Maakunnat Yhteensä 18 maakuntaa ja Ahvenanmaa

Transkriptio

1 Esitys LSSAVI/6121/2014, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston näkemykset aluehallintoselvitysryhmän raporttiluonnokseen koskien Keskus- ja aluehallinnon virastoselvitys-hanketta VIRSUa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on tutustunut raporttiluonnokseen koskien keskus- ja aluehallinnon virastoselvityshanketta VIRSUa. Virasto esittää seuraavassa oman näkemyksensä aluehallinnon uudistamisesta osana VIRSU-hanketta. Jäljempänä olevassa esityksessä ei ole tehty yksityiskohtaista tarkastelua vaan on pyritty esittämään miten eri osat liittyvät suurempaan kokonaisuuteen. 1. Maakunnat Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston näkemyksen mukaan aluehallinnon uudistuksen tarkastelun lähtökohtana tulee olla maakuntien aseman ja tehtävien tarkastelu. Maakunnat Yhteensä 18 maakuntaa ja Ahvenanmaa 01 Uusimaa 02 Varsinais-Suomi 04 Satakunta 05 Kanta-Häme 06 Pirkanmaa 07 Päijät-Häme 08 Kymenlaakso 09 Etelä-Karjala 10 Etelä-Savo 11 Pohjois-Savo 12 Pohjois-Karjala 13 Keski-Suomi 14 Etelä-Pohjanmaa 15 Pohjanmaa 16 Keski-Pohjanmaa 17 Pohjois-Pohjanmaa 18 Kainuu 19 Lappi 21 Ahvenanmaa Aluerajat MML, 2012 Karttakuva Kuntaliitto/JAH/ Muokattu LSSAVI LÄNSI- JA SISÄ- SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO REGIONFÖRVALTNINGSVERKET I VÄSTRA OCH INRE FINLAND Puh/tfn fax kirjaamo.lansi@avi.fi registratur.vastra@rfv.fi Vaasan päätoimipaikka Huvudverksamhetsstället i Vaasa/Vasa Wolffintie 35/ Wolffskavägen 35 PL/PB 200, Vaasa/Vasa Jyväskylän toimipaikka Verksamhetsstället i Jyväskylä Cygnaeuksenkatu 1 PL/PB 41, Jyväskylä Tampereen toimipaikka Verksamhetsstället i Tammerfors Uimalankatu 1 PL/PB 272, Tampere/Tammerfors

2 2/7 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston tarkasteluun on otettu mukaan Pohjanmaat (Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa = nykyinen yhteistoiminta-alue), Pirkanmaa ja Keski-Suomi viraston nykyiseltä toimialueelta sekä Kanta-Häme, Päijät-Häme, Varsinais-Suomi ja Satakunta, koska ne liittyvät LSSAVIn toimialueen aluehallinnon järjestämisen kokonaistarkasteluun SOTEn kautta. Maakuntien asema on selkeytettävä osana kokonaisvaltaista aluepoliittista tarkastelua. Maakuntiin perustuva aluehallinnon uudistuminen toimii paremmin muun rakenteellisen uudistamisen perustana ja se on parempi lähtökohta tulevalle SOTE-järjestelylle kun esim. SOTE. Tämä lähtökohta siis palvelee parhaiten kokonaisvaltaista kehittämistä, johon VIRSUlla pyritään. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston näkemyksen mukaan Pohjanmaan maakuntien (Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa) yhdistäminen yhdeksi maakunnaksi on välttämätöntä. Satakunnan ja Varsinais-Suomen yhdistäminen ja mahdollisesti tästä kokonaisuudesta osan siirtäminen Pirkanmaahan vaatii omat perustelut. Sama koskee Keski-Suomea ja sen mahdollista liittämistä Pohjois-Savoon tai Pirkanmaahan. Sama on tilanne myös Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen osalta. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että - Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto pitää tarkoituksenmukaisena sitä, että maakuntien yhdistämisestä käydään perusteellinen keskustelu. - mikäli palveluja ja hallintoa halutaan koota on Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan yhdistäminen oikea ratkaisu maakuntien vahvan toiminnallisen, elinkeinopoliittisen ja historiallisen yhtenäisyyden, SOTE-kytkennän sekä juuri tehtyjen valtion aluehallintoa koskevien rakennepäätösten kannalta. - muiden maakuntien osalta ratkaisevaa on yhdistymisen tarve ja perusteet. 2. Ely-keskukset Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto suhtautuu myönteisesti siihen, että ELY-keskusten E-vastuualueen tehtävät siirretään pääsääntöisesti maakunnan liitoille. Nykyisiin täyden palvelun ELY-keskuksiin jäisivät toistaiseksi L- ja Y- vastuualueet sekä sinne siirrettävä TE-toimisto.

3 3/7 Seuraavassa vaiheessa olisi tarkoituksenmukaista yhdistää kyseiset ELYkeskukset aluehallintovirastoihin, jolloin syntyisi yksi aluehallintoviranomainen. Käytännössä tämä tapahtuisi siten, että ELY-keskusten Y-vastuualueet yhdistettäisiin aluehallintovirastojen ympäristölupa-vastuualueisiin ja L- vastuualue ja TE-toimisto muodostaisivat omat vastuualueensa aluehallintovirastoihin. ELY-keskusten tehtävät siis siirretään kahteen paikkaan, maakunnan liitoille ja yhteen viranomaiseen, aluehallintovirastoihin. Seuraavissa karttakuvissa on kuvaus edellä esitetystä.. ELY-keskukset Nykyiset 15 toimialuetta 1 Uudenmaan 2 Varsinais-Suomen 3 Satakunnan 4 Hämeen 5 Pirkanmaan 6 Kaakkois-Suomen 7 Etelä-Savon 8 Pohjois-Savon 9 Pohjois-Karjalan 10 Keski-Suomen 11 Etelä-Pohjanmaan 12 Pohjanmaan 13 Pohjois-Pohjanmaan 14 Kainuun 15 Lapin Aluerajat MML, 2012 Karttakuva Kuntaliitto/JAH(Muokattu LSSAVI

4 4/7 ELY-keskusten E-vastuualueen siirto maakunnan liittoihin 19 Siirretään Pohjanmaan ELYn ja Etelä-Pohjanmaan Elyn E-vastuualueet yhdistyvään Pohjanmaahan Siirretään Pirkanmaan ELY-keskuksen E- vastuualue Pirkanmaan liittoon Siirretään Keski-Suomen ELYn E-vastuualue Keski-Suomen liittoon Aluerajat MML, 2012 Karttakuva Kuntaliitto/JAH(Muokattu LSSAVI Edellä esitetty malli sopii hyvin maakunnan liittojen VIRSU-raportissa hahmotettuun aluejakoon ja siirtää merkittävästi aluekehitysvastuuta maakunnan liitoille. 3. Aluehallintovirastot Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston näkökulmasta edellä esitetty maakunta- ja elyjako ei edellyttäisi muutosta nykyisiin toimialuerajoihin. Tarkoituksenmukaista on ensimmäisessä vaiheessa liittää maistraatit aluehallintovirastoihin ja toisessa vaiheessa yhdistää aluehallintovirastot ja uudet työvoima-, ympäristö- ja liikennekeskukset yhdeksi aluehallintoviranomaiseksi. Järjestely selventää aluehallintoviranomaisten työnjakoa valtio-kuntasuhteessa. 4. Maistraatit ja TE-toimistot Maistraattien ja TE-toimistojen yhdistäminen yhteen aluehallintokokonaisuuteen on myös tarkoituksenmukainen toimenpide. Yhden alueellisen valtion aluehallintoviranomaisen mallissa, siis aluehallintovirastoissa, molemmat organisoidaan omiksi vastuualueikseen. Länsija Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella maistraatteja on kaksi, Sisä-Suomen ja Länsi-Suomen maistraatti. TE-toimistoja toimialueella on neljä; Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pirkanmaan TEtoimistot. Sekä maistraattien että TE-toimistojen yhdistäminen osaksi aluehallintovirastoa voidaan tehdä viraston nykyisen toimialueen rajojen sisällä. Toimipisteet säilyisivät edelleen nykyisellään, vastuualueen johto organisoitaisiin osana aluehallintovirastoa.

5 5/7 TE-toimistoa ja maistraattia koskeva muutos on yleishallinnollinen eikä vaikuta niiden nykyisiin toimipisteisiin tai toimintoihin vaan palvelut säilyvät ennallaan. Kyse on hallinnollisen kotipesän muuttamisesta tehtävien hoidon säilyessä edelleen alueellisesti hajautettuna. Hallinnollinen koordinointi ja yhteiset hallinnolliset tehtävät hoidetaan yhden aluehallintoviranomaisen, aluehallintoviraston toimesta. 5. SOTE Nykyiset ERVA-alueet mahdollisina uusina SOTE-alueiden pohjina voidaan yhteen sovittaa edellä esitettyihin. Tämän hetkisten suunnitelmien mukaan Pirkanmaa suuntautuisi TAYServaan ja Keski-Suomi KYS-ervaan. Perinteinen Pohjanmaa jakautuisi kolmeen ts. TAYS-ervaan, OYS-ervaan ja TYKS-ervaan, joka samalla hajoittaisi kaikki edellä esitetyt hallintorakenteet ja vaatisi kaikilta osin uudet hallintopäätökset ja rakenteet. SOTE-alueen yhteensovittaminen edellyttää Pohjanmaan käsittämistä kokonaisuutena, mitä suuresti helpottaa maakuntien yhdistäminen yhdeksi kokonaisuudeksi. Edellä kuvattu yhden alueellisen valtion aluehallintoviranomaisen malli, jonne on koottu valtion alueelliset toimijat (elyt, avit, maistraatit, TEtoimistot) tarkoittaisi sitä, että kussakin maakunnassa aluehallintoviranomaisten resurssit on koottu maakuntakeskuksiin, valtion

6 6/7 aluehallintoviranomaiset ovat kansalaisille läheisiä kuntien ja maakuntaliittojen yhteistyökumppaneita. Asiallisesti yhdistäminen ei johda resurssisiirtoihin maakunnista poispäin. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että edellä esitetyllä tavalla järjestetty alueellinen julkishallinto muodostaa selvän kokonaisuuden ja se rakentuu maakunnalliselle perustalle, johon on yhteen sovitettu valtion alueelliset toiminnot. Malli turvaa myös palvelujen pysymisen alueilla. Vaihtoehtona on valtion sektorihallinnon tuominen alueille koordinoinnin ja yhteen sovittamisen tapahtuessa etäällä maakunnista. 6. Valtion muu toiminta Nyt tehtävissä uudistuksissa on huomioitava esimerkiksi poliisin, hovioikeuksien, käräjäoikeuksien, hallinto-oikeuksien, syyttäjävirastojen, hätäkeskuslaitoksen jne. nykyiset toimialueet ja tehtävät. Edellä esitetyllä mallilla on suhteellisen vähän vaikutusta valtion muuhun toimintaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella. Jos uudistuksessa mennään nk. SOTE edellä hajoittamalla perinteinen Pohjanmaa kolmeen osaan, toisin sanoen muutoksen pohjalla olisi nykyinen ERVA-jako, hajoittaisi se maakuntalähtöisen järjestelyn ja tulisi aiheuttamaan suuria muutoksia muiden valtion aluehallintoviranomaisten toiminnoille. 7. Vaalipiirit Valtion ja kuntien palvelurakenteiden muutoksilla on yhteys myös nykyisiin vaalipiirijakoihin. Jos rakenteita muutetaan siten, että valtion ja kuntien palvelujen ohjaus ja tuottaminen siirtyy pois nykyisiltä vaalipiirialueilta, aiheuttaisi se muutoksia myös vaalipiirialueisiin. 8. Sivistys Lisäksi on todennäköistä, että myös koulutusrakenteet ja koulutuspalvelujen tuottaminen joutuvat tarkastelun kohteeksi tulevina vuosina. Tämäkin tulisi ennakoida jo nyt osana uusia rakenteita. 9. Kunnat Edellä esitetyssä rakenteiden kokonaistarkastelussa on tarkasteltu laajaalaisesti aluehallintoa, mutta VIRSU kokonaisuudessaan koskee myös valtion keskushallintoa ja toisessa päässä kuntahallintoa. On selvää, että näissä tehtävät rakenne- ja palvelutoimintaa koskevat ratkaisut vaikuttavat myös kokonaisuuteen ja ne on yhteen sovitettava osaksi julkishallinnon rakenne-, ohjaus- ja palvelutuotantoa.

7 7/7 Lopuksi VIRSU-hankkeessa on kokonaisuutena kysymys koko Suomen julkishallinnon sekä palvelurakenteen että palvelujen tuottamisen uudistamisesta. Kysymys on valtio-kuntasuhteesta, valtionhallinnon sisäisestä tehtäväjaosta ja kunnallisina palveluina tuotettavien tehtävien sisällöstä ja organisoinnista. Kehittämistyö on erittäin laajaa ja se edellyttää selvää näkemystä uudistuksen tarkoituksesta ja tavoitteista ja sen keskeisestä sisällöstä. Hankkeen laajuus edellyttää myös riittävän pitkää toteutusaikaa eli vaiheistusta. Tähän on varattava kahden hallituskauden työ- ja toteutusaika. Ylijohtaja Jorma Pitkämäki Kehitys- ja strategiapäällikkö Marja-Riitta Vest