Kokoustiedot. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (56) Kaupunginvaltuusto. Aika maanantai klo 16:00-17:45

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (56) Julkinen Kokoustiedot Aika maanantai klo 16:00-17:45 Paikka Valtuusto-virastotalo, valtuustosali, Suokatu 42 Saapuvilla olleet jäsenet Markku Rossi, puheenjohtaja (Suomen Keskusta) Sari Raassina, 1. varapuheenjohtaja (Kansallinen Kokoomus) Irja Sokka, 2. varapuheenjohtaja (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Sirpa Alho-Törrönen (Kansallinen Kokoomus) Marja Berg (Vihreä liitto) Björn Cederberg (Suomen Kristillisdemokraatit) Aleksi Eskelinen (Suomen Keskusta) Pirjo Eskelinen (Perussuomalaiset) Ritva Hakulinen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue), varajäsen Pirjo Hentelä-Aho (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Marja-Leena Hublin (Vihreä liitto) Isto Huttunen (Perussuomalaiset) Jorma Häiväläinen (Suomen Keskusta) Atik Ismail (Vasemmistoliitto) Pekka Kaartinen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Tiina Kaartinen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Hannu Kananen (Suomen Keskusta) Pekka Kantanen (Kansallinen Kokoomus) Veijo Karkkonen (Suomen Keskusta) Kalevi Kauhanen (Kalevi Kauhasen valtuustoryhmä) Kalle Keinänen (Vasemmistoliitto) Jaakko Kekoni (Kansallinen Kokoomus), varajäsen Tsega Kiflie (Kansallinen Kokoomus), varajäsen klo Markku Kiljander (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Antti Kivelä (Suomen Keskusta) Kimmo Kivelä (Perussuomalaiset) Hilkka Kontiainen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Riitta Korhonen (Kansallinen Kokoomus), klo Erkki Kukkonen (Kansallinen Kokoomus), varajäsen Jaakko Kosunen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Sirpa Kulin (Perussuomalaiset) Mikko Lankinen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Jaakko Leskinen (Suomen Keskusta), varajäsen Heikki Mensonen (Suomen Keskusta) Sanna Mertanen (Vihreä liitto) Pekka Niiranen (Kansallinen Kokoomus) Marjatta Parviainen (Suomen Keskusta) Anne Paulo-Tuovinen (Vihreä liitto) Sakari Pentikäinen (Suomen Kristillisdemokraatit), varajäsen Esa Pitkänen (Suomen Keskusta) Pekka Pollari (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Jukka Pulkkinen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Pia Punkki (Perussuomalaiset) Varpu Puskala (Suomen Keskusta) Ilkka Raninen (Kansallinen Kokoomus)

2 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (56) Julkinen Saana Rantonen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Minna Reijonen (Perussuomalaiset) Pauli Ruotsalainen (Perussuomalaiset) Hetti Rytsy (Suomen Keskusta) Olli-Pekka Ryynänen (Kansallinen Kokoomus) Kaija Räsänen (Perussuomalaiset) Krista Rönkkö (Perussuomalaiset) Neeta Röppänen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Annu Saukko (Suomen Keskusta) Jukka Savolainen (Kansallinen Kokoomus) Leila Savolainen (Suomen Keskusta) Markku Söderström (Vasemmistoliitto) Pirkko-Liisa Piironen (Kansallinen Kokoomus), varajäsen Veikko Tiihonen (Kansallinen Kokoomus) Tapio Tolppanen (Suomen Keskusta) Taisto Toppinen (Kansallinen Kokoomus) Erkki Virtanen (Vasemmistoliitto) Keijo Voutilainen (Suomen Keskusta) Eero Wetzell (Kansallinen Kokoomus) Veera Willman (Vihreä liitto), varajäsen Poissa olivat esteen ilmoittaen seuraavat jäsenet Iris Asikainen Harri Auvinen Nelli Berg-Väänänen Markku Huttunen Allu Koskinen Anna Olkkonen Tero Taipale Puheenjohtaja oli kutsunut heidän tilalleen seuraavat esteettömät varajäsenet Ritva Hakulinen - Simonen Pirjo estynyt Veera Willman Jaakko Kekoni - Luostarinen Marko estynyt Sakari Pentikäinen Erkki Kukkonen - Heinonen Upi estynyt Jaakko Leskinen Pirkko-Liisa Piironen Poissa oli estettä ilmoittamatta Tolonen Pauli, eikä hänellä ollut varajäsentä Muut saapuvilla olleet Petteri Paronen, kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen, palvelualuejohtaja Markku Tervahauta, palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas, palvelualuejohtaja Raija Korhonen, viestintäpäällikkö Heikki Vienola, kaupunginsihteeri pöytäkirjanpitäjä

3 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (56) Julkinen Asiat Allekirjoitukset Markku Rossi puheenjohtaja Heikki Vienola pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Kuopiossa, kaupunginkansliassa Atik Ismail Neeta Röppänen Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Kuopiossa, , kaupungintalon ala-aulan palvelupisteessä, Tulliportinkatu 31 Heikki Vienola Pöytäkirjanpitäjä Muutoksenhakukiellot Kuntalain 91 :n mukaan ei kunnallisvalitusta voi tehdä :ien , ja 115 osalta, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitukset Pöytäkirjaan liitetään valitusosoitus :ien 105, osalta liite K seuraava valitusosoitus :ien 105 (palvelutuottajan valinta) osalta liite D ja seuraava valitusosoitus :n 105 (palvelutuottajan valinta) osalta liite C

4 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (56) Julkinen Käsitellyt asiat Nro Liite/ viite* Otsikko Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat 6 Sivu Jynkän koulun ja Karttulan koulun rakentaminen elinkaarimallilla, toteutuksen käynnistäminen ja siihen liittyvät sopimus- ja omistusjärjestelyt Lausuntopyyntö hallituksen linjauksista itsehallintojaon perusteiksi ja SOTE-uudistuksen askelmerkeiksi Kuopion kaupunkirakenne 2030-luvulle Kuopion maapoliittinen ohjelma Palvelualoitteen kokeilusta päättäminen Kuopion Energia Oy:n takausprovisioiden muuttaminen Itä-Kallaveden vesiosuuskunnan lainantakauksen jatkaminen Omavelkaisen takauksen myöntäminen Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry:lle Talousarviomuutokset vuodelle Poistosuunnitelman perusteiden muuttaminen Valtuustoaloite - Peruuttamattomien aikojen maksujen poisto terveydenhuollosta 49 Muutoksenhaku 105 ja Liite K kuntalain mukainen valitusosoitus (Palvelutuottajan valinta) 105 (Palvelutuottajan valinta) Liite D valitusosoitus markkinaoikeudelle / 54 Liite C hankintaoikaisuohje / kaupunginvaltuusto 56

5 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (56) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätösehdotus Puheenjohtaja Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Kokous todettiin yksimielisesti laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

6 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (56) Pöytäkirjantarkastajat Päätösehdotus Puheenjohtaja Kv. valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa tarkastamaan kaupunginvaltuuston pöytäkirjan. Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin yksimielisesti valtuutetut Atik Ismail ja Neeta Röppänen.

7 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (56) 105 Kaupunginhallitus Asianro 8582/ /2014 Jynkän koulun ja Karttulan koulun rakentaminen elinkaarimallilla, toteutuksen käynnistäminen ja siihen liittyvät sopimus- ja omistusjärjestelyt Päätöshistoria Kaupunginhallitus Konserniohjausjohtaja Janne Airaksinen Omistajaohjaus ja hankintojen koordinointi päätti valtuuttaa Kuopion Tilakeskuksen käynnistämään Jynkän koulun ja Karttulan koulukeskuksen elinkaarihankkeen hankintaprosessin ja päätti myös, että hankintakokonaisuus tuodaan kilpailutuksen jälkeen kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Kuopion kaupunki on pyytänyt päivätyllä hankintailmoituksella osallistumishakemuksia Kuopion elinkaarihanke 2 -palvelun tuotannosta. Hankekokonaisuus käsittää Jynkän koulun ja Karttulan koulun uudisrakennusten toteuttamisen elinkaarihankkeena. Hankkeen hankintamenettelynä on kilpailullinen neuvottelumenettely, jossa osallistumishakemukset jätettiin klo Määräaikaan mennessä saapui 5 osallistumishakemusta: Skanska Talonrakennus Oy YIT Rakennus Oy ja Caverion Suomi Oy Lemminkäinen Talo Oy NCC Rakennus Oy Lujatalo Oy Kaikki osallistumishakemuksen jättäneet ehdokkaat valittiin tarjoajiksi ja alustava tarjouspyyntö toimitettiin Ensimmäiset neuvottelut tarjoajien kanssa käytiin , jonka jälkeen Skanska Talonrakennus Oy, NCC Rakennus Oy ja Lujatalo Oy vetäytyivät hankkeen tarjouskilpailusta. Kilpailullinen neuvottelumenettely jatkui kahden palveluntarjoajan kanssa ja tarjouspyyntö liiteaineistoineen toimitettiin tarjoajille Hankekokonaisuuden neuvotteluvaihe päättyi Lopulliset tarjoukset tuli jättää klo mennessä. Tarjouksen jättivät YIT Rakennus Oy/Caverion Suomi Oy ja Lemminkäinen Talo Oy. Tarjoukset olivat tarjouspyynnön mukaisia. Tarjouspyynnössä oli asetettu hankinnalle vähimmäisvaatimuksia, jotka koskivat muun muassa

8 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (56) 105 teknisiä vaatimuksia toiminnallisia vaatimuksia energiatehokkuutta suunnitteluryhmän pätevyyttä ja kokemusta kunnossapidon PTS-suunnitelman sisältöä suunnittelun ja rakentamisen projektisuunnitelman sisältöä ylläpidon ja palveluiden projektisuunnitelman sisältöä Molempien tarjoajien tarjoukset täyttivät tarjouspyynnön mukaiset vähimmäisvaatimukset. Tarjousten valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus, josta 30 % muodostuu laadusta ja 70 % hinnasta. Laatuarvioinnin on suorittanut 26 henkilön muodostama arviointiryhmä. Arviointi on toteutettu tarjouspyyntöaineistoon perustuen. Laatupisteiden maksimimäärä kummankin kohteen osalta on 100 pistettä, yhteensä siis 200 pistettä. Laatuarvioinnissa käytetyt vertailuperusteet on kuvattu yksityiskohtaisesti erillisessä viiteaineistossa. Laadun vertailuperusteiden pääkohdat ovat Painoarvo Suunnitteluratkaisu 60 Toiminnallisuus (40) - sisätilat [30] - piha- ja ulkoalueet [10] Arkkitehtoniset ratkaisut (10) Muuntojoustavuus ja akustiset ratkaisut (10) Toteuttamisen arviointi 30 Suunnittelun ja rakentamisen toteutus (10) Ylläpidon ja palveluiden toteutus (10) PTS-investointisuunnitelma (10) Vastaavien henkilöiden kokemus 10 Yhteensä 100 Tarjousten hintaosat annettiin erillisissä kirjekuorissa ja ne avattiin Kuopion Tilakeskuksella järjestetyssä kokouksessa vasta, kun vähimmäis-

9 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (56) 105 vaatimusten tarkastus ja laatuvertailu oli suoritettu. Tarjoushinta annettiin molempien kohteiden (Jynkkä ja Karttula) osalta omilla hintalomakkeillaan. Tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuhintana käytetään laskennallista hintaa, joka muodostuu Jynkän ja Karttulan koulujen yhteenlasketuista kohdekohtaisista urakkahinnoista kiinteistö- ja siivouspalveluiden hinnoista 20 vuoden mittaiselle palvelujaksolle tarjotun kulutusmäärän perusteella arvioiduista energiakustannuksista 20 vuoden mittaiselle palvelujaksolle sekä PTS-investointien hinnoista 20 vuoden palvelujaksolle Vertailussa käytetty tarjoushinnan nykyarvo laskettiin seuraavalla kaavalla: NPV (tarjous) = NPV1 + NPV2 missä: NPV1 = NPV2 = KH1 = KH2 = PH1 = PH2 = Jynkän koulun tarjoushinnan nykyarvo = KH1 + PH1 + PTSH1 Karttulan koulun tarjoushinnan nykyarvo= KH2 + PH2 + PTSH2 Jynkän koulun tarjottu rakennusurakan kokonaishinnan nykyarvo Karttulan koulun tarjottu rakennusurakan kokonaishinnan nykyarvo Jynkän koulun vuosittaisten kiinteistö- ja siivouspalveluiden ja energiakustannusten nykyarvo, energiakustannukset painotettuna kertoimella 1,5 Karttulan koulun vuosittaisten kiinteistö- ja siivouspalveluiden ja energiakustannusten nykyarvo, energiakustannukset painotettuna kertoimella 1,5 PTSH1 = Jynkän koulun vuosittaisten PTS-investointien nykyarvo, painotettuna kertoimella 1,15 PTSH2 = Karttulan koulun vuosittaisten PTS-investointien nykyarvo, painotettuna kertoimella 1,15 Tarjousten lopulliset kokonaistaloudellisen edullisuuden mukaiset vertailuhinnat laskettiin seuraavalla kaavalla: H L NPV ( tarjous ) 1 0, 3 M missä: H = Tarjouksen vertailuhinta NPV (tarjous) = Tarjoushinnan nykyarvo (NPV1 + NPV2) L = Tarjouksen laatupisteet (Jynkän laatupisteet + Karttulan laatupisteet) M = Laatupisteiden maksimimäärä 0,3 = Laadun painoarvo

10 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (56) 105 Sopimus, rahoitus- ja omistusjärjestelyt Tarjousten hinta- ja laatuvertailu eli kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailu on viiteaineistossa. Ylemmässä taulukossa on tarjouksen vertailuhinta, joka on laskettu vain tarjouksen pisteytystä varten. Alemmassa taulukossa tarjoushinnat on esitetty vuoden 2015 hintatasossa. Nämä hinnat kuvaavat palveluntuottajalle maksettavia hintoja vuoden 2015 hintatasossa. Tarjousten laatuvertailun perustelut ovat viiteaineistossa. Viiteaineistot ovat ennen kaupunginvaltuuston päätöksen tekemistä ei-julkista tietoa (laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 6 ja 7 ), joten luottamushenkilön ei tule antaa siitä tietoa muille. Päätöksen tekemisen jälkeen pisteytys on julkinen asianosaisille eli tarjoajille. Kokonaan julkiseksi asiakirja tulee, kun urakkasopimus on allekirjoitettu. Saatujen tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden ja oman toteutuksen vaihtoehdon arvioimiseksi, hankkeesta on laadittu vertailulaskelma ja riskiarvio, jossa on verrattu Kuopion kaupungin oman hankkeen arvioituja kustannuksia ja riskejä elinkaarihankkeeseen. Vertailulaskelma ja riskiarvio ovat viiteaineistossa. Ne ovat salassa pidettävää tietoa, koska niihin liittyy Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy:n liikesalaisuuksia. Vertailulaskelmasta havaitaan, että elinkaarihanke on sekä investointi- ja käyttökustannuksiltaan että riskeiltään Kuopion kaupungin kannalta kokonaistaloudellisesti edullisempi ratkaisu. Kuopion ensimmäisen elinkaarihankkeen toteutusta varten perustettiin v Kiinteistö Oy Kuopion Koulutilat -niminen yhtiö, jonka 100 % omistajana on Kuopion kaupunki. Yhtiö on rahoittanut hankkeen kaupungin takaamilla lainoilla. Kuopion Elinkaarihanke 2:ta on valmisteltu niin, että uudet kohteet rahoitetaan samaa periaatetta noudattaen ja perustetaan jo olemassa olevan kiinteistöyhtiön taseeseen. Kiinteistöyhtiön puolella tämä edellyttää toimenpiteinä mm. yhtiöjärjestyksen muutoksen ja lainoituksen, johon liittyy kaupungin takausvastuut sekä maanvuokrasopimusten laadinnan kaupungin kanssa. Kiinteistöyhtiössä vaadittavien toimenpiteiden toteuttamisessa edetään hallituksen sekä yhtiökokouksen päätöksin virkamiestyönä. Hankkeiden rahoitus on tarkoitus kilpailuttaa kaupunginvaltuuston päätöksenteon jälkeen. Koska hankkeiden käynnistäminen tapahtuu mahdollisimman pikaisesti kaupunginvaltuuston päätöksen lainvoimaistumisen jälkeen, on kaupungin omistajana tarpeen varautua järjestämään Kiinteistö Oy Kuopion Koulutilat -yhtiölle lyhytaikaista (alle 12 kk) rahoitusta urakkasopimusten mukaisten ensimmäisten maksupostien maksamiseen. Näin varmistetaan se, että esimerkiksi rahoitusmarkkinoiden mahdolliset häiriötilanteet tai rahoituskilpailutuksen läpiviemiseen menevä aika ei viivästytä hankkeiden aloittamista. Hankekilpailutuksessa saatujen tarjousten maksupostitaulukoiden perusteella lyhytaikaisen kassalainan enimmäismääräksi arvioidaan riittävän 2 miljoonan euron luototus. Kohteet valmistuvat seuraavasti: Jynkän koulu, heinäkuu 2017 Karttulan koulu, heinäkuu 2018 tarjouspyyntöasiakirjojen mukaisesti.

11 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (56) 105 Aikataulussa pysyminen edellyttää, että sopimusneuvottelut aloitetaan välittömästi. Neuvotteluissa ei enää muuteta sopimusehtoja, vaan tehdään pieniä täsmennyksiä ja tarkennuksia sekä muokataan ja kootaan yhteen sopimuksen laaja liiteaineisto. Tämä sopimusvalmistelu tehdään virkamiestyönä. Kuopion Tilakeskuksen rakennuttajapäällikkö Veli-Matti Paananen ja Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy:n analyytikko Juho Paananen selostavat asiaa kokouksessa. Vaikutusten arviointi Esitys Vaikutusten arviointi on liitteenä. Esitän kaupunginhallituksen ja edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi, että Jynkän koulun ja Karttulan koulun toteutus elinkaarimallilla käynnistetään välittömästi Jynkän koulun ja Karttulan koulun rakennukset toteutetaan Kiinteistö Oy Kuopion Koulutilojen omistukseen. Kiinteistöyhtiö vastaa hankkeiden rahoituksesta ja kaupunki myöntää kiinteistöyhtiölle kaupungin omavelkaiset takaukset hankkeen investointien toteuttamista varten otettaviin lainoihin enintään euron yhteismäärälle ja enintään 25 vuoden laina-ajalle kohdekohtaisen rahoituksen viimeisen erän nostamisesta lukien laskettuna kaupunginhallitus valtuutetaan päättämään annettavien omavelkaisten takausten tarkemmista ehdoista sekä perittävän takausprovision määrästä Kiinteistö Oy Kuopion Koulutilat suorittaman kohteiden rahoittamista koskevan kilpailutuksen jälkeen kaupunginhallitus valtuutetaan myöntämään Kiinteistö Oy Kuopion Koulutilat -yhtiölle vuoden 2016 aikana lyhytaikaista kassalainaa enintään 2 miljoonaa euroa ja päättämään kassalainan tarkemmat korko- ja muut luottoehdot hankkeen pikaisen käynnistämisen mahdollistamiseksi palveluntuottajaksi hankkeeseen valitaan kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen antanut Lemminkäinen Talo Oy sopimusaineisto kootaan ja valmistellaan sopijapuolten allekirjoitettavaksi virkamiestyönä. valtuuttaa kaupunginhallituksen hyväksymään asiaan liittyvät palvelusopimukset ja sen, että sopimuksiin voidaan tehdä teknisluontoisia täsmennyksiä kansliatoimenpitein. Liitteet Laatuarviointiperusteet Tarjousten hinta- ja laatuvertailu Vertailulaskelma ja riskiarvio (Salassa pidettävä JulkL kohta) Vertailulaskelma Riskianalyysi Jynkkä Vertailulaskelma Riskianalyysi Karttula Vertailulaskelma Jynkän koulu Vertailulaskelma Karttulan koulu Vertailulaskelma Jynkän ja Karttulan koulujen ylläpitopalveluiden kustannukset Vertailulaskelma PTS-investoinnit

12 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (56) Jynkän ja Karttulan koulun rakentaminen, vaikutusten ennakkoarviointi Tarjousten laatupisteet ja pisteytyksen perustelut.pdf Valmistelija Veli-Matti Paananen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta Kh. hyväksyy konserniohjausjohtajan esityksen. Päätös Merkittiin, että esittelijänä asiakohdassa toimi kaupunginjohtaja Petteri Paronen. Merkittiin, että rakennuttajapäällikkö Veli-Matti Paananen ja analyytikko Juho Paananen Inspira Oy:stä selostivat asiantuntijoina asiaa kokouksessa. Juho ja Veli-Matti Paananen poistuivat kokouksesta selostuksen jälkeen. Merkittiin, että valtuuston puheenjohtaja Markku Rossi saapui kokoukseen asiakohdan käsittelyn aikana. Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen. Liitteet Laatuarviointiperusteet Tarjousten hinta- ja laatuvertailu Vertailulaskelma ja riskiarvio (Salassa pidettävä JulkL kohta) Vertailulaskelma Riskianalyysi Jynkkä Vertailulaskelma Riskianalyysi Karttula Vertailulaskelma Jynkän koulu Vertailulaskelma Karttulan koulu Vertailulaskelma Jynkän ja Karttulan koulujen ylläpitopalveluiden kustannukset Vertailulaskelma PTS-investoinnit Jynkän ja Karttulan koulun rakentaminen, vaikutusten ennakkoarviointi Tarjousten laatupisteet ja pisteytyksen perustelut

13 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (56) 105 Päätösehdotus Kaupunginhallitus Kv. päättää, että - Jynkän koulun ja Karttulan koulun toteutus elinkaarimallilla käynnistetään välittömästi - Jynkän koulun ja Karttulan koulun rakennukset toteutetaan Kiinteistö Oy Kuopion Koulutilojen omistukseen. Kiinteistöyhtiö vastaa hankkeiden rahoituksesta ja kaupunki myöntää kiinteistöyhtiölle kaupungin omavelkaiset takaukset hankkeen investointien toteuttamista varten otettaviin lainoihin enintään euron yhteismäärälle ja enintään 25 vuoden laina-ajalle kohdekohtaisen rahoituksen viimeisen erän nostamisesta lukien laskettuna - kaupunginhallitus valtuutetaan päättämään annettavien omavelkaisten takausten tarkemmista ehdoista sekä perittävän takausprovision määrästä Kiinteistö Oy Kuopion Koulutilat suorittaman kohteiden rahoittamista koskevan kilpailutuksen jälkeen - kaupunginhallitus valtuutetaan myöntämään Kiinteistö Oy Kuopion Koulutilat -yhtiölle vuoden 2016 aikana lyhytaikaista kassalainaa enintään 2 miljoonaa euroa ja päättämään kassalainan tarkemmat korko- ja muut luottoehdot hankkeen pikaisen käynnistämisen mahdollistamiseksi - palveluntuottajaksi hankkeeseen valitaan kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen antanut Lemminkäinen Talo Oy - sopimusaineisto kootaan ja valmistellaan sopijapuolten allekirjoitettavaksi virkamiestyönä. valtuuttaa kaupunginhallituksen hyväksymään asiaan liittyvät palvelusopimukset ja sen, että sopimuksiin voidaan tehdä teknisluontoisia täsmennyksiä kansliatoimenpitein. Päätös hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen tekemän päätösehdotuksen.

14 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (56) 106 Kaupunginhallitus Asianro 8114/03.00/2015 Lausuntopyyntö hallituksen linjauksista itsehallintojaon perusteiksi ja SOTE-uudistuksen askelmerkeiksi Päätöshistoria Kaupunginhallitus Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta Kaupunginhallitus Pääministeri Juha Sipilän hallitus on linjannut ja tekemillään päätöksillä sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen uudistamisesta ja perustettavien itsehallintoalueiden määrästä ja aluejaosta. Itsehallintoalueet järjestävät sote-palvelut joko yksin tai lailla säädettävät kolme itsehallintoaluetta tukeutuen lailla säädettävän työnjaon mukaisesti vaativimmissa palveluissa muiden itsehallintoalueiden palvelurakenteisiin siten, että sosiaali- ja terveydenhuollossa on maassa 15 selkeää alueellista kokonaisuutta, joilla sote-palvelut järjestetään. Hallituksen aluejakoa koskeva linjaus sekä sitä perusteleva muistio ovat lausuntopyynnön liitteinä. Hallituksen rahoituksen uudistamista koskevan linjauksen mukaan kunnilla ei voi jatkossa olla merkittävää vastuuta sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta. Itsehallintoalueiden rahoitusta valmistellaan ensisijaisesti valtion rahoitusvastuun pohjalta, minkä lisäksi myös osittain alueiden omaan verotusoikeuteen perustuvaa ratkaisua selvitetään. Hallituksen rahoituslinjaus on liitteenä. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö pyytävät Manner- Suomen kunnilta, kuntayhtymiltä sekä muilta jakelussa mainituilta tahoilta lausunnot hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja soteuudistuksen askelmerkeiksi. Myös muut kuin jakelussa mainitut tahot voivat antaa asiassa lausuntonsa. Lausuntopyyntöön tulee vastata sähköisellä kyselyllä, jossa on kohdennettuja kysymyksiä hallituksen linjauksista. Kyselyyn annettuja vastauksia on mahdollista perustella, minkä lisäksi kyselyyn on varattu runsaasti tilaa myös vapaamuotoiselle kommentoinnille. Hallituksen linjauksen mukaan itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Kuntia pyydetään ottamaan lausunnossaan kantaa siihen, minkä maakunnan pohjalta muodostettavaan itsehallintoalueeseen kunta katsoo kuuluvansa sekä perustelemaan kannanottonsa. Sen vuoksi kunnille osoitettu lausuntopyyntö on kohdistettu valtuustoille. Itsehallintoalueeseen sijoittumista koskevaan kannanottoon suhtaudutaan kunnan virallisena kantana, minkä vuoksi sitä koskevasta valtuuston päätöksestä tulee toimittaa päätösasiakirja sosiaali- ja terveysministeriöön.

15 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (56) 106 Annetut lausunnot otetaan huomioon hallituksen esityksen laatimisessa. Hallituksen esityksestä pyydetään lausunnot keväällä Lausunnot pyydetään antamaan klo mennessä. Annetut vastaukset ovat julkisia. Lausuntoyhteenvedossa otetaan huomioon vain määräaikaan sähköisesti saapuneet lausunnot. Liiteaineistona jaetaan kaupungin lausuntoluonnos sekä lausuntopyyntö hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi liiteaineistoineen. Lausuntopyynnön materiaalit löytyvät Internet-osoitteesta: Liitteet 8114/2015 Lausuntopyyntö 8114/2015 Lausunto Kuopio 8114/2015 Hallituksen linjaus aluejaon perusteet sote-uudistuksen askelmerkit ja aluejakomalli 8114/2015 Hallituksen rahoituslinjaus /2014 Manner-Suomen maakunnat 8114/2015 Diaesitys hallituksen linjauksista 8114/2015 Hallituksen linjausten perustelumuistio Valmistelija Markku Tervahauta puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. esittää kv:lle, että Kuopion kaupunki päättää antaa asiassa liitteenä olevan lausunnon. Päätös Keskustelun kuluessa kaupunginhallitus päätti yksimielisesti lisätä jäsen Erkki Virtasen esityksestä kaupungin lausuntoluonnokseen (lausuntopyynnön kohta 6) seuraavan kriteerin: "Mahdollisuudet varmistaa yhdenvertainen sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus." Keskustelun kuluessa jäsen Taisto Toppinen teki jäsen Nelli Berg-Väänäsen kannattamana seuraavan sisältöisen muutosesityksen lausuntopyynnön kysymykseen 1:" Esitän vaihtoehdoksi EI, koska maakuntapohjaiset alueet ovat kantokyvyltään ja taloudeltaan riittämättömiä sote-palvelujen järjestämiseen, itsehallinto- ja sote-alueiden pitää olla samoja eli molempien lukumäärä sama."

16 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (56) 106 Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu muutosehdotus, josta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti äänestettäväksi asiassa siten, että ne, jotka ovat kaupunginjohtajan tekemän ehdotuksen kannalla äänestävät JAA ja ne, jotka ovat jäsen Taisto Toppisen tekemän ehdotuksen kannalla äänestävät EI. Äänestysehdotus hyväksyttiin. Nimenhuutoäänestyksellä suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 jaa-ääntä (Pulkkinen, Reijonen, Rytsy, Savolainen, Tolppanen ja Virtanen) ja 5 ei-ääntä (Laakso, Berg-Väänänen, Kantanen, Röppänen ja Toppinen), joten kaupunginhallitus oli hyväksynyt kaupunginjohtajan tekemän ehdotuksen. Kaupunginhallitus oli siten hyväksynyt kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen tekemällään lisäyksellä. Liitteet /2015 Lausuntopyyntö /2015 Kuopion lausunto /2015 Hallituksen linjaus aluejaon perusteet sote-uudistuksen askelmerkit ja aluejakomalli /2015 Hallituksen rahoituslinjaus /2014 Manner-Suomen maakunnat /2015 Diaesitys hallituksen linjauksista /2015 Hallituksen linjausten perustelumuistio Päätösehdotus Kaupunginhallitus Kv. päättää, että Kuopion kaupunki antaa asiassa liitteenä olevan lausunnon. Päätös Merkittiin, että valtuutettu Riitta Korhonen poistui kokouksesta asiakohdan käsittelyn aikana ja että hänen tilalleen kokoukseen saapui varavaltuutettu Tsega Kiflie. hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen tekemän päätösehdotuksen.

17 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (56) 107 Kaupunginhallitus Asianro 4485/ /2015 Kuopion kaupunkirakenne 2030-luvulle Päätöshistoria Kaupunginhallitus Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Kaupunkirakennesuunnitelma on strateginen maankäytön suunnitelma, joka visioi ja tarkastelee Kuopion kasvun ja kehityksen mukaisia asumisen ja työpaikkojen kasvualueita ja kaupunkirakenteen tavoitteita 2030-luvulle saakka. Maankäytön suunnittelun apuvälineenä kaupunkirakennesuunnitelma edistää kaupungin houkuttelevuutta ja elinvoimaa, ja sen tarkoituksena on esittää tavoitteita ja vaihtoehtoja kaupungin kasvulle ja kehitykselle. Kuopion strategia ja väestöennuste toimivat kaupunkirakennesuunnitelman perusteena. Suunnitelmassa esitetään Kuopion kasvusuunnat eli asumisen ja työpaikkojen tulevaisuuden laajenemisalueet sekä olevan rakenteen täydentämisen mahdollisuudet. Vuoteen 2030 mennessä Kuopioon tarvitaan laskennallisesti yhteensä noin uutta asuntoa eli keskimäärin asuntoa/vuosi. Määrästä noin kaksi kolmannesta on kerrostaloasuntoja. Vahva täydennysrakentaminen on tavoitteena tulevina vuosina. Vastaavasti työvoimalaskelman mukaan työpaikkoja tavoitellaan yhteensä noin työpaikkaa ja keskimäärin 500 työpaikkaa/vuosi nettokasvua vuoteen 2030 mennessä. Työvoimalaskelman toteutumisen edellytyksenä ovat hidas myönteinen työllisyyskehitys, väestön työvoimaan osallistumisen kasvu ja työttömyyden väheneminen tarkastelukaudella. Kaupunkirakennesuunnitelma on laadittu konsernipalvelujen Strategisen maankäytön suunnittelussa. Suunnitelma esiteltiin kaupunginhallitukselle suunnittelukokouksessa , jonka jälkeen se oli avoimen kommentoinnin ja mielipiteiden kohteena kesällä 2015 ( ). Työstä saatiin vain neljä mielipidettä, eivätkä ne aiheuttaneet suunnitelmaan korjaamisen tarvetta. Loppukesän ja syksyn aikana suunnitelmaa on kuitenkin korjattu hieman kaupungin omien sisäisten palautteiden ja korjausehdotusten perusteella. Suunnitelmaan lisättiin myös asumisen tavoitteet vuoteen 2030 koskeva tiivistelmä liitteeksi 3. Kaupunkirakennesuunnitelma ei ole kaavojen tavoin oikeusvaikutteinen, mutta se noudattaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Suunnitelma on kaupunginvaltuustotasoinen suunnitelma ja se toimii ohjeena, perustana muulle kaupungin ja kaavoituksen suunnittelulle.

18 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (56) 107 Esitys Liitteet Esitän, että kaupunginhallitus hyväksyy Kaupunkirakenne 2030-luvulle suunnitelman ja esittää sen edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. 4485/2015 Kaupunkirakennesuunnitelma 2030-luvulle Valmistelija Juha Romppanen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta Kh. hyväksyy yleiskaavajohtajan esityksen. Päätös Kaupunkisuunnittelija Katri Hiltunen ja yleiskaavajohtaja Juha Romppanen selostivat asiaa kokouksessa. Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen oli kokouksessa läsnä asiaa käsiteltäessä. Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti palvelualuejohtaja Markku Tervahaudan tekemän päätösehdotuksen. Liitteet /2015 Kaupunkirakennesuunnitelma 2030-luvulle (liitettä ei jaeta uudelleen, niille jotka ovat saaneet sen kh:n esityslistan jakelun yhteydessä) Päätösehdotus Kaupunginhallitus Kv. hyväksyy Kaupunkirakenne 2030-luvulle suunnitelman. Päätös hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen tekemän päätösehdotuksen.

19 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (56) 108 Kaupunginhallitus Asianro 7887/ /2015 Kuopion maapoliittinen ohjelma Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Maapolitiikalla tarkoitetaan kaupungin maanhankintaan ja luovutukseen, kaupungin maaomaisuuden hallinnointiin ja yksityisen maan kaavoittamiseen sekä yksityisessä omistuksessa olevien rakentamiskelpoisten tonttien rakentamisen edistämiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Maapoliittisessa ohjelmassa kaupunki päättää maapolitiikan strategiset tavoitteensa, toimintaperiaatteensa sekä tarpeen mukaan käytettävät maapoliittiset keinot. Kuopiossa on ollut kaupunginvaltuuston hyväksymä maapoliittinen ohjelma vuodesta 1991 lähtien. Nykyinen maapoliittinen ohjelma on vuodelta Kuopiossa pitkään noudatetut maapolitiikan peruslinjaukset ovat käytännössä osoittautuneet hyvin toimiviksi eivätkä kaipaa suurempaa muuttamista. Viime vuosina tapahtuneiden kuntaliitosten ja muiden toimintaympäristön muutosten johdosta on kuitenkin tullut tarve joiltakin osin täydentää ja päivittää nykyistä maapoliittista ohjelmaa. Maapoliittisen ohjelman päivittämistyö aloitettiin keväällä 2014 ja työtä linjattiin kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa Keskeisimmäksi aihealueeksi maapoliittisen ohjelman päivittämisessä nousi Kuopion kaupungissa sijaitsevien alueiden erilaisuuden tunnistaminen ja niiden erityispiirteiden huomioon ottaminen maapoliittisissa toimissa. Maapoliittisen ohjelman päivittämistä on valmistellut maaomaisuuden hallintapalveluiden työryhmä yhdessä strategisen maankäytön suunnittelun kanssa. Työssä on otettu huomioon alueiden erilaisuuden lisäksi myös keskeisen kaupunkialueen täydennysrakentamisen ja vanhojen kerrostalojen hissien rakentamisen edistäminen. Maapoliittisen ohjelman kanssa samanaikaisesti on Strategisen maankäytön suunnittelussa valmisteltu Kuopion kaupunkirakenne 2030-luvulle selvitystyötä. Kaupunkirakennesuunnitelma on strateginen maankäytön suunnitelma, joka visioi ja tarkastelee Kuopion kasvun ja kehityksen mukaisia asuntotuotannon ja työpaikkojen kasvualueita sekä kaupunkirakenteen tavoitteita 2030-luvulle saakka. Maapolitiikan keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa kaupungin vetovoimaa ja kestävää yhdyskuntarakennetta tukeva tonttitarjonta. Maapoliittisen ohjelman valmistelutyötä esiteltiin kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa Lisäksi luonnosta on esitelty kaupunkisuunnitteluryhmälle ja kaupunkirakennelautakunnalle ja sen jälkeen luonnos on ollut kaupunkiorganisaation kommentoitavana keväällä Saatujen

20 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (56) 108 kommenttien ja palautteiden perusteella ohjelmaan on tehty pieniä korjauksia ja tarkennuksia. Maapoliittinen ohjelma oli myös yleisesti kommentoitavana kaupungin internet -sivuilla välisenä aikana. Työstä saatiin vain yksi mielipide, eikä se aiheuttanut ohjelmaan korjaamisen tarvetta. Maapoliittinen ohjelma on strateginen asiakirja, joka omalta osaltaan täydentää kaupunkistrategiaa ja muita hyväksyttyjä kehittämissuunnitelmia. Maapoliittinen ohjelma tuodaan päätöksentekoon yhtä aikaa kaupunkirakenne 2030-luvulle suunnitelman kanssa, jotta maankäytön strategisesta kokonaisuudesta saataisiin mahdollisimman selkeä kokonaiskuva. Esitys Esitän, että kaupunginhallitus hyväksyy maapoliittisen ohjelman ja esittää sen edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Liitteet 7887/2015 Kuopion maapoliittinen ohjelma 7887/2015 Maapolitiikka tiivistelmä kh Valmistelija Jari Kyllönen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta Kh. esittää kv:lle kiinteistöjohtajan esityksen hyväksyttäväksi. Päätös Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen selosti asiaa kokouksessa. Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen ja kaupunkisuunnittelija Katri Hiltunen olivat kokouksessa läsnä asiaa käsiteltäessä. Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti palvelualuejohtaja Markku Tervahaudan tekemän päätösehdotuksen. Katri Hiltunen poistui kokouksesta asiakohdan käsittelyn jälkeen. Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti palvelualuejohtaja Markku Tervahaudan tekemän päätösehdotuksen. Katri Hiltunen poistui kokouksesta asiakohdan käsittelyn jälkeen. Liitteet /2015 Kuopion maapoliittinen ohjelma (liitettä ei jaeta uudelleen niille, jotka ovat saaneet sen kh:n esityslistan jakelun yhteydessä) /2015 Maapolitiikka tiivistelmä kh (liitettä ei jaeta uudelleen niille, jotka ovat saaneet sen kh:n esityslistan jakelun yhteydessä)

21 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (56) 108 Päätösehdotus Kaupunginhallitus Kv. hyväksyy maapoliittisen ohjelman. Päätös hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen tekemän päätösehdotuksen.

22 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (56) 109 Kaupunginhallitus, suunnitteluasiat Asianro 5900/02.08/2015 Palvelualoitteen kokeilusta päättäminen Päätöshistoria Kaupunginhallitus, suunnitteluasiat Taustaa Kuopion kaupungin valtuustossa hyväksyttiin Palvelu- ja hankintaohjelma Kuopion kaupungin palvelu- ja hankintalinjaukset Ohjelman kohdassa 5.1 Monituottajamalli ja kumppanuus sanotaan, että selvitetään palveluhaastemallin ns. palvelualoitteen käyttöönotto. Palvelualoite nimitystä käytetään jatkossa. hyväksyi vuoden 2016 talousarvion sekä taloussuunnitelman vuosille Talousarviokirjaan sisältyy valtuustoon nähden sitova tavoite, että kaupungilla on valmius palvelualoitteen kokeiluun. Palvelualoitetta on käsitelty seuraavasti: kaupunginjohtajan johtoryhmä yhteistyötoimikunta kaupunginhallituksen suunnittelukokous kaupunginjohtajan johtoryhmä kj:n viikkopalaveri Juridinen tausta Määritelmä Palvelualoitteesta ei ole Suomessa lainsäädäntöä. Sovellettavaksi tulevat kuitenkin kuntalain ja hallintolain hallintoa koskevat säädökset sekä yleiset hallintoa koskevat periaatteet. Nämä asettavat kaupungille velvollisuuden kohdella palvelualoitteen tekijöitä yhdenvertaisesti ja käsitellä aloitteet objektiivisesti. Palvelualoitekäytännöllä tarkoitetaan oikeutta tehdä palvelualoite tai pelkkä idea siitä, miten jokin kaupungin toiminto voitaisiin järjestää aloitteentekijän toimesta kustannustehokkaammin ja/tai laadukkaammin kuin se miten nyt järjestetään. Tavoitteet Tarkoituksena on selvittää kokeiluajalla, miten palvelualoitekäytäntö soveltuu Kuopioon. Kokeiluaika olisi saakka eli nykyisen valtuustokauden loppuun. Palvelualoitteen tarkoituksena on lisätä kuntalaisten, kunnan ja yrittäjien keskinäistä vuorovaikutusta sekä luoda uusia ehdotuksia ja ideoita kunnan palvelujen kehittämiseen.

23 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (56) 109 Vaikutusten arviointi Mahdollistaa palveluntuottajien ja kuntalaisten osallistuminen palveluiden suunnitteluun ja toteutukseen. Saadut ideat voidaan hyödyntää omassa palvelutuotannossa vaikka palvelua ei avattaisikaan kilpailulle. Annettu palveluhaaste voi johtaa palvelun avaamisen palvelusetelille. Edistää kustannusten vertailua, parantaa laatua ja lisää kilpailua. Kokeiluajanjakson jälkeen kokeilusta tehdään arviointi ja raportoidaan päätöksentekoon. Saatujen kokemusten ja arvioinnin pohjalta tehdään päätös palvelualoitekäytännön kehittämisestä ja jatkamisesta tai sen lopettamisesta. Palvelun laatu- ja kustannustekijöiden lisäksi seurataan myös sitä, kuinka paljon palvelualoitekokeilu sitoo kaupungin henkilöresursseja. Vaikutukset ihmisiin: - kuntalaisten osallisuus lisääntyy. Vaikutukset yrityksiin: - yritystoiminnan monipuolistumiseen, markkinarakenteeseen ja liiketoimintaan - yritysten kehittymiseen - yritysten osallistuminen julkisiin hankintoihin. Vaikutukset kunnan talouteen ja henkilöstöön: - kunnan henkilöstö pystyy tekemään palvelualoitteen - kunnan tuloksellisuus ja tuottavuus paranee Palvelualoite Ruotsissa Palvelualoitteen käyttöönotto alkoi Ruotsissa 1990-luvulla. Tukholma otti palveluhaastemallin käyttöön ensimmäisenä Ruotsin kuntana. Palveluhaastemenettely alkoi yleistyä todenteolla vasta vuodesta 2007 lukien ja se on nyt käytössä yli 10 % kunnista. Keskimäärin haasteita on ollut kuusi yhtä sellaista kuntaa kohden, joissa haasteoikeus on käytössä. Palveluhaastemenettelyn käyttöönotto on Ruotsin kunnissa täysin vapaaehtoista, eikä siitä ole olemassa mitään säädöksiä eli kunnat voivat vapaasti määritellä palveluhaasteoikeuteen liittyvät pelisäännöt. Ruotsissa luottamuselimissä hyväksytyt palveluhaasteet ovat koskeneet teiden ja katujen kunnossapitopalveluita, vanhustenhuoltoa, kuluttajaneuvontaa, erityisryhmien asumispalveluita, ulkotilojen hoitoa, ruokahuoltoa, ateriapalveluita, vahtimestari yms. toimitilapalveluita, liikuntapalveluita (uimahallit yms.), kirjastotointa, koulu- ja työterveyshuoltoa ja koulupsykologiatoimintaa. Kilpailutetut palvelutehtävät eivät ole aina päätyneet haasteentekijälle, vaan myös muut yritykset/järjestöt ja kunnan omat palveluyksiköt ovat voittaneet kilpailutuksia.

24 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (56) 109 Järjestelmän toimivuus Ruotsissa: Menettely on kannustanut kunnan ulkopuolisia palveluntoimittajia palveluinnovaatioiden kehittämiseen. Osa uusista toimintamalleista voi syntyä kuntalaisten tai kunnan työntekijöiden saamien kokemusten pohjalta, jolloin kuntapalveluja voidaan kehittää vastaamaan paremmin kuntalaisten todellisia tarpeita. Palveluhaasteoikeus nopeuttaa palveluinnovaatioiden saamista markkinatestiin ilman, että yritysten on odotettava kunnan järjestämiä julkisten hankintojen kilpailuttamiskierroksia. Palveluhaastetta kohtaan esitettyä kritiikkiä: Menettelyn on nähty uhkaavan kunnan toimintoihin liittyvää jatkuvuutta ja pitkäjänteistä kehitystyötä sekä lisäävän kuntatyöntekijöiden pelkoa työpaikkojensa puolesta. Aloiteoikeuden antamisen ulkopuolisille yrityksille katsotaan lisäksi rajoittavan kunnan demokraattisesti valittujen luottamuselinten valtaa. Toisaalta on muistutettu, että palveluhaasteoikeus merkitsee vain mahdollisuutta aloitteen tekemiseen ja lopullinen päätöksenteko asiassa on jäänyt edelleen kunnan luottamuselimille. Muualla Suomessa Jyväskylässä palvelualoite otettiin käyttöön kokeiluajaksi. Palvelualoitteita voi kokeiluaikana tehdä kaikista kunnan toimialaan kuuluvista ja omana työnä tehtävistä palveluista ja toiminnosta kuitenkin siten, että ainoastaan kulttuuri- ja liikuntapalveluita ja kaupunkirakennepalveluita koskevat palvelualoitteet voivat edetä kilpailutukseen. Jyväskylässä on tullut palvelualoitteet teatterin ulkoistuksesta ja kotisairaalatoiminnasta. Asikkalassa palvelualoite on otettu myös käyttöön ja siellä on tullut aloite suomenkielisestä ensiopetuspalvelusta. Palvelualoitetta on käsitelty myös Helsingissä, Hämeenlinnassa, Valkeakoskella ja Hollolassa muttei ole otettu käyttöön. Mitä palvelualoite ei koske lakisääteisiä viranomaistehtäviä strategista johtamista ja toimintaa konserniyhtiöiden ja yhteisöjen toimintaa (konserniyhtiöillä ja yhteisöillä omat päätöksentekoelimet) Kuka voi tehdä palvelualoitteen Palvelualoitteen voi tehdä kunnan jäsen eli o 1) henkilö, jonka kotikuntalaissa (201/94) tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on (kunnan asukas) o 2) yhteisö, laitos ja säätiö, jonka kotipaikka on kunnassa kaupungin työntekijät palvelualoitteen tekijällä, tulee itsellään olla aie ja valmius ryhtyä toteuttamaan aloitteen kohteena olevia palveluja.

25 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (56) 109 Miten palvelualoite tehdään Palvelualoite tehdään kirjallisesti ja se toimitetaan kaupungin kirjaamoon joko sähköisesti tai postitse. Kirjallisen palvelualoitteen tulee sisältää: Aloitteen tekijän nimi ja yhteystiedot Selvitys siitä, mitä aloite koskee ja miten aloitteen tekijän ehdottama palvelu/toiminto olisi kokonaistaloudellisesti edullisempi ja laadukkaampi kuin kaupungin oma palvelu/toiminto Palvelualoite ei saa sisältää liike- ja ammattisalaisuuksia Päiväys ja allekirjoitus Aloitteen käsittely Kun kunta saa aloitteen, se kirjataan ja lähetetään valmisteltavaksi sitä koskevalle palvelualueelle. Arvioidaan oman vastaavan palvelun kustannukset ja laatu ja tehdään vertailu oman ja annetun palveluhaasteen välillä. Toimenpiteistä päättäminen jatketaanko valmistelua tai ei anna aihetta jatkotoimenpiteille tulee tehdä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa. On huomioitava se, että palveluhaasteoikeus merkitsee vain mahdollisuutta aloitteen tekemiseen ja lopullinen päätöksenteko asiassa on kunnan luottamuselimillä. Jos päädytään kilpailuttamaan, tulee palvelualoitetta käsittelevän tahon esittää sitä omalle päätöksentekoelimelle johto- ja toimintasääntöjen sekä hallintolain mukaan. Kilpailutus Julkisuus Kilpailutus tehdään hankintalain mukaan. Tarjouskilpailuun voivat osallistua kaikki kiinnostuneet ja soveltuvat toimijat aloitteen tekijän lisäksi. Palvelusopimus tehdään tarjouskilpailun voittajan kanssa. Huom. Palvelualoitemenettely ei ole osa hankintaprosessia. Tehdyt aloitteet ja niiden vastaukset julkaistaan kaupungin nettisivuilla. Valmistelija Tiina Tiihonen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Hankintasuunnittelija Tiina Tiihonen esittelee asiaa kokouksessa. Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta Kh. esittää kv:lle, että se hyväksyy palvelualoitekokeilun otettavaksi käyttöön valtuustokauden loppuun saakka. Päätös Hankintasuunnittelija Tiina Tiihonen selosti asiaa kokouksessa.

26 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (56) 109 Merkittiin, että aikuissosiaalityön ja työllistymispalvelujen päällikkö Pirjo Oksanen ja projektipäällikkö Laura Itkonen olivat kokouksessa läsnä asiaa käsiteltäessä. Tiina Tiihonen, Pirjo Oksanen ja Laura Itkonen poistuivat kokouksesta selostuksen jälkeen. Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta muutti kokouksessa päätösehdotuksen kuulumaan seuraavasti: Kh. esittää kv:lle, että se hyväksyy palvelualoitekokeilun em. mukaisesti otettavaksi käyttöön valtuustokauden loppuun saakka. Keskustelun kuluessa jäsen Erkki Virtanen esitti jäsen Hetti Rytsyn kannattamana, että päätösehdotus hylätään. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu muutosehdotus, josta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti äänestettäväksi asiassa siten, että ne, jotka ovat palvelualuejohtaja Markku Tervahaudan tekemän muutetun päätösehdotuksen kannalla äänestävät JAA ja ne, jotka ovat jäsen Erkki Virtasen tekemän ehdotuksen kannalla äänestävät EI. Äänestysehdotus hyväksyttiin. Nimenhuutoäänestyksellä suoritetussa äänestyksessä annettiin 9 jaa-ääntä (Auvinen, Berg-Väänänen, Kantanen, Pulkkinen, Reijonen, Röppänen, Saukko, Tolppanen ja Raninen) ja 2 ei-ääntä (Rytsy ja Virtanen), joten kaupunginhallitus oli hyväksynyt palvelualuejohtaja Markku Tervahaudan tekemän muutetun päätösehdotuksen. Merkittiin, että valtuuston puheenjohtaja Markku Rossi poistui kokouksesta asiakohdan käsittelyn jälkeen /2015 Äänestystulos Päätösehdotus Kaupunginhallitus Kv. hyväksyy palvelualoitekokeilun em. mukaisesti otettavaksi käyttöön valtuustokauden loppuun saakka. Päätös Keskustelun kuluessa valtuutettu Erkki Virtanen teki valtuutettu Markku Kiljanderin kannattamana seuraavan sisältöisen muutosehdotuksen: "Ehdotan, että kh:n päätösehdotus hylätään." Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu muutosehdotus, josta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti äänestettäväksi asiassa siten, että ne, jotka ovat kaupunginhallituksen tekemän ehdotuksen kannalla äänestävät JAA ja ne, jotka ovat valtuutettu Erkki Virtasen tekemän ehdotuksen kannalla äänestävät EI. Äänestysehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Äänestyskoneella suoritetussa äänestyksessä annettiin yhden valtuutetun poissa ollessa 48 jaa-ääntä ja 16 ei-ääntä, joten kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt kaupunginhallituksen tekemän ehdotuksen. Äänestystulos on pöytäkirjan liitteenä 22.

27 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (56) 110 Omistajaohjausjaosto Kaupunginhallitus Asianro 7297/ /2015 Kuopion Energia Oy:n takausprovisioiden muuttaminen Päätöshistoria Omistajaohjausjaosto Kuopion kaupunki on myöntänyt Kuopion Energia Oy:lle omavelkaisia takauksia yhtiön voimalaitosinvestointien vieraan pääoman ehtoisiin rahoituksiin. Vuosien aikana kaupunki antoi Haapaniemi 3 voimalaitoksen investointiin yhteensä 95 M :n määräiset omavelkaiset takaukset kaupunginvaltuuston päättämästä 135 M :n enimmäistakausmäärästä. Näiden takausvastuiden määrä oli tilanteessa noin 78,3 M. Vuosien aikana kaupunki antoi Haapaniemi 2 voimalaitoksen polttotekniikkainvestointeihin yhteensä 20 M :n määräiset omavelkaiset takaukset kaupunginvaltuuston päättämästä 25 M :n enimmäistakausmäärästä. Jäljellä olevan takausvastuun määrä oli tilanteessa noin 17,9 M. n päätösten mukaisesti Haapaniemi 3 investointeihin annetuista takauksista peritään takauspalkkiona 0,25 %:n vuotuinen takausprovisio ja Haapaniemi 2 investointeihin myönnetyistä lainoista taasen 0,50 %:n vuotuinen takausprovisio. Edellä mainittujen takausten lisäksi kaupunki on antanut Kuopion Energia Oy:n lainojen korkosuojausta koskeville johdannaissopimuksille omavelkaisia takauksia kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti. Yhtiön on tehnyt kaksi koronvaihtosopimusta, alkuperäisiltä pääomiltaan 15 M, joille kaupunki on mainitun päätöksen perusteella antanut takaukset. Näistä takauksista ei ole kaupunginvaltuuston päätöksessä edellytetty maksettavaksi vuosittaista takausprovisiota. Kuopion Energia Oy:n riskipositio on muuttunut tapahtuneen Kuopion Energia liikelaitoksen yhtiöittämisen myötä. Kuopion kaupungilla oli ennen vuoden vaihteen yhtiöittämisjärjestelyjä 48,3 M :n velkakirjasaatava yhtiöltä, ja yhtiöittämisen yhteydessä kaupungin saatavien määrä kasvoi 84,8 M :lla. Kaupungin vastuiden määrä Kuopion Energia Oy:ssä on siten kasvanut merkittävästi lisäten kaupungin taloudellisiin vastuisiin liittyviä riskejä. KPMG Oy Ab on Kuopion Energia Oy:n toimeksiannosta analysoinut Kuopion kaupungin yhtiölle myöntämien takausten markkinaehtoista hinnoittelua perustuen Kuopion Energia Oy:n vuosien talousennusteiden ja Kuopion kaupunkikonsernin vuosien tilinpäätöksien pohjalta määritettyihin taattavan ja takauksenantajan riskiluokituksiin sekä vastaavan riskiluokan yritysten markkinoilla toteutettujen rahoitustransaktioiden verrokkianalyysiin. KPMG:n analyysin perusteella markkinaehtoisen takauspalkkion vaihteluväli on 0,08 % 0,53 %. Analyysissa käytetty verrokkilainajoukko on

28 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (56) 110 osittain eri toimialoilta kuin Kuopion Energia Oy ja Kuopion kaupunki ja tulosten sovellettavuus on hyvin riippuvainen verrokkilainainstrumenttien tarkemmista sopimusehdoista. Markkinaehtoisen hinnoittelun selvittäminen edellyttäisi viime kädessä tarjouskilpailutusmenettelyä takauksia myöntävien rahoituslaitosten kesken. Kun kaupungin riskien määrä Kuopion Energia Oy:öön liittyen on kasvanut merkittävällä tavalla, on takausprovisioiden uudelleen tarkasteluun perusteltu syy. Lisäksi Haapaniemi 3 investoinnin rahoituksiin annettujen takausten takausprovisioiden taso on matalampi kuin vastuumäärältään pienempien Haapaniemi 2 investointien rahoitukseen myönnettyjen takausten provisioiden, joten provisiotasojen yhdenmukaistaminen on paikallaan. Haapaniemi 3 investointien rahoituksiin annetuista takauksista vuosittain perittävin takausprovisioiden määrä on edellä mainituilla perusteilla asetettavissa 0,5 %:iin kulloinkin jäljellä olevalle pääomalle laskettuna. Valmistelija Janne Airaksinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Omistajaohjausjaosto esittää kh:lle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Kuopion Energia Oy:n Haapaniemi 3 voimalaitosinvestoinnin rahoittamiseksi ottamiin lainoihin annetuista Kuopion kaupungin omavelkaisista takauksista perittävien vuotuisten takausprovisioiden määrä nostetaan 0,5 prosenttiin kulloinkin jäljellä olevalle pääomalle laskettuna. Muutos astuu voimaan vuodelta 2015 ja sen siitä eteenpäin laskutettavia takauspalkkioita koskien. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Kaupunginhallitus Valmistelija Janne Airaksinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta Kh. esittää kv:lle, että Kuopion Energia Oy:n Haapaniemi 3 voimalaitosinvestoinnin rahoittamiseksi ottamiin lainoihin annetuista Kuopion kaupungin omavelkaisista takauksista perittävien vuotuisten takausprovisioiden määrä nostetaan 0,5 prosenttiin kulloinkin jäljellä olevalle pääomalle laskettuna. Muutos astuu voimaan vuodelta 2015 ja siitä eteenpäin laskutettavia takauspalkkioita koskien.