Haasteoikeus Ruotsissa haasteoikeuden lähtökohdat ja laajuus

Transkriptio

1 Jaakko Selinin (Kok.) ym. valtuustoaloite palvelualoitteen käyttöönotosta Jyväskylässä Aikaisemmat Perusturvalautakunta /150 käsittelyt Perusturvalautakunta /166 Kaupunginhallitus /303 Kaupunginhallitus /313 Kaupunginhallitus /402 Kaupunginvaltuusto /10 Kaupunginhallitus /350 Kaupunginhallitus /380 Ptltk /150 Valmistelijat Riitta Pylvänen, puh , Pekka Utriainen, puh ja Silja Ässämäki puh Jaakko Selin ym. kokoomuksen Jyväskylän valtuustoryhmästä esittävät valtuustoaloitteessaan palvelualoitteen käyttöönottoa Jyväskylän kaupungissa. Valtuustoaloitteessa viitataan Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan jossa todetaan, että Palveluiden kustannusten ja laadun vertailua sekä läpinäkyvyyttä kehitetään mm. selvittämällä ja edistämällä sitä tukevia käytäntöjä ja kokeiluja. Valtuustoaloitteessa todetaan, että eri palvelutuotantotapojen ja -vaihtoehtojen vertailu ei ole kuitenkaan helppoa ja viitataan Ruotsissa kuntien käytössä olevaan ns. palvelualoite-käytäntöön (utmaningsrätt). Käytäntöä hyödyntävissä kunnissa asiakkaat, yritykset ja kolmannen sektorin toimijat voivat vertailla eri palvelutuotantomuotojen laatua ja kustannuksia. Isossa-Britanniassa vastaava käytäntö on lainsäädännöllä määritelty pakolliseksi kunnille (Right to Challenge). Valtuustoaloitteessa esitetään, että Jyväskylän kaupunki ottaa käyttöön palvelualoitteen kaupunkiorganisaatiossa ja aloittaa parilla hyväksi katsotulla toimialalla palvelualoitteen mukaisen pilottimaisen kokeilun. Perusturvalautakunnan lausunto: Haasteoikeus Ruotsissa haasteoikeuden lähtökohdat ja laajuus Ruotsissa kunnallisella palveluhaasteoikeudella tarkoitetaan yrityksille tai järjestöille annettua mahdollisuutta tehdä aloite kunnan tai maakäräjän toimialaan kuuluvan palvelutehtävän kilpailuttamisesta ja ulkoistamisesta tai kokonaan yksityistämisestä (myynnistä) siten, että palvelu voidaan tuottaa laadullisesti paremmin ja halvemmilla kustannuksilla jonkin ulkopuolisen palveluntuottajan toimesta. Aloitteenteko-oikeus voidaan antaa myös kunnan omille työntekijäryhmille tai kansalaisryhmille. Palveluhaasteet voivat koskea periaatteessa mitä tahansa kunnan tai maakäräjän määrittelemiä palvelutoimintoja, jotka eivät ole lakisääteisiä viranomaistehtäviä tai kunnan strategisia toimintoja (johtaminen). Palveluhaasteoikeudesta ei synny toimeksiantosuhdetta haasteentekijän ja kunnan välille eikä haaste välttämättä johda edes toiminnon kilpailuttamiseen, koska kysymys on ainoastaan aloitteenteko-oikeudesta. Lopullinen päätöksentekovalta jatkotoimista on kunnan luottamuselimellä (lautakunta, kunnanhallitus), joka voi hylätä tai hyväksyä esitetyn palveluhaasteen.

2 Palveluhaastemenettelyn käyttöönotto on Ruotsin kunnissa täysin vapaaehtoista, eikä siitä ole olemassa mitään säädöksiä. Kunnat voivat vapaasti määritellä myös palveluhaasteoikeuteen liittyvät pelisäännöt. Tukholman kaupunki otti palveluhaastemenettelyn käyttöön ensimmäisenä Ruotsin kuntana vuonna Menettelyn suosio kasvoi Ruotsin kunnissa hitaasti vuosina Palveluhaastemenettely alkoi yleistyä todenteolla vasta vuodesta 2007 lukien ja se on nyt käytössä yli 10 % kunnista. Lokakuuhun 2010 mennessä Ruotsin kuntiin oli saapunut yhteensä 210 palveluhaastetta. Keskimäärin haasteita on ollut kuusi yhtä sellaista kuntaa kohden, jossa palveluhaasteoikeus on käytössä. Kuntien luottamuselimissä hyväksytyt palveluhaasteet ovat koskeneet vanhustenhuoltoa, erityisryhmien asumispalveluja, kuluttajaneuvontaa, teiden ja katujen kunnossapitopalveluja, ulkotilojen hoitoa (viheralueet, yms.), vahtimestari- yms. toimitilapalveluja, ruokahuoltoa ja ateriapalveluja, liikuntapalveluja (uimahallit yms.), kirjastotointa, koulu- ja työterveyshuoltoa sekä koulupsykologitoimintaa. Kilpailutetut palvelutehtävät eivät ole aina päätyneet haasteentekijälle, vaan myös muut yritykset (tai järjestöt) ja kunnan omat palveluyksiköt ovat voittaneet kilpailutuksista. Järjestelmän toimivuus Ruotsissa Menettely on kannustanut kunnan ulkopuolisia palveluntoimittajia palveluinnovaatioiden kehittämiseen. Palveluhaasteoikeuden avulla kunnan palvelutuotannon uusiutuminen voi olla nopeampaa kuin tavanomaisen kunnan aloitteesta tapahtuvan kilpailuttamisen kautta. Menettelyn avulla osaaminen ja saadut kokemukset välittyvät kunnan ulkopuolisilta yrityksiltä kunnalliseen palvelutuotantoon tehokkaammin kuin ilman palveluhaasteoikeutta. Osa uusista toimintamalleista voi syntyä kuntalaisten tai kunnan työntekijöiden saamien kokemusten pohjalta, jolloin kuntapalveluja voidaan kehittää vastaamaan paremmin kuntalaisten todellisia tarpeita. Palveluhaasteoikeus voi osaltaan edesauttaa myös asiakkaan valintaan (Jyväskylässä palveluseteli vastaa tätä) perustuvan palvelutuotannon laajenemista. Kunnallisiin palveluihin liittyvällä asiakkaanvalinnalla ja palvelutarjonnan kasvulla on edelleen kerrannaisvaikutuksia markkinoilla, kun kuntalaiset ostavat palvelutoimittajilta lisäpalveluja omalla kustannuksellaan. Palveluhaasteoikeus nopeuttaa palveluinnovaatioiden saamista markkinatestiin ilman, että yritysten on odotettava kunnan järjestämiä julkisten hankintojen kilpailuttamiskierroksia. Yksityiset palveluntuottajat voivat tällä tavoin oma-aloitteisesti testata, kuinka niiden muilla markkinoilla kehittämiä toimintamalleja ja teknologioita voidaan soveltaa julkiseen palvelutuotantoon, mikä vauhdittaa yritysten kasvua. Palveluhaasteoikeus parantaa julkisissa hankinnoissa kunnostautuneiden paikallisten pk-yritysten mahdollisuuksia laajentaa markkinoitaan. Palveluhaasteoikeutta kohtaan on esitetty myös kritiikkiä. Menettelyn nähdään uhkaavan kunnan toimintoihin liittyvää jatkuvuutta ja pitkäjänteistä kehitystyötä sekä lisäävän kuntatyöntekijöiden pelkoa työpaikkojensa puolesta. Aloiteoikeuden antamisen ulkopuolisille yrityksille katsotaan lisäksi rajoittavan kunnan demokraattisesti valittujen luottamuselinten valtaa. Toisaalta on muistutettu, että palveluhaasteoikeus merkitsee vain mahdollisuutta aloitteen tekemiseen ja lopullinen päätöksenteko asiassa on jäänyt edelleen kunnan luottamuselimille.

3 Mahdollisuudet Jyväskylässä Palveluhaasteoikeuden käyttöönottoon vapaaehtoiselta pohjalta kunnissa ja kuntayhtymissä ei ole olemassa lainsäädännöllisiä esteitä. Kysymys on kunnan ulkopuolisille yrityksille ja muulle yksityiselle yhteisöille annetusta aloiteoikeudesta, jonka tavoitteena on ennen kaikkea kuntapalvelujen tuottavuuden ja laadun parantaminen sekä palvelutuotantoon kohdistettujen verovarojen käytön tehostaminen. Päämääränä voi olla myös toimintatapojen uudistaminen niin, että kuntien palvelutuotantoa voidaan kehittää vastaamaan paremmin kuntalaisten todellisia tarpeita. Palveluhaasteoikeus muistuttaa osin kuntalain mukaista kuntalaisaloitetta. Kuntalain mukaan kunnan asukas voi tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteita kutsutaan kuntalaisaloitteeksi. Kuntalaisaloite on väline, jolla kuntalainen voi ravistella oman kuntansa päättäjiä ratkaisemaan jonkin ongelman. Palveluhaasteoikeus/palvelualoite olisi vastaavanlainen kunnan ulkopuolisille yrittäjille, yrityksille ja muille yhteisöille annettu aloiteoikeus tai väline, mikä voisi kannustaa niitä kehittämään julkiseen palvelutuotantoon sopivia toimintamalleja. Suomessa mm. Helsingissä on palveluhaastealoitteen käyttöönoton selvittely käynnissä (Hel Kh ). Jyväskylän sosiaali- ja terveyspalveluissa on määrätietoisesti kehitetty laskentatyökaluja oman toiminnan kustannusten läpinäkyvyyden saavuttamiseksi. Kaupungin omat tuotantohinnat on julkaistu internetissä ja näin mahdollistuu vertailu julkisten ja yksityisten palveluiden välillä. Eri palvelusetelien käyttöönoton myötä palvelusetelillä hankittavia palveluita on tuotteistettu ja määritelty sen pohjalta palveluseteleiden arvo. Palveluseteleiden arvot ja tuottajien asettamat hinnat palveluille ovat myös tällä hetkellä julkisia ja löydettävissä Jykes Oy:n ylläpitämästä palveluntuottajien rekisteristä Myös viime vuosina totutetut kilpailutukset erityisesti vanhuspalveluissa ovat lisänneet hintatietoisuutta. Tämä kaikki tuotteistustyö on kasvattanut kustannustietoisuutta ja tuonut mahdollisuuksia niin asiakkaille, virkamiehille kuin yrittäjille vertailla tuotantohintoja, joten palvelualoitteen käyttöönottoon olisi hyvät edellytykset. Sosiaali- ja terveyspalveluissa ajantasaistetaan palvelulinjauksia uuden sukupolven organisaation mukaiseksi. Työ on aloitettu keväällä Työskentelyn keskiössä ovat asiakkaan asema ja omat valinnanmahdollisuudet sekä toiminnan tehokkuus. Palvelulinjaustyön myötä määritellään palveluiden tuotantotavoista ja asiakkaan valintamahdollisuuksista. Jyväskylässä sosiaali- ja terveyspalveluissa palvelutuotantoon liittyvästä vapaaehtoisesta palveluhaasteoikeudesta/palvelualoitteesta voitaisiin järjestää esimerkiksi 2-3 vuoden mittainen kokeilu. Kokeiluvaiheessa hyödynnettäisiin soveltuvin osin naapurimaassamme saatuja kokemuksia. Edellä mainitun pohjalta laadittaisiin suositusohjeet palveluhaasteoikeuden/palvelualoitteen toteuttamisesta esimerkiksi yhdessä Suomen Kuntaliiton, elinkeinoelämän järjestöjen ja valtion keskushallinnon kanssa (työ- ja elinkeinoministeriö, valtionvarainministeriö). Oheisliite: valtuustoaloite

4 Apulaiskaupunginjohtaja Utriaisen ehdotus Perusturvalautakunta toteaa, että palveluhaasteoikeudella voidaan kehittää sosiaali- ja terveyspalveluja vastaamaan paremmin kuntalaisten tarpeita ja tehostaa toimintaa. Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että palveluhaasteoikeuden/palvelualoitteen käyttöönotto valmistellaan osana palvelulinjaustyötä kaupunkitasoisesti. Asia pantiin pöydälle. Ptltk /166 Jatketaan pöydälle jätetyn asian käsittelyä. Apulaiskaupunginjohtaja Utriaisen ehdotus Perusturvalautakunta toteaa, että palveluhaasteoikeudella voidaan kehittää sosiaali- ja terveyspalveluja vastaamaan paremmin kuntalaisten tarpeita ja tehostaa toimintaa. Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että palveluhaasteoikeuden/palvelualoitteen käyttöönotto valmistellaan osana palvelulinjaustyötä kaupunkitasoisesti. Hyväksyttiin. Kh /303 Asian valmistelijat Risto Kortelainen, puh ja Pirjo Tuosa, puh Palvelualoitteen käyttöönoton mahdollisuutta Jyväskylässä on selvitetty palvelulinjausten valmistelun yhteydessä. Perusturvalautakunnan käsittely on otettu huomioon. Ruotsissa on käytössä palveluhaaste, joka vastaa palvelualoitetta. Kunnille palveluhaasteen käyttäminen on vapaaehtoista. Kokemukset ovat olleet myönteisiä, joskin myös kritiikkiä on esitetty. Suomessa palvelualoitetta on selvitetty Helsingissä, Pirkkalassa ja Valkeakoskella, joissa asia ei ole edennyt jatkovalmisteluun. Hämeenlinnassa ja Lappeenrannassa asiaa ratkaistaan strategiatyön yhteydessä. Espoossa on tehty alustavia selvityksiä. Palvelualoitteen mahdollisuudet Jyväskylässä Palvelumallin käyttöönotto edellyttää toimintamallin periaatteiden ja toimintaprosessin suunnittelua sekä tarvittavien voimavarojen varaamista. Tämän vuoksi on selvitetty, onko joissakin kaupungin palveluissa edellytyksiä palvelualoitteen kokeiluun esimerkiksi määräaikaisena. Saatujen kokemusten perusteella palvelualoitekäytäntöä olisi mahdollisuus laajentaa, uudistaa tai luopua siitä.

5 Useissa perusturvalautakunnan alaisissa palveluissa on käytössä monituottajamalli, ja esimerkiksi vanhuspalvelut on tuotteistettu ja kustannuslaskenta tehty. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä koskevien lakiuudistusten ja muiden valmisteilla olevien uudistusten vuoksi palvelualoitetta ei kuitenkaan ole perusteltua käynnistää niistä. Perusopetuksessa on tiukat valtioneuvoston lupaehdot ja valtionosuussäädökset, jotka käytännössä rajaavat perusopetuksen palvelualoitteen ulkopuolelle. Kaupunkirakennepalvelut ja varhaiskasvatuspalvelut on tuotteistettu ja kustannuslaskenta tehty. Näissä palveluissa on käytössä monituottajamalli, joten palvelualoite ei varsinaisesti uudistaisi palvelutuotantoa. Palvelualoite voi kuitenkin tuoda näihin palveluihin uudistusvoimaa, mikäli se nähtäisiin palveluhaastetta laajemmin, eri toimijoiden välisen vuoropuhelun ja innovoinnin välineenä. Tällöin sitä voi sovittaa yhteen ennakoivan hankintamenettelyn kanssa, jossa on samoja elementtejä, joita palvelualoitteella tavoitellaan. Muista kaupungin järjestämistä palveluista kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut ovat pääosin kaupungin omaa toimintaa. Muita palveluntuottajia tuetaan lähinnä avustuksin. Nuorisopalveluissa tavoitteena on palvelutuotannon monipuolistaminen. Palvelualoitteen myötä on mahdollista luoda uusia yhteistyökanavia ja löytää ideoita palvelujen uudistamiseen. Palvelualoitteen käyttöönotto edellyttää toimintojen tuotteistamista ja kustannuslaskentaa. Johtopäätökset Palvelualoite voidaan nähdä uutena aloitteen teon, ideoinnin ja palvelukehityksen välineenä keskustelussa mahdollisten palvelutuottajien kanssa. Palveluinnovaatioiden ja tuotantotapojen uudistamisen tavoitteena on löytää taloudellisesti kestäviä ratkaisuja kaupungin palvelujen tuottamiseen. Palvelualoitteita ei olekaan syytä rajoittaa olemassa oleviin palvelutuotteisiin tai toimintatapoihin, vaan mahdollistaa myös laajempien uudistusten ja uudenlaisten palvelumallien innovointi. Palvelujen kehittämiseen voivat näin osallistua seudulla toimivat yritykset, järjestöt, kansalaiset ja kaupungin oma henkilöstö. Kaupunkilaisten näkökulmasta palvelualoitekäytäntö voi tuoda lisää valinnanmahdollisuuksien ja vaihtoehtoja, joten se tukee asiakasohjautuvien toimintatapojen laajentumista. Kaupunginhallitus on /154 vahvistanut hankintojen toimintaperiaatteet, joihin sisältyvässä ennakoivassa hankintamenettelyssä on samoja elementtejä kuin palvelualoitteessa. Palvelualoitekäytäntöä on mahdollista soveltaa ennakoivan hankintamenettelyn yhteydessä siten, että vältetään erillisen toimintamallin rakentaminen. liite: Oheisliitteet: - hankintojen toimintaperiaatteet Kaupunginjohtaja Anderssonin ehdotus Kaupunginhallitus saattaa edellä esitetyn selvityksen tiedoksi valtuustolle ja ehdottaa, että esitetty toimintatapa todetaan riittäväksi.

6 Asia päätettiin yksimielisesti jättää pöydälle. Puheenjohtaja Riitta Mäkisen pyynnöstä kokouksen puheenjohtajana tässä asiassa toimi kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Jaakko Selin. liite liitetään lopulliseen päätökseen Kh /313 Jatketaan pöydälle jätetyn asian käsittelyä. liite: Oheisliitteet: - hankintojen toimintaperiaatteet Kaupunginjohtaja Anderssonin ehdotus Kaupunginhallitus saattaa edellä esitetyn selvityksen tiedoksi valtuustolle ja ehdottaa, että esitetty toimintatapa todetaan riittäväksi. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi kuitenkin siten, että se käsitellään vuoden 2013 aikana. Kh /402 Asian valmistelijat Marjo Laine, puh ja Katri Löytty, puh Kilpailutetut hankintasopimukset Palvelualoitteella tarkoitetaan yrityksille tai järjestöille annettua mahdollisuutta tehdä aloite siitä, miten jokin ulkopuolinen palveluntuottaja voi tuottaa kunnan palvelun laadullisesti paremmin ja edullisemmin kuin kunta. Palvelualoitteen tarkoituksena on lisätä kunnan ja yrittäjien keskinäistä vuorovaikutusta sekä synnyttää uusia ideoita ja ehdotuksia kunnan tarjoamien palveluiden kehittämiseksi. Palvelualoite kohdistuu lähtökohtaisesti siis kunnan omaan palvelutuotantoon. Merkittävä osa aikaisemmin omana tuotantona tehdyistä palveluista on nykyisin kilpailutettuja ostopalveluita. Näihin kilpailutuksiin liittyy samoja piirteitä kuin, mitä palvelualoitteella tavoitellaan. Perinteisesti kunnan hankintatoimi ei ole käynyt vuoropuhelua hankintojensa kohteista palveluiden tai tavaroiden toimittajien kanssa. Viime vuosina on kuitenkin alettu ymmärtää vuoropuhelun merkitys. Jyväskylän kaupungin hankintakeskus käy säännöllisesti keskusteluja toimittajien kanssa ennen tarjouspyynnön laatimista. Tämä on tuonut aivan ensiarvoisen tärkeää ja olennaista tietoa hankintayksikölle. Ilman näitä keskusteluja hankinnan kohteen, sopimusehtojen ja vertailuperusteiden kaikinpuolinen määrittely jäisi enemmän tai vähemmän arvailujen varaan, eikä saatava palvelu tai tavara kenties vastaisi lainkaan todellista tarvetta. Vuorovaikutteista keskustelua käydään myös voittaneen toimittajan

7 kanssa sopimuskauden aikana. Säännölliset tapaamiset ovat välttämättömiä, jotta voidaan seurata yhteistyön edistymistä sekä kullakin alalla tapahtuvaa kehitystä. Näillä on suuri vaikutus myös tulevan kilpailutuksen kannalta. Palvelualoitteen käyttöönottaminen kilpailutettujen sopimusten osalta onnistuu ainoastaan uuden kilpailutuksen valmisteluvaiheessa, sillä hankintasopimus sitoo hankintayksikköä. Palvelualoitteella ei voida vaikuttaa solmitun sopimuksen sisältöön tai voimassaoloon kesken sopimuskauden. Palvelualoite voidaan kuitenkin ottaa huomioon seuraavaa kilpailutusta valmisteltaessa muun muassa siten, että palvelualoitteen tekijä voitaisiin kutsua kuultavaksi muiden mahdollisten tarjoajien tavoin kilpailutuksen valmisteluvaiheessa. Palvelualoite siirrettäisiin siten odottamaan uuden kilpailutuksen valmistelun alkamista ja sitä käsiteltäisiin samalla tavalla kuin muidenkin mahdollisten tarjoajien kuulemisessa tekemiä ehdotuksia tai ideoita. Pienhankinnat Pienhankintoihin ei sovelleta hankintalakia, vaan kunnat antavat omat ohjeet pienhankinnoista. Pienhankinnat pyritään toteuttamaan ripeästi, joustavasti ja ilman suurempia prosessikustannuksia. Yleensä pienhankinnat ovat ns. kertahankintoja. Kun huomioidaan palvelualoitteen valmisteluaika ja siitä aiheutuvat hallinnolliset kustannukset, ei palvelualoitteen ulottaminen pienhankintoihin ole ainakaan ensi vaiheessa tarkoituksenmukaista. Kunnan oma palvelutuotanto Palvelualoitteella pyritään nimenomaan kehittämään kunnan omaa palvelutuotantoa. Mikäli omaan palvelutuotantoon kohdistuva palvelualoite hyväksyttäisiin ja palvelu päätettäisiin sen myötä kilpailuttaa, joutuu palvelualoite kilpailutuksen valmisteluvaiheessa kuulemisen myötä loppukäyttäjien ja muiden mahdollisten tarjoajien arvioitavaksi. Näin saataisiin saman alan yrittäjiltä kannanottoja tehtyyn palvelualoitteeseen. On huomioitava, että nykymuotoisessa hankintaprosessissa hyväksytty palvelualoite tulisi olemaan kilpailutuksessa vain yksi ehdotus tai idea muiden mahdollisten tarjoajien tekemien ehdotusten ja ideoiden joukossa. Kilpailutuksessa ei voida ketään ehdokasta tai tarjoajaa asettaa muita parempaan asemaan. Johtopäätökset Palvelualoitteella voisi olla merkitystä ennen kaikkea kaupungin oman palvelutuotannon tarkastelussa. Kilpailutettujen palvelu- ja tavarahankintojen tai pienhankintojen nykyprosessiin palvelualoite ei toisi lisäarvoa. Palvelualoite tarjoaisi selkeän kanavan, jota kautta yrittäjät voisivat haastaa kaupungin oman toiminnan tehokkuuden ja taloudellisuuden. Palvelualoite voisi lisätä kaupungin ja yrittäjien välistä avointa vuorovaikutusta ja mahdollisesti myös innovatiivisten hankintojen syntymistä. Tämä olisi myös yhdensuuntainen hankintalain tulevan kokonaisuudistuksen kanssa, jossa nostetaan esille innovatiiviset hankinnat entistä voimakkaammin. On kuitenkin huomioitava, että kilpailutusresurssit ovat merkittävä haaste palvelualoitteen toteutumiselle.

8 Palvelualoite voitaisiin ottaa vuonna 2014 koekäyttöön siten, että palvelualoitteita voisi tehdä mistä tahansa kaupungin omasta palvelutuotannosta. Aloitteet käsiteltäisiin koeaikana esimerkiksi hankintojen ohjausryhmässä, joka kuulisi sitä palvelualaa, jota aloite koskisi. Ohjausryhmä päättäisi perusteluineen palvelualoitteen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Palvelualoitteen sisällöstä ja toimittamisesta annettaisiin ohjeet. Koeajan jälkeen palvelualoitteen käyttö ja toimintatavat voitaisiin arvioida tarkemmin saatujen kokemusten ja mahdollisesti uuteen kuntalakiin otettujen palvelualoitetta koskevien säädösten pohjalta. liite: Oheisliitteet: - Yrittäjäyhdistysten lausunto - hankintojen toimintaperiaatteet Kaupunginjohtaja Anderssonin ehdotus Kaupunginhallitus saattaa edellä esitetyn selvityksen tiedoksi valtuustolle ja ehdottaa, että se toteaa esitetyt toimenpiteet riittäviksi Keskustelun aikana kaupunginjohtaja Andersson muutti päätösehdotuksensa seuraavaksi: Palvelualoitteen sisällöstä ja toimittamisesta annettavat ohjeet tuodaan kaupunginhallituksen päätettäväksi ennen kokeilua. Kaupunginhallitus saattaa edellä esitetyn selvityksen tiedoksi valtuustolle ja ehdottaa, että se toteaa esitetyt toimenpiteet riittäviksi. Keskustelun aikana Tony Melville ehdotti Anna-Leena Sahindalin ja Kimmo Suomen kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Koska oli tehty asian palauttamista koskeva kannatettu ehdotus, puheenjohtaja totesi, että siitä on äänestettävä. Hän esitti, että ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi, äänestävät EI. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestys toteutetaan kättä nostamalla. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksessä annettiin kahdeksan (8) JAA-ääntä (Jaakko Selin, Terhi Pulli, Pauliina Holm, Aimo Asikainen, Tuulia Ikkelä-Koski, Marika Visakorpi, Meri Lumela ja Jorma Uski) ja viisi (5) EI-ääntä (Anna-Leena Sahindal, Mervi Hovikoski, Kimmo Suomi, Tony Melville ja Kari Yksjärvi). Puheenjohtaja totesi, että asian käsittelyä tässä kokouksessa jatketaan. Koska keskustelun aikana ei tehty muita muutosehdotuksia, puheenjohtaja totesi kaupunginjohtajan muutetun ehdotuksen tulevan kaupunginhallituksen päätökseksi. Kaupunginhallitus hyväksyi kaupunginjohtaja Anderssonin muutetun päätösehdotuksen.

9 liite liitetään lopulliseen päätökseen. Kv /10 liite: Oheisliitteet: - Yrittäjäyhdistysten lausunto - hankintojen toimintaperiaatteet Kaupunginhallituksen ehdotus Valtuusto merkitsee edellä esitetyn selvityksen tiedoksi ja toteaa esitetyt toimenpiteet riittäviksi Keskustelun aikana Vesa Kupari ehdotti muun muassa Paul Abbeyn kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Koska oli tehty kannatettu ehdotus asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi, puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä. Hän ehdotti, että ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi, äänestävät EI. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksessä asian käsittelyn jatkamista kannatti 21 ja asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi 46 valtuutettua. Puheenjohtaja totesi, että valtuusto oli päättänyt palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Asia palautettiin uudelleen valmisteltavaksi. liite: - äänestysluettelo Valtuustoaloite liitetään lopulliseen päätökseen. Kh /350 Asian valmistelija Marjo Laine, puh Valtuustoaloitetta sekä palvelualoitteesta laadittuja menettelyohjeita on käsitelty valtuustoryhmien puheenjohtajien kanssa sekä osittain myös valtuustoryhmien kokouksissa. Suomessa ainoastaan Asikkalan kunta on ottanut palvelualoitteen käyttöönsä keväällä Palvelualoitteen menettelyohjeet

10 Palvelualoitteen menettelyohjeet on laadittu siten, että palvelualoite voidaan käsitellä ilman organisaatiomuutoksia. Koska hallintosäännössä ei ole määräyksiä palvelualoitteesta, tulee hankintojen ohjausryhmän puheenjohtaja ja hankintajohtaja valtuuttaa tekemään koeaikana vireille tulleiden palvelualoitteiden osalta tarvittavia päätöksiä. Kaiken kaikkiaan käsittely on pyritty pitämään mahdollisimman selkeänä ja keskitettynä, jotta voidaan varmistaa yhtenäiset toimintatavat ja saada kokonaiskäsitys palvelualoitteen toimivuudesta sekä vaikuttavuudesta. Palvelualoitteen voi tehdä ainoastaan Jyväskylän kaupungin asukas ja yhteisö, laitos tai säätiö, jonka kotipaikka on Jyväskylän kaupungissa. Kokeiluaikana palvelualoitteita voi tehdä kaikista kunnan toimialaan kuuluvista ja omana työnä tehtävistä palveluista ja toiminnoista kuitenkin siten, että ainoastaan kulttuuri- ja liikuntapalveluita ja kaupunkirakennepalveluita koskevat palvelualoitteet voivat edetä kilpailutukseen. Kokeiluaika on Kaikki kokeiluaikana vireille tulleet palvelualoitteet käsitellään laaditun ohjeen mukaisesti. Oheisliitteet: - palvelualoitteen menettelyohjeet - Yrittäjäyhdistysten lausunto - hankintojen toimintaperiaatteet Kaupunginjohtaja Anderssonin ehdotus Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että palvelualoite otetaan käyttöön kokeiluajaksi ja että hankintojen ohjausryhmän puheenjohtaja ja hankintajohtaja valtuutetaan tekemään palvelualoitteita koskevia tarpeellisia päätöksiä kokeiluaikana vireille tulleiden palvelualoitteiden osalta. Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. Kh /380 Oheisliitteet: - palvelualoitteen menettelyohjeet - Yrittäjäyhdistysten lausunto - hankintojen toimintaperiaatteet Kaupunginjohtaja Anderssonin ehdotus Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että palvelualoite otetaan käyttöön kokeiluajaksi ja että hankintojen ohjausryhmän puheenjohtaja ja hankintajohtaja valtuutetaan tekemään palvelualoitteita koskevia tarpeellisia päätöksiä kokeiluaikana vireille tulleiden palvelualoitteiden osalta.

11 ----- Keskustelun aikana kaupunginjohtaja Andersson muutti ehdotuksensa seuraavaksi: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että palvelualoite otetaan käyttöön kokeiluajaksi ja että hankintojen ohjausryhmän puheenjohtaja ja hankintajohtaja valtuutetaan tekemään palvelualoitteita koskevia tarpeellisia päätöksiä kokeiluaikana vireille tulleiden palvelualoitteiden osalta. Kokeilujakson aikana tehtyjen palvelualoitteiden käsittelystä ja tuloksista raportoidaan kokeilun päätyttyä. Lisäksi seurataan, kuinka paljon palvelualoitekokeilu sitoo kaupungin henkilöstöresurssia. Keskustelun aikana Kimmo Suomi ehdotti Tony Melvillen ja Tapani Mäen kannattamana, että kaupunginhallitus päättää seuraavaa: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että palvelualoitetta ei oteta käyttöön vaan kaupungin ja yritysten välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta edistetään kokonaisvaltaisesti organisoimalla kaupunkiin uusi elinkeinopoliittinen malli v Koska oli tehty kaupunginjohtajan muutetusta ehdotuksesta poikkeava kannatettu muutosehdotus, puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä. Hän esitti, että kaupunginjohtajan muutetun ehdotuksen kannattajat äänestävät JAA ja Kimmo Suomen ehdotuksen kannattajat äänestävät EI. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestys toteutetaan kättä nostamalla. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksessä annettiin seitsemän (7) JAA-ääntä (Raija Sipinen, Tuulia Ikkelä- Koski, Aimo Asikainen, Pauliina Holm, Kati-Erika Timperi, Jaakko Selin ja Meri Lumela) ja kuusi (6) EI-ääntä (Anna-Leena Sahindal, Mervi Hovikoski, Kimmo Suomi, Tony Melville, Kari Yksjärvi ja Tapani Mäki). Puheenjohtaja totesi, että kaupunginjohtajan muutettu ehdotus tuli kaupunginhallituksen päätökseksi. Kaupunginhallitus oli päättänyt hyväksyä kaupunginjohtajan muutetun ehdotuksen. Anna-Leena Sahindal, Kimmo Suomi, Tony Melville, Kari Yksjärvi ja Tapani Mäki ilmoittivat päätökseen eriävän mielipiteen. Hankintajohtaja Marjo Laine oli läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn ajan. Hän poistui kokouksesta ennen päätöksentekoa. Kv /11 liitteet: - palvelualoitteen menettelyohjeet - Yrittäjäyhdistysten lausunto

12 - hankintojen toimintaperiaatteet Kaupunginhallituksen ehdotus Kaupunginvaltuusto päättää, että palvelualoite otetaan käyttöön kokeiluajaksi ja että hankintojen ohjausryhmän puheenjohtaja ja hankintajohtaja valtuutetaan tekemään palvelualoitteita koskevia tarpeellisia päätöksiä kokeiluaikana vireille tulleiden palvelualoitteiden osalta. Kokeilujakson aikana tehtyjen palvelualoitteiden käsittelystä ja tuloksista raportoidaan kokeilun päätyttyä. Lisäksi seurataan, kuinka paljon palvelualoitekokeilu sitoo kaupungin henkilöstöresurssia.