Metsänomistajapäivä. Ajankohtaista. tietoa metsäasioista. pihkassa metsään klo Seinäjoki Areenassa. Vapaa pääsy

Transkriptio

1 Metsä Pohjanmaa ETELÄ-POHJANMAAN METSÄKESKUKSEN ASIAKASLEHTI MARRASKUU 2/2010 Ajankohtaista tietoa metsäasioista Metsänomistajapäivä Kaikille avoin leikkimielinen metsätaitovisa, joukkueessa 3 henkilöä klo Seinäjoki Areenassa Vapaa pääsy Lue lisää päivän ohjelmasta sivulta 4 pihkassa metsään

2 2 pääkirjoitus Kuva: Terttu Välkkilä Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla on syntynyt kuluvan vuoden aikana metsänomistajien keskuudessa orastava innostus yhteismetsien perustamiseen. Samanaikaisesti metsänomistajat haluavat suojella METSO monimuotoisuusohjelman puitteissa metsissään kasvavan määrän arvokkaita luontokohteita. Mistä nämä kaksi esimerkkiä kertovat? Mielestäni ne kertovat metsänomistajien arvojen muutoksesta ja monipuolistumisesta. Metsänomistajat kiinnostuneet yhteismetsistä Vielä muutama vuosi sitten moni olisi ollut valmis lyömään vetoa siitä, että kolhoosimetsänomistus ei saa jalansijaa ensimmäisenä Pohjanmaalla. Valmius liittyä yhteismetsään erityisesti sellaisten metsänomistajien keskuudessa, jotka asuvat maakunnan ulkopuolella, on syntynyt muun muassa siitä, että he eivät ehdi pitkien matkojen ja työn takia hoitaa metsiään. Tietoisuus ja huono omatunto siitä, että hakkuut ja hoitotyöt jäävät tekemättä, ajaa miettimään uusia vaihtoehtoja. Kun kuuluu yhteismetsään, voi olla varma, että metsät tulevat säännöllisen hoidon piiriin ja vuosittain Metsä pohjanmaa Metsänomistajien arvot valinkauhassa tuloutuu oman metsän tuottoa vastaava osinko yhteismetsäosakkaan omalle tilille. Orastava yhteismetsäinnostus kertoo osaltaan metsänomistajien arvojen monipuolistumisesta. Yhteismetsä on ratkaisu osalle metsänomistajista, mutta ei patenttiratkaisu kaikille. Vapaaehtoinen suojelu metsänomistajien mieleen Metsänomistajia on viime vuosikymmeninä syyllistetty luonnonsuojeluvastaisuudella, kun he ovat suhtautuneet kriittisesti maassamme toteutettuihin suojeluohjelmiin. Onko tapahtunut täyskäännös, kun vapaaehtoiseen luontokohteiden suojeluun tarjotaan tällä hetkellä ennätysmäärä kohteita? Metsäkeskukselle on tarjottu tänä vuonna 83 luontokohdetta ympäristötukitarkoitukseen. Samanlainen on tilanne myös ELY:n ympäristövastuualueella. Sinne on tarjolla runsaasti kohteita määräaikaiseen suojeluun. Kasvava osa metsänomistajista sisällyttää arvoihinsa metsäluonnosta huolehtimisen. Pato on murtunut, kun pakkosuojelun tilalle on tarjottu vapaaehtoisen suojelun keinoja. Metsistä on moneksi Metsille on varattu monta roolia, ja kiinnostus metsiä kohtaan on lisääntynyt monella tapaa viime aikoina. Teollisuuden kotimaisen puun käyttö ei vähene, vaan on pikemminkin kasvamaan päin. Ilmastonmuutoksen hillinnässä metsillä on kasvava merkitys hiilinieluna. Uusiutuvan energian lisäämisvelvoitteen täyttämisessä metsäenergialla on keskeinen merkitys. Metsät ovat suomalaisille kasvava virkistymisen ja voimaantumisen lähde. Metsäluonnon vaaliminen ja säilyttäminen on myös tärkeätä. Selvää on, että kilpailu metsäresursseista eri tarkoituksiin lisääntyy tulevaisuudessa. Metsänomistajien metsäpäivä vastaa ajan huutoon Metsäalan organisaatiot järjestävät yhdessä marraskuun 13. päivänä Etelä- ja Keski- Pohjanmaan metsänomistajille metsäpäivän Seinäjoen Areenassa. Metsäpäivän valmistelussa on lähdetty siitä, että se vastaisi mahdollisimman monipuolisesti metsänomistajien tarpeisiin ja odotuksiin. Erilaisia osastoja on tulossa yhteensä yli kaksikymmentä. Esillä on ajankohtainen puukauppatilanne ja metsänhoitoasiat. Yhteismetsän toimintaan, metsätilan sukupolvenvaihdokseen ja metsäverotukseen liittyvää tietoa on tarjolla. Riista- ja luontoasiat ovat esillä omilla osastoillaan. Myös metsän vakuuttamiseen ja sijoituspalveluihin liittyvää asiantuntemusta on tarjolla. Päivän aikana pidetään yli 20 tietoiskua ajankohtaisista metsäasioista. Sokerina pohjalla on uusi metsätaitokilpailu, johon voi vapaasti muodostaa joukkueita ja joka mittaa metsä- ja luontotaitoja sekä -tietoja uudella tavalla. Tervetuloa Seinäjoelle, tutustumaan, keskustelemaan ja hakemaan uutta evästä metsäasioihin. johtaja Jorma Vierula Metsäkeskustelijat Metsä pohjanmaa Piirros: Pentti Puputti MARRASKUU 2/2010 Päätoimittaja: Pertti Mäki-Hakola Toimitussihteeri: Terttu Välkkilä Toimituskunta: Pekka Hovila Jaakko Liinamaa Antti Pajula Hannu Ulvinen Arto Valkama Taitto ja sivunvalmistus: Terttu Välkkilä Julkaisija: Metsäkeskus Etelä-Pohjanmaa Huhtalantie SEINÄJOKI Puh Fax epmk@metsakeskus. /epm Painosmäärä: kpl Painopaikka: I-print Oy, Vaasa Osoitelähde: Etelä-Pohjanmaan Metsäkeskuksen asiakasrekisteri. Osoitemuutokset tulee tehdä postiin ja väestörekisteriin. Kansikuva: Terttu Välkkilä sisällysluettelo Pääkirjoitus: Metsänomistajien arvot valinkauhassa. 2 Vaikuttajahaastattelussa Raimo Vistbacka... 3 Metsänomistajapäivä SPV-koulutukset alkavat... 5 Alueellisen metsäohjelman laatiminen alkanut... 5 Keski-Pohjanmaan metsätoimistot... 6 Tom Finnilä - kaksikielinen metsäammattilainen... 7 Voiko metsäsuunnitelman tietoihin luottaa?... 8 Hyvän metsänhoidon suositukset energiapuulle... 9 Vaihtoehto ensiharvennuskoneeksi... 9 Kauhavan yhteismetsä saa seuraajia Satelliittipaikannus nykypäivää metsänparannustöissä.. 12 ekemera otettiin käyttöön Koneistutuksella kohti tehokkaampaa metsänhoitoa Kehittämistoimilla tehoa yritystoimintaan Suunnitelmallinen hirvikannan hoito tuonut tulosta Kesämyrskyt kaatoivat puuta Virustauti nujertaa ruskomäntypistiäiset. 19 Luontoelämyksiä Lauhanvuorelta Metsäluontoa lakeudelta larvamaille Metsäammattilaisten SM-metsätaitokisat. 22 Totta vai tarua metsäsuunnitelmasta Johtokunnan puheenjohtajan palsta. 23 Metsään. uusi palvelu metsänomistajille Yhteystietoja, OTA TALTEEN!... 24

3 Metsä pohjanmaa 3 Teksti: Pertti Mäki-Hakola, kehittämispäällikkö Vaikuttajahaastattelussa Kansanedustaja Raimo Vistbacka Käsittämätöntä, järjetöntä sanoo Vistbacka kemera-varoista Alajärveläinen kansanedustaja Raimo Vistbacka on jämpti ja jäyhä eteläpohjalainen. Kovissa koitoksissa kovaksikeitetty perussuomalainen pientilan poika, jonka politiikan perusasioihin on aina kuulunut tinkimätön pienten ihmisten asioiden ajaminen. Ilman sitä en ikinä olisi voinut uudistaa eduskuntapaikkaani vaaleista toiseen, olla eduskunnassa yhtäjaksoisesti 24 vuotta. Alajärven vallesmannin naapuri kysyi Raimoa ehdolle eduskuntavaaleihin 1987 SMP:n listoille. Omaksi ja muiden yllätykseksi hän menikin läpi ensi yrittämällä. Parin vuoden päästä hän löysi itsensä Holkerin hallituksen liikenneministerin paikalta. Sitä kesti 333 päivää, jonka jälkeen paluu rivikansanedustajaksi. Vistbackan ansiota lienee, että perussuomalaiset ovat vielä puoluerekisterissä. Kahdeksan vuoden ajan hän oli puolueen ainoa kansanedustaja. Se oli kovaa aikaa, sanoo Vistbacka. SMP piti ajaa alas, perustaa uusi puolue. Koko Suomea piti kiertää. Kaikki päivät olivat työpäiviä. Jos joku olisi oikealla hetkellä osannut kysyä puolueen vaihtamista, olisivat Timo Soini ja Raimo Vistbacka varmaankin vakavasti joutuneet miettimään asiaa. No, kukaan ei kysynyt ja nyt puolueella menee lujaa. KEMERA ihmetyttää Kestävän metsätalouden varatilanne kansanedustajaa ihmetyttää suuresti. Hän ei voi ymmärtää, ettei osata katsoa tulevaisuuteen. Valtionkin kannalta olisi järkevää panostaa metsätalouteen ja laittaa kemera-rahat oikealle tasolle. Kyse on valtion budjetin kannalta marginaalisista varoista, joilla parannetaan metsien tilaa ja luodaan työllisyyttä nimenomaan syrjäisimmille alueille. Alajärveläisenä metsänomistajana Vistbacka kiittää erityisesti kattavan metsätieverkoston rakentamista alueelle. Ilman sitä ei metsiä pystyttäisi järkevästi hoitamaan ja hyödyntämään. Alueen tilusrakenne on ongelmallinen metriä leveä sarka saattaa olla kilometrejä pitkä. Harjoita siinä sitten kannattavaa metsätaloutta. Asialle pitää tehdä jotain. Kuva: Lehtikuva Oy/Valtioneuvoston kanslia Puun hintatason heilahtelu kummaksuttaa Aktiivisesti puukauppaa tekevänä ja hintakehitystä seuraavana Vistbackaa kummaksuttaa hintatason raju heilahtelu. Hän odottaa mielenkiinnolla saadaanko valtakuntaan aikaan järjestelmä, joka vakiinnuttaisi puun hintatason. Myös rmojen suhtautuminen hankintakauppaan ja hankinta- ja pystyhinnan hintasuhde mietityttää kansanedustajaa. Harjoitettu liikennepolitiikka on myös ihmetyksen aihe. On käsittämätöntä, että alempiarvoinen tiestö päästetään rappeutumaan. Kunnossapidon laiminlyönnin seuraamuksena on todella kallis peruskorjausurakka. Kuitenkin, reuna- ja haja-asutusalueillakin on pystyttävä asumaan ja harjoittamaan maa- ja metsätaloutta. Yhteismetsä Kysyessäni yhteismetsästä, Vistbacka hieman empii. Toteaa, että Pohjanmaalla itsenäisyys ja itsepäisyys, ittellisyys ovat kunniassa. Se varmaan hieman hidastaa yhteismetsäasian etenemistä. Hän kovasti ymmärtää, kun metsät pirstaloituvat perinnönjaoissa, omistajat ikääntyvät ja kaupunkilaistuvat. Ei edes välttämättä tiedetä missä tila sijaitsee. Silloin yhteismetsä on varteenotettava vaihtoehto. Itse Raimo on todella aktiivinen metsänomistaja. Pojan kanssa omat metsät on saatettu hyvään kasvukuntoon, mutta metsät vaativat jatkuvaa hoitoa. Raimo sanoo painokkaasti, ettei hän olisi pystynyt hoitamaan yli kahtakymmentä vuotta kansanedustajan tehtäviä, ellei olisi metsää missä purkaa paineita. Suuri osa Vistbackan vapaa-ajasta kuluu metsänhoitotöissä tai kalassa Lappajärvellä. Politiikka Mitä politiikka on Vistbackalle antanut? On voinut nähdä ja kokea paljon miten voi yhteiskunnassa vaikuttaa, Politiikka on antanut mahdollisuuden tutustua perusteellisesti moniin asioihin. Raimo toteaa omasta urastaan: Kun olet määrättyyn aikaan määrätyssä paikassa, elämän suunta voi muuttua dramaattisesti luvun alussa, kun Vistbacka valittiin Alajärven nimismieheksi, todettiin Vistbackalla, että nyt kiertolaiselämä loppuu, asetutaan aloilleen ja rakennetaan omakotitalo Alajärvelle. Näin tehtiin, mutta sitten se naapuri keksi pyytää politiikkaan. Sillä tiellä on sitten oltu näihin asti. Ja kukapa tietää vaikka Raimo vielä löytäisi itsensä ministerin housuista, jos perussuomalaiset tulevien vaalien jälkeen on hallituspuolue. Loiva lasku Kevään eduskuntavaaleissa Vistbacka ei ole mukana. Hän on oman panoksensa antanut ja nyt saa riittää. Kunnallis- ja maakuntapolitiikassa Vistbacka aikoo vielä jatkaa. Harkinnassa on myös puoluepolitiikka, jos pyydetään. Ikääntyessä jatkuva matkustaminen on raskasta. Sen verran tiiviisti on Raimo ollut mukana, että kertaheitolla kaiken jättäminen saattaisi olla ongelmallista. Otetaan loiva lasku siviiliin, sanoo edusmies! Metsä on Raimolle todella tärkeä. Sinne suuntautuu auton nokka aina, kun vain aikaa riittää. Haastattelua edeltävänä viikonloppuna oltiin vaimon kanssa sienestämässä, suppilovahveroitahan sieltä koppaan kertyi ihan mukava määrä. Samalla tuli kartoitettua myrskypuut ja ruskomäntypistiästuhot. Mietinnässä oli myös, mistä alkukesästä metsien hoitotyöt aloitetaan, kun eduskuntatyö loppuu. Testamentti Pitkän poliittisen päivätyön tehneenä kansanedustaja Raimo Vistbackalla on polittinen testamentti, ohje annettavana tuleville poliitikoille: Jos saat jotain aikaiseksi, vaikkapa valiokunnassa, älä koskaan sano minä sen tein, vaan me yhdessä sen teimme. Tällä tavoin voit saada jotain aikaiseksi jatkossakin.

4 4 Metsä pohjanmaa Metsänomistajapäivä klo TIETOISKUT Komia kabinetti Hieskoivun kasvatus - massa- vai energiapuuta Pentti Niemistö, vanhempi tutkija, Metla, Parkano klo Timo Heikkilä, kehittämispäällikkö, klo Metsätilan sukupolvenvaihdos Metsänhoitoyhdistys Keskipohja Jarmo Lahdenmaa, toiminnanjohtaja, klo Metsäenergia Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa Matti Vainionpää, metsäpalvelupäällikkö, klo Uusi kumppani puukauppaan L&T Biowatti Oy Janne Saari, yritystoiminnan kouluttaja, klo Metsatalousosaamisen uudet tuulet Suomen Yrittäjäopisto klo Tuhkalannoitus Heikki Suvanto, myyntipäällikkö, FA Forest Oy Sukupolvenvaihdos osana Seija Järvinen, VT, klo metsätalouden suunnittelua Sampo Pankki Private Banking Family Lawyer klo Koneistutus Mikko Syri, projektipäällikkö, Koneistutus -hanke Kokoustila 70 B Jussi Laurila, tutkija, klo Ennakkoraivaus NMH-kohteella Kehitttyvä metsäenergia -hanke klo Metsäkiinteistökauppa Jukka Pusa, toimitusjohtaja, Länsi-Suomen Metsätilat Oy LKV Yrjö Ylkänen, projektipäällikkö, klo Metsätilusjärjestelyt ja yhteismetsät Tilusjärjestely- ja yhteismetsä -hanke Timo Hongisto, toiminnanjohtaja, klo Uuden metsän alkuun saattaminen Metsänhoitoyhdistys Lakeus klo Ajankohtaista puukaupasta Kari Lahdenmäki, piiripäällikkö, Metsäliitto klo Miten sijoitan metsärahani klo Vapo ja energiapuukauppa klo Kokoustila 140B klo klo klo klo klo klo klo Metsäliiton metsäkorin tarjonta metsänomistajille Lämpöyrittäjyys Puumarkkinakatsaus Metsästäjäorganisaatio uudistuu: Suomen riistakeskus pähkinänkuoressa Metsävakuutus ja metsänomistajan varallisuuden hoitopalvelut METSO - metsien vapaaehtoinen suojelu Metsävarallisuuden turvaaminen ja verotuksen kohtuullistaminen Metsään. - sähköinen asiointipalvelu Seinäjoki Areena, Kirkkokatu 23 Johanna Holopainen, pankinjohtaja, Nordea Private Banking Mikko Korhonen, puuvastaava, Vapo Oy Rauno Tuomisto, osto/jäsenpalveluesimies, Metsäliitto Juha Viirimäki, projektipäällikkö, Kehitttyvä metsäenergia -hanke Marko Mäki-Hakola, johtaja, Länsi-Suomen metsänomistajaliitto Jarkko Nurmi, riistapäällikkö, Pohjanmaan riistanhoitopiiri Sami-Pekka Ylikoski, pankinjohtaja, Etelä-Pohjanmaan Osuuspankki Matti Seppälä, luonnonhoitopäällikkö, Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus Matti Hallila, markkinointipäällikkö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola Jouni Aila, metsäsuunnittelija, Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus Tilaa metsäkeskusten Metsässä tapahtuu -uutiskirje Metsäkeskukset julkaisevat 6-10 kertaa vuodessa sähköisen uutiskirjeen. Tílaa se maksutta sähköpostiisi. Uutiskirje kertoo metsään ja metsänomistukseen liittyviä ajankohtaisia asioita ja metsänomistajia kiinnostavia uutisia. Uutisten lisäksi kirjeessä on: ajankohtaisia metsällisiä aiheita metsällisiä tapahtumia ja koulutustilaisuuksia vinkkejä metsänomistukseen, metsänhoitoon ja ajankohtaisiin asioihin vuodenajan mukaan suorat linkit metsänomistajalle hyödyllisille verkkosivuille. Tilaa uutiskirje -> Metsä verkossa -> Metsässä tapahtuu -uutiskirje Tietoiskujen lisäksi, jokaisella osastolla neuvojat paikalla koko päivän. Tule keskustelemaan mieltäsi askarruttavista metsäasioista! METSÄNOMISTAJAPÄIVÄÄN OSALLISTUVAT: Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus Metsänomistajaliitot Länsi-Suomi ja Keski-Pohjanmaa Alueen metsänhoitoyhdistykset Länsi-Suomen Metsätilat Oy LKV Keski-Pohjanmaan Metsämarkkinointi Oy LKV Kokkolanseudun Metsätilanomistajat ry Pohjanmaan maanmittaustoimisto Metsäliitto UPM-Kymmene Stora Enso L&T Biowatti Metsäntutkimuslaitos Mellanå Plant Seamk / Sedu Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto Vapo Pohjanmaan riistanhoitopiiri 4H Suomen yrittäjäopisto Etelä-Pohjanmaan Osuuspankki Sampo Pankki Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola Nordea Pankki FA Forest Oy Kehittyvä metsäenergia hanke Koneistutus hanke Tilusjärjestely- ja yhteismetsä hanke Moottori- ja raivaussahan huolto ja teroitus neuvontapiste Leikkimielinen Metsätaitovisa Metsätaitovisa käydään kolmen henkilön joukkuekisana Visa järjestetään Seinäjoki Areenassa välisenä aikana Osallistua voit itsellesi sopivana ajankohtana omaan tahtiin. Kisa kestää 1/2-1 h. Visassa ei ole aikasakkoa. Ei osallistumismaksua Palkinnot/joukkue: I-palkinto 300 lahjakortti II-palkinto 210 lahjakortti III-palkinto 120 lahjakortti Kaikki osallistujat huomioidaan.

5 Teksti: Antti Pajula, metsänhoitopäällikkö Metsä pohjanmaa Metsätilan SPV-koulutukset alkavat marraskuussa 5 Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella aloitetaan metsätilan sukupolvenvaihdoskoulutukset marraskuussa Koulutukset ovat osa EU-osarahoitteista Tiedon Puut hanketta ja ne jatkuvat eri puolilla maakuntaa aina huhtikuulle 2011 saakka. Ko. koulutustilaisuuksia pidetään myös seuraavalla talvikaudella 2011/2012. Koulutustarpeen taustalla on se tosiasia, että metsänomistajien keski-ikä Suomessa on jo yli 60 vuotta ja nousee koko ajan. Lisäksi kuolinpesien ja perikuntien hallussa on lähes 20 % metsäpinta-alasta. Sukupolvenvaihdos tulee ajankohtaiseksi yhä useammalla metsätilalla lähivuosina. Koulutustilaisuuksissa käsitellään metsätilan sukupolvenvaihdosta monipuolisesti. Aiheina ovat metsätilan myynti lähisukulaiselle ja vieraalle, lahjanluonteinen kauppa, metsävähennys, perintö, lahja, hallintaoikeuden pidättäminen, yhteismetsän perustaminen jne. Jatkavien maatilojen sukupolvenvaihdosta käsitellään vain pintapuolisesti, koska siihen teemaan maatalouden organisaatiot järjestävät omaa erikoiskoulutusta. Luennoitsijana tilaisuuksissa toimii metsänhoitopäällikkö Antti Pajula metsäkeskuksesta. Noin 3 tunnin mittaisia metsätilan sukupolvenvaihdoskoulutuksia järjestetään arki-iltaisin ja lauantaisin seuraavan aikataulun mukaan: Keskiviikko Keskiviikko Keskiviikko Keskiviikko Keskiviikko Keskiviikko Keskiviikko Keskiviikko Keskiviikko Lauantai Keskiviikko Keskiviikko Keskiviikko Keskiviikko Keskiviikko Kauhajoki Lapua Kauhava Ylistaro Evijärvi Jalasjärvi Alajärvi Isojoki Alavus Seinäjoki Ilmajoki Soini Lappajärvi Ähtäri Peräseinäjoki Koulutustilaisuuksien paikat ja tarkempi aikataulu selviävät paikallislehdissä julkaistavissa ilmoituksista ja metsäkeskuksen nettisivulta osoitteesta: / -> koulutus ja tapahtumat Teksti: Pertti Mäki-Hakola, kehittämispäällikkö Alueellisen metsäohjelman laatiminen käynnistynyt Metsäkeskus on käynnistänyt uuden alueellisen metsäohjelman laatimisen vuosille Siinä linjataan tavoitteet ja toimenpiteet hakkuille, metsänhoidolle, metsien monimuotoisuudelle ja monikäytölle. Lisäksi tarkastellaan puun käyttöä ja jatkojalostusta. Metsäohjelma laaditaan laajana sidosryhmäyhteistyönä. Sitä ohjaa Etelä-ja Keski- Pohjanmaan alueellinen metsäneuvosto ja käytännön työtä tekee erillinen ohjelmaryhmä. Tiedotamme Etelä- Pohjanmaan metsäkeskuksen (www. metsakeskus. /epm) kotisivuilla laadinnan etenemisestä. Ohjelmaryhmän kokoonpano: Jorma Vierula, pj. Pertti Mäki-Hakola, sihteeri, AMO-vastaava Pentti Etelämäki Juha Heikkilä Timo Heikkilä Hanna Honkaniemi Paula Jylhä Reijo Kivimäki Sami P. Kurki Kari Lahdenmäki Risto Lauhanen Marko Mäki-Hakola Marita Mutka Seppo J. Ojala Manu Purola Leena Rinkineva-Kantola Seppo Rinta-Hoiska Matti Saarenpää Juha Sipinen Jari Sulkava Matti Vainionpää Otamme mielellämme vastaan palautetta ja esityksiä metsäohjelman sisällöksi ja linjauksiksi. Lisätietoja: Pertti Mäki-Hakola ja Jorma Vierula

6 6 Metsä pohjanmaa Teksti: Pekka Hovila, viranomaispäällikkö Keski-Pohjanmaan maakuntakeskuksen metsätoimistot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksella on Kokkolan kaupungin alueella kolme eri toimistoa: Kälviän ja Lohtajan metsätoimistot sekä päätoimiston sivutoimipiste kaupungin keskustassa. Kälviän toimiston palvelut suuntautuvat Kokkolaan liitettyjen entisten Kälviän ja Ullavan kuntien alueelle ja Lohtajan metsätoimiston vastaavasti lakkautetun Lohtajan kunnan alueelle. Kälviän metsätoimistossa työskentelevät metsäsuunnittelijat Tom Finnilä ja Voitto Hiltula sekä Lohtajalla metsäsuunnittelija Juhani Lauri. Toimistot palvelevat alueellisessa ja tilakohtaisessa metsäsuunnittelussa sekä metsänomistajien neuvonnassa. Alueen metsäparannustöiden palvelut tuottaa puolestaan Kannuksen metsätoimisto metsänparannusesimies Pertti Salon johdolla. Kannuksessa on myös toimistojen alueen viranomaispalveluista vastaava metsätaloustarkastaja Kari Valkama. Kälviän metsätoimiston kolmas vuosikymmen Kälviän metsätoimisto sijaitsee Arvonkulman kiinteistössä aivan Kälviän taajaman keskustassa. Samassa kiinteistössä on myös metsänhoitoyhdistyksen ja Metsäliiton toimisto. Usein paikallisten metsäammattilaisten kuulee puhuvan Käläviän mehtätoimistoista. Voitto Hiltula on työskennellyt toimistossa koko sen historian ajan. - Tulimme tähän Arvonkulman kiinteistöön heti vapun jälkeen vuonna Tätä ennen metsäkeskuksen toimihenkilöt olivat kotitoimistoissa. Olen viimeinen töissä oleva toimihenkilö siitä henkilöstöstä, joka tuolloin aloitti eri metsäorganisaatioiden palveluksessa kiinteistössä, kuvaa Voitto Hiltula ajan kulumista. Pudasjärveltä syntyisin oleva Hiltula tuli Kälviälle jo vuonna 1981 metsänparannustöihin heti metsätyönjohtajaksi valmistuttuaan. Toimenkuva muuttui metsäsuunnittelijaksi vuonna Nykyisin Hiltulan palveluvalikoimaan kuuluu lisäksi myös metsätalouden ympäristötukisopimusten maastoarvioihin liittyvät työt Kälviän, Lohtajan ja Ullavan lisäksi myös Kannuksen alueella. - Viime aikoina on myös sukupolvenvaihdoksista, tilakaupoista ja metsätilojen Kuva: Pekka Hovila Metsäsuunnittelija Juhani Lauri perehdyttää Eliisa Rinnettä metsäsuunnitelman sisältöön. jakamisesta johtuvien tilaarvioiden kysyntä selvästi kasvanut. Tuolloin on metsänomistajan kannalta edullista päivittää myös tilakohtainen metsäsuunnitelma maastossa, sanoo Hiltula. Kälviän metsätoimistolla oli sijoitettuna metsänparannusesimies aina vuoteen 1998 saakka ennen kuin tehtävä siirtyi Kannuksen metsätoimistoon. Metsäsuunnittelun neljäs kierros Voitto Hiltula on lopettelemassa kolmatta metsäsuunnittelukierrosta Ullavalla. Samaan aikaan Tom Finnilä valmistelee uudella Aarni metsävaratietojärjestelmällä tehtävää neljännen kierroksen aloitusta Kälviän kirkonkylän ja Ruotsalon alueella. Tom Finnilän mukaan Kälviän kirkonkylän ja Ruotsalon alueilla toiminta alkoi kesäkuun alussa tehdyllä laser -keilauksella. - Keilaustietojen tulkintaa varten mitataan tarkoin paikannettuja koealoja, joita mitataan kuluvan vuoden aikana kaikkiaan 700, joista puolet on Rannikon metsäkeskukseen kuuluvalla osalla Kokkolan kaupungista. Finnilän kanssa työtä on ollut tekemässä Ranskan Burgundin maakunnasta oleva Thibault Charlois, joka opiskelee metsätalousinsinööriksi Tuomarniemellä. Työ jatkuu ensi vuonna tehtävällä kattavalla taimikkokuvioiden maastoinventoinnilla. Tämän lisäksi tehdään tilakohtaisen metsäsuunnitelman tilanneille tiloille koneellisesti laser -keilausaineistosta tuotettujen toimenpide-ehdotusten maastotarkastus. Voitto Hiltulan mukaan Ullavalla on metsien hoidossa lähivuosina selvä painopiste ensiharvennushakkuissa ja taimikoiden varhaisperkauksissa. - Erityisesti taimikoiden varhaisperkaukset pitäisi tehdä ajallaan, jotta kymmenkunta vuotta sitten päättyneen uusjaon jälkeen tehdyille laajoille uudistushakkuualueille perustetut taimikot kehittyisivät tuottaviksi puustoiksi. Lohtajan toimisto edelleen tarpeen Himankalainen Juhani Lauri aloitti työnsä metsäkeskuksessa vuonna 1986 ja on työskennellyt Lohtajan metsätoimistossa vuodesta 1987 lähtien lukuun ottamatta vuosia , jolloin toimisto oli suljettuna. Toimiston toimialueesta jäi Himanka pois kuntaliitosten vuoksi vuoden Kuva: Pekka Hovila Tom Finnilä ja Voitto Hiltula. alussa. - Lohtajan toimisto puolustaa edelleen paikkaansa Lohtajan metsänomistajien palvelijana kuntamuutoksista huolimatta. Olen tosiasiassa tehnyt vielä tänä vuonna myös Himangan Hillilän yläpään alueella metsäsuunnittelua, koska sovimme asian näin Pohjois- Pohjanmaan metsäkeskuksen kanssa. Hallinnon rajojen muutokset tuovat Laurin mukaan joskus myös palveluiden mutkistumisen metsänomistajille. - Aikoinaan Lohtajan kunnasta Himankaan liitetyt enklaavialueet ovat kuntaliitoksessa päätyneet Kalajoen mukana Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen toimialueeseen, mikä on aiheuttanut osalle Lohtajan metsänomistajista asiointitarpeen kahden metsäkeskuksen kanssa. Laurin päätyöalueena metsäsuunnittelussa on kuitenkin kuluvana vuonna Lohtajan Alaviirre, jossa työn alla on metsäsuunnittelun kolmannen Vireillä olevia metsäparannustöitä Kälviä Viskosalon uusi metsätie Hirsimetsässä 3,2 km Ojitushankkeita toteutusvaiheessa: Hirsimetsä 95 km Norppa Sepänkylä 150 km Rautajalka 150 km Välikylä 17 km Hama 30 km Ruotsalo 15 km kierroksen päättäminen. - Olen lisäksi tehnyt myös muualla Lohtajalla erillisiä tilakohtaisia metsäsuunnitelmia. Laurin mukaan metsäsuunnitelma -tuotteen osalta metsänomistajien mieltymykset ovat erilaisia. - Osa haluaa edelleen perinteisen kirjaseksi nidotun paperisuunnitelman ja osa, lähinnä nuoret metsänomistajat, haluaa vain verkkometsäsuunnitelman. - Metsäsuunnittelijan näkökulmasta maastossa kerättävän tiedon ja käytettävien tietoteknisten apuvälineiden määrä on kasvanut huomattavasti hänen työuransa aikana. Laurin mukaan Lohtajankin metsien hoitotarpeissa on samat kärkiteemat kuin muuallakin lähiseudulla. - Ensiharvennuksia pitäisi alueella tehdä nykyistä enemmän. Sama koskee taimikonhoitoa ja erityisesti taimikon varhaishoitoa. Alueella on kuitenkin jatkuva pula metsureista. Ojitushankkeita suunnitteluvaiheessa: Hirsimetsä 65 km Rautajalka 40 km Välikylä 30 km Ridankylä 30 km Honkiperä 40 km Lohtaja Pertunevan metsätien perusparannus 17 km, Ojitushankkeita suunnitteluvaiheessa: lähes valmis. Rättyä-Peräjärvi metsätien perusparannus 29 km, suunnittelu Alaviirre 30 km Tiet sijaitsevat Kannuksessa, mutta omistajista suurin osa on Lohtajalaisia.

7 Teksti: Pekka Hovila, viranomaispäällikkö Metsä pohjanmaa 7 Metsäsuunnittelija Tom Finnilä Kaksikielinen metsäammattilainen Kuva: Pekka Hovila Kokkolan Finnilänmäellä kaksikielisessä perheessä varttunut 32 -vuotias metsätalousinsinööri Tom Finnilä on metsäkeskuksen ainoa kaksikielinen metsäammattilainen. Virallisissa rekistereissä miehen äidinkieleksi on merkitty suomi, mutta kokkolalaisten kaksikielisten perheiden tapaan Tom on suorittanut koulutuksensa eri vaiheet ruotsin kielellä. Kosketus metsätalouteen syntyi vanhempien metsänomistuksen kautta. Ensimmäiset pihkapuun tuoksut hän kertoo vetäneensä sieraimiinsa äidin mukana istutustyömaalla taaperoikäisenä. - Lopullinen uravalinta ratkesi tosin vasta käydessäni lukiota Karleby svenska gymnasium issa ja päädyin metsätalousinsinööriopintoihin Ekenäs forstinstitut iin, muistelee Tom uravalintaansa. Metsäammattilaisen uran Tom aloitti maanmittauslaitoksessa uusjakohankkeiden puustotilien arviointitehtävissä ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. - Metsäkeskuksen saadessa maanmittauslaitoksen sijaan Ullavan uusjakohankkeen puuston arviointiurakan metsäkeskukselle tuli tarpeen palkata metsäsuunnittelija Kannukseen keväällä 2003, muistelee Tom päätymistään metsäsuunnittelijaksi. En tvåspråkig skogsfackman - Kelviå, Lochteå och Ullava kommuner anslöt sig till Karleby stad från början av De tre kommunerna som anslöt sig till Karleby hör till verksamhetsområde för Södra-Österbottens skogscentral. Eftersom Karleby, som tvåspråkig Skogsbruksplanerare Tom Finnilä Kannuksen jälkeen Tom aloitti Lestijärvellä vakinaisena metsäsuunnittelijana vuonna 2004 ja päätyi Kälviän toimistoon energianeuvojaksi jo saman vuoden marraskuussa. Projektitehtävän päättymisen jälkeen hän on toiminut metsäsuunnittelijana helmikuusta 2006 alkaen. Metsästystä ja kalastusta vapaa-aikanaan harrastavan Enligt statsrådets förordning om den språkliga indelningen av ämbetsdistrikt och självstyrelseområden under åren Södra Österbottens skogscentral är en tvåspråkig skogscentral. stad, hört sedan tidigare till verksamhetsområde för Kustens skogscentral beslöt man att inte ändra på områdesindelningen mellan skogscentralerna, berättar Tom Finnilä. - På vårt område har vi några svenskspråkiga skogsägare och ibland får vi faktiskt betjäna någon av våra kunder på svenska. Tom anser att om det enligt förslaget bildas en skogscentral i landet, bör en av regionerna vara tvåspråkig. - På det här sättet garanterar vi att alla våra kunder får bra betjäning även på svenska. kaksilapsisen perheen isän aika on kuluvana vuonna mennyt oman talon rakentamisessa. Talo nousee aivan Tomin lapsuudenkodin tuntumaan. Työnsä tulevana haasteena Tom pitää uuteen Aarni -metsävaratietojärjestelmän siirtymistä. - Työ tulee muuttumaan maastotyöstä tietotekniikan kanssa työskentelemiseksi, mutta ammattiin kuuluva vapaus ja kosketus metsään tulee kuitenkin edelleen säilymään. Tuoreena metsänomistajana Tomilla on näkemys siitä, mihin metsänomistajan kannattaa metsässään keskittyä. - Helpoimmalla saadaan aikaan tuottavat nuoret metsät tekemällä itse raivaussahatyönä taimikoiden varhaisperkausperkaukset ja ennakkoraivaukset ennen koneellista ensiharvennusta. Varhaisperkauksen työohje kaikki lehtipuu pois taimikosta metrin pituusvaiheessa on aloittelevallekin omatoimiselle metsänomistajalle yksinkertainen toteuttaa.

8 8 Metsä pohjanmaa Teksti: Jarmo Sinko, suunnittelupäällikkö Voiko metsäsuunnitelman tietoihin luottaa? Metsäsuunnitelma sisältää tietoa tilan metsävaroista, hakkuista, metsänhoitotöistä sekä metsäluonnosta. Metsänomistaja suunnittelee ja käynnistää monenlaisia metsätalouden töitä suunnitelman tietoihin perustuen yksin tai yhdessä joidenkin metsäalan palveluntuottajien kanssa. Metsäsuunnitelmatietojen mukaan tehty metsänarvon määritys voi joskus olla isonkin tilakaupan perustana. Onko metsäsuunnitelman sisältämä tieto luotettavaa tällaisten taloudellisten päätösten pohjaksi? Puustotiedot arvioidaan silmävaraisesti Metsäsuunnitelman tiedot perustuvat maastossa kerättyyn tietoon, jokaisella metsikkökuviolla käydään. Puusto arvioidaan relaskooppimenetelmällä. Puuston pituus mitataan korkeusmittarilla ja puuston keskiläpimitta tallmeterillä, ikämääritys tarvittaessa kairaamalla. Tällä menetelmällä päästään kokonaispuuston arvioinnissa +/- 20 % tarkkuuteen, joka saavutetaan noin 90 %:lla kuvioista. Yleensä arvioinnissa käytetään varovaisuusperiaatetta, joten pääasiassa puustoarviot ovat aliarvioita, yliarvioitakin joskus tulee. Metsikön puustotiedoissa ovat kaikki kuvion puulajit, tukkiosuuteen vaikuttaa eniten puuston keskiläpimitan arvion tarkkuus. Näin kerätty puustotieto riittää hyvin puukaupan suunnitteluun. Harvennuskohteen puukauppa voidaan tuoreen metsäsuunnitelmatiedon perusteella tehdä usein maastossa käymättäkin, päätehakkuukohteilla maastotarkastus tehdään usein laadun ja tukkiosuuden selvittämisen takia. Arviotarkkuus riittää useimmiten myös metsänarvon määritykseen, taloudellisesti merkittävissä tapauksissa puustoarvioinnin luotettavuuden voi varmentaa lisämaastokäynnillä. Hakkuuesitykset maastotarkastettuja ja hyvän metsänhoidon suositusten mukaisia Kuva: Jarmo Sinko Puuston arviointi pyritään saamaan tarkimmaksi päätehakkuumetsissä. Relaskooppi, pituusmittari ja tallmeter ovat silmävaraisen arvioinnin tärkeimmät työvälineet. Kuvassa metsäsuunnittelija Ari Louhivaara mittaa puustoa relaskoopilla. Hakkuuesitykset kiireellisyyksineen perustuvat puustoarviointiin ja metsäsuunnittelijan maastossa tekemiin silmävaraisiin havaintoihin. 10-vuotiskauden kasvatushakkuuesitykset ovat metsäsuunnitelmassa varmimmin oikein, päätehakkuuesityksissä huomioidaan kestävyyden periaate ja metsänomistajan toiveet. Harvennusmallit ja metsänhoitosuositukset auttavat suunnittelijaa päätöksenteossa. Hakkuukertymiä arvosteltaessa pitää huomioida tiedonkeruun ikä, puuston kasvu on joskus yllättävän nopeaa. Harvennuskertymään vaikuttaa hakkuun voimakkuus, ero voi johtua myös metsäsuunnitelmakuvion ja toteutetun hakkuun pintaalaerosta. Metsänhoitotyöesityksiin sisältyy tieto mahdollisesta valtiontukikelpoisuudesta Metsäsuunnitelman metsänhoitotyöesitykset tehdään maastohavaintojen mukaan. Töiden toteutusjärjestyksessä kannattaa huomioida hoidon kiireellisyys. Uudistamiskohteille esitetään parhaiten soveltuva puulaji ja menetelmä. Hoitotyökohteet, joiden toteuttamiseen on mahdollista saada valtion Kemera -tukea, ovat suunnitelmassa omina metsikkökuvioina. Luontoasiat osana metsäsuunnitelmaa Metsäsuunnitelmasta löytyvät metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt ja muut luonnon monimuotoisuuteen liittyvät havainnot. Numeroina esitettävät metsikkötiedot näyttävät selviltä, siksi lisätekstit ovat joskus tärkeitä kuvaamaan kohteen erityispiirteitä tai tiedonkeruuseen liittyvää epävarmuutta. Kuva: Jarmo Sinko Taimikoissa tärkeintä on hoitotyötarve, sen kiireellisyys ja tieto siitä saako kohteen hoitamiseen valtion Kemera tukea. Runkoluku arvioidaan yleensä vain silmävaraisesti. Tarkempi runkoluku voidaan mitata tarvittaessa koealakepillä. Metsäsuunnittelun työnlaatu seurannassa Metsäkeskuksilla on serti oitu valtakunnallinen laatujärjestelmä. Tämä edellyttää systemaattista laaduntarkkailua. Vuosittain maastossa tarkistetaan 20 metsäsuunnittelijan työtä noin 350 kuviolta. Tarkastukset tehdään yhdessä suunnittelijan kanssa, joten palaute laadusta on välitöntä. Lisäksi valmistuneista metsäsuunnitelmista tarkistetaan otannalla noin kappaletta. Tarkastustulokset esitellään henkilöstölle ja havaitut poikkeamat huomioidaan koulutuksessa. Antakaa palautetta Metsäsuunnittelijat saavat harvoin palautetta tekemänsä työn laadusta. Virheitä sattuu ja joskus puustoarvioinnit osuvat aivan kohdalleen. Metsänomistajilta toivotaan kovasti sekä kriittistä, että kiittävää palautetta, se auttaa metsäsuunnittelijaa ammattiaitonsa kehittämisessä.

9 Metsä Teksti: Juha Viirimäki, energianeuvoja, Kehittyvä metsäenergia -hanke pohjanmaa Energiapuun korjuu ja kasvatus on saanut omat Hyvän metsänhoidon suosituksensa Hyvän metsänhoidon suositusten uusin tarkistettu osio on energiapuun kasvatuksen ja korjuun suositukset. Opas esittelee suositeltavat tavat korjata energiapuuta nuorissa metsissä ja uudistushakkuualoilla. Energiapuuharvennuksen määritelmä kattaa suosituksissa sekä hoitamattomien että hoidettujen kohteiden harvennukset nuorissa kasvatusmetsissä. Kokopuukorjuuta suositellaan kuivahkon kankaan kasvupaikoilta alkaen ja vastaaville turv le. Maaperän ravinteisuuden hoitoon suositukset antavat konkreettisia vaihtoehtoja. Tavoitteena on, että ravinnemäärä ja -tasapaino turvataan myös nuorten metsien kokopuun korjuussa. Yksi keino on jättää kolmannes latvusmassasta korjaamatta. Uudistushakkuualojen energiapuukorjuusta opas antaa suosituksia hakkuutähteiden korjuuseen sekä kantojen nostoon. Suositusten mukaan on syytä jättää kolmannes latvusmassasta korjaamatta ravinnetappioiden välttämiseksi. Kannonnostoaloilla puuntuottokyvyn säilyttämisen kannalta suositellaan jätettäväksi yli 15 cm kantoja vähintään 25 kpl hehtaarille ja kaikki alle 15 cm ja vanhat ja lahot kannot. Opaskirja on tilattavissa Tapiosta: Lisätietoa /julkaisu?id= Opas löytyy nettiversiona: / les/tapio/aineistopankki/energiapuusuositukset_verkkoon.pdf Teksti: Tommi Valli, energianeuvoja, Kehittyvä metsäenergia -hanke Vaihtoehto ensiharvennuskoneeksi Päätehakkuualojen hakkuutähdekorjuulta tuttu paalausmenetelmä on nykyisin vaihtoehto myös ensiharvennusmetsissä. Toisin kuin päätehakkuualueilla suoritettava hakkuutähteiden paalaus tapahtuu paalaus Fixteri-paalaimella ensiharvennuksen yhteydessä suoraan kaadon yhteydessä ja paalit sisältävät kaadetut rungot oksineen. Kuva: Jussi Laurila Lisää Fixteripaalaimesta www. xteri. 9 puun kuivumaan nopeammin ja näin soveltuvammaksi energiakäyttöön. Syöttövaiheessa osa oksista ja neulasista irtoaa metsään, jolloin osa puiden sisältämistä ravinteista jää metsään lannoittamaan jäävää puustoa. Kuva: Tommi Valli Paalit odottavat lähikuljetusta uran varrella. Paalauksen edut tulevat näkyville muunmuassa nopeammin sujuvana lähikuljetuksena ja pienempänä varastotarpeena palstan reunalla verrattuna perinteiseen irrallisena kerättyyn energiapuuhun. Paalainta suositellaan käytettävän leimikoissa joilla puun rinnankorkeusläpimitta on 7-11 cm. Optimikokoa suuremmilla puilla hakkuu ja puun syöttö hidastuvat ja menetelmällä saavutettavat edut häviävät korkeampina hakkuukustannuksina. Energiapuunkorjuuseen vaihtoehtoinen menetelmä Fixterin alustakoneeksi on valittu Kurikkalainen Logman sen ympäripyörivän hytin sekä turvallisuusvaatimusten täyt- tymisen vuoksi. Ympäripyörivän hytin etuna on lisäksi kuljettajan työergonomia sekä hakkuutyön nopeutuminen ja helpottuminen. Painoa paalaimella on noin 6,5 t, joten kokonaismassaksi koneelle tulee likimain 20 tonnia. Kokonaismassa on enemmän kuin perinteisellä hakkuukoneella, mutta hieman vähemmän kuin isolla ajokoneella kuorma päällä. Koska suurin osa oksista paalataan eikä metsään jää konetta kantavaa oksakerrosta, laitteisto soveltunee kesähakkuilla paremmin hyvin kantaville kivennäismaille. Fixterissä paalausyksikkö on asennettu normaalin ajokoneen kuormatilan paikalle pulttiliitoksin, joten alustakonetta voidaan vähäisin muutoksin hyödyntää tarvittaessa myös Kuva: Tommi Valli Paalaimelle riittää normaali ajouraleveys. Paalain sijoitetaan kuormatilan paikalle. normaaliin puun ajoon. Metsänomistajaa kiinnostava poistuvan puun määrä on hoidettu punnitsemalla paali paalaimesta poistamisen yhteydessä. Paalain punnitsee jokaisen paalin 0,5 % tarkkuudella. Punnitut kilot pystytään muuttamaan kuutiometreiksi olemassa olevien kuutioimistaulukoiden avulla, joten metsänomistaja saa tietoonsa poistuvan puun määrän ja sen mukaisen tilityksen yhtä nopeasti kuin aikaisemminkin. Lapualla ja lähiympäristössä urakoiva JP Metsäkoneurakointi Oy urakoi ensiharvennusleimikkoja jatkossa myös Fixteri -paalaimella. Paalit toimitetaan etupäässä Pietarsaareen, missä puu käytetään joko sellun tekoon tai poltetaan energiaksi maailman suurimmassa bioenergiakattilassa. Yhden paalin sisältämä energia vastaa sataa polttoöljylitraa (noin 1 MW energiaa). Kertymän ollessa hehtaarilta 50 kuutiometriä voidaan energiaa arvioida paaleissa olevan 100 MW:n verran. Fixteri-paalaimella urakoitaessa puu korjataan yleensä joukkokäsittelykouralla, jossa katkaisulaitteena voi olla joko giljotiini- tai ketjusahakatkaisu. Normaalista hakkuusta poiketen rungot syötetään paalaimeen oksineen. Paalaimen syöttövaiheessa rungon kuori rikkoutuu syöttörullia vasten. Kuoren rikkoutuminen saa Paalin pituus optimoitu Paalaimen paalin pituus on optimoitu maksimaalisen kaukokuljetushyödyn vuoksi 2,6 metriin, jolloin rekkakuormassa kulkee lähes 40 tonnia puuta ja kaukokuljetuksessa voidaan käyttää perinteistä tukkirekkaa. Energiantuotantoon tehdyt paalit on siten helppo kuljettaa terminaaleihin jatkokäsittelyyn joko haketettavaksi energiaksi tai käytettäväksi perinteiseen sellunvalmistukseen. Fixteri -paalain maksaa alustakoneen ja kouran kanssa suunnilleen Investointina laite ei ole mikään heräteostos, vaan urakoijalla on oltava selvät sävelet alusta alkaen. Uutuutena Fixteripaalaimeen alustakoneineen on mahdollista saada investointitukea. Tuesta ja tuen myöntämisestä lisätietoa saa paikallisesta ELY-keskuksesta. Kehittyvä metsäenergia hanke on Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun yhteinen kolmivuotinen hanke

10 10 Metsä pohjanmaa Teksti: Yrjö Ylkänen, Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähankkeen projektipäällikkö Kauhavan yhteismetsä saa seuraajia Kauhavan yhteismetsän synnyttämisen H-hetki, perustamissopimuksen allekirjoittaminen, on tätä kirjoitettaessa loppusuoralla. Minkälainen lapsi syntyi, selviää tarkasti vasta lehden mentyä jo painoon. Pintaala asettuu näillä näkymin 1400 hehtaarin tuntumaan, mikä tarkoittaisi Etelä-Pohjanmaan kolmanneksi suurinta yhteismetsää. Myös metsätaloudelliset tunnusluvut näyttävät hyviltä. Perustamissopimuksen allekirjoittamisten jälkeen Kauhavalla on vuorossa maanmittaustoimitus, jossa muodostetaan yhteismetsäalueet, osakaskiinteistöt sekä niiden yhteismetsäosuudet ja tehdään muut perustamiseen liittyvät kiinteistötoimitukset. Esittelemme Kauhavan yhteismetsän tarkemmin lehden seuraavassa numerossa, kun syntynyt kokonaisuus on täysin selvillä. Seinäjoki, Kauhajoki ja Toholampi seuraavassa aallossa Kauhavan tapa edistää metsätalouteen perustuvia elinkeinoja saa seuraajia. Seinäjoen ja Kauhajoen kaupungit ovat jo päättäneet selvittää, olisiko sama mahdollista myös niiden alueella. Metsäkeskusalueen kunnista myös Toholampi on päättänyt seurata Kauhavan esimerkkiä. Selvitykset aloitetaan loppusyksyn aikana ja ne ovat pääosiltaan valmiit ensi vuoden loppuun mennessä. Kauhavan kokemusten perusteella todennäköisimpiä yhteismetsään liittyjiä ovat muualla asuvat metsänomistajat sekä perikunnat ja yhtymät. Näiden lisäksi myös metsätilan sukupolvenvaihdosta ennakoivat metsänomistajat ovat olleet asialla. Monessa tapauksessa nykyisten omistajien jo muualle muuttaneiden lasten on huomattavasti helpompaa saada ja omistaa yhteismetsäosuuksia kuin huolehtia itse siitä, että metsäasiat tulevat kunnolla hoidetuiksi. Myös Kurikka ja Soini harkitsevat Etelä-Pohjanmaan kunnista myös Kurikka ja Soini ovat harkitsemassa yhteismetsän perustamista vastaavalla tavalla kuin Kauhava. Toimintamalli on herättänyt kiinnostusta myös muualla Suomessa. Ainakin Pohjois- Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Lounais-Suomessa viritellään vastaavanlaisia hankkeita. OLETKO KIINNOSTUNUT LIITTYMÄÄN YHTEISMETSÄÄN? Jos olet kiinnostunut liittymään johonkin suunnitteilla olevista uusista yhteismetsistä, täytä ja palauta lomake. Postita vastauksesi mennessä osoitteella Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus, Huhtalantie 2, SEINÄJOKI tai vastaavat tiedot sähköpostilla Kuoreen tunnus: Yhteismetsä Vastaajan yhteystiedot: Nimi Osoite Puh. Metsän sijaintikunta Seinäjoki Peräseinäjoki Nurmo Ylistaro Kauhajoki Mikä on yhteismetsä? Yhteismetsät ovat yksityismetsiä, niillä ei ole mitään tavanomaisesta yksityismetsänomistuksesta poikkeavaa julkisoikeudellista, sosiaalista tai yhteiskunnallista luonnetta. Yhteismetsän tarkoitus on kestävän metsätalouden harjoittaminen osakkaitten hyväksi. Metsänomistajat voivat sopia yhteismetsän perustamisesta. Toimintaa säätelee yhteismetsälaki. Metsätaloutta harjoitetaan metsäsuunnitelman mukaisesti. Hallinto: Osakaskunta ja hoitokunta. Hoitokunnan sijasta tai lisäksi voidaan valita myös toimitsija. Yhteismetsää verotetaan omana verotusyksikkönä, verokanta 26%. Vuotuinen ylijäämä jaetaan osakkaille yhteismetsäosuuksien mukaisessa suhteessa. Osakas ei maksa veroa saamastaan ylijäämästä. Kurikka Jurva Soini Toholampi Muu, mikä Yhteismetsään mahdollisesti liitettävän metsäalueen pinta-ala Tilan nimi rekisterinumero Nykyinen omistusmuoto: hehtaaria Yhteismetsätietoutta Metsänomistajapäiviltä Seuraavan kerran yhteismetsätietoutta on jaossa Seinäjoki Areenalla Metsänomistajapäivillä lauantaina Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähankkeen neuvontapisteellä saat vastauksia yhteismetsää koskeviin kysymyksiisi. Lisäksi kokoustilassa 70B on klo tietoisku yhteismetsän perustamisesta. Tervetuloa! yksin tai yhdessä puolison kanssa perikunta tai yhtymä Yhteyshenkilönne yhteismetsäasioissa Etelä-Pohjanmaa: projektipäällikkö Yrjö Ylkänen Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus puh Keski-Pohjanmaa: projektipäällikkö Timo Heikkilä Mhy Keskipohja puh

11 Metsä pohjanmaa 11 Seinäjoki tarjoaa yhteismetsämahdollisuutta metsänomistajille Seinäjoen kaupunki aloittaa yhteistyössä Etelä- Pohjanmaan metsäkeskuksen, Pohjanmaan maanmittaustoimiston ja alueella toimivien metsänhoitoyhdistysten kanssa valmistelutyön yhteismetsän perustamiseksi Seinäjoelle. Kaupunginhallitus päätti sijoittaa perustettavaan yhteismetsään 250 hehtaaria normaalia talousmetsää Kurjennevan alueelta sillä edellytyksellä, että yksityisten osuus perustettavasta yhteismetsästä muodostuu merkittävästi kaupungin sijoitusta suuremmaksi. Päätöksen tavoitteena on metsätalouteen perustuvien maaseutuelinkeinojen vauhdittaminen, kertoo asiaa valmistellut apulaiskaupunginjohtaja Kari Maunula. Kun työ ja toimeliaisuus metsissä lisääntyy, myös kaupunki hyötyy. Alkuvaiheen tavoitteena Seinäjoella on n hehtaarin yhteismetsän aikaansaaminen. Suunnitteilla olevaan yhteismetsään voivat liittyä kaikki sellaiset metsänomistajat, joilla on palstoja uuden Seinäjoen alueella. Liittymismahdollisuudesta kertovia tiedotteita tullaan lähettämään erityisesti muualla asuville metsänomistajille sekä perikunnille ja yhtymille. Tiedotteiden lisäksi järjestetään yleisiä kaikille avoimia tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia, jotta kaikkia asiasta kiinnostuneet saisivat lisätietoa tarjolla olevasta mahdollisuudesta. Tiedotustilaisuuksia tullaan järjestämään kantakaupungin lisäksi Peräseinäjoella, Nurmossa ja Ylistarossa. Tarkoituksena on järjestää tiedotustilaisuus myös pääkaupunkiseudulla, jossa asuu huomattava määrä nykyisen Seinäjoen alueen metsänomistajista. Tiedotustilaisuuksien ja muun tiedotuksen käytännön järjestelyt hoidetaan metsäkeskuksen, metsänhoitoyhdistysten ja maanmittaustoimiston toimesta. Kartta: Seinäjoen kaupunki Seinäjoen kaupunki sijoittaa uuteen yhteismetsään neljä palstaa Kurjennevan alueelta, yhteensä 250 hehtaaria, jos yksityisiä liittyjiä tulee mukaan selvä enemmistö. Yhteismetsään liittyvien metsänomistajien palstat voivat sijaita missä päin tahansa uuden Seinäjoen alueella. Kunta yhteismetsän perustajana Kauhavan malli pähkinänkuoressa 1. Kunta / kaupunki päättää ryhtyä yhteismetsän perustajaosakkaaksi sopivaksi katsomallaan hehtaarimäärällä edellyttäen, että yksityisiä osakkaita liittyy mukaan selvästi suuremmalla pinta-alalla. 2. Liittymismahdollisuutta tarjotaan metsänomistajille, joilla on palstoja kyseisen kunnan alueella. 3. Jos kiinnostusta on riittävästi, laaditaan yhteismetsään liitettäväksi suunnitelluista alueista tila-arviot. Tila-arvion laatimiskustannukset maksaa kukin metsänomistaja itse. 4. Osakkaaksi ryhtyvät allekirjoittavat yhteismetsän perustamissopimuksen. 5. Yhteismetsän alue, osakastilat ja yhteismetsäosuudet muodostetaan maanmittaustoimituksessa. Kukin osakas saa yhteismetsäosuuksia yhteismetsään liittämänsä alueen arvon perusteella. Maanmittaustoimituksen kustannukset maksetaan valtion varoista. Kuva: Jarmo Sinko 6. Yhteismetsä organisoituu. Vahvistetaan ohjesääntö, valitaan hoitokunta sekä käynnistetään yhteismetsän toiminta. Kaavoitukseen, virkistyskäyttöön ja vaihtomaiksi tarvittavia alueita ei liitetä yhteismetsään. Näkymä Jouppilanvuorelta.

12 12 Metsä pohjanmaa metsänparannusteema Teksti: Hannu Ulvinen, metsänparannusesimies Satelliittipaikannus nykypäivää Metsäkeskuksen metsänparannustöiden suunnittelussa Satelliittipaikannuksen hyödyntäminen on lisääntynyt myös metsäojitusten ja -teiden suunnittelussa. Paikannuksen avulla suunnittelutiedot siirretään maastotallentimen kautta tietokoneelle. Tämä vaihe tarkentaa suunnittelua ja vapauttaa suunnittelijaa piirtämisestä yhteydenpitoon maanomistajien kanssa ja muuhun asiakaspalveluun. Keski-Pohjanmaalla maastotallentimen käyttöön on erikoistuttu. Kuva: Hannu Ulvinen RUUDULLA. Maastotallentimen avulla suunnittelutiedot voidaan viedä kartalle. Satelliittipaikannuksen hyödyntäminen on tullut vauhdilla myös metsäkeskusten perinteisiin ojitus- ja tiesuunnittelutöihin. Suunnittelukohteet tallennetaan gps-tekniikalla maastotallentimeen ja siirretään sen jälkeen tietokoneen Luotsi-nimiseen paikkatietosovellukseen. Peruskartan lisäksi sovellus sisältää monia muitakin ominaisuuksia. Tietokoneelta suunnitelmakartat voidaan tarvittaessa lähettää sähköisessä muodossa vaikkapa linjahakkuita tekevän organisaation tietokoneelle ja edelleen vaikkapa monitoimikoneen näytölle. Satelliittipaikannus ei kuitenkaan korvaa kumisaappaita ja niiden käyttäjää. Kaustisen toimistolla erikoistuttu Metsänparannusesimies Mika Hautamäen vastuualue on Kaustisen seutukunta. Tie-, ojitus ja luonnonhoitotöitä hoidetaan Kaustisen, Toholammin ja Perhon toimistoilta. - Kunnostusojituksen suunnittelu- ja toteutusmäärät ovat 400 kilometrin tasoa, metsäteitä suunnitellaan ja toteutetaan kilometriä vuodessa, Hautamäki kertoo. - Tienrakennuksesta yli kolme neljäsosaa on vanhojen teiden perusparannuksia, kysyntää on ollut, hän jatkaa. Toholammin toimiston alueella on meneillään myös vesiensuojeluun keskittyviä luonnonhoitohankkeita. Perhonjokilaaksoonkin niihin liittyvät maanomistajien ideat olisivat Hautamäen mukaan tervetulleita. - Yksi kenttäesimiehistämme, Marko Mattila, on eniten erikoistunut maastotallentimen ja paikkatietojärjestelmän käyttöön. Erikoistuminen on hyvä, mutta uskon, että jatkossa tallentimet ovat käytössä useimmilla toimihenkilöillä, Hautamäki arvioi. Ojitussuunnitelma koko ajan päivän tasalla Kenttäesimies Marko Mattila käyttää maastotallenninta sekä kunnostusojitus- että metsätiesuunnitteluun. - Puran ojitussuunnitelman yleensä päivittäin tallentimelta tietokoneelle, Mattila kertoo. - Suunnitelma on näin koko ajan reaaliajassa esimerkiksi muiden toimihenkilöiden ja maanomistajien nähtävillä, jos he haluavat käydä toimistolla

13 Metsä pohjanmaa metsänparannusteema 13 Kartta: Luotsi-järjestelmä LAAKANPERÄ. Valmista tiesuunnitelmaa. tutustumassa. Kartta voidaan lähettää myös sähköpostilla, Mattila toteaa. - Rutiininomainen kartan piirtäminen toimistolla jää vähemmälle ja aikaa jää paremmin maanomistajayhteyksiin. Vastaavasti maastossa uudet täydennysojalinjat tai vaikkapa rummut on helpompi kartoittaa tarkasti paikalleen satelliittipaikannusta hyödyntäen, Mattila kertoo. Maa on jaettu pituus- ja leveyskoordinaatteihin, jokaisella maastopisteellä on olemassa sijaintia osoittavat koordinaatit. Satelliittipaikannus perustuu monen satelliitin kautta mitattaviin koordinaatteihin. Maastossa liikkujan sijainti näkyy yleensä maastotallentimen tai vastaavan karttaruudulla. Metsänparannussovelluksissa tiedot voidaan siirtää maastotallentimelta pöytätietokoneelle paikkatietojärjestelmän karttapohjalle. Samantyyppinen paikannustekniikka on käytössä esimerkiksi autojen Tiesuunnitelman rakenteet kohdalleen Tiesuunnittelussa hyödyt ovat samantyyppisiä kuin ojitussuunnittelussa. Maastossa voidaan paikantaa kohdalleen esimerkiksi tarvittavat rummut, ohituspaikat ja muut rakenteet niin uudella tiekohteella, kuin perusparannuksessa. Suunnittelija voi kartoittaa MIKÄ SATELLIITTIPAIKANNUS? navigaattoreissa tai metsästäjille ja muille maastossa liikkujille tarkoitetuissa gps- laitteissa. Metsäkeskuksilla on käytössä Luotsi-paikkatietojärjestelmä, jossa yhdistyy sijaintikoordinaatit ja kiinteistön tiedot omistajatietoineen. Esimerkiksi ojitussuunnittelussa paikkatietojärjestelmään digitoitu ojalinja kohdistuu oikeille kiinteistöille. Järjestelmä mittaa linjan pituuden kunkin kiinteistön osalta koordinaattien avulla, samalla kohdistuvat rummut ja vastaavat kiinteistöille. uuden tielinjan kävelemällä linjaa pitkin ja tallentamalla sijaintinsa gps-laitteelle, josta tielinja siirretään tietokoneruudulle. - Uuden tielinjan paikalleen kartoittaminen helpottuu huomattavasti, Hautamäki arvioi. - Samaten metsätien perusparannuksessa voi rakentamisvaiheessa ottaa tallentimen mukaan ja merkata aiemmin suunnitellut rakenteet kaivinkoneurakoitsijaa varten. - Toimistolla voi keskittyä suunnitelman tarkempaan muokkaamiseen ja tieyksiköiden laskemiseen piirtämisen sijasta, Hautamäki toteaa. Pois ei anneta Maastotallentimia on kahdenlaisia versioita. Pienempi soveltuu lähinnä ojitussuunnitteluun, suurempi maastomikro esimerkiksi tien perusparannussuunnitteluun. Hautamäki ja Mattila eivät enää antaisi maastotallenninta pois. Nykytekniikka on tullut heidän arvionsa mukaan töihin pysyvästi ja paranee koko ajan. - Tärkeintä on asiakaspalvelun helpottuminen, miehet toteavat. Maastossa liikkuvaa toimihenkilöä ei tietotekniikka kuitenkaan korvaa. Kuva: Hannu Ulvinen Kuva: Hannu Ulvinen TIESUUNNITELMAA. Metsänparannusesimies Mika Hautamäki ja kenttäesimies Marko Mattila Kaustisilla. TUOHONKO RUMPU. Kenttäesimies Marko Mattila tiesuunnittelussa.

14 14 Metsä pohjanmaa Teksti: Jussi Pasanen, esittelijä ekemera otettiin käyttöön Kesäkuusta lähtien metsänhoitoyhdistykset ovat voineet lähettää nuoren metsän hoidon ja energiapuun korjuun toteutusilmoituksen sähköisesti metsäkeskuksiin. Etelä-Pohjanmaan metsäkeskukseen sähköisiä ilmoituksia on tullut tätä kirjoittaessa noin 250 kappaletta. Lähes kaikki on käsitelty ja suurin osa myös viety maksatukseen. ekemera on jatkoa metsäkeskuksien sähköisten palveluiden kehittämisessä. Aluksi sähköisesti oli mahdollista tehdä metsänkäyttöilmoitus ja taimikon perustamisilmoitus. Nyt tämä toimintatapa on mahdollista myös nuoren metsän hoidon ja energiapuun korjuun toteutusilmoituksen tekemisessä. Alkuvaiheessa käyttöönottajina ovat olleet metsänhoitoyhdistykset. Lähiaikoina metsäkeskuksissa odotetaan lisää käyttäjiä muiden metsäalan toimijoiden joukosta. Työmenetelmät muuttumassa Metsäkeskuksen sisällä tar- kastajat ja hankekäsittelijät on koulutettu syksyn aikana uuden järjestelmän käyttäjiksi. Samassa yhteydessä mietitään myös uusia malleja toiminnan järjestämiseksi. Perinteisestä paperisten hakemusten tallennuksesta ja paperipinkkojen siirtämisestä esittelyyn ja päätöskäsittelyyn voidaan joiltakin osin luopua. Tilalle on tulossa tarkastajille määritellyt toiminta-alueet ja heidän tekemänään asia- ja karttatarkastus ekemerassa sekä sen jälkeen päätösten esittely ja hyväksyntä. Tämä koko ketju on mahdollista tehdä sähköisesti ekemerassa, ja samalla vältytään paperien postittamisesta paikasta toiseen. Kuva: Pekka Hovila Koulutuspäivä vaatii tarkkaavaisuutta. Mitä metsäkeskusten sähköinen tiedonsiirtopalvelu tekee? Tunnistaa lähettäjät (käyttäjätunnus, salasana) Tunnistaa ja tarkistaa xml-tiedostot (e mki, e tpi, ekemera NMH -hakemus) Tekee koodiarvojen tarkistukset ja geometriatarkistukset kuvioiden sijaintitiedoille Antaa hyväksytyille xml-tiedostoille saapumispäivän Lähettää palauteviestin lähettäjälle. Palauteviestissä käy selville, onko viesti hyväksytysti vastaanotettu vai hylätty Tallentaa kaikki saapuneet xml-tiedostot Mitä nämä asiat tarkoittavat? Xml-tiedosto on tiedonsiirto muoto, jossa sähköistä tietoa vastaanotetaan metsäkeskuksen tiedonsiirtopalvelussa e mki on sähköisesti toimitettu metsänkäyttöilmoitus e tpi on sähköisesti toimitettu taimikon perustamisilmoitus ekemera NMH on sähköisesti toimitettu nuoren metsän hoidon ja energiapuun korjuun hakemus Esimerkit tiedonsiirron palauteviesteistä. Sähköisiä palveluita käyttävät alkuvaiheessa organisaatiot Sähköistä tiedonsiirtoa voivat käyttää ne organisaatiot, jotka ovat rekisteröityneet käyttäjiksi. Rekisteröitymisen yhteydessä annetaan käyttäjätunnukset ja salasanat, joilla palveluun kirjaudutaan. Sähköisen tiedonsiirron käyttäminen vaatii järjestelmää, joka tekee xml-muotoisia siirtotiedostoja. Tämän vuoksi käyttäjiksi voidaan ottaa vain organisaatioita, joilla on mahdollisuus muuttaa järjestelmänsä kirjoittamaan xml-tiedostoja. Kaikki suurimmat metsätalouden organisaatiot ovat ottaneet käyttöönsä sähköisen metsänkäyttöilmoituksen. Sähköisen taimikon perustamisilmoituksen lähettämisen ovat ottaneet käyttöön metsänhoitoyhdistykset ja muutamat metsäyhtiöt. ekemera on ensimmäisenä otettu käyttöön metsänhoitoyhdistyksien kanssa. Alkuvaiheessa ohjelma kehitettiin nuoren metsän hoidon ja energiapuun korjuun hankkeiden vastaanottamiseen. Vuoden 2011 aikana myös suunnitelmallisia hankkeita eli ainakin metsänuudistamisen ja mahdollisesti myös terveyslannoituksen suunnitelmia ja toteutustietoja voi lähettää sähköisesti metsäkeskukseen. ekemera hyödyt Palvelu paranee Postitukset poistuvat Käsittelyaika lyhenee Tulevaisuudessa mahdollisesti saadaan kartta liitteeksi e-kirjepäätökseen Tuet nopeammin Tallennusvirheet vähenevät Toiminta tehostuu Nykyaikainen menetelmä Alkuvaiheen käyttäjinä toimineet metsänhoitoyhdistykset pitävät ekemeraa hyvänä Postituskierrokset maanomistajan, metsänhoitoyhdistyksen ja metsäkeskuksen väliltä poistuvat Hankekierto ja rahaliikenne nopeutuvat

15 Metsä pohjanmaa Teksti: Mikko Syri, Koneistutushankkeen projektipäällikkö Koneistutuksella kohti tehokkaampaa metsänhoitoa 15 Koneellinen maanmuokkaus ennen metsänviljelyä on ollut jo pitkään metsänuudistamisen vakiotoimenpiteitä, mutta taimet istutetaan muokattuun maahan vielä pääosin miestyönä pottiputkea käyttäen. Tämä vakiintunut käytäntö on hitaassa muutosprosessissa, sillä koneellinen metsänistutus yleistyy pienin mutta varmoin askelin. Tulevaisuudessa taimet istutetaan maahan todennäköisesti entistä useammin maanmuokkauksen yhteydessä konevoimin. Kuva: Mikko Syri Kuva: Mikko Syri Koneistutuksen työnlaatu kestää vertailun miestyöhön. Hydraulisesti toimivat tassut tiivistävät maan taimen ympäriltä. Hakkuutähteen ja kantojen korjuu helpottaa koneistutusta huomattavasti. Kuvassa kaksipäinen M-Planter istutuskone. Koneistutusta tehdään tällä hetkellä pääasiassa metsäteollisuusyritysten omistamilla mailla, missä sen osuus yltää parhaimmillaan noin neljännekseen kokonaisistutusmäärästä. Valtakunnan mittakaavassa koneistutuksen osuus on kuitenkin vielä hyvin pieni, sillä koneellisesti istutetaan vain noin viisi prosenttia vuotuisesta istutusmäärästä. Tulevaisuudessa on odotettavissa kasvavaa kysyntää valmiille metsänhoitopalveluille, kuten koneistutukselle, sillä Koneistutushanke Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus toteuttaa yhdessä metsäntutkimuslaitoksen (Metla) kanssa valtakunnallista kolmivuotista metsänistutuksen koneellistamishanketta (Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon Koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto). Hankkeen tavoitteena on koneistutuksen laaja käyttöönotto yksityismetsissä ja koneellisen metsänistutuksen edistäminen osana kannattavaa puuntuotantoa ja koneyrittämistä. Hankkeen kohderyhmänä ovat metsänhoitoyhdistykset, metsäpalveluyritykset, koneyrittäjät ja taimituottajat. Suurimpana hyödynsaajana ovat metsänomistajat. metsätalouden työvoimapulan arvioidaan kärjistyvän lähivuosina metsureiden eläköityessä. Lisäksi metsänomistajarakenne muuttuu. Yhä useampi metsänomistaja on entistä etäämpänä metsäomaisuudestaan, niin fyysisesti kuin henkisestikin. Seurauksena on metsänomistajien omatoimisuuden hiipuminen. Metsänuudistamisen koneellistaminen on teknisesti mahdollista, ja sen käyttöönotto yksityismetsätaloudessa on ensiarvoisen tärkeää hyvän Pilottihankkeita toimintamallien löytämiseksi Istutuskausien aikana hankkeen toimenpiteisiin kuuluu pilottihankkeiden toteuttaminen. Pilottihankkeet toteutetaan yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten, koneyrittäjien ja taimituottajien kanssa. Tavoitteena on löytää toimivat ja kustannustehokkaat käytännön toimintamallit kunkin pilottihankkeen toimintaympäristössä. Yhteistyö toimijoiden kesken on oleellista, sillä laadukas ja tehokas uudistamisketju vaatii ketjun jokaisen toimijan sopeutumista uusiin käytäntöihin. metsänhoidon ja metsätalouden kannattavuuden ylläpitämiseksi. Istutustyön koneellistaminen mahdollistaa tarjolla olevan miestyövoiman kohdistamisen entistä enemmän taimikonhoitotöihin ja muihin metsänhoitotehtäviin, joiden koneellistaminen on erityisen haastavaa tai mahdotonta. Laitevalmistajissa kolmen kopla Koneistutuksen työnlaatu on nykyisillä koneilla hyvä, ja koneistutuksesta viime aikoina saadut kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Tästä huolimatta myös haasteita riittää. Kustannustehokkuuden nostaminen ja ammattitaitoisen työvoiman saaminen koneen ohjaamoon ovat näistä eräitä. Lisäksi koneistutus edellyttää koko uudistamisketjun ja sen eri toimijoiden mukautumista uuteen toimintamalliin. Koneistutuslaitteita markkinoi tällä hetkellä kolme eri laitevalmistajaa: Bracke (Bracke Forest Ab), M-Planter (M-Planter Oy) sekä Risutec (Risutekniikka Ky). Toiminta-ajatus on kaikissa laitteissa sama: maanmuokkauksen ja istutuksen yhdistäminen yhdeksi työkokonaisuudeksi. Kaivinkoneen puomin päähän liitettävällä laitteella tehdään noin kahdenkymmenen senttimetrin korkuinen laikkumätäs, jonka keskelle laite istuttaa taimen. Koneiden istutusnopeus on tainta tunnissa kohteesta riippuen. Myös kuljettajalla ja oikeilla työtekniikoilla on suuri vaikutus tuottavuuteen. Istutuskausi pitenee Perinteisesti istutuskausi on alkanut keväällä roudan sulettua ja jatkunut juhannukseen saakka. Lisäksi on tehty syysistutusta. Kannattavuussyistä koneellista istutusta tulee tehdä koko sulan maan kauden ajan. Näin ollen istutuskausi pidentyy lähes puolen vuoden mittaiseksi. Biologisia esteitä istutuskauden pidentämiselle ei ole, sillä kesäistutuksista saadut tulokset ovat olleet hyviä. Taimituotantoon istutuskauden pidentymisellä on kuitenkin omat vaikutuksensa. Taimien saatavuuden varmistaminen koko istutuskauden ajalle vaatii taimitarhalta tarkkaa taimierien kasvatussuunnitelmaa ja useampaa kasvatuserää kuin aiemmin. Koneyrittäjälle koneistutus ja pidentynyt istutuskausi tarjoaa mahdollisuuden laajentaa toimintaansa ja tarjota uusia metsänhoidon palveluita kautena, jolloin esimerkiksi hakkuissa on hiljaisempaa. Kohdevalinta tärkeää Kaikki uudistuskohteet eivät sovellu koneistutukseen. Uudistussuunnitelmaa tehtäessä tulisikin huomioida kohteen ominaisuudet ja soveltuvuus koneistutukseen. Puulajeistamme kuusi soveltuu koneistutukseen parhaiten, mutta myös mäntyä ja koivua on kokeiltu onnistuneesti. Koneistutukseen soveltuvat parhaiten mustikkatyypin kivennäismaat ja sitä ravinteikkaammat kasvupaikat, joille kuusi on sopivin puulaji ja mätästys paras maanmuokkaustapa. Runsas kivisyys hidastaa huomattavasti koneellista istuttamista. Uudistussuunnitelman laatimisen yhteydessä tulisikin kartoittaa kohteen kivisyys kivirassia käyttäen, sillä maaperän kivisyyden arviointi pintakivien perusteella on epävarmaa. Mikäli kivisyys on yli 40 %, on kohteen soveltuvuus koneistutukseen kyseenalainen. Hakkutähteiden ja kantojen korjuu helpottaa istutustyötä huomattavasti. Hakkuutähteiden korjuuta voidaan pitää lähes välttämättömyytenä koneistutukselle, sillä sen merkitys työn tuottavuuteen on huomattava. Myös kantojen korjuu nopeuttaa istutustyötä. Lisäksi noston yhteydessä saadaan käsitys maaperän kivisyydestä, ja voidaan varmistua kohteen koneistutuskelpoisuudesta.

16 16 Metsä pohjanmaa Teksti: Martti Kangasniemi, yritysneuvoja Kehittämistoimilla tehoa yritystoimintaan Viimeisen kahden vuoden aikana on Etelä-Pohjanmaalla tehty noin 30 puuyritykselle kehittämiskartoitus. Kartoituksessa käydään läpi yrityksen koko toiminta, listataan kiireisimmät kehittämiskohteet ja tehdään niistä kehittämissuunnitelma. Kehittämissuunnitelma voi sisältää toimintatapojen muutosta ja tehostamista, koulutuksen hankkimista tai investointeja koneisiin, laitteisiin tai muuhun yritystoiminnan kehittämiseen. Suunnitelma helpottaa töiden toteutusta. Kuva: Martti Kangasniemi haussa. Ei kiireisellä yrittäjällä ole tietoja ja aikaa selvittää eri mahdollisuuksia, jatkaa yrittäjä Pasi Hirvelä. Monikäyttöinen suunnitelma Kehittämissuunnitelmia on tehty moneen tarpeeseen. Yleisimmin tarve on ollut nimenomaan yritystoiminnan kehittäminen. Suunnitelmaa on käytetty myös rahoituksen hakemisessa. Sillä voidaan osoittaa, mihin yritys tähtää ja mihin osaan rahoitusta tarvitaan. Joskus suunnitelma on tehty omistajanvaihdosta varten. Analyysistä saatu tuloste antaa hyvän kuvan yrityksen koko toiminnasta. Myyntitilanteessa se toimii hyvin myyntiesitteenä. Yhteenvetoja kehittämistarpeista Metsäkeskuksen yritysneuvojat kirjaavat analyysin tulokset erityisesti tätä varten kehitettyyn PROGRESS - Liiketoiminnan kehittämisjärjestelmään. Yrittäjien tiedot ovat luottamuksellisia, mutta järjestelmästä on mahdollisuus saada myös yhteenvetotietoja esimerkiksi koko toimialasta. Yhteenvetojen perusteella voidaan esimerkiksi suunnata yritysten koulutusta tarpeiden mukaisesti. Yrittäjät Kirsti ja Pasi Hirvelä seuraamassa tilanjakajaseinien hiomista Hirvelä Oy:n tehtaalla. Hiomassa Jarmo Hannuksela (vas.) ja Vesa Hautakorpi. Kehittämistoimien suunnittelu lähtee tarpeiden kartoituksesta Yrityksen kehittämistoimien listaus lähtee tarpeiden kartoituksesta. Kartoituksessa käydään läpi yrityksen koko toiminta ja keskustellaan yritystoiminnan eri osa-alueiden hoitamisesta ja toimintatavoista. Yleensä tämä työvaihe on kestänyt 3-6 tuntia. Ulkopuolista näkemystä toimintaan Kehittämiskartoituksen tekevät yrittäjä ja metsäkeskuksen yritysneuvoja yhdessä. Samalla yrittäjät saavat ulkopuolisen näkemyksiä yritystoiminnan kehittämiseen. - Meillä oli tietty kehittämistarve ja olin myönteisesti yllättynyt, kun asioita käytiin läpi paljon laajemmin. Löydettiin muutamia muitakin kehitettäviä asioita, joita on nyt viety eteenpäin. Yritys on eri ammattilaisten yhteistyön tulos. Siksi luotan ammattilaisiin myös kehittämiseen liittyvissä asioissa. kertoo yrittäjä Pasi Hirvelä. Puusepänliike Hirvelä Oy:lle kehittämiskartoitus ja -suunnitelma tehtiin viime vuonna. kustannusarvio ja ne aikataulutetaan sekä vastuutetaan. - On hyvä että suunnitelmasta tehdään selkeä ja sopivan tavoitteellinen. Se helpottaa toimien toteuttamista, kertoo yrittäjä Pasi Hirvelä Metsäkeskus avustaa kehittämistoimien toteutuksessa Luusi-hankkeessa yritysneuvojat ovat myös avustaneet kehittämistoimien käytännön toteutuksessa. Kehittämistoimista tehdään yhdessä yrittäjän kanssa toimenpidesuunnitelma ja valitaan paras tapa niiden toteuttamiselle. Monesti toimia varten haetaan myös erilaisia yritysrahoituksia. - On hyvä, että metsäkeskukselta saa apua toimien suunnittelussa ja esim. rahoitusten Kehittämistoimiin suunnitelmallisuutta Kehittämissuunnitelma on tehty yleensä 1-2 vuodeksi ja siihen on otettu toiminnan kannalta tärkeimmät kehittämistoimet. Toimille tehdään Kuva: Hirvelä Oy Puusepänliike Hirvelä Oy:n suunnittelemaa ja toteuttamaa julkisen tilan sisustusta.

17 Teksti: Antti Pajula, metsänhoitopäällikkö Pohjanmaan riistanhoitopiirin alueella hirvituhot ovat parinkymmenen viime vuoden aikana pysyneet kohtuullisina suunnitelmallisen hirvikannan hoidon ansiosta, kertoo riistanhoidonneuvoja Juha Heikkilä. 70-luvun lopussa ja 80-luvulla hirvien talvikannat alueella olivat selvästi nykytasoa korkeampia ja tuhojen määrä taimikoissa oli moninkertainen nykyiseen määrään. Metsä pohjanmaa Suunnitelmallinen hirvikannan hoito tuonut tulosta Kuva: Juha Heikkilä 17 Metsänhoitoyhdistys Keskipohjan hirvenmetsästystä harrastava Lohtajan alueneuvoja Maritta Niemi (oikealla) suolistamassa ampumaansa sarvipäätä. Kuva: Antti Pajula Hirvikantaa hoidetaan nykyaikana kiväärin lisäksi myös tietokoneella tehtävillä laskelmilla ja ennusteilla, kertoo riistanhoidonneuvoja Juha Heikkilä Pohjanmaan riistanhoitopiiristä. 90-luvun alussa Pohjanmaan riistanhoitopiiri muutti hirvipolitiikkansa uusien toimihenkilöiden astuessa remmiin. Kun aikaisemmin hirvenmetsästyksessä oli keskitytty aikuisten hirvien ampumiseen, nostettiin vasojen osuus ammutuista hirvistä 90-luvun alussa vähintään puoleen. Hirvipolitiikan muutos pudotti talvehtivan hirvikannan ja samalla metsien hirvituhot selvästi aikaisempaa alhaisemmiksi. Säätämällä aikuisissa hirvissä naaras- ja uroshirvien suhdetta sopivaksi (1,5-2 naarasta yhtä urosta kohden) on vuotuinen vasatuotto saatu pidettyä korkealla tasolla. Maanomistajia ja muita sidosryhmiä kuullaan Pohjanmaan riistanhoitopiiri aloittaa hirvenmetsästyksen suunnittelun heti vuoden alussa, kun edellisen vuoden kaatomäärät ja metsästysseurojen arviot talvehtivasta hirvikannasta saadaan kentältä. Asiaa puidaan helmikuussa kentällä riistanhoitoyhdistysten kokouksissa riistanhoitopiirin toimihenkilöiden ja kentän metsästäjien kesken. Lisäksi riistanhoitopiiri kuuntelee herkällä korvalla myös metsästäjille tärkeitä sidosryhmiä eli maanomistajia, metsäja maataloushallintoa, tieviranomaisia, luonnonsuojelijoita ym. Viime vuosina riistanhoitopiiri on antanut kentälle oman suosituksensa haettavien hirvilupien määrästä ja suositusta on myös noudatettu hyvin. Hirvipankki tuo joustoa Lopullinen hirvikanta ja ennen kaikkea hirvitihentymäalueet selviävät vasta metsästyskauden aikana. Nykyisin riistanhoitopiiri myöntää laskennallisen verotustarpeen päälle ns. hirvipankin, jonka osuus on noin 30 % kaikkien hirvilupien määrästä. Mikäli hirvitiheys metsästyksen aikana jollakin alueella todetaan korkeaksi, avataan hirvipankki metsästäjien omalla päätöksellä ja tihentymiä voidaan harventaa. Jos alueen hirvikanta taas onkin pienempi, voidaan hirvipankki jättää avaamatta. Syksyn 2010 hirvijahti lähtenyt liikkeelle hyvin Syksyllä 2009 Pohjanmaan riistanhoitopiirin alueella kaadettiin 4403 hirveä. Vuodelle 2010 on hirvilupia myönnetty kaikkiaan 4713 kpl, joka 50 %:n vasakaato-osuudella mahdollistaisi noin 6300 hirven kaatamisen. Juha Heikkilä ennustaa, että hirviä ammutaan kuluvana syksynä kpl. Tällä kaatomäärällä hirvikanta kääntyisi lievään laskuun. Rannikon läheisyydessä eniten tuhoja Pohjanmaan riistanhoitopiirin alueella metsien hirvituhot ovat viimeisen viiden vuoden aikana keskittyneet rannikon läheisyyteen. Etelä-Pohjanmaan puolella tuhoja on ollut eniten Isojoella, Karijoella, Teuvalla, Jurvassa ja Laihialla. Vuonna 2010 hirvituhoarvioita on tehty poikkeuksellisen paljon Kurikassa. Keski-Pohjanmaalla taas eniten tuhoja on korvattu Kälviällä ja Kannuksessa. Metsäntutkimuslaitoksen selvitys viiden viimeisen vuoden hirvivahinkotaimikoista kertoo sen, että Pohjanmaan riistanhoitopiirissä on onnistuttu välttämään metsien hirvituhot naapuripiirejä selvästi paremmin. Lähde Metsäntutkimuslaitos.

18 18 Metsä pohjanmaa Teksti: Antti Pajula, metsänhoitopäällikkö Kesämyrskyt kaatoivat m 3 puuta Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla Kuva: Mauri Hyytiä Sylvin päivän (8.8) myrsky teki pahaa jälkeä Lestijärven rantametsissä. Kesä 2010 jäi Suomessa historiaan lämpöennätysten kesänä, mutta valitettavasti myös erittäin pahana metsien myrskytuhokesänä. Hellekesän trombit ja syöksyvirtaukset kaatoivat koko maassa puuta syyskuun puolessa välissä tehtyjen arvioiden mukaan yli 4,5 miljoonaa kuutiometriä. Alueittain pahimmin koeteltiin Keski-Suomen ja Etelä-Savon metsäkeskusalueiden metsiä. Molempien metsäkeskusalueiden myrskytuhot nousevat noin 1,5 miljoonaan kuutiometriin puuta. Pahin kuntakohtainen myrskytuho iski Keski-Suomen Konnevedelle, jossa puuta kaatui noin m 3. Koko maassa joudutaan myrskytuhojen jäljiltä uudistamaan metsiä viljelemällä noin hehtaaria. Metsätoimihenkilöiden arviot metsäkeskusalueen myrskytuhoista kunnittain: - Lestijärvi m 3 - Ähtäri m 3 - Kaustinen m 3 - Perho m 3 - Soini m 3 - Halsua m 3 - Veteli m 3 - Lehtimäki/Töysä m 3 - Kurikka m 3 - Muut kunnat m 3 Metsäkeskusalue yht m 3 Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla päästiin myrskytuhojen osalta tällä kertaa keskimääräistä helpommalla. Syyskuun puolessa välissä tehtyjen arvioiden mukaan puuta kaatui Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella noin kuutiometriä, ja metsää joudutaan myrskyjen seurauksena uudistamaan viljelemällä noin 250 hehtaaria. Tuhoista kaksi kolmannesta kohdistui Keski- Pohjanmaalle ja yksi kolmannes Etelä-Pohjanmaalle. Kuva: Mauri Hyytiä Ensimmäinen tuho Kaustisella Koko maan ensimmäinen syöksyvirtaus iski maanantaina 26.7 Kaustisen keskustaan ja teki tuhoa keskellä asuttua taajamaa. Kaustisen syöksyvirtauksen tuhoalue oli pinta-alaltaan kuitenkin melko pieni, mutta teetätti paljon ylimääräistä työtä, koska tuhon kohteeksi joutui tiheästi asuttu alue. Myrskyn jälkeen on oltava asialla. Pääosa kesän 2010 myrskypuista on jo korjattu. Asta-myrskyssä Keski-Pohjanmaalle hajakaatoja Seuraavaa myrskyä jouduttiin odottamaan neljä päivää. Koko valtakunnassa selvästi pahimmat tuhot aiheuttaneen Asta-myrskyn hännät ulottuivat Kaakkois-Suomen, Etelä-Savon ja Keski-Suomen kautta Keski-Pohjanmaalle. Perjantaina 30.7 riehunut Asta-myrsky aiheutti hajakaatoja lähinnä Perhossa, Halsualla, Vetelissä ja täydensi vielä Kaustisen tuhoa. Lahja riehui Suomenselällä Reilun viikon kuluttua Astamyrskystä vuorossa olivat Suomenselän metsät. Lauantaina 7.8 Lahja-myrsky sai vauhtia Ähtärinjärven selältä ja iski pahasti Itä-Ähtärin metsiin. Hajakaatotuhoja Lahja-myrsky aiheutti myös Soinin, Lehtimäen ja Töysän metsiin. Sylvi aiheutti pahimmat tuhot Lestijärvellä Seuraavana päivänä eli sunnuntaina 8.8 metsäkeskusalueen pahimmat myrskytuhot tulivat Lestijärven metsiin. Sylvi-myrsky otti vauhtia Lestijärven selältä ja teki pahaa tuhoa Lestijärvellä ja Pohjois- Pohjanmaan puolella Reisjärvellä. Lestijärvellä myrskyn voimaa kuvaa se, että maata myöden meni jopa taimikkovaiheen metsiä. Puunkorjuu sujunut hyvin Myrskypuiden korjuu on sujunut olosuhteet huomioon ottaen hyvin. Pääosa myrskypuista on jo korjattu. Hajakaatoja toki korjataan ainespuuksi ja polttopuuksi vielä pidempään ja osa hajakaadoista jää kokonaan korjaamatta metsiin. Myrskypuu on saatu kaupaksi puun ostajille hyvin. Onni onnettomuudessa oli se, että metsäteollisuudella oli pulaa puusta myrskytuhon sattuessa. Keski-Suomessa ja Etelä- Savossa tuhot olivat niin suuria, että myrskypuuta korjataan runsaasti vielä 2011 vuoden puolella. Pelkästään Konneveden kunnassa oli kiivaimmassa puunkorjuuvaiheessa syyskuun alussa töissä myrskytuhosavotoilla yli 100 monitoimikonetta. Myrskytuhot aiheuttivat Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella 2-3 miljoonan euron suuruiset vahingot. Vahingot muodostuvat metsään korjaamatta jäävistä puista, myrskytuholeimikoiden puunkorjuun kallistumisesta, korjattujen puiden tukkiosuuden alenemisesta (kantoihin jäävä ylimääräinen puu, puiden pirstoutuminen ja sinistyminen) ja nuorien metsien odotusarvotappiosta. Vain noin 25 %:lla metsänomistajista on myrskytuhot korvaava vakuutus, joten ylivoimainen valtaosa tappioista jää metsänomistajien kontolle.

19 Teksti: Antti Pajula, metsänhoitopäällikkö Metsä pohjanmaa 19 Virustauti nujertamassa ruskomäntypistiäiset Jo kesällä 2008 havaittiin Keski- ja Etelä-Pohjanmaan mäntymetsissä merkittäviä ruskomäntypis- tiäisen aiheuttamia neulastuhoja. Tuhoalueiden suuruus arvioitiin vuonna 2008 vähintään hehtaarin suuruiseksi. Tuhot olivat pistemäisiä, muutaman sadan hehtaarin kokoisia alueita. Tuho- pesäkkeitä havaittiin mm. Kaustisilla, Vetelissä, Ullavalla, Evijärvellä, Lappajärvellä sekä Jalasjär- ven ja Kauhajoen eteläosissa. Kuva: Keijo Aho Luontoäiti hoiti lopulta asiat kuntoon. Loppukesän tuulet ja sateet huuhtovat virukseen kuolleet toukat lopulta maahan. Kesällä 2009 ruskomäntypistiäistuhot laajentuivat kaikkien yllätykseksi monikymmenkertaisiksi. Eriasteista ruskomäntypistiäistuhoa arvioitiin vuonna 2009 esiintyneen hehtaarin alueella eli %:lla koko metsäkeskusalueen metsäpinta-alasta. Tuhot muuttuivat pistemäisistä pesäkkeistä laajoiksi yhtenäisiksi alueiksi ja laajenivat reunoiltaan jopa kymmeniä kilometrejä. Syksyllä 2009 metsäkeskus ja metsänhoitoyhdistykset organisoivat neulasnäytteiden oton. Metsäntutkimuslaitos tutki talvella 2009/2010 kaikkiaan 43 Keski- ja Etelä- Pohjanmaalta otettua näytettä. Näytteiden perusteella ennustettiin, että ruskomänty- pistiäistuhot tulevat jatkumaan myös vuonna Osalla aluetta (Kaustinen, Veteli), tuhojen ennustettiin lähes loppuvan, mutta toisaalta syönnin ennustettiin leviävän edelleen kokonaan uusillekin alueille. Vuonna 2010 tuhot lievempiä kuin edellisvuonna Ruskomäntypistiäistoukkien neulasten syönti alkoi vuonna 2010 toukokuun lopussa. Kesäkuun puolessa välissä syönti alkoi selvästi näkyä männiköissä. Maantieteellisesti syönti eteni hyvin pitkälle metsäntutkimuslaitoksen tekemän ennusteen mukaan. Keski-Pohjanmaalla niillä alueilla (Kaustinen, Veteli ja Ullava), joilta tuhot vuonna 2008 lähtivät liikkeelle, oli hyvin hiljaista. Näissä kunnissahan luontainen virustauti oli lähtenyt liikkeelle jo heinäkuussa Myös Keski- Pohjanmaan länsiosissa Lohtajalla, Kannuksessa ja Kälviällä syönti oli edellisvuotta vähäisempää. Sen sijaan Keski-Pohjanmaan itäosan kunnissa (Halsua, Perho ja osittain Toholampi ja Lestijärvi) syönti lähti voimakkaana liikkeelle ja laajeni myös kokonaan uusillekin aikaisemmin syömättömille alueille. Etelä-Pohjanmaan puolella toukkien syönti alkoi käytännössä kaikilla niillä alueilla, joilla tuhoja oli tavattu vuonna Alajärven suunnasta tuhot etenivät etelään Soiniin ja Lehtimäelle. Jalasjärvellä ja Kauhajoella tuhot etenivät edellisvuodesta kymmeniä kilometrejä pohjoisen suuntaan. Lisäksi pistemäisiä syöntihavaintoja tehtiin Ähtäristä, Alavudelta, Nurmosta, Seinäjoelta ja Lapualta. Toukat laiskoja Jo kesäkuun puolessa välissä useat kentän metsäammattilaiset totesivat, että toukat ovat jollakin tavalla laiskempia kuin vuonna 2009, ja syönti eteni totuttua hitaammin. Ensimmäiset varmat havainnot virustaudista tehtiin jo ennen juhannusta ja heinäkuun alussa niitä tuli jo lukuisia. On erittäin todennäköistä, että virustauti levisi heinäkuussa jo koko tuhoalueelle. Monin paikoin sateet ja tuulet pudottivat viruksen tappamat toukat nopeasti puista maahan ja toukat vain katosivat ja syönti loppui yllättäen kesken. Myönteinen tieto on myös se, että luontaista virusta tavattiin jopa alueilta, joihin toukkien syönti eteni ensimmäisen kerran vuoden 2010 kesällä. Yhteenvetona kesän 2010 ruskomäntypistiäistuhoista voi todeta, että tuhoalueiden puustot ovat tällä hetkellä pääsääntöisesti selvästi paremmassa kunnossa kuin vuosi sitten. Metsäammattilaisilla on nyt vahva usko siitä, että vuosina metsäkeskusalueen mäntymetsiä kohdannut poikkeuksellisen paha ruskomäntypistiäistuho alkaa olla ohi. Edellisen kerran yhtä pahaa ruskomäntypistiäistoukkien syöntiä on ollut koko Etelä- Suomen mäntymetsissä luvun alkuvuosina. Kesällä 2011 tuhojen uskotaan olevan enää lieviä tai niitä ei tavata enää ollenkaan. Kuva: Keijo Aho Terveet toukat syövät innolla männyn neulasia. Kuva: Keijo Aho Jokin on vialla. Toukat muuttuvat laiskoiksi ja niiden päät alkavat roikkua. Oheisissa kuvat kertovat virustaudin etenemisestä ruskomäntypistiäisen toukissa. Kuvat on otettu Perhossa kesä-heinäkuussa 2010.

20 20 Metsä pohjanmaa Teksti: Jaakko Liinamaa, metsätaloustarkastaja Kuva: Lauhansarven arkisto Luontoelämyksiä Lauhanvuorelta Kansakoulun ympärille on rakentunut sinnikkäällä yrittäjätyöllä luontomatkailukeskus erinomaisilla palveluilla. Lauhansarven matkailukeskuksen isäntänä on toista vuosikymmentä Teppo Toivanen. Tänä aikana entisestä kansakoulun pihapiiristä on sitkeällä työllä muotoutunut kansainvälisen tason luontopalvelukeskus. Lauhanvuoren kansallispuistoon Lauhansarvesta tutustuvat työyhteisöt, kokousryhmät ja muuten vaan seudulla liikkuvat. Pihapiiristä löytyy hotellitason lomahuviloiden lisäksi yhteistyökumppaneina turvehoitoja tarjoava Fysioturve ja Sahtiopisto, jonka suojassa voi perehtyä perinteiseen isojokiseen sahdinvalmistukseen. Yrittäjän sinnikkään ja pitkäjänteisen työn tuloksena toiminta on saanut uskottavuutta ja hyvin hoidetut vaativat tilaisuudet kuten esimerkiksi perhejuhlat ovat auttaneet toiminnan kehittämistä. - Meidän tärkein asiamme on hyvä ruoka. Se on kaiken kivijalka ja sen ympärille rakentuu kaikki muu palvelutoiminta, Toivanen kertoo. - Majoitustoiminnan hoidamme itse, mutta ohjelmista ryhmille vastaavat paljolti yhteistyötahot, joita ovat esimerkiksi elämysoppaat, moottorikelkan vuokraajat ja muut luontomatkailuyrittäjät. Mielikuvitus rajana Kuva: Jaakko Liinamaa Lauhansarven isännän töihin kuuluu kaikkea. Kuvassa on isäntä Teppo Toivanen lakaisemassa ensilumia uuden Hukkala-nimisen lomahuvilan portailta. Luontokeskuksen palvelutarjontaa rajoittaa vain erilaisten aktiviteettien kysyntä. -Perinteisissä jalan ja suksin tehtävissä retkissä yhteistyötahomme on kansallispuiston pääopas metsänhoitaja Ismo Nousiainen. Moottorikelkka ja mönkijäpuolelle yhteistyökumppanit on myös olemassa. - Mutta varsinkin mönkijäpuoli on reitistöjen puutteessa hankalaa. Käytössämme on sorakuoppia mönkijätestailuun, jos asiakkaamme sellaista toimintaa tahtoo. Moottorikelkoilla sen sijaan voi lähteä ajelemaan reitistöille moneen suuntaan. Kansallispuistoon moottoripelit luonnollisesti eivät kuulu, Toivanen tähdentää. - Elämysoppaamme ovat usein mukana työyhteisötilaisuuksissa. He järjestävät kaikenlaista puuhaa luonnossa ja me muut vastaamme ruuasta, savusaunomisesta, majoituksesta ja kaikesta muusta huollosta. - Vieraanamme käy noin 200 tilauksen tehnyttä ryhmää vuodessa. Ryhmän koko on keskimäärin 22 henkilöä. - Työllistämme Isojoella 4 henkilötyövuotta aikuisia ja yli 10 opiskelijaa kesätyöntekijöinä. Meille voi tulla palveltavaksi aina kun olemme auki. Esimerkiksi sunnuntaisin meillä on aina kulkijoille lounas tarjolla, Toivanen kertoo. Majoitusta linjaautolliselle Tänä vuonna pihapiiriin on tullut uusia rakennuksia. Sahtiopisto on rakentanut mallastamon ja Lauhansarvi kolme uutta majoitushuoneistoa. - Nyt meillä on käytössä 8 korkeatasoista lomahuvilaa ja yhteensä yli 60 vuodepaikkaa. Pystymme siis kevyesti ottamaan vastaan linja-autokuorman vieraita hotellitasoisiin tiloihin, Toivanen laskee. - Tämä on tärkeä määrä, koska väki liikkuu usein linjaautolla ja reitti suunnitellaan usein majoitusmahdollisuuksien mukaan. Kansallispuiston tärkeintä toimintaa talvella on murtomaahiihto. Alku- ja loppukesällä on paljon retkeilijöitä. Keväällä kansallispuistossa Kuva: Lauhansarven arkisto Yhteistyötahojen avulla Lauhansarven vieraille pystytään järjestämään vaikkapa rekiretki hevosella joulukirkkoon Isojoelle tai muualle lähialueelle. ihaillaan luonnon heräämistä ja vesien liikkeelle lähtöä. Syksyllä taas marjastetaan ja ihaillaan luontoa. Lisäksi syksy on suosittua kokousaikaa luontokeskuksen monipuolisissa kokoustiloissa. Samaan yrityskokonaisuuteen kuuluu myös läheinen kirkasvetinen Kangasjärvi kesämajoitusmökkeineen. - Kangasjärvi on seutukunnan uimakeidas kesäisin ja myös talvisin avantouinnin muodossa. Viime kesänä siellä pidettiin myös perhokalastuksen suomenmestaruus- naali, Toivanen muistuttaa. Lauhanvuoren kansallispuisto Kauhajoen,Isojoen ja Honkajoen rajamailla Pinta-ala yli 5000 hehtaaria Perustettu 1982, siihen asti metsätalouskäytössä Korkein kohta 231 metriä merenpinnan yläpuolella; paikalla näkötorni Rinne pysäyttää saderintamia; siitä runsaat pohjavesivarat Isojoen ja Kyrönjoen latvapurot alkavat Lauhanvuorelta Luontomatkailuyrittäjiä puiston reunoilla 20 v