10 / Veripalvelun Kati Lehtinen. osaa pakastaa plasman ja tyynnyttää trombosyytit. kinestetiikkaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "10 / 2013. Veripalvelun Kati Lehtinen. osaa pakastaa plasman ja tyynnyttää trombosyytit. kinestetiikkaan"

Transkriptio

1 10 / 2013 Veripalvelun Kati Lehtinen osaa pakastaa plasman ja tyynnyttää trombosyytit Anita Tanttu uskoo kinestetiikkaan

2 SISÄLLYS 10/ Sanda Turkanovic on suun terveydenhoidon asiantuntija. 36 ja Uusi sarja ihosairauksista niiden hoidosta. 28 Krisse Salminen nauratti yleisöä Lähihoitaja2013- tapahtumassa. 60 Maryanne Vuorela on lukenut kaikki äitinsä Susanna Vuorelan kirjoittamat kirjat. lokakuu 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 SuPer ja Tehy neuvottelevat rinnakkain. 7 Tärkeä varahenkilöstö 8 Päiväkodissa kuin sillit purkissa 8 Opas väkivaltatilanteisiin 10 Attendon superilaiset koolla 12 Makuuttamista vai sitomista? 13 Työskentely päivystyksessä 14 Syyskuun lyhyet 15 Näin vastattiin, Lehtikatsaus 16 Lähi- ja perusruokaa: kana-riisi uunissa 18 Kati Lehtisen työpäivä 23 SuPerin päihde- ja mielenterveystyöryhmä 24 Suuret ikäluokat maksavat palveluista 28 Lähihoitajatapahtuma veti väkeä 30 Perhehoitoa Puolangalla 32 Koulutusohjelmat esittelyssä 8/10 34 Hyvä hoitaja on ihmistuntija 35 LH Tuomo Tumppi Valokainen 36 Ihosairaudet 1/11 38 Apuvälineet hoitotyössä 42 Rauhaa kelluen 44 Nyt liikkumaan 6/22 46 Sirkusoppeja erityisnuorille 48 Positiivista Pälkäneen kotihoidossa 49 Palasia sieltä täältä 50 Yksityissektorin vaalit 51 Asentohoidon niksit 54 Aika hyvä työpaikka Kemistä 56 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 58 Superristikko 59 Lähihoitaja Kähönen, Paras juttu 60 Susanna Vuorela kirjoittaa romaaneja 64 Jäsenyksikkö tiedottaa 65 Siskon pakina 66 Työttömyyskassan ajankohtaiset 70 Kuulumisia 74 Luonnossa 75 P.S. Iistä. 2 SUPER 10 / 2013

3 PÄÄKIRJOITUS SUPER 60. vuosikerta Tilaushinta 56 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax päätoimittaja Jukka Järvelä, ma Leena Lindroos vuorotteluvapaalla taittava toimittaja Sonja Kähkönen, ma toimittajat Marjo Sajantola Henriikka Hakkala Minna Lyhty, ma vierailevat kirjoittajat Kirsi Hagström, Virpi Hantikainen, Risto Heikkinen, Leila Itkonen, Maarit Mäkinen, Esa Tuominen, Antti Vanas, Tarja Vehkaoja kannen kuva Minna Lyhty ulkoasu Timo Numminen, Joonas Väänänen, Sonja Kähkönen painos ilmoitukset Henriikka Hakkala osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus Kuka hoitaa ne potilaat? Otsikko on lainaus lähihoitajalta, joka ihmetteli lomautusten järkevyyttä hoitoalalla. Otsikon kysymykseen löytyy vastaus toisen hoitajan suusta: Meidän selkänahasta se hoito revitään. Kuvio on siis yksikertainen: kun osa hoitajista on pois töistä lomautusten takia, toiset tekevät hänenkin työnsä. Niiden omien kiireiden lisäksi. Hoitajien lomautuksia on tämän tekstin kirjoittamisen aikaan käynnissä parissakymmenessä kunnassa. Neuvotteluja mahdollisista lomautuksista käydään vähintään yhtä monessa paikassa. Rahaa pitää nykymenossa säästää, eikä hoitoala pääse näitä säästöjä pakoon. Päättäjien mielestä hoitopuolelta on helppo säästää, sillä työntekijöitä on paljon ja lomautusten jälkeen pussinpohjalle ja viivan alle tuntuu jäävän selvästi aikaisempaa enemmän rahaa. Ainakin hetkeksi. Lomautusten jättämiä jälkiä saatetaan kuitenkin joutua korjaamaan isolla rahalla. Kärsijöinä ovat sekä potilaat ja asiakkaat että itse hoitajat. Lomautetaan potilaat. Lähetetään heille itsehoito-ohjeet kotiin. Nämä lauseet eivät onneksi ole jonkun talousjohtajan päätelmiä, vaan ironisen lähihoitajan sutkaus naurettavilta tuntuvien säästösuunnitelmien keskellä. Ironista on sekin, että jo pelkkä lomautusten uhka luo mustaa varjoa hoitotyön päälle. Ote kiristyy inhottavasti, mutta lomautuksia ei sitten aina tulekaan. Tämän jälkeen työpaikoilla saatetaan huoahtaa helpotuksesta ja jatketaan tyytyväisenä entistä aherrusta. Työnantajan taktinen vetoko koko lomautuspeikko? Olisi tiukka paikka olla hoitajana työpaikalla, jossa lomautukset ovat päällä. Pystyisinkö ajattelemaan, että henkilökunnan vähennyksestä aiheutuvat hankaluudet ovat työnantajan vastuulla? Ehkä kuitenkin päätyisin toisenlaiseen ratkaisuun, sillä harva hoitaja jättää työnsä tekemättä. Hoitajat ajattelevat, että vastuu on heidän, ei ihmistä voi jättää hoitamatta. Työnantajan ohjeita noudattamalla lopputulos olisi toinen eli huono hoito. Niin, minähän en ole hoitaja, mutta kertokaa te lomautustunnelmista, jotka olette. SuPer-lehti haluaa kuulla hoitajan ääntä ja jakaa sitä lukijoille. Olemme tänäkin vuonna saaneet joukon koskettavia tekstejä ja yleisönosastokirjoituksia, mutta ilman lähettäjän yhteystietoja. Julkaistavaksi aiotun materiaalin yhteyteen kannattaa siis laittaa oma nimi mukaan, sen mahdollisen nimimerkin oheen.. kirjapaino ISSN Painotuote SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. SUPER 10 /2013 3

4 AJANKOHTAISTA Uusimmat kannanotot ja muistamisen arvoiset tapahtumat lokakuu marraskuu Kalenteri Puhevammaisten viikko Vanhustenviikko Puheenjohtajien valmennus, 3. jakso, SuPer Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät Oulun alueelliset lähi- ja perushoitajien opintopäivät Varhaiskasvatusmessut, Helsinki Maailman Selkäpäivä Yksityissektorin ABC, Oulu Osaava Nainen, Turku Yhdysjäsenkurssi, SuPer, Rovaniemi Ammattiosastojen edunvalvontapäivät, SuPer, Helsinki Kansallinen lääkehoitopäivä Ihanasti ikääntyen, SuPer, Tampere Vaihda vapaalle, SuPer, Helsinki Apuväline messut, Tampere Maailman diabetespäivä Työmarkkinapäivät, SuPer, Helsinki SuPer pysyy itsenäisenä ammattiliittona Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Su- Per pysyy itsenäisenä ammattiliittona ja jäsentensä edunvalvojana. Virheellisten lehtiotsikoiden ja kentällä liikkuneiden huhujen vuoksi on esitetty arvailuja, että sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille olisi perusteilla uusi yhteinen liitto. Tällaisia suunnitelmia SuPerilla ei ole. SuPer on Suomen suurin sosiaalija terveysalan toisen asteen tutkinnon suorittaneiden ja alalle opiskelevien ammattiliitto. Vuonna 1948 perustetussa liitossa on yli jäsentä. Superilaiset työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työpaikoissa sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Superilaisia toimii myös alan yrittäjinä.. Alalle hakeutuvien soveltuvuus varmistettava SuPer pitää tärkeänä, että kaikkien lähihoitajaksi hakeutuvien soveltuvuus alalle varmistetaan. Mikäli koulutuksen aikana tulee esille soveltuvuuteen liittyviä ongelmia, on tilanteeseen mahdollista puuttua SORA-lain puitteissa. Pääsykokeilla ja soveltuvuustesteillä turvataan osaaminen ja korkeaan ammattietiikkaan sitoutuminen. Tämä on myös edellytys sille, että ala säilyy vetovoimaisena. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa on perinteisesti testattu lähihoitajaopiskelijoiden oppimisvalmiudet ja soveltuvuus alalle. Myös aikuiskoulutuksessa näyttötutkinnon aloittamista ovat pääsääntöisesti edeltäneet pääsykokeet ja soveltuvuustestit. Valintaperusteiden uudistamisen ja yhteishaun kehittämisen myötä yhteishaussa otetaan tänä syksynä käyttöön uudet valintaperusteet. Kaikki hakijat kutsutaan pääsykokeeseen, mikäli sellainen järjestetään. SuPer painottaa, ettei tämä saa johtaa pääsykokeiden ja soveltuvuustestien karsimiseen kustannussyistä. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa on opiskelijan terveydentilaan liittyviä erityisvaatimuksia. Myös alan ammattietiikka velvoittaa pitämään huolta siitä, että tulevat lähihoitajat ovat kaikin puolin kykeneviä työskentelemään alan haastavissa tehtävissä. Asiakkaiden, omaisten ja työnantajien on voitava luottaa siihen, että tutkinnon suorittaneet lähihoitajat soveltuvat alalle ja heillä on korkea ammattietiikka.. nyt on aika ingimage lähteä joukolla SuPer-iltoihin. ammattiosaston viimeistään tehdä toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle messuilla: Varhaiskasvatus ja Osaava Nainen merkitä kalenteriin SuPerin ammatilliset opintopäivät Helsingissä ja sopia työnantajan kanssa osallistumisesta ammatilliseen täydennyskoulutukseen. osallistua ammattiosastojen syysrientoihin. vetää villasukat jalkaan ja sytytellä kynttilöitä. 4 SUPER 10 /2013

5 PUHEENVUO RO Puheenjohtaja Silja Paavola Sillä on suuri merkitys, mitä superilainen tienaa! On ollut suhteellisen vauhdikas syksy monilla eri toimialueilla. SuPer on osallistunut useisiin tapahtumiin ja messuihin. Jokasyksyinen Lähihoitajatapahtuma oli jälleen kerran hieno ja onnistunut juttu. Hienointa siellä oli todeta, että meillä on tulevaisuudessakin hyviä, ammatti-identiteetin tuntevia lähihoitajia. Tulevaisuus näyttää hyvältä opiskelijoiden silmin. Mielenkiintoisia töitä tulee riittämään monilla aloilla. Yhdessä huolehdimme, että koulutuksessa saatua ammattitaitoa saa käyttää työssä ja työnkuva sekä palkka ovat kohdallaan. Tästä päästääkin aasinsiltana niihin muihin toimintoihin. Myös neuvotteluja palkkaratkaisusta ja siihen liittyvästä pääsopimustilanteesta on käyty viime aikoina. Kuntapuolella tämä on iso asia ja näissä asioissa on nyt edetty. Yksityisen puolen neuvottelut ovat myös alkaneet, mutta neuvottelutilanne vaihtelee sopimusalan mukaan. Neuvottelutilanteessa kaikille yhteistä ovat taivaalle nousseet mustat pilvet. Kuten eri tiedotusvälineet asiaa selvittävät, kuntatalous on huolestuttavassa tilassa. Mitenkään helpottavalta ei tule näyttämään ensi vuosikaan. Tämä taas on tuonut paineita monille paikkakunnille ja eri työnantajille suunnitella säästötoimenpiteitä tälle ja ensi vuodelle. SuPerissakin olemme erittäin tietoisia taloustilanteesta, mutta me emme liittona voi olla sitä mieltä että jäsenemme talkoo- tai säästövapaillaan pelastaisivat kunnat ahdingosta. Tästä syystä olemme ohjeistaneet paikallisia neuvottelijoita, että he eivät keskitetysti sovi säästötalkoista. Miksi sitten olemme vapaaehtoisia säästötoimenpiteitä vastaan? Yksi merkittävä syy on se, että silloin työntekijät ottavat työnantajan vastuun työn organisoinnista. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö työntekijällä olisi aina vastuuta siitä mitä tekee, vaan sitä, että silloin sovitaan töiden tekemisestä pienemmällä henkilöstömäärällä. Esimerkiksi viikon säästötoimenpide ja lomakorvausten jäädyttäminen osaksi tai kokonaan tarkoittavat palkanalennusta. Superilaisille tämä merkitsee muutaman sadan euron tai tonnin lovea budjetissa, mikä tuntuu koko perheen elämässä. Kuntataloudesta puhuttaessa ei sovi unohtaa, että superilaiset ovat myös tavallisia kuluttajia kunnassaan, joten he omalta osaltaan pyörittävät kunnan taloutta. Työnantajalla on laillisia syitä lomauttaa työntekijöitä, ja sitä työnantajat voivat käyttää. Totta on myös se, että sosiaali- ja terveystoimi sekä opetus vievät eniten kuntien taloudesta. Mutta, ne myös tuottavat hyvinvoinnin. Tilanne on siis aika hankala. Sosiaali- ja terveystoimen sekä opetusalan säästöt ovat haasteellisia, sillä usein hetkelliset säästöt tuo- vatkin myöhemmin enemmän menoja, tavalla tai toisella. Olisiko sittenkin järkevämpää kohdistaa katseet työhyvinvointiin, siihen että työ on mielekästä niin haasteellisuudeltaan kuin määrältään? Silloin työ olisi tuottavaa eikä palkanalennuksia tarvitsisi tehdä.. Syysterveisin, Silja Neuvottelutilanteessa kaikille yhteistä ovat taivaalle nousseet mustat pilvet. SUPER 10 /2013 5

6 UUTISET Esillä juuri nyt Pikahälytyksellä kokoon kutsuttu SuPerin ylimääräinen edustajisto teki merkittävän päätöksen hyväksyessään kunta-alalle uuden pääsopijajärjestön, jonka toisena osapuolena on Tehy. SuPer ja Tehy neuvottelevat nyt rinnakkain kunta-alalla SuPer ja Tehy muodostavat uuden, yhteisen pääsopijajärjestön kuntaalan neuvottelupöytään. SuPerin edustajisto hyväksyi valtakunnansovittelija Esa Longan johdolla neuvotellun ratkaisuesityksen 25. syyskuuta. SuPer jatkaa vahvana, itsenäisenä liittona jäsentensä edunvalvontaa, vaikka Tehy palaakin yhteiseen kunta-alan neuvottelupöytään. SuPerilla ja Tehyllä on aiemminkin ollut yhteinen pääsopijajärjestö, Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ. SuPer on ollut TNJ:n ainoa jäsenjärjestö vuodesta 2007, jolloin Tehy irtaantui TNJ:stä. Nyt hyväksytyllä ratkaisulla SuPer ja Tehy sitoutuvat perustamaan uuden pääsopijajärjestön mennessä. Kaksi uutta työryhmää SuPer on ajanut voimakkaasti hoitohenkilöstön työsuhteen ehtoihin liittyvien erityisongelmien ratkaisemista. Ratkaisun myötä Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen KVTES:n sopimusalalle perustetaan kaksi erillistä työryhmää. TEHO-ryhmässä käsitellään ja neuvotellaan terveydenhuollon hoitohenkilöstön erityiskysymyksistä ja VAKA-ryhmässä varhaiskasvatuksen erityiskysymyksiä. SuPerilla ja Tehyllä on saman verran paikkoja molemmissa työryhmissä. Kuntasektorin työntekijöitä koskettavat nyt suuret muutokset. On ymmärrettävä, että yhteistyöllä kaikkien kunta-alan pääsopijajärjestöjen kanssa saamme parhaan lopputuloksen. Soteuudistus ja kuntarakenneuudistus vaativat kaikkien toimijoiden välistä yhteistyötä, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola muistuttaa. SuPerin omat ammattitaitoiset luottamusmiehet jatkavat työtänsä kunnissa ja kuntayhtymissä. He toimivat aina jäsenten ja asiakkaiden eli kuntalaisten parhaaksi. Kuntalaisten peruspalveluiden laadun turvaaminen on SuPerin keskeinen, tinkimätön tavoite.. 6 SUPER 10 /2013

7 Varahenkilöstö turvaa palvelut Henkilöstön saatavuus on yksi keskeinen haaste sosiaali- ja terveydenhuollossa niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Pätevä varahenkilöstö tasaa kuormitusta, takaa palvelujen saatavuuden ja lisää tuottavuutta kaikin puolin. Vain pätevän henkilöstön turvin voidaan saavuttaa toimintayksikölle asetetut tavoitteet ja tarjota asiakkaille ja potilaille laadukasta hoitoa. Henkilöstön äkilliset poissaolot aiheuttavat turhan usein tilanteita, joissa yksikön mitoitus ei toteudu, koska sijaisia ei saada lyhyellä varoitusajalla. Osa työnantajista erityisesti julkisella sektorilla onkin reagoinut lisääntyvään henkilöstöpulaan perustamalla varahenkilöstöjärjestelmiä. Varahenkilöstöllä tarkoitetaan sijaisia, jotka ovat pääsääntöisesti vakinaisessa työsuhteessa paikaten lyhytaikaisia poissaoloja organisaatiossaan. Työnantajan näkökulmasta suurimpana etuna voidaan pitää palvelujen jatkuvaa saatavuutta asiakkaille. Työntekijälle merkittävää on pysyvä ja jatkuva työsuhde etuineen. Työyhteisöön ei synny lisäkuormitusta, kun ammattitaitoinen sijainen saadaan töihin nopeasti. Henkilökunnan ylityöt ja keikkalaisten käyttö vähenevät. Sijaisilla on vakituisen työsuhteen ansiosta ajantasaiset tiedot, joten perehdyttämisen tarve vähenee. Varahenkilöstössä työskentelevä on useimmiten yleisosaaja. Toisaalta työnantajalla on mahdollisuus kouluttaa sijaiset monipuolisiksi erikoisosaajiksi. Tehtävän vaativuus tulee huomioida palkkauksessa. Varahenkilöstön tulee ehdottomasti olla vapaaehtoisesti sitoutunut tähän liikkuvaan ja joustavaan työtapaan. He ovat työntekijöitä, jotka hakevat työhönsä mielekkyyttä uusien asioiden oppimisen kautta. Pysyvä työsuhde lisää sitoutumista ja työmotivaatiota. Lisäksi erillinen varahenkilöstöyksikkö kasvattaa sitoutumista, koska työntekijä saa mahdollisuuden kuulua johonkin työryhmään. Varahenkilöstötyöryhmän toimintaa ja osaamisen kehittämistä voidaan tällöin suunnitella tavanomaisen työryhmän tavoin. Yhden esimiehen alaisuuteen sijoitettuna myös toiminnan koordinointi tehostuu ja käyttö saadaan optimaaliseksi. Pula esteettömistä asunnoista kristina lamberg suunnittelija Antti Palolaa pyydettiin STTK:n puheenjohtajaksi STTK:n jäsenliittojen puheenjohtajat ovat pyytäneet Antti Palolaa Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n seuraavaksi puheenjohtajaksi. Palola ilmoitti olevansa käytettävissä ja kiitti yksimielisestä tuesta. Palola, 54, on koulutukseltaan merikapteeni ja työskentelee tällä hetkellä puheenjohtajana palkansaajajärjestö Pardiassa. Hän on toiminut keskusjärjestö STTK:n hallituksen varapuheenjohtajana sekä hallituksen ja työvaliokunnan jäsenenä vuodesta STTK:n nykyinen puheenjohtaja Mikko Mäenpää on ilmoittanut jättävänsä tehtävän joulukuun 4. päivänä, jolloin STTK:n edustajisto kokoontuu valitsemaan hänen seuraajansa. Turvaa muistisairaille Suomessa on muistisairasta ihmistä, joista asuu yksin ja läheisten tukemana kotona. Muistin heikkeneminen, sekavuus ja eksymistaipumus vaikuttavat muistisairaiden turvallisuuteen. Muistiliitto on koonnut muistisairaille ja heidän omaisilleen tarkoitetun turvallisen arjen tietopankin osoitteeseen Tietopankki sisältää vinkkejä asumisturvallisuuden parantamiseksi. Pekka Sipola Valtaosa neurologisesti pitkäaikaissairaista ja vammaisista ihmisistä asuu tavallisissa vuokra- tai omistusasunnoissa, mikä vastaakin useimpien asukkaiden omia toiveita. Rakennusten esteellisyys haittaa kuitenkin asumista. Kotiin pitäisi saada nykyistä enemmän apua ja palveluja, jotka mahdollistavat itsenäisen elämän. Jos tavallisessa asunnossa asuminen ei onnistu, erilaisia asumisen vaihtoehtoja on vähän. Seikat käyvät ilmi Asumispalvelusäätiön ja THL:n tekemästä kyselystä. Peräti 40 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi nykyisen asunnon vaativan muutostöitä esteettömyyden toteutumiseksi. Heillä oli myös paljon tarpeita sekä kotiin vietäville että kodin ulkopuolista elämää mahdollistaville palveluille. Noin puolet vastaajista ilmoitti tarvitsevansa jotain asumista tukevaa palvelua, jota ei nykytilanteessa saanut. Tutkimusraportti on luettavissa osoitteessa ingimage SUPER 10/2013 7

8 UUTISET Esillä juuri nyt Kuin sillit suolassa teksti ja kuvat henriikka hakkala Päiväkodista on tullut tarha, paikka, jossa lapset on säilössä päivän ajan. Näin toteaa eräs SuPerin päivähoidon selvityksen vastaajista. SuPer odottaa parhaillaan uudistettavalta varhaiskasvatuslailta pienempiä ryhmäkokoja ja parannuksia varhaiskasvatuksen laatuun. Liitto on tehnyt kuntiin tehoiskun aiheesta. Lapsen kehitystasoon ja taitoihin nähden liian suuressa päivähoitoryhmässä syntyy stressiä, käytösongelmia ja lisääntynyttä sairastavuutta. Erityistä tukea kaipaavat lapset voivat jäädä sitä vaille. Myös hoitajat väsyvät, kun varhaiskasvatussuunnitelmien tavoitteita ei pystytä toteuttamaan ja tarpeesta huolimatta selkään ei kasva uutta silmäparia. Näiden sekä päivähoidossa olevien lasten että heistä huolehtivien hoitajien hyvinvointia heikentävien ongelmien taustalta löytyy yhteinen syy: liian suuri ryhmäkoko. Toinen päivähoidon laa- SuPerilta paketti väkivaltaa vastaan Joka vuosi Suomessa kuolee kymmenen ja loukkaantuu vakavasti 300 lasta perheväkivallan seurauksena. Tietoisuuden lisääminen ja koulutus ovat keskeisessä roolissa väkivallan ehkäisyssä ja vähentämisessä. Luennoitsijat Ewa-Lotta Westerlund ja Janiina Mieronkoski haluavat tarjota eväitä toimivalle yhteistyölle väkivallan ehkäisemiseksi. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on valmistanut varhaiskasvatuksen työyhteisöille koulutuspaketin, jonka avulla vaietusta ongelmasta saa otteen. Lööpit kirkuvat taas tragediaa perheessä. Ainoa henkiin jäänyt on pikkutyttö, jonka onnistui karata naapuriin. Katse kääntyisi mielellään toisaalle. Sekä itse asia että oma keinottomuus sen käsittelyyn ahdistavat. Ajattelisin, että tässä on taas uusi syy kouluttaa lisää, puhua asiasta, toteaa koulutuksen luennoitsija, sosiaalityöntekijä Janiina Mieronkoski. Puolen päivän mittaisella koulutuksella SuPer haluaa parantaa varhaiskasvatuksessa työskentelevien mahdollisuuksia tun- 8 SUPER 10 /2013

9 tua rapauttava ilmiö on henkilökunnan moniammatillisuudesta tinkiminen säästöjä etsittäessä. Taajaan vaihtuva epäpätevä tai määräaikainen henkilökunta ei tuo pysyvyyttä, jota lapsi tarvitsee tasapainoisen kasvunsa tueksi. Päivähoidon vaikutukset ulottuvat kauas myöhempään elämään. Jo yhdestä syrjäytyvästä nuoresta syntyvillä kustannuksilla palkattaisiin neljä lähihoitajaa päivähoitoon kymmeneksi vuodeksi. Esimerkiksi lähihoitajien lääkehoidon ja mielenterveystyön osaaminen ovat tärkeitä tekijöitä laadukkaassa ja lasten ja perheiden mahdolliset erityistarpeet huomioivassa varhaiskasvatuksessa. SuPer vaatiikin, että päivähoi- nistaa sekä fyysisen että henkisen väkivallan merkkejä päivittäin kohtaamissaan lapsissa ja heidän perheissään. Koulutuksen toinen luennoitsija, lastensairaanhoitaja Ewa-Lotta Westerlund haluaa murtaa vaikenemisen kulttuuria, joka voi estää varhaisen, ja usein tehokkaimman, puuttumisen perheiden väkivaltaongelmiin. Liian usein ajatellaan, että se, mitä perheessä tapahtuu, kuuluu sinne neljän seinän sisälle. Kun väkivallasta ilmiönä saa lisää tietoa, tietää myös millaisia merkkejä etsiä. Puuttumalla voidaan estää väkivaltaa jatkumasta ja tarjota perheelle ja lapselle apua, Westerlund sanoo. Lasten etuhan menee esimerkiksi don ryhmissä on taattava pedagogisen osaamisen ohella korkeatasoinen ja laaja hoitotyön osaaminen, joka sisältyy kaikkien lähihoitajaksi kouluttautuneiden ammattitaitoon. Euroopan komission tiedonannossa vuodelta 2011 todetaan, että varhaislapsuuteen investoiminen voi tuoda yhteiskunnalle säästöjä tulevaisuudessa. Kuntamarkkinoilla mukana ollut SuPer kehottaakin kuntapäättäjiä ohjaamaan verotuloja sinne, missä ne voivat yhtäältä tuottaa hyvinvointia juuri nyt ja toisaalta vähentää tukipalveluiden tarvetta tuonnempana. Ahtaan sillipurkin sijaan pikkukalat tarvitsevat ympärilleen väljää vettä.. Vastuullisia päätöksiä Kuntapäättäjät tekevät valintoja, jotka vaikuttavat meidän kaikkien tulevaisuuteen. Jo varhaislapsuudessa aloitettavat ennaltaehkäisevät toimet ehkäisevät tehokkaimmin syrjäytymistä ja sen kustannuksia. Siksi SuPerin esitys vastuullisiksi päivähoitoa koskeviksi päätöksiksi on nyt koottu yksiin kansiin. Kirjanen kuuluu jokaisen kuntapäättäjän avainlukemistoon. vaikenemisvelvollisuuden edelle, Mieronkoski muistuttaa. Lastensuojelun ja vastuuta kantavien viranomaisten verkostojen tila vaihtelee kunnittain. Yhteistyötä eri tahojen välillä ei vielä tehdä tarpeeksi. Sekä kunnallisille että yksityisille varhaiskasvatuksen työyhteisöille suunnatun koulutuksen tavoitteena onkin leventää vastuunkantajien rintamaa yksittäisestä työntekijästä koko työyhteisöön ja laajemmin koko kunnan lastensuojeluun ja sosiaalihuoltoon. Tästä koulutuksesta voitaisiinkin antaa sellainen kotiläksy, että tunnetteko oman kuntanne järjestelmät, Mieronkoski sanoo.. Musta kolmio lääkepakkauksiin Syyskuun alussa EU:n alueella osaan lääkepakkauksista on tullut uusi merkintä, kärjellään seisova musta kolmio. Se merkitsee, että lääke on tullut markkinoille vuonna 2011 tai sen jälkeen. Käytännössä merkin viesti on, että potilaiden toivotaan ilmoittavan havaitsemistaan haittavaikutuksista viranomaisille. Merkinnän avulla seurataan EU:n alueella myyntiluvan saaneiden lääkkeiden turvallisuutta. Kolmio ei kuitenkaan tarkoita, että kyseessä olisi kokeellinen tai vaarallinen lääke. Haittavaikutuksista voi ilmoittaa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeaan postitse. Peli seksuaaliterveydestä Väestöliitto tarjoaa uudenlaisen Superoripelin, jolla nuoret voivat testata tietojaan seksistä ja muista heitä kiinnostavista asioista. Tavoitteena on kohentaa erityisesti yläkouluikäisten poikien tietoja seksuaaliterveydestä. Pelin aihealueet liittyvät kasvuun ja kehitykseen, fyysisiin muutoksiin, normaaliuden määrittämiseen, ehkäisyyn, seksiin ja ihmissuhdetaitoihin. Peli toimii osoitteessa Laske hoitajamitoitus! SuPer on laatinut laskuohjeen toteutuneen hoitajamitoituksen laskemiseksi vanhuspalveluissa. Kätevässä kortissa laskutoimitus on purettu helposti hahmotettaviin osiin. Soili Nevala SuPerista neuvoo, että toistuvasti minimitason alle jäävistä mitoituksista kannattaa ilmoittaa työsuojeluvaltuutetulle ja omalle ammattiosastolle. NÄIN LASKET TYÖVUOROSSASI HOITAJA- MITOITUKSEN VANHUSPALVELUISSA Kuinka monta koulutettua hoitajaa osallistuu välittömään asiakkaiden hoitotyöhön työvuoron aikana?* Kuinka monta hoidettavaa asiakasta? Jaa koulutettujen hoitajien lukumäärä asiakkaiden määrällä. Esim. Vanhusten tehostetussa yksikössä 1 sh ja 5 lh hoitaa aamuvuorossa 25 vanhusta. Koulutettujen hoitajien lukumäärä jaettuna asiakkaiden määrällä 6:25=0,24 *) huomioi, että osa-aikaiset eivät tee täyttä työpäivää. Esim. pätkäaamu 5 tuntia on vain 0,65 työntekijää. TARKISTA SUPER 10/2013 9

10 UUTISET Esillä juuri nyt Oiva Penttinen ja Liisa Juurikko olivat tyytyväisiä, kun saivat tutustua muihin attendolaisiin SuPerin järjestämässä foorumissa. Attendon SuPer-foorumista työpaikoille tuliaisina Viestejä ja vertaistukea teksti ja kuva marjo sajantola SuPer-foorumissa työnantajan edustajat saivat suoraa palautetta työntekijöiltään, kun superilaiset tarttuivat työhyvinvointinsa epäkohtiin. SuPer kutsui syyskuussa Attendo-konsernissa työskentelevät superilaiset yhteiseen foorumiin Helsinkiin pohtimaan, miten superilaisten edunvalvonta työpaikoilla toimii ja miten superilaisten yhteistyötä voitaisiin kehittää. Lisäksi työnantajapuolen edustajat kertoivat Attendon työhyvinvoinnin tavoitteista. Henkilöstöhallinto saikin superilaisilta palautetta ja ensikäden tietoa käytännön työstä ja parannustarpeista. Minun mielestäni vuoropuhelu oli erinomaista. Työnantajan edustajat olivat tyytyväisiä, että saivat paljon tietoa toimipisteiden tilanteesta, SuPerin järjestöasiantuntija Tiina Eteläaho kertoo. SuPer on järjestänyt vastaavia tilaisuuksia aikaisemminkin suurten yritysten superilaisille. Eteläaho toteaa, että superilaisille on tärkeää päästä vaihtamaan kokemuksiaan valtakunnal- 10 SUPER 10 /2013

11 Asiakkaille saadaan mahdollisimman hyvä hoitotulos, kun työntekijöidenkin hyvinvoinnista huolehditaan. lisen työnantajan eri toimipisteissä työskentelystä ja saamaan uusinta tietoa yksityissektorin edunvalvontatilanteesta. Tarkoitus on luoda superilaista kokonaisuutta, innostaa jäseniä verkostoitumaan ja auttaa ymmärtämään järjestäytymisen merkitys myös työolosuhteiden kehittämisessä. Työpaikoille terveisiä Huittisissa sijaitsevassa Hoitokoti Tuulentuvassa työskentelevä Liisa Juurikko on tehnyt hoitotyötä sekä kunnalla että yksityisellä erilaisissa toimipisteissä yhteensä 30 vuotta. Attendolainen hän on ollut pian kaksi vuotta. Meilläkin oli paljon annettavaa keskustelussa. Aina kun uusi paikka avataan, menee oma aikansa, ennen kuin kaikki saadaan toimimaan hyvin. Tiimiytyminenkin vie aikaa. Juurikon mielestä foorumi oli kokonaisuudessaan erittäin antoisa tilaisuus. Etenkin kollegoiden kertomukset erilaisten työpaikkojen käytännöistä olivat valaisevia. Hän soisi, että SuPer järjestäisi vastaavia tilaisuuksia jatkossakin. Itse ammattiosaston hallituksen jäsenenä toimiva Juurikko toivoo, että superilaiset olisivat työpaikoilla aktiivisia asioissa. Vien mukanani terveisiä, että me emme ole yksin. Me olemme hyvällä suunnalla ja asialla. Asiakkaille saadaan mahdollisimman hyvä hoitotulos, kun työntekijöidenkin hyvinvoinnista huolehditaan. Näin se vain menee. Oiva Penttisen työpaikka on Savonlinnassa, Savonkoti Oy:n Villa Vihtorissa. Tämä kehitysvammayksikkö on ollut yksityissektorin hoivalaitos jo ennen Attendon omistukseen siirtymistä. Puusepän töistä hoitoalalle siirtynyt Penttinen on ollut Attendon työntekijä reilut puolitoista vuotta, kaikkiaan hän on tehnyt hoitotyötä jo lähes kahdeksan vuotta. Mielestäni keskusteluyhteyksien pitää olla kunnossa joka suuntaan. Ei yksin työyhteisö eikä johto, eivät luottamushenkilöt eikä liittokaan, vaan kaikki yhdessä toimimalla saadaan aikaan yhteiset pelisäännöt. Ammattiosaston hallituksen jäsen ja varatyösuojeluvaltuutettu Penttinen sanoi kuunnelleensa suurilla korvilla keskustelua ja toteaa, että hänen työpaikallaan asiat ovat loppujen lopuksi melko hyvällä mallilla. Epäkohtien korjaaminen siinä vaiheessa, kun ne ovat jo ongelmia, on vaikeaa. Siksi epäkohtiin on tartuttava heti, ennen kuin ne kärjistyvät.. Potilastiedon tehokasta hyödyntämistä Potilastiedon tehokas hyödyntäminen toi vuoden 2013 Tietoteko-palkinnon Etelä- Pohjanmaalle. Palkittu EP-Potti on Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja alueen julkisen terveydenhuollon yhteinen järjestelmähanke, joka yhdistää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon potilastietojärjestelmät. Potilastietojärjestelmä tukee myös sosiaalitoimen kotihoidon toimintaa. Vie vanhus ulos! Lokakuun 10. päivä vietetään valtakunnallista iäkkäiden ulkoilupäivää. Silloin alkaa joulukuulle jatkuva Vie vanhus ulos -haastekampanja, joka kannustaa ulkoilemaan iäkkään omaisen, tuttavan tai naapurin kanssa. Kampanjasivuilla osoitteessa jokainen voi kirjata ylös ulkoilunsa ikäihmisen kanssa, ja ahkerimmat ulkoilijat palkitaan kuukausittain. Yksityissektorin työryhmä ratkoo ongelmia SuPerin yksityissektorin työryhmä tekee työtä yksityispuolella työskentelevien superilaisten hyväksi. Tyypillisiä työryhmän ratkomia asioita ovat mitoitus- ja työaikaongelmat. Yksityissektorilla on vähän luottamusmiehiä ja työpaikoilla vähän tietoa työntekijöiden oikeuksista. Yksityissektorin työryhmän tehtävänä onkin välittää tietoa paikallisella tasolla. Työryhmän jäsenet järjestävät koulutustilaisuuksia, vaikuttavat päättäjiin ja suunnittelevat ajankohtaisia kampanjoita sekä käyvät läpi neuvottelupöytien sopimusalakohtaiset tilanteet. SuPerin yksityissektorin työryhmässä on mukana toimihenkilöitä liiton yleishallinnosta, edunvalvonnasta ja kehittämisyksiköstä. Kunta-alan henkilöstömäärä laskuun Kunta-alan henkilöstömäärä on kääntynyt laskuun. Määrä väheni 4500 henkilöllä edelliseen vuoteen verrattuna. Samaan aikaan henkilöstön määrä lisääntyi erityisesti sosiaali- ja terveysalalla. Kunta-alan henkilöstöstä 77 prosenttia työskenteli vakinaisessa palvelussuhteessa. Vakinaisen henkilöstön määrä on kasvanut koko 2000-luvun. ingimage SUPER 10/

12 UUTISET Esillä juuri nyt Vanhusten makuuttaminen on lopetettava! Sairaansijat ovat tuhoisia iäkkäiden toimintakyvylle, sanoo Aalto-yliopiston professori Erkki Vauramo. Muualla Pohjoismaissa ja monissa Euroopan maissa pitkäaikaiseen vuodelepoon tarkoitetut sairaansijat on purettu pois vuosia sitten, koska ne on todettu iäkkäiden toimintakyvylle tuhoisiksi. Tutkimukset ovat osoittaneet, että jo kymmenen päivän vuodelepo heikentää huomattavasti iäkkään liikunta- ja toimintakykyä. Suomessa on WHO:n akuuttisairaanhoidon suosituksen ja Suomen ikäihmisten hoidon laatusuositusten perusteella yli sairaalapetiä liikaa. Erkki Vauramon mukaan petien runsas määrä houkuttelee sijoittamaan niihin vanhuksia ja siksi Suomessa hoidetaankin iäkkäitä 30 prosenttia enemmän kuin muualla Euroopassa. Kun laidat on nostettu ylös, eivätkä ahtaat tilat mahdollista liikuskelua, tarvitaan vain ne kymmenen vuodelepopäivää, ja kävelevänä sairaalaan tulleesta ikäihmisestä on tullut vuodepotilas, Vauramo lataa. Suomi on hänen mukaansa ainoa Pohjoismaa, jossa potilaan lääketieteellinen sairaudenhoito ja vanhuksen hoiva ovat sekaisin terveyskeskussairaalassa, ja sairaalavuoteesta tulee monen vanhuksen koti vuosien ajaksi. Meillä tulisi olla samanlainen sääntö kuin Tanskassa, Virossa ja monessa muussa maassa, joissa potilaita ei saa pitää vuodeosastolla 30 vuorokautta kauem- paa. Silloinkin tulisi yli viikon kestävissä hoidoissa huolehtia päivittäisestä liikunnasta lihaskadon hidastamiseksi. Vauramo korostaa, että muistisairaallakin on jäljellä paljon sellaista toimintakykyä, jonka avulla hän voi osallistua omaan hoitoonsa. Meillä on edelleen monin paikoin sellainen käytäntö, että muistisairautta hoidetaan sitäkin vuodelevolla. Se on hoitovirhe.. ingimage Lähihoitajan irtisanominen oli perusteeton, sillä Kyseessä oli inhimillinen unohdus Helsingin käräjäoikeus on tuominnut Gaius-säätiön korvaamaan superilaiselle lähihoitajalle euroa perusteettomasta työsuhteen päättämisestä. Lähihoitaja oli työvuorossaan joutunut sitomaan muistisairaan asukkaan wcistuimeen sukkahousuilla varmistaakseen, ettei potilas yksin jäädessään kaatuisi ja loukkaisi itseään. Muita apuvälineitä ei ollut saatavilla, vaikka lähihoitaja sekä muut työntekijät olivat niitä pyytäneet aikaisempien onnettomuuksien vuoksi. Työvuoron poikkeuksellisen kiireen ja työntekijöiden alimiehityksen takia potilas oli jäänyt wc-istuimelle noin kahdeksi tunniksi, kun lähihoitajan oli tehtävä muita työtehtäviä. Lähihoitajan mukaan työnantajan ohjeistus asiassa oli epäselvä ja riittämätön. Lisäksi osastonhoitajat olivat tietoisia samankaltaisista ongelmatilanteista ja niistä oli keskusteltu osastonkokouksissa. Lähihoitajalla ei ollut mahdollisuutta toimia toisin, eikä hänen menettelynsä käräjäoikeuden mukaan täyttänyt potilaan pahoinpitelyn tunnusmerkistöä tai saattanut häntä hengenvaaraan. Tuomion mukaan työnantajan ohjeistus vastaavien tilanteiden varalta ei ollut niin selkeä, että edes sen perusteella voitaisiin yksiselitteisesti katsoa lähihoitajan menetelleen ohjeiden vastaisesti. Työnantaja ei myöskään tarjonnut perusteltua vaihtoehtoista toimintatapaa poikkeuksellisessa tilanteessa, jossa lähihoitajalla ei ole ollut aikaa reagoida ja miettiä vaihtoehtoista toimintatapaa. Käräjäoikeus katsoi, että kysymyksessä oli kiireestä ja poikkeuksellisesta työvuorosta johtunut inhimillinen unohdus, jota ei voida pitää työsuhteen purku- eikä irtisanomisperusteena.. 12 SUPER 10 /2013

13 Pysy ajan tasalla KanTa-palveluista KanTa-palveluita päivitetään jatkuvasti. Kanta.fi-sivuilla on terveydenhuollon ammattilaisille tarkoitettu osio, jossa on sähköisen reseptin verkkokoulu. Se tarjoaa kattavan tietopaketin sähköisestä reseptistä. Sähköinen resepti on jo käytössä kaikissa julkisen terveydenhuollon yksiköissä. Yksityisen terveydenhuollon yksiköissä se otetaan käyttöön viimeistään huhtikuussa Lähi- ja perushoitajat sekä vastaanottoavustajat eivät pääse katsomaan asiakkaan tietoja reseptikeskuksesta, mutta heillä on tärkeä rooli asiakkaan ohjaamisessa ja neuvomisessa sekä reseptien uusimispyyntöjen vastaanottamisessa. Kun sähköinen lääkemääräys on saatu kaikkialla käyttöön, laajenee potilastiedon arkiston käyttäminen. Voimassa olevan lain mukaan potilastiedon arkiston pitää olla käytössä julkisessa terveydenhuollossa 1. syyskuuta 2014 mennessä. Potilastiedon arkiston verkkokoulu on tulossa lähiaikoina kanta.fi-sivuille. SuPerin suunnittelija Elina Ottela muistuttaa, että jokaiselle hoitajalle on tärkeää pysyä ajan tasalla uusista Kan- Ta-palvelujen muutoksista. Esimerkiksi nyt on laajennettu perus- ja lähihoitajien osaamisalueita tiedonhallinnassa.. Salla ei yksityistä sote-palvelujaan Sallan kunnanvaltuusto päätti äänin 22 2 hylätä esityksen kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityistämisestä. Yksityistämisestä oli määrä järjestää tarjouskilpailu, jonka jälkeen palvelut olisi ulkoistettu. Valtuusto pelkäsi, että kilpailuttaminen olisi sitouttanut kunnan ulkoistamiseen. Sosiaali- ja terveyspalvelunsa on ulkoistanut Suomessa kolme kuntaa: Paltamo, Rääkkylä ja Tohmajärvi. Lähi- ja perushoitajat saavat työskennellä päivystyksessä SuPer on saanut paljon yhteydenottoja huolestuneilta lähi- ja perushoitajilta päivystysasetuksen muutoksesta, joka tulee voimaan vuoden 2015 alussa. Asetuksen kahdeksatta pykälää on tulkittu siten, että päteviä työntekijöitä päivystysyksiköissä ovat vain laillistetut terveydenhuollon ammattihenkilöt, joita lähi- ja perushoitajat eivät ole. Lähihoitaja on nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö. SuPer kysyi tarkennusta asetukseen sosiaali- ja terveysministeriöstä. STM:n mukaan päivystysasetuksen tavoitteena on parantaa päivystyshoidon laatua ja potilasturvallisuutta paikalliset olosuhteet huomioiden. Päivystyksessä tulee työskennellä osaavaa, moniammatillista ja alueen olosuhteet tuntevaa henkilöstöä. Työntekijän ei tarvitse välttämättä olla laillistettu terveydenhuoltoalan ammattihenkilö, joten myös lähi- ja perushoitajat voivat jatkossakin käyttää monipuolista osaamistaan päivystysyksiköissä. He voivat työskennellä päivystyksessä lääkärin työparina ilman, että työvuorossa on toinen laillistettu terveydenhuoltoalan ammattihenkilö. SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola muistuttaa kuntapäättäjiä siitä, etteivät he aiheuta työvoimapulaa ja lisää henkilöstökuluja turhilla henkilöstösiirroilla. Lähi- ja perushoitajien koulutuksen tuomaa osaamista pitää hyödyntää täysimääräisesti.. ingimage Työtapaturmat laskussa Vuonna 2012 korvattiin palkansaajalle sattunutta työtapaturmaa. Yli 80 prosenttia korvatuista työtapaturmista sattui työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa ja vajaat 20 prosenttia kodin ja työpaikan välisellä matkalla. Yleisin työmatkatapaturman syy oli kaatuminen. Suurin osa työmatkatapaturmista sattui yli 40-vuotiaille. Vaikka työtapaturmien kokonaismäärä on laskenut, on vakavien työtapaturmien määrä kasvanut. Tietokanta suomalaisesta tautiperimästä Suomalaiseen tautiperintöön kuuluu 36 sairautta, joiden puhkeamiseen riittää virhe yhdessä geenissä. Maan tautiperimään keskittyvä tietokanta Fin- Dis on uudistettu ja päivitetty ja löytyy osoitteesta Sivuilta löytyy yksityiskohtaista tietoa kunkin suomalaiseen tautiperimään kuuluvan sairauden yleisyydestä, kliinisestä taudinkuvasta ja taudin aiheuttavista geenivirheistä eli mutaatioista. SUPER 10/

14 lokakuun LYHYET Koonnut Sonja Kähkönen Liian vähän bakteereja Tuoreen tutkimuksen mukaan neljänneksellä länsimaalaisista voi olla suolistossaan haitallisen vähän bakteereja. Tutkimuksessa joka neljännellä koehenkilöillä suolistobakteerien määrä jäi noin 40 prosenttia keskimääräistä pienemmäksi. Myös bakteerien kirjo oli heillä suppeampi ja suolistossa oli runsaasti bakteereja, jotka aiheuttavat kehossa lieviä tulehdustiloja. duodecim Työnohjaus kannattaa Tuore Kuopiossa tehty väitöstutkimus osoitti, että onnistunut työnohjaus voi ylläpitää ja edistää hoitajien työhyvinvointia. Työnohjauksen hyötyjä olivat työstä saatu palaute ja omien vaikutusmahdollisuuksien lisääntyminen, ammatillisen itsetunnon koheneminen ja psyykkisen rasittuneisuuden väheneminen. Tutkimus vahvistaa, että onnistuessaan työnohjaus maksaa itse itsensä, sillä se ehkäisee stressiä ja työyhteisöjen ristiriitoja. Tutkimuksen mukaan työnohjaus sitouttaa hoitajat organisaatioon sekä motivoi heitä kehittämään itseään ja työtään. itä-suomen yliopisto Mangaania vedessä? Juomaveden mangaani on yhteydessä lasten oppimis- ja käyttäytymishäiriöihin, hienomotoriseen kömpelyyteen ja alentuneeseen älykkyysosamäärään. Vaikutukset ilmenevät 1 12-vuotiailla lapsilla, kun juomaveden mangaanipitoisuus ylittää 100 mikrogrammaa litrassa. Noin joka neljäs suomalainen porakaivo sisältää mangaania yli 100 mikrogrammaa litrassa, eivätkä harvinaisia ole pitoisuudet mikrogrammaa litrassa. Hyvin mangaanipitoisen veden käyttöä pysyvänä juomavetenä on syytä välttää. Suomessa nuorin muistisairausdiagnoosin saanut on 38-vuotias. thl Toimistotyöntekijän lihasten kapasiteetista vain 1,5 % on käytössä työpäivän aikana. Tietokonepelit kehittävät ajattelua Reaaliaikaiset strategiapelit voivat parantaa tiettyjä ajattelun osa-alueita jo muutaman kuukauden pelaamisen jälkeen, tuore tutkimus vihjaa. Tutkimuksessa koehenkilöt pelasivat kahta eri peliä 6 8 viikon ajan. Osa tutkituista pelasi strategiapeliä, osa huomattavasti vähemmän taktista ajattelua ja nopeaa päätöksentekoa vaativaa peliä. Tutkijat huomasivat, että strategiapeliä pelanneet suoriutuivat kognitiivisista joustavuutta mittaavista testeistä paremmin kuin toista peliä pelanneet. Kognitiivinen joustavuus kuvaa kykyä sopeuttaa ajattelua ja kykyä ajatella useita asioita samanaikaisesti. duodecim 14 SUPER 10 /2013

15 syyskuun kysymys oli: MITÄ MIELTÄ Vastaus kuukauden kysymykseen. Jaksatko ammatissasi eläkeikään? 54% enää neljä vuotta. rakastan oikeasti työtäni ja tunnen tekeväni työtä, johon minut on tarkoitettu. pidän itseni hyvässä henkisessä ja fyysisessä kunnossa. Aslak-kuntoutus antoi lisäpotkua, samoin koulutukset ja hyvät työkaverit. Oma elämä on kunnossa! jos voin tehdä kevennettyä työtä, ja se myös hyväksytään työyhteisössäni. olen innokas kehittämään omaa osaamistani. upea työyhteisö. Olen unelmaammatissani! muut lehdet Matkustaminen on käynyt vaikeaksi. Myös ranta- ja metsälenkit ovat jääneet. Kevät, kesä ja syksy ovat hankalia. kosteusvaurion pilaaman sisäilman sairastuttama marjatta saarelainen hengitys 3/2013 Lääkärit ja hoitohenkilökunta sanoivat, että paranemiseni on ihme. Kun kysyin lääkäriltäni, moniko on työhön palannut, hän sanoi, että Anne sinä olet se toinen. laaja-alaisesta aivoverenvuodosta toipunut anne vehkaperä sydän 4/2013 Olisin varmasti urheilija joka tapauksessa kävelevänäkin. 30 vuotta sitten pyörätuolikelaaja leo-pekka tähti fysi 2/ % aika kaukainen tavoite. työnantajan järjestämä työterveyshuolto ei tue työssä jaksamista. en enää usko olevani oikealla alalla. on jo paljon ammatista johtuvia sairauksia. työni on kuormittavaa ja fyysinen kunto voisi olla parempikin. olkapäät ovat jo nyt vaurioituneet. selkävaivat eivät tällä alalla ainakaan parane. lokakuun kysymys löytyy liiton jäsensivuilta. kaikkien 20. lokakuuta mennessä vastanneiden kesken arvotaan super-lehden kylmälaukku. syyskuussa arpa suosi marja peltosta kouvolasta. onnittelut! Alkoholi oli yksi lehden teemoista. TVK:n työsuojelusihteeri Katriina Perkka ehdotti avointa keskustelua aiheesta hoitotyössä. Päihdeongelmien katsottiin yleisesti vähentyneen työpaikoilla, kun asenteet olivat muuttumassa ja työnantajat entistä valppaampia. Saattaa olla, että jokainen suomalainen, joka käyttää alkoholia, tuntee siitä syyllisyyttä ja ongelmakäyttäjä saa kaikkien ihmisten syyllisyyden taakan kantaakseen. apuhoitaja lokakuu/1983 SUPER 10/

16 LÄHI- JA PERUSRUOKAA superilaiseen makuun Persikkaista broileria perintöreseptillä teksti ja kuva marjo sajantola Herkullisen uunibroilerin valmistusohje on periytynyt lähihoitaja Anja Vaahteralle omalta äidiltä. Hän on itse ohjannut tyttäriään tämän ruuan teossa. Molemmat tyttäret ovat myös lähihoitajia kuten äitikin, mutta kuka ohjasi ketä ammatinvalinnassa? Lähihoitaja Anja Vaahteran broileriruoka ei ole hätäisen ihmisen hommaa. Paksut broilerin reisipalat vaativat pitkän paistoajan kypsyäkseen uunissa riisipedillä muheviksi. Anja kääntää lihat kolme kertaa paiston aikana puolen tunnin välein ja sekoittaa samalla marinadikastikkeessa ja lihaliemessä hautuvaa riisiä. Tarpeen mukaan hän lisää riisin joukkoon lihalientä. Tämä uuniruoka tarjoillaan säilykepersikoiden ja Mustapekka-pippurijuuston kera. Makea persikka ja tulinen juusto kruunaavat annoksen ja tekevät arkisesta ateriasta juhlaruokaa. Äitini laittoi riisin joukkoon aina herne-maissi-paprikapakasteita. Minä tein reseptistä oman version ja jätin vihannekset pois, koska toinen tyttäreni ei voi syödä herneitä. Herkullista tämä on näinkin. Mielestäni ateria ei kaipaa edes salaattia, koska persikat tuovat siihen raikkautta, Anja tuumailee. Koska riisi saa makunsa marinadista ja lihaliemestä, mitään muita mausteita ei tarvita. Anja valmistaa riisiä mielellään enemmän kuin mitä kolmen hengen ateria vaatisi, sillä hänestä se on hyvää ihan sellaisenaankin ilman lisukkeita. Tämä uunivuoka on myös äidin peruja. Mielestäni ruokakin maistuu tästä parhaimmalta. Tyttäret hoitavat lapsia, äiti vanhuksia Naantalilaisen lähihoitajan kaksi tytärtäkin ovat lähihoitajia ja työskentelevät päiväkodissa, toinen Naantalissa ja toinen Mikkelissä. Kun vanhin tytär aloitti lähihoitajaopinnot, hän houkutteli äitiä lähtemään mukaan. Vaikka Anjalla oli tuolloin jo merkonomitutkinto ja pitkä ura pankkitoimihenkilönä, tyttären puheet lankesivat hedelmälliseen maahan, ja ajatus ammatinvaihdosta kypsyi. Lähihoitajan työ kiinnosti Anjaa, sillä hän oli nuoruudessaan harkinnut apuhoitajankin opintoja. Ihan yhtä aikaa emme päässeet aloittamaan opintojamme. Tytär opiskeli Harjavallassa, mutta minä valitsin opiskelupaikakseni Naantalin ja valmistuin jouluna 2000 vanhustyön koulutuslinjalta. Anjan tyttärillä on ikäeroa 11 vuotta. Kun nuorempi tytär alkoi yläasteella pohtia tulevaisuuttaan ja ammatinvalintaa, äiti ei kuitenkaan ehdottanut lähihoitajaopintoja. Nuorimmaisellani on aina ollut erittäin hyvät käden taidot, joten ehdotin hänelle erilaisia käsityöammatteja. Hän halusi itse kuitenkin lähihoitajaksi, koska äiti ja sisko olivat alalla. Hyvästä saavutuksesta saa olla ylpeä: äiti päihitti tyttäret arvosanoissa. Anja kertoo, että hänen ryhmänsä oli niin motivoitunut opintoihin, että opiskelukin oli suorastaan nautinto. Yötyön ihanuus Anja rakastaa työtään ja haluaa jatkaa aina 68-vuotiaaksi asti. Jo opiskeluaikana dementiatyöstä haaveilleena hän kokee tekevänsä nyt unelmatyötään Runosmäen vanhainkodissa, joten eläkkeelle ei ole kiirettä. Mikä ihaninta, saan tehdä vallan yötyötä. Valvon seitsemän yötä ja sen jälkeen on seitsemän vapaata. Kunpa saisin jatkaa näin sinne 68-vuotiaaksi ja pysyä tietenkin terveenä. Yövuoron tunnelma on Anjan mielestä aivan toinen kuin päivävuoroissa. Toki asukkailla on levottomia öitä enemmän tai vähemmän, mutta yön hiljaisuudessa rauhoittava puhe ja rauhalliset otteet tyynnyttävät tuskaisiakin tunteita. Pitää olla rauhallinen, rauhallinen ja vielä kerran rauhallinen. On katsottava asiakasta suoraan silmiin ja hymyiltävä aidosti. Silloin myös useimmiten saa sen hymyn takaisin. En ole mikään laulaja, mutta öisin laulan vaikka virsiä, jos se asukasta lohduttaa. Anjan suvussa ovat periytyneet niin reseptit kuin ammatinvalinnat. Yhteistä monelle sukupolvelle on myös innostus harrastelijateatteriin. Anjan isoisä ja isä näyttelivät, Anja itse on ollut mukana parissa näytelmässä ja myös vanhempi tyttäristä on teatterikärpäsen puraisema. Kohta nuorempi tyttäristä tekee Anjasta mummun, joka on jo nyt onnesta soikeana. Tuleva mummu on hankkinut ulko-oveen kiinnitettäväksi laatan, missä lukee Mummula. Eikä ole yhtään liian aikaista suunnitella retkiä Muumimaailmaan.. 16 SUPER 10 /2013

17 Kana-riisi uunissa 3 broilerin reisipalaa runsaassa marinadissa 13 dl vettä 2 lihaliemikuutiota 5 dl irtonaista riisiä Säilöttyjä persikanpuolikkaita Mustapekka-pippurijuusto Keitä lihaliemikuutioita hetki kiehuvassa vedessä.säästä pari desiä lientä myöhempään tarpeeseen ja lorota loput uunivuokaan riisien päälle. Sekoita broilerin marinadiliemi pakkauslaatikosta joukkoon. Asettele broilerinpalat tasaisesti riisin pinnalle. Paista 200 asteessa puolitoista tuntia ja käännä lihat puolen tunnin välein. Kananliha on paistettava kypsäksi. Kun käännät lihat, sekoita myös riisiä ja lisää tarvittaessa lihalientä. Tarjoile persikoiden ja juuston kera. SUPER 10 /

18 Jokaisella on eri veri teksti ja kuvat henriikka hakkala Kellontarkkaa ja standardoitua. Sellaista on Kati Lehtisen työ veripalvelukeskuksen soluerotteluosastolla, missä verenluovuttajan vapaaehtoinen lahja jalostetaan verituotteiksi. Punasolut, plasma ja verihiutaleet etenevät oman aikataulunsa mukaisesti suljetussa prosessissa. Punaisen Ristin veripalvelukeskuksen soluerottelu- ja jakeluosastolla Helsingin Kivihaassa valmistetaan kaikki Suomen verituotteet. Missä tahansa veri luovutetaankin, se löytää tiensä tänne käsiteltäväksi ja lopulta sairaalaan sitä tarvitsevan potilaan avuksi. Aikaisin aamusta töihin saapuneet ovat asettuneet johonkin osaston kolmesta podiksi kutsutusta työpisteestä. Kati Lehtinen liittyy pod ykkösessä työskentelevien joukkoon kohta seitsemän jälkeen. Matkallaan osastolle hän on piipahtanut pukukaapilla ja vaihtanut ylleen työasun. Saliin tullessaan hän pesee vielä kädet ja pukee suojakäsineet. Sinänsä täällä on ihan puhdasta, veri ei tosiaan loisku missään ämpäreissä, Kati nauraa. Verta käsitellään suljetussa systeemissä, jossa tarvittavat pussit ja suodattimet ovat letkuilla valmiiksi kiinni toisissaan. Me järjestelemme sitä, mikä veren osa valuu mihinkin pussiin ja missä järjestyksessä. Kati on vielä osittaisella hoitovapaalla ja tekee siksi kuusituntista työpäivää. Siksi Kati ei osallistu aivan kaikkiin soluerottelun töihin, esimerkiksi valmisteiden jakelutoimintaan ja lapsille tai työpäpotilaille tarkoitettujen valmisteiden tekemiseen. Kaikki alkaa kokoverestä Ensin käsittelyvuoroon tulevat pussit, joiden luovutuksesta on kulunut eniten aikaa. Aamuisin liukuhihnalla kuljetuslaatikoissa on edellisenä alkuiltana ympäri Suomen luovutettuja pusseja. Ne on toimitettu Kivihakaan pääosin edellisen illan ja yön aikana. Pussien etiketteihin on luovutuspaikalla merkitty luovutuksen kellonaika. Tässä tehtävä kokoveren osien erottelu on ensimmäinen käsittelyvaihe, siksi aamulla aloitetaan tästä. Jokaisesta käsittelyyn tulevasta veripussista kirjataan tietojärjestelmään luovutuspaikalla siihen merkityt aikatiedot ja viivakoodi, joka toimii veren tunnisteena ja jäljitettävyyden takaajana. Lisäksi merkitsemme omia koodejamme sen mukaan, millaisia määriä eri tuotteita kulloinkin tarvitaan. Jokaisesta veripussista menee myös näyte tämän talon laboratorioon. Täältä ei lähde ulos mitään, ennen kuin laborato- 18 SUPER 10 /2013

19 SUPER 10/

20 Ennen lopputuotepussiin valuttamistaan neljän eri luovuttajan trombosyytit riippuvat ja lepäävät pusseissaan kaksi tuntia. Siksi yhteen liitetään aina sellaiset neljä pussia, jotka on eroteltu mahdollisimman samaan aikaan, farmanomi Kati Lehtinen kertoo. 2. Työ soluerottelu- ja jakeluyksikössä nojaa vahvaan rutiiniin ja tarkkuuteen. Työpaikkakoulutus on paikassa hyvin tärkeää. Katin ja kollegoiden työpisteet vaihtuvat päivittäin vuorolistan ja osaamisalueiden mukaan. Erottelusta vastaavien podien lisäksi osastolta löytyvät myös punasolu- ja riotulokset ovat valmistuneet. Veripussit asetetaan mikseriin keinumaan, jolloin kuljetuksen ajan seisonut veri sekoittuu tasalaatuiseksi. Sitten yhdestä täydestä ja kahdesta tyhjästä pussista, suodatinosasta ja niiden välisistä letkuista koostuva pussisettii asetellaan astiaan, joka pitää setin kasassa sentrifugissa. Näissä sentrifugeissa lämpötila on 22 astetta ja veripussit pyörivät vartin ajan 4200 kierrosta minuutissa, Kati kertoo ja viikkaa samalla pusseja näppärin sormin. Kun yksi koneista pysähtyy, Kati nostaa valmiiksi linkoutuneet veripussit pois koneesta ja astiasta varoen. Sentrifugoinnin aikana veri erottuu kolmeen kerrokseen. Nyt pussisetti asetellaan erottelijaan, jossa yhteen pussiin siirtyy plasma, yhteen punasolut ja väliin jää kerros, jossa ovat piilossa trombosyytit, siis verihiutaleet. Erottelijassa täyden pussin takana olevat levyt puristavat sitä tietyssä järjestyksessä, jolloin kukin osa valuu omaan pussiinsa. Kone saumaa pussit steriilisti irti toisistaan. Plasman väri voi vaihdella paljonkin. Esimerkiksi porkkanan- ja punajuurensyöjillä plasma on oranssimpaa, e-pillereistä taas tulee plasmaan vihertävä sävy. Joulun jälkeen plasmassa näkyy se, että on syöty rasvaisempaa ruokaa. Plasmapussit punnitaan ja etikettiin merkitään vielä, onko kyse kahdeksan vai kahdenkymmenenneljän tunnin plasmasta. Aika viittaa siihen, kuinka nopeasti luovutuksen jälkeen plasma saadaan pakkaseen. Plasma jäädytetään pakastimessa tai pirtuhauteessa, sillä se lähtee suureen varastoon odottamaan kuljetusta Keski-Eurooppaan. Siellä siitä tehdään erilaisia plasmalääkkeitä. Tuolla varastossa on niin kylmä, että siellä vesihöyry muuttuisi lumeksi. Riiputellen ja suodatellen Kussakin podissa työskentelee tavallisesti kaksi tai kolme ihmistä. Jotta prosessi etenee sujuvasti, on kaikkien sopeuduttava toistensa ja käyttämiensä koneiden työtahtiin. Työkaverukset Kati, Seija ja Paula liikkuvat tottuneesti toistensa ohi koneelta ja kärryltä toiselle ja juttelevat samalla niitä näitä. Työn rytmi pysyy kolmistaan parhaiten. Yritämme myös tehdä omaa työnkiertoa. Kun on tehnyt vähän aikaa yhtä vaihetta, voi siirtyä tekemään toista, Kati kertoo. Ja aina kytätään kelloa, koska näihin tuotteisiin merkitään kellonaika, Kati ja Seija hymähtävät yhteen ääneen. Erottelun jälkeen Kati nostaa valmiit punasolupussit toiseen mikseriin keinumaan. Siitä pussit nostetaan korkeaan telineeseen riippumaan ylösalaisin, jolloin punasolut valuvat suodatinosan läpi toiseen pussiin. Niiden pitää valua määrätyssä ajassa, jotta tuote täyttää laatukriteerit. Suodatin nappaa nesteestä pois siihen jääneet valkosolut. Yleensä siihen menee sellaiset 20 minuuttia, mutta jotkut ovat hidastelijoita. Voisi sanoa, että veri on eri. Kaikki vialliset tuotteet tutkitaan. Sitä varten talossa on omat asiantuntijat. Tarkka selvitys vian syystä tehdään paitsi verenluovuttajan ja verituotteen vastaanottajan turvallisuuden takaamiseksi myös siksi, että omien prosessien laatua valvotaan erittäin tarkasti. Pienetkin muutokset tuotteiden laadussa tutkitaan perin pohjin. Joskus siihen menee monta tuntia, kun prosessi käydään testipussien kanssa läpi askel askeleelta. Työ keskeytyy hetkeksi puoli kymmeneltä, kun kaikki jäävät kuuntele- 20 SUPER 10 /2013

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 21.3.2014 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset toimet: 1. PALVELUOHJAAJA,

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

A. VAKINAISET TOIMET:

A. VAKINAISET TOIMET: Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 18.3.2013 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset ja määräaikaiset toimet:

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Attendo Oy turvallinen työnantaja Suomen suurimpia sosiaali- ja terveydenhoitoalan työnantajia Osa Attendo-konsernia, joka on Pohjoismaiden suurin hoivapalveluiden

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto Haasteena sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Alalla työskentelevät eläköityvät Palvelutarpeen lisääntyminen kysynnän kasvu väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

TSN koulutus 2015 /Yksityinen terveyspalveluala. Luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät. 26.11.2014 Neuvottelutulos

TSN koulutus 2015 /Yksityinen terveyspalveluala. Luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät. 26.11.2014 Neuvottelutulos 26.11.2014 Neuvottelutulos TSN koulutus 2015 /Yksityinen terveyspalveluala PAIKKA KURSSI Luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät Super 24.-25.3. Yksityissektorin neuvottelupäivät Super 12.-13.11.

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Sinun liittosi on SuPer SuPer on ainoa liitto, joka on keskittynyt lähi- ja perushoitajien edunvalvontaan. Ajamme etujasi kaikissa ammatillisissa ja

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

TEHYN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN AO 668 RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

TEHYN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN AO 668 RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 1 / 5 TEHYN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN AO 668 RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 2 / 5 1. JOHDANTO Ammattiosaston tarkoituksena on koota toimialueensa terveydenhuoltoalan koulutuksen saaneet

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Tehy - terveyden & hyvinvoinnin tekijät. Yksityisellä sektorilla & ammatinharjoittajina

Tehy - terveyden & hyvinvoinnin tekijät. Yksityisellä sektorilla & ammatinharjoittajina Tehy - terveyden & hyvinvoinnin tekijät Yksityisellä sektorilla & ammatinharjoittajina Sisällys 3 Tehy on tahdon asialla 4 Tehyläiset yksityisellä sektorilla 5 Yksityisen sektorin edunvalvonta 6 Tehyläiset

Lisätiedot

Mitä tämä vihko sisältää?

Mitä tämä vihko sisältää? Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy ry 26.3.2010 1 Kansainvälisen rekrytoinnin Lähtökohtia

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 PAIKALLINEN SOPIMUS LÄÄKÄREIDEN NS. KLIINISEN LISÄTYÖN JA MUUN HENKILÖSTÖN TÄHÄN LIITTYVÄN TAI RINNASTETTAVAN TYÖN KORVAUSPERUSTEET 1 Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja

Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja Selvitys superilaisten työstä kotihoidossa ja kotihoitotyön kehittämisestä Työskentely kuntana Salo verrattuna koko aineistoon SINISELLÄ koko aineisto 2408 vastaajaa

Lisätiedot

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen

Lisätiedot

Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät 27.10.2010

Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät 27.10.2010 Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa Työterveyspäivät Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

Lausunto STM107:00/2012 22.8.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo@stm.fi

Lausunto STM107:00/2012 22.8.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo@stm.fi ry:n lausunto terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta (STM107:00/2012) kiittää mahdollisuudesta lausua terveydenhuollon

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Aivojen hyvinvointi työssä

Aivojen hyvinvointi työssä Aivojen hyvinvointi työssä Virpi Kalakoski, PsT, erikoistutkija Työterveyslaitos, Helsinki 14.3.2011 Salon muistiyhdistys Aivojen kuormittuminen - kaikille tuttu ongelma Työ ja terveys 2009 tutkimus (TTL)

Lisätiedot

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi 15.12.2009 1 (5) Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi Sosiaali- ja terveysministeriön opas Turvallinen lääkehoito Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta

Lisätiedot

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Mitä on alentunut itsemääräämiskyky? (8 ) Tuesta huolimatta: Ei kykene tekemään sosiaali-

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA

PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI TIPITII OY PÄIVÄHOIDON LAADUNVARMISTUS 1.Lapsi Turvallisuus Lapsella on hyvät kasvun ja kehityksen edellytykset kodinomaisessa päiväkodissamme. Kasvatusympäristömme

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot