Sosiaalisesti kestävä Suomi Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia"

Transkriptio

1 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia

2 Sisällys 2 Lukijalle Kohti sosiaalista kestävyyttä luku tuo haasteita ja mahdollisuuksia Strategiset valinnat Hyvinvoinnille vahva perusta Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta Linjausten toimeenpano Yhteistyö turvaa hyvinvoinnin Aktiivisena vaikuttajana kansainvälisessä toiminnassa Päätöksenteon perustaksi tieto Viestinnällä vaikuttavuutta Liite Sosiaalimenojen kehitysarvio Strategian seuranta Strategian seurantaindikaattoreita

3 Lukijalle Strategiamme tavoitteena on sosiaalisesti kestävä yhteiskunta, jossa ihmisiä kohdellaan yhdenvertaisesti, varmistetaan kaikkien osallisuus sekä edistetään jokaisen terveyttä ja toimintakykyä. Monet tekijät - muun muassa talouden kehitys ja yhteiskunnan monimuotoistuminen - vaikuttavat siihen, onnistummeko tässä tavoitteessa. Kaikki päätökset muokkaavat tulevaisuutta. Niiden perustana on aina oltava sosiaalinen kestävyys. Suomi on kärkisijoilla useissa hyvinvointia mittaavissa kansainvälisissä vertailuissa. Myös tulevalle hyvinvoinnille luodaan vahva pohja työllä ja osallisuudella. Hyvinvointia ei voida rakentaa järjestelmäkeskeisesti eikä tavoittelemalla vain keskimääräisen hyvinvoinnin parantamista. Sosiaalinen kestävyys edellyttää, että kansalaisten hyvinvointi- ja terveyserot pienenevät ja heikoimmassa asemassa olevien tilanne paranee. Olemme laatineet strategian keskustellen sidosryhmien ja kumppaneittemme kanssa. Tämä strategia, hallinnonalan laitosten omat strategiat ja eri osa-alueiden linjaukset muodostavat yhdessä tietoon ja tahtoon perustuvan kokonaisuuden. Strategian toteuttaminen vaatii kansallisella ja kansainvälisellä tasolla laajaa yhteistyötä, vuorovaikutusta ja avointa viestintää. Käytännössä toteuttaminen voi onnistua vain demokraattisen päätöksenteon ja hallitusohjelman kulloistenkin linjausten mukaisesti. Sosiaalinen kestävyys on sekä toimintamalli että tavoite. Helsingissä, joulukuussa 2010 Kari Välimäki Kansliapäällikkö 3

4 Kohti sosiaalista kestävyyttä 4 Kestävä kehitys muodostuu taloudellisesta, sosiaalisesta ja ekologisesta kestävyydestä. Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä reilusti vahvistaa osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukee terveyttä ja toimintakykyä antaa tarvittavan turvan ja palvelut. Suomi vuonna 2020 Suomi on vuonna 2020 sosiaalisesti kestävä ja elinvoimainen yhteiskunta. Ihmisten yhdenvertaisuus, henkinen ja aineellinen hyvinvointi, sukupuolten tasa-arvo sekä taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys edistävät yhteiskunnan tasapainoista kehitystä. Sosiaalinen kestävyys edellyttää toimivaa sosiaaliturvaa 1, jonka avulla ihmiset selviytyvät myös elämän riskitilanteista. Kaikilla on oikeus sosiaaliseen hyvinvointiin, osallisuuteen ja parhaaseen mahdolliseen terveyteen. Hyvinvointiyhteiskunnassa toteutuvat sekä sosiaaliset että taloudelliset tavoitteet. Talouskehitys luo hyvinvointiyhteiskunnan toimintaedellytykset ja sosiaaliturva puolestaan vahvistaa yhteiskunnan ja talouden tasapainoa. Oikein mitoitettu ja toimiva sosiaaliturva on yhteiskunnan vahvuus. Strategiset valinnat 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys ja hyvinvointi osaksi kaikkea päätöksentekoa Pidempiä työuria työhyvinvoinnilla Elämän eri osa-alueet tasapainoon Sosiaaliturvan rahoitus kestäväksi 2. Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin Vähennetään hyvinvointi- ja terveyseroja Asiakaskeskeisyys palvelujen lähtökohdaksi Uudet palvelujen rakenteet ja toimintatavat Vahva sosiaalinen yhteenkuuluvuus 3. Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta Vahvistetaan ympäristön elinkelpoisuutta Varmistetaan yhteiskunnan toimivuus erityistilanteissa 1 Sosiaaliturva-käsitettä käytetään tässä yhteydessä laajassa merkityksessä. Siihen sisältyvät toimeentuloturva, sosiaali- ja terveyspalvelut, ehkäisevä toiminta, työsuojelu ja osittain tasa-arvo.

5 2010-luku tuo haasteita ja mahdollisuuksia Väestön ikärakenteen muutos, talouden globalisoituminen ja teknologinen kehitys muuttavat sosiaaliturvan toimintakenttää ja haastavat vanhat toimintatavat. Maailmantalouden kehityksen ennustettavuus on heikentynyt. Toimintaympäristö on moniulotteinen ja kansallisvaltioiden rajojen merkitys on vähentynyt. Teollisen tuotannon siirtyminen Aasiaan jatkuu, ja maailmasta on tulossa moninapainen. Euroopan integraatio syvenee ja laajenee, ihmisten liikkuvuus rajojen yli kasvaa ja monikulttuurisuus lisääntyy. Maailmanlaajuinen luonnon kantokyvyn heikkeneminen vaikuttaa ihmisiin ja ympäristöön. Väestö ikääntyy Suomessa lähivuosina nopeammin kuin useimmissa muissa maissa. Vaikutukset ulottuvat koko yhteiskuntaan. Sosiaali- ja terveyspalvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva on kyettävä tarjoamaan kaikille, vaikka julkisen talouden paineet kasvavat. 5 Teknologian ja vuorovaikutuksen muutos Globalisaatio Ikärakenteen muutos Työllisyys ja työelämän muutos Sosiaali- ja terveyspolitiikka Talouden kehitys Yhteiskunnan monimuotoistuminen Elinympäristön tila Alueellinen kehitys Eliniän pidentyminen ja terveiden elinvuosien lisääntyminen tuovat uusia mahdollisuuksia. Väestön ikääntyminen haastaa julkisen talouden kestävyyden. Elintapoihin liittyvät krooniset sairaudet yleistyvät. Väestöryhmittäinen ja alueellinen eriytyminen uhkaa kasvaa edelleen. Kunta- ja palvelurakenne on keskellä murrosta. Teknologian ja tietovarantojen hyödyntäminen laajentaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintamahdollisuuksia. Ihmisten liikkuvuus haastaa hyvinvoinnin rakenteet ja käytännöt. Työelämä ja työnteon muodot muuttuvat. Sosiaali- ja terveyspolitiikka muovautuu yhä enemmän kansainvälisessä toimintaympäristössä. Maapallon ekologinen kehitys kaventaa hyvinvoinnin mahdollisuuksia. Ihmisten välisen vuorovaikutuksen muodot muuttuvat nopeasti.

6 Strategiset valinnat 1. Hyvinvoinnille vahva perusta 6 Terveys ja hyvinvointi osaksi kaikkea päätöksentekoa Pidempiä työuria työhyvinvoinnilla Elämän eri osa-alueet tasapainoon Sosiaaliturvan rahoitus kestäväksi Hyvinvointi ja vauraus luodaan työllä ja kaikkien osallisuudella. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus nojaa talouden tasapainoiseen kehitykseen. Väestön ikärakenteen muuttumisen myötä julkisen talouden menot kasvavat. Samaan aikaan työikäisten määrä vähenee ja kansantalouden kasvumahdollisuudet heikkenevät. Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ehtona on korkea työllisyysaste, terveet ja toimintakykyiset kansalaiset sekä vaikuttavat ja tehokkaat sosiaali- ja terveyspalvelut. Sosiaaliturva lisää ihmisten hyvinvointia tukemalla terveyttä ja toimintakykyä, antamalla turvaa muuttuvissa elämäntilanteissa, vahvistamalla sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja vakauttamalla yhteiskunnallisia oloja. Sosiaaliturva edistää myös vakaata talouden kasvua ja kilpailukykyä vahvistamalla työkykyä ja tarjoamalla työllistymis-, koulutus- ja kuntoutumismahdollisuuksia. Verotuksen, maksujen, sosiaalietuuksien, tulonsiirtojen ja palvelujen on muodostettava kokonaisuus, joka kannustaa työntekoon ja varmistaa, että työntekijä voi siirtyä terveenä eläkkeelle. Kannustava sosiaaliturva rohkaisee ihmisiä myös itse edistämään hyvinvointiaan. Terveys ja hyvinvointi osaksi kaikkea päätöksentekoa Terveyteen ja toimintakykyyn sekä sosiaalisten ongelmien ehkäisyyn on investoitava. Painopistettä on siirrettävä sairauden hoidosta hyvinvoinnin aktiiviseen edistämiseen. Näin parannetaan elämänlaatua ja lisätään työllisyyttä, tuottavuuden kasvua ja yritysten menestymistä sekä hillitään sosiaalimenojen kasvua. Yhteiskunnan on tuettava ihmisiä valinnoissa, joiden avulla he voivat parantaa elämänlaatuaan. Tavoitteena on, että terveysnäkökohdat

7 7 otetaan huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, elinkeinoelämässä, työpaikoilla ja järjestöissä. Kuntien ylin johto on vastuussa strategisista päätöksistä, joilla kunnissa edistetään terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Keinoina ovat yhdyskuntasuunnittelu, liikunta- ja kulttuuripalvelut, varhaiskasvatus, nuorisotyö, hyvä kouluympäristö ja työpaikat. Fyysisen terveyden, mielenterveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen otetaan osaksi sosiaali- ja terveyspalveluja jokaisessa elämänvaiheessa. Terveyden ja hyvinvoinnin perusta luodaan jo lapsuudessa. Veropolitiikalla voidaan tukea terveyttä edistäviä valintoja. Erityisesti vähäisen liikunnan ja epäterveellisen ravinnon sekä tupakoinnin ja alkoholinkäytön haittavaikutuksiin kiinnitetään enemmän huomiota. Alkoholi ja tupakkatuotteet aiheuttavat yhteensä jopa puolet kuolleisuudella mitatuista väestöryhmien terveyseroista. Tavoitteena on kääntää alkoholi- ja tupakkatuotteiden käyttö laskuun sekä pitää yllä huumausaineiden täyskielto. Lisäksi tupakan, huumausaineiden, alkoholin, rahapelaamisen sekä koti- ja vapaa-ajantapaturmien aiheuttamia ongelmia on ehkäistävä nykyistä tehokkaammin. Pidempiä työuria työhyvinvoinnilla Koska työikäisten määrä vähenee, on työuria pidennettävä alku- ja loppupäästä, alennettava työttömyyttä sekä vähennettävä työkyvyttömyyttä ja sairauspoissaoloja. Tavoitteena on, että elinikäinen työssäoloaika pitenee kolmella vuodella vuoteen 2020 mennessä. Työelämän vetovoimaa on kasvatettava parantamalla työoloja ja työhyvinvointia. Mitä paremmin työpaikoilla voidaan ja mitä terveempiä työntekijät ovat, sitä pidempiä ovat työurat ja sitä parempi on tuottavuus. Työoloja on kehitettävä johdon ja henkilöstön yhteistyönä. Vastuu on aina työnantajalla. Työnantajien on huolehdittava työntekijöiden yhdenvertaisesta kohtelusta, ja johtaminen on nostettava työhyvinvointipolitiikan ytimeen. Työntekijöillä itsellään on kuitenkin suuri vastuu työkykynsä ja ammatillisen osaamisensa ylläpitämisestä. Eläkejärjestelmää uudistetaan niin, että se vastaa paremmin elinajan pidentymisen, työja perhe-elämän yhteensovittamisen, muuttuvien työolojen ja rajat ylittävän muuttoliikkeen vaatimuksiin. Eläke-, kuntoutus- ja työttömyysturvajärjestelmää on kehitettävä kokonaisuutena.

8 8 Työuria pidennetään sosiaalivakuutuksen, työeläkelaitosten, työ- ja elinkeinohallinnon sekä sosiaali- ja terveydenhuollon keinoin. Tavoitteena on, että sosiaalivakuutus muodostaa yhdessä palveluiden kanssa kokonaisuuden, joka tukee työhön osallistumista sekä toiminta- ja työkyvyn ylläpitämistä. Pysyvän työkyvyttömyyden riskiä on vähennettävä edistämällä terveyttä ja työkykyä, kehittämällä työoloja ja tehostamalla työterveyshuoltoa. Erityisesti kiinnitetään huomiota niihin ammattialoihin, joilla on eniten terveyttä kuormittavia tekijöitä. Sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksia että mielenterveyden ongelmia vähennetään. Työterveyshuollon ennalta ehkäisevässä toiminnassa on keskityttävä työkyvyn ylläpitoon sekä työn terveysvaarojen arviointiin ja työkyvyn alenemisen tunnistamiseen hyvissä ajoin. Riittävän varhainen hoito ja oikeaaikainen kuntoutus edellyttävät työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon sekä työpaikan saumatonta yhteistyötä. Kaikilla työikäisillä ja osittainkin työkykyisillä on oltava mahdollisuus osallistua omien voimiensa mukaan työelämään. Henkilöiden, joiden työ- ja toimintakyky on tilapäisesti tai pysyvästi alentunut, työelämään osallistumista tuetaan. Osatyökykyisten polkua kuntoutuksesta koulutuksen kautta työhön vahvistetaan. Osasairauspäiväraha-, osatyökyvyttömyysja osa-aikaeläkejärjestelmiä kehitetään niin, että ne mahdollistavat työnteon osatyökykyisenä ja kannustavat myös eläkkeelle siirtyneitä osaaikaiseen työntekoon. Työnantajien valmiuksia ja kannustimia palkata osatyökykyisiä tuetaan. Yrittäjyyttä edistetään tukemalla itsenäisten yrittäjien työhyvinvointia ja parantamalla heidän sosiaaliturvaansa. Pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia työsuojeluun ja työterveyshuoltoon tehostetaan. Laaja työttömyys on ristiriidassa hyvinvointiyhteiskunnan tavoitteiden kanssa. Työttömien syrjäytymistä työelämästä ehkäistään tukemalla heidän työ- ja toimintakykyään sekä hoitoa ja kuntoutusta. Opetus- ja työvoimahallinnon sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöllä varmistetaan, että kaikki nuoret saavat riittävän koulutuksen ja siirtyvät työelämään. Vastuunjaon on oltava selvä. Elämän eri osa-alueet tasapainoon Sosiaaliturvan on kyettävä vastaamaan monimuotoistuviin elämänkulkuihin, kun opiskelu, työnteko, vapaa-aika ja vastuu omaisista limittyvät toisiinsa elämän eri vaiheissa. Työelämän ja vapaa-ajan hyvinvointi vaikuttavat vahvasti toisiinsa. Työelämän vaatimukset kasvavat. Erilaiset epätyypilliset työsuhteet ovat entistä yleisempiä. Uudet työmuodot ja joustomahdollisuudet on otettava työelämässä paremmin huomioon. Sosiaaliturvan on oltava sellainen, että se rohkaisee ihmisiä ylläpitämään osaamistaan ja siirtymään tehtävästä tai työpaikasta toiseen. Perhe-elämän ja työn sujuva yhdistäminen parantaa hyvinvointia työssä ja kotona. Se lisää syntyvyyttä, työllisyyttä ja lapsiperheiden arjen hallintaa. Perhevapailla, laaduk-

9 kailla varhaiskasvatuksen palveluilla ja työajan joustoilla helpotetaan perhe- ja työelämän yhteensovittamista. Yhteensovittamisen tarve korostuu, kun on kyse yksinhuoltajaperheistä ja työntekijöistä, joiden ikääntyneet, sairaat tai vammaiset perheenjäsenet tarvitsevat apua. Pienten lasten hoitojärjestelmän on mukauduttava lasten ja perheiden erilaisiin tarpeisiin sekä tuettava lasten tasapainoista kasvua ja kehitystä. Perheillä on oltava vaihtoehtoisia tapoja lastenhoidon järjestämiseksi. Perhevapaiden on jakauduttava tasaisemmin isien ja äitien kesken. Pitkäjänteistä työtä isän roolin vahvistamiseksi jatketaan. Vanhemmilla on vastuu omasta vanhemmuudestaan ja sen mukanaan tuomista oikeuksista ja velvollisuuksista. Sosiaaliturvan rahoitus kestäväksi Riittävän, oikeudenmukaisen ja kattavan vakuutusturvan kestävä rahoitus varmistetaan korkealla työllisyysasteella. Verotuksen, maksujen ja sosiaaliturvan on toimittava niin, että työnteko on aina kannattavaa. Sosiaalivakuutusten rahoituksen kestävyys taataan huolehtimalla maksupohjan riittävyydestä ja kattavuudesta. Sosiaaliturvan rahoituspohja on pystyttävä turvaamaan myös kansainvälistyvässä toimintaympäristössä. Rajat ylittävän muuttoliikkeen vuoksi sosiaalivakuutuksen säännöstöä kehitetään siten, että etuudet ja rahoitukseen osallistuminen ovat tasapainossa. Sosiaalinen kestävyys varmistetaan hillitsemällä meno- ja maksupaineita. Tavoitteena on pitää sosiaalivakuutusmaksujen nousu mahdollisimman hallittuna ja sijoittaa eläkevarat tuottavasti ja turvaavasti. Eläkejärjestelmien johdonmukaisuuden varmistamiseksi eläkelainsäädännön valmistelu keskitetään sosiaali- ja terveysministeriöön. Sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen selkiyttäminen mahdollistaa sen, että käytettävissä olevilla voimavaroilla saadaan mahdollisimman suuri hyöty. Asiakasmaksujen yhdenmukaistamisella tuetaan perus- ja erityispalvelujen yhteensovittamista. Samalla maksut pysyvät kohtuullisina. Suomi tarvitsee tulevaisuudessa ulkomaisia työntekijöitä. Viranomaisten yhteistyötä vahvistetaan, jotta voidaan estää kaksien työmarkkinoiden syntyminen ja turvata työnantajien tasavertaiset kilpailuasetelmat. Julkisen talouden rahoituspohjaa vahvistetaan torjumalla harmaata taloutta. 9

10 2. Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin Vähennetään hyvinvointi- ja terveyseroja Asiakaskeskeisyys palvelujen lähtökohdaksi Uudet palvelujen rakenteet ja toimintatavat Vahva sosiaalinen yhteenkuuluvuus 10 Suomalaisen yhteiskunnan vahvuutena on, että ihmisistä pidetään huolta. Jokaisella on oikeus perustoimeentulon turvaan ja riittäviin sosiaalija terveyspalveluihin. Ihmisarvoinen elämä on turvattava kaikissa olosuhteissa. Nämä oikeudet ja yhdenvertaisuusperiaate on kirjattu Suomen perustuslakiin. Julkisen vallan vastuu perusoikeuksista ei poista yksilön vastuuta valinnoistaan. Yksilön ja yhteiskunnan oikeuksien ja velvollisuuksien tasapaino edistää sosiaalista kestävyyttä. Pelkän sosiaaliturvan varassa elävillä on suuri riski liukua köyhyyteen. Huolena on nuorten syrjäytyminen, lasten ja lapsiperheiden eriarvoistuminen ja syrjäytymisen siirtyminen yli sukupolvien. Väestön ikärakenteen muuttuessa vanhuksia on enemmän, dementia ja muut pitkäaikaissairaudet yleistyvät ja monisairaiden potilaiden lukumäärä kasvaa. Se merkitsee sosiaali- ja terveyspalvelumenojen nousua ja henkilöstön lisätarvetta, ellei palvelujen tuottavuus parane. Sosiaali- ja terveydenhuolto pysyy tulevaisuudessakin työvoimavaltaisena, mutta tuottavuutta voidaan parantaa uudistamalla palvelujen organisointia ja tuotantotapoja. Perusterveydenhuolto ei toimi riittävän hyvin kaikissa kunnissa, ja palvelujen alueelliset laatu- ja saatavuuserot ovat merkittäviä. Palvelujen monikanavainen rahoitus vääristää toimintatapoja, luo turhia kustannuksia ja kohdentaa palveluja väärin. Kunta- ja palvelurakenneuudistus (Paras-hanke) on edennyt erityisesti kuntaliitosten osalta odotettua nopeammin, mutta sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden kestävyyden näkökulmasta uudistus on jäämässä riittämättömäksi. Palvelujärjestelmän kehittämiseksi tarvitaan selkeitä ja kestäviä pitkän aikavälin linjauksia siitä, miten kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuolto organisoidaan Paras-hankkeen jälkeen. Vähennetään hyvinvointi- ja terveyseroja Suomen suuret hyvinvointi- ja terveyserot väestöryhmien ja sukupuolten välillä eivät kapene pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpitein: tehokkaimmin eroja kavennetaan eri hallinnonalojen tiiviillä yhteistyöllä. EU:n strategisena tavoitteena on vähentää suhteellisessa köyhyydessä ja syrjäytymisvaarassa elävien määrää merkittävästi vuoteen 2020 mennessä. Myös Suomi laatii kansallisen suunnitelman, jonka tarkoituksena on parantaa ensi sijassa pienituloisten, syrjäytyneiden sekä pitkittyneessä köyhyydessä elävien ja työttömien asemaa sekä vähentää lapsiperheiden köyhyyttä. Tärkein keino on riittävä perusturva ja oikein kohdennetut palvelut.

11 11 Vähimmäisetuudet sidotaan kuluttajahintaindeksin kehitykseen, ja perusturvan riittävyyttä arvioidaan säännöllisesti. Työpaikka on paras suoja köyhyyttä ja syrjäytymistä vastaan, mutta se ei yksin riitä. Toimeentulotuen, siihen kytkeytyvien kunnallisten palvelujen ja työllistämispalvelujen on muodostettava eheä kokonaisuus. Erityisesti lapsiperheiden arkea tukevaa perhetyötä kehitetään niin, että se on asiakaskeskeistä ja riittävää. Kansanterveyttä kohennetaan parhaiten suuntaamalla toimenpiteet niin, että huono-osaisimpien suhteellinen asema paranee. Kaikille tarkoitettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi kohdennetaan toimenpiteitä haavoittuvassa asemassa oleville, esimerkiksi pienituloisille ikääntyneille. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen saatavuutta parannetaan. Yhdenmukainen ja kattava vakuutusturva takaa, että väliinputoamisia ei synny. Työelämässä olevien toimeentulo ja työolot turvataan yleissitovien työehtosopimusten vahvistamisella ja työelämän vähimmäisehtojen valvonnalla. Asumismenoja voidaan alentaa tuensaajien maksukykyä vastaavalle tasolle kehittämällä asumisen tukijärjestelmää. Asunnottomien ja muiden erityisryhmien mahdollisuutta saada oma asunto parannetaan eri sektoreiden yhteistyöllä. Asiakaskeskeisyys palvelujen lähtökohdaksi Sosiaali- ja terveyspalvelujen painopistettä siirretään entistä enemmän ennalta ehkäisevään toimintaan. Palvelujärjestelmän on pystyttävä auttamaan varhain ja tehokkaasti silloin, kun omat voimavarat eivät riitä. Kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmien ennalta ehkäisevän työn osaamista on lisättävä ja ehkäisevien palvelujen saatavuutta parannettava. Palveluja uudistetaan kokonaisuuksina siten, että käyttäjät ovat aktiivisesti mukana niiden kehittämisessä. Palvelujen käyttäjille on tarjottava ajantasaista ja puolueetonta tietoa hoitovaihtoehdoista ja palvelujen tarjoajista. Tällöin käyttäjän kyky kantaa vastuuta omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan kasvaa. Vahvoilla peruspalveluilla kyetään jo varhain puuttumaan ongelmiin ja sairauksiin sekä tukemaan käyttäjiä itsenäisessä selviytymisessä. Vaikeissa olosuhteissa elävät ja vähemmistöryhmät tarvitsevat lisäksi

12 12 kohdennettuja palveluja. Ikääntyneiden itsenäistä elämää, toimintakykyä ja osallisuutta tuetaan ensi-sijaisesti heidän omassa asuinympäristössään. Apuna tässä voidaan käyttää uutta teknologiaa. Lähtökohtana ovat saavutettavat, yhdenvertaiset, vaikuttavat ja asiakaskeskeiset palvelut. Lapsiperheiden palveluista muodostetaan saumaton kokonaisuus nivomalla lapsen kehitystä tukevat, ongelmia ehkäisevät ja korjaavat palvelut yhteen yli nykyisten toimialarajojen. Aikuis- ja lastenpsykiatrian, lastensuojelun ja kasvatus- ja perheneuvoloiden on tarjottava perheille kokonaisvaltaista tukea ja täydennettävä peruspalveluja. Tehokas palveluohjaus varmistaa, että lapset ja perheet saavat tarvitsemansa tuen. Uudet palvelujen rakenteet ja toimintatavat Ihmiset kokevat sosiaali- ja terveyspalvelut usein pirstaleisina ja järjestelmäkeskeisinä. Kunnallista palvelujärjestelmää uudistettaessa on luotava sosiaali- ja terveydenhuollolle yhtenäiset ja kestävät rakenteet. Palvelut on järjestettävä riittävän suurissa toiminnallisissa kokonaisuuksissa, joissa on edellytykset järjestää laadukkaat ja saumattomat palvelut ja ylläpitää korkeatasoista ammatillista osaamista. Kaikkien apua tarvitsevien on saatava tulevaisuudessakin vaikuttavat palvelut asuinpaikasta riippumatta. Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut täydentävät kunnallisia palveluja ja tarjoavat niille vaihtoehtoja. Kilpailutuksessa on korostettava sosiaali- ja terveyspoliittisia näkökohtia. Lyhyen tähtäyksen hintakilpailun sijasta on luotava kumppanuuksia, jotta palveluja voidaan tuottaa tehokkaasti. Palvelujen rahoitusta muutetaan niin, että se tukee taloudellisesti toimivia ja asiakaskeskeisiä palveluja. Lääkehuolto on kiinteä osa sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja potilaan hoitokokonaisuutta. Tavoitteena on laadukas, kohtuuhintainen ja kustannusvaikuttava lääkehoito kaikille sitä tarvitseville. Hyvin toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut hyötyvät lääkehuollon palveluista ja päinvastoin. Hyvä lääkkeiden saatavuus ja ammatillisesti toimiva lääkkeiden jakelu turvataan kaikissa olosuhteissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnan ohjausjärjestelmää vahvistetaan. Tavoitteena on sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan kokonaisuus, joka koostuu kansallisista tietojärjestelmäpalveluista ja niihin tukeutuvista alueellisista ratkaisuista. Ensin toteutetaan sähköinen resepti ja kansallinen terveysarkisto. Niiden rinnalla kehitetään kansallista sosiaaliarkistoa, joka toteutetaan vaiheittain terveysarkiston jälkeen. Kansalliset tietojärjestelmäpalvelut mahdollistavat tiedon välittämisen yli organisaatiorajojen sekä tehokkaammat ja vaikuttavammat toimintaprosessit. Yhtenäinen tietopohja luo aiempaa paremmat edellytykset palvelujärjestelmän ohjaamiselle, tutkimukselle ja tilastoinnille. Suunnitelmallisen ja toimivan normi-, voimavara- ja informaatio-ohjauksen avulla varmistetaan, että uuden sosiaali- ja terveydenhuoltolainsäädännön tavoitteet sekä palvelukokonaisuudet toteutuvat. Sosiaali- ja terveysalan valvonta yhdenmukaistetaan koko maassa siten, että lähtökohtana on palvelujen käyttäjien etu ja turvallisuus. Kehitetään palvelujen laatukriteereitä, riskien hallinnan ennakointia, tietojärjestelmiä sekä asiantuntijalaitosten ja valvontaelinten yhteistyötä. Laatukriteerit koskevat sekä julkisia että yksityisiä palvelujen tuottajia.

13 Vahva sosiaalinen yhteenkuuluvuus Sosiaali- ja terveyspolitiikalla tuetaan eri-ikäisten naisten ja miesten sekä kieli- ja kulttuurivähemmistöjen osallisuutta ja ihmisarvoista elämää. Terveiden elinvuosien avaamiin mahdollisuuksiin on tartuttava. Politiikkaa on uudistettava niin, että ikääntyneiden mahdollisuudet käyttää voimavarojaan itsensä, yhteisönsä ja yhteiskunnan hyväksi paranevat. on tuettava. Tavoitteena on, että asenteet maahanmuuttajia ja muita vähemmistöjä kohtaan muuttuvat myönteisemmiksi ja että heidän todelliset mahdollisuutensa päästä työelämään paranevat. Erityisesti maahanmuuttajanaisten opiskelua ja sosiaali- ja terveyspalveluja on tuettava. 13 Työyhteisöön kuuluminen vahvistaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Tavoitteena on luoda polkuja työttömyydestä työelämään. Varsinkin nuorten ja ikääntyvien työttömyyttä on ehkäistävä, sillä heidän riskinsä jäädä pysyvästi työttömäksi on keskimääräistä suurempi. Vaikeasti työllistyville ja pitkäaikaistyöttömille kehitetään erityisratkaisuja, kuten avoimille työmarkkinoille siirtymistä tukevaa työpankkitoimintaa ja välityömarkkinoita. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaa kuntoutumisketjun toteuttamisessa on tehostettava ja asiakaskeskeistä työotetta vahvistettava. Kolmas sektori on keskeinen toimija edistäessään terveyttä ja hyvinvointia, ehkäistessään ongelmia ja kehittäessään uusia toimintamalleja. Tavoitteena on viranomaisten ja järjestöjen yhteinen toiminta osallisuuden vahvistamiseksi. Raha-automaattivaroilla tuetaan yleishyödyllisten yhteisöjen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä. Järjestöjen asema turvataan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä. Monikulttuurisuus lisää yhteiskunnan moniarvoisuutta ja innovatiivisuutta. Maahanmuuttajien ja heidän perheenjäsentensä kotouttamista suomalaiseen yhteiskuntaan Suomalaisessa yhteiskunnassa esiintyvän väkivallan vähentäminen on kansallinen tavoite. Tavoitteena on löytää väkivallan ehkäisyyn tehokas, valtakunnallinen toimintamalli, joka koostuu useiden hallinnonalojen yhtäaikaisista toimenpiteistä. Samalla vahvistetaan yhteisöllisyyttä ja maan sisäistä turvallisuutta.

14 3. Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta Vahvistetaan ympäristön elinkelpoisuutta Varmistetaan yhteiskunnan toimivuus erityistilanteissa 14 Elinympäristön tila vaikuttaa ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Ilmastonmuutos ja ekosysteemin tilan heikkeneminen kaventavat hyvinvoinnin mahdollisuuksia. Sosiaalinen ja ekologinen kestävyys edellyttävät, että hyvä elämä voidaan turvata silloinkin, kun jaettavana ovat niukkenevat voimavarat. Jokaisen sukupolven pitäisi jättää perinnöksi elinkelpoisempi ympäristö. Oikeudenmukainen hyvinvoinnin jakautuminen on haaste paitsi paikallisesti myös maailmanlaajuisesti. Globaalit väestörakenteen muutokset, talouden häiriöt, köyhyys ja eriarvoisuus koettelevat yhteiskuntien yhtenäisyyttä. Eriarvoistumiseen ja asuinalueiden erilaistumiseen liittyy myös turvallisuusriskejä. Ilmastonmuutos, ympäristöongelmat ja luonnonvarojen niukkeneminen saattavat aiheuttaa monenlaisia terveysuhkia, esimerkiksi pandemioita ja epidemioita. Ne eivät noudata rajoja, voivat levitä nopeasti ja niiden torjunta vaatii viranomaisten yhteistyötä ja varautumista. Maailmanlaajuiset taloudelliset kriisit ovat osoittaneet toimivien turvaverkkojen sekä rahoitus- ja vakuutusmarkkinoiden merkityksen. Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot on turvattava myös poikkeusoloissa. Vahvistetaan ympäristön elinkelpoisuutta Elinympäristön laadun parantaminen vaatii yhteistyötä eri ministeriöiden ja hallinnonalojen kesken, samoin kunta- ja paikallistasolla. Kuntien on otettava terveydensuojelu sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen nykyistä kattavammin huomioon yhdyskuntasuunnitteluun liittyvässä päätöksenteossa ja seurannassa. Kuntien välistä yhteistoimintaa ympäristöterveydenhuollon toimeenpanossa tiivistetään. Poikkihallinnollista ja kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan, jotta kansalaisille ei aiheudu terveysriskejä ilman, maaperän, veden tai ruoan välityksellä. EU:n uuden kemikaalilainsäädännön toimeenpano edistää markkinoilla olevien kemikaalien turvallisuutta.

15 15 Vuoteen 2020 mennessä tutkimukseen pohjautuva terveysriskien ja -vaikutusten arviointi on otettava käyttöön kaikessa suunnittelussa ja hankkeissa sekä niiden toteutukseen liittyvissä lupa- ja hyväksymismenettelyissä. Kestävä asunto- ja yhdyskuntasuunnittelu lisää turvallisuutta ja omatoimista selviytymistä, vähentää monia sosiaalisia ongelmia ja ehkäisee asuinalueiden eriytymistä. Yhdyskuntarakennetta kehittämällä luodaan esteetön ympäristö, jossa on helppo liikkua ja joka takaa palvelujen saavutettavuuden. Geeni-, bio- ja nanoteknologia avaavat mahdollisuuksia terveydenhoidossa ja ympäristöterveydenhuollossa. Tutkimuksen, sääntelyn ja ohjeistuksen on varmistettava uusien teknologioiden soveltaminen turvallisesti. Varmistetaan yhteiskunnan toimivuus erityistilanteissa Globalisaatio on lisännyt kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön merkitystä tartuntatautien torjunnassa. Maailmanlaajuisiin epidemioihin on varauduttava ihmisten terveyden ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen suojelemiseksi. Uusien lääkkeille vastustuskykyisten bakteerien ja sairaalainfektioiden torjunta edellyttää uusia ja kattavampia torjuntatoimia ja antibioottien järkevää käyttöä. Eläinlääkkeiden käytön on oltava hallittua kansanterveyden ja kuluttajaturvallisuuden varmistamiseksi. Kansalaisten toimeentulo on turvattava myös erityistilanteissa. Vakuutusjärjestelmän riskeihin varaudutaan riittävin takuujärjestelyin. Tavoitteena on varmistaa toimeentulo- ja vakuutusjärjestelmän toimivuus poikkeusoloissa riittävillä työttömyysturvan ja sosiaalivakuutuksen puskurirahastoilla. Vakuutustoiminta on järjestettävä siten, että se on tehokas ja asiakkaiden kannalta turvallinen ja kohtuuhintainen. Vakuutusmaksuvarat turvataan tehokkaalla riskienhallinnalla, tuottavalla sijoitustoiminnalla ja riittävällä vakavaraisuudella. Muita keinoja ovat vakuutusalan kilpailun ja valvonnan tehostaminen sekä asianmukainen konkurssisäännöstö. EU-tason valvonnan kehittymistä tuetaan varmistamalla suomalaisen valvojan toimintaedellytykset. Poikkeusoloissa myös tietohuollon on toimittava moitteettomasti. Varajärjestelmien toimivuus ja etuuksien maksatuksen tekninen toimivuus taataan kaikissa oloissa.

16 Linjausten toimeenpano Yhteistyö turvaa hyvinvoinnin Aktiivisena vaikuttajana kansainvälisessä toiminnassa Päätöksenteon perustaksi tieto Viestinnällä vaikuttavuutta 16 Strategiset tavoitteet voidaan saavuttaa vain yhteistyöllä. Tuloksia saadaan, kun eri toimijoiden roolit ovat selkeät ja toimintaperiaatteet on sovittu yhdessä. Valmistelun ja päätöksenteon on nojattava vankkaan tietopohjaan ja uudistustahtoon. Avoin asioiden valmistelu luo pohjan toimivalle sidosryhmäyhteistyölle. Vuorovaikutteinen ja ennakoiva viestintä lisää vaikuttavuutta. Yhteistyö turvaa hyvinvoinnin Työllisyyden nostaminen, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, varhainen tuki sekä toimiva julkinen hallinto edellyttävät hallinnonalojen tiivistä yhteistyötä. Tuloksia ei saavuteta, jos jokainen hallinnonala vastaa vain omasta alueestaan. Yhteistyön tarve korostuu erityistilanteiden hallinnassa. Toimintaa ohjataan sitovasti säädös- ja resurssiohjauksella. Kolmas ohjauskeino on informaatio-ohjaus, jossa oikea tieto ja vaikuttavuusarviot ovat avainasemassa. Koska informaatio-ohjaus on ei-sitovaa ja suosittelevaa, sen tueksi tarvitaan asiakaskeskeistä ja vaikuttavaa viestintää. Eri tilanteissa on valittava tavoitteen saavuttamiseksi tehokkain ohjauskeino. Lainsäädännön todellisen vaikuttavuuden varmistamiseksi tavoitteet on kirjattava mitattavaan muotoon ja sovittava vastuut tietojen tuottamisessa ja valvonnassa. Koska valvontaa voidaan pitää yhtenä ohjausmuotona, sen ennakoivaa roolia on vahvistettava. Esimerkiksi harmaan talouden vähentäminen kytkeytyy monen hallinnonalan lainsäädäntöön, ja siksi sen valvonta on yhteistyötä työsuojelun, poliisin, verottajan, työvoimaviranomaisten ja työeläkevakuuttajien kesken.

17 Sosiaaliturvaa kehitetään vuorovaikutuksessa keskeisten toimijoiden kanssa. Toimeentuloturvan kehittämisessä kolmikantainen yhteistyö jatkuu. Myös työsuojelua ja alan lainsäädäntöä viedään eteenpäin yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. EU:n päätöksillä ja direktiiveillä on huomattava vaikutus sosiaali- ja terveyssektorin toimintaan. Esimerkiksi maahanmuuttoasiat vaikuttavat sosiaaliturvaan jatkuvasti. Sosiaali- ja terveyspoliittiset näkökohdat on otettava samanarvoisina huomioon talous-, Palvelusektorilla yksi strateginen kehittämisohjelma on tehokkaampi ja vaikuttavampi kuin monta eri ohjelmaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma on pääohjelma, jolla johdetaan kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista. Korkeatasoisen tutkimuksen teon ja innovaatioiden hyödyntämisen turvaaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa on tärkeää henkilöstön saatavuuden, palvelujen kehittymisen ja Suomen kilpailukyvyn kannalta. 17 Kaikessa hyvinvointiin liittyvässä valmistelussa ja päätöksenteossa on otettava huomioon vaikutukset naisten ja miesten kannalta eli arvioitava toiminnan sukupuolivaikutukset. Näin vahvistetaan tasa-arvon toteutumista. Aktiivisena vaikuttajana kansainvälisessä toiminnassa Sosiaali- ja terveysministeriö sekä sen hallinnonala tekevät ennakoivaa, globaalia terveysja sosiaalipolitiikkaa edistävää yhteistyötä EU:ssa, kansainvälisellä ja kahdenvälisellä tasolla. Tavoitteena on vaikuttaa päätösten valmisteluun aktiivisesti ja oikeaan aikaan. Yhteistyön perustana ovat kansainväliset sitoumukset ja sosiaalista kestävyyttä tukevat prosessit, kuten YK:n, WHO:n, Euroopan neuvoston ja ILO:n sopimukset ja suositukset. Tartuntatautien leviämisen sekä elämäntapasairauksien ja syrjäytymisen estäminen edellyttävät laajaa kansainvälistä yhteistyötä, erityisesti lähialueilla. työllisyys- ja ympäristönäkökulmien rinnalla kehitettäessä EU:n sisämarkkinoita ja kilpailupolitiikkaa sekä arvioitaessa verotuksen ja tulonsiirtojen vaikutuksia. Suomi laatii kansallisen toimeenpanosuunnitelman kasvuun ja työllisyyteen tähtäävään EU2020-strategiaan sekä profiloituu tasa-arvon ja terveyden edistäjänä. Päätöksenteon perustaksi tieto Hallinnonalan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta tuottaa päätöksenteon pohjaksi tietoa kansalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä sekä palvelujärjestelmän toimivuudesta.

18 18 Se tukee tiedon hyödyntämistä sosiaaliturvan ja palvelujen kehittämisessä. Tietoa tarvitaan esimerkiksi terveysongelmien kehityksestä, tautien suoja- ja riskitekijöistä sekä tautialttiutta säätelevistä ja terveysvalintoihin vaikuttavista tekijöistä. Päätösten tietopohjaa parannetaan järjestelmällisellä ennakoinnilla, jolla tunnistetaan myös heikkoja signaaleja. Vahvat asiantuntijalaitokset parantavat yhteiskunnallisen päätöksenteon vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Hallinnonalalle luodaan laaja-alainen asiantuntijalaitosten yhteistyöverkosto, ja sektoritutkimuksen uudistamista ja yhteistä hanketoimintaa valtioneuvoston piirissä jatketaan. Tietovarannoista on tehtävä yhteiskäyttöisiä. Näin vältytään päällekkäiseltä tiedonkeruulta ja tiedon laatu paranee. Yhteiskäyttöisyys on laajennettava myös valvontaviranomaisten työhön. Tietovarantojen käytössä on aina otettava huomioon yksityisyyden suoja. Myös kansalaisilla on oltava pääsy tietoon. Viestinnällä vaikuttavuutta Viestintä on osa johtamista sekä valmistelun ja toimeenpanon ohjausta. Ennakoivalla ja oikea-aikaisella viestinnällä tuetaan avointa ja vuorovaikutteista valmistelua sekä tuloksellista yhteistyötä. Samalla varmistetaan, että ihmiset saavat tietoa heitä koskevista asioista. Media- ja viestintäkentän sekä toimintaympäristön nopeiden muutosten takia myös viestinnän sisällöt ja välineet monipuolistuvat. Kohderyhmät pirstaloituvat. Internetin ja digitaalisen median rooli kasvaa. Viestintään ja yhteistyöhön sidosryhmien kanssa haetaan uusia verkkottuneita toimintamalleja. Ohjaustiedon tavoittavuutta parannetaan. Hallinnonalan yhteistyötä viestinnässä ja asiantuntijavaikuttamisessa vahvistetaan ja työnjakoa selkiytetään. Vaikuttamista ja digitaalista viestintää vahvistetaan kansainvälisessä yhteistyössä.

19 Liite Sosiaalimenojen kehitysarvio Elatussuhteen kehitys Elatussuhteen kehitys on sosiaaliturvan talouden kannalta merkittävin kansallinen haaste. Väestöennusteiden mukaan ikääntyneiden osuus kasvaa nopeasti vuoden 2010 jälkeen, kun suuret ikäluokat saavuttavat eläkeiän ja keskimääräinen elinikä pidentyy. Työikäisten määrä laskee mutta vain maltillisesti, jos maahanmuutto pysyy viimevuosien tasolla. Prosenttia työllisistä 160 % Lasten väestöosuuden ennakoidaan säilyvän likimain vakaana. Elatussuhteen kehitys riippuu paitsi väestön ikärakenteesta myös työllisten määrästä, joten työllisyysasteen positiivinen kehitys auttaisi pitämään elatussuhteen kohtuullisena % 120 % 100 % 80 % 60 % Vanhuseläkeläiset (65 ja vanhemmat) Työikäiset ei-työlliset Alle työikäiset (0 14) 40 % 20 % 0 % Kuvio 1. Elatussuhteen kehitys vuosina sekä projektio vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 2009

20 20 Sosiaalimenojen kehitys Sosiaalimenojen kehitystä voidaan arvioida muun muassa väestöennusteiden ja talousennusteiden avulla. Oheinen laskelma perustuu nykylainsäädännön mukaiseen kehitykseen ja osoittaa, miten sosiaalimenojen suhde kokonaistuotantoon kehittyy vuoteen 2050 saakka, jollei tehdä mitään toimenpiteitä. Peruslaskelmassa oletetaan, että työn tuottavuus kasvaa pitkällä aikavälillä 1,75 prosenttia ja bruttokansantuotteen volyymi keskimäärin 1,8 prosenttia vuodessa. Työllisyysasteen oletetaan nousevan 74,5 prosenttiin ja työttömyysasteen alenevan 6,5 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2009 alkaneesta taloustaantumasta johtuen sosiaalimenojen bkt-suhteen ennakoidaan nousevan lähelle 30 prosenttia vuosina Taantuman myötä kasvavat etenkin työttömyys- ja toimeentuloturvan menot. Sosiaalimenojen bkt-suhteen kasvu johtuu kuitenkin ennen kaikkea bruttokansantuotteen alenemisesta. Pitkällä aikavälillä sosiaalimenoja kasvattaa ikärakenteen muuttuminen. Eniten lisääntyvät työeläkkeet sekä terveydenhuollon ja pitkäaikaishoivan menot. Laskelman mukaan sosiaalimenot/bkt nousisi vuoteen 2030 mennessä noin kuusi prosenttiyksikköä vuoden 2008 tasoon verrattuna. Sosiaalimenojen rahoituksen kehitys Sosiaalimenojen rahoituspaine kohdistuu työeläkemaksujen kautta työnantajille ja vakuutetuille. Valtion osuus rahoituksesta pienenee, kun kansaneläkkeiden ja monien muiden Kelan etuuksien menot laskevat suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kuntien menot kasvavat palvelukustannusten noustessa. Prosenttia bkt:sta 36 % 32 % 28 % 24 % 20 % 16 % 12 % 8 % 4 % Muu sosiaaliturva Julkiset terveyspalvelut Julkiset sosiaalipalvelut Työttömyysturva Sairausvakuutus Kansaneläkkeet Työeläkkeet 0 % Kuvio 2. Sosiaalimenojen (ilman käyttäjämaksua) nykylainsäädännön mukainen kehitys suhteessa bruttokansantuotteeseen vuosina sekä projektio vuoteen Lähde: STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia Sisällys 2 Lukijalle............................................................... 3 Kohti sosiaalista kestävyyttä.............................................

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

Tulevaisuuskatsaus 2010

Tulevaisuuskatsaus 2010 Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:23 Sosiaali- ja terveysministeriön Tulevaisuuskatsaus 2010 Terve ja hyvinvoiva Suomi 2020 sosiaali- ja terveysministeriö ISSN-L 1236-2115 ISSN 1236-2115

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Työ on parasta sosiaaliturvaa Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on välittävä

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla

Lisätiedot

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Jokainen meistä Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Suomen hyvinvoinnin tila murroksessa Tarve julkisten palveluiden tuottavuuden parantamiseen Kunta- ja SoTe -palvelurakenteet keskellä murrosta

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Väestönsuojelun neuvottelupäivä 2013 Neuvotteleva virkamies Merja Rapeli 30.4.2013 Varautumisen lähtökohdat Lähtökohtana

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syrjäytymisen vähentäminen hallitusohjelmassa

Lasten ja nuorten syrjäytymisen vähentäminen hallitusohjelmassa Lasten ja nuorten syrjäytymisen vähentäminen hallitusohjelmassa Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa -seminaari 9.2.2012, Akavatalo Esa Iivonen, STM/STO Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaali- ja terveyspolitiikan

Lisätiedot

Työnilon julistus 15.1.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö

Työnilon julistus 15.1.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö Ahkeruus ei riitä - Työhyvinvointipääomalla tulevaisuuteen Työnilon julistus 15.1.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö SISÄLTÖ Työn ja työelämän muutos Miksi ahkeruus

Lisätiedot

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 1 TIIVISTYS: TYÖHÖN PERUSTUVA MALLI Työ mahdollistaa hyvän sosiaaliturvan ja julkiset palvelut = hyvinvointiyhteiskunnan Pohjoismainen

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Pitkän aikavälin sosiaalimenolaskelmat ja kestävyysvaje. Juho Kostiainen, VM

Pitkän aikavälin sosiaalimenolaskelmat ja kestävyysvaje. Juho Kostiainen, VM Pitkän aikavälin sosiaalimenolaskelmat ja kestävyysvaje Juho Kostiainen, VM Sosiaalimenomalli - SOME(1) Pitkän aikavälin sosiaalimenojen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstötarpeen arviointi.

Lisätiedot

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät

Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät Kuntoutusakatemia 29.11.2011 Outi Antila Työeläkejärjestelmän haasteita Eliniän odotteen kasvu Työurien pidentyminen Rahoitus ja vakavaraisuus Sukupolvien

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja

Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointi osana strategiaa päämäärät selville Viimeiset neljä vuotta olemme

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut - Kohti näyttöön perustuvaa toimintaa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus, Helsinki 23.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko

Lisätiedot

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Lapset ja nuoret Ikääntyvä väestö Perhevapaakustannukset ja tasa-arvo Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.9.2014, Oulu, Verve Marketta Rajavaara

Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.9.2014, Oulu, Verve Marketta Rajavaara Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.9.2014, Oulu, Verve Marketta Rajavaara Sosiaalisen investoinnin idea? Ammatillinen kuntoutus sosiaalisen investoinnin näkökulmasta? Ylikansalliset organisaatiot OECD,

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2014. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 23.4.2014, Säätytalo Anne Eronen

Sosiaalibarometri 2014. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 23.4.2014, Säätytalo Anne Eronen Sosiaalibarometri 2014 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 23.4.2014, Säätytalo Anne Eronen Ajankohtaista tietoa paikallistason asiantuntijoilta Valtakunnallisesti kattava kokonaistutkimus Tehty vuosittain

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä kehitys. Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori

Sosiaalisesti kestävä kehitys. Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori Sosiaalisesti kestävä kehitys Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori Sosiaalinen kestävyys Yhteiskunnan sosiaalinen kestävyys tärkeä strateginen

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Miten luovuus ja innovatiivisuus liittyvät julkiseen sektoriin? Hallituksen tahtotila: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea

Lisätiedot

Lähivuosien keskeinen haaste

Lähivuosien keskeinen haaste Dialoogiteema: Paraneeko vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työhön pääsy? Miten työelämä 2020 hankkeessa mahdollistetaan nyt työelämän ulkopuolella olevien työhön pääsy? VATES-PÄIVÄT 9.4.2014 Margita Klemetti

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa?

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Video Työkaarimallin taustat Työuria on saatava pitenemään alusta, keskeltä ja lopusta Työmarkkinajärjestöjen raamisopimus

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvät ja STM:n toimenpiteet. Eveliina Pöyhönen 30.11.2011

Vaikeasti työllistyvät ja STM:n toimenpiteet. Eveliina Pöyhönen 30.11.2011 Vaikeasti työllistyvät ja STM:n toimenpiteet Eveliina Pöyhönen 30.11.2011 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Hyvinvoinnille vahva perusta terveys ja hyvinvointi osaksi kaikkea päätöksentekoa pidempiä uria

Lisätiedot

Valviran strategiset linjaukset 2011 2015

Valviran strategiset linjaukset 2011 2015 Valviran strategiset linjaukset 2011 2015 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan keskusvirasto. sosiaali- ja terveydenhuollon, alkoholihallinnon

Lisätiedot