Julkisen sektorin velka muodostuu rahaliiton hajoamisen tapauksessa entistä ongelmallisemmaksi
|
|
- Viljo Majanlahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Markkinakatsaus 22. helmikuuta 2010 Baltian kohtalo väijyy euroalueen heikkoja maita Kreikan julkinen talous on nousemassa tämän vuoden makroteemaksi. Pahimmassa tapauksessa Kreikan kriisin vaikutukset leviävät euroalueen heikkoihin maihin - Portugaliin, Italiaan, Espanjaan sekä Irlantiin. Eivätkä ongelmat rajoitu vain julkiseen talouden tasapainoon. Massiivinen velkaantuneisuus yksityisellä sektorilla ja yli valtionrajojen ulottuva pankkitoiminta uhkaavat synnyttää samanlaisia ongelmia kuin Baltiassa, mutta vain suuremmassa mittakaavassa. Tämän vuoksi Kreikka on liian suuri ongelma, jotta se voitaisiin jättää hoitamatta. Uskomme, että euroalueen muut maat, erityisesti Saksa ja Ranska, ymmärtänevät, että Kreikan pelastaminen on niiden oman edun mukaista. Toistaiseksi euroalueen maiden hallitusten vakuuttelut Kreikan auttamiseksi ovat estäneet Kreikan valtion budjettikriisin laajenemisen. Miten tämä kriisi tulevaisuudessa kehittyy, on vielä epävarmuuden peitossa. Selvää kuitenkin on, että Kreikalta ja muilta suuresti velkaantuneilta mailta vaaditaan nopeasti uskottavia tervehdyttämistoimia. Kiinteä valuuttakurssi on tiukka pakkopaita hallituksille, joihin kohdistuu kasvava menojen leikkaus- ja verojen korotuspaine. Useissa tapauksissa valuuttakurssin devalvoituminen on auttanut hallituksia suoriutumaan julkisen talouden tasapainottamisesta ilman, että talous joutuu läpikäymään pitkäaikaisen rajun laman. Hyvä esimerkki tästä on Suomen ja Ruotsin finanssikriisi 1990-luvun alussa. Molemmissa maissa julkisen talouden tasapainottaminen vähensi kotimaista kulutus- ja investointikysyntää, mutta valuuttakurssin yli 30 prosentin heikentyminen antoi vahvan kasvusykäyksen viennille ja teollisuuden voitoille. Työn hinta suhteessa Saksaan PIGS-maissa Handelsbankenin korko- ja valuuttaennusteet Keskuspankkikorot 10 v bondikorot Valuutat kk +6 kk +12 kk kk +6 kk +12 kk kk +6 kk +12 kk USA EURUSD EMU USDJPY Japani EURGBP Ruotsi Norja EURSEK Suomi EURNOK Lähde: Handelsbanken Capital Markets For full disclaimer and definitions, please refer to the end of this report.
2 Kiinteän valuuttakurssin järjestelmässä valuutan devalvoitumisen vaihtoehto on palkkojen supistuminen. Irlannissa ja joissain Baltian maissa julkisen sektorin palkkojen lasku on jo käynnistynyt. Palkkojen alentaminen on katkera lääke erityisesti silloin, kun vaaditaan tuntuvaa korjausta alaspäin ja jos lasku ei rajoitu ainoastaan julkiselle sektorille. Palkkojen leikkauksen seurauksena kotitalouksien velkojen ja tulojen suhde heikentyy ja samalla myös asuntojen hintojen suhde tuloihin kasvaa. Laskevat palkat kaventavat veropohjaa, josta julkisen talouden pitää kasvattaa tulojaan, ja tämä kierre tekee julkisen talouden tasapainottamisen erittäin vaikeaksi. Kreikka ja Espanja eivät ole vientivetoisia maita Onko EMU:n hajoaminen pelastusvaihtoehto? Rahaliiton hajoaminen olisi euroalueen viennille tervetullut piristysruiske, kun heikkojen eurotalouksien valuuttakurssit todennäköisesti heikentyisivät prosenttia. Niille, joiden velat ovat euromääräisiä, rahaliiton hajoaminen olisi katastrofi, sillä yksikään velkoja ei olisi halukas muuttamaan lainoja uudeksi valuutaksi. Velkarasitus kasvaisi samaa tahtia valuutan devalvoitumisen kanssa ja näin kävisi myös velan korkorasitukselle. Korkomenot kasvaisivat jopa enemmän, koska julkisen talouden ja yksityisen sektorin velkarasituksen kasvu heikentäisi luottoluokitusta. Kansainvälinen luottoluokittaja Standard & Poor s teki vuonna 2005 laskelmia siitä, mitä tapahtuisi euromaiden luottoluokitukselle rahaliiton hajoamisesta aiheutuvan devalvaation takia (ks. Breaking up is hard to do: ratings implications of EU states abandoning the euro, Standard & Poor s, marraskuu 2005). Tutkimuksen yksi johtopäätös oli, että Kreikan luottoluokitus laskisi neljä pykälää tasolta A tasolle BBB-, kun Italian, Espanjan ja Portugalin luokitukset putoaisivat vähintään kaksi pykälää. Elämme nyt vuotta 2010 ja julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on merkittävästi suurempi kuin vuonna Kreikan luottoluokitus laski tasolle A- jo noin vuosi sitten tammikuussa ja joulukuussa 2009 luokitus putosi tasolle BBB+. Kreikan irrottautuminen rahaliitosta laskisi luokitusta luonnollisesti tuntuvasti lisää. Standard & Poor sin tutkimus keskittyi ainoastaan valtion velkaan eikä ottanut huomioon yksityisen sektorin velka-asemaa. Yksityinen velka huomioituna tilanne näyttäisi heikoille maille entistä huonommalta. Julkisen sektorin velka muodostuu rahaliiton hajoamisen tapauksessa entistä ongelmallisemmaksi Julkisen talouden tasapainoasema on kriittinen asia heikoille euromaille tällä hetkellä, mutta tilanne huononee entisestään, jos tarkasteluun otetaan julkisen sektorin lisäksi yksityisen sektorin velkaantuneisuus. Espanjassa ja Portugalissa julkisen sektorin lähtötilanne on astetta parempi kuin Kreikassa, mutta yksityisen sektorin velat taas vastaavasti selvästi Kreikkaa suuremmat. Näin ollen myös Espanjalle ja Portugalille olisi valuuttojen devalvoitumisen takia katastrofaalista irtautua rahaliitosta. Tässä vaihtoehdossa pankkisektori olisi kovilla ja luottotappiot kumuloituisivat nopeasti hallitsemattomiksi niin, että hallitukset joutuisivat todennäköisesti massiivisiin pankkien pelastustoimiin, mikä nostaisi julkisen velan ennen pitkää Kreikan lukemiin. Lisäksi kriisin vaikutukset leviäisivät myös euroalueen ydinmaihin. Baltian tilanne on itse asiassa tällä hetkellä juuri edellä kuvatun kaltainen. Velkaantuneisuuden kumuloituminen on hallittavissa ainoastaan niin kauan kuin valuuttakurssi säilyy kiinteänä. Baltian mailla on todellisuudessa käytettävissä se vaihtoehto, että ne sitovat valuuttansa euroon uudella heikommalla kurssilla. Tämä auttaisi vientiyrityksiä, mutta aiheuttaisi dramaattisen heikentymisen luottojen laadussa suurimman osan luotoista ollessa euromääräisiä. Baltian valuuttojen devalvaatiota onkin pidetty yleisesti pankkijärjestelmään kohdistuvana systeemiriskinä, jolla on ollut vaikutusta kahteen ruotsalaispankkiin ja jopa Ruotsin kruunun kurssiin. Ruotsin kruunu on heikentynyt osittain Baltian luottoriskin takia. Baltian mailla sekä julkinen että yksityinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on kuitenkin merkittävästi matalampi kuin PIGS-mailla Portugalilla, Italialla, Kreikalla ja Espanjalla, sekä Irlannilla. Näin ollen euroalueeseen kohdistuva uhka velkakriisistä on tällä hetkellä Baltian tilannetta suurempi. Kreikan tai minkä tahansa muun suuresti velkaantuneen euromaan irrottautuminen rahaliitosta aikaansaisi todennäköisesti dominoefektin, jossa ongelmat eivät kohdistuisi vain velanottajiin. Luotottajat kärsisivät suuria tappioita luottotappioiden kasvaessa ja pankkien alaskirjaukset olivat mittavia. Euroopan jo tiukoilla olevat pääomat olisivat entistä tiukemmilla, ja on luultavaa, että tilanne muodostuisi varsin ikäväksi koko euroalueen pankkisek- 22. helmikuuta
3 torille. Euroopan keskuspankille uuden pankkiriisin hoitaminen kävisi vaikeaksi. Miten suuria yli maan rajojen ulottuvat riskit sitten ovat? Viimeisimmät BIS:n tilastot kertovat tilanteesta vuoden 2009 kolmannen vuosineljänneksen lopussa. Saksan pankkien vaateet Portugalia, Italiaa, Kreikkaa ja Irlantia kohtaan ovat suuruudeltaan 733 miljardia USA:n dollaria ja ranskalaispankkien vastaavasti 859 miljardia dollaria. Nämä summat ovat Saksan kohdalla 20 ja Ranskan kohdalla 30 prosenttia maiden BKT:sta. Vertailun vuoksi on hyvä todeta ruotsalaispankkien Baltian vaateiden olevan vain 67 miljardia dollaria eli noin 15 prosenttia Ruotsin BKT:sta. Pankkisektorin velat PIGS-maille %:a BKT:sta pelastuspaketti. Muut vaihtoehdot olisivat liian suuri riski euroalueen pankkisektorille. Poliitikot ja keskuspankkiirit ovat oppineet tärkeän läksyn Lehman Brothersin konkurssista. Kyvyttömyys toimia voi aikaansaada tuhoisan ketjureaktion, jonka seurauksena kustannukset kriisistä nousevat dramaattisiksi. Euroalueen toimivuuden uskottavuuden paluuseen saattaa tämän kriisin myötä mennä pitkä aika. Näin on käynyt Baltialle viimeisten kahden vuoden aikana. Latvian tapauksessa sijoittajien kiinnostus on kaikonnut, kun IMF:n apu on riippuvainen kovista julkisentalouden vakautustoimista. Samanlainen tie on edessä Kreikassa, kun muut euromaat vaativat apuaan vastaan Kreikalta kovia budjettileikkauksia. Ruotsilla meni 1990-luvun alun finanssikriisissä neljä vuotta saada valtionlainan korkoero Saksaan nähden laskemaan kriisin puhjettua vuonna Reaalitalous sai Ruotsissa merkittävästi tukea kruunun massiivisesta heikentymisestä, mutta huoli valuutan lisäheikentymisestä piti Ruotsin valtionlainojen korot pitkään korkeana. Kreikan reaalitaloudelle samanlaista devalvaatioapua ei ole luvassa, mutta Kreikan lainojen korkoero voi pienentyä nopeastikin, jos Kreikan pysyminen rahaliitossa ja sitoutuminen euroon saa lisää uskottavuutta. Finanssikriisi piti korot pitkään korkeana Ruotsissa 0 Ruotsi Saksa Ranska Lähde: BIS Baltian devalvaation vaikutukset ruotsalaispankeille ovat siten merkittävästi pienempi huoli kuin euroalueen hajoaminen olisi Ranskan ja Saksan pankkisektoreille. Miten potentiaalisesti massiivinen kriisi voidaan välttää? Mitä vaihtoehtoja euroalueella on tällä hetkellä? Markkinat tuskin lopettavat painostustaan ilman, että ongelmamaat esittävät uskottavia julkisen talouden vakauttamisohjelmia ja ilman että muut EU maat tai IMF lupaavat maille tukensa. Ongelmamaiden hallituksilla on vahva houkutin sitoutua vakautustoimiin, sillä velanhoidon kustannukset ovat nousussa. Muilla euromaiden etu on estää kriisin pahin lopputulos, rahaliiton hajoaminen, sillä sen aiheuttama pankkikriisi ja ydinmaiden valuuttojen vahvistuminen tulisivat kaikille kalliiksi. Heikkojen maiden pelastus ilman rankaisua esimerkiksi lainat takaamalla vähentäisi ongelmamaiden hallitusten halukkuutta vakauttamistoimenpiteiden läpivientiin. Todennäköisin lopputulos euroalueen velkakriisille on Kreikan ja mahdollisten muiden apua tarvitsevien maiden Euroalueen kotimainen kysyntä painuu lisää Kasvanut maariski valtion velan koroissa pakottaa heikot euromaat nopeisiin valtionbudjetin vajeiden leikkauksiin. Jos mitään ei tehdä, heikkojen maiden valtion lainojen korot nousevat ja sopeuttaminen vaikeutuu entisestään, kun kasvaneet velanhoitomenot syövät entistä suuremman osan valtion tuloista. Jos valtion lainan koron ja nimellisen BKT:n kasvun ero kasvaa yhdellä prosenttiyksiköllä, pitää budjettivajetta leikata Kreikassa lähes 2 prosenttiyksiköllä, jotta budjettivaje suhteessa bruttokansantuotteeseen ei kasvaisi. Kun Kreikassa valtion verotulot ovat noin 20 8 november
4 prosenttia BKT:sta, olisi veroastetta nostettava 10 prosenttiyksiköllä tarvittavien tulojen keräämiseksi. Kreikan, Irlannin, Espanjan, ja Portugalin budjettikriisi pakottaa nämä maat myös kiristämään finanssipolitiikkaa paljon haluttua aikaisemmin. Finanssipoliittiselle elvytykselle ei yksinkertaisesti ole enää tilaa, vaikka työttömyys kasva vauhdilla. Julkisen talouden vyön kiristys puolestaan heikentää kotimaista kysyntää, koska se tapahtuu korkeamman verotuksen ja/tai julkisten menojen leikkausten kautta. Lisäksi kotitaloudet todennäköisesti ymmärtävät joutuvansa säästämään enemmän, erityisesti maissa, joissa eläkejärjestelmiä joudutaan muokkaamaan vähemmän anteliaiksi. Samalla kotitaloudet keventävät velkataakkaansa, mikä osaltaan myös kasvattaa säästämistä. Heikko kotimainen kysyntä tarvitsee vastapainokseen vahaa vientiä. Kreikan, Irlannin, Espanjan, ja Portugalin kohdalla tällainen talouskasvun uudelleenkalibrointi on vaikeaa, sillä maat ovat työvoimakustannusten nopean nousun kasvun takia menettäneet kilpailukykyään viimevuosikymmenen aikana. Kilpailukyvyn palauttaminen on vaikeaa, jos valuuttakurssit eivät voi heikentyä, ja lopputuloksena deflatoriset voimat kasvavat. Finanssipolitiikan kiristyminen yhdistyneenä kotitalouksien säästämisen kasvuun heikentää yksityisen kulutuksen kasvumahdollisuuksia. Etelä-Euroopan maat, jotka aikaisemmin olivat vahvoja vientimarkkinoita euroalueen vientimaille, eivät enää synnytä samalla tavalla kasvua viejille. Ja saattaa käydä niin, ettei kysynnän kasvu euroalueen ulkopuolella riitä kompensoimaan menetyksiä sisäisessä kysynnässä. Euroalueen sisäinen velkaongelma on tämän vuoden keskeinen ja vähitellen kehittyvä makroteema. Finanssipolitiikan kiristyminen verottaa kotimaista kysyntää ja pitää EKP:n ohjauskoron paikoillaan pidempää kuin normaalisti. Euro on jo heikentynyt tuntuvasti finanssipoliittisen kriisin takia, ja lisää saattaa olla luvassa. Kotimaisen kysynnän vahvistuminen on epätodennäköistä edes velkaasemaltaan vahvemmissa euromaissa, ja siten alue on erittäin riippuvainen ulkoisesta kysynnästä. Euron heikentyminen onkin ainoa valopilkku tässä kriisissä. Kreikan ongelmat painavat euron kurssia Analyytikko Jan Häggström, Päätoimittaja Tiina Helenius, , 4 8 november 2005
5 Kalenteri: CET Country Indicator Cons. fc Our fc Previous Actual Mon, Feb 22 14:30 US Chicago Fed National Activity index, Jan Tue, Feb 23 08:45 France HICP final, Jan -0.2/ /1.0 10:00 Germany Ifo index, Feb Italy CPI final, Jan 0.1/ /1.0 HICP final, Jan -1.4/ /1.1 10:30 UK CBI distributive trade, Feb :00 US Case/Shiller housing market index, Dec 0.0/ / :00 Richmond Fed manufacturing, Feb -2.0 Richmond Fed services, Feb -9.0 Richmond Fed composite, Feb -2.0 Consumer confidence, Feb Wed, Feb 24 08:00 Germany GfK index, Mar GDP detailed, Q4-2.1/ :30 Sweden Minutes from Riksbank February meeting 10:00 Norway Unemployment rate ILO, Dec Employment growth ILO, Dec :00 EMU Industrial new orders, Dec -1.0/ / :10 Sweden SNDO T-bond auction: 1053: 1.5bn SNDO T-bond auction: 1049: 1.5bn 14:00 Deputy Governor Lars E O Svensson will give the speech "Why a lower repo-rate path?" 16:00 US New home sales, Jan 0.35mn 0.36mn 0.342mn Bernanke will give semi-annual testimony to Congress on monetary outlook 16:30 EIA Weekly crude stocks Thu, Feb 25 08:45 France Consumer confidence, Feb PPI, Jan 0.3/ 0.2/ 09:15 Sweden Consumer confidence, Feb Manufacturing confidence, Feb Economic tendency survey, Feb :30 PPI, Jan 0.3/ /-0.8 Household lending, Jan /9.3 10:00 Germany Unemployment rate sa, Feb Norway Registered unemployed, Feb 97,200 96,711 11:00 EMU Consumer inflation expectations, Feb -2.0 Economic sentiment, Feb Business climate, Feb :30 US Durable goods orders, Jan 1.5/ 1.5/ 1.0/ Non defense cap goods ex aircraft, Jan 1.0/ 2.2/ New orders ex. defence, Jan 0.8/ New orders ex. transports, Jan 0.9/ 1.4/ Initial jobless claims 463k 473k 16:00 EMU Consumer confidence, Feb :00 Norway Norges Bank's Gov speaks Fri, Feb 26 Germany HICP prel, Feb 0.5/ /0.8 CPI prel, Feb 0.5/ /0.8 09:30 Sweden Retail sales, Jan 0.6/ / /4.5 Trade balance, Jan 5.0bn 10:30 UK GDP 2:nd release, Q4 0.2/ / :00 EMU HICP final, Jan -0.8/ /0.9 HICP ex. food and energy, Jan -1.1/ /1.0 14:30 US GDP preliminay, Q4 (q-o-q annualised terms) GDP preliminary deflator, Q4 0.6/ 0.6/ Core PCE deflator, Q4 1.4/ 1.4/ PCE deflator, Q4 2.4/ 2.7/ 15:45 Chicago PMI, Feb :55 University of Michigan final, Feb :00 Existing home sales, Jan 5.5mn 5.5mn 5.45mn Figures are reported in percent month on month/year on year if not otherwise stated Lähde: Handelsbanken Capital Markets 22. helmikuuta
6 Research Disclaimers Handelsbanken Capital Markets, a division of Svenska Handelsbanken AB (publ) (collectively referred to herein as SHB ) is responsible for the preparation of research reports. All research reports are prepared from trade and statistical services and other information which SHB considers to be reliable. SHB does not represent that such information is true, accurate or complete and it should not be relied upon as such. In no event will SHB or any of its affiliates, their officers, directors or employees be liable to any person for any direct, indirect, special or consequential damages arising out of any use of the information contained in the research reports, including without limitation any lost profits even if SHB is expressly advised of the possibility or likelihood of such damages. No independent verification exercise has been undertaken in respect of this information. Any opinions expressed are the opinions of employees of SHB and its affiliates and reflect their judgment at this date and are subject to change. The information in the research reports does not constitute a personal recommendation or investment advice. Reliance should not be placed on reviews or opinions expressed when taking investment or strategic decisions. SHB, its affiliates, their clients, officers, directors or employees own or have positions in securities mentioned in research reports. SHB and/or its affiliates provide investment banking and non-investment banking financial services, including corporate banking services; and, securities advice to issuers of securities mentioned in research reports. This document does not constitute or form part of any offer for sale or subscription of or solicitation of any offer to buy or subscribe for any securities nor shall it or any part of it form the basis of or be relied on in connection with any contract or commitment whatsoever. Past performance may not be repeated and should not be seen as an indication of future performance. The value of investments and the income from them may go down as well as up and investors may forfeit all principal originally invested. Investors are not guaranteed to make profits on investments and may lose money. Exchange rates may cause the value of overseas investments and the income arising from them to rise or fall. This research product will be updated on a regular basis. The distribution of this document in certain jurisdictions may be restricted by law and persons into whose possession this document comes should inform themselves about, and observe, any such restrictions. No part of SHB research reports may be reproduced or distributed to any other person without the prior written consent of SHB. Research reports are distributed in the UK by SHB. SHB is authorised by the Swedish Financial Supervisory Authority (Finansinspektionen), and authorised and subject to limited regulation by the UK Financial Services Authority. Details about the extent of our authorisation and regulation by the UK Financial Services Authority are available from us on request. In the United Kingdom, the research reports are directed only at Professional clients and Eligible counterparties (as defined in the rules of the FSA) and the investments or services to which they relate are available only to such persons. The research reports must not be relied upon or acted on by private customers. UK customers should note that SHB does not participate in the UK Financial Services Compensation Scheme for investment business and accordingly UK customers will not be protected by that scheme. This does not exclude or restrict any duty or liability that SHB has to its customers under the regulatory system in the United Kingdom. SHB employees, including analysts, receive compensation that is generated by overall firm profitability. The views contained in SHB research reports accurately reflect the personal views of the respective analysts, and no part of analysts compensation is directly or indirectly related to specific recommendations or views expressed within research reports. For specific analyst certification, please contact Robert Gärtner In the United Kingdom SHB is regulated by the FSA but recipients should note that neither the UK Financial Services Compensation Scheme not the rules of the FSA made under the UK Financial Services and Markets Act 2000 for the protection of private customers apply to this research report. When Distributed in the United States Important Third-Party Research Disclosures: Research reports are prepared by SHB for information purposes only. SHB and its employees are not subject to the FINRA s research analyst conflict rules. SHB research reports are intended for distribution in the United States solely to major U.S. institutional investors, as defined in Rule 15a-6 under the Securities Exchange Act of Each major U.S. institutional investor that receives a copy of research report by its acceptance hereof represents and agrees that it shall not distribute or provide research reports to any other person. Reports regarding fixed-income products are prepared by SHB and distributed by SHB to major U.S. institutional investors under Rule 15a-6(a)(2). Any U.S. person receiving these research reports that desires to effect transactions in any fixed-income product discussed within the research reports should call or write SHB. Reports regarding equity products are prepared by SHB and distributed in the United States by Handelsbanken Markets Securities Inc. ( HMSI ) under Rule 15a-6(a)(2). Any U.S. person receiving these research reports that desires to effect transactions in any equity product discussed within the research reports should call or write HMSI. HMSI is a FINRA Member, telephone number ( ). Please be advised of the following important research disclosure statements: SHB is regulated in Sweden by the Swedish Financial Supervisory Authority, in Norway by the Financial Supervisory Authority of Norway, In Finland by the Financial Supervision of Finland and in Denmark by the Danish Financial Supervisory Authority. SHB has recently had, currently has, or will be seeking corporate finance assignments with the subject company. According to the Bank s Ethical Guidelines for the Handelsbanken Group, the board and all employees of the Bank must observe high standards of ethics in carrying out their responsibilities at the Bank, as well as other assignments. The Bank has also adopted guidelines to ensure the integrity and independence of research analysts and the research department, as well as to identify, eliminate, avoid, deal with, or make public actual or potential conflicts of interests relating to analysts or the Bank. As part of its control of conflicts of interests, the Bank has introduced restrictions ( ethical walls ) in communication between the Research department and other departments of the Bank. In addition, in the Bank s organisational structure, the Research department is kept separate from the Corporate Finance department and other departments with similar remits. The guidelines also include regulations for how payments, bonuses and salaries may be paid out to analysts, what marketing activities an analyst may participate in, how analysts are to handle their own securities transactions and those of closely related persons, etc. In addition, there are restrictions in communications between analysts and the subject company. For full information on the Bank s ethical guidelines and guidelines on conflicts of interests relating to analysts, please see the Bank s website the bank/ir/corporate social responsibility/ethical guidelines or Guidelines for research.
7 Contact information Capital Markets Per Beckman Head Per Elcar Global co-head of Equities Björn Linden Global co-head of Equities Jan Häggström Head of Economic Research and Chief Economist, SHB Magnus Fageräng Head of Structured Products Exchange & Commodities Dan Lindwall Head of Fixed Income, Foreign Exchange & Commodities Peter Karlsson Head of Equity & Credit Research Debt Capital Markets Tony Lindlöf Deputy Head of Debt Capital Markets Kjell Arvidsson Head of Syndicated Loans Anders Holmlund Head of Structured Finance and Advisory Kenneth Holmström Head of Origination Måns Niklasson Head of Acquisition Finance Ulf Stejmar Head of Corporate Bonds Fixed Income, Foreign Exchange & Commodities Torbjörn Iwarson Head of Commodities Warwick Salvage Head of rates Håkan Larsson Head of FX/Emerging Markets Marcus Cederberg Head of Sales Lars Henriksson Head of F/X Sales Patrik Meijer Head of liquid bonds Trading Strategy Claes Måhlén Chief Strategist Martin Enlund Senior FX Strategist Henrik Erikson Senior Fixed Income Strategist Hans Julin Senior Fixed Income Strategist Jenny Mannent Senior FX Strategist Johan Sahlström Senior Credit Strategist Economic Research Jan Häggström Head of Economic Research Sweden Hans Julin Financial Trends, Trading Petter Lundvik USA, Special Analysis Gunnar Tersman Eastern Europe, Emerging Markets Helena Trygg Japan Anna Råman Swedish Economy Stefan Hörnell Swedish Economy Denmark Jes Asmussen Head, Economic Research Rasmus Gudum-Sessingø Thomas Haugaard Latin America, Emerging Markets Finland Tiina Helenius Head, Economic Research Tuulia Asplund Norway Knut Anton Mork Head, Economic Research Shakeb Syed Regional Sales Copenhagen Henrik Kryger Olsen Gothenburg Karl-Johan Svensson Helsinki Mika Rämänen London David Hotton Luxembourg Christiane Junio Malmö Per-Johan Prabert Oslo Bente Haugan Toll-free numbers From Sweden to From Norway to From Denmark to From Finland to Within the US Svenska Handelsbanken AB (publ) Stockholm Copenhagen Blasieholmstorg 11 Havneholmen 29 SE Stockholm DK-1561 Copenhagen V Tel Tel Fax Fax Helsinki Aleksanterinkatu 11 FI Helsinki Tel Fax Oslo Rådhusgaten 27, Postboks 1249 Vika NO-0110 Oslo Tel Fax London Trinity Tower, 9 Thomas More Street London GB-E1W 1GE Tel Fax New York Handelsbanken Markets Securities inc. 875 Third Avenue, 4 th floor New York, NY Tel Fax FINRA, SIPC
Talouden näkymät 2014: USA:n rahapolitiikka kiristyy
Talouden näkymät 2014: USA:n rahapolitiikka kiristyy Marraskuu 2013 Handelsbanken Capital Markets, Finland Tiina Helenius, pääekonomisti, Suomi Globaali teollisuussuhdanne kääntymässä, mutta vaimeammin
LisätiedotVuoden 2013 talousnäkymät: eurokriisi & maailmantalous ratkaisuna on kilpailukyky!
Macro Research 21 November 2012 Vuoden 2013 talousnäkymät: eurokriisi & maailmantalous ratkaisuna on kilpailukyky! Marraskuu 2012 Tiina Helenius Pääekonomisti, Suomi Handelsbanken Capital Markets Synkkyyden
LisätiedotTalous & sijoitusmarkkinat syksyllä Brexitin jälkeen
Talous & sijoitusmarkkinat syksyllä Brexitin jälkeen Janne Ronkanen, ekonomisti, Handelsbanken Suomi Syyskuu 2016 Riskinotto elpyi nopeasti ja sijoitusvirrat palanneet EMmarkkinoille globaaliin makron
LisätiedotVuoden 2015 talousnäkymät: maailmantalouden epäsymmetriset haasteet
Vuoden 2015 talousnäkymät: maailmantalouden epäsymmetriset haasteet Lokakuu 2014 Handelsbanken Capital Markets Tiina Helenius, pääekonomisti, Suomi Suhdanne: kehittyvä maailma vs. kehittynyt maailma USA
LisätiedotTalousnäkymät osakesijoittajalle 2012: kestääkö kasvu, onko eurokriisi ohi?
Macro Research 15 March 2012 Talousnäkymät osakesijoittajalle 2012: kestääkö kasvu, onko eurokriisi ohi? Pörssi-ilta Tampereella 8.3.2012 Tiina Helenius Pääekonomisti, Suomi Handelsbanken Capital Markets
LisätiedotStrukturoituja tuotteita Sijoita pääomasuojatusti. Ilkka Pihlaja 010 444 2231 ilkka.pihlaja@handelsbanken.fi
Strukturoituja tuotteita Sijoita pääomasuojatusti Ilkka Pihlaja 010 444 2231 ilkka.pihlaja@handelsbanken.fi Miksi pääomasuojattuja sijoituksia? Tuottava salkku rajatulla tappioriskillä Alhaisempi riski
LisätiedotVuoden 2018 talousnäkymät. Lokakuu 2017 Tiina Helenius, pääekonomisti Handelsbanken Capital Markets, Suomi
Vuoden 2018 talousnäkymät Lokakuu 2017 Tiina Helenius, pääekonomisti Handelsbanken Capital Markets, Suomi Kolmas kerta toden sanoo? Reflaatioperiodit: #1 - G20 koordinoitu elvytys #2 EKP:n & BoJ:n rajoittamaton
LisätiedotOnko rupla jo heikentynyt tarpeeksi?
Markkinakatsaus 9. helmikuuta 2009 Onko rupla jo heikentynyt tarpeeksi? Vaikka finanssikriisi iski Venäjälle verraten myöhään, heikentyi rupla vauhtiin päästyään huomattavasti. Öljyn hinnan laskun myötä
LisätiedotUSA:n työttömyysasteen huippu alkuvuonna 2010
Markkinakatsaus 7. joulukuuta 2009 USA:n työttömyysasteen huippu alkuvuonna 2010 Työttömyysasteen kehitykselle vähintään yhtä tärkeä kuin talouskasvu on yrityksissä piilevä ylikapasiteetti, josta viitteitä
LisätiedotMiten Kiinan kasvun hidastuminen vaikuttaisi USA:han?
Markkinakatsaus 1. helmikuuta 2010 Miten Kiinan kasvun hidastuminen vaikuttaisi USA:han? Kiinan talouspolitiikan kiristäminen jarruttaa hieman Kiinan talouskasvua, mikä vaimentaa USA:n vientiä Kiinaan.
LisätiedotIrlanti hakee pankkien pääomituksella markkinoiden uskottavuutta
Markkinakatsaus 4. huhtikuuta 2011 Irlanti hakee pankkien pääomituksella markkinoiden uskottavuutta Luottotappioiden kanssa kamppaileva Irlannin pankkisektori tarvitsee markkinoiden ennakko-odotusten mukaisesti
LisätiedotMaailmantalous 2015-2017 - kuka voittaa ja kuka häviää muutoksissa? Kesäkuu 2015 Tiina Helenius, pääekonomisti, Handelsbanken Suomi
Maailmantalous 2015-2017 - kuka voittaa ja kuka häviää muutoksissa? Kesäkuu 2015 Tiina Helenius, pääekonomisti, Handelsbanken Suomi Sisällysluettelo Globaalit teemat Matala öljyn hinta Vahva USA:n dollari
LisätiedotRaaka-ainenoteeraukset
31 maj 2011 Raaka-ainenoteeraukset LME Metalli 3m USD % 3mSEK C-3M, USD Kupari 9217,25 0,11 57,16 C -10 Lyijy 2520 0,55 15,63 B 15 Sinkki 2270-0,53 14,08 C -19 Alumiini 2650 0,95 16,43 C -7 Nikkeli 23200
LisätiedotBaltian kovat haasteet
Markkinakatsaus 23. maaliskuuta 2009 Baltian kovat haasteet Baltian taloudet ovat kärsineet kovia meneillään olevassa maailmantalouden taantumassa. Kokonaistuotannon odotetaan supistuvan tänä vuonna tuntuvasti,
LisätiedotBaltian devalvaatioblues
Markkinakatsaus 8. kesäkuuta 2009 Baltian devalvaatioblues Hermostuneisuus Baltian tilanteen ympärillä on taas lisääntynyt, spekulointi Latvian latin devalvoimisesta on voimistunut ja Ruotsi kasvattaa
LisätiedotEKP ja Fed ottavat kiristämisen ensiaskelia
Markkinakatsaus 8. maaliskuuta 2010 EKP ja Fed ottavat kiristämisen ensiaskelia Vaikka EKP ilmoitti viime viikolla toimistaan epätavallisten rahapoliittisten elvytyskeinojensa poisvetämiseksi, ei keskuspankki
LisätiedotUSA:ssa asuntojen hinnoissa vain vähäisiä laskupaineita
Markkinakatsaus 4. lokakuuta 2010 USA:ssa asuntojen hinnoissa vain vähäisiä laskupaineita On vielä liian aikaista arvioida, miten Yhdysvaltojen asuntomarkkinat ottavat vastaan asuntokaupan verohelpotusohjelman
LisätiedotKiinassa tasapainoillaan
Markkinakatsaus 5. syyskuuta 2011 Kiinassa tasapainoillaan Läntisissä talouksissa seurataan kadehtien Kiinan talouskasvun vauhtia. Kiinakaan ei kuitenkaan ole menestystarina vailla ongelmia. Ulkoiseen
LisätiedotEntä jos euro ei kestä?
Markkinakatsaus 5. joulukuuta 2011 Entä jos euro ei kestä? Emme pääskenaariossamme ennusta euroalueen täydellistä hajoamista. Uskomme Suomen pysyttelevän samalla puolella euroalueen rajaa kuin Saksa, niin
LisätiedotOvatko kasvaneet tuottoerot riski euron säilymiselle?
Markkinakatsaus 26. tammikuuta 2009 Ovatko kasvaneet tuottoerot riski euron säilymiselle? Euroalueen maiden valtionlainojen tuottoerot ovat kasvaneet viime syyskuun jälkeen. Joidenkin euroalueen maiden
LisätiedotTalouden näkymät syksyllä 2016:
Talouden näkymät syksyllä 2016: Taistelu tuulimyllyjä vastaan Marraskuu 2016 Tiina Helenius, pääekonomisti, Handelsbanken Capital Markets Suomi Suhdannekuva maailmasta toinen vuosipuolisko 2016 vahvempi
LisätiedotToivonpilkahdus. Markkinakatsaus 2. helmikuuta 2009
Markkinakatsaus 2. helmikuuta 2009 Toivonpilkahdus Viimeisin euroalueen ostojohtajien suhdannetiedustelu (PMI) tammikuulta koheni yllättäen tammikuussa, ensimmäisen kerran sitten vuoden 2008 elokuun. Jotta
LisätiedotKreikka kiikun kaakun
Markkinakatsaus 20. kesäkuuta 2011 Kreikka kiikun kaakun Markkinoiden luottamus velkasuohon vajoavaan Kreikkaan on nyt käytännössä kadonnut, ja velkakriisin viimeinen näytös on vääjäämättä taas lähempänä.
LisätiedotRaaka-ainenoteeraukset
31 januari 2011 Raaka-ainenoteeraukset LME Metalli 3m USD % 3mSEK C-3M, USD Kupari 9659.75 1.11 63.40 B 13 Lyijy 2455 0.33 16.11 B 60 Sinkki 2350 0.86 15.42 C -17.5 Alumiini 2480 0.40 16.28 C -10 Nikkeli
LisätiedotRaaka-ainenoteeraukset
12 november 2010 Raaka-ainenoteeraukset LME Metalli 3m USD % 3mSEK C-3M, USD Kupari 8657.5-2.10 59.40 C 5 Lyijy 2547-2.13 17.48 C -26 Sinkki 2450-3.31 16.81 C -25 Alumiini 2449.5-0.63 16.81 C -27 Nikkeli
LisätiedotFed tähtää pidemmälle
Markkinakatsaus 24. marraskuuta 2008 Fed tähtää pidemmälle Jo viime vuoden elokuussa, kun finanssikriisi alkoi, ryhtyi Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve tarjoamaan pankeille luottoa vakuuksia vastaan.
LisätiedotViro pysyy tiellä kohti euroaikaa
Markkinakatsaus 14. syyskuuta 2009 Viro pysyy tiellä kohti euroaikaa Viro, kuten muutkin Baltian maat, on keskellä erityisen vaikeita aikoja. Tuotanto on pudonnut rajusti, työttömyys on enemmän kuin kaksinkertaistunut
LisätiedotPelot Kiinan kiristystoimista liioiteltuja
Markkinakatsaus 15. maaliskuuta 2010 Pelot Kiinan kiristystoimista liioiteltuja Viimeisimmät uutiset luovat pelkoja Kiinan talouspolitiikan rajusta kiristämisestä. Uskomme näiden pelkojen olevan kuitenkin
LisätiedotEuroalueen inflaatio vaimeaa lähivuodet
Markkinakatsaus 20. huhtikuuta 2009 Euroalueen inflaatio vaimeaa lähivuodet Euroalueen inflaatiovauhti on hidastunut vuoden 2008 loppupuolella laskeneiden raaka-aineiden hintojen myötä. Energian ja ruuan
LisätiedotIrlannin hätärahoituksesta päätetty
Markkinakatsaus 22. marraskuuta 2010 Irlannin hätärahoituksesta päätetty Irlannin pankkisektorin pitkään jatkuneet ongelmat ja sitä kautta huolet koko maan talouden tilasta ovat kärjistyneet syksyn aikana.
LisätiedotFed pitää korkonsa matalana pitkään
Markkinakatsaus 28. syyskuuta 2009 Fed pitää korkonsa matalana pitkään Korkokokouksessaan 23. syyskuuta Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve toisti lupauksensa matalista koroista pidemmäksi aikaa.
LisätiedotItä-Eurooppa kahdessa leirissä
Source Markkinakatsaus 17. lokakuuta 2011 Itä-Eurooppa kahdessa leirissä Itä-Euroopan taloudet voi karkeasti jakaa kahteen leiriin: Venäjä-vetoiseen raaka-ainetalouksien ryhmään ja uusien EU-maiden sekä
LisätiedotSuomi yltää vaimeaan kasvuun
Markkinakatsaus 21. joulukuuta 2009 Suomi yltää vaimeaan kasvuun Suomen talousnäkymät ovat kirkastuneet vuoden lopussa. Tästä osoituksena on bruttokansantuotteen kääntyminen kolmannella vuosineljänneksellä
LisätiedotRaaka-ainenoteeraukset
1 november 2010 Raaka-ainenoteeraukset LME Metalli 3m USD % 3mSEK C-3M, USD Kupari 8305 1,40 55,22 C -14,3 Lyijy 2484,75 1,63 16,52 C -28,5 Sinkki 2470 1,88 16,42 C -30 Alumiini 2394 1,70 15,92 C -29 Nikkeli
LisätiedotSuhdannenäkymät 2011-2012 - tyyntä myrskyn edessä?
Macro Research 18 March, 2011 Suhdannenäkymät 2011-2012 - tyyntä myrskyn edessä? Maaliskuu 2011 Tiina Helenius Pääekonomisti, Suomi Handelsbanken Capital Markets Talouskasvu ja talouspolitiikka dominoivat
LisätiedotInflaatio-odotusten kiihtyminen riski Yhdysvalloissa
Markkinakatsaus 24. tammikuuta 2011 Inflaatio-odotusten kiihtyminen riski Yhdysvalloissa Elpynyt talous on saanut Yhdysvaltain keskuspankin selvittelemään nykyisen elvyttävän rahapolitiikan purkamisen
LisätiedotGlobaalit markkinanäkymät vaihtelevat
Markkinakatsaus 6. kesäkuuta 2011 Globaalit markkinanäkymät vaihtelevat Yhdysvalloista tulevat talousluvut ovat tuottaneet pettymyksiä, eikä Euroopassakaan ole aihetta juhlaan, vaikka odotukset velkakriisin
LisätiedotRenminbi vahvistuu vielä merkittävästi
Markkinakatsaus 18. lokakuuta 2010 Renminbi vahvistuu vielä merkittävästi Aliarvostettu valuutta antaa Kiinan vientituotteille epäreilun kilpailuedun kansainvälisillä markkinoilla, mikä on vastoin WTO:n
LisätiedotYritysten velkaantuminen vahvistaisi kasvua USA:ssa
Markkinakatsaus 7. helmikuuta 2011 Yritysten velkaantuminen vahvistaisi kasvua USA:ssa Tähän mennessä elvyttävä rahapolitiikka on tukenut Yhdysvalloissa kasvua ja työllisyyttä ilman inflaation kiihtymisen
LisätiedotRaaka-ainenoteeraukset
27 oktober 2010 Raaka-ainenoteeraukset LME Metalli 3m USD % 3mSEK C-3M, USD Kupari 8490-1.69 57.37 C -7.5 Lyijy 2600-1.87 17.57 C -28.5 Sinkki 2620-2.83 17.71 C -29 Alumiini 2376-1.02 16.06 C -32.8 Nikkeli
LisätiedotGlobaali tasapainottuminen painaa Euroopan vientiä
Markkinakatsaus 23. marraskuuta 2009 Globaali tasapainottuminen painaa Euroopan vientiä Globaalit tasapainottomuudet ovat yhä suuria ja ne vaikuttavat talouden elpymisvauhtiin ja -kykyyn. Yhdysvaltalainen
LisätiedotRaaka-ainenoteeraukset
8 mars 2011 Raaka-ainenoteeraukset LME Metalli 3m USD % 3mSEK C-3M, USD Kupari 9445-0,86 60,24 C -11 Lyijy 2550-1,18 16,26 B 6 Sinkki 2359-2,52 15,05 C -27 Alumiini 2565 0,08 16,36 C -34,8 Nikkeli 26826-2,27
LisätiedotUSA:n finanssipaketilla onnistumisen mahdollisuus
Markkinakatsaus 30. maaliskuuta 2009 USA:n finanssipaketilla onnistumisen mahdollisuus Finanssijärjestelmän pelastussuunnitelma on asteittain konkretisoitumassa ja kokonaiskuva hahmottuu pikkuhiljaa. Ensimmäinen
LisätiedotRaaka-ainenoteeraukset
7 mars 2011 Raaka-ainenoteeraukset LME Metalli 3m USD % 3mSEK C-3M, USD Kupari 9879,75 0,35 62,94 C -11 Lyijy 2620 0,10 16,69 B 6 Sinkki 2454-1,36 15,63 C -27 Alumiini 2606 0,50 16,60 C -33 Nikkeli 28900
LisätiedotEurotalouksien välinen tasapaino järkkyy
Markkinakatsaus 19. huhtikuuta 2010 Eurotalouksien välinen tasapaino järkkyy Kotimainen kysyntä on näyttänyt euroalueella synkältä, joten toivo elpymisestä nojaa pitkälti viennin varaan. Vientimahdollisuudet
LisätiedotKiinan kasvu hidastuu, mutta ei romahda
Markkinakatsaus 24. lokakuuta 2011 Kiinan kasvu hidastuu, mutta ei romahda Euroalueen kangerrellessa velkakriisin kourissa ja USA:n talouden kasvaessa selvästi potentiaaliaan hitaammin, katseet on käännetty
LisätiedotEuro palannee heikentymisuralle
Macro Research Euro palannee heikentymisuralle Odotamme euroalueen elpymisen jatkuvan, mutta EKP:n toimintaympäristö on silti lähivuodet hyvin erilainen kuin Fedin, jonka odotamme aloittavan koronnostot
LisätiedotSyksyn markkinaturbulenssin makroperusteet. Lokakuu 2015 Tiina Helenius, pääekonomisti, Handelsbanken Suomi
Syksyn markkinaturbulenssin makroperusteet Lokakuu 2015 Tiina Helenius, pääekonomisti, Handelsbanken Suomi Agenda Pysyvät ja rakenteelliset muutokset maailmantaloudessa Kiinan talouden kasvurakenteen muutos
LisätiedotOdotettavissa korjausliike pitkissä riskittömissä koroissa
Markkinakatsaus 1. kesäkuuta 2009 Odotettavissa korjausliike pitkissä riskittömissä koroissa Pitkien riskittömien korkojen nousu toukokuun 20. päivän jälkeen pitäisi nähdä korkosokkina, joka koituu vahingoksi
LisätiedotMarkkinakatsaus, 17. helmikuuta 2014. Analyytikko Jan Häggström, +46 8 701 1097, jaha05@handelsbanken.se
Macro Research Pula työpaikoista ja rahasta pitää euroalueen inflaation loitolla Rahan määrän supistuminen ja korkea työttömyys ovat ainesosat jatkuvalle tavoitteita hitaammalle inflaatiolle monissa euroalueen
LisätiedotValtionlainojen korot vaimeassa nousussa
Markkinakatsaus 10. kesäkuuta 2013 Valtionlainojen korot vaimeassa nousussa Pitkien valtion obligaatioiden korot Yhdysvalloissa, Ruotsissa, Saksassa ja Suomessa nousevat seuraavan 12 kuukauden aikana maltillisesti.
LisätiedotEuroalue kaipaa heikompaa valuuttaa
Markkinakatsaus 12. syyskuuta 2011 Euroalue kaipaa heikompaa valuuttaa Euroalueen kriisi on syventynyt ja kasvuennusteita on laskettu. Odotamme EKP:n kääntävän kurssinsa kohti elvytystä ja tekevän kaikkensa
LisätiedotUkrainan kriisi heikentää ruplaa
Macro Research Ukrainan kriisi heikentää ruplaa Venäjän rupla oli jo heikentymistrendissä ennen Ukrainan kriisiä ja kriisin eskaloitumisen jälkeen heikentyminen kiihtyi. Odotamme ruplan heikentyvän lisää
LisätiedotRaaka-ainenoteeraukset
23 mars 2011 Raaka-ainenoteeraukset LME Metalli 3m USD % 3mSEK C-3M, USD Kupari 9557.5 0.82 60.55 C -7 Lyijy 2695 0.67 17.07 B 15 Sinkki 2369 2.11 15.01 C -21 Alumiini 2607.5 0.67 16.52 C -27.5 Nikkeli
LisätiedotPresentation. Bull & Bear sertifikaatit
Presentation Bull & Bear sertifikaatit Maailman nopeimmin kasvava arvopaperimarkkina ETF + ETN = ETP Pörssinoteeratut arvopaperit ja rahastot Globaali ETP markkina kasvoi vuonna 2009 yli 55 prosentilla
LisätiedotPankkikriisin toinen kierros uhkaa
Markkinakatsaus 22. elokuuta 2011 Pankkikriisin toinen kierros uhkaa Monet euroalueen pankit ovat tällä hetkellä suuremman epäluottamuksen kohteena kuin syksyllä 2008 Lehman Brothersin kaatumisen jälkeen.
LisätiedotEKP voi välttää deflaation kulkemalla Japanin tietä
Macro Research EKP voi välttää deflaation kulkemalla Japanin tietä Euroalueen yritykset tekevät heikkoa tulosta, koska niillä ei ole hinnoitteluvoimaa. Siksi ne eivät myöskään ole halukkaita investoimaan
LisätiedotAloittiko EKP koronnostojen sarjan?
Markkinakatsaus 11. huhtikuuta 2011 Aloittiko EKP koronnostojen sarjan? Euroopan keskuspankki EKP ilmoitti markkinoiden odotusten mukaisesti ohjauskoron nostosta huhtikuun korkokokouksessa. Koko euroalueen
LisätiedotEuroalue matkalla taantumaan?
Markkinakatsaus 29. syyskuuta 2008 Euroalue matkalla taantumaan? Keskeiset suhdannebarometrit eivät näytä lupaavan euroalueen BKT:n paluuta kasvuun vuoden loppupuolella. Heikoimmat näkymät löytyvät tehdasteollisuudesta.
LisätiedotEKP:n operaatiot suurennuslasin alla
Markkinakatsaus 27. helmikuuta 2012 EKP:n operaatiot suurennuslasin alla EKP suorittaa toisen kolmen vuoden jälleenrahoitusoperaation (LTRO) keskiviikkona. Näkemyksemme mukaan ne pankit, jotka turvautuivat
LisätiedotKiinassa ei dramaattista pudotusta
Markkinakatsaus 20. lokakuuta 2008 Kiinassa ei dramaattista pudotusta Kiinan viennin kasvu vauhti hidastuu edelleen. Lisäksi pääomavirrat Kiinaan hiipuvat vielä nopeammin kuin vienti. Yksityinen kulutus
LisätiedotEuro jatkaa heikkenemistään
Markkinakatsaus 12. joulukuuta 2011 Euro jatkaa heikkenemistään EKP:n keveämpi rahapolitiikka ja todennäköinen keskuspankin taseen kasvattaminen viimeisenä pelastuskeinona euroalueen velkakriisiin lisäävät
LisätiedotRaaka-ainekatsaus. Ilman Kiinaa game over 22.10.2010
22.10.2010 Raaka-ainekatsaus Ilman Kiinaa game over Laskuriskit hallitsevat suhdannetta Perusnäkemyksemme on ennallaan. Amerikan talousriskit ovat edelleen suuria. Luvut ovat viime kuun aikana olleet pääasiassa
LisätiedotEKP leikkaa vielä, eikä nosta ennen 2018
Markkinakatsaus 13. toukokuuta 2013 EKP leikkaa vielä, eikä nosta ennen 2018 Euroalueen työttömyys on ohjannut vahvasti EKP:n korkopäätöksiä euron alkuajoista lähtien. Uskomme, että työttömyysaste nousee
LisätiedotKiina torjuu inflaatiota puoliteholla
Markkinakatsaus 31. tammikuuta 2011 Kiina torjuu inflaatiota puoliteholla Elvytystoimet auttoivat Kiinaa välttämään taantuman, mutta niiden seurauksena maan talous on alkanut ylikuumentua. Kuumenemisen
LisätiedotViro säästäen kohti rahaliittoa
Markkinakatsaus 29. maaliskuuta 2010 Viro säästäen kohti rahaliittoa Itä-Eurooppa on kriisin aiheuttamista kolhuista huolimatta taloudellisesti paremmassa kunnossa kuin monet Etelä- ja Länsi-Euroopan maat.
LisätiedotJapanin keskuspankki yksisuuntaisella tiellä
Macro Research Japanin keskuspankki yksisuuntaisella tiellä Japanin keskuspankki on kahden viime vuoden aikana kasvattanut dramaattisesti tasettaan ja se on vaikuttanut suotuisasti inflaatiovauhtiin, yritysten
LisätiedotRaaka-ainekatsaus. Kaikki hyvin 21.1.2010. Hyvää vuodenjatkoa. Yhdysvallat. Eurooppa. Yhdysvalloista tähän saakka myönteisiä tietoja
21.1.2010 Raaka-ainekatsaus Kaikki hyvin Hyvää vuodenjatkoa Kun joulun ja uudenvuoden jälkeen on palattu arkeen, markkinoilta on saatu myönteisiä signaaleita. Olemme laatineet yleiskatsauksen markkinatilanteesta
LisätiedotInflaatio voi yllättää Yhdysvalloissa
Markkinakatsaus 15. huhtikuuta 2011 Inflaatio voi yllättää Yhdysvalloissa Yhdysvalloissa talouden kapasiteetin käyttöaste saattaa olla luultua korkeampi. Laaja finanssi- ja rahapoliittinen elvytys tällaisessa
LisätiedotTähänkö meidän on tyytyminen?
Macro Research Tähänkö meidän on tyytyminen? Euroalueen talous on vieläkin kovemmassa vastatuulessa kuin mitä ennen kesää ennustimme. Siksi näkymät vuoden 2015 toiselle puoliskolle ovat odotettua heikommat.
LisätiedotSuhdanne syksyllä 2008 - makronäkymät kiinteistösijoittajan kannalta
Presentation 21 August, 2008 Suhdanne syksyllä 2008 - makronäkymät kiinteistösijoittajan kannalta Tiina Helenius Pääekonomisti, Suomi Handelsbanken Capital Markets Makrokysymykset kiinteistösijoittajalle
LisätiedotReaaliset valuuttakurssit sopeutumispaineessa
Markkinakatsaus 17. joulukuuta 2012 Reaaliset valuuttakurssit sopeutumispaineessa Lyhyellä aikavälillä valuuttakursseihin vaikuttavat monet tekijät, mutta pidemmällä aikavälillä reaaliset valuuttakurssit
LisätiedotVoidaanko Kreikka pelastaa ilman eroa eurosta?
Macro Research Voidaanko Kreikka pelastaa ilman eroa eurosta? Kreikan ja sen velkojien välinen tilanne on umpisolmussa, jota on vaikea avata ja lopputulosta vaikea ennustaa. Aika on käymässä pian vähiin
LisätiedotKiinan inflaatio ja ylijäämä puhuttavat
Markkinakatsaus 15. marraskuuta 2010 Kiinan inflaatio ja ylijäämä puhuttavat Kuluttajahinnat nousivat Kiinassa lokakuussa. Tämä on eräs huolenaihe lisää maan talouden ylikuumenemisesta pelkääville. Pankkien
LisätiedotFedin elvytyskierrosten teho vaimenee
Markkinakatsaus 15. lokakuuta 2012 Fedin elvytyskierrosten teho vaimenee USA:n keskuspankin kolmas kvantitatiivisen elvytyksen kierros alkoi syyskuussa, ja se kasvatti sijoittajien riskinottohalua sekä
LisätiedotTyömarkkinoilla luvassa viileä talvi
Markkinakatsaus 8. lokakuuta 2012 Työmarkkinoilla luvassa viileä talvi Työllisyyden kasvu pysähtyminen elokuussa ja irtisanomisuutisten virran on kiihtyminen syksyn aikana viittaavat Suomen työmarkkinoiden
LisätiedotÖljyn hinnan lasku tukee maailmantaloutta
Macro Research Öljyn hinnan lasku tukee maailmantaloutta Globaali talous kehittyy suurin piirtein odotustemme mukaan, mutta viimeaikainen öljyn hinnan dramaattinen laskun on suurin yllätys. Hinnan lasku
LisätiedotSuomi sinnittelee kasvussa
Markkinakatsaus 19. joulukuuta 2011 Suomi sinnittelee kasvussa Suomen viennin kasvunäkymät ovat syksyn aikana heikentyneet oleellisesti, kun suhdannebarometrit kertovat talouskasvun pysähtyneen keskeisellä
LisätiedotYlikuumentuminen näkyy jo työvoimakustannuksissa
Macro Research Ylikuumentuminen näkyy jo työvoimakustannuksissa Puoli vuotta sitten ihmeteltiin, miten palkkainflaatio voi olla niin hidasta Iso-Britanniassa, vaikka työmarkkinoiden tilanne oli alkanut
LisätiedotSuomi edelleen tarkkailuluokan priimus
Markkinakatsaus 5. maaliskuuta 2012 Suomi edelleen tarkkailuluokan priimus Suomen talouden sinnittely kasvussa vuoden loppuun asti on kohtuullinen suoritus huomioiden esimerkiksi Ruotsin, Saksan ja koko
LisätiedotPitkät korot maltilliseen nousuun
Markkinakatsaus 18. maaliskuuta 2013 Pitkät korot maltilliseen nousuun USA:n, Saksan ja Ruotsin pitkien valtionlainojen korot todennäköisesti nousevat maltillisesti vuosina 2013 14. Euroalueen ongelmat
LisätiedotÖljyn hinta korreloi läheisesti valuuttakurssien
Macro Research Öljyn hinta korreloi läheisesti valuuttakurssien kanssa Öljyn dollarimääräisen hinnan ja dollarin valuuttakurssin välillä on havaittavissa vahva korrelaatio, mutta tätä ei pidä tulkita seuraussuhteeksi
LisätiedotFed elvyttää odotusten mukaisesti
Markkinakatsaus 8. marraskuuta 2010 Fed elvyttää odotusten mukaisesti Yhdysvaltain keskuspankki Fed on julkistanut ostavansa 600 miljardin dollarin edestä valtion velkakirjoja vuoden 2011 puoliväliin mennessä
LisätiedotPutin palaa muuttuuko politiikka?
Markkinakatsaus 19. maaliskuuta 2012 Putin palaa muuttuuko politiikka? Putin palaa Venäjän presidentiksi kierrettyään perustuslakia käymällä välillä pääministerin postilla. Uudella Putinin kaudella poliittisen
LisätiedotRaaka-ainenoteeraukset
22 augusti 2011 Raaka-ainenoteeraukset LME Metalli LME Varasto Jalometalli 3m USD % 3mSEK C-3M, USD Kupari 8822,25 0,14 56,38 C -22 Lyijy 2300-0,38 14,70 B 5 Sinkki 2169-1,26 13,86 C -26,5 Alumiini 2360
LisätiedotKeskuspankkioperaatiot tarkastelussa
Markkinakatsaus 16. tammikuuta 2012 Keskuspankkioperaatiot tarkastelussa Uutisoinnissa keskuspankkien taseista ja elvytystoimista vilisee erilaisia rahapolitiikan termejä, kuten määrällinen elvytys, setelirahoitus,
LisätiedotRaaka-ainenoteeraukset
5 augusti 2011 Raaka-ainenoteeraukset LME Metalli 3m USD % 3mSEK C-3M, USD Kupari 9183-1,72 60,02 C -26 Lyijy 2432-1,44 15,90 C -16,5 Sinkki 2278,5-2,64 14,89 C -26 Alumiini 2474,75-0,85 16,17 C -30 Nikkeli
LisätiedotEspanjalta vaaditaan kovempia otteita
Markkinakatsaus 3. joulukuuta 2010 Espanjalta vaaditaan kovempia otteita Kreikka ja Irlanti saavat jo apua velkakriiseihinsä EU:lta ja IMF:ltä. Portugali voi olla seuraavana jonossa, mutta kuinka käy Espanjan?
LisätiedotFediltä ei liikettä, entä EKP:lta?
Markkinakatsaus 31. lokakuuta 2011 Fediltä ei liikettä, entä EKP:lta? Sekä USA:n keskuspankki Federal Reserve että Euroopan keskuspankki pitävät tällä viikolla korkokokouksensa. Emme odota Fediltä merkittävää
LisätiedotKiinan luotonanto ja kasvu hidastuvat
Macro Research Kiinan luotonanto ja kasvu hidastuvat Kiinan vuoden 2013 talouskasvu yllätti odotukset positiivisesti ollen 7,8 prosenttia. Maan teollisuuden aktiviteetti vakautui vuoden loppua kohti, mutta
LisätiedotEKP:n määräelvytys ei ole ihmelääke, mutta sitä on otettava
Macro Research EKP:n määräelvytys ei ole ihmelääke, mutta sitä on otettava Alkavalla viikolla Euroopan keskuspankki ryhtyy ostamaan jälkimarkkinoilta euroalueen valtioiden lainoja tarkoituksenaan painaa
LisätiedotRaaka-ainenoteeraukset
11 augusti 2011 Raaka-ainenoteeraukset LME Metalli 3m USD % 3mSEK C-3M, USD Kupari 8870 2,51 57,93 C -22,5 Lyijy 2324,75 1,91 15,18 C -10 Sinkki 2167,75 2,01 14,16 C -30,5 Alumiini 2422,75 0,93 15,82 C
LisätiedotRaaka-ainekatsaus. Takaisin suhdanteeseen 1.4.2011
1.4.2011 Raaka-ainekatsaus Takaisin suhdanteeseen Eurooppa elpyy Markkinoilla on siirretty Japanin maanjäristys taka-alalle, ja samoin on käynyt Libyan ja Lähi-idän levottomuuksille. Euroopan velkakriisi
LisätiedotTalousnäkymät 2013: aika parantaa kaikki haavat
Talousnäkymät 2013: aika parantaa kaikki haavat Maaliskuu 2013 Tiina Helenius Pääekonomisti, Suomi Handelsbanken Capital Markets Globaali suhdanne vahvistumassa Globaali PMI, teollisuuden ostojohtajien
LisätiedotInflaatio ja työttömyys synnyttävät paineita
Macro Research Inflaatio ja työttömyys synnyttävät paineita EKP:lle Euroalueen inflaatio kääntyi syyskuussa jälleen negatiiviseksi oltuaan plussan puolella vain 4 kuukautta. Jatkossa inflaatio saa nostetta
LisätiedotRaaka-ainekatsaus. Normaalia matalampi. 9. marraskuuta 2010. QE2 on tullut. IMF:n uusi BKT-ennuste. Neutral. BKT alhaisella normaalilla tasolla
9. marraskuuta 21 Raaka-ainekatsaus Normaalia matalampi QE2 on tullut Kuten yleisesti odotettiin, Fed päätti ostaa valtion obligaatioita 6 miljardilla dollarilla. Fed onnistui jälleen pitämään markkinat
LisätiedotLuottamus euroalueen reunamaihin heikkenee
Markkinakatsaus 28. maaliskuuta 2011 Luottamus euroalueen reunamaihin heikkenee Markkinat pitävät yhä epätodennäköisempänä sitä, että Portugali selviäisi raskaasta velkataakastaan ilman ulkopuolista apua.
LisätiedotSuhdannenäkymät 2011-2012 - tyyntä myrskyn edessä?
Macro Research 7 April, 2011 Suhdannenäkymät 2011-2012 - tyyntä myrskyn edessä? Maaliskuu 2011 Tiina Helenius Pääekonomisti, Suomi Handelsbanken Capital Markets Talouskasvu ja talouspolitiikka dominoivat
LisätiedotNäkemyksemme: perusmetallit
17.12.21 Raaka-ainekatsaus Odotamme vuotta 211 Katsaus vuodelle 211 Vuoden lopussa esitetään yleensä näkemyksiä ensi vuodesta. Toimitamme loppiaiseksi vuosikatsauksemme, jossa on ajatuksia vuodesta 211.
LisätiedotKumpaan euroleiriin Suomi kuuluu?
Markkinakatsaus 31. toukokuuta 2013 Kumpaan euroleiriin Suomi kuuluu? Julkisen talouden ja työmarkkinoiden indikaattoreilla mitattuna Suomen talous on Saksan ja Ranskan puolivälissä, mutta vientisektorin
Lisätiedot