Jyväskylän kaupunginjohtajan TALOUSSELONTEKO. Kaupunginvaltuusto Kaupunginjohtaja Markku Andersson

Transkriptio

1 Jyväskylän kaupunginjohtajan TALOUSSELONTEKO Kaupunginvaltuusto Kaupunginjohtaja Markku Andersson Jyväskylän talous 2012 sekä linja tarvitaan tahtoa ja sitoutumista sekä toimenpiteitä ja rakenteiden muutoksia linjaavia poliittisia päätöksiä!

2 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2016 Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Valtakunnallinen kuntatalouden arvio ja kehityskuva.

3 Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd * 2012e 2013e 2014e 2015e 2016e Toimintakate -22,94-24,18-25,21-26,14-27,22-28,38-29,59 Verotulot Käyttötalouden valt.os. Muut rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto 18,35 7,43 0,19 3,02-2,15 1,06 19,07 7,68 0,07 2,64-2,20 0,13 19,49 8,09 0,22 2,60-2,30 0,17 20,10 8,21 0,18 2,35-2,40 0,17 21,05 8,38 0,07 2,28-2,51 0,17 21,96 8,67-0,04 2,21-2,62 0,17 22,57 8,88-0,09 1,77-2,74 0,17 Tilikauden tulos 1,93 0,57 0,48 0,12-0,06-0,24-0,80 Tulorah. korjauserät -1,38-0,40-0,45-0,45-0,45-0,45-0,45 Tulorahoitus 2,70 2,37 2,32 2,07 2,00 1,93 1,49 Investoinnit, netto -3,02-3,32-3,20-3,20-3,20-3,20-3,20 Rahoitusjäämä 1) -0,32-0,95-0,88-1,13-1,20-1,27-1,71 Lainakanta 11,67 12,61 13,56 14,76 16,06 17,41 19,21 Rahavarat 4,76 4,70 4,67 4,65 4,64 4,62 4,61 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet PPO ) Rahoitusjäämä = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät /hp

4 Hallituksen sopeutustoimet ja niiden kuntatalousvaikutukset Valtionosuuteen kohdistuvan lisäleikkauksen johdosta kunnilta jää vuosina saamatta valtionosuutta 875 milj. euroa.» Pohjalla hallitusohjelman mukainen v toteutettu vuosittainen 631 milj. euron leikkaus, jonka myötä kuntien valtionosuustulo vähenee yhteensä milj. euroa Leikkaukset tehdään kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia alentamalla. Leikkauksen vaikutus /as-tasasuuruinen kaikissa kunnissa. Vuoden 2015 tasolla on valtionosuusrahoituksen taso milj. euroa alhaisempi, kun nyt päätetyt ja hallitusohjelmassa sovitut leikkaukset ovat täysimääräisesti voimassa.» Tämä vastaa yli yhden tuloveroprosenttiyksikön tuottoa. Kuntien valtionosuusrahoitukseen kohdistuvia leikkauksia lisäävät opetustoimen valtionosuusleikkaukset» OKM:n hallinnonalalla hallitusohjelman mukaiset leikkaukset toteutetaan pääosin vuosina » Lisäksi kehyspäätöksen mukaisesti OKM:n hallinnonalalla valtionosuusindeksi jäädytetään vuodeksi 2013 ja yksikköhintarahoitukseen kohdistuu lisäleikkauksia

5 20 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. (käyvin hinnoin) Lainakanta Rahavarat Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet PPO (ennakkotieto) TS : JYVÄSKYLÄN VELKAANTUMINEN PYSÄYTETTÄVÄ JA INVESTOINTIEN MÄÄRÄ PUOLITETTAVA! 0

6 Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd * 2012e 2013e 2014e 2015e 2016e Toimintamenot yht. - Palkat - Muut henkilöstömenot - Ostot - Muut toimintamenot 33,85 15,01 4,47 11,72 2,65 35,35 15,61 4,62 12,49 2,63 36,85 16,11 4,76 13,30 2,68 38,21 16,48 4,87 14,16 2,70 39,79 16,98 5,02 15,08 2,71 41,49 17,54 5,16 16,06 2,73 43,25 18,12 5,30 17,10 2,73 Korkomenot Investoinnit 0,30 5,69 1) 0,36 4,14 0,31 4,20 0,40 4,20 0,53 4,20 0,66 4,20 0,73 4,20 Yhteensä 39,83 1) 39,85 41,36 42,81 44,52 46,35 48,18 Muutos-%: JKL 4,6 Toimintamenot yht. 4,2? -Palkat 2,8 -Ostot 7,4 Menot yhteensä 8,3 1) 7,5 4,5 4,0 6,5 0,0??% 4,2 3,2 6,5 3,8 3,7 2,3 6,5 3,5 4,2 3,0 6,5 4,0 4,3 3,3 6,5 4,1 4,3 3,3 6,5 4,0 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet PPO ) Luvut sisältävät Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut-kuntayhtymän (HSY) perustamiseen liittyviä eriä, joiden vaikutus koko kuntatalouden rahoitusasemaan on neutraali. JYVÄSKYLÄN KÄYTTÖMENOJEN KASVU SAATAVA SUURTEN KAUPUNKIEN KESKIARVOON! /hp

7 Jyväskylän talouden 0la 2012 ja näkymät

8 Tuloslaskelma Liikelaitokset riveittäin yhdisteltynä TP TP Muutos Muutos 1000 euroa M % Toimintatulot 135,6 156,9 21,3 15,7 % Toimintamenot -663,8-713,4-49,6 7,5 % TOIMINTAKATE -528,1-556,5-28,3 5,4 % Verotulot 421,6 427,5 5,9 1,4 % Valtionosuudet 132,9 131,6-1,3-1,0 % Rahoitustulot ja -menot 13,1 12,3-0,9-6,5 % Korkotulot 17,1 17,0-0,1-0,4 % Muut rahoitustulot 1,5 2,2 0,6 41,0 % Korkomenot -5,4-6,8-1,4 26,5 % Muut rahoitusmenot -0,1 0,0 0,0-15,6 % VUOSIKATE 39,5 14,9-24,7-62,4 % Poistot -39,4-39,4 0,0-0,1 % Satunnaiset tulot 0,0 0,2 0,2 100,0 % Satunnaiset menot 0,0-0,1-0,1 100,0 % TILIKAUDEN TULOS 0,1-24,5-24, % Poistoeron lisäys/vähennys 0,3 0,3 0,0 0,0 % Varausten lisäys/vähennys 0,0 0,0 0,0 0,0 % Rahastojen lisäys/vähennys 0,0 0,0 0,0 0,0 % TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ / ALIJÄÄMÄ 0,4-24,2-24,6-5547,8 % Menot: M Tulot: milj M EROTUS: M Vuosikate poistoista 100,3 % 37,7 % -62,6 %

9 Verotulot YHTEENVETO KOLMANNESVUOSIKATSAUKSESTA - Huhtikuu Verotulojen arvioidaan alittuvan -2,3 M. Käyttötalouden toteutumisennuste Käyttötalouden ylitysuhka yhteensä +9,1 M, josta +sote 9,2 M ja sivistys +0,3 M. Kaupunkirakenne ja liikelaitokset yht. 0,4 M talousarviota parempi toimintakate. Vuosikate +6,6 M, alijäämä 37 M ja lainakannan kasvu +86 M, mikäli ylitykset ja veroennuste toteutuvat!

10 !!! Vuoden 2013 talousarvionäkymät: Valtionosuuksia leikataan. Tarkemmat tiedot kesä/elokuussa. Verotuloarvio epävarma. Arvio tarkentuu syys/lokakuussa. Arvioiden perusteella kaupungin vuosikate on vuonna 2013 negatiivinen, mikäli ei tehdä menoja supistavia ja tuloja lisääviä päätöksiä! Vuoden 2013 alijäämä 82 M ja lainakannan kasvu +63 M!

11 ? Jyväskylän menokasvu saatava takaisin suurten kaupunkien keskiarvoon!

12

13 Jyväskylän Alintarkastajat Olemme 'lintarkastajina huolestuneita Jyväskylän kaupungin heikkenevästä taloudellisesta 'lanteesta. Etenkin sosiaali- ja terveyspalveluiden merki=ävä poikkeama sitovista taloudellisista tavoi=eista ja käy=ötalouden ne=omenojen huoma=ava ylitys askarru=aa. Suosi=elemme, e=ä ryhdytään tarpeellisiin toimenpiteisiin etenkin sosiaali- ja terveyspalveluiden käy=ötalousmenojen hallitsemiseksi. Vuoden 2013 käy0ömenojen ja toimintakulujen kasvun hillitsemiseksi pitää väli0ömäs< käynnistää toimenpiteitä sulkema0a pois rakenteellisia muutoksia.

14 +8,6 % 4-5 % 2-3 %

15 +9,4 % alle +5 % Tarkastuslautakunta kysyy: Mitä kaupunki aikoo tehdä terveydenhuollon palvelujen turvaamiseksi ja kustannusten kurissa pitämiseksi?

16 Akj Pekka Utriainen: Sijaiskustannukset vähentyneet edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verra=una! Vakituisen henkilöstön kokonaismäärä on kääntynyt lievään laskuun! Omaishoidon tuen piiriin ei ole ote=u uusia asiakkaita! Esim. nykymuotoisen terveysasemaverkoston sijasta Jyväskylässä on tulevaisuudessa harvemmassa terveysasemia, joiden palvelukokonaisuus on kuntalaisille määritelty.

17 SHP:n talousarvio Sairaanhoitopiirin menojen kasvu: Pystyykö SHP supistamaan menojaan Jämsän ja Kuhmoisten eroamisen edellymämää määrää ( yht. 8 M / JKL:n osuus tästä n. 4 M )? Aikaisemman alijäämän kamaminen? PureMavien rakennusten ylimääräiset poistot? Poistosuunnitelman muutos? Lainojen nopeutemu maksuohjelma? Keskussairaalahankkeen kustannukset? Jyväskylän maksuosuuksien kasvu M?

18 Milloin kunnan talous on kriisissä: 1. Vuosikate on negatiivinen Kunta joutuu ottamaan syömävelkaa eli käyttömenoja rahoitetaan lainoilla ja lisäksi kaikki investoinnit rahoitetaan lainoituksella 2. Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63a: mukainen kriteeristö täyttyy: Kunnan tilinpäätösten tunnuslukujen edellytysten täyttyessä tulee kunnan ja valtion yhdessä selvittää kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut sekä ryhtyä toimiin palveluiden edellytysten turvaamiseksi! Selvitys tehdään arviointiryhmässä, jonka jäsenistä yhden nimeää valtiovarainministeriö ja yhden asianomainen kunta. Kuntaa kuultuaan ministeriö nimittää riippumattoman puheenjohtajan. Arviointiryhmä tekee ehdotuksen palveluiden turvaamiseksi. Kunnanvaltuusto käsittelee tämän ja saattaa päätöksen ministeriöön mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten.

19 VUOSIKATE SAATAVA POISTOJEN TASOLLE! NETTOINVESTOINTIEN TASO PUOLITETAAN!

20 Investoinnit Aloitetut investoinnit tehdään loppuun. Vuosiksi määritellään investoinneille sitova menokehys, investointiputki. Talonrakennuksen ja kaupunkirakennepalveluiden investoinnit priorisoidaan niin, että vuotuinen menokehys ei ylity. Kaupunkirakennepalveluiden menokehyksen lisäksi voidaan toteuttaa kaavoitussopimuksista saatavia tuloja vastaavat investoinnit. Palveluverkot tulee mitoittaa niin että tarvittavat investoinnit on mahdollista toteuttaa menokehyksen puitteissa. Talonrakennuksen investointikehys sisältää myös muiden kuin Tilapalvelun toimesta aloitettavat uudet investoinnit.

21 YLIJÄÄMÄT HUPENEVAT NOPEASTI!

22 LAINAKANNAN KASVU TAITETTAVA! INVESTOINTIKEHYS SEURAAVALLE KV- KAUDELLE!

23 JYVÄSKYLÄN ARVIOINTIKERTOMUS 2011

24 Vakituisen henkilöstömäärän kehitys Henkilöstön määrää voidaan vähentää, kun palveluyksiköiden määrää vähennetään. Eläköityminen, sijaismenot, sairauspoissaolot. Uusi Jyväskylä sopimus.

25 Jyväskylässä on tehty vuosien aikana seuraavat palveluverkkoselvitykset Kouluverkko 2008 Päiväkotiverkko 2008 Keittiöverkkoselvitys 2008 Sosiaali- ja terveyspalveluverkko 2009 Nuorisoverkko 2010 Kirjastoverkko 2010 Liikuntaverkko 2011 Museoverkko 2011 Päiväkoti- ja kouluverkko (KymppiR) 2011 Kansalaisopistoverkkoselvitys 2012 Terveyspalvelujen verkkoselvityksen päivitys 4/2012 Hallintoverkkoselvitykset 2008, 2010 ja 2012 (USO) TILINTARKASTAJAT: Vuoden 2013 käy0ömenojen ja toimintakulujen kasvun hillitsemiseksi pitää väli0ömäs< käynnistää toimenpiteitä sulkema0a pois rakenteellisia muutoksia. Rakenteellisia ratkaisuja tarvitaan 2012 ja !

26 SUURTEN KAUPUNKIEN TULOVEROPROSENTIT TA 2012 ( ) KOUVOLA 19,00 % 1,00 % KUOPIO 18,75 % 0,75 % LAHTI 19,00 % 0,50 % JYVÄSKYLÄ 18,50 % 0,50 % 0,50 % 20.5 % (+18 M ) PORI 18,25 % 0,50 % 0,50 % VANTAA 18,50 % 0,50 % OULU 18,00 % 1,00 % TAMPERE 18,00 % 1,00 % TURKU 18,25 % 0,50 % HELSINKI 17,50 % 1,00 % ESPOO 17,50 % 0,25 % 17,0 % 17,5 % 18,0 % 18,5 % 19,0 % 19,5 % 20,0 % 20,5 % Kunnallisveroprosentti 2009 Kunnallisveroprosentin muutos 2010 Kunnallisveroprosentin muutos 2011 Kunnallisveroprosentin muutos 2012

27 Jyväskylän vahvan kasvun strategia Väestönkasvu % Työpaikkakasvu 1 2 % asukkaan Jyväskylä YHDISTYMISSOPIMUS: Taloudelliset tavoitteet Uuden kunnan taloudenhoidossa noudatetaan vastuullisuutta, suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä siten, että tavoitteen mukainen terve kuntatalous toteutuu. Markku Andersson

28 Suurten kaupunkien väestönkasvu maassamuuton iso kuva 1. Helsinki Espoo Vantaa Oulu Tampere Jyväskylä Seinäjoki Turku Lahti Kuopio Hämeenlinna Porvoo Vaasa Salo Rovaniemi Kuntien välinen muuttoliike on määrällisesti ja suhteellisesti vilkkaampaa kuin koskaan aikaisemmin. Muuttajat hakeutuvat ja pakkautuvat yhä pienemmälle maantieteelliselle alueelle. Pääosa muuttovirroista suuntautuu suurille kaupunkiseuduille. Lähde: Tilastokeskus

29 TYÖPAIKKOJEN MUUTOKSET KAUPUNGEITTAIN LÄHDE: Tilastokeskus 1. Jyväskylä 13.6 % ( tp tp) 2. Vantaa 13.3 % 3. Hämeenlinna 12.9 % 4. Espoo 12.7 % 5. Oulu 12.7 % 6. Kuopio 12.5 % 7. Tampere 11.2 % 8. Rovaniemi 10.8 % 9. Joensuu 8.6 % 10.Pori 4.9 % 11. Lahti 3.8 % 12.Turku 3.4 % 13.Helsinki 2.2 % 14.Lappeenranta 1.4 % 15.Kouvola -5.4 % Työpaikkojen muutos , % Jyväskylä Vantaa Espoo Oulu Kuopio Tampere Lahti Turku Helsinki Kouvola

30 Yritystyöpaikat Jyväskylän seudulla Yksityisen sektorin työpaikat kunnissa Jyväskylä ne_otyöpaikkaa (+ 16,8 % ) Laukaa (+ 26,4 % ) Hankasalmi (+ 17,8 % ) Muurame (+ 4,1 % ) Petäjävesi (+ 15,4 %) Uurainen (+ 1,4 % ) Toivakka ( 8,2 %) Yri_äjien määrän muutos (mukana myös maatalousyrimäjät, mikä selimää isot laskut maatalouskunnissa) Jyväskylä 599 ne_oyri_äjää (+ 17,2 %) Muurame (+ 9,0 %) Laukaa (+ 0,6 % ) Uurainen ( 9,3 %) Petäjävesi ( 15,0 % ) Hankasalmi ( 18,6 % ) Toivakka ( 21,5 % ) LÄHDE: Tilastokeskus

31 Onnistunut elpo talouden keskiössä! Lähde: Jykes Oy

32 Suurten kaupunkien työttömyysasteet, huhtikuu 2012, % Joensuu Lahti Oulu Rovaniemi Jyväskylä Turku Tampere Pori Lappeenranta Kouvola Kuopio Hämeenlinna Vantaa Helsinki Espoo Lähde: Tilastokeskus

33 Verotulojen muutos 2011, % Kaupungin elinkeinopoli0ikan, organisoinnin ja välineiden kehimäminen. Jykesin rooli.

34

35 Mitä tulee tehdä?

36 Miten talous tasapainoon? Välittömät ja enemmän aikaa vaativat toimenpiteet. Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma Valtuustosopimus / Koko uuden valtuustokauden mittainen ohjelma! Nykyinen valtuusto linjaa ja päättää! Tavoitteet ja aikataulu! Mukaan ryhmät, jotka pääsevät yhteisymmärrykseen!

37 Menojen karsinta vai tulojen korottaminen? Veroprosentin korottaminen yhdellä %-yksiköllä ei yksin korjaisi taloutta! Talouden ja toiminnan tasapainotus edellyttää poliittisia päätöksiä! Ilman tarvittavia päätöksiä talous heikkenee nopeasti! Kaikki toimenpiteet tulevat herättämään runsaasti keskustelua ja myös vastustusta! Vastuun taloudesta ja palveluista kantaa viime kädessä valtuusto!

38 Vuoden 2013 talousarvion tavoitteet: Jyväskylän kaupunki ei ajaudu kriisikunnaksi Vuosikatteen tulee olla selvästi positiivinen sekä talousarviossa että tilinpäätöksessä! Ei paniikkijarrutusta, talous tasapainotetaan tulevan valtuustokauden aikana, mutta rakenteelliset, yhteisesti valmistellut ja sovittavat toimet käynnistetään välittömästi! Vuoden 2013 talousarvio laaditaan realistisesti Toiminnalliset tavoitteet ja niiden toteuttamiseen tarvittavat määrärahat on valmisteltava ja käsiteltävä samanaikaisesti. Valtuustolla viime kädessä vastuu taloudesta ja kehityksestä!

39 Talousarvion laadintamenettelyn muutos Ei enää TA-kehystä. Toimenpiteiden valmistelu yhdessä palvelualueiden kanssa. Talousarvion sitovuustason muutos Valtaa ja vastuuta lautakunnille. Investoinnit Investointikehys koko kaudelle Palveluverkkojen läpikäynti. Tarvitaanko ulkopuolista arvioitsijaa? Koko kaupunki vai rajattu alue?

40 Kuopion valtuustosopimus Valtuustosopimuksen lähtökohtana oli ryhdin saaminen niin strategiaan, talouteen kuin palvelurakenneuudistukseenkin. Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen, Audiapro Oy

41 Tarve, idea ja lähtökohta Valtuustosopimuksen lähtökohtana oli ryhdin saaminen niin strategiaan, talouteen kuin palvelurakenneuudistukseenkin. Se on ollut vahva työrukkanen talouden alamäen vastaisessa taistelussa. Sopimuksen avulla on myös nostettu esiin keskeiset periaatteet, joilla palvelurakenneuudistusta on saatu vietyä eteenpäin. Kuopion kaupungilla on nykyisin vain yksi päästrategia, jolle muut strategiat ovat alisteisia. Kaupunkistrategiassa on asetettu tavoitteeksi asukasta sekä positiivinen muuttovoitto ja työpaikkakehitys. Erityisen tärkeäksi on koettu yhteisen suunnan löytäminen virkamiesten kanssa. Sopimuksen avulla pyritään kohti kilpailukykyistä ja vetovoimaista kaupunkia. Hyötynä on myös se, että sekä sopimuksella että siihen liittyvällä toimenpideohjelmalla on saatu jalkautettua palvelurakenneuudistus joka puolelle organisaatiota. Jarmo Asikainen

42 Poliittinen ohjaus sekä luottamushenkilöiden että virkamiesten sitoutuminen on välttämätöntä talousohjelman toteuttamiseksi!

43