Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunginhallitus, suunnitteluasiat Asianro 5900/02.08/2015

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) 55 Asianro 5900/02.08/2015 Palvelualoitteen kokeilusta päättäminen Taustaa Kuopion kaupungin valtuustossa hyväksyttiin Palvelu- ja hankintaohjelma Kuopion kaupungin palvelu- ja hankintalinjaukset Ohjelman kohdassa 5.1 Monituottajamalli ja kumppanuus sanotaan, että selvitetään palveluhaastemallin ns. palvelualoitteen käyttöönotto. Palvelualoite nimitystä käytetään jatkossa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2016 talousarvion sekä taloussuunnitelman vuosille Talousarviokirjaan sisältyy valtuustoon nähden sitova tavoite, että kaupungilla on valmius palvelualoitteen kokeiluun. Palvelualoitetta on käsitelty seuraavasti: kaupunginjohtajan johtoryhmä yhteistyötoimikunta kaupunginhallituksen suunnittelukokous kaupunginjohtajan johtoryhmä kj:n viikkopalaveri Juridinen tausta Määritelmä Palvelualoitteesta ei ole Suomessa lainsäädäntöä. Sovellettavaksi tulevat kuitenkin kuntalain ja hallintolain hallintoa koskevat säädökset sekä yleiset hallintoa koskevat periaatteet. Nämä asettavat kaupungille velvollisuuden kohdella palvelualoitteen tekijöitä yhdenvertaisesti ja käsitellä aloitteet objektiivisesti. Palvelualoitekäytännöllä tarkoitetaan oikeutta tehdä palvelualoite tai pelkkä idea siitä, miten jokin kaupungin toiminto voitaisiin järjestää aloitteentekijän toimesta kustannustehokkaammin ja/tai laadukkaammin kuin se miten nyt järjestetään. Tavoitteet Tarkoituksena on selvittää kokeiluajalla, miten palvelualoitekäytäntö soveltuu Kuopioon. Kokeiluaika olisi saakka eli nykyisen valtuustokauden loppuun. Palvelualoitteen tarkoituksena on lisätä kuntalaisten, kunnan ja yrittäjien keskinäistä vuorovaikutusta sekä luoda uusia ehdotuksia ja ideoita kunnan palvelujen kehittämiseen. Mahdollistaa palveluntuottajien ja kuntalaisten osallistuminen palveluiden suunnitteluun ja toteutukseen.

2 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (2) Vaikutusten arviointi Saadut ideat voidaan hyödyntää omassa palvelutuotannossa vaikka palvelua ei avattaisikaan kilpailulle. Annettu palveluhaaste voi johtaa palvelun avaamisen palvelusetelille. Edistää kustannusten vertailua, parantaa laatua ja lisää kilpailua. Kokeiluajanjakson jälkeen kokeilusta tehdään arviointi ja raportoidaan päätöksentekoon. Saatujen kokemusten ja arvioinnin pohjalta tehdään päätös palvelualoitekäytännön kehittämisestä ja jatkamisesta tai sen lopettamisesta. Palvelun laatu- ja kustannustekijöiden lisäksi seurataan myös sitä, kuinka paljon palvelualoitekokeilu sitoo kaupungin henkilöresursseja. Vaikutukset ihmisiin: - kuntalaisten osallisuus lisääntyy. Vaikutukset yrityksiin: - yritystoiminnan monipuolistumiseen, markkinarakenteeseen ja liiketoimintaan - yritysten kehittymiseen - yritysten osallistuminen julkisiin hankintoihin. Vaikutukset kunnan talouteen ja henkilöstöön: - kunnan henkilöstö pystyy tekemään palvelualoitteen - kunnan tuloksellisuus ja tuottavuus paranee Palvelualoite Ruotsissa Palvelualoitteen käyttöönotto alkoi Ruotsissa 1990-luvulla. Tukholma otti palveluhaastemallin käyttöön ensimmäisenä Ruotsin kuntana. Palveluhaastemenettely alkoi yleistyä todenteolla vasta vuodesta 2007 lukien ja se on nyt käytössä yli 10 % kunnista. Keskimäärin haasteita on ollut kuusi yhtä sellaista kuntaa kohden, joissa haasteoikeus on käytössä. Palveluhaastemenettelyn käyttöönotto on Ruotsin kunnissa täysin vapaaehtoista, eikä siitä ole olemassa mitään säädöksiä eli kunnat voivat vapaasti määritellä palveluhaasteoikeuteen liittyvät pelisäännöt. Ruotsissa luottamuselimissä hyväksytyt palveluhaasteet ovat koskeneet teiden ja katujen kunnossapitopalveluita, vanhustenhuoltoa, kuluttajaneuvontaa, erityisryhmien asumispalveluita, ulkotilojen hoitoa, ruokahuoltoa, ateriapalveluita, vahtimestari yms. toimitilapalveluita, liikuntapalveluita (uimahallit yms.), kirjastotointa, koulu- ja työterveyshuoltoa ja koulupsykologiatoimintaa. Kilpailutetut palvelutehtävät eivät ole aina päätyneet haasteentekijälle, vaan myös muut yritykset/järjestöt ja kunnan omat palveluyksiköt ovat voittaneet kilpailutuksia. Järjestelmän toimivuus Ruotsissa: Menettely on kannustanut kunnan ulkopuolisia palveluntoimittajia palveluinnovaatioiden kehittämiseen.

3 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (3) Osa uusista toimintamalleista voi syntyä kuntalaisten tai kunnan työntekijöiden saamien kokemusten pohjalta, jolloin kuntapalveluja voidaan kehittää vastaamaan paremmin kuntalaisten todellisia tarpeita. Palveluhaasteoikeus nopeuttaa palveluinnovaatioiden saamista markkinatestiin ilman, että yritysten on odotettava kunnan järjestämiä julkisten hankintojen kilpailuttamiskierroksia. Palveluhaastetta kohtaan esitettyä kritiikkiä: Menettelyn on nähty uhkaavan kunnan toimintoihin liittyvää jatkuvuutta ja pitkäjänteistä kehitystyötä sekä lisäävän kuntatyöntekijöiden pelkoa työpaikkojensa puolesta. Aloiteoikeuden antamisen ulkopuolisille yrityksille katsotaan lisäksi rajoittavan kunnan demokraattisesti valittujen luottamuselinten valtaa. Toisaalta on muistutettu, että palveluhaasteoikeus merkitsee vain mahdollisuutta aloitteen tekemiseen ja lopullinen päätöksenteko asiassa on jäänyt edelleen kunnan luottamuselimille. Muualla Suomessa Jyväskylässä palvelualoite otettiin käyttöön kokeiluajaksi. Palvelualoitteita voi kokeiluaikana tehdä kaikista kunnan toimialaan kuuluvista ja omana työnä tehtävistä palveluista ja toiminnosta kuitenkin siten, että ainoastaan kulttuuri- ja liikuntapalveluita ja kaupunkirakennepalveluita koskevat palvelualoitteet voivat edetä kilpailutukseen. Jyväskylässä on tullut palvelualoitteet teatterin ulkoistuksesta ja kotisairaalatoiminnasta. Asikkalassa palvelualoite on otettu myös käyttöön ja siellä on tullut aloite suomenkielisestä ensiopetuspalvelusta. Palvelualoitetta on käsitelty myös Helsingissä, Hämeenlinnassa, Valkeakoskella ja Hollolassa muttei ole otettu käyttöön. Mitä palvelualoite ei koske lakisääteisiä viranomaistehtäviä strategista johtamista ja toimintaa konserniyhtiöiden ja yhteisöjen toimintaa (konserniyhtiöillä ja yhteisöillä omat päätöksentekoelimet) Kuka voi tehdä palvelualoitteen Palvelualoitteen voi tehdä kunnan jäsen eli o 1) henkilö, jonka kotikuntalaissa (201/94) tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on (kunnan asukas) o 2) yhteisö, laitos ja säätiö, jonka kotipaikka on kunnassa kaupungin työntekijät palvelualoitteen tekijällä, tulee itsellään olla aie ja valmius ryhtyä toteuttamaan aloitteen kohteena olevia palveluja. Miten palvelualoite tehdään Palvelualoite tehdään kirjallisesti ja se toimitetaan kaupungin kirjaamoon joko sähköisesti tai postitse. Kirjallisen palvelualoitteen tulee sisältää:

4 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (4) Aloitteen tekijän nimi ja yhteystiedot Selvitys siitä, mitä aloite koskee ja miten aloitteen tekijän ehdottama palvelu/toiminto olisi kokonaistaloudellisesti edullisempi ja laadukkaampi kuin kaupungin oma palvelu/toiminto Palvelualoite ei saa sisältää liike- ja ammattisalaisuuksia Päiväys ja allekirjoitus Aloitteen käsittely Kun kunta saa aloitteen, se kirjataan ja lähetetään valmisteltavaksi sitä koskevalle palvelualueelle. Arvioidaan oman vastaavan palvelun kustannukset ja laatu ja tehdään vertailu oman ja annetun palveluhaasteen välillä. Toimenpiteistä päättäminen jatketaanko valmistelua tai ei anna aihetta jatkotoimenpiteille tulee tehdä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa. On huomioitava se, että palveluhaasteoikeus merkitsee vain mahdollisuutta aloitteen tekemiseen ja lopullinen päätöksenteko asiassa on kunnan luottamuselimillä. Jos päädytään kilpailuttamaan, tulee palvelualoitetta käsittelevän tahon esittää sitä omalle päätöksentekoelimelle johto- ja toimintasääntöjen sekä hallintolain mukaan. Kilpailutus Julkisuus Kilpailutus tehdään hankintalain mukaan. Tarjouskilpailuun voivat osallistua kaikki kiinnostuneet ja soveltuvat toimijat aloitteen tekijän lisäksi. Palvelusopimus tehdään tarjouskilpailun voittajan kanssa. Huom. Palvelualoitemenettely ei ole osa hankintaprosessia. Tehdyt aloitteet ja niiden vastaukset julkaistaan kaupungin nettisivuilla. Valmistelija Tiina Tiihonen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Hankintasuunnittelija Tiina Tiihonen esittelee asiaa kokouksessa. Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta Kh. esittää kv:lle, että se hyväksyy palvelualoitekokeilun otettavaksi käyttöön valtuustokauden loppuun saakka. Päätös Hankintasuunnittelija Tiina Tiihonen selosti asiaa kokouksessa. Merkittiin, että aikuissosiaalityön ja työllistymispalvelujen päällikkö Pirjo Oksanen ja projektipäällikkö Laura Itkonen olivat kokouksessa läsnä asiaa käsiteltäessä. Tiina Tiihonen, Pirjo Oksanen ja Laura Itkonen poistuivat kokouksesta selostuksen jälkeen. Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta muutti kokouksessa päätösehdotuksen kuulumaan seuraavasti:

5 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Kh. esittää kv:lle, että se hyväksyy palvelualoitekokeilun em. mukaisesti otettavaksi käyttöön valtuustokauden loppuun saakka. Keskustelun kuluessa jäsen Erkki Virtanen esitti jäsen Hetti Rytsyn kannattamana, että päätösehdotus hylätään. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu muutosehdotus, josta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti äänestettäväksi asiassa siten, että ne, jotka ovat palvelualuejohtaja Markku Tervahaudan tekemän muutetun päätösehdotuksen kannalla äänestävät JAA ja ne, jotka ovat jäsen Erkki Virtasen tekemän ehdotuksen kannalla äänestävät EI. Äänestysehdotus hyväksyttiin. Nimenhuutoäänestyksellä suoritetussa äänestyksessä annettiin 9 jaa-ääntä (Auvinen, Berg-Väänänen, Kantanen, Pulkkinen, Reijonen, Röppänen, Saukko, Tolppanen ja Raninen) ja 2 ei-ääntä (Rytsy ja Virtanen), joten kaupunginhallitus oli hyväksynyt palvelualuejohtaja Markku Tervahaudan tekemän muutetun päätösehdotuksen. Merkittiin, että valtuuston puheenjohtaja Markku Rossi poistui kokouksesta asiakohdan käsittelyn jälkeen.

6 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (6)