hyvää elämää b u s i n e s s & t e c h n o l o g y

Transkriptio

1 1 09 b u s i n e s s & t e c h n o l o g y hyvää elämää pohjoiskarjalaisen elämänmenon olemus / odotetut idän osaajat / Joensuumenu abloyn ikämestariohjelma / kulttuuri on kaupunkia isompi / kesä täynnä tapahtumia

2 1/2009 Joensuun seutu täynnä positiivisia yllätyksiä Kuinkahan moni mahtaakaan tietää, että Joensuun seudulla on maan neljänneksi paras elinkeinoimago. Tai sen, että pk-yritysten omavaraisuus on alueella yli 50 prosenttia korkeinta koko Suomessa. Myös muita yllätyksiä saattaa putkahtaa esiin, kun alueeseen tutustuu paremmin. Joensuun seutua on kehitetty pitkäjänteisesti ja samaan hiileen puhaltamalla jo vuosia. Hyvä yhteistyö on kantanut hedelmää ja tänä päivänä alueella on mainiot lähtökohdat pärjätä kovassa kilpailussa. Joensuun seudulla asuu noin asukasta; iloisia ja energisiä nuoria, työteliäitä ja vilkassanaisia aikuisia sekä virkeitä ja toimeliaita ikäihmisiä. Kautta linjan mahtavia persoonia. Alue ei ehkä ole tunnettu Suomen yrityselämän keskuksena, mutta meillä on tuhansia menestyviä yrityksiä, jotka toimivat monipuolisilla toimialoilla. Metalliteollisuuden helmiä ovat Abloy, Kesla, Mantsinen ja John Deere. Muoviteollisuudessa kärkikaartiin kuuluu Exel, AMT-Veneet, Medisize ja Thermo Fischer. Sähkö-, puutuote- ja elintarviketeollisuudestakin löytyy kovia kansallisia nimiä: Muuntosähkö, Ouneva Group, Stora Enso, UPM Kymmene, Anaika, Valio ja Vaasan&Vaasan. Kaupan ja palveluiden alalta nimekkäät Tokmanni, Broman Group, Laakkonen ja Suomen Kiitoautot ovat kaikki kotoisin alueelta. Tässä vain muutamia mainittuna. Miksi nämä yhtiöt ovat sitten sijoittuneet tänne Joensuun seudulle, lähes susirajan taakse? Syitä löytyy joka lähtöön, mutta tärkeimpinä pidetään hyvää ja ennen kaikkea työhaluista työvoimaa, erinomaisia koulutusmahdollisuuksia ja toimivia kulkuyhteyksiä. Esimerkiksi Joensuun syväsatamasta on ympärivuotinen vesiväylä kaikkialle maailmaan. Lisäksi sijainti aivan Venäjän rajan tuntumassa mahdollistaa sujuvat kauppayhteydet naapurin kanssa. Yritysten sijoittumiseen vaikuttavat usein kovat tekijät: raha, työvoiman saatavuus ja sijainti. Taustalla kuitenkin on paljon pehmeitä arvoja esimerkiksi asuminen, harrastukset ja luonto. Näissä asioissa meillä on ylivoimaisia kilpailutekijöitä. Koti löytyy kaikille, ja yleensä juuri niin vilkkaalta tai rauhalliselta paikalta kuin toivotaan. Harrastusmahdollisuuksia on lukemattomia ja nekin kohtuuhintaisia tai jopa ihan ilmaisia. Ilma on puhdasta ja metsiä, peltoja, vesistöjä sekä vaaroja löytyy loputtomasti koluttaviksi. Avain ihmisen hyvinvointiin löytyy toimivasta työurasta ja tasapainoisesta vapaa-ajasta. Meillä molemmat voi rakentaa sujuvaksi kokonaisuudeksi. Kun päätät sijoittaa yrityksesi Joensuun seudulle, saat neuvoja ja tukea alueellisesta elinkeinoyhtiöstä, Josekista. Josek vastaa Joensuun seudun elinkeinopolitiikasta ja yritysneuvonnasta. Alueelle sijoittuville yrityksille on tarjolla liikepaikka- ja toimipaikkaneuvontaa, rahoitusneuvontaa, markkina- ja kilpailutilanneselvityksiä sekä henkilökunnan koulutus ja rekrytointineuvontaa. Lisäksi paljon, paljon muuta. Käy kurkkaamassa netissä se kannattaa! Tule rakentamaan omaa tulevaisuuttasi Joensuun seudulle! Pekka Nuutinen Toimitusjohtaja, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Avain ihmisen hyvinvointiin löytyy toimivasta työurasta ja tasapainoisesta vapaa-ajasta business & technology Kustantajat Joensuun kaupunki Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Joensuun Tiedepuisto Oy Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Pohjois-Karjalan Yrittäjät Päätoimittaja Anne Mujunen, JOSEK Oy Puh Toimituskunta Soile Asikainen, Leila Koistinen, Reijo Muje, Anne Mujunen, Salli Soininen Toimitus Timo Kupiainen, Janne Riiheläinen / Mainostoimisto Fabrik Oy Ulkoasu Sami Korhonen / Mainostoimisto Fabrik Oy Valokuvat Ville Timonen / Mainostoimisto Fabrik Oy Paino Suomen Painotuote, Joensuu Painosmäärä Suomi kpl, englanti kpl Ilmestyminen 2 kertaa vuodessa Osoitteenmuutokset toimitus@joensuuregion.fi k a n n e n k u v a ville timonen Pääkirjoitus täynnä positiivisia yllätyksiä pohjoiskarjalaisen elämänmenon olemus Pohjois-karjalan keskussairaala hyvissä käsissä osaavia tekijöitä laajalla rintamalla maailmaa muuttavaa tiedettä tehdään joensuussa idän osaajat ENO-verkkokoulu kulttuuri on kaupunkia isompi liikkeellä ollaan ampparit uutiset ja tieto ojennukseen joensuumenu kansallismaisema lautasella pienet asiat kantavat pitkälle korkean teknologian massatuotantoa Tapahtumakalenteri 2 Joensuu Region 3

3 k u v a t Ville timonen te k s t i Janne Riiheläinen Pohjoiskarjalaisen elämänmenon olemus Asiat tapahtuvat, mutta se repivin kiire loistaa poissaolollaan 4 Joensuu Region 5

4 Pohjoiskarjalaisella elämänmenolla on maineensa. Hieman eksoottinen, hieman maalaismainen, hieman kummallinen, mutta ehdottomasti sympaattinen. Pohjois-Karjalassa on läsnä sekä mennyt maailma että tämä nykyisyys. Alueen mainetta ovat rakentaneet muun muassa Heikki Turunen kirjoissaan, Markku Pölönen elokuvissaan ja tv-sarjoissaan ja myös perihelsinkiläinen Göstä Sundqvist Leevi and The Leavings -kappaleella Pohjois-Karjala. Laulussa tapahtuva farkkujen vaihto verkkarihousuihin on vanginnut pohjoiskarjalaisen elämänmenon keskeisen osan hyvin vastaansanomattomasti. Elämisen tahti on yksi ehdottomasti täkäläistä elämän menoa määrittävä asia. Asiat tapahtuvat, mutta se repivin kiire loistaa poissaolollaan. Tämän huomaavat erityisesti ne, jotka saapuvat pääkaupunkiseudulta ja huomaavat ohittelevansa muita jalankulkijoita ripeällä tahdillaan. Ehkä tämä johtuu osittain siitäkin, että lyhyempien etäisyyksien takia asiat sujuvat helpommin. Kun käytäntö on helpompaa, se vapauttaa voimavaroja itse asioihin, ei niiden järjestelemiseen. Uusi maailma saapui nopeasti Pohjois-Karjala on tullut nykyaikaan hyvin nopeasti. Kun alue kuitenkin sijaitsee monin tavoin sivussa, saapui kansainvälinen nykyaika tänne myöhään, mutta sitten tullessaan teki sen kovalla vauhdilla. Ilman hankauksia se ei tapahtunut, mutta näissä kehityskuluissa lähes silmänräpäyksessä eli noin parissa kymmenessä vuodessa Joensuusta kasvoi kansainvälinen kaupan, opiskelun ja kaupunkikulttuurin keskus. Kun muutos tapahtuu näin nopeasti, ei vanha ehdi hävitä, vaan täkäläisessä elämänmenossa on mukana edelleen paljon piirteitä vanhasta, maatalousvetoisesta yhteiskunnasta. Näitä piirteitä ovat muun muassa ylenmääräisen kiireen välttäminen, kunkin ihmisen arvostaminen itsenään ja ylipäätään mutkaton suhtautuminen asioihin. Nuoruutensa takia Joensuussa ei ole tiukkoja hierarkioita, jossa suvut, oppilaitokset tai muut perinteikkäästi vahvat tahot määrittelisivät ihmisen arvoa. Tällaisissa perinteissä on aina myös oma voimansa, mutta oma voimansa on siinäkin, että kukin saa itse näyttää kuka oikein on ja mitä osaa. Oli kysymys sitten yhdistystoiminnasta, yrittämisestä tai vaikka politiikasta, otetaan uudet ihmiset ja voimavarat useimmiten avosylin vastaan. Kun väkeä on vähemmän, on kaikkien panos tarpeen. Pitää tehdä itse Kaupungin nuoruuteen ja myös syrjäisempään sijaintiin liittyy se, että täällä on itse tehtävä asioita, joista haluaa nauttia. Eteläisemmässä Suomessa on helppo turvautua pääkaupunkiseudun runsaisiin palveluihin, mutta täällä on löydettävä keinot itse toteuttaa haluamiaan asioita. Tämä näkyy erityisesti kulttuurielämässä, joka on eri taiteenlajien kohdalla hyvin virkeää. Kaupungin omat kulttuurilaitokset, teatteri, orkesteri ja museot, luovat omalta osaltaan tarjontaa, mutta sen lisäksi tapahtuu paljon muutakin. Ilosaarirock, Kihaus, Lieksan Vaskiviikot, lukemattomat teatteriryhmät, elävät tanssipiirit ja monet muut kulttuurin osa-alueet elävät ja voivat hyvin. Paljon asioita tapahtuu, koska ihmiset haluavat tehdä niitä itselleen, mutta samalla moni muukin saa nauttia näiden töiden hedelmistä. Sama itse tekemisen meininki näkyy myös Joensuun alueen yrityselämässä. Täällä liiketoimintaa on luotava itse, sillä mahdollisuuksia muuten on rajallisemmin. Mikäli yritys pystyy pärjäämään näillä pienillä markkinoilla, on sillä halutessaan usein hyvät valmiudet laajentaa toimintaansa vähemmänkin vaativille markkina-alueille. Mahdollisuuksien rajallisuus näkyy myös työntekijöiden uskollisuutena. Varsinkin korkeaa osaamista vaativilla aloilla työntekijöiden vähäinen vaihtuvuus on aito kilpailuetu, josta monet paikalliset yritykset ovat hyötyneet niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Pyörällä pääsee Tavallisen ihmisen arkinen elämänpiiri ei ikinä voi olla kovin iso. Vaikka asuisi maailman suurimman suurkaupungin sykkeessä, niin elämä on silti täynnä samoissa kaupoissa, paikoissa ja harrastuksissa käymistä, samojen ihmisten kohtaamista. Suuressa kaupungissa nämä asiat voivat vain olla hyvin kaukana toisistaan. Syvällä maaseudulla ja suuremmissa kaupungeissa on elämänmenolle se yhteinen piirre, että paikkoihin on usein matkaa, oli kyse sitten työpaikasta, kauppareissusta tai kyläilystä ystävien luona. Joensuun kaltaisessa pikkukau- Työntekijöiden vähäinen vaihtuvuus on aito kilpailuetu Ehkä juuri siksi ihmiset täällä jaksavat luottaa toisiinsa pungissa on käytännössä mikä tahansa paikka tai palvelu noin viidentoista minuutin ajomatkan päässä. Ja tämä koskee vielä hyvin usein myös ajomatkaa polkupyörällä. Polkupyöräily onkin suosittua kaiken ikäisten joensuulaisten kesken ympäri vuoden ja varmasti aika paljon juuri sen takia, että se on järkevää. Joensuun pyörätieverkostoa on rakennettu ja ylläpidetty laajaa käyttöä silmälläpitäen. Töihin, harrastuksiin, kauppaan ja moneen muuhun paikkaan mennessä polkupyörä voi hyvinkin olla se nopein tapa liikkua. Maalla ja kaupungissa Moni on valinnut myös elämäntyylin, jossa työ on kaupungissa ja koti maalla. Joensuun ympäristön kylissä asuu ihmisiä, jotka ovat rakentaneet elämänsä ikään kuin kahteen paikkaan, nauttiakseen kummankin hyvistä puolista. Reilusti alle puolen tunnin ajomatkan päässä kaupungista voi asua suorastaan syvällä korvessa tai pienessä maalaiskylässä. Tämän päivän elämänmeno missä tahansa Suomessa tapahtuu yhä enemmän myös teknologian ja medioiden kautta. Erityisesti internet muodostaa jo yllättävän suuren osan monien elämästä. Kun yhteydenpito töihin, ystäviin ja sukulaisiin tapahtuu joka tapauksessa monella jo verkon kautta, niin se tapahtuu yhtä sujuvasti 500 metrin tai kilometrin päähän. Kaikille ei elämä pienemmässä kaupungissa tietysti sovi. Moni kaipaa sykettä, uusia mahdollisuuksia ja jatkuvaa tapahtumista ympäristössään. Mutta lapsille pienempi kaupunki ympäristönä sopii oikeastaan aina. Väljempi asuminen, turvallisempi ympäristö ja lähempänä olevat harrastusmahdollisuudet antavat lapselle enemmän mahdollisuuksia kasvaa ja kehittyä. Mikään kolkka maailmassa ei tietysti vailla vaaroja tai huonoja puolia ole, mutta monet sosiaaliset ongelmat ovat kuitenkin ainakin lievempiä pienemmillä paikkakunnilla. Luottamus luo elämänlaatua Pienen kaupungin elämänmenoon kuuluu aina väkisinkin se, että ihmiset tulevat tutuiksi. Pienellä paikkakunnalla erilaiset ihmiset eivät voi eriytyä toisistaan kovinkaan paljon. Kun vaihtoehtoja on vähemmän, joutuvat ihmiset enemmän tekemisiin toistensa kanssa ja verkostoja eri elämänalueilla syntyy kuin itsestään. Itse tai joku muu tuntee melkein aina jonkun, joka tietää, osaa, jolla on kokemusta. Pienemmällä paikkakunnalla ei passaa tehdä huteja usein, sillä niin huono kuin hyväkin maine syntyvät nopeasti. Ehkä juuri siksi ihmiset täällä jaksavat luottaa toisiinsa. 6 Joensuu Region 7

5 Pohjois-Karjalan keskussairaala Hyvissä käsissä k u v i t u s sami korhonen te k s t i timo kupiainen Yli asukkaan erikoissairaanhoidosta vastaavan Pohjois-Karjalan keskussairaalan valkea, kaksitoistakerroksinen päärakennus näkyy Joensuun Niinivaaran laelta kilometrien päähän. Vuonna 1953 toimintansa aloittanut Suomen ensimmäinen keskussairaala on saanut ympärilleen viime vuosina useampia laajennusosia. Ulospäin näkyvien uusien rakennusten lisäksi myös seinien sisäpuolella on tehty lukuisia merkittäviä investointeja ja uudistuksia. Aktiiviseen eteenpäin pyrkimiseen sijoitetut rahat eivät ole menneet hukkaan. Pohjois-Karjalan keskussairaala keikkuu vuodesta toiseen Sosiaali- ja terveysministeriön alaisen Terveys- Samalla rahalla jopa 15 % enemmän terveyshyötyä taloustieteenkes- kuksen tekemän erikoissairaanhoidon tuottavuutta mittaavan tutkimuksen kärjessä. Viime vuosina jopa 15 % valtakunnan keskiarvoa paremmalla tuottavuusluvulla. Mainoskielellä Pohjois-Karjalan keskussairaalasta saa siis samalla rahalla jopa 15 % enemmän terveyshyötyä kuin maan sairaaloista keskimäärin. Mitä pienet edellä sitä isot perässä Pohjois-Karjalan keskussairaala on monessa asiassa kulkenut ennakkoluulottomasti kehityksen etujoukoissa. Klinikoilla ei ole jääty odottamaan, että isommat sairaalat, kaupungit tai valtiot tekevät jotain ensin, vaan henkilöstö on lähtenyt rohkeasti näyttämään mallia muille. Valttimme ei ole se, että tulemme maakunnasta, vaan se, että osaamisemme useilla osa-alueilla kestää vertailun keneen tahansa, vatsaelinkirurgian osastonylilääkäri Heikki Ahtola uskoo. Me tiedämme oman tasomme, pidämme sitä yllä sekä myös esillä. Emme seuraa sivusta odotellen mitä isommat toimijat tekevät, vaan menemme mukaan sinne, missä asioita viedään eteenpäin. Kansainvälinen lääketieteellinen yhteisö on avoin kaikille, tieto kulkee ja taidon hankkiminen on vain itsestä kiinni. Suuri ei aina ole kaunista, eikä varsinkaan sujuvaa. Esimerkkinä edelläkävijyydestä Ahtola mainitsee oman erikoisalueensa, tähystysleikkaukset. Kun leikkauksia alettiin tehdä maailmalla 90-luvun vaihteessa, Joensuussa ensimmäinen tähystysleikkaus näki päivänvalon heti perään 1991 marraskuussa. 90-luvun puolivälissä Pohjois-Karjalan keskussairaala oli yksi maan harvoista merkittävistä kouluttajista saralla. Mainittu esimerkki ei ole mitenkään harvinaislaatuinen. Kuljemme etunenässä monessa asiassa ja monella lääketieteen erikoisalalla. Toki silloin on seurattava jatkuvasti alan kehitystä ja omia suunnanvetoja ja pidettävä huoli, että ei olla menossa väärän aallon harjalla. Innovatiivisuus osoittaa toisaalta johtajien vahvaa luottamusta meihin kliinistä työtä tekeviin. Kehittäjien joukossa kulkeminen on tarkoittanut vuosien aikana merkittäviä panostuksia Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipiirin kuntayhtymältä. Pyydetyt asiat on saatu hyvällä prosentilla. Ja eniten kaikesta on hyötynyt potilas. Tiukasti kiinni todellisuudessa yhdessä Pohjois-Karjalan keskussairaalan jatkuva kehittymisen halu tiedostetaan alalla laajemminkin. Jos arvostusta mitataan kollegojen tasolla joka usein on se paras mittari olemme todella arvostettu keskussairaala. Ja nimenomaan kokonaisuutena eikä niinkään jonkin tietyn klinikan osalta. Ehkä juuri se tuokin osan arvostuksesta. Nykyaikainen lääketiede ei toimi ilman kaikkien palikoiden panosta, hyvää klinikoiden ja ennen kaikkea ihmisten välistä yhteistyötä, Ahtola pohtii. Pohjois-Karjalan keskussairaalassa on ollut jo pitkään käytössä nopeaan toipumiseen tähtäävä leikkauksen jälkeinen "fast track" -kuntoutusohjelma, joka lyhentää hoitoaikoja ja vähentää leikkauksen jälkeisiä haittatapahtumia. Toiminnassa otetaan alusta saakka huomioon kaikki hoidon eri osa-alueet mini-invasiivisesta leikkauksesta hallittuun kivun hoitoon sekä ravitsemuksesta potilaan liikkeelle saamiseen. Potilaan hyvä informointi sitoo hänet mukaan kuntoutumiseen. Paraneminen ei ole enää passiivista odottamista vaan aktiivista toimintaa. Kun potilaan toipumista ajatellaan kokonaisuutena, jokaisen ammattiryhmän on hoidettava oma osuutensa ajatuksella. Tehdäänpä leikkaus kuinka taitavasti tahansa, työ menee hukkaan, jos ennen ja jälkeen toimenpidettä tehdään vääriä asioita. Tärkeintä on ymmärrys. Joskus parhaaseen lopputulokseen pääsemiseksi tarvitaan kallis laite, toisinaan ratkaisuna on vain muuttaa työmenetelmää. Jokainen klinikka, joka astuu eteenpäin, tarvitsee muiden apua, että pystyy hyödyntämään uutta innovaatiotaan. Näin syntyy positiivinen kierre, jossa kaikki kannustavat toisiaan jatkuvaan kehittymiseen. Perinteisissä huippuosaamisyksiköissä työ on liian usein irti arkirutiinista. Meillä tietotaito syntyy ja on käytössä ruohonjuuritasolla. Se, että olemme tehokkuudessa valtakunnan kärjessä ilman ylimääräisiä temppuja osoittaa, että jokapäiväiset toimintatapamme ovat oikealla tasolla, Ahtola korostaa. Tieto haltuun Yksi tuoreimmista arkirutiineihin olennaisesti vaikuttavista uudistuksista tulee olemaan koko Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymän siirtyminen ensimmäisenä Suomes- sa yhteiseen sairaskertomusjärjestelmään. Modernille lääketieteelle on ominaista, että käsissä on jatkuvasti valtavasti käsiteltävää informaatiota, jota kukaan ei pysty muistamaan tai hallitsemaan. Tulvasta on tärkeintä pystyä havaitsemaan nopeasti ja luotettavasti juuri ne minulle tärkeät, tähän potilaaseen ja hetkeen olennaisesti liittyvät tiedot. Päätöksen teko tapahtuu yleensä potilaan vieressä, "point-of-care", ja siihen on saatava tietojärjestelmistä vahva tuki. Toivottavasti uusi järjestelmä lunastaa sille asetetut haasteet. Suuri ei aina ole kaunista, eikä varsinkaan sujuvaa Lääkkeet lääkäripulaan Maine tekemisen meiningistä auttaa luonnollisesti myös uusia nuoria lääkäreitä töihin houkuteltaessa. Viidakkorumpu on huomattavasti tehokkaampi rekrytointikanava kuin neliväri-ilmoitus Lääkärilehdessä, olipahan mainoksessa kuinka nokkela idea hyvänsä. Maine pitää ansaita, ei sitä voi kuuluttaa. Meille on koulutuspaikan hakijoita jonoksi saakka. Tiedän, että kaikkialla tilanne ei ole yhtä hyvä. Koulutustoiminnasta selvimmin päivittäisessä työssä näkyy tiivis yhteistyö Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun sairaanhoitajakoulutuksen kanssa. Erikoistuvien lääkäreiden ohjaamisen lisäksi keskussairaalassa annetaan osa tulevien lääkäreiden kandikoulutuksesta. Me näemme kouluttamisen rekrytointityönä. Kun on ollut täällä erikoistumassa ja viihtynyt, on kynnys matala palata valmistuneena Joensuuhun. Eettisyyden välttämättömyys Sairaiden hoitoon liittyy aina vaikeita ja herkkiä eettisiä kysymyksiä. Moniin ongelmiin ei ole olemassa oikeita vastauksia, jonka vuoksi avoin keskustelu on välttämätöntä. Tässä tarkoituksessa sairaalassa on toiminut jo kahdeksan vuoden ajan Avoin Eettinen Keskustelufoorumi, jonka tilaisuuksissa syvennytään yhdessä valittuihin aiheisiin asiantuntijaluentojen ja vapaan keskustelun keinoin. Muun muassa kuntayhtymän henkilöstön yhteiset arvot ja toimintaperiaatteet määriteltiin tässä foorumissa. Näin huoneentauluihin kehystetyt sanat ovat oikeasti henkilökunnan näkemys työstään, eivät vain ylhäältä annettuja korulauseita. Meidän tulee olla paitsi tietäviä ja taitavia, myös sivistyneitä, Ahtola huomauttaa. 8 Joensuu Region 9

6 yuri Svirko Maailmaa muuttavaa tiedettä tehdään Joensuussa k u v a ville timonen t e k s t i janne riiheläinen Fyysikko Yuri Svirko on päätynyt maailmaa kierrettyään Joensuun yliopiston fysiikan professoriksi. Minulle elämä Joensuussa sopii hienosti. Suurkaupungissa on liikaa kaikkea, ihmisistä ja äänistä alkaen. Täällä saan tehdä työtäni hyvissä olosuhteissa ja elää itseäni miellyttävällä tavalla. Joensuun yliopisto on pieni ja se tekee monesta asiasta helpompaa. Suurissa yksiköissä hallinnolliset toimet vievät paljon aikaa ja energiaa, täällä asiat ovat mutkattomampia. Tiede muuttaa maailmaa jatkuvasti Tieteen tekemisen laatuun koko ei vaikuta, kertoo Svirko mieleisenä pitämästään toimintaympäristöstä, jonka mieluisuutta ei vähennä yhtään se, että hän on innokas kalamies. Svirkon luona ovat vierailleet lukuisat entiset kollegat eri puolilta maailmaa Heille oli aikamoinen arvoitus miksi siirryin aikoinaan tänne. Mutta vierailut täällä ovat saaneet heidät ymmärtämään, miksi viihdyn täällä. Olen alun perin kotoisin Glubokoesta, joka on suurin piirtein Joensuuhun verrattava kaupunki nykyisen Valko-Venäjän alueella. Minulle tällainen pieni kaupunki ja sen rauhallisuus sopivat erinomaisesti, vertailee Svirko. Vertailupohjaa hänellä riittääkin, sillä Moskovan valtionyliopiston ja Venäjän Tiedeakatemian jälkeen hän on tehnyt pidemmät työrupeamat Tokiossa ja Southamptonissa. Lisäksi luonnontieteiden aidosti kansainvälinen maailma kuljettaa Svirkoa suurin piirtein joka toinen kuukausi seminaareihin ja tapaamisiin ympäri maailmaa. Svirkolle tiede näyttäytyy tapana etsiä uutta ja sen jälkeen hyödyntää tätä tietoa oikeilla tavoilla: Tieteen tehtävänä on ymmärtää luonnon lakeja entistä paremmin ja sen jälkeen soveltaa niitä hyödyllisiksi asioiksi. Tiede muuttaa maailmaa jatkuvasti ja sitä tekee myös minun tutkimusalueeni, purkaa Svirko työnsä merkitystä. Perustutkimuksen muuntamista käytännön yritystoiminnan sovelluksiksi hoitaa Joensuun yliopiston tutkimuskeskus InFotonics Center. IFC yhdistää toiminnassaan fotoniikan, spektriväritutkimuksen ja informaatioteknologian korkeaa osaamista. Olennaista on myös nanoteknologian soveltaminen komponentteihin ja antureihin. Yhteistyökumppaneina ovat alan johtavat kansalliset ja kansainväliset yritykset sekä useat yliopistot Suomessa, Japanissa, Venäjällä, USA:ssa ja Englannissa. InFotonics Center w w w.i fc.joensuu.fi sosiaali- ja terveysalan koulutus Osaavia tekijöitä laajalla rintamalla Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan keskus sijaitsee Tikkarinteen kampuksella, keskussairaalan naapurissa. Oppilaitos ja keskussairaala ovat tehneet tiivistä yhteistyötä koulutuksen alkumetreiltä, vuodesta 1955 saakka. Hoitotyöhön on koulutettu yhdessä työelämän kanssa ensimmäisistä opiskelijoista alkaen, nykyisin vahvasti teoriatietoon pohjaten, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan keskuksen johtaja Susanna Varis toteaa. Tänä päivänä opiskelijoilla on harjoitteluja läpi opintojen, ensimmäisestä vuodesta viimeiseen lukukauteen. Monen muun alan harjoitteluista poiketen terveydenhuollon opiskelijat tekevät harjoittelut valmiin työntekijän ohjauksessa. Vastaus hoitajapulaan Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan keskuksessa koulutetaan bioanalyytikkoja, fysioterapeutteja, sairaanhoitajia, terveydenhoitajia sekä sosionomeja. Lisäksi järjestetään ylempään AMK-tutkintoon johtavaa sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusta. Kaikkiaan sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita on lähes 1000, joista sairaanhoitajaksi opiskelee reilut 400. Meidän haasteemme on pystyä vastaamaan kasvavaan pulaan osaavista hoitotyöntekijöistä. On laskettu, että pelkästään Joensuun seudulla tarvitaan seuraavalla vuosikymmenellä parisataa sairaanhoitajaa, ja kymmenen vuotta siitä tuplasti enemmän, Varis tietää. Hoitotyöhön koulutetaan yhdessä työelämän kanssa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta valmistuvat nuoret jäävät kotiseudulleen monia muita vastaavia oppilaitoksia paremmin. Vuosina PKAMK:n sosiaali- ja terveysalalta valmistuneista 73 % asui Pohjois- Karjalassa vuoden 2005 lopussa. Koulutustehtävän lisäksi ammattikorkeakoulu haluaa vaalia rooliaan alueellisena kehittäjänä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Vuonna 2008 sosiaali- ja terveysalalla tuotettiin 123 työelämän käyttöön hankkeistettua opinnäytetyötä. Lisäksi käynnissä on jatkuvasti useampia kehittämishankkeita, joilla kehitetään paitsi osaamista myös uusia toimintatapoja. Parhaillaan luodaan Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän kanssa välineitä osaamisen hallintaan sosiaali- ja terveysalan henkilöiden työn rakenteen muuttuessa. Terveydenhuoltoalalla osaamista on päivitettävä jatkuvasti. Kymmenen vuotta sitten opittu tieto voi olla jo muuttunut. Koulutuksen on pysyttävä mukana, mieluummin askeleen edellä. Tästäkin syystä kokoonnumme tasaisin väliajoin ammattikorkeakoulun ja PKSSK:n edustajien kesken miettimään miten yhteistyötä voitaisiin viedä edelleen eteenpäin. 10 Joensuu Region 11

7 Itä-Suomen koulu Odotetut idän osaajat k u v a ville timonen te k s t i timo kupiainen Venäjä ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin tarttuminen vilisee tiuhaan monenlaisissa strategiapapereissa. On vilissyt jo kauan, mutta puheet ja teot kulkevat eri teitä. Suomen ainoassa pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimivassa kielikoulussa, Itä-Suomen koulussa, leivotaan osaajia, jotka voivat muuttaa itänaapurin suuntaan luodut visiot haaveunista todellisuudeksi. Joensuussa, Imatralla ja Lappeenrannassa toimiva suomalais-venäläinen Jo viidennen luokan keväällä tehdään kolmen päivän matka Pietariin kielikoulu perustettiin vuonna 1997 vastaamaan lisääntyneeseen kaupantekoon ja ihmisten liikkumiseen Venäjän rajan yli. Päättäjätasolla ymmärrettiin, että Venäjäosaamiselle on tarvetta kanssakäymistä ja mahdollisuuksia oli tarjolla yhä enemmän, mutta kielen ja kulttuurin taitajat puuttuivat. Venäjän kielen on valinnut oppiaineekseen todella harva suomalainen ja 2000-luvuilla, rehtori Juha Quist valittelee. Aivan viime vuosina kiinnostus on selvästi noussut, joka näkyy myös meidän oppilasmäärissämme. Lyhyt venäjä ei kuitenkaan anna riittävää valmiutta täyspainoiseen kommunikointiin. Meillä mennään A-tasoa syvemmälle. Ja jos jatkaa opintojaan lukiossamme, jatkojalostuu kielitaito entisestään. Menestystekijät kasvamassa Lukuvuoteen saakka Joensuussa on opiskeltu luokat viidestä yhdeksään, jonka jälkeen on voinut jatkaa Itä-Suomen koulun lukioon. Ensi vuonna mukaan tulevat esikoululaiset, joiden mukana koulu kasvaa täysimittaiseksi, kaikki luokat käsittäväksi oppilaitokseksi. Koulun opetussuunnitelmassa on ollut alusta asti kaksi selvää painopistettä: Venäjä-osaaminen sekä yrittäjyys. Primääritavoitteemme ei ole kouluttaa niinkään venäjän kielen ammattilaisia, opettajia tai tulkkeja. Ennemminkin tarjota nuorille työkalu toteuttaa omaa ammattiosaamistaan laajemmilla markkinoilla. Kasvatamme tämän alueen menestystekijöitä. Rajan läheisyys on itäsuomalaisille suuri mahdollisuus. Meidän tehtävämme on kouluttaa kielen ja kulttuurin osaajia, että tuo mahdollisuus voidaan hyödyntää, Quist tiivistää koulun alueellisen erityistehtävän. Rehtori Quist painottaa hyvien yrityskontaktien merkitystä koululle. Yhteistyöyritykset avaavat mahdollisuuksia vierailuihin sekä mm. tet-harjoittelupaikkoihin, että oppilaat saavat käytännön oppia siitä missä Venäjä-osaamista tarvitaan. Esimerkiksi seitsemännen luokan opetuksessa on ensi vuonna mukana innoteknologia, kahdeksannella luokalla yritysyhteistyö ja yhdeksännellä työelämän kielitaito. Nämä ovat kaikki valinnaiskursseja, joihin yritysvierailut kuuluvat olennaisena osana. Tavoitteenamme on avata nuorten silmiä uusille asioille ja herättää mielenkiintoa tulevaisuuden työmahdollisuuksia kohtaan. Kasvatamme tämän alueen menestystekijöitä Venäjään tutustuu parhaiten Venäjällä Itä-Suomen koulun kolme yksikköä tekevät vuodessa yhteensä reilut 350 oppilasmatkaa Venäjälle. Näin nuoret tottuvat maahan ja kokevat itse mitä Venäjä on huhujen ja tarinoiden sijaan. Karistamme ennakkoluuloja ja madallamme yleisesti kynnystä Venäjän suuntaan lähtemiseen. Meidän nuoremme eivät pelkää jatko-opiskeluissaankaan lähteä vaihtoon tai harjoitteluun Venäjälle se on heille tuttua hommaa, Quist kehaisee. Jo viidennen luokan keväällä tehdään kolmen päivän matka Pietariin. Näin oppilaat pääsevät heti käyttämään alkavia taitojaan sikäläisessä suurkaupungissa vaikkapa jäätelöä tilaamalla. Seitsemännellä luokalla on mahdollisuus lähteä viikoksi yhteistyökouluumme Pietariin, kahdeksannella luokalla opetussuunnitelmaan kuuluu viikon vaihto Petroskoissa ja lukiossa jo mm. kahden viikon matka Moskovan yliopistoon. Itä-Suomen koulun Joensuun yksikössä käy peruskoulua noin 150 oppilasta, joista suuri osa tulee Joensuun lähikunnista. Yksi viidesosa oppilaista on maahanmuuttajien lapsia. Neljäsosa opettajista puhuu venäjää äidinkielenään. Maahanmuuttajille opetetaan venäjää äidinkielenä ja suomea toisena kielenä. Aivan ummikotkin pääsevät heti kiinni samaan opetukseen suomenkielisten oppilaiden kanssa venäjänkielisten materiaalien sekä kieliavustajan ansiosta. ENO-verkkokoulu Ympäristö yhdistää yli rajojen Kansainvälinen kestävän kehityksen verkkokoulu ENO Environmet Online pokkasi huhtikuussa arvostetuimpien ympäristöpalkintojen joukkoon kuuluvan World Energy Globe Award -palkinnon Prahassa. Vuosituhannen alussa liikkeelle lähtenyt verkko-opiskelun uranuurtaja on kasvanut nopeasti lukuisin kunniamaininnoin palkituksi, tuhansia maailman kouluja yhdistäväksi yhteisöksi. Ensimmäisenä vuonna mukaan saatiin 50 koulua 30 maasta. Nyt kouluja on mukana lähemmäs 5000 ja maita 120, verkkokoulun koordinaattori, opettaja Mika Vanhanen Joensuun Pataluodon koulusta summaa tyytyväisenä. k u v a t ENO-verkkokoulu te k s t i timo kupiainen Yhteisöllistä oppimista ENO-verkkokoulun leviäminen kaikkialle maailmaan on tapahtunut verkostojen kautta ja ruohonjuuritasolla ilman suurempaa rummutusta. Toiminta ja tekeminen ovat Vanhasen sanoin ENO-verkkokoulun parasta mainosta. Tarkoitus on nimenomaan tulla aktiivisesti ulos kouluista. Lukuvuoden neljä eri ympäristöteemaa huipentuvat aina kampanjaviikkoon, jolloin opitut asiat jaetaan omassa yhteisössä paikallisten ihmisten kanssa, Vanhanen tähdentää. Pienessä kylässä Afrikassa ei ole samalla tavalla kanavia tiedonlevittämiseen kuin meillä. Yksinkertaisimmillaan 100 miljoonaa puuta vuoteen 2017 mennessä. kestävän kehityksen sanomaa viedään eteenpäin omassa perheessä tai kavereiden kesken. Esimerkiksi pitämällä kirjaa perheen kuukausittaisesta jätemäärästä ja ideoimalla miten sitä voisi vähentää. Yksi ENO-verkkokoulun näkyvimmistä yhteistempauksista on kahdesti vuodessa toteutettava globaali puunistutuspäivä. Vuodesta 2004 lähtien järjestetty tapahtuma on innostanut vuosi vuodelta suuremman joukon nuoria puunistuttajia ympäristön avuksi. Pitkän tähtäimen tavoitteena on istuttaa 100 miljoonaa puuta vuoteen 2017 mennessä. Toinen hyvä esimerkki yhteistempauksesta on vuoden 2009 vaihteessa järjestetty ilmastonmuutoskampanja. Aihetta käsitteleviä tehtäviä kuvataiteesta ja draamasta nettiradiolähetyksiin sisältänyt kampanja huipentui 21. tammikuuta, jolloin tuhannet paperimassasammakot marssivat kaduilla ympäri maailmaa ja haastoivat ihmisiä toimimaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Omin käsin tekemisestä saatu kokemus on koettu erityisen tärkeäksi opettajien keskuudessa ympäri maailman, Vanhanen painottaa. Tulevaisuutta rakentamassa ENO-verkkokoulussa yhdistyvät ympäristö ja kansainvälisyys ovat Vanhasen silmissä teemoja, joiden varaan voisi rakentaa yhteistä tulevaisuutta laajemminkin. Ympäristön kautta pääsee luontevasti kansainvälisyyteen ja päinvastoin. Tärkeintä on ennakkoluuloton verkostoituminen. Niin yritykset, yhteisöt kuin yksityiset ihmiset jakavat pohjimmiltaan samat tavoitteet, arvot ja ajattelutavat. Paikallisesti ajatellen meillä on Joensuun seudulla paljon aiheeseen liittyvää huippuosaamista mm. metsäntutkimuksen, bioenergian, opetuksen sekä tietojenkäsittelytieteen saralta. Vahvuudet linkittämällä saadaan aikaan alueelle globaali kilpailuvaltti. 12 Joensuu Region 13

8 Kulttuuri on kaupunkia isompi k u v a Fabrik te k s t i janne riiheläinen Kulttuuri on ihmisen halua ja tarvetta toteuttaa itseään. Kulttuurin luominen ja myös siitä nauttiminen on tutkitusti hyvinvointia lisäävä asia elämässä. Usein pelkkä tieto siitä, että ympärillä tapahtuu mielenkiintoisia asioita on omiaan nostamaan tyyty väisyyttä omaan elinympäristöön. Joensuun alueella kulttuuria riittää niin korkeaa kuin matalampaakin ja niiden iloisia sekoituksia. Tämän kokoisessa kaupungissa tekevät ihmiset tutustuvat väkisinkin toisiinsa ja tuloksena on usein uutta ja yllättävää. Vastikään työssään aloittanut Joensuun kaupungin kulttuurijohtaja Janna Puumalainen näkee työkenttänsä mahdollisuudet lähes rajattomina: Vaikka meillä on jo paljon kaikkea, minulla on silti sellainen olo, että olen päässyt ikään kuin hiomattoman timantin äärelle ja luvassa on vielä paljon hienoja asioita. Kalevalan keruumatkojen ensimmäiset annit löytyivät nykyisen Pohjois-Karjalan puolelta. Tästä matka jatkui vielä itään, mutta Kalevalan laulumaat alkoivat aikanaan paljon myöhemmin nimetyn Pohjois-Karjalan maakunnan rajoilta. Itäinen kulttuuri onkin hyvin paljon sanan kulttuuria. Kirjallisuus on silloin tietysti voimissaan, mutta myös musiikin puolella välittyy paikallinen näkemys sanan voimasta. Ismo Alanko on hyvä esimerkki siitä, kuinka musiikkiin on yhdistetty väkevä sanan mahti ja päälle vielä lisätty lähes loitsivaa, shamanistista tyyliä. Janna Puumalaisella on itsellään kuva itäisestä taiasta paikallisessa kulttuurissa: Meillä on pitkä historia ja paljon mystiikkaa kulttuurisissa juurissamme. Minusta täältä löytyy sitä jotain sadunhohtoisuutta, joka tekee kulttuurista koskettavaa ja todellisen elämyksen. Kirjailijayhdistys Ukri on järjestänyt yhteistyössä paikallisen elävän musiikin yhdistyksen Joensuun Popmuusikoiden kanssa sanoittamiseen keskittyneitä biisinikkarikursseja säännöllisesti vuodesta Opettajina ovat olleet alan parhaat voimat, mm. Kauko Röyhkä, Heikki Salo, Mikko Perkoila ja Katriina Honkanen. Joensuun kirjallisuustapahtuma on vuosi vuodelta kerännyt yhä laajemman yleisön. Kyseessä ei ole nykymallin mukainen markkinatapahtuma, vaan sisältö on täynnä asiaa ja puheenvuoroja kirjasta, kirjallisuudesta ja kirjoittamisesta. Joensuun kirjallisuustapahtuma järjestetään syksyisin ja vuoden 2009 perustavanlaatuisena teemana on Sana. Kirjallisuustapahtuman kantaviin voimiin on koko sen olemassaolon ajan kuulunut nykyinen Kirjailijaliiton puheenjohtaja, joensuulainen Tuula- Liina Varis. Lapselle kulttuuri on riemua Neljännen kerran tänä vuonna toteutettava Lasten Joensuu on lapsiperheille suunnattu kulttuuritapahtumien verkosto, jonka koordinoijana on Joensuun kaupungin kulttuuritoimi. Käytännön toteutuksesta vastaa MLL:n Pohjois- Karjalan piirin lastenkulttuurikeskus Majakkaperävaunu. Reilut pari kuukautta kestävässä tapahtumakokonaisuudessa on tarjolla monipuolisesti kulttuuria ja tekemistä moneen makuun. Joka vuosi laajentunut tapahtuma on kerännyt reilusti toistakymmentä tuhatta vierailijaa. Ilosaarirock-viikonloppukaan ei Joensuussa mene ohi ilman lasten tapahtumaa, sillä festivaalin alkuperäisellä paikalla Ilosaaressa järjestetään joka kesä Vekararokki, joka kerää parituhatpäisen yleisön nauttimaan kesästä ja lastenmusiikista. Ympäri vuoden voivat lapset nauttia Carelicumissa, Pohjois-Karjalan museossa sijaitsevasta Mukulakadusta, joka taiteilija Ihva Aulan suunnittelema toiminnallinen kokonaisuus lapsille. Tunnelmallinen puukaupungin kuja taloineen, toreineen ja satamineen on täynnä monenlaista toimintaa, tekemistä ja elämyksiä. Tanssia harrastuksena ja ammattina Pohjois-Karjalassa tanssi on elävä ja toimiva taiteenala aina kansantanssista moderneimpiin ilmaisumuotoihin asti. Eräs Suomen kansainvälisimmistä tanssin keskuksista sijaitsee Outokummussa, jossa Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymä kouluttaa ammattitanssijoita. Tanssin perusopetusta tarjotaan lapsille Joensuussa Kansantanssiseura Motoran, Pohjois- Kaupungin ja maakunnan tasolla kulttuuri on jo pitkään ollut strategisen tason valinta Karjalan Nuorisoseurojen liiton ja Pohjois-Karjalan Tanssiopistoyhdistyksen toimesta. Tanssin, kuten musiikin ja kuvataiteenkin, perusopetus on tavoitteellista, tasolta toiselle etenevää opetusta. Näin opetus antaa valmiuksia paitsi harrastaa ja oppia mieluisia asioita, myös vaikka saada valmiuksia hakeutua alan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen. Varsin tuore lisä Joensuun kulttuuritarjonnassa on Pakkahuone. Tämä vapaiden näyttämötaiteen ryhmien esiintymistila keräsi ensimmäisen vuoden aikana lähes sata esitystä tanssista kansanmusiikkiin ja teatterista runonlausuntaan. Aiemmin levällään tapahtuneet esitykset ovat tehneet uudesta tilasta toimivan ja vetovoimaisen tekijän kaupungin kulttuurikartalle. Aivan Pakkahuoneen vieressä sijaitsevasta kaupungintalosta löytyy myös maakuntateatterina toimiva Kaupunginteatteri, jota johtamaan valittiin äskettäin nuori Riku Innamaa. Kulttuuri on myös bisnestä Kulttuurin peruspalvelut Joensuussa ovat kunnossa. Kaupunginteatteri, kaupunginorkesteri, taidemuseo ja konservatorio tarjoavat korkeatasoisesti oman alansa kulttuuria. Kulttuurijohtaja Janna Puumalainen on tyytyväinen kaupungin omien laitosten panokseen kulttuurissa: Meillä on taidemuseo, joka on kokoelmiltaan huomattavasti kaupungin kokoa tärkeämpi ja iso konservatoriomme on monialaisuudessaan ihan valtakunnan kärkiluokkaa. Kaupunginorkesteri on ennakkoluulottomasti hakenut uusia elämyksiä ja uutta yleisöä yhteistyössä mm. Stellan ja Saran kaltaisten suosittujen rockyhtyeiden kanssa. Ylipäätään Joensuun kulttuurielämä on minusta suurempaa kuin vain ihan kaupungin väkimäärästä voisi päätellä, tiivistää Puumalainen näkemystään. 14 Joensuu Region w w w.ta i d e k e s k u s a h j o.ne t w w w.jn s.fi/la s t e n j o e n s u u w w w.po h j o i s -k a r j a l a n t a n s s i o p i s t o.ne t w w w.ko n s e r v a t o r i o.jn s.fi 15

9 business & technology LAAHAAJAT k u v a Vääräpyörä 51KOODIA k u v a Ville Juurikkala KatajaBasket k u v a Vesa Kuukka Liikkeellä ollaan Suomen suosituin kulttuurilaitos eli kirjasto on laaja, moderni ja alati kehittyvä. Joensuun kaupungin kulttuuritoimi hakee vahvasti kumppanuuksia, antaen käytössä olevilla resursseilla toimijoille mahdollisuuksia toteuttaa ja luoda uutta. Sekä kaupungin että maakuntatasolla kulttuuri on jo pitkään ollut strategisen tason valinta, jolla luodaan paitsi viihtyisyyttä ja kiinnostavuutta, myös työpaikkoja. Luovat alat, jotka tavalla tai toisella useimmiten kytkeytyvät kulttuuriin, ovat useimmissa skenaarioissa yhä merkittävämpää liiketoimintaa tulevaisuudessa. Tärkeä seikka paikallisessa kulttuurielämässä ovat ehdottomasti paikalliset oppilaitokset. Opiskelijat ovat olennainen ryhmä alueen kulttuurin tekijöinä ja kuluttajina. Joku on joskus väittänyt opintotuen olevan yksi suurimpia kulttuurimäärärahoja tässä maassa ja sitä todistaa paikallisesti muun muassa vireä Joensuun Ylioppilasteatteri. Myös lukuiset klubit, teatteriryhmät ja erilaiset tapahtumat saavat käyttövoimaansa kaupungin yli kymmenestä tuhannesta opiskelijasta. Puumalainen tietää nuorten ihmisten tärkeyden kulttuurille. Joka kolmas joensuulainen on alle 25-vuotias ja se heijastuu myös kulttuurin tekijöissä ja kokijoissa. Minua ilahduttaa myös yliopiston humanistisen tiedekunnan iso välitön ja välillinen merkitys paikallisessa kulttuurielämässä. Valkokankaan lumoa Pohjois-Karjalasta on viime vuosina muodostunut merkittävä toimija suomalaisen elokuvan maailmassa. Tässä kehityksessä johtajana on toiminut tietysti Markku Pölönen ja hänen yrityksensä Suomen Filmiteollisuus. Kontiolahden elokuvakylästä on kasvamassa paitsi tv-sarjan kiehtova kuvauspaikka, myös vetovoimainen matkailukohde. Pölösen ohella suomalaisten ohjaajien kärkikaartiin on tunkeutumassa jo Jussi-palkittu dokumentaristi Ari Matikainen. Itä-Suomen Filmikomissio EFFC tekee menestyksekästä työtään elokuvatuotantojen saamiseksi alueelle. Perusideana on tarjota elokuvantekijöille kaikkea heidän tarvitsemaansa kuvauspaikoista avustajiin ja jälkikäsittelytiloista koulutettuihin alan osaajiin. Kaupungin elokuvatarjonnan keskuksena on vastikään modernisoitu elokuvakeskus Tapio, joka neljän salin ja digitaalisen kaluston myötä on yksi maan korkeatasoisimpia elokuvakeskuksia. Tapio on luonnollinen tapahtumapaikka myös kaupungin kahdelle filmifestivaalille. Viscult on kansatieteellisiin dokumentteihin keskittynyt festivaali, joka on todennäköisesti tunnetumpi maailmalla kuin Suomessa. Rockelokuvafestivaali Rokumentti puolestaan on nopeasti vakiinnuttanut paikkansa oman genrensä johtavana tapahtumana. Taidetta museoissa ja kadulla Kuvataiteen puolella tarjonnasta vastaavat suurimpina toimijoina kaupungin Taidemuseo sekä sen pihapiirissä sijaitseva Taidekeskus Ahjo. Ahjo on nopeasti reagoiva, uusille taidemuodoille avoin organisaatio, joka pyrkii esittelemään sekä kansallista että kansainvälistä taidetta. Alueen vireä kuvataiteilijoiden yhteisö tuottaa iloa ja elämyksiä myös seinien ulkopuolelle. Joensuun kävelykadulta löytyy muun muassa Kosiosu- Joka kolmas joensuulainen on alle 25-vuotias si, joka hyväntuulisuudellaan houkuttaa istumaan vierelleen penkille. Joensuun kulttuurielämää ei voida kuvailla ilman Taitokorttelia. Vanhaan puutalokortteliin on koottu käsija taideteollisuutta sekä itse tehtäväksi että mukaan ostettavaksi. Perinteisten käsityötaitojen nousu ei näy pelkästään verkkomaailmassa valtavana käsityöblogien määränä, vaan myös alan ammattilaisten ja harrastajien määrän nousuna. Rock soi Joensuussa Joensuu on yksi Suomen merkittävimpiä rockmusiikin keskuksia. Tämän kehityskulun toi suurempaan tietoisuuteen ensimmäisenä Hassisen Kone, joka vei Juicen ja muiden kehittämää Suomirockia aivan uusille tasoille. Sen jälkeen alueelta esiin ponnistaneiden musiikintekijöiden menestys on jatkunut vahvana. Mana Mana, Kumikameli, 51koodia, Klaus Thunder & Ukkosmaine, Folkswagen, Insomnium, Stella, Happoradio, Aleksi Ojala, Eläkeläiset, Nightwish ja monet muut ovat esimerkkejä artisteista, jotka ovat saavuttaneet suosiota tai arvostusta tai kumpaakin meillä ja ehkä myös muualla. Yksi tekijä vireän rockelämän takana on suomalaisten rockfestivaalien eturiviin kuuluva Ilosaarirock, joka omintakeisella ohjelmallaan, sujuvilla järjestelyillään ja ilmapiirillään on myynyt ennakosta loppuun jo reilusti toistakymmentä vuotta. Ilosaarirockin takana olevat Joensuun Popmuusikot ry on festivaalin tuotoilla aktiivisesti tukenut paikallisia musiikintekijöitä jo vuosia. Käynnissä on myös hanke rakentaa lähivuosina Joensuuhun yhdistyksen voimin populaarikulttuurin keskus konserttisaleineen. Ihminen on luotu liikkumaan. Se on kova fakta, joka on helppo unohtaa autoilun ja toimistotyön maailmassa. Joensuussa liikutaan, sen todistavat sekä kattava liikuntapaikkaverkosto että kaupungin asema johtavana palloilukaupunkina vireine urheiluseuroineen. Arjen liikunnan kohdalla on tutkimuksissa todettu yksiselitteisesti se, että suomalaisen suosituin liikuntapaikka on kevyen liikenteen väylä eli vähän vähemmän juhlallisesti pyörätie. Sitä kulkevat työmatkapyöräilijät, sauvakävelijät, koiran ulkoiluttajat ja iltakävelijät. Joensuun pyörätieverkosto on kattava, toimiva ja hyväkuntoinen. Kaupunkia ympäröivä luonto tarjoaa myös runsaasti mahdollisuuksia liikuntaan merkittyine retkeilyreitteineen ja luonnon nähtävyyksineen. Reilun tunnin ajomatkan sisällä Joensuusta sijaitsee lukuisia luonnossa liikkumisen kannalta upeita ympäristöjä, kärjessä tietenkin kansallismaisemamme Koli. Talvisinhan Koli tarjoaa myös Suomen oloissa vaativia laskettelurinteitä sekä tietysti mahdollisuuden harrastaa murtomaahiihtoa upeassa ympäristössä. Joensuussa talvet ylipäätään ovat olleet talvia lumienkin suhteen. Kaupungin kattava latuverkosto kulkee eri puolilla kaupunkia. Latujen kunnossapidon tilanteen voi tarkastaa kaupungin omien verkkosivujen kautta. Pärnävaaran maastohiihtokeskus ja Kontiolahden ampumahiihtostadion takaavat sopivien kisapaikkojen löytymisen aina MM-tasolle asti. Kontiolahden ampumahiihtostadionin maastosta löytyy myös jäähdytetty hiihtolatu, joka pidentää hiihtokautta kuukausilla. Myös Joensuun keskustan kylkeen Laulurinteelle tehdään vuosittain heti pakkaskauden alettua tykkilumesta latupohja. Porukalla liikkeelle Joensuussa on aivan normaalia, että pyörätiellä tulee vastaan ryhmänä juokseva porukka hyvinkin erilaisia ihmisiä. Näiden kohtaamisten takana on Itä-Suomen liikuntaopiston ja Joensuun Katajan Juoksukoulu. Noin 150 henkeä tällä hetkellä käsittävässä ryhmässä on mukana niin teinejä kuin varttuneempaan ikään ehtineitä, sukupuolijakauman ollessa aika lailla tasan. Ryhmässä tekeminen ja asiantuntevan ohjauksen saaminen on Juoksukoulun keskeinen anti. Moni jättää lenkin helpommin, jos tietää, että se on vain itsestä kiinni, mutta porukassa tekeminen velvoittaa ihan eri tavalla. Jotkut juoksevat ihan liikunnan ilosta, toiset valmistautuvat porukassa maratonille ja tähtääpä osa kilparadoillekin. Helposti väliin jäävä lihashuoltokin tulee aina ohjauksen myötä hoidettua kunnolla. Joensuu on asukaslukuun verraten maan johtava palloilukaupunki Seurat voimissaan Urheiluseurat ovat suomalaisen liikunnan ja urheilun tärkein tukijalka. Joensuulaiset urheiluseurat ovat toimivia ja hyvinvoivia, josta kertoo jo kaupungin huikea menestys urheilun eri saroilla. Joensuu on asukaslukuun verraten maan johtava palloilukaupunki, sillä menestyksekkäitä seuroja riittää: Kataja koripallossa, Joensuun Maila pesäpallossa, Josba ja Tuupovaaran Urheilijat salibandyssä, Mutalan Riento ja Prihat lentopallossa, Jokipojat jääkiekossa ja Jippo jalkapallossa. Menestys näissä sarjoissa edellyttää paitsi hyvää joukkuetta, myös muuten kunnossa olevaa organisaatiota sekä laajamittaista juniorityötä. Suunnistuksen puolella Kalevan Rasti on yksi maailman ehdottomia huippuseuroja, jonka väreihin hakeudutaan ulkomailta asti nauttimaan menestyksestä ja sen pohjana olevasta korkeatasoisesta valmennuksesta. Maakunnan urheiluseurojen yhteistyöelimenä toimii Pokali ry, jonka päätehtävänä on pohjoiskarjalaisten hyvinvoinnin edistäminen liikunnan ja urheilun avulla sekä liikuntakulttuurin elinvoimaisuuden ja monipuolisuuden varmistaminen. Pokalin seurakehittäjä Krista Mikkonen luonnehtii maakunnan urheiluseurakenttää poikkeuksellisen vireäksi: Näillä seuduilla järjestetään väkimäärään nähden poikkeuksellisen paljon suuria urheilutapahtumia ja tämän puolen osaamista löytyy täkäläisistä seuroista runsaasti. Tapahtumat vahvistavat seurojen organisaatiota ja se puolestaan näkyy muussakin seuran toiminnassa. Näin puhtaat huippu-urheilutapahtumatkin edistävät omalta osaltaan ihan tavallisen kuntoliikunnan edellytyksiä, kuvaa Mikkonen syyseuraussuhteita. Itä-Suomen liikuntaopisto ISLO on merkittävä toimija joensuulaisen liikunnan ja urheilun kentällä. Opisto paitsi kouluttaa liikunnan alan ammattilaisia eri tehtäviin valmentajista liikuntapaikkojen hoitajiin, myös tarjoaa runsaasti harrastusmahdollisuuksia. Liikuntapainotteiset iltapäiväkerhot lapsille ja aerobic- ja muut kuntoliikuntaryhmät liikuttavat paikallisia. ISLO on Joensuun kaupungin omistaman yhtiön ylläpitämä ja se on yksi kolmesta alueellisesta liikunnan koulutuskeskuksesta. Tähtiä urheilun taivaalla Menestyvistä joensuulaisista urheilijoista tunnetuin tällä hetkellä on suomalaisen kestävyysjuoksun kirkkain tähti Jukka Keskisalo, jonka urheilu-uran pohjat on luotu keskustan tuntumassa kiertelevillä lenkkipoluilla. Tulevaisuuden kirkkaimmaksi urheilutähdeksi voisi veikata 17-vuotiasta jalkapalloilija Lauri Dalla Vallea, joka siirtyi Jipon riveistä Liverpoolin ikäkausijoukkueisiin. Tällä hetkellä Dalla Vallella on jo aikuisten ammattilaissopimus seuran kanssa ja hän pelaa pääsääntöisesti seuran reservijoukkueessa. Debyytti edustusjoukkueessa on varmasti piakkoin edessä. Ampumaurheilun puolella olympiamitalisti Henri Häkkisen jalanjäljissä on Joensuun Ampujissa kasvamassa myös tulevaisuuden menestyjiä. Moottorin pärinää ja pallon lyöntiä Hyvä ja monipuolinen liikunta- ja urheilupaikkavarustus on tärkeä osa asuinympäristön viihtyisyyttä. Joensuu Areena toimii paitsi kotikenttänä Katajalle ja Josballe, myös vilkkaana eri lajien harjoituskeskuksena keinonurmineen ja juoksuratoineen. Rakennuksen koko ja korkeus antavat siellä mahdollisuuden muun muassa pelata pesäpalloa sisätiloissa. Urheilutalo, Keskusurheilukenttä ja monet muut pienemmät paikat antavat myös mahdollisuuksia harrastaa urheilua ja kuntoilua. Lisäksi Joensuusta ja sen tuntumasta löytyvät muun muassa moottoriurheilurata, skeittihalli, curling-halli, parikin uimahallia ja Palloilukeidas tennis-, squash- ja sulkapallokenttineen ja keilailuratoineen. Paikallisen golf-seuran toimesta ollaan rakentamassa aluksi 9-reikäistä harjoituskenttää Pilkkoon, noin kolmen kilometrin päähän kaupungin keskustasta. Karelia Golfin kotikenttä Kontiolahdella on täysimittainen championship-kenttä. w w w.il o s a a r i r o c k.fi w w w.pa k k a h u o n e.in f o w w w.su o m e n f i l m i t e o l l i s u u s.fi w w w.sa v o n k i n o t.fi w w w.ta i t o k o r t t e l i.fi w w w.jo e n s u u a r e e n a.fi w w w.ji p p o.fi w w w.jo k i p o j a t.c o m w w w.jo e n s u u n m a i l a.fi w w w.jo e n s u u n k a t a j a.fi/k a t a j a b a s k e t w w w.ri e n t o.or g 17

10 JoensuuMenu Kansallismaisema lautasella k u v a ville timonen te k s t i timo kupiainen Tietotekniikassa suuret asiat ovat usein alkaneet hyvin pienesti. Microsoft ja Google aloittivat kumpikin toimintansa autotallissa, Suomen ilmastossa tämän vastine voisi olla opiskelijasolu, jossa Ampparit-palvelukin aikoinaan syntyi. Viitisen vuotta sitten kansainvälistä kauppaa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa opiskeleva Petteri Hannonen ja tietojenkäsittelytieteitä Joensuun yliopistossa opiskeleva Florian Berger miettivät että miten olisi mahdollista seurata netin jatkuvasti laajenevaa uutistarjontaa helpommin ja nopeammin. Mietimme, että täytyy olla helpompikin tapa pitää itsensä uutisten tasalla. Mutta kun sellaista ei ollut, piti se tehdä itse, hymähtää nyttemmin jo valmistunut Hannonen. Tästä tuumailusta syntyi opiskelijapoikien mutkattomaan tapaan jotain konkreettista, Ampparit.com -uutiskeräin. Tänä päivänä nämä kaksi kaveria ovat Ampparit Oy:n pääomistajia ja työntekijöitä. Yritys on erikoistunut internetissä julkaistun uutistiedon seulontaan, järjestämiseen ja jalostamiseen. Yhtiön toiminta sisältää Ampparit.com -uutisportaalin ja Ampparit Pro -tiedonhakupalvelun verkkojulkaisujen seurantaan. Aina uutta, aina parempaa TNS Metrixin mittausten mukaan Ampparit. com on viikoittain aina useimmiten vierailtujen sivujen joukossa, sillä keskimääräinen käyttäjä vierailee sivulla yli kuusi kertaa viikossa. Kaiken petteri hannosen (vas) ja florian bergerin opiskelijasolussa syntyneestä ideasta on kasvanut vakavasti otettavaa liiketoimintaa. Ampparit Oy Uutiset ja tieto ojennukseen kaikkiaan eri vierailijoita on reilusti toistasataa tuhatta viikossa ja se on kasvanut koko ajan tasaisesti. Varsin harva sivusto listan Top 50:ssä on enää suurten medialeirien ulkopuolella. Ampparit Oy:n toimitusjohtaja Petteri Hannonen on varsin varovainen ajatuksissaan: Erilaisia yhteydenottoja on tietysti ollut, mutta ainakin toistaiseksi olemme nähneet parhaaksi kehittää toimintaa omin voimin eteenpäin. Tällä alalla ei saa hetkeksikään pysähtyä, vaan kehitystyötä on tehtävä jatkuvasti sekä olemassa olevien palvelujen että uusien ideoiden parissa. Kehitysideoita on ainakin toistaiseksi riittänyt enemmän kuin resursseja, joten listalla on vielä paljon tekemistä ja aina se lista tuntuu vain pitenevän, naurahtaa Hannonen k u v a ville timonen te k s t i janne riiheläinen Tieto on kultaa Ampparit.com-palvelun ansaintalogiikka on puhtaasti mainontaan perustuva, kuluttajalle sen käyttö on täysin ilmaista. Joulukuussa 2007 lanseerattiin markkinoille pidemmälle viety Ampparit Pro, joka on maksullinen tiedonhakupalvelu verkkojulkaisujen seurantaa varten. Pron avulla ei tarvitse käyttää aikaa sattumanvaraiseen verkon selailuun, vaan hakutermeihin perustuva palvelu vaikka lähettää asiaa käsittelevät linkit omaan sähköpostiin. Tieto siitä, mitä omasta yrityksestä tai sen liiketoiminnan alasta puhutaan uutissivuilla, keskustelufoorumeilla ja blogeissa on kullanarvoista. Prolla on jo olemassa jatkuvasti kasvava asiakaskunta sekä yksityisellä että julkisella sektorilla ja olemme yhdessä asiakkaidemme pystyneet kehittämään palvelusta entistä toimivampaa. Tällä alalla ei saa hetkeksikään pysähtyä Hyvästä ideasta syntynyt harrastus on siis muuttunut yritystoiminnaksi, joka työllistää tällä hetkellä täysipäiväisesti Hannosen ja Bergerin. Meidän erilaiset koulutustaustamme antavat yritykselle paljon. Yritystoiminnan kehittämisessä Josek ja TE-keskus ovat myös osaltaan auttaneet meitä eteenpäin. Tavallaan itse palvelujen kehittäminen on helpompaa, yritystoiminta kaikkineen on kuitenkin se suurempi haaste. Mahdollisuudet meillä on kuitenkin näillä tuotteilla päästä vaikka mihin, miettii Petteri Hannonen, yhden alan lupaavimman startup-yrityksen nuori toimitusjohtaja. w w w.a m p p a r i t.c o m Tätä artikkelia kirjoitettaessa helsinkiläisten ravintoloiden kermaan kuuluvan G.W. Sundmansin ruokalistalla oli tarjolla muun muassa kuhaa, herkkutatteja ja herukoita tarjoileva Karjala Menu. Ruokatietona nykyisin tunnetun Finfoodin koulutus- ja kehityspäällikköä, Mirja Hellstedtiä tämä ei yllätä. Pohjois-Karjala on yksi nopeimmin kehittyvistä ruokamaakunnista. Maakunnan maut ovat lähteneet jalkautumaan yleisesti muualle Suomeen, Hellstedt valistaa. JoensuuMenu tutustuttaa paikallisiin makuihin Vuonna 2000 Helsinki täytti 450 vuotta ja oli samalla yksi Euroopan kulttuuripääkaupungeista. Tilaisuus haluttiin käyttää hyväksi suomalaisen ruoan esille tuomisessa syntyi HelsinkiMenu -konsepti, jonka perusidea oli tuoda tarjolle laadukkaista kotimaisista raaka-aineista valmistettuja ateriakokonaisuuksia. Alun perin vuoden hankkeeksi suunniteltu HelsinkiMenu jäi elämään, koska erityisesti turistit ja yritykset ottivat menun nopeasti omakseen. Pikkuhiljaa konsepti lähti leviämään. Mukaan haluavien tahojen yhteydenottoja alkoi tulla joka puolelta Suomea. Kaupunkimenujen rinnalle loimme Taste of Finland province -konseptin, joka suunniteltiin kaupunkia laajemmalle maakuntatasolle, että mukaan saataisiin mahdollisimman moni ravintola alueeltaan, Hellstedt muistelee. Joensuussa kaupunkimenut tunnistaa JoensuuMenu -tunnuksesta, jossa komeilee alkuperäisen HelsinkiMenu tunnuksen mukaisesti Runsauden haarukka. JoensuuMenua tarjoilee Joensuussa kolme ravintolaa: Ravintola Karjalantalo, Ravintola Kielo sekä Teatteriravintola. Jokainen ravintola rakentaa menustaan oman näköisensä ja painottaa valitsemiaan asioita. Kantavana voimana ateriakokonaisuuksissa ovat paikalliset raaka-aineet sekä sesonkiluonteisuus. Pohjois-Karjalalle ominaisia vahvuuksia ovat erityisesti sienet ja marjat. Lisäksi tarjolla on sellaisia hienouksia kuten rotupuhdasta villisikaa. Karjalaisen ruokakulttuurin kohdalla toivoisin ihmisten myös vaalivan piirakkaperinnettä ja Venäjän vaikutusta itäsuomalaiseen ruokakulttuuriin. Se toimii hyvänä pohjana, jota voi jalostaa luovasti tähän päivään sopivaksi, Hellstedt kannustaa. - Maamme vahvuus ruoassa on metsien, peltojen ja järvien upeissa raaka-aineissa ja niiden vahvoissa aromeissa. Yöttömät yöt lisäävät ihan tutkitusti aromikkuutta esimerkiksi yrtteihin. Emme aina tahdo tajuta kuinka hienoja juttuja meillä on aivan äärellämme. Lähiruoan kasvattaessa jatkuvasti suosiotaan pientuottajien tuotteet tulevat nousemaan yhä tärkeämpään rooliin. Ainutlaatuinen ruokamatkailuverkosto Pohjoiskarjalaisten ravintoloiden sekä elintarvikealan toimijoiden apuna paikallisten tuotteiden markkinoinnissa ja tunnetuksi tekemisessä toimii maakunnassa hyvässä pyörteessä oleva Karelia à la carte -verkosto. Verkosto palvelee JoensuuMenua tarjoavia ravintoloita auttamalla heitä löytämään raaka-aineita ja tuottajia. Kohtaamalla opitaan tuntemaan mitä kukin voi tarjota toisilleen. Tutulta ihmiseltä on helpompi tilata tuotteita ja parhaimmillaan päästään yhdessä ideoimaan uusia tuotteita tai palveluja, joissa yhdistetään eri toimijoiden osaamista, toiminnanjohtaja Johanna Rinnekari ProAgria Pohjois-Karjalasta toteaa. Ruokamatkailussa haetaan nyt nimenomaan autenttisia, paikallisia tuotteita. Makumuistoja matkan varrelta. JoensuuMenu täyttää matkailijoiden ja yritysten luona vierailevien henkilöiden toiveet omaleimaisesta, pohjoiskarjalaisesta elämyksestä. Pohjois-Karjala on yksi nopeimmin kehittyvistä ruokamaakunnista Valtakunnallista kiinnostusta herättäneessä Karelia à la carte -verkostossa on mukana 90 yritystä. Lisää liittyy mukaan tasaista tahtia. Yhteismarkkinointi ja verkostoitumiskanava kiinnostavat yrityksiä lähiruoan ollessa hyvässä nosteessa ja kysynnän paikallisille tuotteille kasvaessa koko ajan. 18 Joensuu Region 19

11 abloyn ikämestariohjelma Pienet asiat kantavat pitkälle k u v a ville timonen te k s t i timo kupiainen Abloyn ikämestariohjelma on jo hyvän aikaa ollut yleisesti käytetty esimerkki eläkeikää tai työssä jaksamista koskevissa keskusteluissa. Ikäohjelmaa kohtaan kiinnostustaan ovat osoittaneet paitsi kotimaiset yritykset, kehittämishankkeet ja tiedotusvälineet myös muun muassa Financial Times sekä Business Week. Pintaa syvemmälle aiheeseen ovat halunneet perehtyä tutkimusyksiköt niin Amerikasta kuin Euroopasta. Ollessamme mukana ikäjohtamiseen liittyviä työmenetelmiä ja -malleja kehittävässä eurooppalaisessa hankkeessa havahduimme itsekin ikäohjelmamme edistyksellisyyteen, henkilöstön kehittämispäällikkö Satu Krohns muistelee. Monet asiat, joita tuotiin esiin kehittämismahdollisuuksina, olivat meille jo arkipäivää. Tulokset puhuvat puolestaan Abloyn ikämestariohjelma käynnistettiin vuonna 2001 vastaamaan yrityksen haasteelliseen ikärakenteeseen. Vuosituhannen vaihteessa Abloylla työskenteli paljon vuotiaita sekä vuotiaita. Väliin osuvat ikäluokat olivat selvästi pienempiä. Oli siis tärkeää saada työntekijät jaksamaan työelämässä pitkään ja varmistaa, että konkareiden arvokas tietotaito siirtyy sujuvasti nuoremmalle polvelle. Ohjelman konkreettisissa toimenpiteissä ei ole mukana sen kummempia poppakonsteja. Ikäjohtamiseen, työn sisältöön ja työergonomiaan panostamisen lisäksi ikämestariohjelma tarkoittaa yrityksen tarjoamia liikuntamahdollisuuksia, hierontaa, yhteisiä tapahtumia ja yksilöllistä kunto-ohjelmaa. Lisäksi ikämestarit saavat ikänsä mukaan ylimääräisiä palkallisia ikävapaita. 58-vuotiaalle bonusvapaita kertyy vuodessa kuusi, 64 vuotta täyttäneelle jo 20. Näillä keinoilla syntyy tuloksia. Ikäohjelman aikana Abloyn keskimääräinen eläköitymisikä on noussut 59,5 vuodesta 63 vuoteen. Eikä kaikkea vaikutusta pysty mittaamaan käyrillä ja numeroilla. Kokeneita työntekijöitä arvostetaan. Ja mikä tärkeintä, he osaavat itse arvostaa taitojaan ja kokevat olevansa tärkeä osa työyhteisöä, Krohns huomauttaa. Paljon plussaa kaikille osapuolille Asettajana Abloyn Joensuun tehtaalla työskentelevä Juha Voutilainen toimii vuonna 2009 ikämestareiden oman klubin puheenjohtajana. Kyseessä ei ole aivan pieni henkilöstö- kerho, sillä ikämestari-tittelin saaneita on Abloylla tätä nykyä jo 300. Ikämestariklubi on vapaamuotoista yhteistoimintaa. Tapahtumien ja virkistyspäivien aiheet pyörivät kulttuurin ja liikunnan parissa. Pari kertaa vuodessa järjestämme terveyteen liittyviä luentoja, juuri nyt on tulossa esimerkiksi ikääntymistä ja muistia käsittelevä luento, Voutilainen kertoo. Vaikka ylimääräiset vapaapäivät ovat luonnollisesti ikämestareiden keskuudessa tervetulleita, erityisesti kokeneita tekijöitä lämmittää Voutilaisen mukaan se, että tuntee olevansa arvostettu nuorten joukossa. Tietoa siirtyy vuorovaikutteisesti suuntaan ja toiseen. Meillä konkareilla on tarjota nuorille paljon käytännössä opittuja asioita, heillä taas on luonteva suhde tietotekniikkaan, itsekin vuodesta 1971 Abloylla työskennellyt Voutilainen toteaa. Luulen, että tällaisia ohjelmia nähdään yrityksissä tulevaisuudessa entistä enemmän. Toimivathan nämä parhaillaan yritykselle loistavana mainoksenakin. Aivan yleisesti käy niin, että kun mainitsen työpaikkani, tulee keskustelukumppanille heti mieleen laadukkaiden lukkojen lisäksi myös lehdissä esillä ollut ikäohjelma. Monet asiat, joita tuotiin esiin kehittämismahdollisuuksina, olivat meille jo arkipäivää medisize Korkean teknologian massatuotantoa k u v a ville timonen te k s t i timo kupiainen Tulokset eivät tule itsestään, ne täytyy tehdä Lääke- ja terveydenhuoltoalan tuotteita valmistavan Medisize Oy:n Kontiolahden tehtaalla on totuttu haasteisiin. Mitä vaativimmiksi ja monimutkaisiksi terveydenhuoltoalan uudet innovaatiot menevät, sitä paremmissa asemissa pohjoiskarjalaiset osaajat näkevät jatkuvasti kasvavilla markkinoilla olevansa. Vankka luottamus omiin kykyihin kumpuaa yhtiön pitkästä kokemuksesta toimialalla, jota säätelevät tiukat asiakas- ja viranomaismääräykset. Tuotelaadun ja valmistuksen tehokkuus ovat merkittävässä roolissa koko tuotteen elinkaaren ajan. Tuotteiden tarkkuus- ja toiminnalliset vaatimukset ovat erittäin tiukkoja, kun samaan aikaan tuotteita valmistetaan vuosittain kymmeniä miljoonia. Perloksen entisestä terveydenhuoltoyksiköstä liikkeelle lähteneen yrityksen juuret ulottuvat kuitenkin yli kolmenkymmenen vuoden päähän tuotteiden kehittämisestä ja valmistamisesta johtaville lääke- ja terveydenhoitoalan yhtiöille Henkilöstömme on motivoitunutta ja sisäistänyt selkärankaansa poikkeuksellisen korkeiden laatukriteerien vaatimat toimintatavat. Onhan n. 50 % henkilöstöstä ollut palveluksessamme yli 10 vuotta, tuotantopäällikkö Marko Mononen jakaa tunnustusta. Nykyaikaiset tuotantotilamme soveltuvat korkealaatuisten terveydenhuoltotuotteiden massavalmistukseen, Mononen lisää. Täyden palvelun talo Kontiolahden tehdas on viidessä maassa tuotantolaitoksia omistavan Medisizen lippulaiva. Mononen myöntää Euroopan reunalla sijaitsemisen olevan haaste, mutta toteaa samaan hengenvetoon sen olevan myös hyvä asia. Se, ettemme sijaitse pääkilpailijoidemme tai markkinoiden tapaan lähellä asiakkaitamme pitää meidät koko ajan sopivasti varpaillaan. Tulokset eivät tule itsestään, ne täytyy tehdä. Se pistää meidät yrittämään kahta kovemmin. Medisizen Kontiolahden tehtaan valttikorttina on kokonaisvaltainen asiakaspalvelu. Muoviraaka-aineen valmistuksen ja pääsääntöisesti lopullisen lääketäytön myyntipakkauksineen tehdas jättää muiden tehtäväksi, mutta kaikki siltä väliltä on mahdollista hoitaa Kontiolahdella. Tämä tarkoittaa tuotesuunnittelua, työkaluvalmistusta, kokoonpanonautomaatiota sekä valmistusta. Asiakkaat arvostavat kykyämme hoitaa mm. proto- sekä massatyökaluprojekteja huoltoineen saman katon alla, Mononen tietää. Asiakasprojektimme saattaa lähteä liikkeelle ajatuksesta, jossa meitä pyydetään valmistamaan lääkekehitysprojektille toimiva annostelija tai asetin. Siitä sitten ryhdytään yhdessä hahmottamaan suuntaviivoja. Projektijunaan hyppääminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mahdollistaa sen, että pääsemme heti miettimään designin ohella myös valmistettavuutta. Toki läheskään kaikki lupaavalta vaikuttavat kehitysprojektit eivät etene massatuotantoon saakka, Mononen täsmentää. Johtavien joukossa Medisize-kyltti asennettiin Kontiolahden tehtaan katolle syksyllä 2008, kun Perloksesta irrottauduttuaan Medifiq Healthcare -nimellä tunnettu yritys osti Medisizen Sveitsin, Hollannin, Irlannin ja Tshekin tehtaat. Medisize Corporationin synnyttänyt yrityskauppa laajensi yhtiön tuotevalikoimaa ja nosti sen maailman johtavien lääke- ja terveydenhoitoalan tuotteiden kehittäjien ja valmistajien joukkoon. Osaamisen laajenemisen ja muiden synergiaetujen lisäksi yhdistyminen on antanut myös ihan puhtaasti uskottavuutta maailmanlaajuisesti toimivien lääkeyhtiöiden silmissä, Mononen tietää. 20 Joensuu Region 21

12 Pohjois-Karjalassa tapahtuu Katso lisää tapahtumia: Keisarien aika Suomessa -näyttely s u o m e n kivikeskus, j u u k a Suomen Kivitutkimussäätiön järjestämässä 200-vuotisjuhlanäyttelyssä esitellään Suomen historiaa vuosien välisenä aikana, jolloin Suomi siirtyi suuriruhtinaskunnasta itsenäiseksi valtioksi. w w w.kivikeskus.fi Puruveden Lohikuningas -kilpailu kesälahti Suomen suurin soutu-uistelukilpailu käydään kirkkaan ja kalaisan Puruveden aalloilla kesäkuun viimeisenä viikonloppuna. Kalamiehiä ja -naisia Kesälahdella odottelevat taimenet, nieriät ja muut jalokalat sekä upea palkintoauto. w w w.k e s a l a h t i.fi/lohikisat Vanhan Kaivoksen näyttelykesä outokummun kaivosmuseo ELÄVÄT KIVET, Juhani Saksan veistoksia; KITTIKIVIÄ ETSIMÄSSÄ, Liisa Schneiderin sekä Aanes Karppasen maalauksia ja piirroksia; TYÖPÄIVÄ KAIVOKSESSA, valokuvia kaivosmiehen arjesta; KUKKIVAT KIVET, kaupunkilaisten tekemiä kivisiä kesäkukkia. w w w.k aivosmuseo.n e t Kylä Kelpaa! -maaseutuasumisen messut pielisen k a r j a l a ja ilomantsi Erinomainen tilaisuus tutustua Pielisen Karjalan ja Ilomantsin maaseutuun sekä taajamiin kyläläisten järjestämästä monipuolisesta ohjelmasta, elävästä karjalaisesta kulttuurista ja vieraanvaraisuudesta nauttien. w w w.k y l a k e l p a a.c o m Silva-metsänäyttely joensuu areena Kolmipäiväisen näyttelyn teema on Iloa metsästä! Monipuoliset osastot ja ohjelmanumerot kutsuvat niin metsänomistajia, luonnossa liikkuvia, metsän parissa työskenteleviä kuin kesäpäivää viettäviä perheitäkin. w w w.s il v a f a i r.fi Kihaus Folk -kansanmusiikkifestivaali rääkkylä Vuoden 2009 teemalla Juuret Roots Kihaus Folk tarjoaa kuulijoille monipuolisen musiikkikattauksen. Juuret näkyvät ja kuuluvat mm. kantrin, bluegrassin ja folkin eri muodoissa unohtamatta pelimannimusiikkiakaan. w w w.k ih a u s.fi Pohjoiskarjalaista iloa jälleen Helsinkiin kolmen sepän aukio, helsinki Viime kesän Senaatintorin tapahtuman menestyksen saattelemana Pohjois-Karjala esittäytyy jälleen 3. kesäkuuta Helsingissä. Tapahtumapaikkana on tällä kertaa Kolmen Sepän aukio, jonne maakunnan toimijat pystyttävät päivän ajaksi puolikymmentä telttaa. Tapahtuman tavoitteena on herätellä helsinkiläisten kiinnostusta Pohjois-Karjalaa kohtaan. Kolmen Sepän aukiolla saa tietoa niin pohjoiskarjalaisista tapahtumista, matkailukohteista ja elintarvikkeista kuin asumisesta ja työpaikoistakin. Vetonaulana toimii limevihreisiin t-paitoihin ja Reinotossuihin sonnustautuneiden pohjoiskarjalaisten lisäksi aito vuoren peikko. Ja tietenkin tapahtuman yllä leijuu uunituoreen karjalanpiirakan tuoksu. Pohjoiskarjalaiset "minimarkkinat" kestävät aamukahdeksasta iltakuuteen. w w w.p o h j o i s-k a r j a l a.fi/h e l s i n k i Ideal k u v a ANNE MUJUNEN ilmoitus Kolin Retkiviikko koli Kolin komeat kansallismaisemat tarjoavat mahtavat puitteet ratsastukseen, vene- tai pyöräretkille, patikointiin, kuntosuunnistukseen, tansseille, perinnepäivään heinäpellolla ja muihin viikon tapahtumiin. w w w.k o l i.fi Ilosaarirock joensuun laulurinne Suomen suven suurimpiin rock-festivaaleihin lukeutuva Ilosaarirock tunnetaan rennosta tunnelmasta ja loistavista keikoista niin hyvin, että tapahtuma on myyty loppuun ennakosta jo toistakymmentä vuotta. w w w.il o s a a r i ro c k.fi Joensuun Eliittikisat joensuun keskuskenttä Yleisurheilun kotimaiset kärkinimet kokoontuvat jälleen Joensuuhun. Viime kesänä Joensuun Eliittikisat keräsi keskuskentälle yli 5000 katsojaa ja tapahtuma valittiin koko Eliittikisasarjan parhaaksi osakilpailuksi. w w w.j o e n s u u g a m e s.c o m Teemme työtä, jotta Pohjois-Karjala olisi yrityksille yksi parhaista toimintaympäristöistä maassamme. Lieksan Vaskiviikko Karelia Soutu Suomen suurin retkisoutu kerää kansainvälisen joukon soutajia ja melojia nauttimaan kesäisestä viikosta Pohjois-Karjalassa. Upeita joki- ja järvimaisemia kertyy sekä pienveneettä kirkkovenereiteille n. 250 km. Vaarojen Maraton Oletpa pieni tai suuri tekijä, tule mukaan toimintaamme! lieksa vuotisjuhliaan viettävä Vaskiviikko esittelee vaskimusiikkia sen kaikissa muodoissa. Korkeatasoisten konserttien sekä oheistapahtumien lisäksi mukana on kansainvälinen vaskikvintettikilpailu. w w w.l i e k s a b r a s s.c o m w w w.k a r e l i a so u t u.fi koli Suomen rankin maastomaraton kutsuu Kolin syksyisille poluille ulkoilemaan, kuntoilemaan ja testaamaan omaa kestävyyttä. Tapahtumassa on useita sarjoja perusulkoilijasta ultrajuoksijaan. w w w.k o l i.fi TEKSTIT Ti mo Kupiainen (Ra u n o Ju s s i l a: Po h j o i s k a r j a l a i s t a il o a jä l l e e n helsinkiin) ilmoitus 22 Joensuu Region 23

13 Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Kasvun paikka. Joensuun seutu ilmoitus Kasvukeskukseen kannattaa investoida Yrittäjyyttä tuetaan ja sen kehittämiseen ja kansainvälistymiseen panostetaan voimakkaasti. Hyvät liikenneyhteydet ja sijainti aivan itärajan tuntumassa antavat logistiikkaedun erityisesti teollisuusyrityksille, jotka tähtäävät Venäjän ja Skandinavian laajoille markkinoille. Olosuhteet myös vähittäiskaupan ja palveluiden laajennusinvestoinneille ovat hyvät. Osaavaa työvoimaa yritykset saavat Joensuun seudulta haluamiinsa tarpeisiin. Joensuun yliopisto, ammattikorkeakoulu, ammattiopistot ja ammatillinen aikuiskoulutus antavat monialaista ja monitieteistä koulutusta. Yrittäjyyttä Yittäj arvostetaan t Joensuun seudulla. Koulutustarjonnan t monipuolisuus on osaamisen tae ja vastaus yritysten haasteisiin. Tietotaito ja huipputeknologia mahdollistavat seudulla toimivien yritysten kilpailukyvyn myös kansainvälisillä markkinoilla. Teknologia ja innovaatiot luovat edellytyksiä huomisen työhön. Kansainvälinen yhteistyö yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa tuo yrityksille konkreettisia etuja verkostoitumiseen ja oman alan uusimpaan tietoon. Liikepaikkoja ja toimitiloja on runsaasti tarjolla vaativiinkin tarpeisiin. Joensuun Tiedepuiston tilat ja yhteistyöverkostot varmistavat yhteyden yliopiston ja ammattikorkeakoulun huippuosaajiin. ilmoitus Ota yhteyttä ja kysy lisää! Ari Korpelainen, projektipäällikkö, Invest in Joensuu Region -hanke puh ari.korpelainen@josek.fi