10 / Veripalvelun Kati Lehtinen. osaa pakastaa plasman ja tyynnyttää trombosyytit. kinestetiikkaan

Transkriptio

1 10 / 2013 Veripalvelun Kati Lehtinen osaa pakastaa plasman ja tyynnyttää trombosyytit Anita Tanttu uskoo kinestetiikkaan

2 SISÄLLYS 10/ Sanda Turkanovic on suun terveydenhoidon asiantuntija. 36 ja Uusi sarja ihosairauksista niiden hoidosta. 28 Krisse Salminen nauratti yleisöä Lähihoitaja2013- tapahtumassa. 60 Maryanne Vuorela on lukenut kaikki äitinsä Susanna Vuorelan kirjoittamat kirjat. lokakuu 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 SuPer ja Tehy neuvottelevat rinnakkain. 7 Tärkeä varahenkilöstö 8 Päiväkodissa kuin sillit purkissa 8 Opas väkivaltatilanteisiin 10 Attendon superilaiset koolla 12 Makuuttamista vai sitomista? 13 Työskentely päivystyksessä 14 Syyskuun lyhyet 15 Näin vastattiin, Lehtikatsaus 16 Lähi- ja perusruokaa: kana-riisi uunissa 18 Kati Lehtisen työpäivä 23 SuPerin päihde- ja mielenterveystyöryhmä 24 Suuret ikäluokat maksavat palveluista 28 Lähihoitajatapahtuma veti väkeä 30 Perhehoitoa Puolangalla 32 Koulutusohjelmat esittelyssä 8/10 34 Hyvä hoitaja on ihmistuntija 35 LH Tuomo Tumppi Valokainen 36 Ihosairaudet 1/11 38 Apuvälineet hoitotyössä 42 Rauhaa kelluen 44 Nyt liikkumaan 6/22 46 Sirkusoppeja erityisnuorille 48 Positiivista Pälkäneen kotihoidossa 49 Palasia sieltä täältä 50 Yksityissektorin vaalit 51 Asentohoidon niksit 54 Aika hyvä työpaikka Kemistä 56 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 58 Superristikko 59 Lähihoitaja Kähönen, Paras juttu 60 Susanna Vuorela kirjoittaa romaaneja 64 Jäsenyksikkö tiedottaa 65 Siskon pakina 66 Työttömyyskassan ajankohtaiset 70 Kuulumisia 74 Luonnossa 75 P.S. Iistä. 2 SUPER 10 / 2013

3 PÄÄKIRJOITUS SUPER 60. vuosikerta Tilaushinta 56 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax päätoimittaja Jukka Järvelä, ma Leena Lindroos vuorotteluvapaalla taittava toimittaja Sonja Kähkönen, ma toimittajat Marjo Sajantola Henriikka Hakkala Minna Lyhty, ma vierailevat kirjoittajat Kirsi Hagström, Virpi Hantikainen, Risto Heikkinen, Leila Itkonen, Maarit Mäkinen, Esa Tuominen, Antti Vanas, Tarja Vehkaoja kannen kuva Minna Lyhty ulkoasu Timo Numminen, Joonas Väänänen, Sonja Kähkönen painos ilmoitukset Henriikka Hakkala osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus Kuka hoitaa ne potilaat? Otsikko on lainaus lähihoitajalta, joka ihmetteli lomautusten järkevyyttä hoitoalalla. Otsikon kysymykseen löytyy vastaus toisen hoitajan suusta: Meidän selkänahasta se hoito revitään. Kuvio on siis yksikertainen: kun osa hoitajista on pois töistä lomautusten takia, toiset tekevät hänenkin työnsä. Niiden omien kiireiden lisäksi. Hoitajien lomautuksia on tämän tekstin kirjoittamisen aikaan käynnissä parissakymmenessä kunnassa. Neuvotteluja mahdollisista lomautuksista käydään vähintään yhtä monessa paikassa. Rahaa pitää nykymenossa säästää, eikä hoitoala pääse näitä säästöjä pakoon. Päättäjien mielestä hoitopuolelta on helppo säästää, sillä työntekijöitä on paljon ja lomautusten jälkeen pussinpohjalle ja viivan alle tuntuu jäävän selvästi aikaisempaa enemmän rahaa. Ainakin hetkeksi. Lomautusten jättämiä jälkiä saatetaan kuitenkin joutua korjaamaan isolla rahalla. Kärsijöinä ovat sekä potilaat ja asiakkaat että itse hoitajat. Lomautetaan potilaat. Lähetetään heille itsehoito-ohjeet kotiin. Nämä lauseet eivät onneksi ole jonkun talousjohtajan päätelmiä, vaan ironisen lähihoitajan sutkaus naurettavilta tuntuvien säästösuunnitelmien keskellä. Ironista on sekin, että jo pelkkä lomautusten uhka luo mustaa varjoa hoitotyön päälle. Ote kiristyy inhottavasti, mutta lomautuksia ei sitten aina tulekaan. Tämän jälkeen työpaikoilla saatetaan huoahtaa helpotuksesta ja jatketaan tyytyväisenä entistä aherrusta. Työnantajan taktinen vetoko koko lomautuspeikko? Olisi tiukka paikka olla hoitajana työpaikalla, jossa lomautukset ovat päällä. Pystyisinkö ajattelemaan, että henkilökunnan vähennyksestä aiheutuvat hankaluudet ovat työnantajan vastuulla? Ehkä kuitenkin päätyisin toisenlaiseen ratkaisuun, sillä harva hoitaja jättää työnsä tekemättä. Hoitajat ajattelevat, että vastuu on heidän, ei ihmistä voi jättää hoitamatta. Työnantajan ohjeita noudattamalla lopputulos olisi toinen eli huono hoito. Niin, minähän en ole hoitaja, mutta kertokaa te lomautustunnelmista, jotka olette. SuPer-lehti haluaa kuulla hoitajan ääntä ja jakaa sitä lukijoille. Olemme tänäkin vuonna saaneet joukon koskettavia tekstejä ja yleisönosastokirjoituksia, mutta ilman lähettäjän yhteystietoja. Julkaistavaksi aiotun materiaalin yhteyteen kannattaa siis laittaa oma nimi mukaan, sen mahdollisen nimimerkin oheen.. kirjapaino ISSN Painotuote SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. SUPER 10 /2013 3

4 AJANKOHTAISTA Uusimmat kannanotot ja muistamisen arvoiset tapahtumat lokakuu marraskuu Kalenteri Puhevammaisten viikko Vanhustenviikko Puheenjohtajien valmennus, 3. jakso, SuPer Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät Oulun alueelliset lähi- ja perushoitajien opintopäivät Varhaiskasvatusmessut, Helsinki Maailman Selkäpäivä Yksityissektorin ABC, Oulu Osaava Nainen, Turku Yhdysjäsenkurssi, SuPer, Rovaniemi Ammattiosastojen edunvalvontapäivät, SuPer, Helsinki Kansallinen lääkehoitopäivä Ihanasti ikääntyen, SuPer, Tampere Vaihda vapaalle, SuPer, Helsinki Apuväline messut, Tampere Maailman diabetespäivä Työmarkkinapäivät, SuPer, Helsinki SuPer pysyy itsenäisenä ammattiliittona Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Su- Per pysyy itsenäisenä ammattiliittona ja jäsentensä edunvalvojana. Virheellisten lehtiotsikoiden ja kentällä liikkuneiden huhujen vuoksi on esitetty arvailuja, että sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille olisi perusteilla uusi yhteinen liitto. Tällaisia suunnitelmia SuPerilla ei ole. SuPer on Suomen suurin sosiaalija terveysalan toisen asteen tutkinnon suorittaneiden ja alalle opiskelevien ammattiliitto. Vuonna 1948 perustetussa liitossa on yli jäsentä. Superilaiset työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työpaikoissa sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Superilaisia toimii myös alan yrittäjinä.. Alalle hakeutuvien soveltuvuus varmistettava SuPer pitää tärkeänä, että kaikkien lähihoitajaksi hakeutuvien soveltuvuus alalle varmistetaan. Mikäli koulutuksen aikana tulee esille soveltuvuuteen liittyviä ongelmia, on tilanteeseen mahdollista puuttua SORA-lain puitteissa. Pääsykokeilla ja soveltuvuustesteillä turvataan osaaminen ja korkeaan ammattietiikkaan sitoutuminen. Tämä on myös edellytys sille, että ala säilyy vetovoimaisena. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa on perinteisesti testattu lähihoitajaopiskelijoiden oppimisvalmiudet ja soveltuvuus alalle. Myös aikuiskoulutuksessa näyttötutkinnon aloittamista ovat pääsääntöisesti edeltäneet pääsykokeet ja soveltuvuustestit. Valintaperusteiden uudistamisen ja yhteishaun kehittämisen myötä yhteishaussa otetaan tänä syksynä käyttöön uudet valintaperusteet. Kaikki hakijat kutsutaan pääsykokeeseen, mikäli sellainen järjestetään. SuPer painottaa, ettei tämä saa johtaa pääsykokeiden ja soveltuvuustestien karsimiseen kustannussyistä. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa on opiskelijan terveydentilaan liittyviä erityisvaatimuksia. Myös alan ammattietiikka velvoittaa pitämään huolta siitä, että tulevat lähihoitajat ovat kaikin puolin kykeneviä työskentelemään alan haastavissa tehtävissä. Asiakkaiden, omaisten ja työnantajien on voitava luottaa siihen, että tutkinnon suorittaneet lähihoitajat soveltuvat alalle ja heillä on korkea ammattietiikka.. nyt on aika ingimage lähteä joukolla SuPer-iltoihin. ammattiosaston viimeistään tehdä toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle messuilla: Varhaiskasvatus ja Osaava Nainen merkitä kalenteriin SuPerin ammatilliset opintopäivät Helsingissä ja sopia työnantajan kanssa osallistumisesta ammatilliseen täydennyskoulutukseen. osallistua ammattiosastojen syysrientoihin. vetää villasukat jalkaan ja sytytellä kynttilöitä. 4 SUPER 10 /2013

5 PUHEENVUO RO Puheenjohtaja Silja Paavola Sillä on suuri merkitys, mitä superilainen tienaa! On ollut suhteellisen vauhdikas syksy monilla eri toimialueilla. SuPer on osallistunut useisiin tapahtumiin ja messuihin. Jokasyksyinen Lähihoitajatapahtuma oli jälleen kerran hieno ja onnistunut juttu. Hienointa siellä oli todeta, että meillä on tulevaisuudessakin hyviä, ammatti-identiteetin tuntevia lähihoitajia. Tulevaisuus näyttää hyvältä opiskelijoiden silmin. Mielenkiintoisia töitä tulee riittämään monilla aloilla. Yhdessä huolehdimme, että koulutuksessa saatua ammattitaitoa saa käyttää työssä ja työnkuva sekä palkka ovat kohdallaan. Tästä päästääkin aasinsiltana niihin muihin toimintoihin. Myös neuvotteluja palkkaratkaisusta ja siihen liittyvästä pääsopimustilanteesta on käyty viime aikoina. Kuntapuolella tämä on iso asia ja näissä asioissa on nyt edetty. Yksityisen puolen neuvottelut ovat myös alkaneet, mutta neuvottelutilanne vaihtelee sopimusalan mukaan. Neuvottelutilanteessa kaikille yhteistä ovat taivaalle nousseet mustat pilvet. Kuten eri tiedotusvälineet asiaa selvittävät, kuntatalous on huolestuttavassa tilassa. Mitenkään helpottavalta ei tule näyttämään ensi vuosikaan. Tämä taas on tuonut paineita monille paikkakunnille ja eri työnantajille suunnitella säästötoimenpiteitä tälle ja ensi vuodelle. SuPerissakin olemme erittäin tietoisia taloustilanteesta, mutta me emme liittona voi olla sitä mieltä että jäsenemme talkoo- tai säästövapaillaan pelastaisivat kunnat ahdingosta. Tästä syystä olemme ohjeistaneet paikallisia neuvottelijoita, että he eivät keskitetysti sovi säästötalkoista. Miksi sitten olemme vapaaehtoisia säästötoimenpiteitä vastaan? Yksi merkittävä syy on se, että silloin työntekijät ottavat työnantajan vastuun työn organisoinnista. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö työntekijällä olisi aina vastuuta siitä mitä tekee, vaan sitä, että silloin sovitaan töiden tekemisestä pienemmällä henkilöstömäärällä. Esimerkiksi viikon säästötoimenpide ja lomakorvausten jäädyttäminen osaksi tai kokonaan tarkoittavat palkanalennusta. Superilaisille tämä merkitsee muutaman sadan euron tai tonnin lovea budjetissa, mikä tuntuu koko perheen elämässä. Kuntataloudesta puhuttaessa ei sovi unohtaa, että superilaiset ovat myös tavallisia kuluttajia kunnassaan, joten he omalta osaltaan pyörittävät kunnan taloutta. Työnantajalla on laillisia syitä lomauttaa työntekijöitä, ja sitä työnantajat voivat käyttää. Totta on myös se, että sosiaali- ja terveystoimi sekä opetus vievät eniten kuntien taloudesta. Mutta, ne myös tuottavat hyvinvoinnin. Tilanne on siis aika hankala. Sosiaali- ja terveystoimen sekä opetusalan säästöt ovat haasteellisia, sillä usein hetkelliset säästöt tuo- vatkin myöhemmin enemmän menoja, tavalla tai toisella. Olisiko sittenkin järkevämpää kohdistaa katseet työhyvinvointiin, siihen että työ on mielekästä niin haasteellisuudeltaan kuin määrältään? Silloin työ olisi tuottavaa eikä palkanalennuksia tarvitsisi tehdä.. Syysterveisin, Silja Neuvottelutilanteessa kaikille yhteistä ovat taivaalle nousseet mustat pilvet. SUPER 10 /2013 5

6 UUTISET Esillä juuri nyt Pikahälytyksellä kokoon kutsuttu SuPerin ylimääräinen edustajisto teki merkittävän päätöksen hyväksyessään kunta-alalle uuden pääsopijajärjestön, jonka toisena osapuolena on Tehy. SuPer ja Tehy neuvottelevat nyt rinnakkain kunta-alalla SuPer ja Tehy muodostavat uuden, yhteisen pääsopijajärjestön kuntaalan neuvottelupöytään. SuPerin edustajisto hyväksyi valtakunnansovittelija Esa Longan johdolla neuvotellun ratkaisuesityksen 25. syyskuuta. SuPer jatkaa vahvana, itsenäisenä liittona jäsentensä edunvalvontaa, vaikka Tehy palaakin yhteiseen kunta-alan neuvottelupöytään. SuPerilla ja Tehyllä on aiemminkin ollut yhteinen pääsopijajärjestö, Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ. SuPer on ollut TNJ:n ainoa jäsenjärjestö vuodesta 2007, jolloin Tehy irtaantui TNJ:stä. Nyt hyväksytyllä ratkaisulla SuPer ja Tehy sitoutuvat perustamaan uuden pääsopijajärjestön mennessä. Kaksi uutta työryhmää SuPer on ajanut voimakkaasti hoitohenkilöstön työsuhteen ehtoihin liittyvien erityisongelmien ratkaisemista. Ratkaisun myötä Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen KVTES:n sopimusalalle perustetaan kaksi erillistä työryhmää. TEHO-ryhmässä käsitellään ja neuvotellaan terveydenhuollon hoitohenkilöstön erityiskysymyksistä ja VAKA-ryhmässä varhaiskasvatuksen erityiskysymyksiä. SuPerilla ja Tehyllä on saman verran paikkoja molemmissa työryhmissä. Kuntasektorin työntekijöitä koskettavat nyt suuret muutokset. On ymmärrettävä, että yhteistyöllä kaikkien kunta-alan pääsopijajärjestöjen kanssa saamme parhaan lopputuloksen. Soteuudistus ja kuntarakenneuudistus vaativat kaikkien toimijoiden välistä yhteistyötä, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola muistuttaa. SuPerin omat ammattitaitoiset luottamusmiehet jatkavat työtänsä kunnissa ja kuntayhtymissä. He toimivat aina jäsenten ja asiakkaiden eli kuntalaisten parhaaksi. Kuntalaisten peruspalveluiden laadun turvaaminen on SuPerin keskeinen, tinkimätön tavoite.. 6 SUPER 10 /2013

7 Varahenkilöstö turvaa palvelut Henkilöstön saatavuus on yksi keskeinen haaste sosiaali- ja terveydenhuollossa niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Pätevä varahenkilöstö tasaa kuormitusta, takaa palvelujen saatavuuden ja lisää tuottavuutta kaikin puolin. Vain pätevän henkilöstön turvin voidaan saavuttaa toimintayksikölle asetetut tavoitteet ja tarjota asiakkaille ja potilaille laadukasta hoitoa. Henkilöstön äkilliset poissaolot aiheuttavat turhan usein tilanteita, joissa yksikön mitoitus ei toteudu, koska sijaisia ei saada lyhyellä varoitusajalla. Osa työnantajista erityisesti julkisella sektorilla onkin reagoinut lisääntyvään henkilöstöpulaan perustamalla varahenkilöstöjärjestelmiä. Varahenkilöstöllä tarkoitetaan sijaisia, jotka ovat pääsääntöisesti vakinaisessa työsuhteessa paikaten lyhytaikaisia poissaoloja organisaatiossaan. Työnantajan näkökulmasta suurimpana etuna voidaan pitää palvelujen jatkuvaa saatavuutta asiakkaille. Työntekijälle merkittävää on pysyvä ja jatkuva työsuhde etuineen. Työyhteisöön ei synny lisäkuormitusta, kun ammattitaitoinen sijainen saadaan töihin nopeasti. Henkilökunnan ylityöt ja keikkalaisten käyttö vähenevät. Sijaisilla on vakituisen työsuhteen ansiosta ajantasaiset tiedot, joten perehdyttämisen tarve vähenee. Varahenkilöstössä työskentelevä on useimmiten yleisosaaja. Toisaalta työnantajalla on mahdollisuus kouluttaa sijaiset monipuolisiksi erikoisosaajiksi. Tehtävän vaativuus tulee huomioida palkkauksessa. Varahenkilöstön tulee ehdottomasti olla vapaaehtoisesti sitoutunut tähän liikkuvaan ja joustavaan työtapaan. He ovat työntekijöitä, jotka hakevat työhönsä mielekkyyttä uusien asioiden oppimisen kautta. Pysyvä työsuhde lisää sitoutumista ja työmotivaatiota. Lisäksi erillinen varahenkilöstöyksikkö kasvattaa sitoutumista, koska työntekijä saa mahdollisuuden kuulua johonkin työryhmään. Varahenkilöstötyöryhmän toimintaa ja osaamisen kehittämistä voidaan tällöin suunnitella tavanomaisen työryhmän tavoin. Yhden esimiehen alaisuuteen sijoitettuna myös toiminnan koordinointi tehostuu ja käyttö saadaan optimaaliseksi. Pula esteettömistä asunnoista kristina lamberg suunnittelija Antti Palolaa pyydettiin STTK:n puheenjohtajaksi STTK:n jäsenliittojen puheenjohtajat ovat pyytäneet Antti Palolaa Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n seuraavaksi puheenjohtajaksi. Palola ilmoitti olevansa käytettävissä ja kiitti yksimielisestä tuesta. Palola, 54, on koulutukseltaan merikapteeni ja työskentelee tällä hetkellä puheenjohtajana palkansaajajärjestö Pardiassa. Hän on toiminut keskusjärjestö STTK:n hallituksen varapuheenjohtajana sekä hallituksen ja työvaliokunnan jäsenenä vuodesta STTK:n nykyinen puheenjohtaja Mikko Mäenpää on ilmoittanut jättävänsä tehtävän joulukuun 4. päivänä, jolloin STTK:n edustajisto kokoontuu valitsemaan hänen seuraajansa. Turvaa muistisairaille Suomessa on muistisairasta ihmistä, joista asuu yksin ja läheisten tukemana kotona. Muistin heikkeneminen, sekavuus ja eksymistaipumus vaikuttavat muistisairaiden turvallisuuteen. Muistiliitto on koonnut muistisairaille ja heidän omaisilleen tarkoitetun turvallisen arjen tietopankin osoitteeseen Tietopankki sisältää vinkkejä asumisturvallisuuden parantamiseksi. Pekka Sipola Valtaosa neurologisesti pitkäaikaissairaista ja vammaisista ihmisistä asuu tavallisissa vuokra- tai omistusasunnoissa, mikä vastaakin useimpien asukkaiden omia toiveita. Rakennusten esteellisyys haittaa kuitenkin asumista. Kotiin pitäisi saada nykyistä enemmän apua ja palveluja, jotka mahdollistavat itsenäisen elämän. Jos tavallisessa asunnossa asuminen ei onnistu, erilaisia asumisen vaihtoehtoja on vähän. Seikat käyvät ilmi Asumispalvelusäätiön ja THL:n tekemästä kyselystä. Peräti 40 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi nykyisen asunnon vaativan muutostöitä esteettömyyden toteutumiseksi. Heillä oli myös paljon tarpeita sekä kotiin vietäville että kodin ulkopuolista elämää mahdollistaville palveluille. Noin puolet vastaajista ilmoitti tarvitsevansa jotain asumista tukevaa palvelua, jota ei nykytilanteessa saanut. Tutkimusraportti on luettavissa osoitteessa ingimage SUPER 10/2013 7

8 UUTISET Esillä juuri nyt Kuin sillit suolassa teksti ja kuvat henriikka hakkala Päiväkodista on tullut tarha, paikka, jossa lapset on säilössä päivän ajan. Näin toteaa eräs SuPerin päivähoidon selvityksen vastaajista. SuPer odottaa parhaillaan uudistettavalta varhaiskasvatuslailta pienempiä ryhmäkokoja ja parannuksia varhaiskasvatuksen laatuun. Liitto on tehnyt kuntiin tehoiskun aiheesta. Lapsen kehitystasoon ja taitoihin nähden liian suuressa päivähoitoryhmässä syntyy stressiä, käytösongelmia ja lisääntynyttä sairastavuutta. Erityistä tukea kaipaavat lapset voivat jäädä sitä vaille. Myös hoitajat väsyvät, kun varhaiskasvatussuunnitelmien tavoitteita ei pystytä toteuttamaan ja tarpeesta huolimatta selkään ei kasva uutta silmäparia. Näiden sekä päivähoidossa olevien lasten että heistä huolehtivien hoitajien hyvinvointia heikentävien ongelmien taustalta löytyy yhteinen syy: liian suuri ryhmäkoko. Toinen päivähoidon laa- SuPerilta paketti väkivaltaa vastaan Joka vuosi Suomessa kuolee kymmenen ja loukkaantuu vakavasti 300 lasta perheväkivallan seurauksena. Tietoisuuden lisääminen ja koulutus ovat keskeisessä roolissa väkivallan ehkäisyssä ja vähentämisessä. Luennoitsijat Ewa-Lotta Westerlund ja Janiina Mieronkoski haluavat tarjota eväitä toimivalle yhteistyölle väkivallan ehkäisemiseksi. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on valmistanut varhaiskasvatuksen työyhteisöille koulutuspaketin, jonka avulla vaietusta ongelmasta saa otteen. Lööpit kirkuvat taas tragediaa perheessä. Ainoa henkiin jäänyt on pikkutyttö, jonka onnistui karata naapuriin. Katse kääntyisi mielellään toisaalle. Sekä itse asia että oma keinottomuus sen käsittelyyn ahdistavat. Ajattelisin, että tässä on taas uusi syy kouluttaa lisää, puhua asiasta, toteaa koulutuksen luennoitsija, sosiaalityöntekijä Janiina Mieronkoski. Puolen päivän mittaisella koulutuksella SuPer haluaa parantaa varhaiskasvatuksessa työskentelevien mahdollisuuksia tun- 8 SUPER 10 /2013

9 tua rapauttava ilmiö on henkilökunnan moniammatillisuudesta tinkiminen säästöjä etsittäessä. Taajaan vaihtuva epäpätevä tai määräaikainen henkilökunta ei tuo pysyvyyttä, jota lapsi tarvitsee tasapainoisen kasvunsa tueksi. Päivähoidon vaikutukset ulottuvat kauas myöhempään elämään. Jo yhdestä syrjäytyvästä nuoresta syntyvillä kustannuksilla palkattaisiin neljä lähihoitajaa päivähoitoon kymmeneksi vuodeksi. Esimerkiksi lähihoitajien lääkehoidon ja mielenterveystyön osaaminen ovat tärkeitä tekijöitä laadukkaassa ja lasten ja perheiden mahdolliset erityistarpeet huomioivassa varhaiskasvatuksessa. SuPer vaatiikin, että päivähoi- nistaa sekä fyysisen että henkisen väkivallan merkkejä päivittäin kohtaamissaan lapsissa ja heidän perheissään. Koulutuksen toinen luennoitsija, lastensairaanhoitaja Ewa-Lotta Westerlund haluaa murtaa vaikenemisen kulttuuria, joka voi estää varhaisen, ja usein tehokkaimman, puuttumisen perheiden väkivaltaongelmiin. Liian usein ajatellaan, että se, mitä perheessä tapahtuu, kuuluu sinne neljän seinän sisälle. Kun väkivallasta ilmiönä saa lisää tietoa, tietää myös millaisia merkkejä etsiä. Puuttumalla voidaan estää väkivaltaa jatkumasta ja tarjota perheelle ja lapselle apua, Westerlund sanoo. Lasten etuhan menee esimerkiksi don ryhmissä on taattava pedagogisen osaamisen ohella korkeatasoinen ja laaja hoitotyön osaaminen, joka sisältyy kaikkien lähihoitajaksi kouluttautuneiden ammattitaitoon. Euroopan komission tiedonannossa vuodelta 2011 todetaan, että varhaislapsuuteen investoiminen voi tuoda yhteiskunnalle säästöjä tulevaisuudessa. Kuntamarkkinoilla mukana ollut SuPer kehottaakin kuntapäättäjiä ohjaamaan verotuloja sinne, missä ne voivat yhtäältä tuottaa hyvinvointia juuri nyt ja toisaalta vähentää tukipalveluiden tarvetta tuonnempana. Ahtaan sillipurkin sijaan pikkukalat tarvitsevat ympärilleen väljää vettä.. Vastuullisia päätöksiä Kuntapäättäjät tekevät valintoja, jotka vaikuttavat meidän kaikkien tulevaisuuteen. Jo varhaislapsuudessa aloitettavat ennaltaehkäisevät toimet ehkäisevät tehokkaimmin syrjäytymistä ja sen kustannuksia. Siksi SuPerin esitys vastuullisiksi päivähoitoa koskeviksi päätöksiksi on nyt koottu yksiin kansiin. Kirjanen kuuluu jokaisen kuntapäättäjän avainlukemistoon. vaikenemisvelvollisuuden edelle, Mieronkoski muistuttaa. Lastensuojelun ja vastuuta kantavien viranomaisten verkostojen tila vaihtelee kunnittain. Yhteistyötä eri tahojen välillä ei vielä tehdä tarpeeksi. Sekä kunnallisille että yksityisille varhaiskasvatuksen työyhteisöille suunnatun koulutuksen tavoitteena onkin leventää vastuunkantajien rintamaa yksittäisestä työntekijästä koko työyhteisöön ja laajemmin koko kunnan lastensuojeluun ja sosiaalihuoltoon. Tästä koulutuksesta voitaisiinkin antaa sellainen kotiläksy, että tunnetteko oman kuntanne järjestelmät, Mieronkoski sanoo.. Musta kolmio lääkepakkauksiin Syyskuun alussa EU:n alueella osaan lääkepakkauksista on tullut uusi merkintä, kärjellään seisova musta kolmio. Se merkitsee, että lääke on tullut markkinoille vuonna 2011 tai sen jälkeen. Käytännössä merkin viesti on, että potilaiden toivotaan ilmoittavan havaitsemistaan haittavaikutuksista viranomaisille. Merkinnän avulla seurataan EU:n alueella myyntiluvan saaneiden lääkkeiden turvallisuutta. Kolmio ei kuitenkaan tarkoita, että kyseessä olisi kokeellinen tai vaarallinen lääke. Haittavaikutuksista voi ilmoittaa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeaan postitse. Peli seksuaaliterveydestä Väestöliitto tarjoaa uudenlaisen Superoripelin, jolla nuoret voivat testata tietojaan seksistä ja muista heitä kiinnostavista asioista. Tavoitteena on kohentaa erityisesti yläkouluikäisten poikien tietoja seksuaaliterveydestä. Pelin aihealueet liittyvät kasvuun ja kehitykseen, fyysisiin muutoksiin, normaaliuden määrittämiseen, ehkäisyyn, seksiin ja ihmissuhdetaitoihin. Peli toimii osoitteessa Laske hoitajamitoitus! SuPer on laatinut laskuohjeen toteutuneen hoitajamitoituksen laskemiseksi vanhuspalveluissa. Kätevässä kortissa laskutoimitus on purettu helposti hahmotettaviin osiin. Soili Nevala SuPerista neuvoo, että toistuvasti minimitason alle jäävistä mitoituksista kannattaa ilmoittaa työsuojeluvaltuutetulle ja omalle ammattiosastolle. NÄIN LASKET TYÖVUOROSSASI HOITAJA- MITOITUKSEN VANHUSPALVELUISSA Kuinka monta koulutettua hoitajaa osallistuu välittömään asiakkaiden hoitotyöhön työvuoron aikana?* Kuinka monta hoidettavaa asiakasta? Jaa koulutettujen hoitajien lukumäärä asiakkaiden määrällä. Esim. Vanhusten tehostetussa yksikössä 1 sh ja 5 lh hoitaa aamuvuorossa 25 vanhusta. Koulutettujen hoitajien lukumäärä jaettuna asiakkaiden määrällä 6:25=0,24 *) huomioi, että osa-aikaiset eivät tee täyttä työpäivää. Esim. pätkäaamu 5 tuntia on vain 0,65 työntekijää. TARKISTA SUPER 10/2013 9

10 UUTISET Esillä juuri nyt Oiva Penttinen ja Liisa Juurikko olivat tyytyväisiä, kun saivat tutustua muihin attendolaisiin SuPerin järjestämässä foorumissa. Attendon SuPer-foorumista työpaikoille tuliaisina Viestejä ja vertaistukea teksti ja kuva marjo sajantola SuPer-foorumissa työnantajan edustajat saivat suoraa palautetta työntekijöiltään, kun superilaiset tarttuivat työhyvinvointinsa epäkohtiin. SuPer kutsui syyskuussa Attendo-konsernissa työskentelevät superilaiset yhteiseen foorumiin Helsinkiin pohtimaan, miten superilaisten edunvalvonta työpaikoilla toimii ja miten superilaisten yhteistyötä voitaisiin kehittää. Lisäksi työnantajapuolen edustajat kertoivat Attendon työhyvinvoinnin tavoitteista. Henkilöstöhallinto saikin superilaisilta palautetta ja ensikäden tietoa käytännön työstä ja parannustarpeista. Minun mielestäni vuoropuhelu oli erinomaista. Työnantajan edustajat olivat tyytyväisiä, että saivat paljon tietoa toimipisteiden tilanteesta, SuPerin järjestöasiantuntija Tiina Eteläaho kertoo. SuPer on järjestänyt vastaavia tilaisuuksia aikaisemminkin suurten yritysten superilaisille. Eteläaho toteaa, että superilaisille on tärkeää päästä vaihtamaan kokemuksiaan valtakunnal- 10 SUPER 10 /2013

11 Asiakkaille saadaan mahdollisimman hyvä hoitotulos, kun työntekijöidenkin hyvinvoinnista huolehditaan. lisen työnantajan eri toimipisteissä työskentelystä ja saamaan uusinta tietoa yksityissektorin edunvalvontatilanteesta. Tarkoitus on luoda superilaista kokonaisuutta, innostaa jäseniä verkostoitumaan ja auttaa ymmärtämään järjestäytymisen merkitys myös työolosuhteiden kehittämisessä. Työpaikoille terveisiä Huittisissa sijaitsevassa Hoitokoti Tuulentuvassa työskentelevä Liisa Juurikko on tehnyt hoitotyötä sekä kunnalla että yksityisellä erilaisissa toimipisteissä yhteensä 30 vuotta. Attendolainen hän on ollut pian kaksi vuotta. Meilläkin oli paljon annettavaa keskustelussa. Aina kun uusi paikka avataan, menee oma aikansa, ennen kuin kaikki saadaan toimimaan hyvin. Tiimiytyminenkin vie aikaa. Juurikon mielestä foorumi oli kokonaisuudessaan erittäin antoisa tilaisuus. Etenkin kollegoiden kertomukset erilaisten työpaikkojen käytännöistä olivat valaisevia. Hän soisi, että SuPer järjestäisi vastaavia tilaisuuksia jatkossakin. Itse ammattiosaston hallituksen jäsenenä toimiva Juurikko toivoo, että superilaiset olisivat työpaikoilla aktiivisia asioissa. Vien mukanani terveisiä, että me emme ole yksin. Me olemme hyvällä suunnalla ja asialla. Asiakkaille saadaan mahdollisimman hyvä hoitotulos, kun työntekijöidenkin hyvinvoinnista huolehditaan. Näin se vain menee. Oiva Penttisen työpaikka on Savonlinnassa, Savonkoti Oy:n Villa Vihtorissa. Tämä kehitysvammayksikkö on ollut yksityissektorin hoivalaitos jo ennen Attendon omistukseen siirtymistä. Puusepän töistä hoitoalalle siirtynyt Penttinen on ollut Attendon työntekijä reilut puolitoista vuotta, kaikkiaan hän on tehnyt hoitotyötä jo lähes kahdeksan vuotta. Mielestäni keskusteluyhteyksien pitää olla kunnossa joka suuntaan. Ei yksin työyhteisö eikä johto, eivät luottamushenkilöt eikä liittokaan, vaan kaikki yhdessä toimimalla saadaan aikaan yhteiset pelisäännöt. Ammattiosaston hallituksen jäsen ja varatyösuojeluvaltuutettu Penttinen sanoi kuunnelleensa suurilla korvilla keskustelua ja toteaa, että hänen työpaikallaan asiat ovat loppujen lopuksi melko hyvällä mallilla. Epäkohtien korjaaminen siinä vaiheessa, kun ne ovat jo ongelmia, on vaikeaa. Siksi epäkohtiin on tartuttava heti, ennen kuin ne kärjistyvät.. Potilastiedon tehokasta hyödyntämistä Potilastiedon tehokas hyödyntäminen toi vuoden 2013 Tietoteko-palkinnon Etelä- Pohjanmaalle. Palkittu EP-Potti on Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja alueen julkisen terveydenhuollon yhteinen järjestelmähanke, joka yhdistää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon potilastietojärjestelmät. Potilastietojärjestelmä tukee myös sosiaalitoimen kotihoidon toimintaa. Vie vanhus ulos! Lokakuun 10. päivä vietetään valtakunnallista iäkkäiden ulkoilupäivää. Silloin alkaa joulukuulle jatkuva Vie vanhus ulos -haastekampanja, joka kannustaa ulkoilemaan iäkkään omaisen, tuttavan tai naapurin kanssa. Kampanjasivuilla osoitteessa jokainen voi kirjata ylös ulkoilunsa ikäihmisen kanssa, ja ahkerimmat ulkoilijat palkitaan kuukausittain. Yksityissektorin työryhmä ratkoo ongelmia SuPerin yksityissektorin työryhmä tekee työtä yksityispuolella työskentelevien superilaisten hyväksi. Tyypillisiä työryhmän ratkomia asioita ovat mitoitus- ja työaikaongelmat. Yksityissektorilla on vähän luottamusmiehiä ja työpaikoilla vähän tietoa työntekijöiden oikeuksista. Yksityissektorin työryhmän tehtävänä onkin välittää tietoa paikallisella tasolla. Työryhmän jäsenet järjestävät koulutustilaisuuksia, vaikuttavat päättäjiin ja suunnittelevat ajankohtaisia kampanjoita sekä käyvät läpi neuvottelupöytien sopimusalakohtaiset tilanteet. SuPerin yksityissektorin työryhmässä on mukana toimihenkilöitä liiton yleishallinnosta, edunvalvonnasta ja kehittämisyksiköstä. Kunta-alan henkilöstömäärä laskuun Kunta-alan henkilöstömäärä on kääntynyt laskuun. Määrä väheni 4500 henkilöllä edelliseen vuoteen verrattuna. Samaan aikaan henkilöstön määrä lisääntyi erityisesti sosiaali- ja terveysalalla. Kunta-alan henkilöstöstä 77 prosenttia työskenteli vakinaisessa palvelussuhteessa. Vakinaisen henkilöstön määrä on kasvanut koko 2000-luvun. ingimage SUPER 10/

12 UUTISET Esillä juuri nyt Vanhusten makuuttaminen on lopetettava! Sairaansijat ovat tuhoisia iäkkäiden toimintakyvylle, sanoo Aalto-yliopiston professori Erkki Vauramo. Muualla Pohjoismaissa ja monissa Euroopan maissa pitkäaikaiseen vuodelepoon tarkoitetut sairaansijat on purettu pois vuosia sitten, koska ne on todettu iäkkäiden toimintakyvylle tuhoisiksi. Tutkimukset ovat osoittaneet, että jo kymmenen päivän vuodelepo heikentää huomattavasti iäkkään liikunta- ja toimintakykyä. Suomessa on WHO:n akuuttisairaanhoidon suosituksen ja Suomen ikäihmisten hoidon laatusuositusten perusteella yli sairaalapetiä liikaa. Erkki Vauramon mukaan petien runsas määrä houkuttelee sijoittamaan niihin vanhuksia ja siksi Suomessa hoidetaankin iäkkäitä 30 prosenttia enemmän kuin muualla Euroopassa. Kun laidat on nostettu ylös, eivätkä ahtaat tilat mahdollista liikuskelua, tarvitaan vain ne kymmenen vuodelepopäivää, ja kävelevänä sairaalaan tulleesta ikäihmisestä on tullut vuodepotilas, Vauramo lataa. Suomi on hänen mukaansa ainoa Pohjoismaa, jossa potilaan lääketieteellinen sairaudenhoito ja vanhuksen hoiva ovat sekaisin terveyskeskussairaalassa, ja sairaalavuoteesta tulee monen vanhuksen koti vuosien ajaksi. Meillä tulisi olla samanlainen sääntö kuin Tanskassa, Virossa ja monessa muussa maassa, joissa potilaita ei saa pitää vuodeosastolla 30 vuorokautta kauem- paa. Silloinkin tulisi yli viikon kestävissä hoidoissa huolehtia päivittäisestä liikunnasta lihaskadon hidastamiseksi. Vauramo korostaa, että muistisairaallakin on jäljellä paljon sellaista toimintakykyä, jonka avulla hän voi osallistua omaan hoitoonsa. Meillä on edelleen monin paikoin sellainen käytäntö, että muistisairautta hoidetaan sitäkin vuodelevolla. Se on hoitovirhe.. ingimage Lähihoitajan irtisanominen oli perusteeton, sillä Kyseessä oli inhimillinen unohdus Helsingin käräjäoikeus on tuominnut Gaius-säätiön korvaamaan superilaiselle lähihoitajalle euroa perusteettomasta työsuhteen päättämisestä. Lähihoitaja oli työvuorossaan joutunut sitomaan muistisairaan asukkaan wcistuimeen sukkahousuilla varmistaakseen, ettei potilas yksin jäädessään kaatuisi ja loukkaisi itseään. Muita apuvälineitä ei ollut saatavilla, vaikka lähihoitaja sekä muut työntekijät olivat niitä pyytäneet aikaisempien onnettomuuksien vuoksi. Työvuoron poikkeuksellisen kiireen ja työntekijöiden alimiehityksen takia potilas oli jäänyt wc-istuimelle noin kahdeksi tunniksi, kun lähihoitajan oli tehtävä muita työtehtäviä. Lähihoitajan mukaan työnantajan ohjeistus asiassa oli epäselvä ja riittämätön. Lisäksi osastonhoitajat olivat tietoisia samankaltaisista ongelmatilanteista ja niistä oli keskusteltu osastonkokouksissa. Lähihoitajalla ei ollut mahdollisuutta toimia toisin, eikä hänen menettelynsä käräjäoikeuden mukaan täyttänyt potilaan pahoinpitelyn tunnusmerkistöä tai saattanut häntä hengenvaaraan. Tuomion mukaan työnantajan ohjeistus vastaavien tilanteiden varalta ei ollut niin selkeä, että edes sen perusteella voitaisiin yksiselitteisesti katsoa lähihoitajan menetelleen ohjeiden vastaisesti. Työnantaja ei myöskään tarjonnut perusteltua vaihtoehtoista toimintatapaa poikkeuksellisessa tilanteessa, jossa lähihoitajalla ei ole ollut aikaa reagoida ja miettiä vaihtoehtoista toimintatapaa. Käräjäoikeus katsoi, että kysymyksessä oli kiireestä ja poikkeuksellisesta työvuorosta johtunut inhimillinen unohdus, jota ei voida pitää työsuhteen purku- eikä irtisanomisperusteena.. 12 SUPER 10 /2013

13 Pysy ajan tasalla KanTa-palveluista KanTa-palveluita päivitetään jatkuvasti. Kanta.fi-sivuilla on terveydenhuollon ammattilaisille tarkoitettu osio, jossa on sähköisen reseptin verkkokoulu. Se tarjoaa kattavan tietopaketin sähköisestä reseptistä. Sähköinen resepti on jo käytössä kaikissa julkisen terveydenhuollon yksiköissä. Yksityisen terveydenhuollon yksiköissä se otetaan käyttöön viimeistään huhtikuussa Lähi- ja perushoitajat sekä vastaanottoavustajat eivät pääse katsomaan asiakkaan tietoja reseptikeskuksesta, mutta heillä on tärkeä rooli asiakkaan ohjaamisessa ja neuvomisessa sekä reseptien uusimispyyntöjen vastaanottamisessa. Kun sähköinen lääkemääräys on saatu kaikkialla käyttöön, laajenee potilastiedon arkiston käyttäminen. Voimassa olevan lain mukaan potilastiedon arkiston pitää olla käytössä julkisessa terveydenhuollossa 1. syyskuuta 2014 mennessä. Potilastiedon arkiston verkkokoulu on tulossa lähiaikoina kanta.fi-sivuille. SuPerin suunnittelija Elina Ottela muistuttaa, että jokaiselle hoitajalle on tärkeää pysyä ajan tasalla uusista Kan- Ta-palvelujen muutoksista. Esimerkiksi nyt on laajennettu perus- ja lähihoitajien osaamisalueita tiedonhallinnassa.. Salla ei yksityistä sote-palvelujaan Sallan kunnanvaltuusto päätti äänin 22 2 hylätä esityksen kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityistämisestä. Yksityistämisestä oli määrä järjestää tarjouskilpailu, jonka jälkeen palvelut olisi ulkoistettu. Valtuusto pelkäsi, että kilpailuttaminen olisi sitouttanut kunnan ulkoistamiseen. Sosiaali- ja terveyspalvelunsa on ulkoistanut Suomessa kolme kuntaa: Paltamo, Rääkkylä ja Tohmajärvi. Lähi- ja perushoitajat saavat työskennellä päivystyksessä SuPer on saanut paljon yhteydenottoja huolestuneilta lähi- ja perushoitajilta päivystysasetuksen muutoksesta, joka tulee voimaan vuoden 2015 alussa. Asetuksen kahdeksatta pykälää on tulkittu siten, että päteviä työntekijöitä päivystysyksiköissä ovat vain laillistetut terveydenhuollon ammattihenkilöt, joita lähi- ja perushoitajat eivät ole. Lähihoitaja on nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö. SuPer kysyi tarkennusta asetukseen sosiaali- ja terveysministeriöstä. STM:n mukaan päivystysasetuksen tavoitteena on parantaa päivystyshoidon laatua ja potilasturvallisuutta paikalliset olosuhteet huomioiden. Päivystyksessä tulee työskennellä osaavaa, moniammatillista ja alueen olosuhteet tuntevaa henkilöstöä. Työntekijän ei tarvitse välttämättä olla laillistettu terveydenhuoltoalan ammattihenkilö, joten myös lähi- ja perushoitajat voivat jatkossakin käyttää monipuolista osaamistaan päivystysyksiköissä. He voivat työskennellä päivystyksessä lääkärin työparina ilman, että työvuorossa on toinen laillistettu terveydenhuoltoalan ammattihenkilö. SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola muistuttaa kuntapäättäjiä siitä, etteivät he aiheuta työvoimapulaa ja lisää henkilöstökuluja turhilla henkilöstösiirroilla. Lähi- ja perushoitajien koulutuksen tuomaa osaamista pitää hyödyntää täysimääräisesti.. ingimage Työtapaturmat laskussa Vuonna 2012 korvattiin palkansaajalle sattunutta työtapaturmaa. Yli 80 prosenttia korvatuista työtapaturmista sattui työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa ja vajaat 20 prosenttia kodin ja työpaikan välisellä matkalla. Yleisin työmatkatapaturman syy oli kaatuminen. Suurin osa työmatkatapaturmista sattui yli 40-vuotiaille. Vaikka työtapaturmien kokonaismäärä on laskenut, on vakavien työtapaturmien määrä kasvanut. Tietokanta suomalaisesta tautiperimästä Suomalaiseen tautiperintöön kuuluu 36 sairautta, joiden puhkeamiseen riittää virhe yhdessä geenissä. Maan tautiperimään keskittyvä tietokanta Fin- Dis on uudistettu ja päivitetty ja löytyy osoitteesta Sivuilta löytyy yksityiskohtaista tietoa kunkin suomalaiseen tautiperimään kuuluvan sairauden yleisyydestä, kliinisestä taudinkuvasta ja taudin aiheuttavista geenivirheistä eli mutaatioista. SUPER 10/

14 lokakuun LYHYET Koonnut Sonja Kähkönen Liian vähän bakteereja Tuoreen tutkimuksen mukaan neljänneksellä länsimaalaisista voi olla suolistossaan haitallisen vähän bakteereja. Tutkimuksessa joka neljännellä koehenkilöillä suolistobakteerien määrä jäi noin 40 prosenttia keskimääräistä pienemmäksi. Myös bakteerien kirjo oli heillä suppeampi ja suolistossa oli runsaasti bakteereja, jotka aiheuttavat kehossa lieviä tulehdustiloja. duodecim Työnohjaus kannattaa Tuore Kuopiossa tehty väitöstutkimus osoitti, että onnistunut työnohjaus voi ylläpitää ja edistää hoitajien työhyvinvointia. Työnohjauksen hyötyjä olivat työstä saatu palaute ja omien vaikutusmahdollisuuksien lisääntyminen, ammatillisen itsetunnon koheneminen ja psyykkisen rasittuneisuuden väheneminen. Tutkimus vahvistaa, että onnistuessaan työnohjaus maksaa itse itsensä, sillä se ehkäisee stressiä ja työyhteisöjen ristiriitoja. Tutkimuksen mukaan työnohjaus sitouttaa hoitajat organisaatioon sekä motivoi heitä kehittämään itseään ja työtään. itä-suomen yliopisto Mangaania vedessä? Juomaveden mangaani on yhteydessä lasten oppimis- ja käyttäytymishäiriöihin, hienomotoriseen kömpelyyteen ja alentuneeseen älykkyysosamäärään. Vaikutukset ilmenevät 1 12-vuotiailla lapsilla, kun juomaveden mangaanipitoisuus ylittää 100 mikrogrammaa litrassa. Noin joka neljäs suomalainen porakaivo sisältää mangaania yli 100 mikrogrammaa litrassa, eivätkä harvinaisia ole pitoisuudet mikrogrammaa litrassa. Hyvin mangaanipitoisen veden käyttöä pysyvänä juomavetenä on syytä välttää. Suomessa nuorin muistisairausdiagnoosin saanut on 38-vuotias. thl Toimistotyöntekijän lihasten kapasiteetista vain 1,5 % on käytössä työpäivän aikana. Tietokonepelit kehittävät ajattelua Reaaliaikaiset strategiapelit voivat parantaa tiettyjä ajattelun osa-alueita jo muutaman kuukauden pelaamisen jälkeen, tuore tutkimus vihjaa. Tutkimuksessa koehenkilöt pelasivat kahta eri peliä 6 8 viikon ajan. Osa tutkituista pelasi strategiapeliä, osa huomattavasti vähemmän taktista ajattelua ja nopeaa päätöksentekoa vaativaa peliä. Tutkijat huomasivat, että strategiapeliä pelanneet suoriutuivat kognitiivisista joustavuutta mittaavista testeistä paremmin kuin toista peliä pelanneet. Kognitiivinen joustavuus kuvaa kykyä sopeuttaa ajattelua ja kykyä ajatella useita asioita samanaikaisesti. duodecim 14 SUPER 10 /2013

15 syyskuun kysymys oli: MITÄ MIELTÄ Vastaus kuukauden kysymykseen. Jaksatko ammatissasi eläkeikään? 54% enää neljä vuotta. rakastan oikeasti työtäni ja tunnen tekeväni työtä, johon minut on tarkoitettu. pidän itseni hyvässä henkisessä ja fyysisessä kunnossa. Aslak-kuntoutus antoi lisäpotkua, samoin koulutukset ja hyvät työkaverit. Oma elämä on kunnossa! jos voin tehdä kevennettyä työtä, ja se myös hyväksytään työyhteisössäni. olen innokas kehittämään omaa osaamistani. upea työyhteisö. Olen unelmaammatissani! muut lehdet Matkustaminen on käynyt vaikeaksi. Myös ranta- ja metsälenkit ovat jääneet. Kevät, kesä ja syksy ovat hankalia. kosteusvaurion pilaaman sisäilman sairastuttama marjatta saarelainen hengitys 3/2013 Lääkärit ja hoitohenkilökunta sanoivat, että paranemiseni on ihme. Kun kysyin lääkäriltäni, moniko on työhön palannut, hän sanoi, että Anne sinä olet se toinen. laaja-alaisesta aivoverenvuodosta toipunut anne vehkaperä sydän 4/2013 Olisin varmasti urheilija joka tapauksessa kävelevänäkin. 30 vuotta sitten pyörätuolikelaaja leo-pekka tähti fysi 2/ % aika kaukainen tavoite. työnantajan järjestämä työterveyshuolto ei tue työssä jaksamista. en enää usko olevani oikealla alalla. on jo paljon ammatista johtuvia sairauksia. työni on kuormittavaa ja fyysinen kunto voisi olla parempikin. olkapäät ovat jo nyt vaurioituneet. selkävaivat eivät tällä alalla ainakaan parane. lokakuun kysymys löytyy liiton jäsensivuilta. kaikkien 20. lokakuuta mennessä vastanneiden kesken arvotaan super-lehden kylmälaukku. syyskuussa arpa suosi marja peltosta kouvolasta. onnittelut! Alkoholi oli yksi lehden teemoista. TVK:n työsuojelusihteeri Katriina Perkka ehdotti avointa keskustelua aiheesta hoitotyössä. Päihdeongelmien katsottiin yleisesti vähentyneen työpaikoilla, kun asenteet olivat muuttumassa ja työnantajat entistä valppaampia. Saattaa olla, että jokainen suomalainen, joka käyttää alkoholia, tuntee siitä syyllisyyttä ja ongelmakäyttäjä saa kaikkien ihmisten syyllisyyden taakan kantaakseen. apuhoitaja lokakuu/1983 SUPER 10/

16 LÄHI- JA PERUSRUOKAA superilaiseen makuun Persikkaista broileria perintöreseptillä teksti ja kuva marjo sajantola Herkullisen uunibroilerin valmistusohje on periytynyt lähihoitaja Anja Vaahteralle omalta äidiltä. Hän on itse ohjannut tyttäriään tämän ruuan teossa. Molemmat tyttäret ovat myös lähihoitajia kuten äitikin, mutta kuka ohjasi ketä ammatinvalinnassa? Lähihoitaja Anja Vaahteran broileriruoka ei ole hätäisen ihmisen hommaa. Paksut broilerin reisipalat vaativat pitkän paistoajan kypsyäkseen uunissa riisipedillä muheviksi. Anja kääntää lihat kolme kertaa paiston aikana puolen tunnin välein ja sekoittaa samalla marinadikastikkeessa ja lihaliemessä hautuvaa riisiä. Tarpeen mukaan hän lisää riisin joukkoon lihalientä. Tämä uuniruoka tarjoillaan säilykepersikoiden ja Mustapekka-pippurijuuston kera. Makea persikka ja tulinen juusto kruunaavat annoksen ja tekevät arkisesta ateriasta juhlaruokaa. Äitini laittoi riisin joukkoon aina herne-maissi-paprikapakasteita. Minä tein reseptistä oman version ja jätin vihannekset pois, koska toinen tyttäreni ei voi syödä herneitä. Herkullista tämä on näinkin. Mielestäni ateria ei kaipaa edes salaattia, koska persikat tuovat siihen raikkautta, Anja tuumailee. Koska riisi saa makunsa marinadista ja lihaliemestä, mitään muita mausteita ei tarvita. Anja valmistaa riisiä mielellään enemmän kuin mitä kolmen hengen ateria vaatisi, sillä hänestä se on hyvää ihan sellaisenaankin ilman lisukkeita. Tämä uunivuoka on myös äidin peruja. Mielestäni ruokakin maistuu tästä parhaimmalta. Tyttäret hoitavat lapsia, äiti vanhuksia Naantalilaisen lähihoitajan kaksi tytärtäkin ovat lähihoitajia ja työskentelevät päiväkodissa, toinen Naantalissa ja toinen Mikkelissä. Kun vanhin tytär aloitti lähihoitajaopinnot, hän houkutteli äitiä lähtemään mukaan. Vaikka Anjalla oli tuolloin jo merkonomitutkinto ja pitkä ura pankkitoimihenkilönä, tyttären puheet lankesivat hedelmälliseen maahan, ja ajatus ammatinvaihdosta kypsyi. Lähihoitajan työ kiinnosti Anjaa, sillä hän oli nuoruudessaan harkinnut apuhoitajankin opintoja. Ihan yhtä aikaa emme päässeet aloittamaan opintojamme. Tytär opiskeli Harjavallassa, mutta minä valitsin opiskelupaikakseni Naantalin ja valmistuin jouluna 2000 vanhustyön koulutuslinjalta. Anjan tyttärillä on ikäeroa 11 vuotta. Kun nuorempi tytär alkoi yläasteella pohtia tulevaisuuttaan ja ammatinvalintaa, äiti ei kuitenkaan ehdottanut lähihoitajaopintoja. Nuorimmaisellani on aina ollut erittäin hyvät käden taidot, joten ehdotin hänelle erilaisia käsityöammatteja. Hän halusi itse kuitenkin lähihoitajaksi, koska äiti ja sisko olivat alalla. Hyvästä saavutuksesta saa olla ylpeä: äiti päihitti tyttäret arvosanoissa. Anja kertoo, että hänen ryhmänsä oli niin motivoitunut opintoihin, että opiskelukin oli suorastaan nautinto. Yötyön ihanuus Anja rakastaa työtään ja haluaa jatkaa aina 68-vuotiaaksi asti. Jo opiskeluaikana dementiatyöstä haaveilleena hän kokee tekevänsä nyt unelmatyötään Runosmäen vanhainkodissa, joten eläkkeelle ei ole kiirettä. Mikä ihaninta, saan tehdä vallan yötyötä. Valvon seitsemän yötä ja sen jälkeen on seitsemän vapaata. Kunpa saisin jatkaa näin sinne 68-vuotiaaksi ja pysyä tietenkin terveenä. Yövuoron tunnelma on Anjan mielestä aivan toinen kuin päivävuoroissa. Toki asukkailla on levottomia öitä enemmän tai vähemmän, mutta yön hiljaisuudessa rauhoittava puhe ja rauhalliset otteet tyynnyttävät tuskaisiakin tunteita. Pitää olla rauhallinen, rauhallinen ja vielä kerran rauhallinen. On katsottava asiakasta suoraan silmiin ja hymyiltävä aidosti. Silloin myös useimmiten saa sen hymyn takaisin. En ole mikään laulaja, mutta öisin laulan vaikka virsiä, jos se asukasta lohduttaa. Anjan suvussa ovat periytyneet niin reseptit kuin ammatinvalinnat. Yhteistä monelle sukupolvelle on myös innostus harrastelijateatteriin. Anjan isoisä ja isä näyttelivät, Anja itse on ollut mukana parissa näytelmässä ja myös vanhempi tyttäristä on teatterikärpäsen puraisema. Kohta nuorempi tyttäristä tekee Anjasta mummun, joka on jo nyt onnesta soikeana. Tuleva mummu on hankkinut ulko-oveen kiinnitettäväksi laatan, missä lukee Mummula. Eikä ole yhtään liian aikaista suunnitella retkiä Muumimaailmaan.. 16 SUPER 10 /2013

17 Kana-riisi uunissa 3 broilerin reisipalaa runsaassa marinadissa 13 dl vettä 2 lihaliemikuutiota 5 dl irtonaista riisiä Säilöttyjä persikanpuolikkaita Mustapekka-pippurijuusto Keitä lihaliemikuutioita hetki kiehuvassa vedessä.säästä pari desiä lientä myöhempään tarpeeseen ja lorota loput uunivuokaan riisien päälle. Sekoita broilerin marinadiliemi pakkauslaatikosta joukkoon. Asettele broilerinpalat tasaisesti riisin pinnalle. Paista 200 asteessa puolitoista tuntia ja käännä lihat puolen tunnin välein. Kananliha on paistettava kypsäksi. Kun käännät lihat, sekoita myös riisiä ja lisää tarvittaessa lihalientä. Tarjoile persikoiden ja juuston kera. SUPER 10 /

18 Jokaisella on eri veri teksti ja kuvat henriikka hakkala Kellontarkkaa ja standardoitua. Sellaista on Kati Lehtisen työ veripalvelukeskuksen soluerotteluosastolla, missä verenluovuttajan vapaaehtoinen lahja jalostetaan verituotteiksi. Punasolut, plasma ja verihiutaleet etenevät oman aikataulunsa mukaisesti suljetussa prosessissa. Punaisen Ristin veripalvelukeskuksen soluerottelu- ja jakeluosastolla Helsingin Kivihaassa valmistetaan kaikki Suomen verituotteet. Missä tahansa veri luovutetaankin, se löytää tiensä tänne käsiteltäväksi ja lopulta sairaalaan sitä tarvitsevan potilaan avuksi. Aikaisin aamusta töihin saapuneet ovat asettuneet johonkin osaston kolmesta podiksi kutsutusta työpisteestä. Kati Lehtinen liittyy pod ykkösessä työskentelevien joukkoon kohta seitsemän jälkeen. Matkallaan osastolle hän on piipahtanut pukukaapilla ja vaihtanut ylleen työasun. Saliin tullessaan hän pesee vielä kädet ja pukee suojakäsineet. Sinänsä täällä on ihan puhdasta, veri ei tosiaan loisku missään ämpäreissä, Kati nauraa. Verta käsitellään suljetussa systeemissä, jossa tarvittavat pussit ja suodattimet ovat letkuilla valmiiksi kiinni toisissaan. Me järjestelemme sitä, mikä veren osa valuu mihinkin pussiin ja missä järjestyksessä. Kati on vielä osittaisella hoitovapaalla ja tekee siksi kuusituntista työpäivää. Siksi Kati ei osallistu aivan kaikkiin soluerottelun töihin, esimerkiksi valmisteiden jakelutoimintaan ja lapsille tai työpäpotilaille tarkoitettujen valmisteiden tekemiseen. Kaikki alkaa kokoverestä Ensin käsittelyvuoroon tulevat pussit, joiden luovutuksesta on kulunut eniten aikaa. Aamuisin liukuhihnalla kuljetuslaatikoissa on edellisenä alkuiltana ympäri Suomen luovutettuja pusseja. Ne on toimitettu Kivihakaan pääosin edellisen illan ja yön aikana. Pussien etiketteihin on luovutuspaikalla merkitty luovutuksen kellonaika. Tässä tehtävä kokoveren osien erottelu on ensimmäinen käsittelyvaihe, siksi aamulla aloitetaan tästä. Jokaisesta käsittelyyn tulevasta veripussista kirjataan tietojärjestelmään luovutuspaikalla siihen merkityt aikatiedot ja viivakoodi, joka toimii veren tunnisteena ja jäljitettävyyden takaajana. Lisäksi merkitsemme omia koodejamme sen mukaan, millaisia määriä eri tuotteita kulloinkin tarvitaan. Jokaisesta veripussista menee myös näyte tämän talon laboratorioon. Täältä ei lähde ulos mitään, ennen kuin laborato- 18 SUPER 10 /2013

19 SUPER 10/

20 Ennen lopputuotepussiin valuttamistaan neljän eri luovuttajan trombosyytit riippuvat ja lepäävät pusseissaan kaksi tuntia. Siksi yhteen liitetään aina sellaiset neljä pussia, jotka on eroteltu mahdollisimman samaan aikaan, farmanomi Kati Lehtinen kertoo. 2. Työ soluerottelu- ja jakeluyksikössä nojaa vahvaan rutiiniin ja tarkkuuteen. Työpaikkakoulutus on paikassa hyvin tärkeää. Katin ja kollegoiden työpisteet vaihtuvat päivittäin vuorolistan ja osaamisalueiden mukaan. Erottelusta vastaavien podien lisäksi osastolta löytyvät myös punasolu- ja riotulokset ovat valmistuneet. Veripussit asetetaan mikseriin keinumaan, jolloin kuljetuksen ajan seisonut veri sekoittuu tasalaatuiseksi. Sitten yhdestä täydestä ja kahdesta tyhjästä pussista, suodatinosasta ja niiden välisistä letkuista koostuva pussisettii asetellaan astiaan, joka pitää setin kasassa sentrifugissa. Näissä sentrifugeissa lämpötila on 22 astetta ja veripussit pyörivät vartin ajan 4200 kierrosta minuutissa, Kati kertoo ja viikkaa samalla pusseja näppärin sormin. Kun yksi koneista pysähtyy, Kati nostaa valmiiksi linkoutuneet veripussit pois koneesta ja astiasta varoen. Sentrifugoinnin aikana veri erottuu kolmeen kerrokseen. Nyt pussisetti asetellaan erottelijaan, jossa yhteen pussiin siirtyy plasma, yhteen punasolut ja väliin jää kerros, jossa ovat piilossa trombosyytit, siis verihiutaleet. Erottelijassa täyden pussin takana olevat levyt puristavat sitä tietyssä järjestyksessä, jolloin kukin osa valuu omaan pussiinsa. Kone saumaa pussit steriilisti irti toisistaan. Plasman väri voi vaihdella paljonkin. Esimerkiksi porkkanan- ja punajuurensyöjillä plasma on oranssimpaa, e-pillereistä taas tulee plasmaan vihertävä sävy. Joulun jälkeen plasmassa näkyy se, että on syöty rasvaisempaa ruokaa. Plasmapussit punnitaan ja etikettiin merkitään vielä, onko kyse kahdeksan vai kahdenkymmenenneljän tunnin plasmasta. Aika viittaa siihen, kuinka nopeasti luovutuksen jälkeen plasma saadaan pakkaseen. Plasma jäädytetään pakastimessa tai pirtuhauteessa, sillä se lähtee suureen varastoon odottamaan kuljetusta Keski-Eurooppaan. Siellä siitä tehdään erilaisia plasmalääkkeitä. Tuolla varastossa on niin kylmä, että siellä vesihöyry muuttuisi lumeksi. Riiputellen ja suodatellen Kussakin podissa työskentelee tavallisesti kaksi tai kolme ihmistä. Jotta prosessi etenee sujuvasti, on kaikkien sopeuduttava toistensa ja käyttämiensä koneiden työtahtiin. Työkaverukset Kati, Seija ja Paula liikkuvat tottuneesti toistensa ohi koneelta ja kärryltä toiselle ja juttelevat samalla niitä näitä. Työn rytmi pysyy kolmistaan parhaiten. Yritämme myös tehdä omaa työnkiertoa. Kun on tehnyt vähän aikaa yhtä vaihetta, voi siirtyä tekemään toista, Kati kertoo. Ja aina kytätään kelloa, koska näihin tuotteisiin merkitään kellonaika, Kati ja Seija hymähtävät yhteen ääneen. Erottelun jälkeen Kati nostaa valmiit punasolupussit toiseen mikseriin keinumaan. Siitä pussit nostetaan korkeaan telineeseen riippumaan ylösalaisin, jolloin punasolut valuvat suodatinosan läpi toiseen pussiin. Niiden pitää valua määrätyssä ajassa, jotta tuote täyttää laatukriteerit. Suodatin nappaa nesteestä pois siihen jääneet valkosolut. Yleensä siihen menee sellaiset 20 minuuttia, mutta jotkut ovat hidastelijoita. Voisi sanoa, että veri on eri. Kaikki vialliset tuotteet tutkitaan. Sitä varten talossa on omat asiantuntijat. Tarkka selvitys vian syystä tehdään paitsi verenluovuttajan ja verituotteen vastaanottajan turvallisuuden takaamiseksi myös siksi, että omien prosessien laatua valvotaan erittäin tarkasti. Pienetkin muutokset tuotteiden laadussa tutkitaan perin pohjin. Joskus siihen menee monta tuntia, kun prosessi käydään testipussien kanssa läpi askel askeleelta. Työ keskeytyy hetkeksi puoli kymmeneltä, kun kaikki jäävät kuuntele- 20 SUPER 10 /2013