The Leading Component Supplier. COMPONENTA Tilinpäätös 2001

Transkriptio

1 The Leading Component Supplier COMPONENTA Tilinpäätös 2001

2 SISÄLTÖ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 1 KONSERNIN TULOSLASKELMA KONSERNIN TASE EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA EMOYHTIÖN TASE RAHOITUSLASKELMAT TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 9 OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT 20 OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT 21 KONSERNIN KEHITYS TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT 23 HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS 24 TILINTARKASTUSKERTOMUS 24 COMPONENTA-KONSERNIN KEHITYS RYHMITTÄIN 25 KONSERNIN KEHITYS NELJÄNNESVUOSITTAIN 25 LIIKETOIMINTARYHMIEN KEHITYS NELJÄNNESVUOSITTAIN 25

3 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Maailmantalouden kasvun hidastuminen ja konsernin useiden asiakastoimialojen kääntyminen syksyn aikana ennakoitua jyrkempään laskuun samoin kuin Alvestan ja Osbyn yksiköiden edellisvuotta suuremmat tappiot heikensivät Componentakonsernin tulosta, joka sopeuttamistoimenpiteistä huolimatta heikkeni edellisvuodesta. Konsernin tulosta laski edellisvuoteen verrattuna myös kertaluonteisten nettotuottojen pieneneminen. Konsernin omavaraisuusastetta paransivat joulukuussa nostettu kuuden miljoonan euron pääomalaina sekä tilikauden nettotulos. Katsausvuoden aikana Componenta-konserni jatkoi strategiansa mukaisia rakennejärjestelyitä myymällä ydinliiketoimintaan kuulumattomia toimintoja sekä investoimalla ydinliiketoimintaa tukeviin uusiin yksiköihin. Componenta Oyj:n (entisen Componenta Holding Oyj:n) osake otettiin Helsingin Pörssin päälistalle sen jälkeen, kun yhtiö oli toteuttanut nykyisen Componenta Finance Oyj:n (entisen Componenta Oyj:n) osakkeiden vaihdon. Componenta-konsernin tuloslaskelma sisältää Componenta Finance konsernin tuloslaskelman koko vuodelta, koska taloudellinen intressi Componenta Finance konserniin kattaa koko vuoden. Componenta konsernin vertailutiedot esitetään Proforma-lukuina siten, että vuoden 2001 toteutuneita lukuja verrataan Componenta Finance konsernin vuoden 2000 lukuihin. Taseen ja vastuiden vertailutietoina esitetään vastaavat luvut tilanteesta Componenta-konsernin liikevaihto oli 193,8 Me (edellisvuoden Proforma-liikevaihto oli 225,7 Me). Jatkuvien toimintojen liikevaihto vuonna 2001 ilman tilikaudella hankittujen yksiköiden liikevaihtoja oli 187,0 Me (vertailukelpoinen Proformaliikevaihto 204,7 Me). Konsernin liikevoitto oli 8,3 Me (14,5 Me) ja tulos rahoituserien jälkeen 2,3 Me (6,4 Me). Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 0,15 euroa osakkeelta, joka on 20 prosenttia osakekohtaisesta tuloksesta. Markkinat Raskaiden kuorma-autojen kysyntä Euroopassa laski yli 10 % edellisestä vuodesta. Kysynnän lasku oli seurausta Euroopan talouskasvun hidastumisesta. Pohjoismaisten koneiden ja laitteiden valmistajien komponenttien kysyntä heikentyi vuoden loppupuolella vahvan alkuvuoden jälkeen. Poikkeuksena oli tuulivoimaloiden komponenttien kysyntä, jonka kasvu jatkui hyvänä. Muutokset konsernirakenteessa Componenta Oyj -nimi otettiin käyttöön ylimääräisessä yhtiökokouksessa entisen Componenta Holding Oyj:n sijasta. Sataprosenttisesti omistettu tytäryhtiö Componenta Oyj muutti nimensä Componenta Finance Oyj:ksi. Molemmat nimenmuutokset rekisteröitiin kaupparekisteriin Componenta Finance Oyj:stä tuli Componenta Oyj:n tytäryhtiö päättyneen osakkeiden vaihto- ja ostotarjouksen seurauksena, kun 89,9 prosenttia Componenta Financen Oyj:n osakkeista vaihdettiin Componenta Oyj:n osakkeisiin, ja Componenta Oyj osti 6,1 prosenttia Componenta Financen osakkeista välisenä aikana toteutetulla arvopaperimarkkinalain mukaisella lunastuksella Componenta Oyj hankki 2,2 prosenttia Componenta Finance Oyj:n osakkeista. Lunastustarjouksen päättyessä Componenta Oyj omisti yhteensä 98,2 prosenttia Componenta Finance Oyj:n osakkeista Componenta Oyj päätti lunastaa loput Componenta Finance Oyj:n osakkeet osakeyhtiölain nojalla. Välimiesoikeus vahvisti , että Componenta Oyj:llä on riidaton oikeus lunastaa loputkin Componenta Finance Oyj:n osakkeet, ja tämän päätöksen perusteella Componenta Oyj:n omistusoikeus Componenta Finance Oyj:ssä nousi sataan prosenttiin. Lunastuksen kohteena oli kappaletta Componenta Finance Oyj:n osakkeita, jotka vastasivat 0,62 prosenttia osakkeista ja äänimäärästä. Välimiesoikeus päätti osakkeiden lunastushinnaksi 3,20 euroa. Componenta Finance Oyj:n osakkeiden kaupankäynti Helsingin Pörssissä lopetettiin , ja Componenta Finance Oyj:n osake poistettiin Helsingin Pörssin päälistalta Componenta Finance Oyj:n osakkeiden hankinnasta Componenta-konserniin syntyi 39,7 Me:n suuruinen konsernireservi. Konserniyhdistelyissä Componenta Finance konsernissa ollut 24,4 Me:n liikearvo kohdennettiin vasten konsernireserviä, ja kohdistamaton osa merkittiin 15,2 Me:n suuruisena konsernireservinä taseen vastattaviin. Konsernireservi tuloutetaan suunnitelman mukaan viidessä vuodessa. Helmikuussa Componenta myi 50 %:n osuutensa SEW- Componenta Oy:stä yhtiön toiselle omistajalle SEW-Eurodrivelle. Maaliskuun lopussa Componenta myi 30 %:n omistusosuutensa Saint-Gobain Pipe Systems Oy:stä yhtiön ranskalaiselle enemmistöosakkaalle Saint-Gobainille. Kesäkuussa konserni osti pääomasijoitusyhtiö Oy Wedeco Ab:lta sen omistamat 80,25 % Wecometal Oy:n osakkeista, minkä jälkeen Wecometalin koko osakekanta on konsernin omistuksessa. Pietarsaaressa toimiva yhtiö vaihtoi nimensä Componenta Pistons Oy:ksi. Componenta Pistons suunnittelee, valmistaa ja markkinoi laiva- ja voimalaitosdieselien mäntiä. Kesäkuussa Componenta myi Componenta Prometek AB:n osakkeet sen toimivalle johdolle. Ärnkome Oy:n liiketoiminnot myytiin kesäkuussa yhtiön toimivan johdon omistamalle yritykselle. Componenta jatkaa kauppasopimusten mukaisesti molempien yhtiöiden rahoittajana. Heinäkuussa konserni osti lempääläisen Nisamo Oy:n koko osakekannan. Kauppahinta yhtiön osakkeista ja toimintaan liittyvistä kiinteistöistä oli 3,5 Me. Yhtiö vaihtoi nimensä Componenta Nisamo Oy:ksi. Componenta Nisamo on erikoistunut energiantuotantoon valmistettavien moottori- ja voimansiirron komponenttien valmistukseen suomalaisille maailmanlaajuisesti toimiville asiakkaille. Elokuussa konserni myi 13 %:a osakkuusyhtiönsä Profiz Business Solution Oyj:n osakekannasta yhtiön uudelle toimitusjohtajalle. Kaupan jälkeen Componentan omistusosuus Profizista on 32 %. 1

4 Liikevaihto ja tilauskanta Konsernin liikevaihto oli 193,8 Me (225,7 Me). Liikevaihdon lasku johtui sekä myydyistä liiketoiminnoista että loppuvuoden erittäin vaisusta talouskehityksestä. Jatkuvien toimintojen liikevaihto ilman tilikaudella hankittujen yksiköiden vaikutusta oli 187,0 Me (204,7 Me), jossa oli laskua 9 % edellisvuodesta. Viennin ja ulkomaantoimintojen osuus liikevaihdosta oli 72 % (77 %). Componenta-konsernin liikevaihdon jakauma markkina-alueittain oli seuraava: Suomi 28 %, Ruotsi 50 %, Keski-Eurooppa 18 % ja muut maat 4 %. Konsernin tilauskanta oli 26,5 Me (35,0 Me). Liikevaihdosta Valu- ja muut komponentit liiketoimintaryhmän osuus oli 158,4 Me (167,0 Me), muun liiketoiminnan osuus oli 30,6 Me (35,9 Me) ja myytyjen liiketoimintojen osuus oli 3,2 Me (21,0 Me). Tulos Componenta konsernin liikevoitto katsauskaudella oli 8,3 Me (14,5 Me) ja tulos rahoituserien jälkeen 2,3 Me (6,4 Me). Konsernin nettotulos oli 7,4 Me. Tulokseen sisältyy nettomyyntivoittoja pysyvien vastaavien myynneistä sekä muita kertaluonteisia eriä yhteensä nettona 1,2 Me (3,9 Me). Tämän lisäksi tulosta huonontavat kuluvaraukset Osbyn yksikön sulkemisesta, 3 Me, sekä pysyvistä ja vaihtuvista vastaavista tehdyt kertaluonteiset alaskirjaukset, 6,2 Me. Konsernin tulosta parantaa 12,3 Me:n konsernireservin tuloutus, josta kohdistettiin edellä mainittuja kuluvarauksia ja alaskirjauksia vastaan 9,2 Me. Konsernin rahoituskulut olivat 6,0 Me (8,0 Me). Rahoituskuluihin ei sisälly Componenta Finance Oyj:n pääomalainojen korkoja ajalta , 1,6 Me, koska Componenta Finance -konsernilla ei ole jakokelpoisia varoja. Konsernin verot olivat positiiviset 5,0 Me, josta 3,6 Me on laskennallisen verovelan tuloutusta johtuen konserniyhtiöiden vapaaehtoisten varausten purkamisesta. Lisäksi laskennallista verosaamisen muutosta on kirjattu 1,6 Me, josta pääosa johtuu kotimaisten yhtiöiden vahvistetuista tappioista huomioiden kotimaisten yhtiöiden tuloksentekokyky lähitulevaisuudessa. Konsernireservin merkittävällä tuloutuksella on vaikutusta tilikauden näytetyn tuloksen veroihin. Konsernin tulosta laskivat edellisvuoteen verrattuna kysynnän heikkeneminen, kertaluonteisten nettotuottojen osuuden pieneneminen sekä Alvestan ja Osbyn yksiköiden tappioiden kasvu edellisvuodesta. Tulosta paransi vuoteen 2000 verrattuna aiemmin myytyjen tappiollisten yksiköiden poistuminen konsernista. Valu- ja muiden komponenttien liikevaihto oli 158,4 Me (167,0 Me) ja liikevoitto 7,1 Me (12,9 Me). Tilauskanta oli 22,0 Me (27,7). Liikevoiton heikkeneminen edellisvuoteen verrattuna johtui vertailukelpoisen liikevaihdon pienenemisestä sekä kahden ruotsalaisen yksikön tappioiden kasvusta, jotka pudottivat ydinliiketoiminnan liikevoittoprosentin 8 %:sta 4 %:iin. Komponenttien toimitukset raskaalle kuorma-autoteollisuudelle jäivät alle edellisvuoden. Toimitusmäärät kuorma-autosektorille pysyivät suhteessa markkinakehitykseen hyvinä edellisvuonna solmittujen kauppojen ansiosta. Toimitusmäärät vuoden viimeisellä neljänneksellä jäivät kuitenkin selvästi alle edellisvuoden. Konserni sopeutti toimintaansa kuorma-autoteollisuuden kysynnän laskun seurauksena. Tämä merkitsi kuorma-autoteollisuudelle toimittavissa yksiköissä henkilöstövähennyksiä. Komponenttien toimitukset koneiden ja laitteiden valmistajille säilyivät edellisvuoden tasolla huolimatta siitä, että kysyntä laski loppuvuonna. Toimitusmääriä paransivat uusien yksiköiden, Componenta Pistonsin ja Componenta Nisamon liikevaihdot vuoden jälkipuoliskolla sekä alkuvuoden vielä korkeana säilynyt kysyntätilanne. Viimeisellä neljänneksellä toimitukset ilman ostettujen yksiköiden lukuja olivat 18 % alhaisemmat edellisvuoteen verrattuna. Myynti off-road-teollisuudelle oli 8 % alhaisempi kuin edellisvuonna. Pudotus johtui sekä heikentyneestä markkinatilanteesta että tappiollisten yksiköiden tuotesaneerauksista. Konepajateollisuudelle toimittavissa yksiköissä toteutettiin loppuvuonna henkilöstön sopeuttamistoimia, poikkeuksena uudet yksiköt, joiden toimitukset painottuvat energiasektorille. Konsernin tulosta rasittavassa tappiollisessa Alvestan valimossa on käynnissä rakennemuutosohjelma. Yksikössä toteutettiin tuoterationalisointien lisäksi heinäkuussa merkittävä 1,6 miljoonan euron (15 MSEK) jäähdytyslinjainvestointi tuottavuuden nostamiseksi. Osana Alvestan tervehdyttämisohjelmaa yksikössä on sovittu yt-neuvotteluiden jälkeen henkilöstön vähentämisestä irtisanomalla noin 65 henkilöä yksikön siirtyessä keväällä 2002 pidennettyyn 1-vuorotuotantoon. Tappiollisen Osbyn konepajan osalta Componentan hallitus päätti kokouksessaan aloittaa yksikössä yt-neuvottelut yksikön toiminnan lopettamisesta. Componenta Osbyn liikevaihto vuositasolla oli 11 miljoonaa euroa (100 MSEK) ja henkilöstön määrä 90. Neuvottelut saatiin päätökseen Koko henkilöstö on irtisanottu ja tuotanto Osbyssä lopetetaan huhti toukokuussa Osbyn tuotannosta noin 60 % siirretään Componentan muihin Ruotsin yksiköihin. Yksikön lopettamisella Componenta pyrkii konsernin kokonaiskustannusten sopeuttamiseen tilanteessa, jossa useimmat asiakassegmentit ovat laskusuunnassa epävarman maailmantalouden johdosta. Henkilöstövähennyksiä ydinliiketoimintojen osalta toteutettiin jo vuoden alusta lähtien, ja loppuvuonna aloitettiin henkilöstön vähentämistä koskevat neuvottelut lähes kaikissa yksiköissä. Henkilövähennykset ovat kokonaisuudessaan yhteensä miestyövuotta sisältäen Osbyn ja Alvestan irtisanomiset. Vähennykset toteutetaan lomautuksin ja irtisanomisin. Toimenpiteet ovat osittain rakenteellisia, minkä johdosta niiden vaikutukset näkyvät pääosin vuonna Tervehdyttämisohjelma Karkkilan valimossa saatiin päätökseen vuoden alkupuoliskolla, ja siellä tehdyt toimenpiteet ovat nostaneet yksikön liikevoiton positiiviseksi. Hammastettujen komponenttien myynti Componenta Albinista sujui odotusten mukaisesti. Kesäkuussa Componenta Albin teki pitkäaikaisen sopimuksen henkilöautojen uuden sukupolven nelivetokytkimien komponenteista. Kaupan myötä tullaan tulevina vuosina Albinissa toteuttamaan tuotantokapasiteetin nostamis- ja tehostamisinvestointeja. Kesäkuussa ryhmää vahvistettiin hankkimalla Pietarsaaressa toimivan mäntävalmistajan Wecometal Oy:n osakkeet. Yhtiö vaihtoi nimensä Componenta Pistons Oy:ksi. 2

5 Elokuun alussa toteutettiin kauppa, jolla ostettiin Lempäälässä sijaitsevan Nisamo Oy -nimisen voimantuotannon ja tuulivoimaloiden komponentteja valmistavan konepajan osakekanta. Yritys, jonka palveluksessa on noin 50 henkilöä, jatkojalostaa mm. Componenta Suomivalimon raskaita valukomponentteja asennusvalmiiksi osiksi. Lokakuun alusta lähtien molemmat yksiköt organisoitiin uuteen tuotantoryhmään, jonka asiakaskunta koostuu pääosin paperin- ja energiantuotannon sekä voimansiirron koneita valmistavista teollisuusyrityksistä. Uusia komponenttien toimitussopimuksia raskaalle kuorma-autoteollisuudelle tehtiin edellisvuotta vähemmän. Kuorma-autoteollisuuden rakennemuutokset ovat johtaneet siihen, että asiakkaat eivät aloita uusia projekteja ennen kuin strategiset tuote- ja komponenttilinjaukset on tehty. Uusia komponenttien toimitussopimuksia koneenrakennusteollisuudelle tehtiin edellisvuotta enemmän. Lisäksi Componenta solmi loppuvuonna merkittävän toimitussopimuksen tuuliturbiinivaihteiden komponenteista, joiden toimitukset ajoittuvat vuosille Muun liiketoiminnan liikevaihto oli katsauskaudella 30,6 Me (35,9 Me) ja liikevoitto 0,4 Me (1,4 Me). Tilauskanta oli 4,6 Me (6,5 Me). Ajoneuvoteollisuuden kysynnän aleneminen on näkynyt myös Componenta Wirsbon tilausmäärissä. Componenta Trarydin valmistamien alumiini- ja kuparikomponenttien kysyntä Ruotsissa on ollut hyvä, ja Trarydin toimitusmäärät ovat kasvaneet. Myytyjen liiketoimintojen liiketulos oli -0,3 Me (-3,3 Me). Myytyihin liiketoimintoihin vuonna 2001 sisältyvät Componenta Prometekin viiden kuukauden ja Ärnkomen kuuden kuukauden liikevaihto ja liiketulos. Osakkuusyhtiöiden tulososuus Componenta-konsernin liikevoitossa oli -0,5 Me (-0,5 Me). Tulososuutta pienensivät Keycastin ja Ulefosin tulosten heikkeneminen. Sen sijaan Thermian tulos parani huomattavasti edellisvuodesta. Osakkuusyhtiöiden tulososuuteen vaikuttivat kuitenkin heikentävästi Thermia-konsernin vuoden 2000 tilinpäätöksessä tehdyt kertaluonteiset kulukirjaukset, jotka kirjautuivat Componenta konsernin vuoden 2001 tulososuuteen. Muiden ja sisäisten erien vaikutus liikevoittoon oli 1,1 Me (3,4 Me). Investoinnit Tilikauden kokonaisinvestoinnit olivat Componenta Finance Oyj:n osakkeiden hankinta mukaan lukien 53,1 Me (28,2 Me). Tuotannollisista investoinneista suurimmat olivat Alvestan valimon jäähdytyslinjainvestointi, Främmestadin työstökeskusinvestointi ja Wirsbon keskeneräinen puristinlinjainvestointi. Tämän lisäksi investoitiin Componenta Pistonsin ja Componenta Nisamon osakkeisiin. Componenta konsernin koko vuoden tuotannolliset investoinnit olivat 15,6 Me (16,5 Me). Rahoitus Konsernin likviditeetti on säilynyt tilikauden aikana hyvänä. Konsernin omavaraisuusaste oli 18,7 % (13,8 % Proforma 1.1.). Konsernireservi ja pääomalainat omaan pääomaan mukaan lukien omavaraisuusaste oli 32,3 % (29,6 % Proforma 1.1.), ja omavaraisuusaste pääomalainat omaan pääomaan sisällyttäen oli 32,0 % (23,2 % Proforma 1.1.). Omavaraisuutta nosti joulukuussa nostettu kuuden miljoonan euron pääomalaina. Konsernilla oli vuoden lopussa käyttämättömiä luottositoumuksia 44 miljoonan euron edestä. Konsernilla on 40 miljoonan euron yritystodistusohjelma, jota käytettiin vuoden aikana aktiivisesti. Konsernin korolliset nettovelat ilman 28,7 Me:n (22,7 Me) pääomalainoja olivat 105,3 Me (110,7 Me Proforma 1.1.). Henkilöstö Konsernin keskimääräinen henkilöstömäärä tilikauden aikana oli (1 986). Vuoden lopussa henkilöstön määrä oli ( 1 936). Maantieteellisesti henkilöstö jakautui siten, että tilikauden lopussa Suomessa oli 50,8 % (47,9 %), Ruotsissa 48,7 % (51,7 %) ja muissa maissa 0,5 % (0,4 %). Hallitus ja johto Componentan yhtiökokous valitsi kokouksessaan hallitukseen Olli Reenpään, Juhani Mäkisen, Jouko Koskisen, Antti Lehtosen ja Heikki Lehtosen. Hallitus valitsi puheenjohtajakseen Olli Reenpään ja varapuheenjohtajakseen Jouko Koskisen. Componenta-konsernin johtoryhmän muodostavat lähtien toimitusjohtaja Heikki Lehtonen, varatoimitusjohtaja Yrjö Julin, talousjohtaja Sirpa Koskinen, myyntijohtaja Jari Leino, tuotantoryhmä 1:n johtaja Bengt Christensson, tuotantoryhmä 2:n johtaja Lauri Huhtala, tuotantoryhmä 3:n johtaja Olli Karhunen ja viestintäpäällikkö Pirjo Aarniovuori. Osakepääoma ja osakkeet Componenta Oyj:n osakkeet otettiin Helsingin Pörssin päälistalle Yhtiön osakepääoma oli katsauskauden päättyessä euroa jakautuen kahden euron nimellisarvoiseen osakkeeseen. Tilikauden päättyessä Componenta Oyj:n osakkeen kurssi oli 2,15 euroa. Katsauskauden alin kurssi oli 2,11 euroa ja ylin kurssi 3,40 euroa. Osakekannan markkina-arvo tilikauden päättyessä oli 20,7 Me. Osakkeen suhteellinen vaihto katsauskaudella oli 9,4 % osakekannasta. Componenta Oyj perustettiin nimellä R-Laatikko 109 Oy. Yhtiön osakepääoma oli tällöin euroa jakaantuen 332 osakkeeseen, joiden nimellisarvo oli 25 euroa. Yhtiön ensimmäinen tilikausi päättyi Yhtiömuodon muutoksesta julkiseksi osakeyhtiöksi ja nimenmuutoksesta Componenta Holding Oyj:ksi päätettiin ylimääräisessä yhtiökokouksessa ja molemmat muutokset rekisteröitiin kaupparekisteriin Yhtiö merkittiin arvo-osuusrekisteriin Osakkeiden lukumäärä ja nimellisarvo muutettiin yhtiökokouksen päätöksellä siten, että lukumääräksi tuli ja nimellisarvoksi 2 euroa. Nimellisarvon muutos merkittiin kaupparekisteriin Yhtiö on perustamisensa jälkeen korottanut osakepääomaansa kolmesti. Ensimmäisessä ylimääräisessä yhtiökokouksessa päätetyssä osakeannissa osakepääoma nostettiin eurosta euroon ja osakemäärä nostettiin osakkeeseen laskemalla liikkeelle uutta kahden euron nimellisarvoista osaketta merkintähintaan 3,20 euroa osakkeelta. Osakepääoman korotuksen merkitsi kokonaisuudessaan 3

6 yhtiön ainoa osakas Heikki Lehtonen, ja se rekisteröitiin kaupparekisteriin Samana päivänä yhtiön ylimääräinen yhtiökokous päätti suunnata osakeannin Heikki Lehtoselle, Keskinäiselle Eläkevakuutusyhtiö Ilmariselle, Vakuutusosakeyhtiö Henki-Sammolle, Etra Invest Oy:lle, Yrjö M. Lehtoselle ja Leena Lehtoselle merkintähintaan 3,20 euroa osakkeelta. Tällä rekisteröidyllä osakepääoman korotuksella osakepääoma nostettiin eurolla euroon ja osakemäärä osakkeeseen. Tämän osakeannin jälkeen Heikki Lehtosen omistusosuus yhtiöstä oli 41,67 %, Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen 20,83 %, Vakuutusosakeyhtiö Henki-Sammon 20,83 %, Etra Invest Oy:n 8,33 %, Yrjö M. Lehtosen 5,56 % ja Leena Lehtosen 2,78 %. Ylimääräinen yhtiökokous päätti myös suunnatusta osakeannista Componenta Finance Oyj:n osakkeenomistajille, joille tarjottiin mahdollisuus merkitä Componenta Oyj:n uudet osakkeet oikeuksin ja velvollisuuksin luovuttaa apporttiomaisuutena Componenta Oyj:lle yksi Componenta Finance Oyj:n osake yhtä Componentan uutta osaketta vastaan. Suunnatun annin perusteella yhtiön osakepääomaa voitiin korottaa enintään eurolla siten, että lasketaan liikkeelle enintään kappaletta 2 euron nimellisarvoisia osakkeita merkintähintaan 3,20 euroa osakkeelta. Osakkeiden merkintäaika oli Tämän annin seurauksena yhtiön osakemäärä nousi osakkeella ja osakepääomaa korotettiin eurolla. Korotus merkittiin kaupparekisteriin Yhtiön kaikilla uusilla osakkeilla on yhtäläinen oikeus osinkoon tilikaudelta Yhtiön hallituksella ei ole voimassa olevia osakeantivaltuuksia eikä valtuuksia omien osakkeiden ostoon. Näkymät vuodelle 2002 Vuoden 2001 loppupuolella maailman talouskasvu hidastui nopeasti, ja talouden sekä investointikysynnän uskotaan elpyvän aikaisintaan vuoden 2002 jälkipuoliskolla. Maailmantalouden epävarmuuden johdosta koko vuoden kasvun arvioidaan jäävän vaatimattomammaksi kuin edellisvuonna sekä Yhdysvalloissa että Eurooopan Unionin alueella. Etenkin vuoden ensimmäisten neljännesten kasvun uskotaan jäävän vaimeaksi. Raskaan kuorma-autoteollisuuden kysynnän uskotaan vuonna 2002 laskevan edellisvuoden tasosta. Eurooppalaisten kuorma-autovalmistajien odotetaan vuonna 2002 pyrkivän varastojensa pienentämiseen tuotannon vähentämisellä. Kuorma-automarkkinoiden odotetaan elpyvän vasta vuonna Teollisuusyritysten kapasiteetin käyttöasteen putoaminen johtaa siihen, että teollisuuden investointitarve vähenee. Suomalaisen koneenrakennusteollisuuden tuotanto oli vuonna 2001 ensimmäisen vuosipuoliskon ajan hyvälla tasolla korkean vientitilauskannan ja vahvan kotimaisen kysynnän ansiosta, mutta investointitoiminnan supistumisen vaikutukset alkoivat näkyä Componenta-konsernissa vuoden 2001 loppupuoliskolla heikentyneenä kysyntänä. Kysyntä jatkunee vaimeana myös vuonna 2002 ja kääntynee kasvuun vasta vuonna Tuulivoimalarakentamisen vahvan kasvun uskotaan jatkuvan Euroopassa ja USA:ssa. Alan asiantuntijat ennustavat tuulivoimakomponenttien kysynnän kolminkertaistuvan vuoteen 2005 mennessä. Kysynnän heikkeneminen lähes kaikilla Componenta-konsernin asiakastoimialoilla näkyy konsernin vuoden 2002 liikevaihdossa, jonka arvioidaan jäävän vuoden 2001 liikevaihtoa pienemmäksi. Konsernin tuloksen rahoituserien jälkeen arvioidaan jäävän vuoden 2002 ensimmäisellä neljänneksellä tappiolliseksi. Optio-oikeudet Componenta Oyj tarjosi Componenta Finance Oyj:n optiotodistusten ja optio-oikeuksien haltijoiden merkittäväksi vastaavia Componenta Oyj:n optio-oikeuksia edellyttäen, että optiooikeuksien ja optiotodistusten haltijat luovuttavat Componenta Finance Oyj:n optio-oikeutensa ja optiotodistuksensa Componenta Oyj:lle. Componenta Oyj:n optio-oikeuksia merkittiin yhteensä kappaletta. Ne oikeuttavat merkitsemään yhteensä Componenta Oyj:n osaketta eli noin 5,9 % katsaushetken osakemäärästä. Optio-oikeuksien ehdot on esitetty yksityiskohtaisesti tilinpäätöksen liitetiedoissa. Pääomalaina Componenta Oyj nosti joulukuussa 2001 kuuden miljoonan euron pääomalainan. Lainan merkitsi kokonaisuudessaan Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen. Laina-aika alkoi ja laina erääntyy maksettavaksi Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen tehdyllä osakekaupalla Componenta nosti omistuksensa osakkuusyhtiö Thermia AB:ssa 30 %:sta 36 %:iin. 4

7 KONSERNIN TULOSLASKELMA % Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan kulut Poistot ja arvonalentumiset Liikevoitto ,3 Rahoitustuotot ja -kulut Voitto rahoituserien jälkeen ,2 Välittömät verot Vähemmistön osuus tilikauden tuloksesta 26 Tilikauden voitto ,8 5

8 KONSERNIN TASE Vastaavaa Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahat ja pankkisaamiset Vastaavaa yhteensä Vastattavaa Oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Vararahasto 5 Kertyneet voittovarat 311 Tilikauden voitto Pääomalainat Vähemmistöosuus Konsernireservi Pakolliset varaukset Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma Vastattavaa yhteensä

9 EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA Liikevaihto Liiketoiminnan kulut Poistot 4 1 Liikevoitto 115 Rahoitustuotot ja -kulut Voitto rahoituserien jälkeen Välittömät verot Tilikauden voitto EMOYHTIÖN TASE Vastaavaa Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet 2 Aineelliset hyödykkeet 20 Sijoitukset Vaihtuvat vastaavat Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahat ja pankkisaamiset Vastaavaa yhteensä Vastattavaa Oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Vararahasto 5 Tilikauden voitto Pääomalainat Vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma Vastattavaa yhteensä

10 RAHOITUSLASKELMAT KONSERNI EMOYHTIÖ Liiketoiminnan rahavirta Voitto/tappio ennen satunnaisia eriä Suunnitelman mukaiset poistot Realisoitumattomat kurssivoitot ja -tappiot Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua Rahoitustuotot ja -kulut Pysyvien vastaavien myyntivoitot ja -tappiot Muut oikaisut Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutos Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-)/vähennys (+) Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+) Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (-) Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Saadut osingot liiketoiminnasta Saadut korot liiketoiminnasta Maksetut välittömät verot Liiketoiminnan rahavirta (A) Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot Myönnetyt lainat Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin Investoinnit muihin sijoituksiin -8 - Lainasaamisten takaisinmaksut Luovutustuotot tytäryhtiöosakkeista Luovutustuotot muista sijoituksista Investointien rahavirta (B) Rahoituksen rahavirta Maksullinen osakeanti Pääomalainan nosto Lyhytaikaisten lainojen nostot Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Rahoituksen rahavirta (C) Rahavarojen muutos (A + B + C) lisäys (+)/ vähennys (-) Rahavarat tilikauden alussa 0 0 Rahavarat tilikauden lopussa Muutos tilikauden aikana Konsernin rahoituslaskelmaa laadittaessa on alkutaseena käytetty Componenta Finance -konsernin tasetta , paitsi että Componenta Finance -konsernin rahavarat on rahoituslaskelmassa vähennetty Componenta Finance Oyj:n osakkeiden hankintahinnasta. 8

11 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Componenta Oyj:n tilinpäätös ja konsernitilinpäätös on laadittu Suomessa voimassa olevien lakien ja säännösten mukaisesti. Suomen lainsäädäntö perustuu Euroopan Unionin 4. ja 7. direktiivin määräyksiin. Componenta-konsernin konsernitilinpäätös on laadittu euroissa. Emoyhtiön ja suomalaisten tytäryhtiöiden kirjanpitovaluutta on euro. Ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätökset on ryhmitelty vastaamaan Suomen kirjanpitolakia. Componenta Oyj:n ensimmäinen tilinpäätös on ajalta Muiden konserniyhtiöiden tilikausi on vuoden mittainen ja päättyi Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön tilinpäätöksen ajalta ja muiden konserniyhtiöiden tilinpäätökset ajalta Konsernitilinpäätöksen laajuus Tilinpäätös sisältää Componenta Oyj:n lisäksi ne kotimaiset ja ulkomaiset tytäryhtiöt, joiden osakkeiden äänimäärästä konserni hallitsee joko suoraan tai välillisesti yli 50 %. Tilikauden aikana hankitut tytäryhtiöt sisältyvät konsernitilinpäätökseen hankintahetkestä lähtien ja tilikauden aikana myydyt tytäryhtiöt myyntihetkeen asti. Componenta Finance -konserni sisältyy kuitenkin konsernitilinpäätökseen lähtien, koska taloudellinen intressi Componenta Finance -konserniin kattaa koko tilikauden Osakkuusyhtiöiksi katsotaan yritykset, joista konsernilla on % osakkeiden tuottamasta äänivallasta. Joitakin pieniä osakkuusyhtiöitä ei ole konsolidoitu niiden vähäisen merkityksen vuoksi. Konsolidoimattomilla osakkuusyhtiöillä ei ole vaikutusta konsernin voitonjakokelpoisiin varoihin. Konsolidointiperiaatteet Konsernitilinpäätös laaditaan hankintamenomenetelmällä. Componenta Finance Oyj:n osakkeiden hankinnasta syntynyt konsernireservi on kohdistettu Componenta Finance Oyj:n konsernitilinpäätöksessä ollutta konserniliikearvoa vasten. Tämän lisäksi konsernireserviä on tuloutettu eräissä tytäryhtiöissä tehtyjä pysyvien ja vaihtuvien vastaavien kertapoistoja vasten sekä liiketoiminnan lopettamiskuluja vasten. Jäljellä oleva konsernireservi netotetaan konserniliikearvon kanssa ja esitetään taseen vastattavaa puolella omana eränään sekä tuloutetaan suunnitelman mukaan 5 vuodessa. Tilikauden aikana hankittujen muiden tytäryhtiöosakkeiden hankintamenojen ja omien pääomien erotus on konserniliikearvoa, joka poistetaan suunnitelman mukaan 5 vuodessa. Konserniliikearvo on netotettu konsernireservin kanssa. Componenta Finance --konsernissa tytäryhtiöosakkeiden hankintamenon ja oman pääoman erotus on osittain kohdistettu tytäryhtiöiden pysyviin vastaaviin. Pysyviin vastaaviin kohdistettuja eriä oli koneissa ja kalustossa 7,5 Me. Osakkuusyritysten tilinpäätökset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyritysten tuloksista on esitetty tuloslaskelmassa liiketoiminnan muissa tuotoissa. Osakkeiden hankintamenon ja osakkuusyhtiöiden omasta pääomasta ja verovelalla vähennetyistä tilinpäätössiirtojen kertymästä konsernille kuuluvan osuuden välinen ero (liikearvo) poistetaan 5-10 vuodessa. Osakkuusyhtiöistä syntyneen liikearvon poistot esitetään osakkuusyhtiötuloksessa. Taseessa esitetään osakkeiden arvona osakkeiden hankintameno osakkuusyhtiöiden kumulatiivisilla tulososuuksilla, joka sisältää liikearvon kumulatiiviset poistot, sekä omistusosuuden suhteessa lasketun konsernin ja osakkuusyritysten välisten liiketoimintakauppojen yhteydessä syntyneillä myyntivoitoilla oikaistuna. Ulkomaiset tytäryhtiöt ja muuntoerot Ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi käyttäen tilikauden keskikursseja, jotka ovat kunkin kuukauden viimeisen päivän Euroopan keskuspankin noteeraamien keskikurssien keskiarvoja. Tase-erät muunnetaan euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin noteeraamaa keskikurssia. Tilikauden tuloksen osalta tilikauden keskikurssin ja tilinpäätöspäivän kurssin välinen ero on kirjattu oman pääoman muuntoeroihin. Kurssimuutoksista johtuvat tytäryhtiöiden omien pääomien konsolidoinnista aiheutuvat muuntoerot on kirjattu omaan pääomaan. Ulkomaisten tytäryhtiöiden omat pääomat on suojattu valuuttamääräisillä lainoilla equity hedging -menetelmää käyttäen. Näiden lainojen kurssierot kirjataan nettomääräisenä konsernitaseessa oman pääoman muuntoeroja vastaan. Sisäiset liiketapahtumat Sisäiset liiketapahtumat on eliminoitu, samoin kuin konserniyhtiöiden vaihto-omaisuuteen sisältyvä sisäinen kate. Myöskin konserniyhtiöiden keskinäiset saatavat ja velat on eliminoitu. Konsernin ja osakkuusyhtiöiden välisten liiketoimintakauppojen yhteydessä syntyneet myyntivoitot on eliminoitu omistusosuuden suhteessa. Eliminoitu myyntivoitto tuloutetaan ko. osakkuusyhtiössä tehtävien poistojen tahdissa. Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Emoyhtiön ja kotimaisten tytäryhtiöiden ulkomaanrahan määräiset saatavat ja velat on muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin keskikurssin mukaan. Ulkomaisten konserniyhtiöiden ulkomaanrahan määräiset saatavat ja velat on muunnettu asianomaisen maan tilinpäätöspäivän valuuttakurssiin. Muunnosta syntyneet kurssierot on kirjattu tuloslaskelmaan luonteensa mukaisesti joko myynnin tai ostojen oikaisueriksi tai rahoituseriin. Valuutta- ja korkojohdannaissopimukset Valuuttamääräiset avoimet johdannaiset on arvostettu tilinpäätöspäivän kurssiin. Valuutta- ja korkoriskien kattamiseksi tehdyt johdannaissopimukset kirjataan tuloslaskelmaan samanaikaisesti suojatun sitoumuksen kanssa. Valuuttatermiinien arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan siten, että korkojen osuus jaksotetaan korkotuotoiksi ja kuluiksi, ja valuuttakurssiero kirjataan tulokseen silloin, kun myös niillä suojattu erä on kirjattu tilinpäätöksessä tulosvaikutteisesti. 9

12 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Liikevaihto Liikevaihtoa laskettaessa myyntituotoista on vähennetty myynnin välilliset verot, annetut alennukset sekä myynnin kurssierot. Myyntirahdit ja muut myyntiin liittyvät kulut sekä luottotappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin. Liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyvät myös liiketoiminnasta luopumisesta ja tytäryhtiöiden myynneistä saadut myyntivoitot. Vastaavasti liiketoiminnasta luopumisesta ja tytäryhtiöiden myynneistä syntyneet myyntitappiot on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin. Välittömät verot, laskennallinen verovelka ja -saaminen Konsernin välittömiin veroihin kirjataan konserniyhtiöiden verotettaviin tuloksiin perustuvat välittömät verot, jotka on laskettu paikallisten verosäännösten mukaan, laskennallisen verovelan muutos sekä laskennallisen verosaamisen muutos. Laskennallisen verovelan ja saamisen muutos on laskettu jaksotuseroista, konsernitason kirjauksista, konserniyhtiöiden vahvistetuista ja tilikauden tappioista sekä poistoeron ja vapaaehtoisten varausten muutoksesta. Laskennallinen verosaaminen verotuksessa vahvistetuista tappioista tai tilikauden tappioista on kirjattu vain, mikäli tappioiden käyttäminen on katsottu todennäköiseksi. Veroihin sisältyvät suoriteperusteisesti lasketut verot tilikaudelta sekä aikaisemmilta tilikausilta maksuun tulleet tai palautetut verot. Laskennallinen verovelka ja saaminen on taseessa netotettu siltä osin, kun niillä on sama veronsaaja. Laskennallinen verovelka on laskettu suomalaisten yhtiöiden osalta käyttäen 29 %:n verokantaa ja ruotsalaisten yhtiöiden osalta käyttäen 28 %:n verokantaa. Pysyvien vastaavien arvonkorotuksista laskettu laskennallinen verovelka esitetään tilinpäätöksen liitetietona. Erillisyhtiöissä satunnaisiin eriin kirjattuihin konserniavustuksiin kohdistuvat verot sisältyvät satunnaisiin eriin. Pysyvät vastaavat ja poistot Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla sekä arvonalennuksilla. Lisäksi eräisiin rakennuksiin sisältyy aikaisempina vuosina tehtyjä arvonkorotuksia, joista ei tehdä poistoja. Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu todennäköisen käyttöiän perusteella alkuperäisestä hankintamenosta tasapoistoina seuraavasti: kehittämismenot aineettomat oikeudet konserniliikearvo muut pitkävaikutteiset menot rakennukset ja rakennelmat ATK-laitteet muut koneet ja kalusto muut aineelliset hyödykkeet 5 vuotta 3-10 vuotta 5 vuotta 3-20 vuotta vuotta 3-5 vuotta 5-25 vuotta 5-10 vuotta Pysyvien vastaavien erille kohdistettu konserniliikearvo poistetaan kyseisen ryhmän poistosääntöjen mukaisesti. Kehittämismenojen poistoja sisältyy tilikauden konsernituloslaskelmaan yrityskaupan johdosta seitsemän kuukauden ajalta. Pysyvien vastaavien myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät liikevoittoon. Konsernireservin tuloutus esitetään omana rivinään poistojen ryhmässä. Konsernireservi tuloutetaan 5 vuodessa. Leasing Leasing-maksut on käsitelty vuokrakuluina. Konsernissa ei ole merkittäviä rahoitusleasing-kohteita. Maksamattomat leasingsopimuksiin perustuvat leasing-maksut on esitetty tilinpäätöksen vastuissa. Kehittämismenot Kehittämismenoista on aktivoitu taseeseen uusien tuotesarjojen kehittämismenoja. Suunnitelman mukaan ko. menot poistetaan 5 vuodessa. Muilta osin konsernin vähäiset tutkimus- ja tuotekehittämismenot on kirjattu tilikauden kuluksi. Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuuden hankintamenoon on lisätty hankinnan ja valmistuksen välilliset menot. Vaihto-omaisuuden arvostuksessa on käytetty alimman arvon periaatetta, eli varasto on arvostettu hankintahintaan, jälleenhankintahintaan tai todennäköiseen myyntihintaan sen mukaan, mikä näistä antaa alimman varastoarvon. Varaston käyttö on kirjattu FIFO-periaatteen mukaan. Eläkesitoumukset Konsernin kotimaisten yhtiöiden henkilöstön eläketurva on järjestetty lainmukaisella TEL-vakuutuksella ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkevakuutusyhtiön kanssa tehdyn sopimuksen perusteella konserni vastaa Suomessa eläkevakuutusmaksuihin sisältyneistä työttömyys- ja työkyvyttömyysmaksuista kokonaisuudessaan ko. eläketapahtuman syntyhetkellä. Ulkomaiset tytäryhtiöt ovat hoitaneet henkilöstönsä eläkejärjestelyt paikallisen lainsäädännön mukaisesti. Tilinpäätössiirtojen kertymä Tilinpäätössiirtoja ovat vapaaehtoisten varausten ja poistoeron muutos. Suomalaisten ja ruotsalaisten tytäryhtiöiden erillistilinpäätöksissä suunnitelman mukaisten ja kirjanpidollisten poistojen erotuksen muutos esitetään tilinpäätössiirtona tuloslaskelmassa, ja suunnitelman mukaisten ja kirjanpidollisten poistojen kertynyt erotus esitetään taseessa tilinpäätössiirtojen kertymänä. Konsernitaseessa tilinpäätössiirtojen kertymä jaetaan omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. Tilikauden tilinpäätössiirrot jaetaan tuloslaskelmassa tilikauden tulokseen ja laskennallisen verovelan muutokseen. Konsernin omaan pääomaan merkitty tilinpäätössiirtojen kertymä ei ole voitonjakokelpoista omaa pääomaa. 10

13 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Luvut ovat tuhansissa euroissa, jos ei toisin mainita. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1. Liikevaihto markkina-alueittain ja toimialoittain KONSERNI EMOYHTIÖ Markkina-alueittain, M Suomi 53,6 1,4 Muut Pohjoismaat 101,4 - Pohjois-Amerikka 1,2 - Keski-Eurooppa 34,8 - Muut maat 2,8 - Yhteensä 193,8 1,4 Toimialoittain, M Valu- ja muut komponentit 158,4 - Muu liiketoiminta 30,6 - Myydyt liiketoiminnot 3,2 - Muut ja sisäinen liikevaihto 1,6 1,4 Yhteensä 193,8 1,4 2. Liiketoiminnan muut tuotot Vuokratuotot Käyttöomaisuuden myyntivoitot Myyntivoitot osakkeista ja liiketoiminnan luovutuksista Liiketoiminnan muut tuotot Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta Yhteensä Liiketoiminnan kulut Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos Valmistus omaan käyttöön Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen muutos Yhteensä Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut * Liiketoiminnan muut kulut Vuokrat Käyttöomaisuuden myyntitappiot 17 - Myyntitappiot osakkeista ja liiketoimintojen myynneistä Liiketoiminnan lopettamiskulut Liiketoiminnan muut kulut Yhteensä Liiketoiminnan kulut yhteensä *Henkilöstökulut ja henkilöstömäärä KONSERNI EMOYHTIÖ Henkilöstömäärä toimialoittain keskimäärin Valu- ja muut komponentit Muu liiketoiminta Myydyt liiketoiminnot 27 - Muut 30 5 Yhteensä Poistot ja arvonalentumiset Poistot Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot 99 - Aineettomat oikeudet 89 - Liikearvo 13 - Konserniliikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Arvonalentumiset Muut pitkävaikutteiset menot 30 - Koneet ja kalusto Konsernireservin tuloutus Poistot ja arvonalentumiset yhteensä Liikevoitto toimialoittain, M Valu- ja muut komponentit 7,1 - Muu liiketoiminta 0,4 - Myydyt liiketoiminnot -0,3 - Muut ja sisäiset erät 1,1 0,1 Yhteensä 8,3 0,1 6. Rahoitustuotot ja -kulut Osinkotuotot Osinkotuotot konserniyhtiöiltä Muut osinkotuotot Korko- ja muut rahoitustuotot Korko- ja muut rahoitustuotot konserniyhtiöiltä - 31 Korko- ja muut rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut Korkokulut ja muut rahoituskulut Palkat ja palkkiot Eläkkeet ja eläkevakuutusmaksut Muut henkilöstökulut Hallitusten jäsenien ja toimitusjohtajien palkat ja palkkiot Erityisiä johdon eläkesitoumuksia ei ole. 11 Rahoitustuotot ja kulut yhteensä Eriin Rahoitustuotot ja -kulut sisältyy kurssieroja (netto) Ulkopuolisilta

14 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 7. Verot KONSERNI EMOYHTIÖ Välittömät verot kuluvalta vuodelta Laskennallisen verovelan muutos Laskennallisen verosaamisen muutos Yhteensä verot tuloslaskelmassa TASEEN LIITETIEDOT 8. Pysyvät vastaavat Konserni Aineettomat hyödykkeet Muut Aineet- pitkävai- Kehittämis- tomat kutteiset Ennakko- Konserni menot oikeudet menot Liikearvo maksut liikearvo yhteensä Hankintameno vuoden alussa Lisäykset Componenta Finance -konsernin hankinnasta Muut lisäykset Netotus vasten konsernireserviä Vähennykset Siirrot erien välillä Muuntoerot Hankintameno vuoden lopussa Kertyneet poistot vuoden alussa Kertyneet poistot Componenta Finance -konsernin hankinnasta Netotus vasten konsernireserviä Lisäykset Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot Muuntoerot Arvonalennukset tilikaudella Tilikauden poistot Kertyneet poistot vuoden lopussa Tasearvo vuoden lopussa Kehittämismenoihin on aktivoitu uusien tuotteiden kehittämismenoja. Aktivoidut kehittämismenot ovat KTM:n päätöksen mukaisia ja niiden poistoaika on 5 vuotta. Aineelliset hyödykkeet Ennakko- Raken- Muut maksut ja Maa- nukset aineelliset keskenja vesi- ja raken- Koneet ja hyödyk- eräiset 2001 alueet nelmat kalusto keet hankinnat yhteensä Hankintameno vuoden alussa Lisäykset Componenta Finance -konsernin hankinnasta Muut lisäykset Vähennykset Siirrot erien välillä Muuntoerot Hankintameno vuoden lopussa Kertyneet poistot vuoden alussa Kertyneet poistot Componenta Finance -konsernin hankinnasta Lisäykset Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot Muuntoerot Arvonalennukset tilikaudella Tilikauden poistot Kertyneet poistot vuoden lopussa Tasearvo vuoden lopussa

15 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Edellä mainittuihin hankintamenoihin sisältyy arvonkorotuksia seuraavasti: 2001 Maa-alueet Rakennukset yhteensä Vuoden alussa Lisäykset Componenta Finance -konsernin hankinnasta Vuoden lopussa Laskennallinen verovelka arvonkorotuksista Tuotannollisten koneiden ja laitteiden tasearvo Sijoitukset Osakkuus- Muut 2001 yhtiöosakkeet osakkeet yhteensä Hankintameno vuoden alussa Lisäykset Componenta Finance -konsernin hankinnasta Muut lisäykset Vähennykset Muuntoerot Siirrot erien välillä Hankintameno vuoden lopussa Kertynyt tulososuus ja vähennykset Kertynyt tulososuus ja vähennykset Componenta Finance -konsernin hankinnasta Saadut osingot Muuntoerot Muut lisäykset ja vähennykset Tilikauden tulososuus Tasearvo vuoden lopussa Osakkuusyhtiöosakkeisiin sisältyy poistamatonta liikearvoa teur. Emoyhtiö Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset 2001 menot yhteensä Hankintameno vuoden alussa - - Lisäykset 2 2 Hankintameno vuoden lopussa 2 2 Kertyneet poistot vuoden alussa - - Tilikauden poistot - - Kertyneet poistot vuoden lopussa 0 0 Tasearvo vuoden lopussa 2 2 Aineelliset hyödykkeet Koneet 2001 ja kalusto yhteensä Hankintameno vuoden alussa - - Lisäykset Hankintameno vuoden lopussa Kertyneet poistot vuoden alussa - - Tilikauden poistot -1-1 Kertyneet poistot vuoden lopussa -1-1 Tasearvo vuoden lopussa Sijoitukset Konserni yhtiöosakkeet yhteensä Hankintameno vuoden alussa - - Lisäykset Hankintameno vuoden lopussa

16 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 9. Vaihto-omaisuus KONSERNI EMOYHTIÖ Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet/tavarat Yhteensä Pitkäaikaiset saamiset Konserniyhtiöiltä Lainasaamiset Osakkuusyhtiöiltä Lainasaamiset Muut pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset Muut pitkäaikaiset saamiset Pitkäaikaiset saamiset yhteensä Lyhytaikaiset saamiset Konserniyhtiöiltä Myyntisaamiset Muut lyhytaikaiset saamiset Osakkuusyhtiöiltä Myyntisaamiset 9 - Lyhytaikaiset saamiset Siirtosaamiset Muut lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lyhytaikaiset lainasaamiset Muut lyhytaikaiset saamiset Laskennallinen verosaaminen Siirtosaamiset Laskennallisen verosaamisen muutos Tilikauden veroissa Konserniyhtiöistä Konserniyhdistelyistä Konserniyhtiöiden tappioista Yhteensä Componenta Finance - konsernin hankinnasta Muu muutos 66 - Muuntoero -4 - Netotus laskennallisten verovelkojen kanssa Taseen muutos tilikaudella Osakepääoma ja optio-oikeudet KONSERNI EMOYHTIÖ Yhtiön osakepääoma oli euroa, ja se jakautui osakkeeseen, joilla kullakin on yksi ääni. Osakkeen nimellisarvo on 2 euroa. Tilikauden lopussa yhtiöllä oli lisäksi liikkeelle laskettuna optioita, jotka oikeuttavat merkitsemään seuraavat osakemäärät: Osuus Osake- osakemäärä määrästä Optio-oikeudet ,88% Optio-oikeudet ,32% Optio-oikeudet ,38% ,58% Osakemäärä optiot mukaan lukien ,00% Lyhytaikaiset saamiset yhteensä Siirtosaamisten erittely Lainojen järjestelypalkkioiden jaksotus Korkosaamiset Eläkekulujen jaksotus Jaksotetut verot Muut Yhteensä Konserniin kuuluvien yhtiöiden toimitusjohtajille ja hallitusten jäsenille ei ole myönnetty lainoja. Laskennallinen verosaaminen Konserniyhdistelyistä Konserniyhtiöiden taseista 33 - Konserniyhtiöiden tappioista Netotus laskennallisten verovelkojen kanssa Yhteensä

17 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Optio-oikeuksien merkintäehdot Optio- Optio- Optiooikeudet oikeudet oikeudet Liikkeellelaskija Componenta Oyj Componenta Oyj Componenta Oyj Optio-oikeuksia, kpl Konserniyhtiön hallussa Merkintäaika 1/ / / Merkintäehdot Yhdellä optiotodistuksella Yhdellä optiotodistuksella Yhdellä optiotodistuksella voi merkitä 2 :n voi merkitä 2 :n voi merkitä 2 :n nimellisarvoisen nimellisarvoisen nimellisarvoisen Componenta Oyj:n Componenta Oyj:n Componenta Oyj:n osakkeen merkintä- osakkeen merkintä- osakkeen merkintähintaan 9,33 hintaan 13,70 hintaan 4,85 osakkeelta. Merkintähintaa osakkeelta. Merkintähintaa osakkeelta. Merkintähintaa korjataan jaetun osingon korjataan jaetun osingon korjataan jaetun osingon mukaan. mukaan. mukaan. Optiotodistuksella merkitty Optiotodistuksella merkitty Optiotodistuksella merkitty osake oikeuttaa osinkoon osake oikeuttaa osinkoon osake oikeuttaa osinkoon siltä tilikaudelta, jonka siltä tilikaudelta, jonka siltä tilikaudelta, jonka kuluessa osakkeet on kuluessa osakkeet on kuluessa osakkeet on merkitty. merkitty. merkitty. Optiolainaan 1997 liittyvät optiot Optio-oikeudet 1998 Optio-oikeudet 2000 Liikkeellelaskija Componenta Componenta Componenta Finance Oyj Finance Oyj Finance Oyj Optio-oikeuksia, kpl Konserniyhtiön hallussa Merkintäaika 1/ / / / / / Merkintäehdot Yhdellä optiotodistuksella Yhdellä optiotodistuksella Yhdellä optiotodistuksella voi merkitä 2 :n voi merkitä 2 :n voi merkitä 2 :n nimellisarvoisen nimellisarvoisen nimellisarvoisen Componenta Finance Oyj:n Componenta Finance Oyj:n Componenta Finance Oyj:n osakkeen merkintä- osakkeen merkintä- osakkeen merkintähintaan 9,00 hintaan 13,37 hintaan 4,52 osakkeelta. Merkintähintaa osakkeelta. Merkintähintaa osakkeelta. Merkintähintaa korjataan jaetun osingon korjataan jaetun osingon korjataan jaetun osingon mukaan. 9,00 on vuoden mukaan. 13,37 on vuoden mukaan. 4,52 on vuoden 2000 osingon jälkeinen osingon jälkeinen osingon jälkeinen. Alkuperäinen merkintähinta Alkuperäinen merkintähinta Alkuperäinen merkintähinta oli 10,26. oli 14,63. oli 5. Optiotodistuksella merkitty Optiotodistuksella merkitty Optiotodistuksella merkitty osake oikeuttaa osinkoon osake oikeuttaa osinkoon osake oikeuttaa osinkoon siltä tilikaudelta, jonka siltä tilikaudelta, jonka siltä tilikaudelta, jonka kuluessa osakkeet on kuluessa osakkeet on kuluessa osakkeet on merkitty. merkitty. merkitty. 15

18 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 13. Oma pääoma KONSERNI EMOYHTIÖ Osakepääoma tilikauden alussa - - Osakeanti Osakepääoma Ylikurssirahasto tilikauden alussa - - Osakeanti Ylikurssirahasto Vararahasto tilikauden alussa - - Osakeanti 5 5 Vararahasto Lainojen määrät ovat n. 12,6 miljoonaa euroa ja n.10,1 miljoonaa euroa. Lainat on päivätty ja Molemmat lainat erääntyvät Laina-aika pidentyy yhdellä vuodella kerrallaan, jos Componenta Finance Oyj:lle ei jää lainojen takaisinmaksun jälkeen täyttä katetta sidotulle omalle pääomalle lainojen eräpäivää edeltäneen tilikauden taseen ja konsernitaseen mukaan. Lainojen korko on 9 % p.a. Jos lainoja ei makseta takaisin eräpäivänä, on korko seuraavien korkojaksojen osalta 12 kk:n Euribor + 5 % p.a. Korkoa maksetaan vuosittain ainoastaan siltä osin kuin maksun määrä ei ylitä Componenta Finance Oyj:n taseen ja konsernitaseen mukaista vapaaata omaa pääomaa. Mahdollisesti maksamaton korko jää yhtiön velaksi. Lainoihin perustuvilla saatavilla on huonompi etuoikeus kuin Componenta Finance Oyj:n muilla velkasitoumuksilla. Lainoille ei ole asetettu vakuutta. Ko. pääomalainojen kertynyt korko ajalta , teur, on kirjattu tilinpäätöksessä vastuuksi. 15. Tilinpäätössiirtojen kertymä KONSERNI EMOYHTIÖ Kertyneet voittovarat edellisiltä tilikausilta tilikauden alussa - - Muuntoero +/ Tilikauden voitto Pääomalainat Tilinpäätössiirtojen kertymä Konserniyhtiöiden eliminointi Laskennallinen verovelka tilinpäätössiirtojen kertymästä Tilinpäätössiirtojen kertymän oman pääoman osuus Oma pääoma yhteensä Tilinpäätössiirtojen kertymästä omaan pääomaan merkitty osuus Omasta pääomasta on voitonjakokelpoisia varoja Laskennallinen verovelka ruotsalaisten tytäryhtiöiden tilinpäätössiirtojen kertymästä on laskettu 28 prosentin verokannan mukaan. Laskennallinen verovelka kotimaisten yhtiöiden tilinpäätössiirtojen kertymästä on laskettu 29 prosentin verokannan mukaan. 16. Konsernireservi Omasta pääomasta on voitonjakokelpoisia varoja, kun Componenta Finance Oyj:n pääomalainojen kirjaamaton korko on vähennetty Pääomalainat Velallinen: Componenta Oyj Lainan määrä on 6 miljoonaa euroa. Laina on päivätty , ja se erääntyy Laina-aika pidentyy yhdellä vuodella kerrallaan, mikäli Componenta Oyj:n ja Componenta-konsernin viiimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen mukaiselle sidotulle omalle pääomalle ja muille jakokelvottomille erille ei jää täyttä katetta. Componenta Oyj:llä on oikeus vuosittain koronmaksupäivänä maksaa lainan pääoma kertyneine korkoineen takaisin osittain tai kokonaan, mikäli edellä mainitut lainan takaisinmaksuedellytykset ovat olemassa. Lainan korko on 5,839 % p.a saakka, jolloin korko määritellään uudelleen. Korkoa maksetaan vuosittain ainoastaan siltä osin kuin maksun määrä ei ylitä Componenta Oyj:n taseen ja konsernitaseen mukaista vapaata omaa pääomaa. Mahdollisesti maksamaton korko jää yhtiön velaksi. Lainaan perustuvilla saatavilla on huonompi etuoikeus kuin Componenta Oyj:n muilla velkasitoumuksilla. Lainalle ei ole asetettu vakuutta. Ko. pääomalainan kertynyt korko on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan ja velaksi siirtovelkoihin. KONSERNI 2001 Componenta Finance Oyj:n osakkeiden hankintameno Componenta Finance -konsernin oma pääoma vähennettynä ennen hankintaa maksetuilla osingoilla Hankinnasta syntynyt konsernireservi Netotus vasten Componenta Finance -konsernin konserniaktiivaa Suunnitelman mukainen tuloutus Tuloutus vasten pysyvien vastaavien alaskirjauksia Tuloutus vasten vaihtuvien vastaavien alaskirjauksia -495 Tuloutus vasten liiketoiminnan lopettamiskuluja Netotus vasten konserniaktiivaa Konsernireservi KONSERNI EMOYHTIÖ 17. Pakolliset varaukset Liiketoiminnan lopettamiskulut Velallinen: Componenta Finance Oyj Pakollisten varausten muutos tuloslaskelmassa liiketoiminnan muissa kuluissa Vieras pääoma Korollinen vieras pääoma Koroton vieras pääoma

19 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 19. Pitkäaikainen vieras pääoma KONSERNI EMOYHTIÖ Lyhytaikainen vieras pääoma KONSERNI EMOYHTIÖ Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta Eläkelainat Muut velat Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Muut velat Pitkäaikaiset lainat erääntyvät maksettavaksi seuraavasti: Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä Yli viiden vuoden päästä maksettavaksi erääntyvät lainat Rahalaitoslainat Eläkelainat Lainojen valuuttajakauma, % Euro 70 % SEK 30 % 100 % 20. Laskennallinen verovelka Tilinpäätössiirroista Konserniyhdistelyistä 41 - Netotus laskennallisten verosaamisten kanssa Laskennallisen verovelan muutos Tilikauden veroissa Tilinpäätössiirroista Konserniyhdistelyistä Lainat rahoituslaitoksilta Eläkelainat Lyhytaikaiset korolliset velat osakkuusyhtiöille Muut lyhytaikaiset korolliset velat Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma osakkuusyrityksille Ostovelat Muu lyhytaikainen koroton vieras pääoma Ostovelat Siirtovelat Muut lyhytaikaiset korottomat velat Lyhytaikainen koroton vieras pääoma yhteensä Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä Siirtovelkojen erittely Korkojaksotukset Kurssitappiot Eläkekulujen jaksotus Vuokrat Jaksotetut palkat sosiaalikuluineen Vuosialennukset 17 - Vuosilomapalkat sosiaalikuluineen Tuloverojaksotukset Muut Yhteensä Componenta Finance -konsernin hankinnasta Lisäykset hankituista konserniyhtiöistä Vähennykset myydyistä konserniyhtiöistä Muuntoero Netotus laskennallisten verosaamisten kanssa Taseen muutos tilikaudella 0-17

20 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT KONSERNI EMOYHTIÖ Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut Kiinteistökiinnitykset Omista velvoitteista Yrityskiinnitykset Omista velvoitteista Pantit Omista velvoitteista Takaukset Konserniyritysten puolesta Osakkuusyritysten puolesta Muut omat vastuut Muut vastuut Componenta Finance Oyj:n pääomalainojen kirjaamaton korko Leasingsopimuksista maksettavat määrät Seuraavana vuonna Yli vuoden kuluttua Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä, pantteja tai muita vakuuksia Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä Rahalaitoslainat Eläkelainat Muut lyhytaikaiset korolliset velat Velat, joiden vakuudeksi on annettu pantteja Rahalaitoslainat Eläkelainat Valuuttariski Konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti valuuttariski jaetaan toisaalta valuuttamääräisistä tuloista ja menoista johtuvaan transaktioriskiin ja valuuttamääräisistä tase-eristä johtuvaan translaatioriskiin. Transaktioriskiä arvioidaan liiketoiminnan virtaposition perusteella, joka sisältää kaupalliset valuuttavirrat, korkovirrat ja suojauserät 12 kuukauden jaksolla. Translaatioriskiä arvioidaan konsernin taseen valuuttamääräisten saamisten, velkojen ja ulkomaisten tytäryhtiöiden omien pääomien perusteella. Euron käyttöönoton jälkeen konsernin valuuttariski muodostuu lähinnä Ruotsin kruunusta, USA:n dollarista ja Englannin punnasta. Ruotsin kruunun arvioitu 12 kuukauden transaktiopositio vuoden lopussa oli 8 Me. Rahoituspolitiikan mukaisesti konsernin transaktio- ja translaatioriskit suojataan siten, että mahdolliset epäsuotuisat valuuttakurssimuutokset eivät heikennä konsernin tulosta liikevaihtoon nähden 0,5 prosenttia enempää 95 prosentin tilastollisella luotettavuudella. Riskirajauksessa käytetään valuuttakurssien volatiliteetti- ja korrelaatioestimaatteja Value at Risk -mallin mukaisesti Monte Carlo -simulointia hyödyntäen konsernin valuuttariskiasema kolmen kuukauden jaksolla oli 0,1 prosenttia ja kuuden kuukauden jaksolla 0,14 prosenttia vastaavan jakson liikevaihdosta. Suojautumisessa käytetään tavanomaisia instrumentteja kuten valuuttatermiinejä ja -optioita, joiden hinnoittelu markkinoilla on luotettavaa. Korkoriski Konsernin asiakasmarkkinoiden syklisyyden johdosta Componentan nettokorkoaseman keskimääräinen koronuudistusjakso on rahoituspolitiikassa määritelty vähintään vuodeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi lainojen korot uusiutuvat keskimäärin 22 kuukaudessa. Korkoriski on lisäksi hajautettu koronuudistusjaksoille. Korkotason muutokset vaikuttavat siten asteittain konsernin tulokseen. Nettokorkoaseman duraatioon vaikutetaan korkojaksojen valinnalla sekä koronvaihtosopimuksin. Konsernin nettokorkoasema on suojattu siten, että epäedulliset markkinakorkomuutokset voivat nostaa konsernin nettokorkoja enintään 0,5 prosenttia liikevaihdosta 95 prosentin tilastollisella luotettavuudella. Korkoriskiasema vuoden lopussa oli kuuden kuukauden jaksolla 0,1 prosenttia vastaavaan ajan liikevaihdosta. Laskelma perustuu markkinoiden arvioimiin korkovolatiliteetteihin. 23. Rahoitusriskien hallinta ja johdannaissopimukset Componenta-konsernin liiketoimintaan liittyviä rahoitusriskejä hallitaan hallituksen vahvistaman rahoituspolitiikan mukaisesti. Tavoitteena on suojata konsernia rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta muutoksilta ja siten turvata omalta osaltaan yhtiön tuloskehitys ja taloudellinen asema. Rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernin rahoitusosastolle. Rahoituksen saatavuus ja jälleenrahoitusriski Rahoituksen saatavuus pyritään varmistamaan lainasalkun hajautuksella maturiteettien, rahoituslähteiden ja -instrumenttien suhteen. Yhden rahoituslähteen luototusosuus ei saa nousta hallituksen asettaman määrän yli. Tavoitteena on, että kokonaislainasalkusta vuosittain ei eräänny neljännestä enempää. Lainojen maturiteettijakauma on esitetty liitetietojen kohdassa 19. Likviditeettiriski Rahoituspolitiikan mukaisesti konsernilla tulee olla maksuvalmius, jolla voidaan kattaa 12 kuukauden ennustettu likviditeettitarve tai joka on vähintään kuukauden liikevaihtoa vastaava määrä. Konsernin maksuvalmius on turvattu kassavarojen lisäksi vahvistetuilla, käyttämättömillä luottolimiiteillä, joiden määrä tilinpäätöshetkellä oli 44 miljoonaa euroa. Kassavaroja sijoitetaan vain hallituksen hyväksymän vastapuoliluettelon mukaisesti, jossa luottoriski on arvioitu vähäiseksi. 18