenjohtaja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry sekä Miten turvataan hyvä vanhuus Suomessa? Raportti kuntien vanhustyöstä vastaaville johtajille toteutetusta kyselytutkimuksesta Helsingissä 26.6.2012 VALTAA VANHUUS -kampanja Vanhus- ja lähimmäispalvelun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö 28.6.2013 Suomen Kuntaliitto

Sosiaali- ja terveysministeriö 28.6.2013 Suomen Kuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeriö 28.6.2013 Suomen Kuntaliitto Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Muistio lain toimeenpanon

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia Sisällys 2 Lukijalle............................................................... 3 Kohti sosiaalista kestävyyttä.............................................

Lisätiedot

Marja Vaarama TYÖPAPERI. Kaikenikäisille Hyvä Suomi Sukupolvipolitiikalla sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävään hyvinvointiyhteiskuntaan

Marja Vaarama TYÖPAPERI. Kaikenikäisille Hyvä Suomi Sukupolvipolitiikalla sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävään hyvinvointiyhteiskuntaan Marja Vaarama TYÖPAPERI Kaikenikäisille Hyvä Suomi Sukupolvipolitiikalla sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävään hyvinvointiyhteiskuntaan 18 2013 Työpaperi 18/2013 Kaikenikäisille Hyvä Suomi Sukupolvipolitiikalla

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen. Varhaiskasvatuksen uusi liikkumis- ja hyvinvointiohjelma. Ohjelma-asiakirja

Ilo kasvaa liikkuen. Varhaiskasvatuksen uusi liikkumis- ja hyvinvointiohjelma. Ohjelma-asiakirja Ilo kasvaa liikkuen Varhaiskasvatuksen uusi liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Ohjelma-asiakirja Ilo kasvaa liikkuen Varhaiskasvatuksen uusi liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Ohjelma-asiakirja Tutkimusmatkalla

Lisätiedot

Työ ja terveys Suomessa 2012 Seurantatietoa työoloista ja työhyvinvoinnista

Työ ja terveys Suomessa 2012 Seurantatietoa työoloista ja työhyvinvoinnista Työ ja terveys Suomessa 2012 Seurantatietoa työoloista ja työhyvinvoinnista Toimituskunta Timo Kauppinen Pauliina Mattila-Holappa Merja Perkiö-Mäkelä Anja Saalo Jouni Toikkanen Seppo Tuomivaara Sanni Uuksulainen

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelut. Kokonaisvaltaisia ratkaisuja yksilöllisiin tilanteisiin. Tampereen kaupunki

Hyvinvointipalvelut. Kokonaisvaltaisia ratkaisuja yksilöllisiin tilanteisiin. Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Julkaisuja 1/2008 Kokonaisvaltaisia ratkaisuja yksilöllisiin tilanteisiin Selvitys palveluohjauksen toteuttamismahdollisuuksista vanhustyössä Tampellan, Juhannuskylän ja Kyttälän alueilla

Lisätiedot

Lapin sairaanhoitopiirin psykiatrian palvelujärjestelmä ja sen kehittäminen

Lapin sairaanhoitopiirin psykiatrian palvelujärjestelmä ja sen kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirin psykiatrian palvelujärjestelmä ja sen kehittäminen Antti Alho Fredrik Eklund Henri Hietala Reijo Kekäläinen Erkki Vauramo Tekes Finnwell ohjelma Lapin sairaanhoitopiiri ISBN 978

Lisätiedot

Onhan siitä hyötyy, et mä nousen ylös sängystä, lähen ulos ja teen jotain. Nuorten kokemuksia Voimalinja hankkeen ryhmätoiminnasta

Onhan siitä hyötyy, et mä nousen ylös sängystä, lähen ulos ja teen jotain. Nuorten kokemuksia Voimalinja hankkeen ryhmätoiminnasta Onhan siitä hyötyy, et mä nousen ylös sängystä, lähen ulos ja teen jotain Nuorten kokemuksia Voimalinja hankkeen ryhmätoiminnasta Lassila, Laura 2012 Tikkurila Laurea-ammattikorkeakoulu Tikkurila Onhan

Lisätiedot

OHJEITA LASTEN HYVINVOINTITIEDON HANKINTAAN KUNNASSA

OHJEITA LASTEN HYVINVOINTITIEDON HANKINTAAN KUNNASSA MULLA ON ASIAA OHJEITA LASTEN HYVINVOINTITIEDON HANKINTAAN KUNNASSA 1 OHJEITA LASTEN HYVINVOINTITIEDON HANKINTAAN KUNNASSA Sisältö Aluksi...5 Miksi hyvinvointitietoa kerätään?...6 Lasten hyvinvoinnin tietolähteitä...8

Lisätiedot

INTEGRAATIO RATKAISUNA SOSIAALI- JA

INTEGRAATIO RATKAISUNA SOSIAALI- JA RAPORTTEJA 31 SELVITYSHENKILÖIDEN RAPORTTI KESKI-SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELURAKENNESELVITYSHANKKEELLE 30.4.2011 INTEGRAATIO RATKAISUNA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON UUDISTAMISTARPEISIIN

Lisätiedot

SELVITYS SUPERILAISISTA VAMMAISPALVELUISSA

SELVITYS SUPERILAISISTA VAMMAISPALVELUISSA Eettisesti toimien, itsenäisyyttä tukien SELVITYS SUPERILAISISTA VAMMAISPALVELUISSA SISÄLLYS JOHDANTO... 4 1 SUPERILAISET VAMMAISPALVELUISSA... 6 2 VAMMAISUUDEN MÄÄRITTELY... 7 3 VAMMAISPALVELUTYÖN ETIIKKA...

Lisätiedot

Tehdään yhdessä hyvää

Tehdään yhdessä hyvää AVUSTUSTOIMINNAN RAPORTTEJA 25 Sari Kuvaja Tehdään yhdessä hyvää Järjestöjen ja yritysten yhteistyö terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi AVUSTUSTOIMINNAN RAPORTTEJA 25 Sari Kuvaja Tehdään

Lisätiedot

OSALLISTUJAT Arola Mika puheenjohtaja Päätöksentekijät Räsänen Veikko varapuheenjohtaja

OSALLISTUJAT Arola Mika puheenjohtaja Päätöksentekijät Räsänen Veikko varapuheenjohtaja -1, LIILA 25.9.2014 17:00 OSALLISTUJAT Arola Mika puheenjohtaja Päätöksentekijät Räsänen Veikko varapuheenjohtaja Heino Leena jäsen Hirvonen Arto jäsen Holmberg Mia Hynninen Marja Koch Gerhard Leppänen

Lisätiedot

Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät? Hanna Heinonen, Antti Väisänen ja Tiia Hipp. Armfeltintie 1, 00150 Helsinki puh.

Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät? Hanna Heinonen, Antti Väisänen ja Tiia Hipp. Armfeltintie 1, 00150 Helsinki puh. Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät? Hanna Heinonen, Antti Väisänen ja Tiia Hipp l a s t e n s u o j e l u n keskusliitto Armfeltintie 1, 00150 Helsinki puh. (09) 329 6011 Julkaisija: Lastensuojelun

Lisätiedot

Vanhustenpäivä 5.10.2014

Vanhustenpäivä 5.10.2014 Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina. Vanhustenpäivä 5.10.2014 Vanhustenviikko 5.10. 12.10.2014 Sisällys Pääkirjoitus: Onko arvokas vanhuus ihmisoikeus aina?...3 Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina...4

Lisätiedot

Taidetta ikä kaikki Selvitys ikäihmisten hoivayhteisöjen kulttuuritoiminnasta Helsingissä

Taidetta ikä kaikki Selvitys ikäihmisten hoivayhteisöjen kulttuuritoiminnasta Helsingissä 1 «SÄHKÖINEN TEKSTIVERSIO» Jenni Varho ja Mauri Lehtovirta (toim.) Taidetta ikä kaikki Selvitys ikäihmisten hoivayhteisöjen kulttuuritoiminnasta Helsingissä Konst för livet En utredning om kulturverksamheten

Lisätiedot

Hyvä kuntoutumiskäytäntö

Hyvä kuntoutumiskäytäntö Hyvä kuntoutumiskäytäntö Invalidiliiton kuntoutuspalvelut 1. Johdanto 5 2. Käsitteet 6 2.1 Toimintakyky 6 2.2 Kuntoutumistarve 6 2.3 Kuntoutusjärjestelmä 7 2.4 Kuntoutuminen 7 3. Asiakkaan näkökulma hyvässä

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020 -STRATEGIASTA

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020 -STRATEGIASTA VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020 -STRATEGIASTA SISÄLLYS LUKIJALLE 3 1 MAAHANMUUTON NYKYTILA 5 1.1 Lyhyessä ajassa maahanmuuttomaaksi... 5 1.2 Maahanmuutto on monimuotoistunut...

Lisätiedot

Etelä-Karjalan liitto. Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan liitto. Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 1 Etelä-Karjalan liitto Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 2 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Esipuhe...3 1 Johdanto...4 2 Etelä-Karjalan nykytila ja kehitysnäkymät...6 3

Lisätiedot

Tällaista se on hoitoalan todellisuus

Tällaista se on hoitoalan todellisuus Tällaista se on hoitoalan todellisuus selvitys vanhustyössä toimivien lähi- ja perushoitajien työstä ja työhyvinvoinnista motto: mihinkään muuhun en työtäni vaihtaisi. 18.10.2006 Suomen lähi- ja perushoitajaliitto

Lisätiedot