USKONTOTIETEEN LAITOS OPINTO-OPAS

Transkriptio

1 USKONTOTIETEEN LAITOS OPINTO-OPAS

2 SISÄLLYSLUETTELO Uskontotiede 3 Uskontotieteen opiskelu.. 4 Opiskeluoikeus... 4 Tenttiminen... 4 Opintojen rekisteröinti... 5 Ilmoittautumiset opetukseen. 5 Uskontotiede humanistisessa tiedekunnassa... 6 Humanistisen tiedekunnan tutkintorakenne... 6 Kandidaatin tutkinto... 6 Maisterin tutkinto 7 Työharjoittelu. 9 Opettajan opinnot... 9 Tutkintovaatimukset, pää- ja sivuaineopinnot (uskontotieteen osalta). 10 Tutkintovaatimukset, opettajan opinnot (uskontotieteen osalta). 22 Uskontotiede teologisessa tiedekunnassa Teologisen tiedekunnan tutkintorakenteet Koulutusohjelmat A1 ja A Koulutusohjelmat B1 ja B2 35 Koulutusohjelman vaihtaminen Tutkintovaatimukset (uskontotieteen osalta).. 38 Elämänkatsomustiedon uskontotieteen osuus.. 46 Yleisen teologian uskontotieteen osuus Opetus Muiden laitosten opetusta Opintojaksoista ja tenttimisestä vastaavat henkilöt Humanistinen tiedekunta Teologinen tiedekunta.. 59 Apua opintoihin Henkilökunta 62 Johtoryhmä Uskontotieteilijöiden ainejärjestö Mythos TYT Teologian ylioppilaiden tiedekuntayhdistys 67 2

3 USKONTOTIEDE Uskontotieteen tutkimusalue on maailmanlaajuinen. Maapallolta ei ole tavattu ainoatakaan kulttuuria ilman merkkiä uskonnollisesta ajattelusta tai toiminnasta. Uskontotieteen tavoitteena on antaa valmiuksia tutkia uskontoja ja ymmärtää niiden merkityksiä ihmisten, kulttuurien ja yhteiskuntien elämässä. Uskontotieteessä pohditaan uskonnoksi nimitetyn ilmiön yleistä olemusta, siis mitä uskonto on. Uskontotiede on rakentunut monien erilaisten tutkimusperinteiden varaan. Tämän vuoksi siinä hyödynnetään nykyisin monenlaisia lähestymistapoja ja monien eri tieteenalojen metodeja. USKONTOTIETEILIJÄNÄ HELSINGISSÄ Uskontotieteen laitos on osa sekä humanistista että teologista tiedekuntaa ja laitoksella on opiskelijoita molemmista tiedekunnista. Perinteisesti Helsingin yliopiston uskontotieteellä on ollut kansainvälisesti vahva asema alkuperäiskansojen, etenkin saamelaisten ja pohjoisten kansojen kulttuurien ja uskontojen tutkimuksessa. Uskontotieteen laitoksen ensimmäinen ja pitkäaikaisin professori Juha Pentikäinen edustaa tätä tutkimusta. Vuonna 2003 laitos sai toisen professuurin, ja buddhalaisia munkkiyhteisöjä ja ortodoksista pyhiinvaellusta tutkinut René Gothóni nimitettiin virkaan. Myös ajankohtaiset teemat ovat nousseet uskontotieteellisen tutkimuksen kohteiksi. Tutkimuksen aiheina voivat olla esimerkiksi uudet uskonnolliset liikkeet, islam Euroopassa, uskonto ja ideologiat tai uskonnon ja politiikan välinen suhde. Myös evoluutiopsykologian, biologisten ja kulttuuristen tekijöiden vaikutus uskonnolliseen ajatteluun kiinnostavat alan tutkijoita. Uskontotiedettä pääaineena opiskelleet ovat sijoittuneet ammatillisesti mm. eri kulttuurien tuntemusta edellyttäviin tehtäviin kansainvälisissä järjestöissä tai kehitysyhteistyössä, erilaisiin tutkimustehtäviin, tiedotusvälineiden palvelukseen sekä opetusja kulttuurihallinnon virkoihin USKONTOTIETEEN LAITOKSEN STRATEGIA Monikulttuurisuus Uskontotieteen laitos on jo vuodesta 1998 alkaen tarjonnut opiskelijoille mahdollisuuden perehtyä monikulttuurisuuden tuomiin erityiskysymyksiin. Liittyminen monitieteiseen kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen maisteriohjelmaan konkretisoi ja jäsentää tätä suuntausta. Kansainvälisyys Laitos toimii aktiivisesti kansainvälisten yhteyksien ylläpitämisessä ja verkkoyliopistoissa. Laitoksen ulkomaiset tutkijavieraat ovat tärkeä osa kansainvälisten suhteiden rakentamista ja ylläpitämistä. Ulkomaiset tutkijavieraat vierailevat usein myös tutkijaseminaareissa. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Laitoksen henkilökunta ja tutkijat osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun oppiaineensa ja erikoisalojensa piirissä mm. lehtikirjoituksin sekä antamalla haastatteluja ja asiantuntijalausuntoja. Tutkimustiedon tarjoamiseen laajemmalle yleisölle laitoksen henkilökunta osallistuu aktiivisesti muun muassa laatimalla oppikirjoja sekä julkaisemalla yleistajuisia kirjoja ja artikkeleita. 3

4 USKONTOTIETEEN OPISKELU Uskontotiede on kahden tiedekunnan alainen oppiaine, joten uskontotiede pääaineenaan voi valmistua sekä humanistisesta että teologisesta tiedekunnasta. Näin ollen tutkintoja on kahdenlaisia: filosofian kandi- ja maisteri ja teologian kandi- ja maisteritutkinnot. OPISKELUOIKEUS (ei koske teologisen tiedekunnan opiskelijoita) Uskontotiede on rajoituksenalainen oppiaine. Perusopintojen (25 op) suoritusoikeus on vapaa kaikille yliopiston kirjoissa oleville tutkinto-opiskelijoille. Mikäli muut kuin uskontotieteen valintakokeissa hyväksytyt opiskelijat haluavat suorittaa uskontotieteen opintoja enemmän kuin perusopintojen verran, heidän on laajemman opiskeluoikeuden saadakseen suoritettava perusopinnot vähintään arvosanalla 3/5 (painotettu keskiarvo) ja perusteltava miksi haluaa jatkaa uskontotieteen opintoja. Opinto-oikeutta haetaan uskontotieteen amanuenssilta erillisellä laitokselta saatavalla lomakkeella. Pääaineen vaihtaminen tiedekunnan sisällä, ks. kohta Opiskeluoikeudet -> Humanistisen tiedekunnan opiskelijat. TENTTIMINEN Uskontotieteen tenttipäivät Kuulustelut suoritetaan teologisen tiedekunnan I aineryhmän tiedekuntatenteissä pe 9-13 PR sali 1 (Fabianinkatu 33) seuraavina päivinä: Syyslukukausi (ilmoittautuminen viim ) (ilmoittautuminen viim ) (ilmoittautuminen viim ) (ilmoittautuminen viim ) Kevätlukukausi (ilmoittautuminen viim. 6.1.) (ilmoittautuminen viim. 3.2.) (ilmoittautuminen viim. 3.3.) 3.4. (ilmoittautuminen viim ) (ilmoittautuminen viim. 5.5.) Kesätentit: ja HUOM! Humanistisen tiedekunnan opiskelijat suorittavat kypsyyskokeen humanistisen tiedekunnan kypsyyskoepäivinä. Täältä löydät kypsyyskoepäivät ja ilmoittautumisaikataulut: Teologisen tiedekunnan kypsyyskoepäivät löytyvät tiedekunnan opinto-oppaasta. Tenttiin ilmoittautuminen tapahtuu WebOodissa ( Ilmoittautumista varten opiskelijalla tulee olla voimassaoleva atk-verkon käyttäjätunnus ja salasana. WebOodissa ilmoittautuminen tiedekuntatentteihin alkaa 30 päivää ennen tenttiä klo 9.00 ja päättyy tenttiä edeltävän viikon tiistaina klo Ilmoittautumisen peruminen 4

5 on mahdollista WebOodissa ilmoittautumisaikana. Poikkeuksena ovat kesätentit, joihin ilmoittaudutaan noin kuukausi ennen tenttiä. Yksityiskohtaiset ohjeet WebOodi-ilmoittautumiseen löytyvät teologisen tiedekunnan Almasivuilta: Opiskelu -> kaikille yhteiset asiat -> Tenttiminen. Luentosarjat korvaavat kirjallisuutta ohjelmassa ilmoitetulla tai erikseen sovittavalla tavalla. Korvaavat luentosuoritukset arvosanoineen on mainittava ilmoittautuessa tenttiin. Kun opiskelija ilmoittautuu tenttiin, on hänen siinä ilmoitettava tentittävään kokonaisuuteen liittyvät aiemmat suoritukset ja niiden arvosanat. Tentaattori voi olla vastaanottamatta opiskelijan tentti-ilmoittautumista, mikäli tenttiin ilmoittautuminen on täytetty puutteellisesti tai opiskelija ilman osoittamaansa pätevää syytä on jättänyt saapumatta kahdella edellisellä kerralla samaa suoritusta koskevaan tenttitilaisuuteen. Tenttitulokset ovat nähtävillä laitoksen ilmoitustaululla. Tenttituloksista voi hakea palautetta tentaattorin vastaanotolta tai sähköpostitse. OPINTOJEN REKISTERÖINTI Osastosihteeri vie kaikki suoritukset rekisteriin ilman erillistä pyyntöä. Kokonaisuusmerkinnät annetaan täytettyjen kokonaisuusmerkintälomakkeiden pohjalta. Lomakkeita on saatavilla laitokselta ja Alma-sivuilta: Hum: Uskontotieteen laitos (Humanistinen tiedekunta) -> Apua opintoihin -> Lomakkeet Teol: Teologinen tiedekunta -> Opiskelu: kaikille yhteiset asiat -> Lomakkeet -> Laitoskohtaiset lomakkeet -> Uskontotieteen laitos Täytetyn lomakkeen voi palauttaa kansliaan sen aukioloaikoina tai kanslian vieressä olevaan postilaatikkoon. Opiskelijoita pyydetään tarkastamaan opintorekisteriote vähintään kerran lukukaudessa. Opiskelijoita pyydetään jättämään kokonaismerkintäpyynnöt hyvissä ajoin ennen valmistumista! ILMOITTAUTUMISET OPETUKSEEN Kaikkeen uskontotieteen opetukseen on WebOodi-ilmoittautuminen, joka alkaa 30 päivää ennen opetuksen alkua ja päättyy 7 päivää ennen opetuksen alkua. Laitoksen seminaarihuoneessa (U38 F216) järjestettävään opetukseen otetaan enintään 16 opiskelijaa ja proseminaareihin enintään 14 opiskelijaa. Syksyllä alkaviin pro gradu -seminaareihin ilmoittaudutaan huhtikuun 2009 loppuun mennessä. Pro gradu seminaariin ilmoittaudutaan erillisellä lomakkeella, joita on saatavilla laitokselta. 5

6 USKONTOTIEDE HUMANISTISESSA TIEDEKUNNASSA Uskontotieteen opinnot perehdyttävät uskontoon kulttuurisena, yhteiskunnallisena ja yksilöllisenä ilmiönä. Opinnot antavat perustiedot uskonnoista maailmanlaajuisesti sekä valmiudet ymmärtää ja selittää erilaisia uskonnollisia ilmiöitä tieteellisen tutkimuksen näkökulmasta. Opinnoissa voi erikoistua tiettyyn uskontoon, kulttuurialueeseen tai johonkin erityiseen lähestymistapaan. Uskontotieteen lähestymistavat ovat pääasiassa antropologisia, historiallisia, sosiologisia, psykologisia ja etnografisia. HUMANISTISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTORAKENNE KANDIDAATIN TUTKINTO Yliopistoissa siirryttiin alkaen kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään. Tämä tarkoittaa humanistisessa tiedekunnassa sitä, että opiskelija suorittaa ensin kolmivuotisen humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon (HuK), 180 op laajuisen alemman korkeakoulututkinnon. Alempaan korkeakoulututkintoon kuuluu kandidaatin tutkielma, jonka laajuudeksi yliopisto on määritellyt kuusi opintopistettä. Syventävien opintojen seminaariin ei voi osallistua eikä pro gradu -tutkielmaa aloittaa ennen kuin HuK-tutkinto on valmis. Opiskelija voi suorittaa syventävistä opinnoista enintään 30 opintopistettä, jos hänen HuK-tutkintonsa on kesken. Syventävien opintojen suorittamista ei suositella ennen kuin opiskelijalla on alempaan tutkintoon sisältyviä opintoja suoritettu vähintään 120 opintopistettä. Humanistisen tiedekunnan kandidaatin (HuK) tutkinnon rakenne 180 op aineopinnot yht. 45 op (sis. tutkielma ja proseminaari yht. 10 op) aineopinnot 35 op perusopinnot 25 op perusopinnot 25 op perusopinnot 25 op tiedekunnan yhteiset opinnot 25 op Pääaine yht. 70 op Sivuaineopinnot op Muut opinnot 6

7 Kandidaatintutkintoon vaaditaan seuraavat opinnot: Kandidaatin tutkinto koostuu pääaineen perus- ja aineopinnoista ja yhden tai useamman sivuaineen opinnoista, tiedekunnan yhteisistä opinnoista sekä mahdollisista vapaista opinnoista. Humanistisen tiedekunnan kandidaatin tutkintoon sisältyvien yhteisten pakollisten opintojen laajuus on 25 op. Ne koostuvat seuraavasti: 1. äidinkielen opinnot 5 op 2. toisen kotimaisen kielen opinnot 5 op 3. vieraan kielen opinnot 5 op 4. toisen vieraan kielen opinnot 3 op 5. TVT opinnot 5 op, joista 3 op on tiedekunnan yhteisesti järjestämää tvt-ajokorttia ja 2 op integroidaan opiskelijan pääaineen opintoihin 6. tiedekunnan orientoivat opinnot 2 op Pakollisena HuK-tutkintoon liittyy myös 25 op:n laajuiset perusopinnot. Perusopintojen mitoitus koskee jokaista oppiainetta ottamatta kantaa siihen, onko se tutkinnossa pääaine vai sivuaine. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnossa tulee olla vähintään kahdet perusopintojen laajuiset sivuaineopinnot (25 op + 25 op) tai yksi perus- ja aineopintojen laajuinen sivuaine (25 op + 35 op). Pääaineen aineopintojen laajuus on 45 opintopistettä. Pääaineen aineopintoihin sisältyvät proseminaari ja kandidaatintutkielma, joiden yhteenlaskettu laajuus on 10 opintopistettä. Uuden tutkintorakenteen mukaan kandidaatintutkinnosta on suoritettava kypsyysnäyte. Kandidaatintutkinnon kypsyysnäyte kirjoitetaan tenttitilaisuudessa. Kypsyysnäytteen ohjepituus on käsin kirjoitettuna noin yksi konseptiarkki (neljä sivua). Tenttivastaus on esseetyyppinen, tutkielman aihepiiriin liittyvästä aiheesta kirjoitettu, analyyttinen ja ehyt kokonaisuus, jossa opiskelija esittelee ja analysoi tutkimuksensa aineistoa, tutkimusmenetelmiä ja tuloksia. Kypsyysnäyte arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty. MAISTERIN TUTKINTO HuK tutkinnon suorittamisen jälkeen opiskelija voi siirtyä suorittamaan maisteriopintoja ilman erillistä hakua. Ylempi korkeakoulututkinto (FM) on 120 op:n laajuinen ja se tulisi suorittaa kahden vuoden kuluessa. 7

8 Humanistisen tiedekunnan maisterin (FM) tutkinnon rakenne 120 op Pro gradu 40 op Syventävät opinnot op Pääaine Sivuaine Muut opinnot Maisterin tutkintoon vaaditaan seuraavat opinnot: FM-maisterin tutkintoon kuuluu suoritettu kandidaatintutkinto. Uskontotieteen syventävien opintojen laajuus on vähintään 80 opintopistettä ja enintään 120 opintopistettä. Pääaineen syventäviin opintoihin sisältyy pro gradu, jonka laajuus on 40 opintopistettä. Sivuaineena suoritettavien syventävien opintojen laajuus on vähintään 60 opintopistettä. Sivuaineen syventävät opinnot ovat aina vähintään 20 opintopistettä pienemmät kuin pääaineena suoritettavat syventävät opinnot. Opinnot sisältävät 20 opintopisteen laajuisen tutkielman. Sivuaineena suoritettavat syventävät opinnot tuottavat saman jatkokoulutuskelpoisuuden kuin sellaiset syventävät opinnot, jotka on suoritettu pääaineena. Uuden tutkintorakenteen mukaan maisterintutkinnosta on suoritettava kypsyysnäyte. Maisterintutkinnon kypsyysnäyte voidaan suorittaa kahdella vaihtoehtoisella tavalla. 1.) Mikäli opiskelija on kandidaatin tutkinnossaan kirjoittanut kypsyysnäytteen ja osoittanut suomen tai ruotsin kielen hallinnan, kypsyysnäytteeksi hyväksytään pro gradu-tutkielmasta kirjoitettu tiivistelmä ja mahdollinen opiskelijan suullinen esitelmä. 2.) Mikäli äidinkielen (suomi/ruotsi) taitoa ei ole osoitettu kandidaatin tutkinnossa, kypsyysnäyte kirjoitetaan tenttitilaisuudessa. Tällöin kypsyysnäytteen sisältöä ja tarkastamista koskevat samat ohjeet kuin kandidaatin tutkielmasta kirjoitettavaa kypsyysnäytettä. 8

9 TYÖHARJOITTELU Humanistisen tiedekunnan kandidaatin- ja maisterintutkintoihin on mahdollista sisällyttää vapaaehtoinen työharjoittelu. Harjoittelun tavoitteena on selkiyttää opiskelijan käsitystä erilaisista työmahdollisuuksista sekä parantaa opiskelijan valmiuksia käyttää oppimaansa ammatillisissa tehtävissä. Opiskelija hankkii harjoittelupaikan pääsääntöisesti itse. Työtehtävien tulee olla akateemista koulutusta vastaavia, ja niiden tulee liittyä kiinteästi opiskelijan pääaineopintoihin. Harjoittelupaikka hyväksytetään laitoksen amanuenssilla. Yliopisto ei rahoita koko harjoitteluajan palkkaa, vaan tukee harjoittelua maksamalla harjoittelijan palkasta yhden kuukauden ja työnantaja maksaa loput. Työharjoitteluun tarkoitettua harjoittelutukea on rajoitettu määrä, ja sitä haetaan amanuenssilta. Harjoittelu muodostuu yleensä kolmen kuukauden yhtäjaksoisesta, kokopäiväisestä työskentelystä ja opiskelijalla tulee olla harjoittelupaikassaan ohjaaja. Edellytyksenä harjoittelusta myönnettäville opintopisteille on harjoitteluraportti, joka hyväksytetään harjoittelun jälkeen yliopistonlehtorilla. Lisätietoja työharjoittelusta löytyy tiedekunnan sivuilta OPETTAJAN OPINNOT Teologiset opinnot Teologiset opinnot I-IV käsittävät teologisen tiedekunnan muut kuin uskontotieteen perusopinnot (kirkkohistoria, eksegetiikka, systemaattinen teologia ja käytännöllinen teologia) ja opiskelija saa suorittaa ne valitsemassaan järjestyksessä. Islamin opinnot Opinnoista sovitaan yliopisto-opettaja Abdalla Duhin kanssa. Henkilöt, joilla ei ole opintooikeutta Helsingin yliopistossa, voivat hakea opinto-oikeutta islamin opintoihin humanistisesta tiedekunnasta. Haku humanistisen tiedekunnan erillisiin opintoihin päättyy maaliskuun loppuun mennessä. HUOM! Islamin aineenopettajan opintoja suorittavia koskevat samat teologisen tiedekunnan tenttipäivät kuin muitakin uskontotieteen opiskelijoita, katso s. 4. Pedagogiset opinnot Aineenopettajan pedagogisista opinnoista vastaa Soveltavan kasvatustieteen laitos ja haku on keväällä. Yleistä tietoa aineenopettajan koulutuksesta löytyy tiedekunnan sivuilta: Hakuaikataulusta yms. löytyy parhaiten tietoa suoraan käyttäytymistieteellisen tiedekunnan sivuilta: 9

10 USKONTOTIETEEN HUMANISTISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOVAATIMUKSET PÄÄ- JA SIVUAINEOPISKELIJAT KANDIDAATIN TUTKINTO (HuK 180 op) AINEEN PERUSOPINNOT PÄÄ- JA SIVUAINEOPISKELIJOILLE Uskontotieteen perusopinnot (25 op): UST110 Johdatus uskontotieteeseen UST120 Uskontotieteen kehitys oppiaineena UST130 Suomalainen kansanusko UST140 Uskonnot vuorovaikutuksessa 10 op 5 op 5 op 5 op YLEISET AINEOPINNOT Uskontotieteen aineopinnot (45 op): UST210 Uskontotieteen menetelmät UST220 Uskontoperinteiden monimuotoisuus UST230 Uskontotieteen lähestymistavat UST240 Uskontotieteen ajankohtaiset kysymykset ja työelämä UST250 Uskontotieteen tutkimuskohteet UST260 Proseminaari ja kandidaatintutkielma Muut opinnot: Yleis- ja kieliopinnot Sivuaineopinnot 9 op 5 op 5 op 7 op 8 op 11 op 25 op 85 op AINEOPINNOT SIVUAINEOPISKELIJOILLE Uskontotieteen aineopinnot (35 op): UST210 Uskontotieteen menetelmät UST220 Uskontoperinteiden monimuotoisuus UST230 Uskontotieteen lähestymistavat UST240 Uskontotieteen ajankohtaiset kysymykset ja työelämä UST250 Uskontotieteen tutkimuskohteet 9 op 5 op 5 op 7 op 9 op 10

11 MAISTERIN TUTKINTO (FM) YLEISET OPINNOT Uskontotieteen syventävät opinnot (100 op): UST310 Syventävät uskontotieteen menetelmät UST320 Syventävät uskontotieteen lähestymistavat UST330 Uskontotieteen tutkimusalat UST340 Erikoistumisalue UST350 Syventävät teemaopinnot UST360 Pro gradu -seminaari UST370 Pro gradu -tutkielma Muut opinnot: Vapaat opinnot 10 op 5 op 10 op 15 op 10 op 10 op 40 op 20 op SYVENTÄVÄT OPINNOT SIVUAINEOPISKELIJOILLE Uskontotieteen syventävät opinnot (80 op): UST310 Syventävät uskontotieteen menetelmät UST320 Syventävät uskontotieteen lähestymistavat UST330 Uskontotieteen tutkimusalat UST340 Erikoistumisalue UST350 Syventävät teemaopinnot UST360 Pro gradu -seminaari UST370 Sivuaineen syventävä tutkielma 10 op 5 op 10 op 15 op 10 op 10 op 20 op 11

12 UST100 USKONTOTIETEEN PERUSOPINNOT Perusopinnot suoritettuaan opiskelija tuntee uskontotieteellisen tutkimuksen ja maailman uskontoperinteiden yleispiirteet. Opiskelijalla on myös valmiudet hankkia tietoa ja ymmärtää ajankohtaisten tapahtumien uskonnollisia taustoja. Pääaineopiskelijat laativat samanaikaisesti uskontotieteen perusteet -kurssin ja tiedekunnan orientaatiokurssin kanssa ensimmäisen rajatun henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa (HOPS, 1 op) laitoksen HOPS -vastuuhenkilön ohjauksella. UST110 JOHDATUS USKONTOTIETEESEEN 10 op UST111 Uskontotieteen perusteet (4op) Opintojakson tavoitteena on uskontotieteen tutkimuskohteiden, peruskäsitteiden sekä teoreettisten lähtökohtien yleistuntemus. Kurssilla tarkastellaan uskontotieteen identiteettiä ja rajoja, uskonnon määrittelyä ja uskontotieteen kytkeytymistä aate- ja oppihistoriaan. Kurssilla perehdytään myös suomalaisen uskontotieteen vaiheisiin ja nykytutkimukseen. Kurssin tavoitteena on antaa valmiuksia soveltaa uskontotieteen näkökulmia kulttuurin ja yhteiskunnan tulkitsemiseen. Luentokurssi (28t) ja kirjallisuus: K. Hyry & J. Pentikäinen (toim.), Uskonnot maailmassa (1999 tai uudempi painos), luvut Uskontojen tutkimus historiaa, kysymyksiä, lähestymistapoja, Uskonto ihmisen ajattelussa ja kulttuurissa, Uskonnollinen kokemus ja Naisen ja miehen uskonto ; Ketola et al., Näköaloja uskontoon, muut luvut paitsi Menneisyyden malleja, Merkillistä ja merkittävää sekä Uskonto ja kognitio. Sivuaineopiskelijat voivat korvata luennot kirjalla: W. E. Paden, Interpreting the sacred: ways of viewing religion (157s.). UST112 Maailman uskontoperinteet (6op) Opintojakson tavoitteena on maailman uskontoperinteiden perustuntemus. Kurssilla perehdytään uskontojen historiaan, maantieteelliseen jakautumiseen, oppeihin ja toimintaan. Tarkastelun kohteena on myös uskontoperinteiden kytkeytyminen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Luentokurssi (28t) ja kirjallisuus: N. Smart, Uskontojen maailma (614s.) Sivuaineopiskelijat voivat korvata luennot kirjalla: Sharma, Arvind (ed.), Her voice, her faith: women speak on world religions (327s.) 12

13 UST120 USKONTOTIETEEN KEHITYS OPPIAINEENA 5 op Opintojakso perehdyttää uskontotieteen oppihistorian pääpiirteisiin, sen keskeisiin tutkijoihin, teoksiin ja ajatussuuntauksiin. Kurssilla tutustutaan myös uskontotieteen ajankohtaiseen keskusteluun. Opintojakso suoritetaan osallistumalla lukupiiriin. Lukupiiri (14t) ja tentittävä kirjallisuus: V. Anttonen, Uno Harva ja suomalainen uskontotiede (205s.), I. Strenski, Thinking about religion - an historical introduction to theories of religion (358s.). UST130 SUOMALAINEN KANSANUSKO 5 op Opintojaksossa tutustutaan esikristillisen ja varhaiskristillisen suomalaisen uskonnollisuuden kenttään arkeologisten ja folklorististen aineistojen sekä varhaisten kuvausten kautta. Tavoitteena on suomalaisen uskonnollisuuden muotoutumisen ja murrosvaiheiden yleispiirteiden tuntemus. Opintojakso suoritetaan osallistumalla opetukseen ja tekemällä kurssiin liittyvät oheistehtävät. Yhtenä kurssin tavoitteena on harjoittaa opiskelijoita kirjallisessa ilmaisussa. Oheiskirjallisuus: J. Pentikäinen, Golden King of the Forest: the lore of the northern bear, A-L. Siikala, Suomalainen samanismi, P. Purhonen, Kristinuskon saapumisesta Suomeen. UST140 USKONNOT VUOROVAIKUTUKSESSA 5 op Opintojakson tavoitteena on perehtyä ihmisen toimintaan vaikuttaviin ideologioihin ja ihmiskäsityksiin. Yhtenä kurssin tavoitteena on harjoittaa opiskelijoita kirjallisessa ilmaisussa. Opintojaksossa suoritetaan joko UST141 tai UST142. UST141 Uskonto kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa Opintojaksossa perehdytään uskontojen kohtaamiseen globalisoituvassa maailmassa ja erityisesti uskontojen ja ideologioiden kohtaamiseen Euroopassa. Suoritetaan osallistumalla opetukseen. Oheiskirjallisuus: G. Davie, Religion in Modern Europe, Sakaranaho & Jamisto (toim.), Monikulttuurisuus ja uudistuva katsomusaineiden opetus. UST142 Uskonto sosiaalisessa vuorovaikutuksessa Opintojaksossa tarkastellaan yksilön uskonnollisuuden muotoutumista ja yksilön ja sosiaalisen ympäristön suhdetta tässä prosessissa. Tavoitteena on uskonnollisuuden 13

14 sosiaaliseen rakentumiseen liittyvien piirteiden ja näitä piirteitä selittävien teorioiden tuntemus. Lukupiirin ja oheiskirjallisuuden perusteella tehdään essee. Oheiskirjallisuus: T. Hovi, Usko ja kerronta, C.D. Batson, P. Schoenrade & W. L. Ventis, Religion and the Individual. UST200 USKONTOTIETEEN AINEOPINNOT Aineopinnot suoritettuaan opiskelijalla on hyvät yleistiedot uskontotieteen tutkimuskohteista ja tutkimuksen tekemisestä sekä valmiudet soveltaa hankittua tietoa työelämässä. Uskontotieteen pääaineopiskelijoille aineopintoihin sisältyy proseminaari ja kandidaatintutkielma (yhteensä 10 op). Sivuaineopiskelijat suorittavat aineopinnot 35 op laajuisina ilman proseminaaria ja kandidaatintutkielmaa. UST210 USKONTOTIETEEN MENETELMÄT 9 op HUM Opintojaksolla perehdytään uskontotieteellisen tutkimuksen tekemiseen tutustumalla erilaisiin uskonnontutkimuksen näkökulmiin ja menetelmiin. Opintojakso koostuu luentokurssista, metodisista harjoituksista ja oheiskirjallisuudesta. Kurssilla käsitellään tutkimusprosessia ja tutkielman kirjoittamista. Menetelmäluennot ja harjoitukset (9op) Kurssilla käsitellään tutkimusprosessia ja tutkielman kirjoittamista. Luentokurssin (14t) suoritus koostuu aktiivisesta osallistumisesta luennoille sekä esseen (n. 10s.) kirjoittamisesta luentojen ja valikoidun kirjallisuuden pohjalta. Metodiset harjoitukset (14t) koostuvat ryhmätöistä, jossa ryhmät keräävät annetulla metodilla aineiston ja analysoivat sen. Ryhmätyöt käsitellään yhdessä käyden kriittistä keskustelua eri menetelmistä. Oheiskirjallisuus: Sjöblom & Utriainen (toim.), Mikä ihmeen uskonto?, J. Waardenburg, Classical approaches to the study of religion: aims, methods and theories of research, T. Sjöblom (toim.), Tutkija, tekstit ja uskonto, Pesonen & Sakaranaho & Sjöblom & Utriainen, Styles and Positions: ethnographic perspectives in comparative religion. Sivuaineopiskelijat Sivuaineopiskelijat voivat suorittaa uskontotieteen menetelmäopinnot kirjallisuuden perusteella tehtävällä esseellä (n. 25s.). Esseesuorituksesta sovitaan yliopistonlehtorin kanssa. Kirjallisuus: Sjöblom & Utriainen (toim.), Mikä ihmeen uskonto? (320s.), J. Waardenburg, Classical approaches to the study of religion: aims, methods and theories of research (332s.), O. Fingerroos, M. Opas & T. Taira (toim.), Uskonnon paikka. 14

15 UST220 USKONTOPERINTEIDEN MONIMUOTOISUUS 5 op Opintojaksossa perehdytään uskontoperinteisiin tarkastelemalla eri perinteiden kietoutumista yhteen tai yhden perinteen jakautumista eri suuntauksiin. Jakso suoritetaan osallistumalla opetukseen ja tekemällä kurssiin liittyvät oheistehtävät. Oheiskirjallisuus: P. Pratap Kumar, Religious Pluralism in the Diaspora, J. Hämeen-Anttila (toim.), Uskontojen risteyksissä (221s.)., C. Partridge (toim.), Uusien uskontojen käsikirja: uudet uskonnolliset liikkeet, lahkot ja vaihtoehtoisen henkisyyden muodot (446s.). UST230 USKONTOTIETEEN LÄHESTYMISTAVAT 5 op Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija uskontotieteen teorioihin ja käsitteisiin. Jakso suoritetaan osallistumalla opetukseen ja tekemällä kurssiin liittyvät oheistehtävät tai kirjallisuuden perusteella tehtävällä esseellä (15s.). Kirjallisuus: Pals, Seven theories of religion, M. Nye, Religion: the basics, R. Gothóni (red.), Att förstå inom humaniora. UST240 USKONTOTIETEEN AJANKOHTAISET KYSYMYKSET JA TYÖELÄMÄ op Opintojaksossa tutustutaan kirjallisuuden avulla uskontoihin ja uskonnollisuuteen liittyviin ajankohtaisiin kysymyksiin Suomessa ja maailmassa. Jaksossa käydään myös läpi uskontotieteen opintojen tarjoamia työelämävalmiuksia. Suoritetaan UST241 (4 op) ja UST242T (3 op) tai UST242H (3 op). UST241 Uskonnot modernissa maailmassa (4 op) Opintojaksossa perehdytään uskontoja koskeviin ajankohtaisiin kysymyksiin. Suoritetaan osallistumalla opetukseen ja tekemällä kurssiin liittyvät oheistehtävät tai esseenä (13-15s. valikoidun kirjallisuuden pohjalta). Kirjallisuus: S. Bruce, Religion in the modern world: from cathedrals to cults (256s.), G. Harvey, Listening People, Speaking Earth (250s.), Sakaranaho & Pesonen (toim.), Uskonto, julkisuus ja muuttuva yhteiskunta (276s.), T. Hjelm, Saatananpalvonta, media ja suomalainen yhteiskunta (250s.), H. Pesonen (toim.), Uskonnon luonto. Ihmisen ja luonnon suhde uskonnollisessa ajattelussa (280s.), M. Juergensmeyer, Terror in the mind of God: the global rise of religious violence (372s.), K. Kääriäinen, K. Niemelä & K. 15

16 Ketola, Moderni kirkkokansa (293s.), K. Kouros & S. Villa (toim.), Ihmisoikeudet ja islam (378s.), T. Hovi et al. (toim.), Uskonto ja sukupuoli (361s.). UST242T Työelämään orientoivat opinnot (3 op) Ohjattu harjoitustyö (14t). Opintojaksossa perehdytään monikulttuurisen yhteiskunnan haasteisiin. UST242H Työharjoittelu (3 op) H Yliopiston ulkopuolinen työharjoittelu. Harjoittelupaikka sovitaan amanuenssin kanssa ja harjoitteluraportti kirjoitetaan yliopistonlehtorille. Ks. tarkemmin työharjoittelusta s. 9. UST250 USKONTOTIETEEN TUTKIMUSKOHTEET 8/9 op Opintojakson tarkoituksena on perehtyminen yhteen alla olevista uskontotieteen tutkimuskohteista. Jakso suoritetaan osallistumalla opetukseen ja tekemällä kurssiin liittyvät oheistehtävät tai kirjallisuuden perusteella tehtävällä esseellä (n. 20s.). Yhtenä opintojakson tavoitteena on harjoittaa opiskelijoita kirjallisessa ilmaisussa. UST251 Esihistorialliset uskonnot ja uskonnon alkuperä Kirjallisuus: D.B. Dickson, The Dawn of Belief (259s.), H.E. Davidson, The Lost Beliefs of Northern Europe (181s.), B. Lincoln, Myth, cosmos, and society: Indo-European themes of creation and destruction (278s.), J. Pentikäinen & T. Miettinen, Pyhän merkkejä kivessä (88s.). UST252 Kirjoituksettomien kansojen uskonnot Kirjallisuus: G. Harvey (ed.), Indigenous Religions (302s.), J. Pentikäinen, Saamelaiset: pohjoisen kansojen mytologia (408s.), Å. Hultkrantz, Belief and Worship in Native North America. UST253 Varhaisten sivilisaatioiden uskonnot Kirjallisuus: J. Bottéro, Religion in Ancient Mesopotamia (260s.), P. Clark, Zoroastrianism: an introduction to an ancient faith (204s.), S.R.F. Price, Religions of the Ancient Greeks, J. North, Roman Religion, L. Martin, Hellenistic religion: an introduction (170s.), B.E. Shafer, Religion in Ancient Egypt (299s.). UST254 Historialliset uskonnot Kirjallisuus: S. Sharot, A comparative sociology of world religions (344s.), S.A. Nigosian, World Religions. A Historical Approach, third edition (444s.). Sivuaineopiskelijat suorittavat lisäksi: N. Smart, Choosing a faith (1 op). 16

17 UST260 PROSEMINAARI JA KANDIDAATINTUTKIELMA 11 op UST261P HUM Proseminaari (4op) Proseminaari valmentaa tieteelliseen kirjoittamiseen ja keskusteluun. Osanottajat laativat seminaariesitelmän, joka on pohja kandidaatintutkielmalle. Proseminaariin osallistuminen edellyttää, että uskontotieteen menetelmät -kurssi on suoritettu tai suoritetaan samanaikaisesti proseminaarin kanssa. Proseminaari on tarkoitettu uskontotieteen pääaineopiskelijoille. Proseminaari sisältää tiedekunnan yleisopintoihin kuuluvia tieto- ja viestintäteknologiaopintoja (2 op). UST262K Kandidaatin tutkielma (6op) Opintojakson tavoitteena on harjaannuttaa tiedonhakuun ja tieteelliseen kirjoittamiseen laatimalla kandidaatintutkielma. Kandidaatintutkielma on ohjattu harjoitustyö, joka voi pohjautua proseminaarityöhön. Tutkielman suositeltava pituus on n. 20 sivua. UST263 Henkilökohtainen opintosuunnitelma, aineopinnot (1 op) HOPS:n tarkoituksena on tarkastella kandidaatin tutkintoa varten suoritettuja uskontotieteen opintoja ja pohtia maisterin tutkintoon kuuluvien opintojen mahdollisia suuntautumisvaihtoehtoja. UST300 USKONTOTIETEEN SYVENTÄVÄT OPINNOT Syventävät opinnot suoritettuaan opiskelija kykenee toimimaan valitsemansa uskontotieteellisen alueen asiantuntijana ja tuottamaan tutkimusraportteja sekä tieteen että työelämän tarpeisiin. Syventävien opintojen menetelmäopintoihin ja pro gradu- seminaariin voi osallistua sitten kun perus- ja aineopinnot on suoritettu. UST310 SYVENTÄVÄT USKONTOTIETEEN MENETELMÄT 10 op Opintojaksossa perehdytään uskontotieteellisen tutkimuksen tekemiseen. Kurssilla harjoitellaan oheiskirjallisuuden avulla tieteellistä kirjoittamista ja annetaan valmiudet pro gradu -tutkielman laatimiseen. Tarkoitus on myös ohjata opiskelijaa maisterikoulutuksen valinnaisten opintojen suorittamisessa siten, että ne tukevat ja syventävät asiantuntijuutta ja antavat valmiuksia työelämää varten. Opintojakso suoritetaan osallistumalla syventäviin menetelmäluentoihin ja työelämään orientoiviin opintoihin samanaikaisesti. Suoritetaan UST311 (4 op), UST312T (5 op) tai UST312H (5 op) ja UST313 (1 op). 17

18 Opintojakson yhteydessä tehdään pääaineopiskelijoiden henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS, 1 op) tarkistus. Oheiskirjallisuus: Hirsjärvi & Remes & Sajavaara, Tutki ja kirjoita, Kaakkuri-Knuuttila (toim.), Argumentti ja kritiikki. UST311 Syventävät menetelmäluennot (4 op) Luentokurssin (14t) suoritus koostuu aktiivisesta osallistumisesta luennoille sekä esseen kirjoittamisesta luentojen ja sovittavan kirjallisuuden perusteella. Opintojaksossa perehdytään tutkimuksen tekemiseen ja pohditaan omaa paikantumista uskontotieteen kenttään tutustumalla uskontotieteen tutkimusaloihin, erikoistumisalueisiin ja teemaopintoihin. Opintojakson käytännön tavoitteena on valmentaa opiskelijaa pro gradu-tutkielman laatimiseen. UST312T Syventävät työelämään orientoivat opinnot (5 op) Metodiset harjoitukset (14t) koostuvat yksin tai pareittain tehtävästä harjoitustyöstä ja sen esittelemisestä ryhmälle. Opintojakson tarkoituksena on perehdyttää opiskelija työelämänvalmiuksiin ja ohjata häntä pohtimaan omia vaihtoehtoja työelämään suuntautumisessa. UST312H Työharjoittelu (5 op) H Yliopiston ulkopuolinen työharjoittelu. Harjoittelupaikka sovitaan amanuenssin kanssa ja harjoitteluraportti kirjoitetaan professorille. Ks. tarkemmin työharjoittelusta s. 9. UST313 Henkilökohtainen opintosuunnitelma, syventävät opinnot (1 op) Maisteriopintojen henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) laaditaan professorin ohjauksessa. UST320 SYVENTÄVÄT USKONTOTIETEEN LÄHESTYMISTAVAT op Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija uskontotieteen teorioihin ja käsitteisiin. Jakso suoritetaan osallistumalla opetukseen ja tekemällä kurssiin liittyvät oheistehtävät. Oheiskirjallisuus: E. Sharpe, Comparative Religion (341s.), R. Gothóni (ed.): How to do comparative religion?: three ways, many goals (209s.), Pyysiäinen & Ketola & Sjöblom, Uskonto ja mieli. 18

19 UST330 USKONTOTIETEEN TUTKIMUSALAT 10 op Valitaan yksi uskontotieteen tutkimusala. Opintojakso suoritetaan kirjallisuuden perusteella tehtävällä esseellä (n. 25s.). Luettelo eri aihepiireihin soveltuvasta kirjallisuudesta on saatavissa uskontotieteen laitokselta ja laitoksen kotisivuilta. uskontohistoria ja -arkeologia uskontofenomenologia uskontososiologia uskontopsykologia uskontoetnografia ja antropologia UST340 ERIKOISTUMISALUE op Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija jonkin maantieteellisen alueen uskontoihin tai yhteen uskontoperinteeseen. Valitaan yksi maantieteellinen alue ja/tai uskontoperinne. Opintojakso suoritetaan osallistumalla opetukseen tai pelkällä kirjallisuuden perusteella tehtävällä esseellä (n. 30s., kirjallisuus n sivua). Luettelo eri aihepiireihin soveltuvasta kirjallisuudesta on saatavissa uskontotieteen laitokselta ja laitoksen kotisivuilta. UST341 Maantieteelliset alueet ja uskontohistoria Jaksossa tarkastellaan uskontoja maantieteellisen jaon mukaan. Tarkastelun kohteena on uskontohistoria ja uskonnollisen kentän muovautuminen nykypäivään asti valitulla maantieteellisellä alueella. Pyrkimyksenä on hankkia hyvä asiantuntemus yhden alueen uskonnollisesta kentästä. Aasia - Etelä-Aasia - Kaakkois-Aasia - Itä-Aasia Afrikka - Pohjois- ja Länsi-Afrikka - Saharan eteläpuolinen Afrikka ja Itä-Afrikka Amerikka - Karibia ja Latinalainen Amerikka - Pohjois-Amerikka Australia ja Oseania Eurooppa - Antiikin uskonnot 19

20 - Länsi-Eurooppa - Itä-Eurooppa - Skandinavia Lähi-itä ja Keski-Aasia Pohjoiset alueet Suomi UST342 Uskontoperinteet Jaksossa tarkastellaan valittua uskontoperinnettä, sen historiaa, leviämistä, maantieteellistä jakautumista ja nykytilannetta. Pyrkimyksenä on hankkia hyvä asiantuntemus yhdestä uskontoperinteestä. Afrikkalaista alkuperää olevat uskontoperinteet - voodoo - santería - candomblé - rastafari Etelä-Aasian uskontoperinteet - hindulaisuus - buddhalaisuus - sikhiläisyys - jainalaisuus Itä-Aasian uskontoperinteet - konfutselaisuus - taolaisuus - shintolaisuus Lähi-idän uskontoperinteet - zarathustralaisuus - kristinusko - juutalaisuus - islam Uudet uskonnolliset liikkeet ja uskonnottomuus UST350 SYVENTÄVÄT TEEMAOPINNOT 10 op Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija johonkin uskontotieteen teemaalueeseen. Valitaan yksi kohdista Opintojakso suoritetaan osallistumalla opetukseen tai pelkällä kirjallisuuden perusteella tehtävällä esseellä (n. 25s). Luettelo eri aihepiireihin soveltuvasta kirjallisuudesta on saatavissa uskontotieteen laitokselta ja laitoksen kotisivuilta. Pyrkimyksenä on hankkia hyvä asiantuntemus yhdestä uskontotieteellisen tutkimuksen teemasta. UST351 Uskontotieteen peruskäsitteet myytti 20

21 rituaali magia pyhä mystiikka symbolit UST352 Yksilö, perinne ja yhteisö perinteen välittyminen ja yhteisöllinen muisti kokemus ja kognitio kieli, kommunikaatio ja retoriikka taide ja materiaalinen kulttuuri UST353 Ajankohtaiset kysymykset elämänvaiheet sukupuoli ympäristö ja luonto ihmisoikeudet ja uskonnonvapaus politiikka ja valta kulttuurienvälinen vuorovaikutus UST360 PRO GRADU -SEMINAARI op Seminaarin tavoitteena on harjaantua tieteellisessä ajattelussa, harjoitella tieteellistä kirjoittamista ja syventää omaa uskontotieteellistä asiantuntijuutta. Opintojakso koostuu neljän periodin mittaisesta seminaarista. Pro gradu-seminaariin on ennakkoilmoittautuminen. Seminaariin osallistuminen edellyttää syventäviä menetelmäopintoja. UST370 PRO GRADU -TUTKIELMA / 20 op Pro gradu on ohjattu opinnäytetyö, joka osoittaa perehtyneisyyttä tieteelliseen ajatteluun, tarvittavien tutkimusmenetelmien hallintaa, tutkielman aihepiirin tuntemusta sekä kykyä tieteelliseen viestintään. Gradun tarkoituksena on itsenäisen tiedon tuottaminen ja jäsentäminen. Työn aiheen tulee käsitellä jotain uskontotieteen teemaa tai erikoistumisaluetta. Tutkielman laajuudeksi suositellaan sivua. Tutkielman hyväksyminen edellyttää suoritettua pro gradu -seminaaria. Uskontotiedettä sivuaineena suorittavat tekevät 20 op:n laajuisen tutkielman (laajuus sivua). 21

22 USKONTOTIETEEN HUMANISTISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOVAATIMUKSET OPETTAJAN OPINNOT KANDIDAATIN TUTKINTO (HuK 180 op) AINEEN PERUSOPINNOT PÄÄ- JA SIVUAINEOPISKELIJOILLE Uskontotieteen perusopinnot (25 op): UST110 Johdatus uskontotieteeseen (UST 111 ja UST 112) UST120 Uskontotieteen kehitys oppiaineena UST130 Suomalainen kansanusko UST140 Uskonnot vuorovaikutuksessa 10 op 5 op 5 op 5 op Pienryhmäisten uskontojen opettajan perusopinnot sivuaineopiskelijoille (25 op): UST110 Johdatus uskontotieteeseen (UST 111, UST 112, UST 113) 12 op UST270 Uskonnon aineenhallinta I 13 op OPETTAJAN AINEOPINNOT Uskontotieteen aineopinnot (45 op): UST240 Uskontotieteen ajankohtaiset kysymykset ja työelämä UST254 Historialliset uskonnot UST260 Proseminaari ja kandidaatintutkielma UST270 Uskonnon aineenhallinta I UST280 Uskonnon aineenhallinta II Muut opinnot (110 op): Pedagogiset opinnot Tiedekunnan yhteiset opinnot Sivuaineopinnot (toinen opetettava aine) 7 op 3 op 11 op 12 op 12 op 25 op 25 op 60 op AINEOPINNOT SIVUAINEOPISKELIJOILLE Pienryhmäisten uskontojen opettajan aineopinnot sivuaineopiskelijoille (35 op): UST280 Uskonnon aineenhallinta II UST380 Uskonnon aineenhallinta III UST390 Uskonnon aineenhallinta IV 11 op 12 op 12 op 22

23 MAISTERIN TUTKINTO (FM) OPETTAJAN OPINNOT Uskontotieteen syventävät opinnot (85 op): UST310 Syventävät uskontotieteen menetelmät UST360 Pro gradu -seminaari UST370 Pro gradu -tutkielma UST380 Uskonnon aineenhallinta III UST390 Uskonnon aineenhallinta IV Muut opinnot (35 op): Pedagogiset opinnot 11 op 10 op 40 op 12 op 12 op 35 op SYVENTÄVÄT OPINNOT SIVUAINEOPISKELIJOILLE Pienryhmäisten uskontojen opettajan syventävät opinnot sivuaineopiskelijoille (60 op): UST310 Syventävät uskontotieteen menetelmät: UST311 (4 op)+ust313 (1 op)= 5 op UST340 Erikoistumisalue 15 op UST350 Syventävät teemaopinnot 10 op UST360 Pro gradu -seminaari 10 op UST370 Sivuaineen syventävä tutkielma 20 op UST100 USKONTOTIETEEN PERUSOPINNOT UST100BS USKONTOTIEDE, PIENRYHMÄISTEN USKONTOJEN AINEENOPETTAJALINJA, PERUSOPINNOT SIVUAINEOPISKELIJALLE Perusopinnot suoritettuaan opiskelija tuntee uskontotieteellisen tutkimuksen ja maailman uskontoperinteiden yleispiirteet. Opiskelijalla on myös valmiudet hankkia tietoa ja ymmärtää ajankohtaisten tapahtumien uskonnollisia taustoja. Pääaineopiskelijat laativat samanaikaisesti uskontotieteen perusteet -kurssin ja tiedekunnan orientoivien opintojen kanssa ensimmäisen rajatun henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa (HOPS, 1 op) laitoksen HOPS -vastuuhenkilön ohjauksella. UST110 JOHDATUS USKONTOTIETEESEEN op/12op UST111 Uskontotieteen perusteet (4op) Opintojakson tavoitteena on uskontotieteen tutkimuskohteiden, peruskäsitteiden sekä teoreettisten lähtökohtien yleistuntemus. Kurssilla tarkastellaan uskontotieteen identiteettiä ja rajoja, uskonnon määrittelyä ja uskontotieteen kytkeytymistä aate- ja oppihistoriaan. Kurssilla 23

24 perehdytään myös suomalaisen uskontotieteen vaiheisiin ja nykytutkimukseen. Kurssin tavoitteena on antaa valmiuksia soveltaa uskontotieteen näkökulmia kulttuurin ja yhteiskunnan tulkitsemiseen. Luentokurssi (28t) ja kirjallisuus: K. Hyry & J. Pentikäinen (toim.), Uskonnot maailmassa (1999 tai uudempi painos), luvut Uskontojen tutkimus historiaa, kysymyksiä, lähestymistapoja, Uskonto ihmisen ajattelussa ja kulttuurissa, Uskonnollinen kokemus ja Naisen ja miehen uskonto ; Ketola et al., Näköaloja uskontoon, muut luvut paitsi Menneisyyden malleja, Merkillistä ja merkittävää sekä Uskonto ja kognitio. Sivuaineopiskelijat voivat korvata luennot kirjalla: W. E. Paden, Interpreting the sacred: ways of viewing religion (157s.). UST112 Maailman uskontoperinteet (6op) Opintojakson tavoitteena on maailman uskontoperinteiden perustuntemus. Kurssilla perehdytään uskontojen historiaan, maantieteelliseen jakautumiseen, oppeihin ja toimintaan. Tarkastelun kohteena on myös uskontoperinteiden kytkeytyminen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Luentokurssi (28t) ja kirjallisuus: N. Smart, Uskontojen maailma. Sivuaineopiskelijat voivat korvata luennot kirjalla: Sharma, Arvind (ed.), Her voice, her faith: women speak on world religions (327s.) UST113 Perusopintojen täydentävä kirjallisuus (2op) Opintojakso on tarkoitettu vain pienryhmäisten uskontojen aineenopettajalinjan sivuaineopiskelijoille. Opintojakson tavoitteena on harjoittaa opiskelija lukemaan vieraskielistä uskontotieteellistä kirjallisuutta. Kirjallisuus: N. Smart, Choosing a faith. UST120 USKONTOTIETEEN KEHITYS OPPIAINEENA 5 op Opintojakso perehdyttää uskontotieteen oppihistorian pääpiirteisiin, sen keskeisiin tutkijoihin, teoksiin ja ajatussuuntauksiin. Kurssilla tutustutaan myös uskontotieteen ajankohtaiseen keskusteluun. Opintojakso suoritetaan osallistumalla lukupiiriin. Lukupiiri (14t) ja tentittävä kirjallisuus: V. Anttonen, Uno Harva ja suomalainen uskontotiede (205s.), I. Strenski, Thinking about religion - an historical introduction to theories of religion (358s.). 24

25 UST130 SUOMALAINEN KANSANUSKO 5 op Opintojaksossa tutustutaan esikristillisen ja varhaiskristillisen suomalaisen uskonnollisuuden kenttään arkeologisten ja folklorististen aineistojen sekä varhaisten kuvausten kautta. Tavoitteena on suomalaisen uskonnollisuuden muotoutumisen ja murrosvaiheiden yleispiirteiden tuntemus. Opintojakso suoritetaan osallistumalla opetukseen ja tekemällä kurssiin liittyvät oheistehtävät. Yhtenä kurssin tavoitteena on harjoittaa opiskelijoita kirjallisessa ilmaisussa. Oheiskirjallisuus: J. Pentikäinen, Golden King of the Forest: the lore of the northern bear, A-L. Siikala, Suomalainen samanismi, P. Purhonen, Kristinuskon saapumisesta Suomeen. UST140 USKONNOT VUOROVAIKUTUKSESSA 5 op Opintojakson tavoitteena on perehtyä ihmisen toimintaan vaikuttaviin ideologioihin ja ihmiskäsityksiin. Yhtenä kurssin tavoitteena on harjoittaa opiskelijoita kirjallisessa ilmaisussa. Opintojaksossa suoritetaan joko UST141 tai UST142. UST141 Uskonto kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa (5 op) Opintojaksossa perehdytään uskontojen kohtaamiseen globalisoituvassa maailmassa ja erityisesti uskontojen ja ideologioiden kohtaamiseen Euroopassa. Suoritetaan osallistumalla opetukseen. Oheiskirjallisuus: G. Davie, Religion in Modern Europe, Sakaranaho & Jamisto (toim.), Monikulttuurisuus ja uudistuva katsomusaineiden opetus. UST142 Uskonto sosiaalisessa vuorovaikutuksessa (5 op) Opintojaksossa tarkastellaan yksilön uskonnollisuuden muotoutumista ja yksilön ja sosiaalisen ympäristön suhdetta tässä prosessissa. Tavoitteena on uskonnollisuuden sosiaaliseen rakentumiseen liittyvien piirteiden ja näitä piirteitä selittävien teorioiden tuntemus. Lukupiirin ja oheiskirjallisuuden perusteella tehdään essee. Oheiskirjallisuus: T. Hovi, Usko ja kerronta, C.D. Batson, P. Schoenrade & W. L. Ventis, Religion and the Individual. 25

26 UST200AP USKONTOTIEDE, AINEENOPETTAJALINJA, AINEOPINNOT PÄÄAINEOPISKELIJALLE (45 op) UST200BP USKONTOTIEDE, PIENRYHMÄISTEN USKONTOJEN AINEENOPETTAJALINJA, AINEOPINNOT PÄÄAINEOPISKELIJALLE (45 op) UST200BS USKONTOTIEDE, PIENRYHMÄISTEN USKONTOJEN AINEENOPETTAJALINJA, AINEOPINNOT SIVUAINEOPISKELIJALLE (35 op) Aineopinnot suoritettuaan opiskelijalla on hyvät yleistiedot uskontotieteen tutkimuskohteista ja tutkimuksen tekemisestä sekä valmiudet soveltaa hankittua tietoa työelämässä. Uskontotieteen pääaineopiskelijoille aineopintoihin sisältyy proseminaari ja kandidaatintutkielma. Sivuaineopiskelijat suorittavat aineopinnot 35 op laajuisina ilman proseminaaria ja kandidaatintutkielmaa. Teologian opinnot sivuaineena suoritetaan teologisen tiedekunnan yleisen teologian opintoina. Lisätietoja teologisesta tiedekunnasta. Islamin aine- ja syventävien opintojen opintokokonaisuuksien tavoitteena on antaa islamin opettajaksi valmistuvalle opiskelijalle monipuolinen tuntemus islamista. Opintojaksoissa perehdytään kirjallisuuden, esseetehtävien ja lukupiirien kautta muun muassa islamin historiaan, kehitykseen, kulttuuriin ja pyhiin kirjoituksiin. Opintojaksot suoritettuaan opiskelijalla on monipuolinen näkemys islamista, opettajan pätevyyteen vaadittava islamin aineenhallinta sekä valmiudet hankkia lisää tietoa. Vastuuopettajana yliopisto-opettaja Abdalla Duh. UST240 USKONTOTIETEEN AJANKOHTAISET KYSYMYKSET JA TYÖELÄMÄ op Opintojaksossa tutustutaan kirjallisuuden avulla uskontoihin ja uskonnollisuuteen liittyviin ajankohtaisiin kysymyksiin Suomessa ja maailmassa. Jaksossa käydään myös läpi uskontotieteen opintojen tarjoamia työelämävalmiuksia. Suoritetaan UST241 (4 op) ja UST242T (3 op) tai UST242H (3 op). UST241 Uskonnot modernissa maailmassa (4 op) Opintojaksossa perehdytään uskontoja koskeviin ajankohtaisiin kysymyksiin. Suoritetaan osallistumalla opetukseen ja tekemällä kurssiin liittyvät oheistehtävät tai esseenä (13-15s. valikoidun kirjallisuuden pohjalta). Oheiskirjallisuus: S. Bruce, Religion in the modern world: from cathedrals to cults, G. Harvey, Listening People, Speaking Earth, Sakaranaho & Pesonen (toim.), Uskonto, julkisuus ja muuttuva yhteiskunta, T. Hjelm, Saatananpalvonta, media ja suomalainen yhteiskunta, H. Pesonen (toim.), Uskonnon luonto. Ihmisen ja luonnon suhde 26

27 uskonnollisessa ajattelussa, M. Juergensmeyer, Terror in the mind of God: the global rise of religious violence, K. Kääriäinen, K. Niemelä & K. Ketola, Moderni kirkkokansa, K. Kouros & S. Villa (toim.), Ihmisoikeudet ja islam, T. Hovi et al. (toim.), Uskonto ja sukupuoli. UST242T Työelämään orientoivat opinnot (3 op) Ohjattu harjoitustyö (14t). Opintojaksossa perehdytään monikulttuurisen yhteiskunnan haasteisiin. UST242H Työharjoittelu (3 op) H Yliopiston ulkopuolinen työharjoittelu. Harjoittelupaikka sovitaan amanuenssin kanssa ja harjoitteluraportti kirjoitetaan yliopistonlehtorille. Ks. tarkemmin työharjoittelusta s. 9. UST250 USKONTOTIETEEN TUTKIMUSKOHTEET 8/9 op Opintojakson tarkoituksena on perehtyminen historiallisiin uskontoihin. Uskonnonopettajiksi opiskelevat suorittavat kohdan 254 noin kymmenen sivun esseellä (3op). UST254 Historialliset uskonnot (3 op) Kirjallisuus: S. Sharot, A comparative sociology of world religions, S.A. Nigosian, World Religions. A Historical Approach, third edition. UST260 PROSEMINAARI JA KANDIDAATINTUTKIELMA 11 op UST261P HUM Proseminaari (4op) Proseminaari valmentaa tieteelliseen kirjoittamiseen ja keskusteluun. Osanottajat laativat seminaariesitelmän, joka on pohja kandidaatintutkielmalle. Proseminaari on tarkoitettu uskontotieteen pääaineopiskelijoille. Proseminaari sisältää tiedekunnan yleisopintoihin kuuluvia tieto- ja viestintäteknologiaopintoja (2 op). UST262K Kandidaatin tutkielma (6op) Opintojakson tavoitteena on harjaannuttaa tiedonhakuun ja tieteelliseen kirjoittamiseen laatimalla kandidaatintutkielma. Kandidaatintutkielma on ohjattu harjoitustyö, joka voi pohjautua proseminaarityöhön. Tutkielman suositeltava pituus on n. 20 sivua. UST263 Henkilökohtainen opintosuunnitelma, aineopinnot (1 op) HOPS:n tarkoituksena on tarkastella kandidaatin tutkintoa varten suoritettuja uskontotieteen opintoja ja pohtia maisterin tutkintoon kuuluvien opintojen mahdollisia suuntautumisvaihtoehtoja. 27

28 UST270 USKONNON AINEENHALLINTA I 12 op Aineenopettajaksi opiskeleva valitsee yhden seuraavista opiskelemansa aineenopettajalinjan mukaisesti. Teologiset opinnot I (12 op) Teologiset opinnot suoritetaan teologisen tiedekunnan tutkintovaatimusten mukaisesti. Opinnot käsittävät teologisen tiedekunnan ainelaitosten perusopinnot (4 x 12op), jotka opiskelija voi suorittaa itse valitsemassaan järjestyksessä. UST272 Islamin historia (12/13 op) Opintojaksossa käsitellään islamin kehitys ja jakautuminen eri suuntauksiin. Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on monipuolinen näkemys islamin historiasta ja erilaisista tavoista tulkita islamin historiaa. Opintojakso voidaan suorittaa luennoilla, tenttimällä tai esseenä. Kirjallisuus: Waine s, An introduction to Islam (367 s), Cook, Muhammed (125 s), Hämeen-Anttila, Islamin monimuotoisuus (256s), Trimingham, The Sufi Orders in Islam (333 s) tai Hämeen-Anttila, Jumalasta juopuneet: islamin mystiikan käsikirja (317 s), Momen, Introduction to Shi'i Islam: The History and Doctrines of Twelver Shi'ism (397 s). Pienryhmäisten uskontojen aineenopettajalinjan sivuaineopiskelijat suorittavat kokonaisuuden 13 op:n laajuisena. UST280 USKONNON AINEENHALLINTA II 12 op Aineenopettajaksi opiskeleva valitsee yhden seuraavista opiskelemansa aineenopettajalinjan mukaisesti. Teologiset opinnot II (12 op) Teologiset opinnot suoritetaan teologisen tiedekunnan tutkintovaatimusten mukaisesti. Opinnot käsittävät teologisen tiedekunnan ainelaitosten perusopinnot (4 x 12op), jotka opiskelija voi suorittaa itse valitsemassaan järjestyksessä. UST282 Islamin pyhät tekstit ja käsitteet (12/11 op) Opintojaksossa perehdytään Koraaniin ja hadith-kirjallisuuteen sekä näissä ilmenevään keskeiseen islamin sanastoon. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee Koraania, sen historian ja eri tulkintaperinteet. Lisäksi opiskelija tuntee hadith-kirjallisuutta sekä hallitsee islamin peruskäsitteet. Kirjallisuus: Watt, The formative period of Islamic thought (424 s), Hämeen-Anttila, Johdatus Koraaniin (227 s), Burton, An Introduction to Hadith (210 s), Koraani, Haditheja sopimuksen mukaan. Pienryhmäisten uskontojen aineenopettajalinjan sivuaineopiskelijat suorittavat kokonaisuuden 11 op:n laajuisena. 28