1HXYRVWRQLVWXQWR 7(59(<6 /X[HPEXUJNHVlNXXWD

Transkriptio

1 & Luxemburg, 8. kesäkuuta /99 (Presse 185) 1HXYRVWRQLVWXQWR 7(59(<6 /X[HPEXUJNHVlNXXWD 3XKHHQMRKWDMD$QGUHD),6&+(5 Saksan liittotasavallan terveysministeri,qwhuqhwkwwsxhhxlqw1hzvurrp (PDLOSUHVVRIILFH#FRQVLOLXPHXLQW

2 6,6b//<6 26$1277$-$7.b6,7(//<7$6,$7 VÄESTÖN ALTISTUMISEN RAJOITTAMINEN TAAJUUDELTAAN 0 Hz GHz OLEVILLE SÄHKÖMAGNEETTISILLE KENTILLE... 5 YHTEISÖN TULEVA TOIMINTA KANSANTERVEYDEN ALALLA... 6 ANTIBIOOTTIRESISTENSSI - "MIKROBIOLOGISEN UHAN VASTAINEN STRATEGIA" - NEUVOSTON PÄÄTÖSLAUSELMA... 9 TERVEYDEN SUOJELUA KOSKEVIEN VAATIMUSTEN SISÄLLYTTÄMISESTÄ YHTEISÖN POLITIIKKOIHIN - NEUVOSTON PÄÄTELMÄT TARTUNTATAUDIT EU:N JA YHDYSVALTOJEN VÄLINEN TARTUNTATAUTEJA KÄSITTELEVÄ TYÖRYHMÄ TIETOJA KEHITYKSESTÄ EUROOPASSA TERVEYDENTILA YHTEISÖSSÄ (MAAHANMUUTTAJAT) TARTTUVA SPONGIFORMINEN ENKEFALOPATIA $6,$7 WHO:N TUPAKOINNIN VASTAINEN ALOITE DIOKSIININ SAASTUTTAMAT ELINTARVIKKEET EPÄVIRALLINEN KOKOUS KIE-MAIDEN JA KYPROKSEN TERVEYSMINISTEREIDEN KANSSA /LVlWLHWRMDSXKWDL

3 26$1277$-$7,VWXQWRRQRVDOOLVWXLYDWVHXUDDYDWMlVHQYDOWLRLGHQKDOOLWXVWHQMD(XURRSDQNRPLVVLRQ HGXVWDMDW %HOJLD: Luc VAN DEN BOSSCHE 7DQVND: Ib VALSBORG 6DNVD: Andrea FISCHER.UHLNND: Lampros PAPADIMAS (VSDQMD: José Manuel ROMAY BECCARIA 5DQVND: Bernard KOUCHNER,UODQWL: James BRENNAN,WDOLD: Rosy BINDI /X[HPEXUJ: Marc UNGEHEUER $ODQNRPDDW: Jan DE JONG,WlYDOWD: Eleonora HOSTASCH 3RUWXJDOL: Maria de Belem ROSEIRA 6XRPL: Eva BIAUDET 5XRWVL: Lars ENGQVIST <KGLVW\Q\WNXQLQJDVNXQWD: Tessa JOWELL Varapääministeri ja sisäasiainministeri Valtiosihteeri terveysministeriössä Terveys- ja sosiaalihuoltoministeri Terveys- ja kuluttajansuojaministeri Valtiosihteeri työ- ja yhteisvastuuministeriössä, vastuualueenaan terveysasiat Pysyvän edustajan sijainen Pysyvän edustajan sijainen Pysyvän edustajan sijainen Työ-, terveys ja sosiaaliministeri Ministeri sosiaali- ja terveysministeriössä Sosiaaliministeri * * *.RPLVVLR Pádraig FLYNN Komission jäsen * * *

4 Jäsenyyttä hakeneiden Keski- ja Itä-Euroopan maiden ja Kyproksen osanottajat: %XOJDULD Petar BOYADJIEV 7ãHNLQWDVDYDOWD Ivan DAVID 9LUR Eiki NESTOR 8QNDUL Árpád GÓGL /DWYLD Viktors JAKSONS /LHWWXD Vytautas KRIAUZA n sijainen 3XROD Jacek PIATKIEWICZ Valtiosihteeri 5RPDQLD Alexandru CIOCALTEU Valtiosihteeri 6ORYDNLDQWDVDYDOWD Michal ONDREJCÁK Valtiosihteeri 6ORYHQLD Dunja PISKUR KOSMAC Valtiosihteeri.\SURV Christos SOLOMIS

5 9b(67g1 $/7,6780,6(1 5$-2,77$0,1(1 7$$-88'(/7$$1 +] *+] 2/(9,//( 6b+.g0$*1((77,6,//(.(17,//( Neuvosto pääsi määräenemmistöllä poliittiseen sopimukseen suosituksesta, jolla rajoitetaan väestön altistumista taajuudeltaan 0 Hz GHz oleville sähkömagneettisille kentille. Italian valtuuskunta ilmoitti aikovansa äänestää suositusta vastaan. Suositus hyväksytään jossakin tulevassa neuvoston istunnossa sen jälkeen kun se on viimeistelty yhteisön virallisilla kielillä. Suositusehdotuksen tavoitteena on luoda yhteisesti sovitut puitteet korkean tasoisen suojelun varmistamiseksi taajuudeltaan 0 Hz GHz olevien sähkömagneettisten kenttien akuuteilta vaikutuksilta. Se perustuu perusrajoituksiin ja viitearvoihin, jotka kansainvälinen säteilysuojelutoimikunta (ICNIRP) on antanut kestoltaan vaihteleville sähköisille, magneettisille ja sähkömagneettisille kentille altistumisen rajoittamisesta huhtikuussa 1998 julkaistuissa ohjeissa (Guidelines for Limiting Exposure to Time-Varying Electric, Magnetic and Electromagnetic Fields). Sähkömagneettisten kenttien osalta huolta ovat aiheuttaneet mahdolliset terveysvaikutukset, pääasiassa syöpä, joita syntyy altistuttaessa keinotekoisille kentille. Sähkömagneettisten kenttien syöpää aiheuttavista vaikutuksista ei ole selvää tieteellistä näyttöä. Eräitä terveysvaikutuksia pidetään kuitenkin kiistattomina, ja niitä käsitellään monissa kansallisissa säädöksissä ja kansainvälisissä ohjeissa, joilla pyritään välttämään tai rajoittamaan altistumista sähkömagneettisille kentille. Sähkömagneettisten kenttien lähteitä ovat mm: - staattisten sähkö- ja magneettikenttien lähteet - voimajohdot ja sähkölaitteet - sähköistetyt rautatiejärjestelmät - radio- ja tv-lähettimet - solukkoradiopuhelinjärjestelmät - matkapuhelinverkon tukiasemat - tutkalaitteet. <+7(,6g178/(9$72,0,17$.$16$17(59(<'(1$/$//$ Neuvosto keskusteli yhteisön tulevasta toiminnasta kansanterveyden alalla. Ministerit ilmaisivat mielipiteensä siitä, mille asioille uudessa terveysalan puiteohjelmassa olisi annettava ensisijainen asema, sekä alustavan näkemyksensä siitä, minkälaiset rahoituspuitteet yhteisön tasolla toteuttaville kansanterveystoimenpiteille olisi varattava. Keskustelun pohjalta kävi ilmi, että useat valtuuskunnat kannattivat kolmea toimintalinjaa, jotka ovat - kansanterveyden kehitystä tukevan tiedon parantaminen luomalla jäsennelty ja kattava yhteisön järjestelmä tiedon kokoamiseksi, analysoimiseksi ja jakamiseksi - nopea reagoiminen terveyttä vaarantaviin tekijöihin luomalla yhteisölle valvonta-, hälytys- ja nopean reagoinnin valmius - terveyteen vaikuttaviin tekijöihin vaikuttaminen terveyden edistämisen ja sairauksien ennaltaehkäisyn kautta sekä laajojen terveydenedistämistoimien että yksittäisten sairauksien ehkäisytoimien avulla, joiden olisi pohjauduttava monialaiseen toimintaan ja perustamissopimuksen mukaisiin välineisiin sekä terveyden alalla että muilla aloilla.

6 Valtuuskunnat olivat kuitenkin sitä mieltä, että terveysohjelmien rakennetta olisi parannettava esim. yhdistämällä kaikki ohjelmat yhden kehysohjelman alle. Lisäksi katsottiin, että uudessa terveysohjelmassa olisi omaksuttava horisontaalisempi lähestymistapa, joka kattaisi yhteisön muihin politiikan aloihin, kuten sisämarkkinoihin, ympäristöön ja sosiaaliasioihin liittyvät terveysnäkökohdat. Keskustelun päätteeksi neuvosto hyväksyi seuraavan päätöslauselman: "EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka 1. PALAUTTAA MIELIIN kansanterveyspolitiikan kehittämisestä Euroopan yhteisössä 15 päivänä huhtikuuta 1998 annetun komission tiedonannon, jonka tarkoituksena oli käynnistää laaja keskustelu yhteisön tasolla ja jäsenvaltioissa, 2. PALAUTTAA MIELIIN yhteisön tulevista kansanterveyden alan toimintapuitteista 26 päivänä marraskuuta 1998 tehdyt neuvoston päätelmät( 1 ), joissa on vahvistettu yleisiä periaatteita, 3. PANEE MERKILLE terveyspolitiikan kehittämistä Euroopan yhteisössä koskevasta komission tiedonannosta 10 päivänä maaliskuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman, 4. PANEE MERKILLE terveyspolitiikan kehittämistä Euroopan yhteisössä koskevasta komission tiedonannosta 9 päivänä syyskuuta 1998 annetun talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ja 19 päivänä marraskuuta 1998 annetun alueiden komitean lausunnon, 5. PANEE MERKILLE Potsdamissa 27, 28 ja 29 päivänä tammikuuta 1999 järjestetyn Euroopan unionin uutta kansanterveyspolitiikkaa käsitelleen konferenssin tulokset myönteisenä panoksena keskusteluun, jota käydään yhteisön kansanterveyden alalla tulevaisuudessa toteuttaman toiminnan kehittämisestä, 6. KOROSTAA, että yhteisön tulevassa toiminnassa, jonka tavoitteena on parantaa kansanterveyttä, ehkäistä ihmisten sairauksia ja tauteja sekä torjua ihmisten terveyttä vaarantavia tekijöitä, on yhteensovitetusti ja yhdenmukaisesti otettava huomioon yhteisön kansalaisten huoli terveyttään uhkaavista tekijöistä sekä heidän korkeaa terveyden tasoa koskevat odotuksensa, 7. KATSOO, että kaikkien yhteisössä toteutettavien terveyteen liittyvien toimien on oltava näkyviä ja avoimia, jotta voidaan edistää tiedon lisäämistä ja jotta kansalaiset siten voisivat osallistua niihin laajemmin, 8. KOROSTAA, että korkeatasoinen ihmisten terveyden suojelu on entistä tärkeämpää ottaen huomioon ne terveyteen liittyvät haasteet, joita jäsenvaltiot ja Euroopan unioni kohtaavat tulevalla vuosituhannella, 9. KATSOO, että tärkeimpiä haasteita ovat uudet ja uudelleen ilmaantuvat terveysuhkat; suuret terveyshaitat; perimään, käyttäytymiseen ja ympäristöön liittyvät terveyttä määrittävät tekijät; terveyteen liittyvän eriarvoisuuden lisääntyminen; laadun varmistaminen; väestömuutokset ja ikääntymisen vaikutus; sosiaaliset, taloudelliset ja poliittiset tekijät; uudet tutkimustulokset ja uusien tekniikkojen, erityisesti biotekniikan, soveltaminen ja nopea leviäminen, ( 1 ) EYVL C 390, , s. 1.

7 10. KOROSTAA, että yhteisöllä olisi oltava asianmukaiset valmiudet vastata näihin haasteisiin; tämä edellyttää sekä asianmukaisen toiminnan kehittämistä erityisesti 26 päivänä marraskuuta 1998 annetuissa neuvoston päätelmissä nimetyillä kolmella alalla että sellaisia toimenpiteitä, joilla on yhteisöllistä lisäarvoa, samoin kuin asianmukaisia tieteellisiä ja hallinnollisia rakenteita, 11. KOROSTAA sen merkitystä, että uusi ohjelma rohkaisee ja tarvittaessa tukee jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä asiaan kuuluvissa tärkeimpiin haasteisiin kuuluvissa kysymyksissä sekä muilla aloilla, joilla jäsenvaltiot haluavat toimia yhteistyössä, siinä laajuudessa kuin perustamissopimuksen kansanterveyttä koskevat tavoitteet tämän sallivat, 12. KATSOO, että yhteisön kansanterveyden alalla toteuttaman toiminnan tehokkuus riippuu pitkällä aikavälillä huomattavassa määrin siitä, onko käytettävissä riittävästi yhteisön voimavaroja ensisijaisista asioista huolehtimiseksi, sekä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten jatkuvasta sitoutumisesta, 13. KOROSTAA, että olisi arvioitava, soveltuvatko olemassa olevat yhteisön verkostot tärkeimpiin haasteisiin vastaamiseen, 14. TOISTAA, että suunniteltaessa toimenpiteitä kaikilla 26 päivänä marraskuuta 1998 annetuissa neuvoston päätelmissä nimetyillä kolmella alalla olisi otettava huomioon Euroopan unionin tulevasta laajentumisesta seuraavat tarpeet ja terveysalalla toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen tekemä työ, 15. KOROSTAA, että tieteellisen perustan vahvistamiseksi tutkimuksella on oltava keskeinen asema yhteisön tulevan kansanterveyden alan toiminnan tukena. Jotta kansanterveyteen liittyvä yhteisön tason tutkimustoiminta olisi merkityksellistä yhteisön kansanterveyden kannalta, sen on vastattava kansanterveysalan osoittamia erityisiä tutkimustarpeita ja -kohteita ja tämän alan mahdollisuuksia osallistua tutkimusohjelmiin olisi helpotettava, 16. KOROSTAA, että on otettava käyttöön menettelyjä, joiden avulla yhteisö ja jäsenvaltiot voivat seurata erityisesti sisämarkkinoihin liittyvien yhteisön politiikkojen ja toimien vaikutusta kansanterveyteen ja terveydenhuoltoon, jotta helpotettaisiin riittävän tasapainon saavuttamista sisämarkkinoiden vaikutusten ja jäsenvaltioiden ennallaan olevien velvollisuuksien välillä, kun on kyse terveyspalvelujen ja sairaanhoidon järjestämisestä ja tarjoamisesta, 17. KATSOO ASIANMUKAISEKSI, että Amsterdamin sopimuksen tultua 1 päivänä toukokuuta 1999 voimaan olisi yhteisön sisäisiä järjestelyjä, yhteistyötä ja työskentelymenetelmiä tarkistettava tavoitteena terveyteen liittyvien kysymysten parempi yhteensovittaminen korkeatasoisen ihmisen terveyden suojelun varmistamiseksi kaikkien yhteisön politiikkojen ja toimien määrittelyssä ja toteutuksessa, ja 18. KEHOTTAA komissiota mahdollisimman pian ja jatkuvuuden varmistamiseksi nykyisten ohjelmien päättyessä, tekemään seuraavaa terveyteen liittyviä kysymyksiä käsittelevää neuvoston istuntoa varten ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi kansanterveyden alan toimintaohjelmasta."

8 $17,%,2277,5(6,67(166,0,.52%,2/2*,6(18+$19$67$,1(1675$7(*,$ 1( bb7g6/$86(/0$ "EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka 1. KATSOO, että antibioottiresistenssi on huomattava terveysongelma Euroopassa ja maailmanlaajuisesti, 2. PALAUTTAA MIELIIN, että yhteisön kaikkien politiikkojen ja toimien määrittämisessä ja täytäntöönpanossa on varmistettava ihmisten terveyden suojelun korkea taso, 3. KATSOO, että pelkästään kansallisten aloitteiden avulla ei voida tehokkaasti vähentää ja ehkäistä mikro-organismien tulemista vastustuskykyisiksi ihmis- ja eläinlääketieteessä sekä eläinten rehuissa käytettäville antibiooteille eikä säilyttää antibioottien tehokkuutta tartuntatautien hoidossa, vaan siihen vaaditaan yhteistä strategiaa sekä yhteisön ja kansainvälisellä tasolla yhteensovitettuja toimia, 4. PALAUTTAA MIELIIN, että lisääntyvä tietoisuus tästä ongelmasta on johtanut kansallisen, yhteisön ja kansainvälisen tason aloitteisiin ja toimiin eri aloilla, 5. PALAUTTAA MIELIIN Berliinissä lokakuussa 1997 pidetyn Maailman terveysjärjestön (WHO) konferenssin ja sen tuloksena laaditun selvityksen ravinnoksi käytettäville eläimille annettujen mikrobilääkkeiden lääketieteellisestä vaikutuksesta sekä Veronassa joulukuussa 1997 pidetyn WHO:n konferenssin, 6. PALAUTTAA MIELIIN antibioottien käytöstä eläinten rehuissa 15 päivänä toukokuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman( 2 ), 7. PALAUTTAA MIELIIN Kööpenhaminassa 9 ja 10 päivänä syyskuuta 1998 pidetyn mikrobiologista uhkaa käsitelleen EU:n konferenssin ja sen johdosta annetut suositukset, joissa määriteltiin aloitteita ja toimia, joita voitaisiin toteuttaa yhteisön tasolla, 8. PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE talous- ja sosiaalikomitean aiheesta "Antibioottiresistenssi - uhka kansanterveydelle" 9 päivänä syyskuuta 1998 omasta aloitteestaan antaman lausunnon( 3 ), 9. PALAUTTAA MIELIIN rehujen lisäaineista annetun neuvoston direktiivin 70/524/ETY muuttamisesta siltä osin kuin se koskee tiettyjen antibioottien hyväksymisen peruuttamista 17 päivänä joulukuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2821/98( 4 ), 10. PALAUTTAA MIELIIN, että edellä mainitun asetuksen antamisen yhteydessä neuvosto kehotti komissiota antamaan ennen 30 päivää kesäkuuta 1999 kertomuksen antibioottiresistenssin kaikista kansanterveyteen liittyvistä sekä taloudellisista ja oikeudellisista vaikutuksista ulkoisen ulottuvuuden osalta, ( 2 ) EYVL C 167, , s ( 3 ) EYVL C 407, , s. 7. ( 4 ) EYVL L 351, , s. 4.

9 11. PALAUTTAA MIELIIN tartuntatautien epidemiologisen seurannan ja valvonnan verkoston perustamisesta yhteisöön 24 päivänä syyskuuta 1998 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 2119/98/EY( 5 ), jonka puitteissa tartuntatautien seuranta tapahtuu, 12. MUISTUTTAA, että direktiivin 95/69/EY( 6 ) mukaan rehujen lisäaineina käytettäviä antibiootteja valmistavien laitosten on jäljittämistä varten kirjattava käytettyjen antibioottien määrät ja ilmoitettava muun muassa käytetyn lisäaineen laatu ja määrä, 13. PANEE MERKILLE 28 päivänä toukokuuta 1999 annetun tieteellisen ohjauskomitean lausunnon, 14. PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE alalla Euroopan laajuisesti käynnistetyt ja komission tukemat hankkeet sekä Euroopan lääkearviointiviraston (EMEA) toteuttamat toimet antibioottien käytönvalvonnan alalla, 15. KOROSTAA, että antibioottiresistenssi lisää tartuntataudeista johtuvaa sairastuvuutta ja kuolleisuutta, 16. TÄHDENTÄÄ, että tämä johtaa paitsi elämän laadun huononemiseen myös lisäkustannuksiin terveydenhuollossa ja sairauksien hoidossa, 17. KOROSTAA, että antibiootit ovat välttämättömiä tartuntatautien torjunnassa, ja että on sen vuoksi ensiarvoisen tärkeää säilyttää vielä tehoavien lääkkeiden tehokkuus, 18. KATSOO, että antibioottiresistenssiä ja sen eri syitä on tarkasteltava monitieteisesti ja monialaisesti, 19. KATSOO, että ongelman maailmanlaajuisen ulottuvuuden johdosta jäsenvaltioiden ja komission on läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa edistettävä aktiivisesti tämän päätöslauselman tavoitteita kansainvälisissä järjestöissä, erityisesti WHO:ssa, YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestössä (FAO) ja Maailman eläintautijärjestössä (OIE), 20. VAHVISTAA sitoutumisensa kokonaisstrategian määrittelyyn antibioottiresistenssin kehittymisen ehkäisemiseksi, 21. KATSOO, että tämän kokonaisstrategian olisi perustuttava uusia tieteellisiä tutkimustuloksia hyödyntävään riskienarviointiin pitäen mielessä ennalta varautumiseen perustuvan lähestymistavan, ja siihen olisi sisällyttävä koordinoituja valvonta- ja ehkäisytoimia sekä tutkimusta erityisesti seuraavilla aloilla: ( 5 ) EYVL L 268, , s 1. ( 6 ) Neuvoston direktiivi 95/69/EY, annettu 22 päivänä joulukuuta 1995, tiettyjen rehualan tuotantolaitosten ja välittäjien hyväksymis- ja rekisteröintimenettelyssä sovellettavista vaatimuksista ja yksityiskohtaisista säännöistä sekä direktiivien 70/524/ETY, 74/63/ETY, 79/373/ETY ja 82/471/ETY muuttamisesta (EYVL L 332, , s. 15), direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä (EY) N:o 1999/29/EY (EYVL L 115, , s. 32).

10 - valvonta- ja ehkäisytoimet, jotka liittyvät = ihmisillä, eläimillä ja elintarvikkeissa esiintyvän antibioottiresistenssin ja sen vaikutusten seurantaan = antibioottien käytön seurantaan ja valvontaan (ihmis- ja eläinlääketieteessä, eläinten rehuissa, puutarhaviljelyssä ja muussa maataloustuotannossa sekä elintarvikkeissa) = infektioiden hallintaan terveydenhuollossa (sairaala- ja avohoito) = infektioiden hallintaan eläintuotannossa = uusien hoitavien ja ennaltaehkäisevien lääkkeiden kehittämiseen = antibioottien harkitun käytön ja lääkehoitokoulutuksen edistämiseen - tutkimus, joka koskee = ennaltaehkäisevien toimenpiteiden vaikutuksia = uusien antibioottien ja vaihtoehtojen kehittämistä = antibioottien asianmukaista käyttöä = tekijöitä, jotka lisäävät antibioottiresistenssin muodostumisen riskiä = antibioottiresistenssin leviämis- ja kehitysmekanismeja = hyvää maatalouskäytäntöä, jolla edistetään eläinten terveyttä. 22. KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA - määrittelemään monitieteisiä ja monialaisia politiikkoja, joilla helpotetaan antibioottiresistenssin leviämisen rajoittamista, - tekemään yhteistyötä, jotta antibioottien tarjontaa ja käyttöä sekä antibioottiresistenssiä voidaan seurata ja valvoa tehokkaasti ja vertailukelpoisesti, - pitämään kiinni periaatteesta, jonka mukaan ihmisten ja eläinten lääkintään hyväksytyt antibiootit ovat saatavissa vain reseptilääkkeinä, ja varmistamaan, että tämän periaatteen noudattamista valvotaan hyvin, - edistämään infektioiden hallinnan periaatteiden noudattamista sekä sairaaloissa että avohoidossa samoin kuin eläintuotannossa, - edistämään antibioottien asianmukaista määräämistä ja käyttöä (muun muassa ammatillisen koulutuksen ja ohjeiden avulla) sekä estämään niiden tarpeetonta ja epäasianmukaista käyttöä ihmis- ja eläinlääketieteessä, - edistämään toimia, joiden tavoitteena on tehdä terveysalan ammattilaiset, maataloustuottajat ja kansalaiset entistä tietoisemmiksi antibioottiresistenssin ongelmasta, - edistämään terveyteen pohjautuvia eläintuotantojärjestelmiä, millä vähennetään antibioottien tarvetta, - edistämään alan tutkimusta, - toimimaan tiiviissä yhteistyössä komission kanssa erityisesti edellä mainituilla aloilla.

11 23. KEHOTTAA KOMISSIOTA - ottamaan antibioottiresistenssin seurannan huomioon ensisijaisena kysymyksenä ihmislääketieteessä ja zoonoosivalvonnan alalla sekä edistämään yhteisön tartuntatautien epidemiologisen seurannan ja valvonnan verkoston avulla tämän seurannan täydentävyyttä, - huolehtimaan jäsenvaltioiden antamien vertailukelpoisten tietojen perusteella raportoinnista ja johtopäätöksistä tietojen osalta, jotka koskevat antibioottien tarjontaa ja käyttöä erityisesti ihmis- ja eläinlääketieteessä sekä eläinten rehuissa, puutarhaviljelyssä ja muussa maataloustuotannossa sekä elintarvikkeissa, - tukemaan antibioottien järkiperäistä käyttöä koskevien kokemusten ja tietojen vaihtoa asianmukaisin yhteisön toimin, - edistämään viidennen tutkimuksen puiteohjelman täytäntöönpanossa tutkimustyötä, joka koskee = antibioottiresistenssin kehittymistä bakteerikannoissa ja resistenttien bakteerien ihmisiin, eläimiin ja ympäristöön siirtymisen ymmärtämistä, = sellaisen antibioottiresistenssin mahdollista siirtymistä, joka saattaa liittyä antibioottiresistenssimarkkereiden käyttöön siirtogeenisten elintarvikkeiden tai rehujen tuotannossa, = kohdennetussa hoidossa käytettävien uusien, nopeiden diagnoosi- ja alttiuden testaamisjärjestelmien kehittämistä, = antibioottien tehokkaita vaihtoehtoja tartuntatautien ehkäisemiseksi ja valvomiseksi, - tarkastelemaan, onko aiheellista valmistella ehdotus suositukseksi perustamissopimuksen mukaisesti, - tarkastelemaan, onko tämän päätöslauselman tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen tarkistaa yhteisön voimassa olevaa lainsäädäntöä ihmisten ja eläinten lääkkeiden, lääkerehut mukaan lukien, eläinten rehujen, puutarhaviljelyn ja muun maataloustuotannon sekä elintarvikkeiden alalla, mukaan lukien lääketuotteita koskeva yhteisön lupajärjestelmä, - kiinnittämään erityistä huomiota antibioottiresistenssin ongelmaan erityisissä terveysalan toimissa, jotka liittyvät unionin jäsenyyttä hakeneisiin maihin, erityisesti Phare ohjelman puitteissa, - tekemään jäsenvaltioiden kanssa tiiviisti yhteensovitettua yhteistyötä tällä alalla asianomaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa."

12 7(59(<'(1 682-(/8$.26.(9,(1 9$$7,0867(1 6,6b//<77b0,6(67b <+7(,6g1 32/,7,,..2,+,11( bb7(/0b7 "EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, VAHVISTAA UUDELLEEN 20 päivänä joulukuuta 1995 ja 12 päivänä marraskuuta 1996 annetut päätöslauselmansa ja 30 päivänä huhtikuuta 1998 annetut päätelmänsä terveyden suojelua koskevien vaatimusten sisällyttämisestä yhteisön politiikkoihin( 7 ) ja toteaa, että komissio laatii päätöslauselmissa ja päätelmissä esitetyn kehotuksen mukaisesti sopivia menetelmiä ja arviointiperusteita, joiden pohjalta terveyden suojelua koskevat vaatimukset sisällytetään yhteisön muihin politiikkoihin ja joiden avulla arvioidaan yhteisön politiikkojen vaikutuksia ihmisten terveyteen, TOISTAA komissiolle osoitetun kehotuksensa sisällyttää edellisen vuoden kokonaistyöohjelman täytäntöönpanoa koskeviin vuosikertomuksiinsa kansanterveydellisiä vaikutuksia käsittelevän jakson ja osoittamaan vuosittaisessa toimintasuunnitelmassaan kaikki ehdotukset, joilla voi olla terveyden suojeluun liittyviä vaikutuksia, PAHOITTELEE sitä, että terveyden suojelua koskevien vaatimusten sisällyttämistä yhteisön politiikkoihin koskevaa neljättä vuosikertomusta (1997) ei ole vielä toimitettu, KEHOTTAA komissiota laatimaan neljännen kertomuksensa mahdollisimman pian, KOROSTAA, että velvoitetta sisällyttää terveysnäkökohdat yhteisön muihin politiikkoihin on vahvistettu, KATSOO, että tulevissa kertomuksissa olisi noudatettava ongelmakeskeistä lähestymistapaa ja keskityttävä asioihin, joilla on välitöntä merkitystä ottaen huomioon uuden kansanterveysohjelman painopistealueet." 7$57817$7$8',7 Neuvosto pani merkille komission jäsenen Padraig Flynnin esittämät tiedot kahdesta asiasta: (81-$<+'<69$/72-(19b/,1(17$57817$7$87(-$.b6,77(/(9b7<g5<+0b Komission jäsen Padraig Flynn esitti neuvostolle raportin EU:n ja Yhdysvaltojen välisen tartuntatauteja käsittelevän työryhmän neljännestä kokouksesta, joka pidettiin Washingtonissa toukokuuta. Palautetaan mieliin, että työryhmä perustettiin osana uuden transatlanttisen toimintaohjelman ja neuvoston puheenjohtajan, komission puheenjohtajan ja presidentti Clintonin joulukuussa 1997 allekirjoittaman EU:n ja Yhdysvaltojen välisen toimintasuunnitelman toteuttamista. Työryhmän tehtävänä on vahvistaa nykyistä tartuntatautien seurantaa, ennaltaehkäisyä ja valvontaa koskevaa kansainvälistä yhteistyökoneistoa. ( 7 ) EYVL C 350, , s. 2, EYVL C 374, , s. 3 ja EYVL C 169, , s. 1.

13 Käytännön työstä huolehtii kolme alatyöryhmää (seuranta ja torjunta, tutkimus ja tutkijakoulutus, valmiuksien tarkistaminen ja tehostaminen) 7,(72-$.(+,7<.6(67b(85223$66$ Komission jäsen Padraig Flynn raportoi myös kehityksestä Euroopassa. Päätöstä tartuntatautien epidemiologisen seuranta- ja torjuntaverkoston luomisesta yhteisöön pannaan täytäntöön, ja verkosto on jo käsitellyt kahteen suureen tartuntatautiepidemiaan liittyviä tietoja. Komission jäsen Padraig Flynn korosti Kaakkois-Euroopan tilanteen osalta tarvetta käsitellä pikaisesti niitä ongelmia, jotka johtuvat Kosovosta siirtymään joutuneiden ihmisten huonoista olosuhteista, jotta voidaan varautua leireillä ilmaantuvien epidemioiden riskiin. Palautetaan mieliin, että neuvosto teki 24. syyskuuta 1999 päätöksen tartuntatautien epidemiologisen seuranta- ja torjuntaverkoston luomisesta yhteisöön. Verkosto on keskeinen tekijä ja tärkein tehtävä EU:n ja Yhdysvaltain tartuntatautityöryhmän työssä. Verkostoa alettiin toteuttaa tammikuussa (59(<'(17,/$<+7(,6g66b0$$+$108877$-$7 Neuvosto pani merkille komission jäsenen Padraig Flynnin antamat tiedot kolmannesta terveydentilaa Euroopan yhteisössä käsittelevästä kertomuksesta. Kyseisiä kertomuksia on toimitettu neuvostolle säännöllisin väliajoin vuodesta 1995 lähtien, jolloin annettu kertomus sisälsi yleiskatsauksen terveydentilaan Euroopan yhteisössä. Vuonna 1997 oli vuorossa kertomus naisten terveydentilasta Euroopan yhteisössä. Kolmas kertomus koskee maahanmuuttajien terveydentilaa yhteisössä. Koska komission mielestä on välttämätöntä, että tässä kertomuksessa otetaan huomioon jäsenvaltioihin tulevien Kosovon pakolaisten erityistilanne, kertomuksen toimittamista on siirretty myöhemmäksi. 7$57789$6321*,)250,1(1(1.()$/23$7,$ Neuvosto keskusteli tarttuvasta spongiformisesta enkefalopatiasta. Keskustelua käytiin Creutzfeldt - Jakobin taudin uuden variantin uusien tapausten määrästä viimeaikoina sekä tarttuvaan spongiformiseen enkefalopatiaan liittyviä tuoreimpia tilastotietoja koskevan komission selvityksen pohjalta. Tarttuvan spongiformisen enkefalopatian aiheuttama ongelma ja mahdollinen yhteys BSE-taudin ja Creutzfeldt - Jakobin taudin välillä on ollut terveysneuvoston asialistalla toukokuusta $6,$7 :+21783$.2,11,19$67$,1(1$/2,7( Neuvosto pani merkille Alankomaiden valtuuskunnan esityksen, joka liittyi Maailman terveysjärjestön tupakoinnin vastaiseen aloitteeseen.

14 Alankomaiden valtuuskunta ilmaisi huolensa tupakoinnin aiheuttamista terveysvaaroista ja pyysi neuvostoa kiinnittämään huomiota kansainväliseen yleissopimukseen (Framework Convention on Tobacco Control), joka on tarkoitus laatia osana Maailman terveysjärjestön WHO:n ja sen pääjohtajan Gro Harlem Brundtlandin esittämää Tobacco Free Initiative -hanketta. Aloitteen tavoitteena on tupakkamainonnan sekä tupakkatuotteiden tuotannon ja jakelun valvonta. ',2.6,,1,16$$67877$0$7(/,17$59,..((7 Neuvosto pani merkille Belgian ministerin selvityksen toimenpiteistä, joita on toteutettu ja aiotaan toteuttaa dioksiinikontaminaation riskin eliminoimiseksi tietyissä elintarvikkeissa. (3b9,5$//,1( ,(0$,'(1 -$.<352.6(1 7(59(<60,1,67(5(,'(1.$166$ Neuvosto järjesti epävirallisen kokouksen jäsenyyttä hakeneiden 11 maan terveysministereiden kanssa. Kokous on osa Luxemburgin Eurooppa-neuvostossa ( joulukuuta 1997) laadittua liittymistä edeltävää strategiaa. Kokouksen tarkoituksena oli keskustella molempia osapuolia kiinnostavista terveyteen liittyvistä kysymyksistä sekä tarkastella mahdollisuuksia yhteisön ja hakijamaiden väliseen yhteistyöhön kansanterveysalalla. Hakijamaiden ministereitä pyydettiin käsittelemään kolmea puheenjohtajavaltion ehdottamaa aihetta, jotka ovat - tärkeimmät kansanterveysongelmat hakijamaissa - terveydenhoitojärjestelmän uudistamiseen liittyvät ongelmat - Euroopan unionin kanssa kansanterveysohjelmien ja liittymistä edeltävän strategian (Phareohjelman) puitteissa tehtävän yhteistyön mahdollinen osuus terveysongelmien ratkaisemiseksi hakijamaissa. Puheenjohtajavaltio totesi keskustelun yhteenvetona, että - kaikki valtuuskunnat olivat samaa mieltä siitä, että terveyspolitiikalla on tärkeä asema kansalaisten hyvinvoinnin ja Euroopan sosiaalisen vakauden kannalta - kokouksessa annetut lausunnot ovat hyödyllinen perusta tässä istunnossa aloitetun vuoropuhelun jatkamiselle - moniin terveysalan ongelmiin on paneuduttava perusteellisesti - terveydenhoitojärjestelmien uudistaminen on haaste niin hakijamaille kuin Euroopan unionin jäsenvaltioille - Phare-ohjelma on tärkein Euroopan tasolla toteutettavan terveysalan yhteistyön väline, ja

15 - komission yksiköiden valmisteluasiakirja terveydestä ja yhteisön laajenemisesta on hyvä perusta tähän aiheeseen liittyvälle jatkotyöskentelylle. Puheenjohtajavaltio pyysi seuraavaa puheenjohtajavaltiota Suomea jatkamaan asian käsittelyä käydyn keskustelun ja komission asiakirjan pohjalta.