kaupungissa Hommat hoidossa myös

Transkriptio

1 via DESTIAN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2012 Hommat hoidossa myös kaupungissa Liikenneviraston Juhani Tervala toivoo yhteistyötä jo suunnitteluun Rataopisto kouluttanut tuhansia iliitu on ammattilaisen tietopankki

2 pääkirjoitus Laadullisuutta kilpailuihin Vian tässä numerossa Liikenneviraston pääjohtaja Juhani Tervala pohtii infra-alan haasteita. Jutussa Yhteistyötä ja uusia innovaatioita (s ) hän kaipaa alalle nykyistä parempaa yhteistyötä, uusia toimintatapoja ja innovaatioita. Hän toteaa, että projektit hoidetaan edelleen pitkälti samoilla periaatteilla kuin 1980-luvulla. Asiakas tekee tarjouspyynnön ja rakentaja toteuttaa sen annettujen ohjeiden mukaan mahdollisimman edullisesti. Lopputulosta parantaville uusille innovaatioille ei tällaisessa mallissa jää juurikaan tilaa. Voisiko infra-alan innovatiivisuus ja samalla myös kiinnostavuus tulevaisuuden työpaikkana parantua, jos toteuttajille annettaisiin jo hankkeiden tarjouspyynnöissä keinojen ja menetelmien valinnan mahdollisuus? Tällöin päästäisiin kilpailemaan oikealla osaamisella ja niillä kaivatuilla innovaatioilla. Tätä kautta syntyisi kilpailuetua, joka taas kannustaisi lisäpanostuksiin tutkimuksessa ja kehittämisessä. Alan yrityksissä ajatellaan, että paljon on kiinni tilaajan tahtotilasta painottaako tilaaja pääasiassa hintaa vai myös laatutekijöitä. Tilaaja taas odottaa, että yritykset itse nostaisivat esiin uusia, ennakoitua edullisempia, mutta silti laadukkaita vaihtoehtoja. Sekä tilaaja että tuottaja tuntuvat tahtovan samaa, laadullisempaa kilpailua, ja molemmat osapuolet lienevät samaa mieltä siitä, että nykytilanne ei ole kenenkään etu. Tyytyväinen asiakas on meille destialaisille elinehto vain parasta palvelua tarjoamalla voimme rakentaa toiminnallemme jatkuvuutta. Siksi onkin ilo lukea Lahden, Turun ja Oulun kaupungin teknisen toimen asiakkaidemme kommentteja jutussa Alueellisten hoitourakoiden monipuolisuus motivoi (s. 6 11). He antavat Destian toiminnasta myös kriittistä, mutta rakentavaa palautetta, mikä on elintärkeää toiminnan kehittämiselle. Kiitos heille siitä! Pääjohtaja Juhani Tervala kaipaa alalle myös ylpeyttä laadukkaasti tehdystä työstä. Uskon, että tervettä ja ansaittua ylpeyttä hyvin tehdystä työstä kokevat monet muutkin destialaiset kuin jutussa Miten minusta tuli.. sivulla 12 haastateltu työpäällikkö Olavi Samppala. Hän perää heinäntekojärkeä maarakentamiseen: kaikkea ei opi kirjoista ja tiukan paikan tullen kokemus ratkaisee. Virkeää syksyä! Miia Apukka VIA 2/2012 DESTIAN SIDOSRYHMÄLEHTI. Julkaisija Destia Oy, Heidehofintie 2, PL 206, Vantaa. Vaihde PÄÄTOIMITTAJA Miia Apukka, , miia.apukka@destia.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Miia Apukka, Niina Nevamäki, Anna Availa, Anne Luodonpää, Minna Heinonen, Kalevi Katko, Hannu Kulju, Jukka Raudasoja TOIMITUS Sanoma Yritysjulkaisut: toimituspäällikkö Johanna Hytönen tuottaja Anu Mäkelä ulkoasu Anu Pyykkö repro Tuukka Palmio, Kari Vaalavuo ja Anne Lindfors. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen artikkeleiden tai kuvien palauttamisesta eikä säilytyksestä. KUSTANTAJA Sanoma Yritysjulkaisut, puh. (09) OSOITTEENMUUTOKSET destia@destia.fi PAINOPAIKKA Kirjapaino Uusimaa Oy, Porvoo ISSN Lehti on painettu ympäristöystävälliselle paperille. kansi Työharjoittelija Henry Romppanen. Kuva: Rami Lappalainen 2 VIA

3 via 2/2012 Näin strategia toteutuu Lue Vian jutuista, miten Destian strategia toteutuu käytännössä! 4 Uutiset Ajankohtaisia kuulumisia infra-alalta 6 Alueellisten hoitourakoiden monipuolisuus motivoi Kaupungit ovat alkaneet kilpailuttaa katujen ja viheralueiden hoitourakoita. Destia on pärjännyt kilpailutuksissa hyvin. 12 Miten minusta tuli... Työpäällikkö Olavi Samppala tuo pohjalaista heinäntekojärkeä maarakentamiseen. 14 Juhani Tervala pohtii infra-alan tulevaisuutta Liikenneviraston pääjohtaja Juhani Tervala toivoo enemmän yhteistyömahdollisuuksia kilpailutusten suunnitteluvaiheeseen. 19 PRO: Valmennuksen syyssatoa Miten PRO-valmennuksen opit siirtyivät käytäntöön? 20 iliitu on Destian paikkatietopohjainen palvelu Ammattilaisille avoin internet-pohjainen sovellus on infraalan tärkeä tietopankki. 23 Rataopisto kouluttaa ammattilaisia Destian Rataopisto on kouluttanut jo tuhansia. Yli puolet koulutettavista tulee Destian ulkopuolelta Mestari ja kisälli Inventoija Petri Korkiakoski ja maa-ainesvastaava Jenni Koitila tekivät kesän töitä yhdessä, toinen toisiltaan oppien. 28 Terveiset työmaalta Karkkilassa Destia hyödyntää koko osaamistaan valtatie 2:n levennystyömaalla In Brief 32 Syys-Sudoku Johannes Wiehn VIA

4 uutiset Destia palkitsi parhaat infra-alan opinnäytetyöt Kuva: Suomen Tieyhdistys Jaakko Rahja Destian jo seitsemännen kerran järjestämän infra-alan opinnäytetöiden kilpailun parhaat palkittiin Turussa elokuussa Väylät ja Liikenne -tapahtuman avajaisissa. Tänä vuonna raati päätti palkita voittajan lisäksi myös toiseksi tulleen kunniamaininnalla. Kilpailun parhaana palkitiin Janne Iho työllään Betonisen siltakannen epoksitiivistys. Työ on tehty Tampereen ammattikorkeakoulussa ohjaavan opettajan Jorma Kylliäisen alaisuudessa, tilaaja oli Destia Oy. Työn aihe on erittäin ajankohtainen. Sillä on merkittävää vaikutusta sillankorjaushankkeiden aikataulu-, kustannus- ja laatutekijöihin. Työn toteutus on selvälukuinen ja havainnollinen, Destian kehittämispäällikkö Pertti Niemi luetteli raadin perusteita. Kunniamaininnalla palkittiin Silja Laine työllään Katupölyn mallintamisen mahdollisuudet, jossa raati kiinnitti erityistä huomiota työn loogisuuteen ja selkeään esitykseen. Työ on tehty Metropolia ammattikorkeakoulussa ohjaavan opettajan Kai Kouvon alaisuudessa. Työn tilaaja oli Ramboll Finland Oy. Opinnäytetyökilpailun raadin muodostivat Liisi Vähätalo Suomen Tieyhdistyksestä, Heikki Jämsä Infra ry:stä, Juha Kaitera Rakennusteollisuudesta sekä Esko Mälkönen UIL:stä. Raadin puheenjohtajana toimi Pertti Niemi Destiasta. Ensi vuonna vuorossa on parhaan korkeakoulussa valmistuneen lopputyön palkitseminen. Destian kehittämispäällikkö Pertti Niemi kertoi raadin perusteluista. Pulterin työturvallisuusviikko muistutti turvallisuuden tärkeydestä Koskenkylä Kotka-työmaalla vietettiin elokuussa työturvallisuusviikkoa. Turvallisuutta kehitetään työmaalla jatkuvasti, sillä E18-tietä rakennetaan yli kuudensadan henkilön voimin. Turvallisuuteen kiinnitetään huomiota perusteellisella perehdyttämisellä, jatkuvalla turvallisuusseurannalla ja tietoiskuilla. Työyhteenliittymä Pulterilla työturvallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota muun muassa perehdytysvideon avulla. Sen on katsonut jo noin työmaalle menijää. Työturvallisuutta kehitetään ja olosuhteita parannetaan, jotta saadaan ehkäistyä tapaturmia, kertoo Pulterin projektinjohtaja Kari Alavillamo. Aikataulussaan etenevä Koskenkylä Kotka-hanke käsittää nykyisen moottoriliikennetien täydentämisen moottoritieksi Koskenkylästä Loviisaan (17 km) ja moottoritien rakentamisen Loviisasta Kotkaan (36 km). E18-moottoritielle rakennetaan kuusi uutta eritasoliittymää. Rakentaminen alkoi marraskuussa Moottoritie avataan liikenteelle osittain jo vuonna 2013, kokonaisuudessaan vuonna Kaiken kaikkiaan tiejärjestelyt ovat valmiita vuoden 2015 lopussa. Tien kunnossapidon ja rahoituksen sisältävä sopimuskausi ulottuu vuoteen 2026 saakka. Kuva: Tapio Kalliomäki 4 VIA

5 uutiset Tilaajavastuu.fi otettiin käyttöön Destia edellyttää kaikilta aliurakoitsijoiltaan kuulumisen Suomen Tilaajavastuu Oy:n ylläpitämään tilaajavastuu.fi-palveluun. Palvelun kautta Destia tarkistaa sopimuskumppaneidensa lainmukaisten velvoitteiden täyttymisen. Tilaajavastuulain muutoksen myötä Destia on myös velvollinen valvomaan työmaillaan toimivia aliurakoitsijaketjuja kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa, että aliurakoitsijoiden tulee velvoittaa myös Destian työmailla työskentelevät omat alihankkijansa palvelun piiriin. Tilaajavastuulain huomiointi aina aliurakkasopimuksia tehtäessä kuuluu Destiassa jokaisen hankintaa tekevän velvollisuuksiin ja perustehtäviin. Kuva: Kalasataman keskus Suomen massiivisin sillansiirto Kalasatamassa Helsingissä Kuva: Rami Lappalainen Kalasataman keskuksen työmaalla suoritettiin heinäkuussa Suomen suurin sillansiirto-operaatio. Rakennustöiden takia metroliikenne oli pysähdyksissä yhdeksän päivää. Kalasataman metrosillan siirtotyöt valmistuivat tiistaina, heinäkuun 17. päivänä iltapäivällä. Valmistelutyöt etenivät etuajassa, siten että sillan siirto aloitettiin jo maanantain ja tiistain välisenä yönä yhden aikoihin. Silta liikkui muutaman tunnin aikana kahdeksan metriä. Aamuyöstä valmisteltiin loppumatkan siirtoa, ja toinen vaihe alkoi aamukahdeksalta. Siirtomatka oli sivusuunnassa yhteensä 17 metriä. Silta siirrettiin tietokoneella ohjattavien kahdeksan painetunkin avulla. Painetunkit työnsivät 130 metriä pitkän, 11 metriä leveän ja tonnia painavan sillan siirtorataa pitkin uudelle paikalleen. Kaikki on mahdollista työn aikana, ja siksi jo suunnitteluvaiheessa aikataulusta ei tehty liian tiukkaa. Aikataulua kiritti myös töiden yhtäaikainen teko eli eri vaiheita tehtiin samanaikaisesti. Parhaillaan siltaa oli siirtämässä työmiestä, Destian projektijohtaja Sami Korhonen kertoo. Destia toimii Kalasataman keskuksen päätoteuttaja SRV:n kumppanina. Destia vastaa infratöiden projektinjohtourakoitsijana Kalasataman keskuksen infran suunnittelun ohjauksesta ja rakentamisesta. Savonlinnan rinnakkaisväylä valmistumassa veden äärelle Savonlinnan rinnakkaisväylän rakentaminen etenee suunnitelmien mukaan. Lämmin syksy edisti aikataulua, mutta kevät otti hieman takaisin. Sateinen kesä ei ole työmaata hidastanut. Korkealle noussut järvivesi on sen sijaan vaikuttanut jonkin verran työskentelyyn, kertoo Destian työkohdevastaava Jukka Silvennoinen. Veden läheisyys tekee työmaasta muutenkin erityisen, koska veteen on rakennettu runsaasti. Savonlinnassa kaikki 22 rakennettua siltaa alkavat olla valmiita, ja väylillä on käynnissä päällystys-, viher-, kiveys- ja valaistustyöt. Rinnakkaisväylä avataan liikenteelle viimeistään vuoden päästä kesällä. Destia toteuttaa Vt 14 -korjaushankkeen toisen rakennusvaiheen Laitaatsalmi Ruislahti-välille. Toisessa vaiheessa keskustan pohjoisrannalle rakennetaan uusi kaksikaistainen valtatie katujärjestelyineen ja siirretään rautatie keskustan kohdalla uuden valtatien varteen ja ratapiha keskustan itäpuolelle Pääskylahteen. VIA

6 Alueellisten hoitourakoiden monipuolisuus motivoi Kaupungit ovat alkaneet asteittain kilpailuttaa katujen ja viheralueiden hoitourakoita ulkopuolisilla urakoitsijoilla. Destia on viime vuosina voittanut useita alueellisia kunnossapitourakoita ympäri Suomea. Tilaajat ovat olleet tyytyväisiä ja luottavat Destian toimintaan, mutta petrattavaakin löytyy. Teksti Olli Manninen Kuvat Rami Lappalainen ja Vesa Ranta 6 VIA

7 Destian työharjoittelussa kesällä ollut Henry Romppanen täyttää jo viidettä kertaa Laatukadun katukuoppaa. Kuoppa nielaisee kerralla noin sata litraa öljysoraa, Hämeenlinnassa infra-alaa opiskeleva nuorukainen sanoo. Lahtelaisia jurppii lumi ja loska Lahden kaupungilla on jo pitkä historia kaupungin alueellisten kunnossapitourakoiden kilpailuttamisessa. Ensimmäinen Lahden viidestä alueellisesta hoitourakasta avattiin kilpailulle jo kymmenen vuotta sitten. Destian kolmen vuoden mittainen kunnossapitosopimus Lahden eteläisen alueen katujen ja väylien ympärivuotisesta hoidosta alkoi vuonna Alue on kooltaan Lahden hoitourakoista suurin, hoitoneliötä. Valintaan vaikuttivat hinnan ohella myös lupaus työnaikaisesta hoidosta, asukastyytyväisyys sekä tekninen laatu. Urakka sisältää ympärivuotisen katu- ja viheralueiden ylläpidon, johon kuuluu myös lumenauraus ja liukkaudentorjunta. Lahden kaupungin rakennusmestari Juha Tikka kertoo, että Destia on onnistunut kunnossapidon liikennealueiden osalta tehtävissään hyvin. Katujen hoidon Destia kyllä osaa. Katujen auraukset, kuoppien paikkaukset ja liikennemerkkien suoristamiset on toteutettu huolellisesti. Enemmän opettelemista on ollut viheralueiden hoidossa. Tänä kesänä viheralueiden hoidon aikataulutuksessa olisi voitu lähteä hieman varhaisemmin liikkeelle. Nurmikon leikkaukset ja kitkemiset on kuitenkin hoidettu sovitussa aikataulussa, Tikka sanoo. Istutettujen puiden hoito tai leikkialueiden ja -välineiden hoito eivät sisälly Destian hoitourakkaan Lahdessa. Asukastyytyväisyystutkimusten mukaan Destia on hoitanut hoitourakkavastuunsa laadukkaasti, joskin talven lumenaurauksesta tulee aina reippaasti pyyhkeitä. Jos jotain rakentavaa palautetta haluaisi antaa, niin sääolojen ennakoinnissa voisi edelleen petrata. Lumen, loskan tai polanteen poistamisesta tulee asukkailta herkästi palautetta. Arvostan myös sitä, että urakoitsija tarttuu aktiivisesti tiestössä tai viheralueilla huomaamiinsa epäkohtiin, Juha Tikka sanoo. Tikka pitää Destiaa joustavana yhteistyökumppanina. Hyvästä yhteistyöstä hän mainitsee esimerkkinä Riihelän alueen routavaurioiden paikkaamisen vaahtolasilla. Destia toteutti paikkaamiset Lahden kaupungin kunnallistekniikan aloitteesta. Ison talon edut tulevat myös esiin Destian tavassa toimia. Ammattimainen ote näkyy ja tehtäviin tartutaan rivakasti. Auraukset sujuvat laadukkaasti omalla raskaalla kalustolla. Kaidekorjauksiin ja muihin harvinaisempiin pulmiin löytyy myös nopeasti tekijät, Juha Tikka sanoo. Yhteistyö on innostanut Tikkaa myös kehittämään oman tiiminsä toimintatapoja. Destian työn johtaminen ja dokumentointi on täsmällistä ja selkeää, mistä mekin voimme oppia. Olemme saaneet Destialta myös hyviä kehitysideoita siitä, miten tehostaa asukaspalautteen vastaanottamista ja reagointia siihen, Tikka sanoo. 4 VIA

8 Mitä mieltä kaupunkirakentamisesta Lahdessa? Olen ajanut taksia toistakymmentä vuotta. Liikennöinti on nykyisin sujuvampaa, kun uusia väyliä on rakennettu lisää. Runsaslumiset talvet ovat tietysti aina hankalia. Keskusta- ja esikaupunkialueiden lumenajon voisi aloittaa aikaisemmin, muuten liikenne on nopeasti tukossa. Enemmän ennakoivuutta talvioloihin, muuten olen tyytyväinen katujen ja viheralueiden hoitoon kotikaupungissani. - Heidi Juselius. Pääsääntöisesti ei ole mitään moitittavaa. Olemme asuneet Lahden Myllypohjassa yli 25 vuotta. Kaupungin väylät ja viheralueet ovat siistissä kunnossa. Talvisin tietysti kaupungin itälaidalla katujen auraus saattaa venyä iltapäivään. Lumen auraamiseen ja sohjon poistamiseen toivoisin enemmän ketteryyttä. - Arto Lyytikäinen. Kevyen liikenteen väyliä on runsaasti, kotoa pääsee sutjakkaasti ja turvallisesti pyörälläkin ihan Aleksanterinkadulle asti. Matkan varrella on kauniita kukkaistutuksia. Pyöräteiden routavauriot voisi paikata ripeämmin. Kokonaisarvosanaksi vahva kahdeksikko. - Eija Lyytikäinen. Turussa turvaudutaan jopa hevoseen Maaria-Paattisen katu- ja viheralue on ensimmäinen Turun kilpailuttama alueurakka. Urakan voittanut Destia on selvinnyt viime vuonna alkaneesta hoitourakasta kunnialla, vaikka viheralueiden hoito onkin vienyt ennakoitua enemmän aikaa. Turun kaupungin Kiinteistöliikelaitoksen rakennuttaja Anna-Kaisa Kaukola kertoo, että kyseessä on poikkeuksellinen urakka. Turussa on päädytty kilpailuttamaan katu- ja viheralueiden ylläpito samassa urakassa, Kaukola kertoo. Useissa muissa kaupungeissa katu- ja viheralueiden urakat kilpailutetaan erikseen. Turun ratkaisuun liittyi omat riskinsä, sillä kaikilla urakoitsijoilla ei välttämättä ole osaamista molemmista alueista. Viheralueet olisivat voineet jäädä hoitamatta katujen kustannuksella, Kaukola sanoo. Anna-Kaisa Kaukolan mukaan Destia on kuitenkin selvinnyt hyvin sekä katujen että viheraluiden hoidosta, vaikka tehtävien laajuus onkin yllättänyt. Destia on käyttänyt alan osaavia aliurakoitsijoita erikoisosaamista vaativissa töissä, kuten puistoja katupuiden leikkauksissa sekä leikkipaikkojen tarkastuksissa ja huoltotoimenpiteissä. Anna-Kaisa Kaukola kuvailee yhteistyötä Destian ja sen aliurakoitsijoiden kanssa innostavaksi. Napakoiden työmaakokousten avulla meille on syntynyt hyvä yhteistyö. Se perustuu vuorovaikutukseen, jossa osapuolet sparraavat toisiaan, hän sanoo. Turusta pohjoiseen ulottuva Maaria-Paattisen hoitoalue on maantieteellisesti laaja, joskin hoitoneliöitä alueella ei ole kovin paljon. Lentokentän väylien lisäksi alueeseen kuuluu lapsiper- Puistotyöntekijä Kimmo Bärlund Kuljetuspalvelu All The Waysta kuvailee kesätyötään Destian aliurakoitsijana monipuoliseksi. On ollut risteysalueitten raivausta, puiden kaatoa, trimmeriajoa ja traktoriniittoa. Pahuksen hyvin olen viihtynyt tehtävissä, Bärlund naurahtaa. 8 VIA

9 heiden suosimia kaupunginosia, joissa on yhteensä kolmetoista lasten leikkikenttää ja kymmenkunta pallokenttää. Leikkikenttien hoito on erittäin säänneltyä, mikä vaatii myös paljon erikoisosaamista, Kaukola muistuttaa. Destian työmaapäällikkö Pekka Salo kuvailee ensimmäisen vuoden menneen alueeseen tutustumiseen ja tehtävien haltuunottoon. Kiinteä yhteistyö Turun kaupungin Kiinteistöliikelaitoksen kanssa on helpottanut ottamaan alue haltuun. Olemme olleet positiivisesti yllättyneitä, miten monipuolisia työtehtäviä alueen hoitoon liittyy. Kyseessä on nopeasti kasvava asuinalue, joten uusia tienpätkiä rakennetaan tämän tästä. Nurmikkoalueet ovat kasvaneet suotuisten sääolojen vuoksi erittäin nopeasti, ja niitä on saanut leikata tänä kesänä tuplasti enemmän kuin yleensä, Salo sanoo. Metsätöissä Destia on alihankkijoineen tukeutunut välillä hyvinkin luoviin ratkaisuihin. Vaikeimmissa raivauskohteissa käytimme hevosmetsuria, sillä raivauskoneet olisivat tuhonneet metsän aluskasvillisuutta, Pekka Salo kertoo. Anna-Kaisa Kaukola on innostunut Destian tavasta löytää uu- Mitä mieltä kaupunkirakentamisesta Turussa? Viheralueet ja istutukset on hoidettu hyvin. Myös kadut ovat hyvässä kunnossa. Eteen ei ole osunut kuoppaisia teitä. Yhteydet ovat hyvät ja turvalliset. Turussa on helppoa ja turvallista liikkua myös lasten kanssa. Talviaikana moottoritien hoidosta kuulee valituksia, mutta ainakin viime talvena tiet oli aurattu ajoissa eikä viivästymisiä työajossa osunut kohdalle. - Janne Sandell. Olen positiivisesti yllättynyt, miten monipuolisia tehtäviä Maaria-Paattisen hoitourakkaan liittyy. Haluamme taata asiakkaille parhaan mahdollisen laadun käyttämällä katujen ja viheralueiden ylläpidossa omien työntekijöiden lisäksi erikoisosaajia. Turun kaupunki on auttanut löytämään hyvät aliurakoitsijat työn tueksi. Nopeasti kasvavalle pientaloalueelle rakennetaan paljon ja tehtävät elävät koko ajan. Rakennetaan uusia tienpätkiä, raivataan metsää, hoidetaan puita, huolehditaan lasten leikkikentistä ja pallokentistä. Aiemmin olen tottunut poistamaan jäätä katuosuuksilta, nyt olen saanut puolestaan tehdä jäätä myös pallokentille. - työmaapäällikkö Pekka Salo, Destia 4 Kimmo Bärlund (vas.), Pekka Salo, Anna-Kaisa Kaukola ja Riikka Nurminen pitävät kokoukset napakoina ja dokumentoivat ne tarkasti. Näin strategia toteutuu Kunta-asiakkaat ovat Destialle kasvava asiakasryhmä. VIA Puistotyöntekijä Riikka Nurminen on saanut leikata nurmea tuplasti normaalia enemmän kuluneena kesänä. 9

10 Koitelinkosken siltatyömaa Kiimingissä. sia ratkaisuja katujen ja viheralueiden hoitoon. Destian tehokkaat kokouskäytännöt, tehtävien dokumentointi ja ennakoiva ote tehtäviin luovat hyvän pohjan yhteistyön syventämiselle. Anna-Kaisa Kaukola harmittelee alueurakkasopimuksen pituutta. Sopimus on vain kolmen vuoden mittainen yhden vuoden lisäoptiolla. Pitkäjänteisemmän yhteistyön kannalta olisi ihanteellista, jos alueurakat olisivat jatkossa 5 7 vuoden mittaisia, Kaukola sanoo. Asukkaat ovat olleet myös tyytyväisiä Destian työn laatuun. Turussa asukkaat voivat antaa palautetta katujen ja viheralueiden hoidosta kätevästi kaupungin Paikalla-verkkopalvelun avulla tai soittamalla asiakasnumeroon. Oulussa opitaan tekemällä Oulun alueen kahdeksasta hoitourakasta on jo puolet kilpailutettu. Destian vastuulla olleen Hintta-Saarelan alueen katuja viheralueiden hoito ja kunnossapitosopimus on päättymässä vuoden päästä syyskuun lopulla. Oulun kaupungin katu- ja viherpalveluiden kunnossapitopäällikkö Kai Mäenpää antaa Destialle urakan hoidosta hyvän arvosanan, vaikka huomauttamistakin on neljän vuoden mittaisen sopimuksen aikana ollut. Yhteistyö Destian kanssa on toiminut hyvin, vaikka matkan varrella henkilöstössä on ollut jonkin verran vaihtuvuutta. Destia on tarttunut rivakasti työmaakokouksissa esiin tulleisiin asioihin ja hoitanut työt laadukkaasti, Mäenpää sanoo. Hintta-Saarelan alueen urakka on sisältänyt katu- ja viheralueiden talvi- ja kesähoitoon sekä puhtaanapitoon kuuluvat työt mukaan lukien kaikkien töiden laadunvalvonnan ja töiden säännöllisen raportoinnin Oulun kaupungin katu- ja viherpalveluille. Urakka-alueella sijaitsevien Laanilanrannan ja Saarelan venesatamien osalta urakkaan kuuluvat pysäköinti- ja veneiden säilytysalueiden sekä kulkuväylien hoito katualueiden hoitovaatimusten mukaisesti. Destian vastuulla ollut hoitoalue on kooltaan pienin kilpailutetuista urakoista, mutta siihen liittyy paljon erityispiirteitä. Urakka sisältää sekä hoitosopimus- että yksityisteitä. Seuraavalla kilpailutuskierroksella alue tulee laajenemaan uusien asuinalueiden myötä. Oulun uusi kunnanvaltuusto myös päättää, missä laajuudessa yksityistiet jatkossa kuuluvat hoidon piiriin, Kai Mäenpää kertoo. Kokonaisuutena Destia on selvinnyt hoitourakasta Mäenpään mukaan hyvin, joskin viheralueiden hoidossa ja talviaurauksen tehokkuudessa on ollut hänen mukaansa parantamisen varaa. Asuntoaluetyyppisen alueen vihertyöt voivat olla yllättävän työläitä, kun hoidettavana on paljon yksityiskohtia, kuten pensasryhmien, kivituhkakäytävien, viheristutusten sekä leikkikenttien ja koirapuistojen hoitoa, Mäenpää sanoo. Tasaisen runsassateinen kesä on pitänyt viheraluista vastaavat aliurakoitsijat kiireisinä. Se on vaatinut Destian työnjohdolta valppautta ja ennakoivuutta, sillä viheralueet ovat vaatineet tänäkin vuonna paljon panostusta, Mäenpää sanoo. 10 VIA

11 Ville Mäki- Lohiluoma työskenteli Raitotiellä. Juha Schönberg (vas.) ja Tuomas Puolimatka Koitelinkosken siltatyömaalla Kiimingissä. Puutarhuri Rauni Ståhle työskenteli Raitotien työmaalla. Oulun Raitotiestä tuli toimiva ja kaunis. Mitä mieltä kaupunkirakentamisesta Oulussa? Oulun uusi venesatama Tuirassa. Talven lumiaurausten suhteen syntyi pari vuotta sitten ongelmia, kun polanteen poistamiseen ei Mäenpään mukaan tartuttu ajoissa. Sitten tuli yllättäen lämmin, lumet sulivat eikä asuntokaduille voinut ajaa pääsiäisen aattona. Asukaspalautetta tuli silloin runsaasti, Mäenpää muistelee. Destia otti pyyhkeistä opiksi ja on nyt pyrkinyt ennakoimaan tehokkaammin talvihoidon ja hankkinut auraukseen lisäkalustoa. Mäenpää sanoo, että jokainen kaupunkiurakka kannattaa miettiä omana kokonaisuutenaan. Kaikki kaupunkiurakat ovat erilaisia ja vaativat hyvää paikallista alueen ja sääolojen tuntemusta. Vain tekemällä oppii löytämään oikean tavan selviytyä urakasta laadukkaasti, Mäenpää sanoo. Loppusyksyn Destiaa työllistävät Oulun alueella viheralueiden hoidon lisäksi myös kuivatusjärjestelmien hoito. Kiimingin kauniisiin maisemiin on valmistumassa Koitelinkosken silta. Oulun seudulla riittää tekemistä jatkossakin, kun Oulu, Oulunsalo, Kiiminki, Haukipudas ja Yli-Ii muodostavat ensi vuoden alusta uuden kunnan, jonka nimeksi tulee Oulu. Mielellämme odotamme Destialta tarjouksia jatkossakin, kunnossapitopäällikkö Kai Mäenpää kannustaa. Valmistunut Raitotien remontti näyttää hyvältä. Mielenkiintoista oli huomata, kuinka paljon tienpinta laski verrattuna aikaisempaan. Se on hyvä juttu, sillä tien melu vaimentuu entisestään. Poikani Vili halusi nähdä aina kaivureita, joten meidän piti ajaa usein tietyömaan kautta. - Mikko Törmänen Nythän Raitotie on hieno ja kätevä, kun se on valmis. Ei työmaa silti häirinnyt pahasti kesäämme. Meluhaittoja ei ollut, mutta uimarannalle piti kiertää pyörällä pitemmän kautta. Muutamana aamuna oli töihin mennessä isot ruuhkat. Tie näyttää nyt paremmalta, jotenkin leveämmältä. Tuo meluvalli on hyvä. -Raila Määttä Koitelinkosken alue näyttää kyllä hienolta. Uusi silta tekee tästä entistä viihtyisämmän ja monipuolisemman paikan. Ihmiset löytävät tänne nyt paremmin. Se on hyvä juttu. - Lauri Junes Tuleva silta sopii tähän paikkaan. Täällä on ennestäänkin jo siltoja, joten uusi ei haittaa mitään. Täällä ollaan kalastamassa, ja maisemat ovat kauniit. -Suvi-Tuuli Dietrich VIA

12 Miten minusta tuli... Teksti Maarit Seeling Kuva Taina Värri ja Olavi Samppalan kotiarkisto Heinäntekojärkeä maarakentamiseen Maarakentamisessa tarvitaan niin sanottua heinäntekojärkeä. Yksinkertaisista asioista on turha tehdä vaikeita, työpäällikkö Olavi Samppala tiivistää. Hän perää alan koulutukseen käytännön työharjoittelua: kaikkea ei opi kirjoista. Tiukan paikan tullen kokemus ratkaisee. Etelä-Pohjanmaan lakeuksilla on totuttu tekemään asiat itse ja hyvin. Lausahdus hyvää yritetähän, mutta priimaa pakkaa tulemahan on tullut tutuksi monelle ulkopaikkakuntalaisellekin; sen katsotaan kiteyttävän ytimekkäästi pohjalaisen luonteen ja työntekomoraalin. Destian Länsi-Suomen tulosyksikössä Lapualla työpäällikkönä toimiva Olavi Samppala vastaa lähinnä Seinäjoen ja Vaasan seudun infrarakentamisen urakoista. Samppala on Jalasjärveltä kotoisin ja asunut siellä koko ikänsä, joten hänessä on aimo annos rehvakkuutta. Puheessa on myös huumoria, Samppala ei pelkää nauraa itselleen. Olavi Samppala Olavi Samppalan ensimmäinen kylvö ikuistettiin valokuvaan. Paraikaa työn alla on voimalaitos-, silta- ja tienkorjaushankkeita. Työmaat sijaitsevat 250 kilometrin matkalla Kristiinankaupungin ja Kannuksen välillä. Haastavinta tässä työssä on saada kaikki tehtyä taloudellisesti järkevällä tavalla. Se on monesti ahaa-elämyksen paikka. Moon onneksi luonteeltani väättyri, kuten täälläpäin sanotaan, eli periksi antamaton. Toiseksi moon myös nuuka. Raha kouluttaa: pidän huolen sekä omistani että työnantajan rahoista. Ohjenuoranani on, että kun urakka saadaan, niin sen jälkeen pitää mennä rahojen päälle maata, eikä päästää niitä yhtään karkuun, Olavi Samppala kertoo. Syntynyt: 1960 Koulutus: Rakennusmestari, Seinäjoen teknillinen koulu Asuu: Jalasjärvellä, naimisissa, Perheeseen kuuluu vaimo ja kolme aikuista lasta, yksi lapsenlapsi ja kaksi kovasukuista ajokoiraa. Harrastukset: Maanviljelys, metsänhoito ja ketunmetsästys. Parasta työssä: Nähdä omat kättensä jäljet. Jokainen päivä on erilainen. Motto: Asioissa on aina myös jotain hyvää. Vaikeudet ovat voittamista varten. Rakentamisen malli kotoa Olavi Samppalan tiemiehen ura alkoi vuonna 1986, kun hän tuli silloisen TVL:n palvelukseen muutama vuosi rakennusmestariksi valmistumisensa jälkeen. Perhetuttava oli suositellut hakeutumista alan ammattioppiin, mikä tuntuikin 17-vuotiaasta nuoresta miehestä ainoalta varteenotettavalta vaihtoehdolta. Suvussa oli kirvesmiehiä, ja rakentamisen malli oli kotoa saatu. Ennen Destiaa Olavi Samppala ehti olla töissä rakennusliikkeessä ja ammattikoulussa Porissa opettajan viransijaisena yhdeksän kuukautta. Hän tunnustaa, että opettajan työkin kiinnosti aika tavalla. Jatko-opinnot olisivat kuitenkin vaatineet muuttoa kotipaikkakunnalta. Kotiseuturakkaus veti lopulta pidemmän korren. Vaasan piiriin tuli tuolloin samanaikaisesti auki viisi uutta mestarin virkaa, kun hallitus vaihtui ja tiemäärärahat tuplaantuivat. Työpaikkahaastattelussa haastattelijana oli hyvin isänmaallinen insinööri, jolle maanpuolustusasiat olivat ykkösenä. Paikka oli minun, kun hän kuuli, että olin sotilasarvoltani luutnantti. Siitä asti olen tehnyt näitä töitä. Sairauslomalla en ole ollut päivääkään. Kun työnantaja kerta maksaa palkan, niin sitten tehdään töitä! Olavi Samppala muistelee lämmöllä ensimmäistä esimiestään, jonka hän luonnehtii olleen vaativan sorttinen, mutta toisaalta myös kannustava. Pomo antoi siltapiirustukset käteen ja sanoi, että käys tekemässä tuo! Itse pi- 12 VIA

13 ti ajatella, miten sen saa tehtyä. Hän seurasi kuitenkin sivusta ja puuttui heti, jos rupesi menemään metsään ja tuli silloin neuvomaan. Kerran kuitenkin tuli erimielisyyttä työasioista, olimme vahvasti eri mieltä. Silloinen kirjuri lähti siinä toimistosta pois ja ihmettelin, missä hän oli ollut, kun hän tunnin päästä palasi. Kertoi menneensä pois, jottei tarvitse olla todistajana, kun kohta ruvetahan lyömähän, Olavi Samppala velmuilee. Nappikaupasta rahavirroiksi Etelä-Pohjanmaan alueella urakat ovat usein pienehköjä, alle vuoden mittaisia ja hinnaltaan miljoonan euron suuruusluokkaa. Nappikauppaa, kuten sanotaan. Hyvin olemme silti pärjänneet. Joka vuosi olemme onnistuneet hankkimaan uusia töitä. Parempi se on pienikin työmaa, joka tekee voittoa kuin iso, joka tekee tappiota. Ei tule myöskään suurta vahinkoa työnantajalle, jos sattuu menemään huonosti. Tällaisista pienistä puroista tulee kuitenkin nopeasti leveä rahavirta, Olavi Samppala myhäilee. Viime vuosien mieleenpainuvimmaksi työmaaksi hän listaa epäröimättä muutaman vuoden takaisen Seinäjoen Rengonharjun lentokentän kiitotien jatkourakan. Se oli yhtä kuran melomista. Kaivamaan ei meinannut ensinkään päästä. Urakan piti alkaa lokakuussa ja valmistua huhtikuun loppuun mennessä. Maaperä oli monen metrin syvyydeltä vetelää savea ja päällä oli vielä metrin turvekerros. Massoja piti siirtää yhteensä kuutiometriä. Ajatuksena oli hyödyntää talvea ja jäädyttää ajotiet ja massanvaihtokohtia, mutta sinä vuonna pakkasia ei tullut normaaliin tapaan. Niinpä pidettiin työmaakokouksia, joissa todettiin urakoitsijan odottavan pakkasia ennen töiden aloittamista. Vähitellen tilanne alkoi hirvittää jo itseäkin. Ensimmäinen kunnon pakkasyö antoi odotuttaa itseään tammikuun puoliväliin, jolloin tiet saatiin vihdoin jäädytettyä ja ajot käyntiin. Helmikuun lopulla uudestaan alkaneet vesisateet muuttivat kuitenkin alueen jälleen Olavi Samppalan sanoin täydeksi kuralaariksi. Onneksi turve jäätyi hyvin, ja apuna oli taitava aliurakoitsija, joten tämäkin urakka saatiin lopulta tehtyä. Olavi Samppala tunnustaa, että uskonpuute ehti silti hankkeen aikana iskeä moneen kertaan. Amerikkalaisten pitkän jakson sääennusteetkin tulivat kyllä siinä tutuksi. Henkilökemiat haastavat Destian työpäällikkönä Olavi Samppalan toimenkuvaan kuuluu osallistuminen urakoiden tarjouslaskentaan ja hinnoitteluun. Monet urakoista tehdään alueen kaupungeille ja ELY-keskukselle. Yhteydenpito sidosryhmiin on lähes päivittäistä. Urakoiden aikana hän toimii työmaapäälliköiden esimiehenä. Hän korostaa yhteistyön merkitystä. Henkilökemiat usein ratkaisevat, kun toimijat tuntevat käytännöllisesti katsoen kaikki toisensa. Seudulle on tyypillistä myös vahva yrittäjähenkisyys, ja entisistä aliurakoitsijoista muutama on vuosien varrella kasvanut perinteisestä isä-poika-kaivinkone-yrityksestä varteenotettavaksi kilpailijaksi. Kotipaikkakunnalla työskentelemisessä on omat haasteensa. Säätäminen on välillä herkkää hommaa. Asiat on osattava esittää oikein. Se on toisaalta helpompaa, kun tuntee vastapuolen. Joku joskus silti vähän vitsaili, että minulla on paljon tuttuja, mutta vähän ystäviä. Helposti tullaan sanomaan, jos toteutus ei miellytä. Usein ristiriidat ovat rahasta kiinni: ei ole edellytyksiä tehdä enempää kuin mistä maksetaan. Tulvaseudulla vaadittaisiin toisinaan järeämpiä satsauksia. Onneksi meillä on hyviä työmaapäälliköitä, jotka vastaavat urakoiden käytännön toteutuksesta, Olavi Samppala miettii. Kotiseudultaan Jalasjärveltä hän ei mistään hinnasta haluaisi pois. Töiltä liikenevä aika kuuluu vaimon kotitilan hoitamiseen. Yli 70 hehtaarin tilalla kasvaa viljaa ja öljykasveja, valtaosa Destialla tienatuista euroista on mennyt lisämaiden hankintaan. Olavi Samppala tunnustaa maanviljelyn sekä jo poikaiästä jatkuneen ketunmetsästysharrastuksen olevan hänelle kaikki kaikessa. Nykyään maanviljelys on täysin koneellistettu. Perheen voimin tehtäessä aika riittää, vaikka olisi päivätöissä muualla. Tytär oli alasta niin innostunut, että hakeutui maatalousalan opintojen pariinkin. On hieno tunne, kun syksyllä pääsee korjaamaan satoa. Siinä näkee oman kättensä jäljet, pohjalaismies herkistyy. VIA

14 14 VIA

15 Yhteistyötä ja uusia innovaatioita Liikenneviraston pääjohtaja Juhani Tervala kaipaa infraalalle nykyistä parempaa yhteistyötä, uusia toimintatapoja sekä innovaatioita. Peiliin pitäisi hänen mielestään katsoa myös tilaajapuolella, missä hintakriteeri ajaa liikaa laadun edelle. Ajoitus muutoksiin on nyt hyvä, sillä tulevien vuosien perusparannushankkeissa riittää töitä koko toimialalle. Teksti Timo Sormunen Kuvat Sanna Liimatainen Koskaan et muuttua saa, laulettiin taannoin Suomi-iskelmässä. Samaa sävyä, hieman ironisesti, on havaittavissa Liikenneviraston pääjohtaja Juhani Tervalan kommenteissa, joilla hän kuvaa infrarakentamisen nykytilaa Suomessa. Eniten häntä harmittaa rakennusalan yleinen konservatiivisuus, heikko yhteistyökyky sekä haluttomuus omaksua uusia toimintamalleja. Laatu- ja tuotekehityspanosten sijaan toiminnan painopiste on liikaa omassa kustannustehokkuudessa. Projektit hoidetaan edelleen pitkälti samoilla periaatteilla kuin 1980-luvulla. Asiakas tekee tarjouspyynnön ja rakentaja toteuttaa sen annettujen ohjeiden mukaan mahdollisimman edullisesti. Lopputulosta parantaville uusille innovaatioille ei tällaisessa mallissa jää juurikaan tilaa, Tervala huokaa. Juhani Tervalan luotsaama virasto on infra-alan merkittävä asiakas. Se vastaa lähes 19 miljardin euron väyläomaisuudesta ja ostaa niihin liittyviä palveluja noin 1,6 miljardilla eurolla vuodessa. Ne työllistävät alan yrityksissä vuosittain noin henkilöä. Pääjohtaja tunnustaa, että peiliin pitää oppia katsomaan paitsi kunnissa ja kaupungeissa myös hänen omassa virastossaan. Hankkeiden tarjouspyynnöt ovat usein niin yksilöityjä ja valmiiksi suunniteltuja, että jäljelle jää pelkkä toteutus. Nykymallissa jää hyödyntämättä paljon suunnitteluosaamista ja käytännön 4 VIA

16 Väylältä toiselle 61-vuotias Juhani Tervala nousi Liikenneviraston johtoon sen aloittaessa toimintansa vuoden 2010 alussa. Virastoon keskitettiin tuolloin Ratahallintokeskuksen, Tiehallinnon ja Merenkulkulaitoksen tehtävät lukuun ottamatta meriturvallisuutta. Tervala siirtyi pestiin liikenne- ja viestintäministeriön liikennepolitiikan osaston päällikön paikalta. Käytännössä olen ollut jollain tapaa mukana kaikissa keskeisissä väylähankkeissa, joita Suomessa on toteutettu 1980-luvulta lähtien, Otaniemestä aikanaan valmistunut diplomi-insinööri ynnäilee. Alalle hän sanoo silti ajautuneensa pitkälti sattumalta. Kiinnostus heräsi vasta TKK:n opintojen ja työharjoittelupaikkana toimineen RT:n silloisen toimitusjohtajan Pentti Murolen ansiosta. Kesät kuluivatkin asfaltinlevityksen sijaan siistimmissä sisätöissä. Oma työhuone sijaitsee Pasilan massiivisessa toimistokorttelissa, mutta työasioista ei pääse irti sen ulkopuolellakaan. Menitpä minne tahansa, niin jotain liikenneväylää on käytettävä. Ja samalla niistä tietysti tekee myös omia havaintoja, pääjohtaja tunnustaa. Väylältä toiselle mennään myös Tervalan lempiharrastuksessa, golfissa. Siellä työasiat on kuitenkin pakko unohtaa, mikäli mielii pelata kunnon kierroksen. Vapaa-ajan harrasteisiin kuuluu myös kunnostusta vaativa kesämökki Ilomantsissa, jota Tervala kutsuu pilke silmä kulmassaan liki työleiriksi. Lastenlapset pitävät nekin välillä kiireisenä. Haastattelua edeltävänä iltapäivänä oli käyty muun muassa Linnanmäellä. Sanon vain, että se oli aika raskas reissu. tietotaitoa, jota rakentajalla voisi olla annettavanaan. Itse kaipaan alalta myös tiettyä ammattiylpeyttä. Jos lopputulos on riittävän laadukas, niin kyllä siitä kannattaa olla myös ylpeä, hän huomauttaa. Yhteistyötä jo suunnitteluvaiheessa Juhani Tervalan mielestä nykymallista pitäisi päästä selkein askelin koko infra-alaa hyödyttävään yhteistyöhön niin tilaajien kuin toimittajien kesken. Kun saman pöydän ääreen istahdetaan jo suunnitteluvaiheessa, alkaa kohteille löytyä myös vaihtoehtoisia toteutusmalleja, jotka ei- 16 VIA

17 Juhani Tervala on johtanut Liikennevirastoa vuoden 2010 alusta alkaen. vät välttämättä edes ole budjetoitua kalliimpia. Kyllä minä itsekin olisin tyytyväinen, jos rakentaja nostaisi esiin uusia, ennakoitua edullisempia, mutta silti laadukkaita vaihtoehtoja. Hän toivoo hartaasti myös alan keskinäisen yhteistyön ja luottamuksen paranevan. Nyt infraurakoista kilpaillaan verisesti ensin tarjousvaiheessa ja valitettavan usein vääntö jatkuu juristien voimalla lakituvissa. Kaikkeen tähän kuluu sekä aikaa että rahaa. Juhani Tervalan mielestä projekteissa pitäisi pystyä hankinnan lisäksi suunnittelemaan yhteistyössä myös projektityön kehittäminen ja kokonaisuuden tehokas toteutus. Samalla päästäisiin sopimaan hyötyjen ja riskien jaosta, periaatteena mahdollisimman suuri kollektiivinen vastuu. Hyvällä yhteistyöllä ja yhteisillä tavoitteilla syntyy keskinäistä luottamusta ja arvostusta. Se antaa tilaa myös innovaatioille ja nostaa meidät tehokkuudessa ja tuottavuudessa Euroopan kärkeen. Nykytilanne ei voi olla kenenkään etu, pääjohtaja sanoo. Hänen mielestään koko toimialan yhteistyölle olisi nyt otollinen aika, sillä seuraavien vuoden aikana kotimaan liikenneväylästöä ja perusinfraa aletaan kunnostaa määrätietoisella ja kattavalla kehitysohjelmalla. Sen peruslinjaukset löytyvät myös hallitusohjelmasta. Lähivuosien kehittämisinvestoinnit liikkuvat miljoonan euron haarukassa vuosittain, vuosikymmenen loppua kohden summa on noin 450 miljoonaa vuodessa. Ruotsi on toki liikkeellä vielä mittavammilla panoksilla, mutta kyllä me- 4 VIA

18 Juhani Tervala haluaisi Itämeren rantavaltioiden välille selkeät ja yhtenäiset tarjousmenettelyt. ne tuovat markkinoille eloa ja uusia toimintatapoja. Se pakottaa myös isommat uusiutumaan, Tervala lisää. kin olemme EU:n sisällä hyvällä tasolla. Korjaustöitä on tulevina vuosina varmasti sen verran, ettei alan yritysten tarvitse olla huolissaan. Siksi tämä olisi oikea hetki kehittää yhteistyötä, luoda uusia toimintatapoja sekä testata uusia innovaatioita ja tuotteita. Niillä palvellaan parhaiten asiakkaita ja loppukäyttäjiä, Juhani Tervala patistaa. Hyvällä yhteistyöllä ja yhteisillä tavoitteilla syntyy keskinäistä luottamusta ja arvostusta. Keskikokoisia kaivataan Infra-alan kansainvälisten toimijoiden rantautumista tänne koti-suomeen on odoteltu jo useamman vuoden ajan. Samalla myös suomalaisyritykset ovat hakeneet itselleen jalansijaa lähialueilta. Juhani Tervala ei jaksa uskoa ulkomaalaisten kilpailijoiden rynnistykseen täkäläisille ja Euroopan mittakaavassa sittenkin vielä varsin pienille markkinoille. Kiinnostusta jarruttaa hänen mukaansa sekin, että täällä on jo kaksi isoa ruotsalaisrakentajaa, joilla on vahva asema myös infrapuolella. Kiinnostus täkäläisiä hankkeita kohtaan voi tietysti kasvaa, kun rakentaminen muualla Euroopassa hiipuu talouskriisin takia. Koneita ja käsipareja on lopulta helppo kuljettaa paikasta toiseen, hän toteaa. Päällystys- ja pohjatöihin ei Itämeren vastarannan takaa kannattane jatkossakaan lähteä, mutta mittavammat tunneliurakat saattaisivat pääjohtajan mukaan herättää jo kiinnostusta. Yksi iso, kaikkia hyödyttävä asia olisi rakentaa Itämeren rantavaltioiden välille yhtenäiset ja mahdollisimman selkeät tarjousmenettelyt. Samalla EU:n pohjoisosasta rakentuisi oma luonteva markkinaalueensa, Tervala visioi. Markkinoiden toimivuudessa on pääjohtajan mukaan muutenkin parannettavaa. Mittavampien hankkeiden tarjouskilpailuissa ovat lähes poikkeuksetta mukana yhdet ja samat yritykset. Ne hoitavat projektinjohdon ja vaativimmat työt, mutta viipaloivat loput useimmiten pienyrityksistä koostuvalle sirpaleiselle alihankkijaverkostolle. Infrarakentamisessa on riittämiin mies ja kone -periaatteella toimivia yrittäjiä, mutta todella niukasti keskikokoisia, henkeä työllistäviä kasvuyrityksiä. Monella muulla toimialalla juuri Veropelot turhia Infa-alalla on seurattu huolestuneena myös hallituksen käynnistämää selvitystä maa-ainesverosta. Samalla kartoitetaan myös maa-aineksen käyttöä koskevan lainsäädännön muutostarpeita. Esimerkiksi Ruotsissa on peritty jo 1990-luvun puolivälistä lähtien soraveroa, jolla maa-ainesten käyttöä on ohjattu luonnonsorasta kalliomurskeen suuntaan. Vero on ollut viime vuosina noin 1,4 euroa tonnilta, ja se on tuottanut valtiolle 19 miljoonan euron vuosittaiset tulot. Juhani Tervalan mielestä alalla virinneet pelot siitä, että verot tai muut uudet maankäyttömaksut nakertaisivat yritysten kilpailukykyä, ovat turhia. Summat ovat sen verran marginaalisia, ettei niihin yhdenkään yrityksen kilpailukyvyn tai tuloksen pitäisi rapautua. Yksi infrarakentamisen selkeistä kehityskohteista on myös työturvallisuus, joka monessa kohtaa kulkee käsi kädessä laadun kanssa. Tässä kohtaa on tosin petrattavaa koko rakennusalalla, sillä esimerkiksi tapaturmatilastot ovat selkeästi perinteistä teollisuutta synkempiä. Meillä on vaateena selkeä nollalinja. Työmaiden on oltava turvallisia ja liikenteen ohjauksen kunnossa, Tervala toteaa. Osittain samaan maaliin tähdätään myös harmaan talouden torjunnalla. Liikennevirasto ja ELY-keskukset edellyttävät jatkossa infra-alan palveluntoimittajilta kuulumista Luotettava Kumppani -ohjelmaan ja sitä kautta Tilaajavastuu. fi-verkkopalveluun. Tavoitteena on saada kaikki infran rakentamista, kunnossapitoa ja hoitoa tarjoavat urakoitsijat ohjelman piiriin. 18 VIA

19 Uusi työkalu käyttöön Marja-Terttu Sikiö, Asiantuntijapalvelut Valmennuksen syyssatoa Edellisessä Vian numerossa esiteltiin destialaisia, jotka osallistuivat keväällä esimiestyön ja projektinhallinnan PRO-valmennukseen. He kertoivat saaneensa uusia ajatuksia ja näkökulmia töihinsä. Mitä uudistuksille nyt kuuluu? Teksti Marianna Salin Kuvat Harri Joensuu ja Susa Junnola Näin strategia toteutuu Panostamme esimiestyöhön ja projektinhallintaan. Infrasuunnittelun yksikössä panostettiin projektien talouden hallintaan. Valmennuksen asiat palautuvat konkreettisesti mieleen esimerkiksi taloudenhallinnan rutiinien yhteydessä, projektipäällikkö Marja-Terttu Sikiö kertoo. PRO-valmennuksen jälkeen yksikössä otettiin myös koekäyttöön uusi työkalu henkilöresurssien seurantaan. Syksyllä liiketoimintaa suunniteltaessa yksikössä aiotaan paneutua esimiestyön ja etäjohtamisen käytäntöihin. Marja- Terttu Sikiöllä on itsellään kokemusta tilanteesta, jossa projektin jäsenet toimivat eri paikkakunnilla. Monet asiat hoituvat sähköpostitse ja videoneuvotteluissa. Kokousrutiinit kuntoon Matti Santanen, Rata Radan kunnossapito sujuu pitkälti vuosisuunnitelman mukaan. Niinpä työnjohtaja Matti Santasen työpaikalla oli ennen tapana pitää palaveria vain satunnaisesti, tarpeen mukaan. PRO-valmennuksen jälkeen yksikkö otti käyttöön kuukausipalaverit. Pohdimme niissä aina seuraavan kuukauden töitä, jolloin jokainen tietää, missä mennään omalla alueella, Matti Santanen kertoo. Kun kuukausikokous on ohi, Santanen vie sen viestin omalle seitsemän hengen porukalleen sekä alihankkijoille. Marja-Terttu Sikiö. Alihankkijatkin ovat olleet tyytyväisiä, että saavat tietoa tulevasta. Santasen mukaan tietoa on nyt entistä helpompi levittää, kun sitä saa itsekin enemmän. PRO-valmennuksen seurauksena on myös käynyt yhä selvemmäksi, että hankinnat keskitetään. Santanen arvioi, että siinä on myös onnistuttu. Taustatyötä ennen aloitusta Minna Nurminen, Infrarakentaminen ja -hoito Matti Santanen. Minna Nurminen. Työmaapäällikkönä työskentelevä Minna Nurminen pohti PRO-valmennuksen jälkeen uusien projektien käynnistämistä. Hän piti tärkeänä, että käynnistämiseen perehdytään entistä paremmin, mieluusti vielä työparin tai tiimin kanssa. Kun Nurmisen tuorein projekti starttasi kesän alussa, oli aika testata käytännössä, tulivatko valmennuksen opit käyttöön. Valmennus tuli puheeksi kollegojenkin kanssa. Sen verran ainakin yritimme, että emme käynnistäneet hanketta ihan ensimmäisellä viikolla. Teimme alustavia paperitöitä ja käynnistimme projektin vasta seuraavalla viikolla. Nurmisen mukaan tuorein projekti oli melko pieni pyörätiehanke, johon hän ei kaivannut työparia. Pieniä projekteja on kyllä monta yhtä aikaa, ja jokaiseen on varattava aikaa. VIA

20 Tienpidon ja turvalli Teksti Timo Sormunen Kuvitus Tiina Kälkäinen PALVELUN HYÖDYT Palvelu on aina saatavilla. Useat eri tietolähteet antavat mahdollisuuden ennakoivaan työhön. iliitu hoitaa rutiinit, käyttäjät keskittyvät analysointiin ja toiminnan suunnitteluun. Internet-pohjaisista ohjelmistoista on tullut tärkeitä apuvälineitä tienpidossa ja liikenneturvallisuuden parantamisessa. Destian paikkatietoportaaliin kootaan ajantasaista dataa. Siitä on kehittynyt yksi aluesuunnittelun avaintyökalu. iliitu -toimenpiteet esimerkiksi Kokkolassa Helppo käyttää internetissä. Liikenneturvallisuustyön vaikuttavuuden mittaaminen ja investointien perustelu paranee. Selkeät mittarit sitouttavat jatkuvaan seurantaan ja kehittämiseen. Monipuoliset yhteenvedot, teemakartat, taulukot ja kaaviot käyttäjän valintojen mukaisesti. Ykspihlaja Koivuhaka Halkokari KOKKOLA Palo Kaustari Kirkonmäki 13 ELY KUNTA YHTEISET MUUT TOIMENPIDE- EHDOTUS TOTEUTUS TOTEUTETTU Liikenneverkon onnettomuustiheys* Henkilövahinkoonnettomuuksia / 100 tiekilometriä iliitutyökalun avulla voi tarkastella aluekohtaisesti koko Suomen liikenneonnettomuuksia, tunnistaa kriittisiä paikkoja ja ylläpitää toimenpidesuunnitelmia. Pori Tampere Huittinen 43 2 Liikennemäärät Vaasan seudulla Turku Esimerkkinäkymä iliitu -palvelusta 20 VIA

21 suuden tietopankki ONNETTOMUUDET Tieliikenneonnettomuuksien tietokanta on palvelun sydän. Käyttäjä voi tarkastella tarvitsemaansa tietoa yksittäisestä onnettomuudesta tai onnettomuuskasaumasta valitsemansa alueen onnettomuuskoosteisiin. Haun voi kohdentaa onnettomuuden tyypin, luokan, vakavuuden, tienpitäjän tai ajanjakson perusteella tai rajata vapaasti kartalta. Tulokset esitetään kartoilla, taulukkona tai kaavioihin, ja ne voi tulostaa paperille, pdf-tiedostoksi tai siirtää esimerkiksi Excel-taulukkoon jatkokäsittelyä varten. KOETTU TURVALLISUUS Kyselyiden avulla voidaan selvittää asukkaiden ja tienkäyttäjien mielipiteitä liikkumisen ja turvallisuuden ongelmista. Vaaranpaikkakysely voidaan toteuttaa palvelun avulla. Myös kuntalaisaloitteiden mukaiset ongelmapaikat voidaan siirtää iliituun. Koettuja ongelmapaikkoja voidaan näin tarkastella rinnakkain onnettomuuskohteiden kanssa. TOIMENPITEET MITTARIT Liikenneympäristön parantamistoimenpiteitä voidaan syöttää ja ylläpitää iliitu-palvelussa. Toimenpiteitä voidaan tarkastella kartalla ja luettelona. Hakuja voidaan tehdä toimenpiteille talletettujen ominaisuustietojen perusteella esimerkiksi toimenpideluokan, tienpitäjän, toteutusvaiheen, aikataulun tai kustannusarvion perusteella. YHTEENVETO iliitu-palvelusta on tulostettavissa halutulta alueelta (kunta, ELY) onnettomuustietojen tiivis tai monipuolisempi vuosiraportti esimerkiksi päätöksentekijöille. Yhteenveto-osiossa voi säilyttää myös kunnan liikenneturvallisuussuunnitelmaa tai muita yhteenvetoja. iliitu LISÄPALVELUT Verkkopalveluita täydentäviä asiantuntijapalveluita voivat olla muun muassa viranomaispalvelut, suunnitelmien liikenneturvallisuustarkastukset, esteettömyyskartoitukset, katuverkon onnettomuuksien paikannus ja toimenpiteiden suunnittelu. Mittaaminen ja seuranta on kiinteä ja tärkeä osa toiminnan ohjaamista. Onnettomuuksien määrän todellinen kehitys on yleisesti käytetty mittari. Muita mittareita voidaan kehittää tilaajien tarpeiden mukaisesti. LIIKENNETURVALLISUUSTYÖ Liikenneturvallisuustyö on usean eri toimijan yhteistyötä. iliitu-palvelussa voidaan pitää ajan tasalla kuntien eri hallintokuntien toimintasuunnitelmia. Palvelu sisältää tietoa ja linkkejä liikenneturvallisuustyön ohjeista, malleista ja käytännöistä. * Henkilövahinko-onnettomuuksien tiheys 5 km jaksoilla ja liittymävälein pää-, seutu- ja yhdysteillä Varsinais-Suomessa, keskiarvo vuosista Lähde: VIA 2 Destia 2012 ja iliitu 21

22 Kaikki olennainen tieto suunnitteluun osallistuville avoimesti yhdestä osoitteesta. Siinä periaate, jolla Destiassa on viime vuodet kehitetty paikkatietopohjaista palvelua. Alunperin parillakymmenellä paikkakunnalla pilottikokeiluna käyttöönotetusta iliitu-palvelusta on vuosien mittaa kehittynyt työkalu, jolla on jo yli sata käyttäjää ympäri Suomea. Järjestelmään tuovat ajantasaisia liikenneturvallisuus- ja hanketietoja ely-keskukset, liikenne- ja viestintäministeriö, Trafi, kunnat ja poliisi sekä oppilaitokset ja yritykset. Paikkatietopalvelu paljastaa kotimaan tieverkon pulmapaikat. Esimerkiksi vaarallisimmat risteykset löytyvät muutamalla klikkauksella. Dataa tieliikenneonnettomuuksista on kerätty jo vuodesta 2002 lähtien. Alueelliset onnettomuustiedot tulevat järjestelmään poliisilta ja pelastuslaitoksilta. Niistä selviävät tapahtumapaikan lisäksi muun muassa. onnettomuustyyppi ja olosuhteet. Vaaranpaikat näkyviin Käytännössä tietokoneen näyttöruudulle voi poimia paikka- ja maakuntakohtaista dataa muun muassa onnettomuus- ja liikennemääristä, pahimmista vaaranpaikoista sekä järjestelmään tallennetuista, vireillä olevista tai jo käynnissä olevista väylä- ja aluerakennushankkeista. Palveluun tallennetaan myös hankkeiden valmisteluun liittyvää pöytäkirjamateriaalia, josta on iso apu paikallisessa tiedottamisessa, päätöksenteossa ja vaikuttavuuden arvioinnissa. Käytännössä dataa on tarjolla yksittäisen risteyksen kolareista ja siltarumpujen kunnosta maakunnan pääväylien liikennemääriin ja suuriin rakennushankkeisiin saakka. Suurin etu kuitenkin on, että palvelun avulla kaikilla osapuolilla on käytössään sama ajantasainen tieto. Se helpottaa hankkeiden priorisointia, suunnittelua ja käytännön toteutusta, tiivistää Destian johtava konsultti Heimo Rintamäki. Hän tähdentää palvelun olevan myös tärkeä palaute- ja infokanava. Ajantasaisen tiedon lisäksi se tarjoaa väylän suoraan asiakaspalautteeseen, jonka kautta voi välittää viestiä tienpitäjälle vaikkapa kotiseudun katutai tieverkossa havaitsemistaan puutteista. Ja mikä tärkeintä, tehtyjen parannustöiden käytännön vaikutuksia voidaan seurata säännöllisesti päivittyvien tilastotietojen pohjalta. Vihreä suunnittelutyökalu Rintamäelle itselleen palvelusta on tullut korvaamaton apuväline, olipa kyse isosta maakunnallisesta yleissuunnitelmasta tai vain yksittäisen yrityspuiston liikennejärjestelyistä. Avainasia on hänen mukaansa internet-pohjaisen sovelluksen avoimuus, joka tuo saman datan kaikkien hankkeessa mukana olevien ulottuville. Nykyteknologia helpottaa myös keskinäistä yhteydenpitoa, sillä hankkeiden toteuttajat ja suunnittelijat ovat entistä useammin aivan eri puolilla Suomea. Sähköisen yhteydenpidon ansiosta matkustaminen vähenee eikä tarvita kokouksia, joissa osanottajilta puuttuu aina jokin olennainen dokumentti. Tässä järjestelmässä tieto on koko ajan muutaman klikkauksen takana ja päivitettävissä, vaikka työntekijät vaihtuisivatkin, Rintamäki lisää. Kohti isompia kokonaisuuksia iliitun kehitystyötä ovat tähän saakka ohjanneet muun muassa liikenneturvallisuuden parantamiseen liittyvät asiakastarpeet. Ne ovat jatkossakin tärkeä kivijalka, mutta sovellus taipuu myös suurempiin kokonaisuuksiin. Yhdeksi tuoreeksi esimerkiksi Rintamäki nostaa valtatie 8:n yhteysvälin suunnittelun Oulun ja Vaasan välillä. Pelkän suoraviivaisen tienrakennusprojektin sijaan siinä kartoitetaan koko rannikkoalueen liikenneverkon toimivuus ja paikkakuntakohtaiset kehityshankkeet, joilla on aina oma vaikutuksensa kokonaisuuteen. Valtatie 8:n osalta selvitetään muun muassa taajamien, yrityspuistojen ja pääterminaaliverkon palvelutarpeet. Samalla on pohdittava myös erikoiskuljetuksia, paikallisliikennettä ja yleensäkin alueellista maankäyttöä. Vielä tätäkin isommassa kuvassa on mietittävä ekologisuutta, helppokäyttöisyyttä, kansainvälistä liitettävyyttä sekä tien taloudellisia vaikutuksia, Heimo Rintamäki selvittää. Kaikki ammattilaiselle olennainen tieto suunnittelua varten avoimesti yhdessä paikassa. 22 VIA

23 Rataopisto Destian Rataopisto on kouluttanut jo tuhansia infra-alalla työskenteleviä. Yli puolet opiston koulutuksiin osallistuneista on tullut Destian ulkopuolelta. Teksti Olli Manninen Kuvat Johannes Wiehn kouluttaa alan ammattilaisia Rataopisto tarjoaa ratarakentamiseen ja radan kunnossapitoon erikoistuville sekä tiellä työskenteleville yrityksille laadukasta, ajantasaista ja monipuolista opetusta. Kehityspäällikkö Vesa Korpi kertoo, että Rataopiston koulutustoiminta sai vauhdikkaan startin kolme vuotta sitten, kun se voitti Liikenneviraston tarjouskilpailun radanpidon turvallisuuskoulutuksista. Rataopiston laatimia, Liikenneviraston vaatimusten mukaisia koulutussisältöjä käyttävät nyt myös muut alan hyväksytyt koulutuslaitokset koulutuksissaan. Kouvolassa sijaitseva Rataopisto tarjoaa ensinnäkin ratatyöturvallisuuden, laiturityön ja turvamiesten pätevyyskursseja sekä ratatyöstä vastaavan pätevyyskursseja. Koska Liikenneviraston lisäksi Rataopiston on hyväksynyt myös Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, opisto saa tarjota koulutusta myös radanpidon liikenneturvallisuustehtäviin. Turvallisuus korostuu erityisen vahvasti ratarakentamisessa ja radanhoidossa. Alan koulutusta voivat tarjota vain Liikenneviraston hyväksymät koulutuslaitokset. Näin virasto haluaa varmentaa, että koulutus on yhteismitallista ja laadukasta eri koulutuslaitoksissa. On tärkeää, että samoista asioista opetetaan samalla tavalla, ettei koulutuksessa synny erilaisia tulkintoja yhteisistä pelisäännöistä, Vesa Korpi kertoo. Rataopiston kouluttajina toimivat Destian omat asiantuntijat. He osaavat opettaa tärkeät asiat käytännönläheisesti, ja heillä on käytössään Jatkuu sivulla 25 VIA Rataopisto on tuttu paikka Markku Korpelalle (vas.), Sanna Kyhyräiselle ja Vesa Korvelle. 23

24 Koulutus sisältää: turvallisuuspätevyyteen tähtääviä pakollisia kursseja (ei edellytä aiempaa työkokemusta, poikkeus turvamies, kertaus joka 5. vuosi); merkitty viereiseen kaavioon vihreällä värillä työpätevyyskursseja (edellyttää eriasteista työkokemusten koulutuksen sisällön mukaan); merkitty kaavioon harmaalla liikenneturvallisuustehtäviä, vuosittain kerrattavia kursseja (ratatyöstä vastaava, työkonekuljettaja); merkitty keltaisella. Koulutusohjelmat: Trafin hyväksymät koulutusohjelmat (2 kpl, laki rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä) Liikenneviraston ohjeistamat koulutusohjelmat (12 kpl, radanpidon turvallisuusohjeet) Destian koulutusohjelmat (7 kpl). Näin strategia toteutuu Henkilöstön osaamisen kehittäminen on investointi tulevaisuuteen. Vesa Korpi (vas.), Sanna Kyhyräinen ja Markku Korpela tapasivat Kouvolassa; taustalla rakennus, jossa Rataopisto sijaitsee. Markku Korpela, Kotkan Vantti Oy Investointi tulevaisuuteen Kallioleikkausten kunnostamiseen ja siltarumpujen rakentamiseen sekä korjaukseen erikoistunut Kotkan Vantti Oy kärkkyy tulevaisuudessa enemmän projekteja myös ratarakentamisen puolelta. Yhtiön perustaja, toimitusjohtaja Markku Korpela osallistui Rataopiston maarakennus- ja päällysrakennepätevyyden pilottikursseilla alkukesästä. Koulutusmateriaali oli erinomaista. Se oli hyvin jäsenneltyä, ja se pystyttiin käymään läpi suhteellisen nopeassa tahdissa. Aineiston opiskelu on ehdottomasti investointi tulevaisuuteen ja vahvistaa yrityksemme asemia tarjouskilpailuissa, Korpela uskoo. Myös yhtiön muut kaksikymmentä työntekijää ovat osallistuneet työturvallisuuskursseille Rataopistossa. Yhden käytännön kehitystoiveen Korpela antaa: Jatkossa olisi kätevämpää, jos aineisto olisi saatavilla sähköisessä muodossa. Silloin sen saisi helpommin mukaan työmaille, jos tulee tarve tarkistaa joitakin yksityiskohtia. Sanna Kyhyräinen, Destia Oy Tutut kouluttajat innostavat Työmaainsinööri Sanna Kyhyräinen Destia Railista osallistui hiljattain Rataopiston päällysrakennepätevyyskurssille. Aiemmin hän on suorittanut muun muassa ratatyöstä vastaavan kurssin, joka käsitti kolme teoriapäivää ja yhden maastopäivän. Kyhyräinen on tyytyväinen koulutuksen sisältöön ja siitä saamiinsa käytännön oppeihin. Omalta työpaikalta tutut kouluttajat tuovat opiskeluun oman lisämausteen. Kun kouluttajat ovat tuttuja, niin voi odottaa laadukasta koulutusta, joka auttaa omissa työtehtävissä eteenpäin, ratarakentamisen työnsuunnitteluun ja laadunhallintaan erikoistunut Kyhyräinen sanoo. Myös hän toivoo, että jatkossa aineistot olisi saatavilla sähköisesti vaikkapa muistikortilla tai ne olisivat netistä ladattavissa, jolloin tiedot saisi nykyistä joustavammin mukaan työmaille. 24 VIA

25 Työkokemus 0 kk 3 kk 6 kk 12 kk 2 vuotta 3 vuotta 5 vuotta Ratatyöturvallisuuspätevyys Laiturityöpätevyys Kertauskoulutus 5 vuoden kuluessa Turvamiespätevyys Kertauskoulutus 5 vuoden kuluessa Päällysrakennepätevyys (tai 6 vuoden työkokemus) pätevyys on toistaiseksi voimassaoleva Maarakennuspätevyys Sillanrakennuspätevyys Hitsausmestaripätevyys (tai 4 vuoden työkokemus) pätevyys on toistaiseksi voimassaoleva Turvalaitetarkastajan pätevyys pätevyys on toistaiseksi voimassaoleva Kiskomateriaalin ultraäänitarkastajapätevyys Hiontapätevyys menetelmäkohtainen pätevyyskoe 5 vuoden välein pätevyys on toistaiseksi voimassaoleva Hitsauspätevyys pätevyyskoe 2 vuoden välein Turvalaitepätevyys Sähkötöistä vastaavan pätevyys Vaihdepätevyys pätevyys on toistaiseksi voimassaoleva Ratatyöstä vastaava Työkonekuljettaja (ratatyökone junana) kertakoulutus vuosittain Jatkoa sivulta 23 tuoreimmat tiedot. Alan turvallisuusvaatimukset muuttuvat koko ajan pelkästään EU:sta tulevien uusien asetusten vuoksi, Korpi sanoo. Pakolliset Turva-, Laiturityö-, Turvamies- sekä Ratatyöstä vastaava -koulutukset tuovat opistolle eniten koulutettavia. Noin 55 prosenttia koulutettavista tulee Destian ulkopuolelta. Tähän mennessä kursseille on osallistunut noin henkilöä yli 400 eri yrityksestä. Mukana on hyvin erilaisia ja eri kokoisia yrityksiä. Niitä yhdistää halu erikoistua ratarakentamisen ja ratojen kunnossapidon projekteihin. Ilman pätevää koulutusta hankkeisiin ei pääse käsiksi, Vesa Korpi sanoo. Uusia koulutuspaketteja tulossa Rataopisto tarjoaa suunnattua koulutusta radanpidon työpätevyyksiin sekä myös tiellä työskenteleville tieturvallisuus- ja työturvallisuuskorttikoulutusta. Rataopiston koulutusvalikoimaan kuuluu myös kursseja, jotka soveltuvat kuljettajien ammattipätevyysjatkokoulutukseen, jota on vaadittu tavaraliikenteessä syyskuusta Kyseisessä direktiivissä vaaditaan jatkokoulutuksena 35 tuntia koulutusta viiden vuoden jaksoissa. Jakson aikana on suoritettava viisi eri ammattipätevyyspäivää. Rataopisto tarjoaa näistä ammattipätevyyspäivistä Trafin hyväksyttämällä koulutusohjelmalla ratatyöturvallisuus-, tieturva ja työturvallisuuskorttikoulutusta, Korpi kertoo. Useat Rataopiston kursseista ovat joko päivän mittaisia teorialuentoja, joihin kuuluu lisäksi viranomaiskoe, tai useamman päivän kursseja, joissa on osana maastossa suoritettava osuus. Rataopiston uusia koulutuspaketteja ovat keväällä 2012 alkaneet maarakennus- ja päällysrakennepätevyyden ohjelmat. Maarakennuspätevyys tarvitaan radan alus- ja pohjarakennustyöstä vastaamiseen ja työn tarkastamiseen, päällysrakennepätevyys puolestaan radan päällysrakennetöistä vastaamiseen sekä radan päällysrakenteen liikennekelpoisuuden arviointiin, tarkastamiseen ja hyväksymiseen. Päällysrakennekoulutus on viiden päivän mittainen kurssi, vastaavasti maarakennuskoulutus on kahden päivän mittainen. Rataopisto mittaa jokaisen kurssin laadun palautekyselyin. Liikenneviraston ja alan muiden koulutuslaitosten kanssa käymme vuosittain läpi koulutuksen kannalta ajankohtaisia asioita ja kehitämme koulutussisältöjä eteenpäin, Korpi sanoo. Muuttuvat EU-direktiivit luovat uudistuspaineita koulutukseen. Euroopan ratamaailmassa on käytäntö, että teoriaa kouluttavat eivät voi pitää teoriakokeita, vaan jonkun toisen kouluttajan on hoidettava ne. Liikenneturvallisuustehtävien opettaja ei myöskään voi ottaa vastaan oppilaiden näyttöjä. Tämä luo koulutuksen järjestäjille lisää vaatimuksia ja edellyttää myös enemmän kouluttajia, Vesa Korpi sanoo. VIA

26 Mestari & Destian kesätyöntekijä ja hänen esimiehensä tietävät, miten tärkeää henkilökohtainen ohjaus työhön oppimisessa on. Ohjaus ei loppunut koulutusjaksoon, vaan se jatkui koko kesän. Monttujen Inventoija Petri Korkiakoski, 24, oli töissä Destialla kolmatta kesää. Hän tuli taloon geologian opiskelijana, kuten hänen esimiehensäkin, maa-ainesvastaava Jenni Koitila, 29. Molempia kiinnosti alaan liittyvä työ. Kuljin ympäri Suomea mittaamassa kivimursketta, jota Destia myy rakennusmateriaaliksi. Mittauksilla tarkistetaan, että kiviainesvarastot täsmäävät kirjanpidon kanssa, Petri Korkiakoski kertoo. Hän ajoi kesän aikana runsaat kilometriä. Jenni Koitila puolestaan istuu Oulun konttorissa ja pitää huolen siitä, että Destian maa-ainesten ottoalueiden vaatimukset täyttyvät: ottoalueilla pitää olla voimassa otto- ja usein myös ympäristölupa. Lisäksi hän organisoi kiviainesinventointeja. Hyvin usein asioiden ratkaiseminen ja erilaisten vaatimusten ja velvollisuuksien soveltaminen paikallisiin olosuhteisiin vaatii luovuutta. Pitää myös osata arkistoida oikein, koska sopimusten ja lupien pitää löytyä vuosikymmenienkin päästä, Koitila muistuttaa. Kesätyö vastakohta opinnoille Petri Korkiakoski viihtyi kesätyössään, joka toi vastapainoa opiskelulle. Yliopisto-opinnot ovat enimmäkseen teoreettisia. Kesätöissä pääsee tekemään töitä ihan konkreettisesti, hän sanoo. Sekä Koitila että Korkiakoski ovat sitä mieltä, että henkilökohtaisen ohjauksen merkitys työhön oppimisessa on tärkeää, sillä vastuu omasta työstä on suuri. Opas- 26 VIA

27 kisälli vartijat Teksti Sami Takala Kuva Vesa Ranta tus ei loppunut ensimmäiseen viikkoon. Se jatkui koko kesän. Jenni perehdytti minut talon tavoille ja tutustutti ihmisiin. Se on tärkeää. Sillä tavalla pääsee helpommin sisälle talon käytäntöihin, Korkiakoski sanoo. Soittelimme paljon, ja kerroin asioista sitä mukaa kuin niitä tuli eteen. Pyrin selittämään asioita laajemmin, jotta Petrille rakentuisi kiviainestoiminnasta kokonaiskuva, Koitila kertoo. Hiljaista tietoa pitää osata kysyä Monella kokeneemmalla saattaisi olla haluja opastaa, mutta opastaminen vie aikaa. Kesätyöntekijät tulevat juuri vuoden kiireisimpään aikaan. Pitää olla välillä vähän blondi ja uskaltaa vain kysyä asioista rohkeasti, Jenni Koitila neuvoo. Kun pääsee pidemmälle omassa työtehtävässään, sen alkaa nähdä laajemmin ja voi kysellä esimieheltä yksityiskohdista tarkemmin. Työntekijän oma aktiivisuus on tärkeää. Täytyy pitää silmät auki. Ihmisillä on erilaiset toimintatavat, ja heiltä voi oppia erilaisia asioita, Petri Korkiakoski muistuttaa. Entä mitä kokeneempi voi oppia kokemattomalta? Piintyneisiin työtapoihin on kenties mahdollista tuoda uutta näkökulmaa. Oma työni on kuitenkin niin tarkasti määriteltyä, että sitä on hankala muuttaa. Sen olen Petriltä oppinut, että hän kuuntelee paljon äänikirjoja ajaessaan, Jenni Koitila naurahtaa. VIA

28 Työmaapäällikkö Ilkka Rantala (vas.) ja vastaava työmaapäällikkö Jouni Viitanen hyödyntävät työssään Destian laajaa osaamista. Valtatie 2:n levennystyömaalla Karkkilassa päästään hyödyntämään Destian koko osaamista sekä yhtiön synergiaetuja. Kallio murskaksi, Näin strategia toteutuu Destian kiviainesyksikkö palvelee sekä ulkoista että sisäistä asiakasta. tie leveäksi Karkea kalliomurske kiitää vauhdilla Helsingistä Poriin vievän valtatie osaamistaan suunnittelusta rakentamisen Destia saa tällä työmaalla käyttää koko 2:n levennystyömaalle. Maa-aineksia ei tarvitse odotella, sillä Destian tekee Destian Infratieto Turusta. Alihank- aikaisiin työmaamittauksiin. Mittaukset oma kiviainesalue sijaitsee aivan kijoille jää suurin osa kuorma-autotarpeiden kattamisesta sekä työkoneista. kuusitoistakilometrisen työmaan vieressä, valtatien varressa. Sijainti on kerrassaan erinomainen. Nopeus ja turvallisuus Työmaan eteläpää sijaitsee neljän kilometrin päässä Karhusuon murskaamosta Työmaa alkaa Karkkilan pohjoispuolella paranevat yhtaikaa ja pohjoispääkin on vain kahdentoista kilometrin päässä, työmaapäällikkö Ilkka tasta Forssaan päin. Urakka parantaa se- viiden kilometrin päässä kunnan keskus- Rantala Destian kiviainesyksiköstä kertoo. kä liikenteen nopeutta että turvallisuutta Kiviaineksen hyvä saatavuus auttoi samalla kertaa. merkittävästi myös urakan saamisessa, sillä kiviaineksen hinnalla ja kuljetuskusta kilometrin matkalla molemmilta reu- Tie levenee metrin verran kuudentoistannuksilla on urakoissa suuri merkitys, noilta siten, että kahdeksan metrin levyinen tie levenee kymmeneen metriin. urakan toteuttamisesta vastaava työmaapäällikkö Jouni Viitanen Lounais-Suomen tulosyksiköstä vahvistaa. 25 sentin levyinen. Tien Eniten levenee piennar, joka on nyt vain nopeusrajoitusta voidaan levennyksen ansiosta nostaa 80:stä 100 kilometriin tunnissa. Samalla kuitenkin eritoten pyöräilijöiden turvallisuus paranee. On selvää, että kapealla pientareella on turvatonta pyöräillä nyt, kun tiellä kulkee autoa vuorokaudessa, ja mukana on paljon raskasta liikennettä, Jouni Viitanen muistuttaa. Liittymien määrää vähennetään rakentamalla uusia kokoomaliittymiä. Samalla asennetaan hirviaidat kahdeksantoista kilometrin matkalle. Myös pohjavettä suojellaan asentamalla 1,2 kilometrin verran betoniittimattoa ja muovikalvoa. Mursketta suoraan läheiseltä Karhusuolta Karhusuon kiviainespaikka tuottaa työmaalle kantavan ja jakavan kerroksen tar- 28 VIA

29 Terveisiä työmaalta Teksti Veli-Pekka Leskelä Kuva Susa Junnola emme myy omillekaan, Rantala kertoo. Työt aloitettiin toukokuun puolessavälissä. Työmaapäällikkö Viitasen mukaan tahti on tiukka, sillä valmista pitää olla lokakuun lopussa. Elokuussa piti olla kokonaan valmiina jo seitsemän kilometriä levennettyä tietä. Tällä työmaalla Destia saa käyttää koko osaamistaan suunnittelusta rakentamiseen. peisiin juuri oikeanlaatuista mursketta. Tilaaja vaati kantavaan kerrokseen nimenomaan kalliomursketta eikä soraa, koska sillä saadaan kestävämpi tulos. Kalliomurskeen sivut limittyvät toisiaan vasten tiiviimmin kuin pyöreähkö sora. Destialla on laaja verkosto kiviainesalueita ympäri maan. Tälle työmaalle oli onnenpotku oman kiviainesalueen läheisyys. Kiviaineksia ei juurikaan ole kilpailukykyistä kuljettaa ainakaan yli 30 kilometrin etäisyydelle, johtuen kuljetuskustannusten noususta suhteessa tuotteen hintaan. Kiviainesta on tilattu tonnia. Tarvittaessa voidaan tilata lisääkin. Yleensä murskaamo myy ulkopuolisille noin 60 prosenttia tuotannostaan, mutta nyt tämä tilaus kattaa Ilkka Rantalan mukaan peräti 90 prosenttia murskauksen aikaisesta tuotannosta. Kiven tilaaminen omasta murskaamosta auttaa yhtiötä, sillä raha pysyy omassa konsernissa. Sisäisissä kaupoissa noudatamme konsernin sääntöjä: tappiolla Liikenne seisahtuu vain räjäytyksiin Liikenne kulkee tiellä lähes kaiken aikaa. Vain räjäytykset pysäyttävät liikenteen, ja silloinkin enintään kymmeneksi minuutiksi. Rauhoitamme myös perjantain lomaliikenteelle tekemällä työt maanantain ja torstain välillä, tunnin työpäivinä, Viitanen valaisee. Urakka työllistää enimmillään nelisenkymmentä työntekijää. Heistä Destian väkeä on kuusi. Forssasta tulee kaksi Destian autoa muun muassa kastelemaan mursketta. Tietä on rakentamassa neljä työryhmää. Jokaisessa ryhmässä on kuorma-auto, kaivinkone ja jyrä kuljettajineen; yhteensä kaksitoista henkilöä. Puustoa ja kalliota raivaa kaatokone tukenaan kolme kuljetuskonetta ja kaksi metsuria. Neljä louhijaa poraa ja räjäyttää kalliota. Viisi asfalttimiestä päällystää levennyksiä. Keski-Suomen tiekaide Oy asentaa kuusi kilometriä kaidetta. Hinnoittelussa huomioidaan aikataulujen ja laadun lisäksi asiakastyytyväisyys ja turvallisuus MVR-kriteereiden mukaan. Hyvät suoritukset poikivat bonuksia. Vilskettä on, mutta yli miljoonan euron kuukausiliikevaihdolla täytyy asioita tapahtuakin, Jouni Viitanen toteaa. Lomakansasta poiketen hän toivoi kesäksi paljon sadetta, sillä se tiivistää tiehen asennettavaa sepeliä suotuisasti. Viitasen toive toteutui. VIA

30 Cities have gradually begun to put maintenance contracts concerning streets and green areas out to tender with external contractors. In recent years, Destia has won several regional maintenance contracts around Finland. Destia workers are motivated by the complexity of regional maintenance contracts. Text Olli Manninen Photo Rami Lappalainen Motivated by the complexity Lahti residents bothered by snow and slush The City of Lahti has a long history of putting its regional maintenance contracts out to tender. The first of Lahti s five regional maintenance contracts was put out to tender ten years ago. Destia s three-year maintenance contract concerning the yearround maintenance of the southern Lahti region s streets and pedestrian and cycle lanes began in The area is the largest of Lahti s maintenance contract areas, encompassing 1,600,000 square metres. In addition to the price, the selection was also influenced by the scope of maintenance carried out during the period, customer satisfaction and technical quality. The contract covers the maintenance of street and green areas, which also includes snow ploughing and dealing with slippery conditions. City of Lahti construction supervisor Juha Tikka explains that Destia has been successful in its tasks concerning the maintenance of traffic areas. Street maintenance is no problem for Destia. Ploughing streets, filling in potholes and straightening traffic signs are all tasks that have been carefully carried out. The maintenance of green areas was something they had to learn more about. This year, the maintenance of green areas could have begun a little earlier. Lawns have been weeded and mowed within the agreed schedule, however, Tikka continues. According to customer satisfaction research, Destia has taken care of its maintenance contract responsibilities in a top-quality manner, even if people are quick to criticise snow ploughing. When it comes to constructive feedback, there s room for improvement in anticipating weather conditions. People are quick to give feedback on the removal of snow, slush or frozen banks of snow, says Tikka. Resorting to horsepower in Turku The Maaria-Paattinen street and green area is the first regional contract put out to tender by Turku. Destia, who won the contract which began last year, has managed well, Data bank on road maintenance and safety Internet-based software has become an important tool for the improvement of road maintenance and safety. Destia s geographical information portal is comprised of up-to-date information. The portal has been developed into a key tool for urban planning. All essential information for participants in the planning is available at one and the same address. That is the principle according to which Destia has developed a service based on geographical information in recent years. Originally a pilot test in around twenty locations, the iliitu service has since been implemented and developed into a tool with over one hundred users all over Finland. Centres for Economic Development, Transport and the Environment, the Ministry of Transport and Communication, Trafi, municipalities, police and educational facilities and corporations all provide the system with information on road safety and project details. The geographic information service reveals problematic areas in the Finnish road network. You can find the most dangerous intersections with just a few clicks, for example. Information on road traffic accidents has been collected since Regional accident information is entered into the system by the police and rescue departments. Such information includes the location and type of accident as well as the conditions surrounding it. 30 VIA

31 in brief even though the maintenance of green areas has taken more time than predicted. Developer Anna-Kaisa Kaukola from the City of Turku s Municipal Property Corporation reveals that the contract is exceptional. In Turku we have decided to put the maintenance of street and green areas out to tender in the same contract, she explains. In most other cities, the contracts for street and green areas are put out to tender separately. Turku s solution carries its own risks, as not all contractors are necessarily skilled in both areas. According to Anna-Kaisa Kaukola, Destia has managed well in maintaining both the green areas and streets, even though the scope of the tasks has been surprising. Destia has used skilled subcontractors in work requiring specialist competence, such as pruning trees in parks and on streets, and in inspecting and servicing play areas. Firm cooperation with the City of Turku s Municipal Property Cooperation has facilitated taking control of the area. We were positively surprised as to how complex the tasks were relating to the area. The area is a rapidly-growing residential area with new sections of road popping up here and there. Lawn areas have grown very quickly thanks to favourable weather conditions and this year we have had to cut them twice as much as we normally do, says Pekka Salo from Destia. In forestry work, Destia and its subcontractors have come up with very creative solutions. We use a horse for some of the more challenging clearing tasks, as the machines would have destroyed the forest undergrowth, explains Salo. Learning by doing in Oulu Half of the eight maintenance contracts in the Oulu area have already been put out to tender. The maintenance and upkeep contract concerning street and green areas in the Hintta- Saarela area, which has been Destia s responsibility, will come to an end in late September next year. Maintenance director Kai Mäenpää from the City of Oulu street and green services awards Destia a good grade, even though there have been some hiccups during the four-year contract. Cooperation with Destia has been successful, even though there has been some personnel turnover along the way. Destia has actively tackled issues that have arisen in site meetings and taken care of work in a quality manner, says Mäenpää. The Hintta-Saarela area contract included the winter and summer maintenance of streets and green areas, cleaning work - including quality control of all work carried out - and the regular reporting of work to the City of Oulu s street and green services. The Laanilanranta and Saarela boat harbours, both located within the contract area, also require the maintenance of parking areas and boat storages, as well as the maintenance of access paths in accordance with maintenance requirements for street areas. All city contracts are different and demand knowledge of the local area and weather conditions. Only by doing can you learn the right way to manage the contract successfully, says Mäenpää. In late autumn, Destia will be occupied not only with the maintenance of green areas but also with the maintenance of drainage systems in the Oulu area. The Koitelinkoski bridge will soon be complete, set against a backdrop of beautiful Kiiminki scenery. Cooperation and new innovations Juhani Tervala would like to see clear, uniform procedures for tendering between the coastal states around the Baltic Sea. Director-General of the Finnish Transport Agency, Juhani Tervala, requires better cooperation, new operating methods and innovations in the infrastructure business. He believes that clients also have to look in the mirror, as their pricing criteria can sometimes compromise quality. The timing for change is currently good, as coming basic renovation projects mean sufficient work for the entire industry. Changing lanes Tervala, 61, rose to the head of the Finnish Transport Agency as it began operations at the start of At that time, the Finnish Rail Administration, Finnish Road Administration and Finnish Maritime Administration were all centralised to the agency, with the exception of maritime safety. Tervala transferred from the position of Director-General of the Transport Policy Department at the Ministry of Transport and Communications. Basically, in one way or another I was involved in all central road projects carried out in Finland since the 1980s, summarises Tervala, who graduated from Otaniemi with a Master s degree in engineering. Nevertheless, he maintains that it was coincidence that led him to the industry. He only became interested in the field thanks to his studies at the Helsinki University of Technology TKK (now Aalto) and Pentti Murole, who was the managing director at RT when Tervala did his work experience. He spent his summers in office jobs rather than laying tarmac. His office is located in Pasila s massive office block, but he finds it difficult not to bring his work home with him. No matter where you go, you still have to use some sort of traffic lane. And of course you make your own observations of them at the same time, admits the Director-General. VIA