Toiseuden ymmärtäminen uskontotieteen haasteena 2. Uskontotiede..3

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO Toiseuden ymmärtäminen uskontotieteen haasteena 2 Uskontotiede..3 Uskontotieteen opiskelu 4 Opiskeluoikeus.4 Tenttiminen...4 Opintojen rekisteröinti..5 Ilmoittautumiset...5 Tutkinnot uudistuvat!...5 Uskontotiede humanistisessa tiedekunnassa...6 Tutkintovaatimukset Humanistisen tiedekunnan uusi tutkintorakenne 7 Kandidaatin tutkinto.7 Maisterin tutkinto..8 Aineenopettajan koulutus..10 Tutkintovaatimukset (uskontotieteen osalta)...11 Opintopolku (uskontotieteen pääaineopintojen osalta)..23 Uskontotiede teologisessa tiedekunnassa...25 Teologisen tiedekunnan uudet tutkintorakenteet.25 Koulutusohjelmat A1 ja A Koulutusohjelmat B1 ja B2 26 Tutkintovaatimukset (uskontotieteen osalta)..28 Opintopolku (uskontotieteen pääaineopintojen osalta)...36 Opetus Muiden laitosten opetusta..42 Uuden tutkintorakenteen mukaiset tentaattorit...43 Apua opintoihin...47 Opiskeluun liittyvää sanastoa.48 Henkilökunta...51 Uskontotieteilijöiden ainejärjestö esittäytyy!...55 Vanhan tutkintorakenteen mukaiset humanistisen tdk:n tutkintovaatimukset...57 Vanhan tutkintorakenteen mukaiset teologisen tdk:n tutkintovaatimukset...66 Vanhan tutkintorakenteen mukaiset tentaattorit

2 TOISEUDEN YMMÄRTÄMINEN USKONTOTIETEEN HAASTEENA Hyvä uskontotieteen opiskelija, Tervetuloa uskontotieteeseen. Laitos on teologisen ja humanistisen tiedekunnan yhteinen. Tämä kielii siitä, että teologit ja kulttuurien tutkijat mieltävät uskontotieteen keskeiseksi oppiaineekseen. Miten ymmärtää toista kulttuuria, toista uskontoa, toista sukupuolta eli ihmistä, jonka uskonnolliset käsitykset poikkeavat omista käsityksistämme? Näitä kysymyksiä pohditaan yhä enenevässä määrin uskontotieteessä, jonka tärkeimmäksi haasteeksi on noussut toiseuden ymmärtäminen. Toiseuden ymmärtäminen on myös yhteiskunnallisesti eräs keskeisimmistä tavoitteista nopeasti monikulttuuristuvassa Euroopassa. Lukuvuosi on haasteellinen. Laitos siirtyy opetuksessaan uuteen vuotiseen Bolognan tutkintomalliin. Kandidaatin tutkintoon saakka opetuksesta vastaavat yliopistonlehtori ja assistentti, syventävistä maisterin ja jatko opinnoista sekä esseistä professorit. Näin laitos pyrkii optimaalisesti jakamaan vastuuta neljän opettajan kesken, jotka tuntiopettajien avustamina pyrkivät suunnitellussa aikataulussa ohjaamaan opiskelijoita uuden tutkintomallin poluilla. Helsingin uskontotiede on perinteisesti keskittynyt alkuperäiskansojen, etenkin saamelaisten ja pohjoisten kansojen kulttuurien ja uskontojen kenttätutkimukseen sekä maailman suurten uskontoperinteiden tutkimiseen niin kentällä kuin tekstien pohjalta. Vuodesta 1998 laitos on kehittänyt monikulttuurisuusopintoja liittymällä mm. monitieteisen kulttuurien välisen vuorovaikutuksen maisteriohjelmaan ja vahvistamalla sekä tutkimuksessaan että opetuksessaan vähemmistökulttuureja, monikulttuurisuutta ja maahanmuuttajia koskevien kysymysten selvittämistä ja opetusta. Tämän panostuksen seurauksesta aineenopettajan koulutuksessa on nyt kaksi paikkaa uskontotieteilijöille. Uudet monikulttuurisuuden ja aineenopettajakoulutuksen maisteriohjelmat lisäävät työllistymisen mahdollisuutta tarjoamalla valmiin työuran. Laitoksen johtajana olen tyytyväisenä voinut seurata miten opiskelijamme valmistuvat nopeassa tahdissa hyvin arvolausein. Vuotuinen saldo on maisteria ja 1 2 tohtoria. Tämän erinomaisen tuloksen mahdollistaa laitoksen panostus erityisesti opiskelijoiden ohjaukseen, opetuksen kehittämiseen sekä opinnäytetöiden tutorointiin. Kolkuta vain rohkeasti vastaanottomme ovea tiistaisin. Sinua me laitoksella odotamme ja haluamme auttaa eteenpäin opiskeluasioissa. Hyvää lukukautta toivottaen René Gothóni Laitoksen johtaja 2

3 USKONTOTIEDE Uskontotieteen tutkimusalue on maailmanlaajuinen. Maapallolta ei ole tavattu ainoatakaan kulttuuria ilman merkkiä uskonnollisesta ajattelusta tai toiminnasta. Uskontotieteen tavoitteena on antaa valmiuksia tutkia uskontoja ja ymmärtää niiden merkityksiä ihmisten, kulttuurien ja yhteiskuntien elämässä. Uskontotieteessä pohditaan uskonnoksi nimitetyn ilmiön yleistä olemusta, siis mitä uskonto on. Uskontotiede on rakentunut monien erilaisten tutkimusperinteiden varaan. Tämän vuoksi siinä hyödynnetään nykyisin monenlaisia lähestymistapoja ja monien eri tieteenalojen metodeja. USKONTOTIETEILIJÄNÄ HELSINGISSÄ Uskontotieteen laitos on osa sekä humanistista että teologista tiedekuntaa ja laitoksella on opiskelijoita molemmista tiedekunnista. Perinteisesti Helsingin yliopiston uskontotieteellä on ollut kansainvälisesti vahva asema alkuperäiskansojen, etenkin saamelaisten ja pohjoisten kansojen kulttuurien ja uskontojen tutkimuksessa. Uskontotieteen laitoksen ensimmäinen ja pitkäaikaisin professori Juha Pentikäinen edustaa tätä tutkimusta. Vuonna 2003 laitos sai toisen professuurin, ja buddhalaisia munkkiyhteisöjä ja ortodoksista pyhiinvaellusta tutkinut René Gothóni nimitettiin virkaan. Myös ajankohtaiset teemat ovat nousseet uskontotieteellisen tutkimuksen kohteiksi. Tutkimuksen aiheina voivat olla esimerkiksi uudet uskonnolliset liikkeet, islam Euroopassa, uskonto ja ideologiat tai uskonnon ja politiikan välinen suhde. Myös evoluutiopsykologian, biologisten ja kulttuuristen tekijöiden vaikutus uskonnolliseen ajatteluun kiinnostavat alan tutkijoita. Uskontotiedettä pääaineena opiskelleet ovat sijoittuneet ammatillisesti mm. eri kulttuurien tuntemusta edellyttäviin tehtäviin kansainvälisissä järjestöissä tai kehitysyhteistyössä, erilaisiin tutkimustehtäviin, tiedotusvälineiden palvelukseen sekä opetus ja kulttuurihallinnon virkoihin USKONTOTIETEEN LAITOKSEN STRATEGIA Monikulttuurisuus Uskontotieteen laitos on jo vuodesta 1998 alkaen tarjonnut opiskelijoille mahdollisuuden perehtyä monikulttuurisuuden tuomiin erityiskysymyksiin. Liittyminen monitieteiseen kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen maisteriohjelmaan konkretisoi ja jäsentää tätä suuntausta. Kansainvälisyys Laitos toimii aktiivisesti kansainvälisten yhteyksien ylläpitämisessä ja verkkoyliopistoissa. Laitoksen ulkomaiset tutkijavieraat ovat tärkeä osa kansainvälisten suhteiden rakentamista ja ylläpitämistä. Ulkomaiset tutkijavieraat vierailevat usein myös tutkijaseminaareissa. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Laitoksen henkilökunta ja tutkijat osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun oppiaineensa ja erikoisalojensa piirissä mm. lehtikirjoituksin sekä antamalla haastatteluja ja asiantuntijalausuntoja. Tutkimustiedon tarjoamiseen laajemmalle yleisölle laitoksen henkilökunta osallistuu aktiivisesti muun muassa laatimalla oppikirjoja sekä julkaisemalla yleistajuisia kirjoja ja artikkeleita. 3

4 USKONTOTIETEEN OPISKELU Uskontotiede on kahden tiedekunnan alainen oppiaine, joten uskontotiede pääaineenaan voi valmistua sekä humanistisesta että teologisesta tiedekunnasta. Näin ollen tutkintoja on kahdenlaisia: filosofian kandi ja maisteri ja teologian kandi ja maisteritutkinnot. OPISKELUOIKEUS (ei koske teologisen tiedekunnan opiskelijoita) Uskontotiede on rajoituksenalainen oppiaine. Perusopintojen (25 op) suoritusoikeus on vapaa kaikille yliopiston kirjoissa oleville tutkinto opiskelijoille. Mikäli muut kuin uskontotieteen valintakokeissa hyväksytyt opiskelijat haluavat suorittaa uskontotieteen opintoja enemmän kuin perusopintojen verran, heidän on laajemman opiskeluoikeuden saadakseen suoritettava perusopinnot vähintään arvosanalla 3/5 (painotettu keskiarvo) ja perusteltava miksi haluaa jatkaa uskontotieteen opintoja. Opinto oikeutta haetaan uskontotieteen amanuenssilta erillisellä laitokselta saatavalla lomakkeella. Pääaineen vaihtaminen tiedekunnan sisällä, ks. kohta Opiskeluoikeudet > Humanistisen tiedekunnan opiskelijat TENTTIMINEN Uskontotieteen tenttipäivät Kuulustelut suoritetaan teologisen tiedekunnan I aineryhmän tiedekuntatenteissä pe 9 13 PR sali 1 (Fabianinkatu 33) seuraavina päivinä: 16.9., , , , 27.1., 24.2., 24.3., ja Kesätentit: I kesätentti to klo PR sali 1 ja PR pj HUOM! tenttiin ilmoittauduttava viimeistään klo II kesätentti to klo PR sali 1 ja PR pj HUOM! tenttiin ilmoittauduttava viimeistään klo Humanistinen tiedekunta Tentti ilmoittautumiskuoret jätetään viimeistään tenttiä edeltävän viikon torstaina uskontotieteen laitoksella olevaan tenttikuorilaatikkoon tai teologisen tiedekunnan opintotoimiston edessä olevaan tenttikuorilaatikkoon. (Aleksanterink. 7, III krs). Teologinen tiedekunta Lukuvuonna teologisessa tiedekunnassa siirrytään käyttämään WebOodia tenttiin ilmoittautumisessa. WebOodissa ilmoittautuminen tiedekuntatentteihin alkaa 30 päivää ennen tenttiä klo 9.00 ja päättyy tenttiä edeltävän viikon torstaina klo mennessä. Ilmoittautumisen peruminen on mahdollista WebOodissa ilmoittautumisaikana. Poikkeuksena ovat kesätentit, joihin ilmoittaudutaan noin kuukausi ennen tenttiä. Yksityiskohtaiset ohjeet WebOodi ilmoittautumiseen löytyy teologisen tiedekunnan kotisivuilta ( opiskelu sivuston kohdasta Opiskelun tueksi > tenttiminen. HUOM! Syyslukukauden 2005 tiedekuntatentteihin on myös mahdollista ilmoittautua perinteiseen tapaan tenttikuorella. Tentti ilmoittautumiskuoret jätetään viimeistään tenttiä edeltävän viikon torstaina uskon 4

5 totieteen laitoksella olevaan tenttikuorilaatikkoon tai teologisen tiedekunnan opintotoimiston edessä olevaan tenttikuorilaatikkoon. (Aleksanterink. 7, III krs). Luentosarjat korvaavat kirjallisuutta ohjelmassa ilmoitetulla tai erikseen sovittavalla tavalla. Korvaavat luentosuoritukset arvosanoineen on mainittava tenttikuoressa. Kun opiskelija täyttää tenttikuoren, on hänen siinä ilmoitettava tentittävään kokonaisuuteen liittyvät aiemmat suoritukset ja niiden arvosanat. Tenttikuori on täytettävä huolellisesti! Tentaattori voi olla vastaanottamatta opiskelijan tentti ilmoittautumista, mikäli tenttikuori on täytetty puutteellisesti tai opiskelija ilman osoittamaansa pätevää syytä on jättänyt saapumatta kahdella edellisellä kerralla samaa suoritusta koskevaan tenttitilaisuuteen. Tenttitulokset ovat nähtävillä laitoksen ilmoitustaululla. Tenttituloksista voi hakea palautetta tentaattorin vastaanotolta tai sähköpostitse. OPINTOJEN REKISTERÖINTI Osastosihteeri vie kaikki suoritukset rekisteriin ilman erillistä pyyntöä. Kokonaisuusmerkinnät annetaan täytettyjen kokonaisuusmerkintälomakkeiden pohjalta. Lomakkeita on saatavilla laitokselta. Täytetyn lomakkeen voi palauttaa kansliaan sen aukioloaikoina tai laitoksen tenttikuorilaatikkoon. Opiskelijoita pyydetään tarkastamaan opintorekisteriote vähintään kerran lukukaudessa. ILMOITTAUTUMISET Uskontotieteen laitoksen järjestämään opetukseen ei tarvitse ilmoittautua, ellei kurssin kohdalla toisin mainita. Syksyllä alkaviin pro gradu seminaareihin ilmoittaudutaan mennessä. Pro gradu seminaariin ilmoittaudutaan erillisellä lomakkeella, joita on saatavilla laitokselta. TUTKINNOT UUDISTUVAT! Helsingin yliopiston tutkinnot uudistuvat yliopiston siirtyessä alkaen uuteen kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään. Uudistuksen tavoitteena on yhtenäistää suomalaisten yliopistotutkintojen rakenne eurooppalaisten tutkintojen kanssa, lisätä tutkintojen laatua, edistää kansainvälistä liikkuvuutta ja kytkeä koulutusjärjestelmä aiempaa tiiviimmin työelämään. Merkittävin ero aiempaan tutkintorakenteeseen on se, että perustutkinto jakautuu kahtia. Jatkossa on ensin suoritettava alempi kandidaatintutkinto ja sen jälkeen ylempi maisterintutkinto. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikilla Helsingin yliopiston opiskelijoilla on opinto oikeus ylempään korkeakoulututkintoon saakka. Aiemmasta tutkinnosta poiketen alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen on pakollista ja maisteriopintoihin siirtyminen edellyttää kandidaatintutkinnon tekemistä. Opintopisteet (op) tulevat alkaen korvaamaan opintojen mitoituksessa opintoviikot (ov). Uudessa järjestelmässä opiskelijan oletetaan opiskelevan 1600 tuntia vuodessa, mistä kertyy opintosuorituksina 60 opintopistettä. Näin 180 opintopisteen laajuisen kandidaatintutkinnon voi tehdä kolmessa ja 120 opintopisteen maisterintutkinnon kahdessa vuodessa. Kokopäiväisesti opiskellen maisteriksi pitäisi täten valmistua viidessä vuodessa. 5

6 Arvosteluasteikko muuttuu kolmiportaisesta (1 3) kuusiportaiseksi (0 5), arvosanan 0 ollessa hylätty ja arvosanan 1 alin hyväksytty. Pro gradu arvostellaan jatkossakin perinteisillä latinankielisillä arvosanoilla. Uudessa tutkintorakenteessa otetaan käyttöön myös henkilökohtaiset opintosuunnitelmat (HOPS) ja opintojen etenemisen seuranta (Etappi). Lukuvuosi jakautuu neljään opetusperiodiin (katso sanasto, s. 48). Sekä kandidaatin että maisterin tutkintoon sisältyy työelämään orientoivia opintoja tai työelämäharjoittelua. SIIRTYMINEN UUTEEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄÄN Vuoden 2005 syksyllä ja sen jälkeen aloittavat uudet opiskelijat suorittavat tutkintonsa uutta järjestelmää seuraten. Aiemmin opintonsa aloittaneet voivat halutessaan jatkaa vanhassa järjestelmässä saakka. Sen jälkeen kahden järjestelmän siirtymävaihe päättyy. Siirtymävaiheessa opiskelija voi valita, suorittaako tutkintonsa loppuun vanhan tutkintojärjestelmän mukaan opintoviikkomitoituksella, vai siirtyykö suorittamaan opintojaan uuden järjestelmän mukaan opintopistemitoituksella. Tällöin aiemmat opinnot sisällytetään tutkintoon opintopisteinä. Ennen suoritettujen opintojen arvostelu muutetaan uuden kuusiportaisen asteikon mukaiseksi kaikille opiskelijoille (katso sanaston kohdasta opintoviikot: opintoviikkojen muunnatus opintopisteiksi, s. 49). Kaikki uuteen tutkintojärjestelmään siirtyvät ovat velvoitettuja kirjoittamaan uusimuotoisen kandidaatintutkielman. Jos opiskelija päättää pysyä vanhassa tutkintojärjestelmässä, on suositeltavaa säilyttää vanha (lukuvuoden ) opinto opas, joka sisältää vanhat tutkintorakenteet ja opintokokonaisuudet. Opiskelija voi halutessaan keskustella siirtymästään opinnoistaan riippuen humanistisen tai teologisen tiedekunnan opintoneuvojien kanssa, tai ottaa yhteyttä assistentti Elisa Heinämäkeen, joka uskontotieteen laitoksella antaa opintoneuvontaa koskien uutta tutkintorakennetta ja siirtymäsäännöksiä. Ennen opintonsa aloittaneiden on hyvä pohtia sitä, kannattaako siirtyä uuteen tutkintojärjestelmään vai opiskella edelleen vanhan järjestelmän mukaan. Jos opiskelija arvelee valmistuvansa kolmen vuoden sisällä eli ennen , siirtyminen ei ole suositeltavaa. Kaikissa muissa tapauksissa siirtyminen kannattaa. Siirtymisestä tulee tehdä kirjallinen ilmoitus tiedekuntaan. On tärkeää muistaa, että siirtyessään uuteen tutkintojärjestelmään opiskelija ei voi enää palata takaisin vanhaan järjestelmään. USKONTOTIEDE HUMANISTISESSA TIEDEKUNNASSA Tutkintovaatimukset Uskontotieteen opinnot perehdyttävät uskontoon kulttuurisena, yhteiskunnallisena ja yksilöllisenä ilmiönä. Opinnot antavat perustiedot uskonnoista maailmanlaajuisesti sekä valmiudet 6

7 ymmärtää ja selittää erilaisia uskonnollisia ilmiöitä tieteellisen tutkimuksen näkökulmasta. Opinnoissa voi erikoistua tiettyyn uskontoon, kulttuurialueeseen tai johonkin erityiseen lähestymistapaan. Uskontotieteen lähestymistavat ovat pääasiassa antropologisia, historiallisia, sosiologisia, psykologisia ja etnografisia. HUMANISTISEN TIEDEKUNNAN UUSI TUTKINTORAKENNE KANDIDAATIN TUTKINTO Yliopistoissa siirrytään alkaen kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään. Tämä tarkoittaa humanistisessa tiedekunnassa sitä, että opiskelija suorittaa ensin kolmivuotisen humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon (HuK), 180 op laajuisen alemman korkeakoulututkinnon. Alempaan korkeakoulututkintoon kuuluu kandidaatin tutkielma, jonka laajuudeksi yliopisto on määritellyt kuusi opintopistettä. Syventävien opintojen seminaariin ei voi osallistua eikä pro gradu tutkielmaa aloittaa ennen kuin HuK tutkinto on valmis. Opiskelija voi suorittaa syventävistä opinnoista enintään 30 opintopistettä, jos hänen HuK tutkintonsa on kesken. Syventävien opintojen suorittamista ei suositella ennen kuin opiskelijalla on alempaan tutkintoon sisältyviä opintoja suoritettu vähintään 120 opintopistettä. Humanistisen tiedekunnan kandidaatin (HuK) tutkinnon rakenne 180 op tutkielma ja proseminaari (yht. 10 op) aineopinnot yht. 45 op aineopinnot 35 op perusopinnot 25 op perusopinnot 25 op perusopinnot 25 op tiedekunnan yhteiset opinnot 25 op max op Pääaine yht. 70 op Sivuaineopinnot op Muut opinnot 7

8 Kandidaatintutkintoon vaaditaan seuraavat opinnot: Kandidaatin tutkinto koostuu pääaineen perus ja aineopinnoista ja yhden tai useamman sivuaineen opinnoista, tiedekunnan yhteisistä opinnoista sekä mahdollisista vapaista opinnoista. Humanistisen tiedekunnan kandidaatin tutkintoon sisältyvien yhteisten pakollisten opintojen laajuus on 25 op. Ne koostuvat seuraavasti: 1. äidinkielen opinnot 5 op 2. toisen kotimaisen kielen opinnot 5 op 3. vieraan kielen opinnot 5 op 4. toisen vieraan kielen opinnot 3 op 5. TVT opinnot 5 op, joista 3 op on tiedekunnan yhteisesti järjestämää tvt ajokorttia ja 2 op integroidaan opiskelijan pääaineen opintoihin 6. tiedekunnan orientoivat opinnot 2 op Pakollisena HuK tutkintoon liittyy myös 25 op:n laajuiset perusopinnot. Perusopintojen mitoitus koskee jokaista oppiainetta ottamatta kantaa siihen, onko se tutkinnossa pääaine vai sivuaine. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnossa tulee olla vähintään kahdet perusopintojen laajuiset sivuaineopinnot (25 op + 25 op) tai yksi perus ja aineopintojen laajuinen sivuaine (25 op + 35 op). Pääaineen aineopintojen laajuus on 45 opintopistettä. Pääaineen aineopintoihin sisältyvät proseminaari ja kandidaatintutkielma, joiden yhteenlaskettu laajuus on 10 opintopistettä. Uuden tutkintorakenteen mukaan kandidaatintutkinnosta on suoritettava kypsyysnäyte. Kandidaatintutkinnon kypsyysnäyte kirjoitetaan tenttitilaisuudessa. Kypsyysnäytteen ohjepituus on käsin kirjoitettuna noin yksi konseptiarkki (neljä sivua). Tenttivastaus on esseetyyppinen, tutkielman aihepiiriin liittyvästä aiheesta kirjoitettu, analyyttinen ja ehyt kokonaisuus, jossa opiskelija esittelee ja analysoi tutkimuksensa aineistoa, tutkimusmenetelmiä ja tuloksia. Kypsyysnäyte arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty. MAISTERIN TUTKINTO HuK tutkinnon suorittamisen jälkeen opiskelija voi siirtyä suorittamaan maisteriopintoja ilman erillistä hakua. Ylempi korkeakoulututkinto (FM) on 120 op:n laajuinen ja se tulisi suorittaa kahden vuoden kuluessa. 8

9 Humanistisen tiedekunnan maisterin (FM) tutkinnon rakenne 120 op Pro gradu 40 op Syventävät opinnot op Pääaine Sivuaine Muut opinnot Maisterin tutkintoon vaaditaan seuraavat opinnot: FM maisterin tutkintoon kuuluu suoritettu kandidaatintutkinto. Uskontotieteen syventävien opintojen laajuus on vähintään 80 opintopistettä ja enintään 120 opintopistettä. Pääaineen syventäviin opintoihin sisältyy pro gradu, jonka laajuus on 40 opintopistettä. Sivuaineena suoritettavien syventävien opintojen laajuus on vähintään 60 opintopistettä. Sivuaineen syventävät opinnot ovat aina vähintään 20 opintopistettä pienemmät kuin pääaineena suoritettavat syventävät opinnot. Opinnot sisältävät 20 opintopisteen laajuisen tutkielman. Sivuaineena suoritettavat syventävät opinnot tuottavat saman jatkokoulutuskelpoisuuden kuin sellaiset syventävät opinnot, jotka on suoritettu pääaineena. Uuden tutkintorakenteen mukaan maisterintutkinnosta on suoritettava kypsyysnäyte. Maisterintutkinnon kypsyysnäyte voidaan suorittaa kahdella vaihtoehtoisella tavalla. 1.) Mikäli opiskelija on kandidaatin tutkinnossaan kirjoittanut kypsyysnäytteen ja osoittanut suomen tai ruotsin kielen hallinnan, kypsyysnäytteeksi hyväksytään pro gradu tutkielmasta kirjoitettu tiivistelmä ja mahdollinen opiskelijan suullinen esitelmä. 2.) Mikäli äidinkielen (suomi/ruotsi) taitoa ei ole osoitettu kandidaatin tutkinnossa, kypsyysnäyte kirjoitetaan tenttitilaisuudessa. Tällöin kypsyysnäytteen sisältöä ja tarkastamista koskevat samat ohjeet kuin kandidaatin tutkielmasta kirjoitettavaa kypsyysnäytettä. HUOM! Vanhat tutkintovaatimukset löytyvät oppaan lopusta s. 57 > 9

10 Aineenopettajan koulutus Aineenopettajan tutkintoon sisältyvät opettajan pedagogiset opinnot (60 opintopistettä) suoritetaan pääsääntöisesti siten, että 25 opintopisteen laajuiset perusopinnot suoritetaan kandidaatin tutkinnon sivuaineena ja 35 opintopisteen laajuiset aineopinnot maisterin tutkinnon sivuaineena. Vanhan järjestelmän mukaan opiskelevat voivat suorittaa opettajan pedagogiset opinnot kokonaan maisterivaiheessa tai erillisinä opintoina maisterin tutkinnon jälkeen. Uskonnon aineenopettajaksi opiskelevat sisällyttävät opintoihinsa 48 op teologisia opintoja, joista puolet (24 op) sisällytetään kandidaatin tutkintoon ja puolet (24 op) maisterintutkintoon. HUOM! Uudesta tutkintorakenteesta lisää tietoa humanistisen tiedekunnan kotisivulta > OPISKELU 10

11 USKONTOTIETEEN HUMANISTISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOVAATIMUKSET KANDIDAATIN TUTKINTO (HuK 180 op) AINEEN PERUSOPINNOT PÄÄ JA SIVUAINEOPISKELIJOILLE Uskontotieteen perusopinnot (25 op): UST110 Johdatus uskontotieteeseen UST120 Uskontotieteen kehitys oppiaineena UST130 Uskontoperinteet Suomessa UST140 Uskonnot vuorovaikutuksessa 10 op 5 op 5 op 5 op YLEISET AINEOPINNOT Uskontotieteen aineopinnot (45 op): UST210 Uskontotieteen menetelmät UST220 Uskontotieteen klassikot UST230 Uskontotieteen lähestymistavat UST240 Uskontotieteen ajankohtaiset kysymykset ja työelämä UST250 Uskontotieteen tutkimuskohteet UST260 Proseminaari ja kandidaatintutkielma Muut opinnot: Yleis ja kieliopinnot Sivuaineopinnot OPETTAJAN AINEOPINNOT Uskontotieteen aineopinnot (45 op): UST240 Uskontotieteen ajankohtaiset kysymykset ja työelämä + HOPS UST254 Historialliset uskonnot Teologiset opinnot I Teologiset opinnot II UST260 Proseminaari ja kandidaatintutkielma Muut opinnot (110 op): Pedagogiset opinnot Yleis ja kieliopinnot Sivuaineopinnot (toinen opetettava aine) 10 op 5 op 5 op 7 op 8 op 10 op 25 op 85 op 8 op 3 op 12 op 12 op 10 op 25 op 25 op 60 op 11

12 AINEOPINNOT SIVUAINEOPISKELIJOILLE Uskontotieteen aineopinnot (35 op): UST210 Uskontotieteen menetelmät UST220 Uskontotieteen klassikot UST230 Uskontotieteen lähestymistavat UST240 Uskontotieteen ajankohtaiset kysymykset ja työelämä UST250 Uskontotieteen tutkimuskohteet 10 op 5 op 5 op 7 op 8 op MAISTERIN TUTKINTO (FM) YLEISET OPINNOT Uskontotieteen syventävät opinnot (100 op): UST310 Syventävät uskontotieteen menetelmät UST320 Syventävät uskontotieteen lähestymistavat UST330 Uskontotieteen tutkimusalat UST340 Erikoistumisalue UST350 Syventävät teemaopinnot UST360 Pro gradu seminaari UST370 Pro gradu tutkielma Muut opinnot: Vapaat opinnot OPETTAJAN OPINNOT Uskontotieteen syventävät opinnot (85 op): UST310 Syventävät uskontotieteen menetelmät Teologiset opinnot III Teologiset opinnot IV UST360 Pro gradu seminaari UST370 Pro gradu tutkielma Muut opinnot (35 op): Pedagogiset opinnot 10 op 5 op 10 op 15 op 10 op 10 op 40 op 20 op 11 op 12 op 12 op 10 op 40 op 35 op SYVENTÄVÄT OPINNOT SIVUAINEOPISKELIJOILLE Uskontotieteen syventävät opinnot (80 op): UST310 Syventävät uskontotieteen menetelmät UST320 Syventävät uskontotieteen lähestymistavat UST330 Uskontotieteen tutkimusalat UST340 Erikoistumisalue UST350 Syventävät teemaopinnot UST360 Pro gradu seminaari UST370 Sivuaineen syventävä tutkielma 10 op 5 op 10 op 15 op 10 op 10 op 20 op 12

13 UST100 USKONTOTIETEEN PERUSOPINNOT Perusopinnot suoritettuaan opiskelija tuntee uskontotieteellisen tutkimuksen ja maailman uskontoperinteiden yleispiirteet. Opiskelijalla on myös valmiudet hankkia tietoa ja ymmärtää ajankohtaisten tapahtumien uskonnollisia taustoja. Pääaineopiskelijat laativat samanaikaisesti uskontotieteen perusteet kurssin ja tiedekunnan orientaatiokurssin kanssa ensimmäisen rajatun henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa (HOPS, 1 op) laitoksen HOPS vastuuhenkilön ohjauksella. UST110 JOHDATUS USKONTOTIETEESEEN 10 op UST111 Uskontotieteen perusteet (4op) Opintojakson tavoitteena on uskontotieteen tutkimuskohteiden, peruskäsitteiden sekä teoreettisten lähtökohtien yleistuntemus. Kurssilla tarkastellaan uskontotieteen identiteettiä ja rajoja, uskonnon määrittelyä ja uskontotieteen kytkeytymistä aate ja oppihistoriaan. Kurssilla perehdytään myös suomalaisen uskontotieteen vaiheisiin ja nykytutkimukseen. Kurssin tavoitteena on antaa valmiuksia soveltaa uskontotieteen näkökulmia kulttuurin ja yhteiskunnan tulkitsemiseen. Luentokurssi (28t) ja kirjallisuus: K. Hyry & J. Pentikäinen (toim.), Uskonnot maailmassa, sivut 9 62 ja ; Ketola et al., Näköaloja uskontoon, sivut ja (218s.) UST112 Maailman uskontoperinteet (6op) Opintojakson tavoitteena on maailman uskontoperinteiden perustuntemus. Kurssilla perehdytään uskontojen historiaan, maantieteelliseen jakautumiseen, oppeihin ja käytäntöihin. Tarkastelun kohteena on myös uskontoperinteiden kytkeytyminen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Luentokurssi (28t) ja kirjallisuus: N. Smart, Uskontojen maailma (614s.) UST120 USKONTOTIETEEN KEHITYS OPPIAINEENA 5 op Opintojakso perehdyttää uskontotieteen oppihistorian pääpiirteisiin, sen keskeisiin tutkijoihin, teoksiin ja ajatussuuntauksiin. Kurssilla tutustutaan myös uskontotieteen ajankohtaiseen keskusteluun. Luentokurssi (14t) ja tentittävä kirjallisuus: V. Anttonen, Uno Harva ja suomalainen uskontotiede (205s.), S. Preus, Explaining religion (231s.). HUOM! Uskontotieteen klassikot kurssilla (UST220, Heinämäki, III periodi) on mahdollisuus 13

14 suorittaa myös opintojakso UST120 Uskontotieteen kehitys oppiaineena, sillä kyseisestä jaksota ei järjestetä tänä lukuvuonna erikseen opetusta. UST130 USKONTOPERINTEET SUOMESSA 5 op Opintojaksossa tutustutaan Suomen uskonnolliseen kenttään perehtymällä kansanuskoon, kristillisiin perinteisiin ja uskonnolliseen monimuotoistumiseen. Tavoitteena on perinteisten ja uusien uskonnollisten yhteisöjen ajattelun ja toiminnan yleistuntemus. Lukupiirin ja oheiskirjallisuuden perusteella tehdään essee. Yhtenä kurssin tavoitteena on harjoittaa opiskelijoita kirjallisessa ilmaisussa. Lukupiiri: (14t) ja oheiskirjallisuus: A L. Siikala, Suomalainen samanismi (359s.) ja K. Kääriäinen, K. Niemelä & K. Ketola, Moderni kirkkokansa (293s.) UST140 USKONNOT VUOROVAIKUTUKSESSA 5 op Opintojakson tavoitteena on perehtyä ihmisen toimintaan vaikuttaviin ideologioihin ja ihmiskäsityksiin. Kurssilla perehdytään uskontojen ja ideologioiden kohtaamiseen Euroopassa. Lukupiirin ja oheiskirjallisuuden perusteella tehdään essee. Yhtenä kurssin tavoitteena on harjoittaa opiskelijoita kirjallisessa ilmaisussa. Lukupiiri (14t) jonka oheiskirjallisuus: Fulton & Gee (eds.), Religion in Contemporary Europe, G. Davie (181s.), Religion in Modern Europe (218s.). UST200 USKONTOTIETEEN AINEOPINNOT Aineopinnot suoritettuaan opiskelijalla on hyvät yleistiedot uskontotieteen tutkimuskohteista ja tutkimuksen tekemisestä sekä valmiudet soveltaa hankittua tietoa työelämässä. Uskontotieteen pääaineopiskelijoille aineopintoihin sisältyy proseminaari ja kandidaatintutkielma (yhteensä 10 op). Sivuaineopiskelijat suorittavat aineopinnot 35 op laajuisina ilman proseminaaria ja kandidaatintutkielmaa. UST210 USKONTOTIETEEN MENETELMÄT 10 op Luento ja harjoituskurssit on tarkoitettu vain pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat suorittavat kokonaisuuden kirjallisuuden perusteella tehtävällä esseellä (ks. alempana). Opintojaksolla perehdytään uskontotieteellisen tutkimuksen tekemiseen. Opintojakso koostuu pääaineopiskelijoille tarkoitetuista luentokurssista, metodisista harjoituksista ja oheiskirjallisuudesta. Kurssilla käsitellään tutkimusprosessia ja tutkielman kirjoittamista. Opintojakson yhteydessä tehdään pääaineopiskelijoiden henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS, 1 op) 14

15 tarkistus kolmen ensimmäisen periodin jälkeen. Opintojakso ei ole pakollinen uskonnonopettajiksi opiskeleville. UST211 Menetelmäluennot (5op) Luentokurssin (14t) suoritus koostuu aktiivisesta osallistumisesta luennoille sekä esseen (n. 10s.) kirjoittamisesta luentojen ja valikoidun kirjallisuuden (n. 650s.) pohjalta. Luentokurssi on tarkoitettu vain pääaineopiskelijoille. Oheiskirjallisuus: Sjöblom & Utriainen (toim.), Mikä ihmeen uskonto? (320s.), Eskola & Suoranta, Johdatus laadulliseen tutkimukseen (268s.), M. Grönfors, Kvalitatiiviset kenttätyömenetelmät (233s.), R. Valli, Johdatus tilastolliseen tutkimukseen (118s.), Hirsjärvi & Hurme, Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö (213s.), C. Hine, Virtual ethnography (179s.) UST212 Menetelmäharjoitukset (4op) Metodiset harjoitukset (14t) koostuvat ryhmätöistä, jossa ryhmät keräävät annetulla metodilla aineiston ja analysoivat sen. Ryhmätyöt käsitellään yhdessä käyden kriittistä keskustelua eri menetelmistä. Harjoituskurssi on tarkoitettu vain pääaineopiskelijoille. HOPS tarkistus (1op) Opintosuunnitelman tarkistus tehdään menetelmäkurssin yhteydessä. Tarkoituksena on avustaa opiskelijaa uskontotieteen aineopintojen suoritusjärjestyksen ja sivuaineiden valinnassa siten, että nämä tukevat proseminaarityötä ja kandidaatintutkielmaa, sekä luovat opiskelijalle hyvät edellytykset maisterikoulutukseen tai työelämään siirtymiselle. Uskonnonopettajiksi opiskelevat suorittavat HOPS tarkistuksen kohdan 240 Uskontotieteen ajankohtaiset kysymykset ja työelämä yhteydessä. Sivuaineopiskelijat Sivuaineopiskelijat suorittavat uskontotieteen menetelmäopinnot kirjallisuuden perusteella tehtävällä esseellä. Esseesuorituksesta sovitaan professorin kanssa. Kirjallisuus: Sjöblom & Utriainen (toim.), Mikä ihmeen uskonto? (320s.), J. Waardenburg, Classical approaches to the study of religion: aims, methods and theories of research (332s.), O. Fingerroos, M. Opas & T. Taira (toim.), Uskonnon paikka. UST220 USKONTOTIETEEN KLASSIKOT 5 op Opintojaksossa perehdytään uskontotieteen eri tutkimusaloihin ja jonkin alan perusteokseen. Jakso suoritetaan osallistumalla lukupiiriin (14t), jonka aikana opiskelijat perehtyvät kirjallisuuteen yksin tai pareittain tehtävien esitysten avulla. Lisäksi lukupiirin ja klassikkoteoksen perusteella tehdään essee (10s.). Opintojakso ei ole pakollinen uskonnonopettajiksi opiskeleville. Kurssin tavoitteena on harjoittaa opiskelijoita suullisessa ja kirjallisessa ilmaisussa. 15

16 Lukupiiri (14t) ja oheiskirjallisuus: Pals, Seven theories of religion (294s.) ja Sharma (ed.), Methodology in religious studies (253s.) Esseekirjallisuus: yksi teos jostakin uskontotieteen tutkimusalasta: Uskontohistoria: J. Harrison, Themis W.R. Smith, Religion of the Semites W. Burkert, Homo Necans Uskontofenomenologia: M. Eliade, Pyhä ja profaani R. Otto, Idea of the holy G. van der Leeuw, Religion in essence and manifestation Uskontososiologia: E. Durkheim, Uskontoelämän alkeismuodot M. Weber, Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki van Gennep, Rites of Passage Uskontopsykologia: W. James, Uskonnollinen kokemus S. Freud, Toteemi ja tabu Uskontoantropologia: B. Malinowski, Magia, tiede ja uskonto sekä muita esseitä E.B. Tylor, Religion in Primitive Culture M. Douglas, Puhtaus ja vaara E. Westermarck, Avioliiton historia Suomalaisen uskontotieteen klassikot: U. Harva, Altain suvun uskonto C. Ganander, Mythologia Fennica L.L. Laestadius, Katkelmia lappalaisten mythologiasta M. Haavio, Väinämöinen: suomalaisten runojen keskushahmo UST230 USKONTOTIETEEN LÄHESTYMISTAVAT 5 op Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija uskontotieteen nykyaikaisiin teorioihin ja käsitteisiin. Jakso suoritetaan kirjallisuuden perusteella tehtävällä esseellä (15s.). Opintojakso ei ole pakollinen uskonnonopettajiksi opiskeleville. Kirjallisuus: B. Saler, Conceptualizing religion (292s.), M. Nye, Religion: The Basics (227s.), R. Gothóni (red.), Att förstå inom humaniora (ss. 7 23, , , yht. 106s.). 16

17 UST240 USKONTOTIETEEN AJANKOHTAISET KYSYMYKSET JA TYÖELÄMÄ /8 op Opintojaksossa tutustutaan kirjallisuuden avulla uskontoihin ja uskonnollisuuteen liittyviin ajankohtaisiin kysymyksiin Suomessa ja maailmassa. Jaksossa käydään myös läpi uskontotieteen opintojen tarjoamia työelämävalmiuksia. Jakso suoritetaan kirjallisuuden perusteella tehtävällä esseellä ja ohjattuna harjoitustyönä, joka voi olla suppea artikkeli tai kommenttipuheenvuoro. Uskonnonopettajiksi opiskeleville tehdään opintojakson yhteydessä henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS, 1 op) tarkistus. UST241 Uskonnot modernissa maailmassa (4 op) Suoritetaan esseenä (8s.). Kirjallisuus: S. Bruce, Religion in the modern world: from cathedrals to cults (256s.), G. Harvey, Listening People, Speaking Earth (250s.), Sakaranaho & Pesonen (toim.), Muslimit Suomessa (238s.), L. Stark, Peasants, pilgrims, and sacred promises: ritual and the supernatural in Orthodox Karelian folk religion (229s.). UST242 Työelämään orientoivat opinnot (3 op) Ohjattu harjoitustyö (6 t). Oheiskirjallisuus: H. Pesonen (toim.), Uskonnon luonto. Ihmisen ja luonnon suhde uskonnollisessa ajattelussa (280s.), Runzo, Martin & Sharma (eds.), Human rights and responsibilities in the world religions (352s.), M. Juergensmeyer, Terror in the mind of God: the global rise of religious violence (372s.). Tämä kohta on mahdollista suorittaa myös yliopiston ulkopuolisena työharjoitteluna tai muulla vastaavalla erikseen sovittavalla tavalla. HOPS tarkistus (1 op) Tarkoitettu niille uskonnonopettajiksi opiskeleville, jotka eivät ole suorittaneet uskontotieteen menetelmäkurssia ja sen yhteydessä tehtävää HOPS tarkistusta. UST250 USKONTOTIETEEN TUTKIMUSKOHTEET 8 op Opintojakson tarkoituksena on perehtyminen uskontotieteen eri tutkimuskohteisiin. Jakso suoritetaan valikoidun kirjallisuuden (1 2 kirjaa / kohta tai valikoidut osat kirjoista yhteensä n sivua) perusteella tehtävällä esseellä (10s.). Uskonnonopettajiksi opiskelevat suorittavat vain kohdan 254 viiden sivun esseellä. Yhtenä opintojakson tavoitteena on harjoittaa opiskelijoita kirjallisessa ilmaisussa. 17

18 UST251 Esihistorialliset uskonnot ja uskonnon alkuperä Kirjallisuus: D.B. Dickson, The Dawn of Belief (259s.), H.E. Davidson, The Lost Beliefs of Northern Europe (181s.), B. Lincoln, Myth, cosmos, and society: Indo European themes of creation and destruction (278s.), J. Pentikäinen, Pyhän merkkejä kivessä (88s.). UST252 Kirjoituksettomien kansojen uskonnot Kirjallisuus: G. Harvey (ed.), Indigenous Religions (302s.), J. Pentikäinen, Saamelaiset: pohjoisen kansojen mytologia (408s.), R. Hämäläinen (toim.), Pohjois Amerikan intiaaniuskonnot (383s.). UST253 Varhaisten sivilisaatioiden uskonnot Kirjallisuus: J. Bottéro, Religion in Ancient Mesopotamia (260s.), P. Clark, Zoroastrianism: an introduction to an ancient faith (204s.), C. Kerenyi, The Religion of the Greeks and Romans (303s.), L. Martin, Hellenistic religion: an introduction (170s.), B.E. Shafer, Religion in Ancient Egypt (299s.). UST254 Historialliset uskonnot Kirjallisuus: S. Sharot, A comparative sociology of world religions (344s.), S.A. Nigosian, World Religions. A Historical Approach, third edition (444s.). UST260 PROSEMINAARI JA KANDIDAATINTUTKIELMA 10 op UST261 Proseminaari (4op) Proseminaari valmentaa tieteelliseen kirjoittamiseen ja keskusteluun. Osanottajat laativat seminaariesitelmän, joka on pohja kandidaatintutkielmalle. Proseminaariin osallistuminen edellyttää, että uskontotieteen menetelmät kurssi tai uskonnonopettajaksi opiskelevien pedagogiset opinnot on suoritettu. Proseminaari on tarkoitettu ainoastaan uskontotieteen pääaineopiskelijoille. Proseminaarin yhteydessä opiskelijat suorittavat tiedekunnan yleisopintoihin kuuluvia tietoja viestintäteknologiaopintoja 2 op. UST262 Kandidaatin tutkielma (6op) Opintojakson tavoitteena on harjaannuttaa tiedonhakuun ja tieteelliseen kirjoittamiseen laatimalla kandidaatintutkielma. Kandidaatintutkielma on ohjattu harjoitustyö, jonka aihe liittyy johonkin uskontotieteelliseen erikoistumisalueeseen. Tutkielman suositeltava pituus on sivua (pistekoko 12 ja riviväli 1,5). Kandidaatin tutkinnon sivuaineet 85 op Sivuaineina on suoritettava vähintään kaksi kokonaisuutta (perus ja aineopinnot yhdestä aineesta tai kahdet perusopinnot). 18

19 UST300 USKONTOTIETEEN SYVENTÄVÄT OPINNOT Syventävät opinnot suoritettuaan opiskelija kykenee toimimaan valitsemansa uskontotieteellisen alueen asiantuntijana ja tuottamaan tutkimusraportteja sekä tieteen että työelämän tarpeisiin. Syventävien opintojen menetelmäopintoja ja pro gradu seminaaria ei voi suorittaa ennen kuin kandidaatin tutkinto on valmis. UST310 SYVENTÄVÄT USKONTOTIETEEN MENETELMÄT 10 / 11 op Opintojaksossa perehdytään uskontotieteellisen tutkimuksen tekemiseen ja teorianmuodostukseen. Kurssilla harjoitellaan oheiskirjallisuuden avulla tieteellistä kirjoittamista ja annetaan valmiudet pro gradu tutkielman laatimiseen. Tarkoitus on myös ohjata opiskelijaa maisterikoulutuksen valinnaisten opintojen suorittamisessa siten, että ne tukevat ja syventävät asiantuntijuutta ja antavat valmiuksia työelämää varten. Edellytyksenä tämän opintojakson suorittamiselle on valmis kandidaatin tutkinto. Opintojakson yhteydessä tehdään pääaineopiskelijoiden henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS, 1 op) tarkistus. Opettajaksi opiskelevat suorittavat lisäksi 1 op portfoliotyön. Oheiskirjallisuus: Hirsjärvi & Remes & Sajavaara, Tutki ja kirjoita, Kaakkuri Knuuttila (toim.), Argumentti ja kritiikki. UST311 Syventävät menetelmäluennot (4 op) Luentokurssin (14t) suoritus koostuu aktiivisesta osallistumisesta luennoille sekä esseen kirjoittamisesta luentojen ja sovittavan kirjallisuuden perusteella. Kirjallisuus liittyy uskontotieteen tutkimusaloihin tai teemaopintoihin. Tarkoituksena on samalla suunnitella tutkimusalan, erikoistumisalueen ja teemaopintojen valintaa ja valmentaa opiskelijaa seminaarityön aloittamiseen. UST312 Syventävät työelämään orientoivat opinnot (5 op) Metodiset harjoitukset (14t) koostuvat yksin tai pareittain tehtävästä harjoitustyöstä ja sen esittelemisestä ryhmälle. Harjoitustyön avulla kehitetään työelämävalmiuksia, käydään läpi erilaisia työelämään siirtymisen vaihtoehtoja ja oman osaamisen esitystapoja (cv, portfolio yms.). Tämä jakso on mahdollista suorittaa myös yliopiston ulkopuolisena työharjoitteluna. Uskonnonopettajiksi opiskelevat laativat lisäksi portfoliotyön (kohta 313), jonka tarkoituksena on integroida pedagogisia opintoja uskontotieteen syventäviin opintoihin. UST313 Uskonnonopettajan portfolio (1 op) Portfoliotyön tarkoituksena on laatia kuvaus omasta osaamisesta kokoamalla parhaat näytteet omista kirjoituksista ja muista suorituksista, mukaan luettuna pedagogisista opinnoista saatu kokemus. Tavoitteena on, että opiskelija jatkaa portfolionsa täydentämistä koko opintopol 19

20 kunsa ajan ja työelämään siirryttyään. Portfoliotyö on pakollinen vain uskonnonopettajiksi opiskeleville. Maisteriopintojen HOPS (1 op) Maisteriopintojen henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) laaditaan professorin ohjauksessa. UST320 SYVENTÄVÄT USKONTOTIETEEN LÄHESTYMISTAVAT op Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija uskontotieteen teorioihin ja käsitteisiin. Jakso suoritetaan osallistumalla lukupiiriin (14t), jonka aikana opiskelijat perehtyvät kirjallisuuteen yksin tai pareittain tehtävien esitysten avulla. Opintojakso ei ole pakollinen uskonnonopettajiksi opiskeleville. Lukupiiri (14t) ja kirjallisuus: E. Sharpe, Comparative Religion (341s.), W. Braun & T. McCutcheon, Guide to the study of Religion (560s.). UST330 USKONTOTIETEEN TUTKIMUSALAT 10 op Valitaan yksi uskontotieteen tutkimusala. Opintojakso suoritetaan kirjallisuuden (n sivua) perusteella tehtävällä esseellä (15s.). Luettelo eri aihepiireihin soveltuvasta kirjallisuudesta on saatavissa uskontotieteen laitokselta. Opintojakso ei ole pakollinen uskonnonopettajiksi opiskeleville. uskontohistoria uskontofenomenologia uskontososiologia uskontopsykologia uskontoantropologia uskontomaantiede UST340 ERIKOISTUMISALUE op Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija jonkin maantieteellisen alueen uskontoihin tai yhteen uskontoperinteeseen. Valitaan yksi maantieteellinen alue ja/tai uskontoperinne. Teoreettisena viitekehyksenä on suositeltavaa olla kohdassa 330 valittu uskontotieteen tutkimusala. Opintojakso suoritetaan kirjallisuuden perusteella tehtävällä esseellä (15s., kirjal 20

21 lisuus n sivua). Luettelo eri aihepiireihin soveltuvasta kirjallisuudesta on saatavissa uskontotieteen laitokselta. Opintojakso ei ole pakollinen uskonnonopettajiksi opiskeleville. UST341 Maantieteelliset alueet ja uskontohistoria Jaksossa tarkastellaan uskontoja maantieteellisen jaon mukaan. Tarkastelun kohteena on uskontohistoria ja uskonnollisen kentän muovautuminen nykypäivään asti valitulla maantieteellisellä alueella. Pyrkimyksenä on hankkia hyvä asiantuntemus yhden alueen uskonnollisesta kentästä. Aasia Etelä Aasia Kaakkois Aasia Itä Aasia Afrikka Pohjois ja Länsi Afrikka Saharan eteläpuolinen Afrikka ja Itä Afrikka Amerikka Karibia ja Latinalainen Amerikka Pohjois Amerikka Australia ja Oseania Eurooppa Antiikin uskonnot Länsi Eurooppa Itä Eurooppa Skandinavia Lähi itä ja Keski Aasia Pohjoiset alueet Suomi UST342 Uskontoperinteet Jaksossa tarkastellaan valittua uskontoperinnettä, sen historiaa, leviämistä, maantieteellistä jakautumista ja nykytilannetta. Pyrkimyksenä on hankkia hyvä asiantuntemus yhdestä uskontoperinteestä. Afrikkalaista alkuperää olevat uskontoperinteet voodoo santería candomblé rastafari Etelä Aasian uskontoperinteet hindulaisuus buddhalaisuus 21

22 sikhiläisyys jainalaisuus Itä Aasian uskontoperinteet konfutselaisuus taolaisuus shintolaisuus Lähi idän uskontoperinteet zarathustralaisuus kristinusko juutalaisuus islam Uudet uskonnolliset liikkeet ja uskonnottomuus UST350 SYVENTÄVÄT TEEMAOPINNOT 10 op Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija johonkin uskontotieteen teemaalueeseen. Valitaan yksi syventävä tutkimuskohde kohdista Opintojakso suoritetaan kirjallisuuden perusteella tehtävällä esseellä (15s., kirjallisuus n sivua). Luettelo eri aihepiireihin soveltuvasta kirjallisuudesta on saatavissa uskontotieteen laitokselta. Pyrkimyksenä on hankkia hyvä asiantuntemus yhdestä uskontotieteellisen tutkimuksen teemasta. Opintojakso ei ole pakollinen uskonnonopettajiksi opiskeleville. UST351 Uskontotieteen peruskäsitteet myytti rituaali magia pyhä mystiikka symbolit UST352 Yksilö, perinne ja yhteisö perinteen välittyminen ja yhteisöllinen muisti kokemus ja kognitio kieli, kommunikaatio ja retoriikka taide ja materiaalinen kulttuuri UST353 Ajankohtaiset kysymykset elämänvaiheet sukupuoli ympäristö ja luonto ihmisoikeudet ja uskonnonvapaus politiikka ja valta kulttuurienvälinen vuorovaikutus 22

23 UST360 PRO GRADU SEMINAARI op Seminaarin tavoitteena on harjaantuminen tieteelliseen ajatteluun ja perehtyminen tutkimustyöhön sekä oman uskontotieteellisen asiantuntijuuden syventäminen. Opintojakso koostuu neljän periodin mittaisesta seminaarista. Kevään 2006 pro gradu seminaariin ilmoittautuminen tapahtuu huhtikuun viimeisenä perjantaina Seminaariin osallistuminen edellyttää pääaineopiskelijoilta kandidaatin tutkintoa ja syventäviä menetelmäopintoja. Sivuaineopiskelijoilta edellytetään pääaineen syventävien menetelmäopintojen suoritusta. UST370 PRO GRADU TUTKIELMA 40 / 20 op Pro gradu on ohjattu harjoitustyö, jonka tehtävänä on harjaannuttaa opiskelija tieteelliseen kirjoittamiseen. Työ kirjoitetaan opiskelijan valitsemasta erikoistumisalueesta. Tutkielman laajuudeksi suositellaan sivua. Tutkielman hyväksyminen edellyttää suoritettua tutkielmaseminaaria. Sivuaineen syventävinä opintoina uskontotiedettä suorittavat tekevät 20 op laajuisen sivuaineen syventävän tutkielman (laajuus sivua). OPINTOPOLKU SUOSITUS USKONTOTIETEEN PÄÄAINEOPINTOJEN SUORITUSJÄRJESTYKSEKSI HUMANISTINEN TIEDEKUNTA 1. LUKUVUOSI PERIODI I PERIODI II PERIODI III PERIODI IV UST111 Uskontotieteen perusteet luentokurssi ja kirjallisuus HOPS UST140 Uskontotieteen ajankohtainen keskustelu opintopiiri ja kirjallisuus* HUOM! vain ensimmäisen vuoden humanistiopiskelijoille! UST112 Maailman uskontoperinteet luentokurssi ja kirjallisuus UST130 Uskontoperinteet Suomessa lukupiiri ja essee UST120 Uskontotieteen kehitys oppiaineena luentokurssi ja kirjallisuus UST211 Menetelmäluennot ja essee UST212 Menetelmäharjoitukset HOPS tarkistus UST140 Uskonnot vuorovaikutuksessa luentokurssi ja essee * On suositeltavaa, että uudet opiskelijat suorittaisivat myös periodissa IV olevan UST140 Uskonnot vuorovaikutuksessa luentokurssin. 23

24 2. LUKUVUOSI PERIODI I PERIODI II PERIODI III PERIODI IV UST242 Työelämään orientoiva harjoitustyö UST241 Uskonnot modernissa maailmassa essee HOPS tarkistus 3. LUKUVUOSI UST230 Uskontotieteen lähestymistavat essee UST220 Uskontotieteen klassikot lukupiiri ja essee UST250 Uskontotieteen tutkimuskohteet essee UST250 Uskontotieteen tutkimuskohteet kirjallisuus ja essee PERIODI I PERIODI II PERIODI III PERIODI IV UST261 Uskontotieteen proseminaari I alkaa TVT opintoja (2 op) UST261 Uskontotieteen proseminaari I ja kandidaatintutkielma (jatkoa periodista I) UST262 Kandidaatin tutkielma UST261 Uskontotieteen proseminaari II alkaa UST261 Uskontotieteen proseminaari II ja kandidaatintutkielma (jatkoa periodista II) UST262 Kandidaatin tutkielma UST261 Uskontotieteen proseminaari III alkaa UST261 Uskontotieteen proseminaari III ja kandidaatintutkielma (jatkoa periodista III) UST262 Kandidaatin tutkielma Proseminaareja järjestetään kolme. Ensimmäinen järjestetään periodien I ja II aikana, toinen periodien II ja III aikana ja kolmas periodien III ja IV aikana. 4. LUKUVUOSI PERIODI I PERIODI II PERIODI III PERIODI IV UST311 Syventävät menetelmäluennot ja UST312 Syventävät työelämään orientoivat opinnot (suoritetaan yhtä aikaa) HOPS tarkistus UST330 Uskontotieteen tutkimusalat essee UST320 Syventävät uskontotieteen lähestymistavat lukupiiri ja kirjallisuus UST330 Uskontotieteen tutkimusalat essee (UST330 Uskontotieteen tutkimusalat essee) UST340 Uskontotieteen erikoistumisalue essee 5. LUKUVUOSI PERIODI I PERIODI II PERIODI III PERIODI IV 24

25 UST340 Uskontotieteen erikoistumisalue essee UST360 Pro graduseminaari UST370 Pro gradututkielma UST350 Syventävät teemaopinnot UST360 Pro graduseminaari UST370 Pro gradututkielma UST360 Pro gradu seminaari UST370 Pro gradu tutkielma UST360 Pro graduseminaari UST370 Pro gradututkielma USKONTOTIEDE TEOLOGISESSA TIEDEKUNNASSA Teologisessa tiedekunnassa opiskelevien opintojen rakenne riippuu siitä millä koulutuslinjalla opiskelija on (A, B1, B2). Näin ollen uskontotieteen pakollisten opintojen määrä ja opintojen laatu vaihtelee opiskelijakohtaisesti. Alla on esitelty eri koulutusohjelmat ja niiden tutkintovaatimukset. TEOLOGISEN TDK:N UUDET TUTKINTORAKENTEET KIRKKOJEN JA YHTEISKUNNAN TEOLOGISTEN TEHTÄVIEN KOULUTUSOHJELMA A Tavoitteet Tiedekuntaneuvoston vahvistamien pysyväismääräysten mukaan koulutusohjelman tavoitteena on antaa valmius toimia teologista asiantuntemusta vaativissa tehtävissä, uskonnollisten yhteisöjen, etenkin evankelis luterilaisen kirkon palveluksessa, sekä erilaisissa yhteiskunnallisissa tehtävissä, kuten sairaalalaitoksen, puolustusvoimien tai vankiloiden palveluksessa taikka kehitysyhteistyössä. Koulutuslinjan tavoitteena on antaa kirkkojärjestyksen 5 luvun 2 :n tarkoittamat tiedot ja taidot pappissivistykseen kuuluvissa oppiaineissa sekä antaa valmius tieteelliseen jatkokoulutukseen jollakin tiedekunnassa edustettuna olevalla tieteenalalla. A1 linja (sisältää evankelis luterilaisen papin/lehtorin virkaan edellyttämät opinnot) TM 120 op TK 180 Pääaineen syventävät opinnot: metodi & muut syventävät opinnot 20 op, seminaari 10 op, pro gradu 40 op Soveltavat opinnot Vapaavalintaiset: syventäviä, aine tai sivuaineopintoja Soveltavat opinnot 80 op 15 op 25 op 5 op 25

26 Vapaavalintaiset: Sivuaine, aine, soveltavia** tai muita* opintoja Aineopintoja: sisältää kand.semin. 3 op + TVT 1 op + tutkielman 6 op Perusopinnot Klassiset kielet Yleis ja kieliopinnot: etiikka 3 op, filosofia 4 op, TVT 3 op, HOPS 3 op, II kotimainen kieli 4 op, vieras kieli 3 op, äidinkieli 5 op 10 op 30 op 60 op 30 op 25 op A2 linja (yleinen linja, ei muodollista ammatillista pätevyyttä) TM 120 op TK 180 op Pääaineen syventävät opinnot: metodi & muut syventävät opinnot 20 op, seminaari 10 op, pro gradu 40 op Soveltavat opinnot Vapaavalintaiset: syventäviä, aine tai sivuaineopintoja Soveltavat opinnot Vapaavalintaiset: Sivuaine, aine, soveltavia** tai muita* opintoja Aineopintoja: sisältää kand.semin. 3 op + TVT 1 op + tutkielman 6 op Perusopinnot Klassiset kielet Yleis ja kieliopinnot: etiikka 3 op, filosofia 4 op, TVT 3 op, HOPS 3 op, II kotimainen kieli 4 op, vieras kieli 3 op, äidinkieli 5 op 70 op 15 op 35 op 5 op 50 op 30 op 60 op 10 op 25 op * Muita opintoja korkeintaan 5 op. ** Vapaavalintaisia soveltavia opintoja korkeintaan 15 op koko maisterin tutkinnossa. KOULUN USKONNONOPETTAJAN KOULUTUSOHJELMA B HUOM! Kaikki teologisen tiedekunnan opiskelijat valitaan ensin A koulutusohjelmaan. Opettajankoulutusohjelmaan opiskelija voi siirtyä ainoastaan soveltuvuuskokeen kautta. ks. Teologisen tiedekunnan opinto oppaasta hakuohjeet. Tutkintorakenteet: yhden opetettavan aineen linja (B1) kahden opetettavan aineen linja (B2) 26

27 Tavoitteet Tiedekuntaneuvoston vahvistamien pysyväismääräysten mukaan koulutusohjelman tavoitteena on antaa valmius itsenäiseen toimintaan opettajana ja kasvattajana peruskoulussa, lukiossa ja muissa oppilaitoksissa. Koulutuslinjan tavoitteena on antaa opiskelijalle kasvatus ja opetusprosessia koskevien tieteellisten teorioiden ja niiden käytännöllisten sovellutusten alalta sellaiset tiedot ja taidot, että hän kykenee opettajana toimiessaan edistämään ihmisen persoonallisuuden kehitystä ja koulukasvatukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista sekä antaa valmius tieteelliseen jatkokoulutukseen jollakin tiedekunnassa edustettuna olevalla tieteenalalla. B1 linja (yhden aineen opettaja) TM 120 op TK 180 op Pääaineen syventävät opinnot: metodi & muut syventävät opinnot 30 op, seminaari 10 op, pro gradu 40 op Opettajan pedagogiset opinnot Vapaavalintaiset: syventäviä, aine tai sivuaineopintoja Opettajan pedagogiset opinnot Vapaavalintaiset: Sivuaine, aine, soveltavia** opintoja tai klassisia kieliä Aineopintoja: sisältää kand.semin. 3 op + TVT 1 op + tutkielman 6 op Perusopinnot Klassiset kielet Yleis ja kieliopinnot: etiikka 3 op, filosofia 4 op, TVT 3 op, HOPS 3 op, II kotimainen kieli 4 op, vieras kieli 3 op, äidinkieli 5 op 80 op 35 op 5 op 25 op 25 op 35 op 60 op 10 op 25 op B2 linja (kahden aineen opettaja) TM 120 op TK 180 Pääaineen Toinen opetettava syventävät aine opinnot: metodi & muut syventävät opinnot 20 op, seminaari sisältää 10 kand.semin. op, pro gradu 3 op 40 + op TVT 1 op Aineopintoja: + tutkielman 6 op Opettajan Perusopinnot pedagogiset opinnot Toinen Klassiset opetettava kielet aine Yleis ja kieliopinnot: etiikka 3 op, filosofia 4 op, TVT 3 op, Opettajan HOPS 3 op, pedagogiset II kotimainen opinnot kieli 4 op, vieras kieli 3 op, äidinkieli 5 op op 15 op op op 25 op 25 op 27

28 HUOM! B2 linja ei sisällä vapaasti valittavia opintoja. Koulutusohjelman vaihtaminen Jos opiskelija haluaa vaihtaa koulutusohjelmaa tai linjaa, hänen tulee menetellä seuraavasti: Koulun uskonnonopettajan tehtäviin valmistavaan koulutusohjelmaan (B) valitun opiskelijan tulee ilmoittaa kirjallisesti teologisen tiedekunnan hallintopalveluihin ja opettajankoulutuslaitokseen, jos hän haluaa siirtyä kirkkojen ja yhteiskunnan teologisiin tehtäviin valmistavaan koulutusohjelmaan (A). B koulutusohjelmaan voidaan koulutusohjelmaa vaihtava hyväksyä vain siinä tapauksessa, että koulutuspaikkoja on vapaana ja opiskelija saa soveltuvuuskokeesta hyväksyttävän pistemäärän. B2 linjalle hyväksytyn opiskelijan tulee ilmoittaa kirjallisesti opintoasiainpäällikölle, jos hän haluaa siirtyä takaisin B1 linjan opiskelijaksi. Huom! Vanhat tutkintovaatimukset s. 66 > USKONTOTIETEEN TEOLOGISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOVAATIMUKSET KANDIDAATIN TUTKINTO (TK) Uskontotieteen perusopinnot (12 op) UST110 Johdatus uskontotieteeseen + kirjallisuus USKONTOTIETEEN AINEOPINNOT PÄÄAINEENA A1 Koulutusohjelma kirkkojen ja yhteiskunnan teologisiin tehtäviin (40 op) UST210 Uskontotieteen menetelmät UST230 Uskontotieteen lähestymistavat UST240 Uskontotieteen ajankohtaiset kysymykset ja työelämä UST250 Uskontotieteen tutkimuskohteet UST260 Proseminaari ja kandidaatintutkielma A2 Koulutusohjelma yhteiskunnan teologisiin tehtäviin (30 op) UST210 Uskontotieteen menetelmät UST240 Uskontotieteen ajankohtaiset kysymykset ja työelämä UST254 Historialliset uskonnot 12 op 10 op 5 op 7 op 8 op 10 op 10 op 7 op 3 op 28

29 UST260 Proseminaari ja kandidaatintutkielma B1 Uskonnonopettajan koulutusohjelma (35 op) UST210 Uskontotieteen menetelmät UST240 Uskontotieteen ajankohtaiset kysymykset ja työelämä UST250 Uskontotieteen tutkimuskohteet UST260 Proseminaari ja kandidaatintutkielma B2 Uskonnonopettajan koulutusohjelma, kaksi opetettavaa ainetta (15 op) UST241 Uskonnot modernissa maailmassa UST260 Proseminaari ja kandidaatintutkielma 10 op 10 op 7 op 8 op 10 op 5 op 10 op USKONTOTIETEEN AINEOPINNOT SIVUAINEENA (20 op) Substanssipainotteinen linja UST230 Uskontotieteen lähestymistavat UST240 Uskontotieteen ajankohtaiset kysymykset ja työelämä UST250 Uskontotieteen tutkimuskohteet Tutkimus ja menetelmäpainotteinen linja (uskontotieteen proseminaari) UST210 Uskontotieteen menetelmät UST260 Proseminaari ja kandidaatintutkielma 5 op 7 op 8 op 10 op 10 op MAISTERIN TUTKINTO (TM) Uskontotieteen syventävät opinnot (80 op / 70 op) UST310 Syventävät uskontotieteen menetelmät UST330 Uskontotieteen tutkimusalat (ei A2 tai B2 koulutusohjelmassa) UST350 Syventävät teemaopinnot UST360 Pro gradu seminaari UST370 Pro gradu tutkielma 10 op 10 op 10 op 10 op 40 op UST100 USKONTOTIETEEN PERUSOPINNOT Perusopinnot suoritettuaan opiskelija tuntee uskontotieteellisen tutkimuksen ja maailman uskontoperinteiden yleispiirteet. Opiskelijalla on myös valmiudet hankkia tietoa ja ymmärtää ajankohtaisten tapahtumien uskonnollisia taustoja. 29

30 UST110 JOHDATUS USKONTOTIETEESEEN 12 op UST111 Uskontotieteen perusteet (4op) Opintojakson tavoitteena on uskontotieteen tutkimuskohteiden, peruskäsitteiden sekä teoreettisten lähtökohtien yleistuntemus. Kurssilla tarkastellaan uskontotieteen identiteettiä ja rajoja, uskonnon määrittelyä ja uskontotieteen kytkeytymistä aate ja oppihistoriaan. Kurssilla perehdytään myös suomalaisen uskontotieteen vaiheisiin ja nykytutkimukseen. Kurssin tavoitteena on antaa valmiuksia soveltaa uskontotieteen näkökulmia kulttuurin ja yhteiskunnan tulkitsemiseen. Luentokurssi (28t) ja kirjallisuus: K. Hyry & J. Pentikäinen (toim.), Uskonnot maailmassa, sivut 9 62 ja ; Ketola et al., Näköaloja uskontoon, sivut ja (218s.) Opintojakson yhteydessä suoritetaan HOPS (1 op). UST112 Maailman uskontoperinteet (6op) Opintojakson tavoitteena on maailman uskontoperinteiden perustuntemus. Kurssilla perehdytään uskontojen historiaan, maantieteelliseen jakautumiseen, oppeihin ja käytäntöihin. Tarkastelun kohteena on myös uskontoperinteiden kytkeytyminen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Luentokurssi (28t) ja kirjallisuus: N. Smart, Uskontojen maailma (614s.) UST113 Perusopintojen täydentävä kirjallisuus (2op) Opintojakson tavoitteena on harjoittaa opiskelija lukemaan vieraskielistä uskontotieteellistä kirjallisuutta. Kirjallisuus: N. Smart, Choosing a faith (115 s.) Perusopintojen täydentävä kirjallisuus tentitään opintojakson UST112 Maailman uskontoperinteet tentin yhteydessä. UST200 USKONTOTIETEEN AINEOPINNOT Aineopinnot suoritettuaan opiskelijalla on hyvät yleistiedot uskontotieteen tutkimuskohteista ja tutkimuksen tekemisestä sekä valmiudet soveltaa hankittua tietoa työelämässä. Uskontotieteen pääaineopiskelijoille aineopintoihin sisältyy proseminaari ja kandidaatintutkielma (yhteensä 10 op). Sivuaineopiskelijat suorittavat aineopinnot 20 op laajuisina joko substanssipainotteisella linjalla ilman proseminaaria ja kandidaatintutkielmaa, tai tutkimus ja menetelmäpainotteisella linjalla, johon kuuluu proseminaari ja kandidaatintutkielma. 30

31 UST210 USKONTOTIETEEN MENETELMÄT op Opintojaksolla perehdytään uskontotieteellisen tutkimuksen tekemiseen. Opintojakso koostuu pääaineopiskelijoille tarkoitetuista luentokurssista, metodisista harjoituksista ja oheiskirjallisuudesta. Kurssilla käsitellään tutkimusprosessia ja tutkielman kirjoittamista. Opintojakson yhteydessä tehdään pääaineopiskelijoiden henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS, 1 op) tarkistus kolmen ensimmäisen periodin jälkeen. Opintojakso ei ole pakollinen koulutusohjelman B1 tai B2 mukaan tutkintoa suorittaville. UST211 Menetelmäluennot (5op) Luentokurssin (14t) suoritus koostuu aktiivisesta osallistumisesta luennoille sekä esseen (n. 10s.) kirjoittamisesta luentojen ja valikoidun kirjallisuuden (n. 650s.) pohjalta. Oheiskirjallisuus: Sjöblom & Utriainen (toim.), Mikä ihmeen uskonto? (320s.), Eskola & Suoranta, Johdatus laadulliseen tutkimukseen (268s.), M. Grönfors, Kvalitatiiviset kenttätyömenetelmät (233s.), R. Valli, Johdatus tilastolliseen tutkimukseen (118s.), Hirsjärvi & Hurme, Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö (213s.), C. Hine, Virtual ethnography (179s.). UST212 Menetelmäharjoitukset (4op) Metodiset harjoitukset (14t) koostuvat ryhmätöistä, jossa ryhmät keräävät annetulla metodilla aineiston ja analysoivat sen. Ryhmätyöt käsitellään yhdessä käyden kriittistä keskustelua eri menetelmistä. HOPS tarkistus (1op) Opintosuunnitelman tarkistus tehdään menetelmäkurssin yhteydessä. Tavoitteena on avustaa opiskelijaa uskontotieteen aineopintojen suoritusjärjestyksen valinnassa siten, että nämä tukevat proseminaarityötä ja kandidaatintutkielmaa, sekä luovat opiskelijalle hyvät edellytykset maisterikoulutukseen tai työelämään siirtymiselle. Koulutusohjelman B2 mukaan opiskelevat suorittavat HOPS tarkistuksen kohdan UST241 Uskonnot modernissa maailmassa yhteydessä. UST230 USKONTOTIETEEN LÄHESTYMISTAVAT 5 op Opintojakson tarkoitus on perehdyttää opiskelija uskontotieteen nykyaikaisiin teorioihin ja käsitteisiin. Jakso suoritetaan kirjallisuuden perusteella tehtävällä esseellä (15s.). Kirjallisuus: B. Saler, Conceptualizing religion (292s.), M. Nye, Religion: The Basics (227s.), R. Gothóni (red.), Att förstå inom humaniora (ss. 7 23, , , yht. 106s.). 31

32 UST240 USKONTOTIETEEN AJANKOHTAISET KYSYMYKSET JA TYÖELÄMÄ 7 / 8 op Opintojaksossa tutustutaan kirjallisuuden avulla uskontoihin ja uskonnollisuuteen liittyviin ajankohtaisiin kysymyksiin Suomessa ja maailmassa. Jaksossa käydään myös läpi uskontotieteen opintojen tarjoamia työelämävalmiuksia. Jakso suoritetaan kirjallisuuden perusteella tehtävällä esseellä ja ohjattuna harjoitustyönä, joka voi olla suppea artikkeli tai kommenttipuheenvuoro. Uskonnonopettajaksi opiskeleville tehdään opintojakson yhteydessä henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS, 1 op) tarkistus. Koulutusohjelman B2 mukaan opiskelevat suorittavat vain kohdan UST241 (4 op) ja HOPS työn (1 op). UST241 Uskonnot modernissa maailmassa (4 op) Suoritetaan esseenä (8s.). Kirjallisuus: S. Bruce, Religion in the modern world: from cathedrals to cults (256s.), G. Harvey, Listening People, Speaking Earth (250s.), Sakaranaho & Pesonen (toim.), Muslimit Suomessa (238s.), L. Stark, Peasants, pilgrims, and sacred promises: ritual and the supernatural in Orthodox Karelian folk religion (229s.). HOPS tarkistus (1 op) Tarkoitettu niille uskonnonopettajiksi opiskeleville, jotka eivät ole suorittaneet uskontotieteen menetelmäkurssia ja sen yhteydessä tehtävää HOPS tarkistusta (koulutusohjelma B2). UST242 Työelämään orientoivat opinnot (3 op) Ohjattu harjoitustyö (6 t). Oheiskirjallisuus: H. Pesonen (toim.), Uskonnon luonto. Ihmisen ja luonnon suhde uskonnollisessa ajattelussa (280s.), Runzo, Martin & Sharma (eds.), Human rights and responsibilities in the world religions (352s.), M. Juergensmeyer, Terror in the mind of God: the global rise of religious violence (372s.). Tämä kohta on mahdollista suorittaa myös yliopiston ulkopuolisena työharjoitteluna tai muulla vastaavalla erikseen sovittavalla tavalla. UST250 USKONTOTIETEEN TUTKIMUSKOHTEET 8 op Opintojakson tarkoituksena on perehtyminen uskontotieteen eri tutkimuskohteisiin. Jakso suoritetaan valikoidun kirjallisuuden (1 2 kirjaa / kohta tai valikoidut osat kirjoista yhteensä n sivua) perusteella tehtävällä esseellä (10s.). Opintojakso ei ole pakollinen koulutusohjelman B2 mukaan tutkintoa suorittaville. Koulutusohjelman A2 mukaan opiskelevat suorittavat pakollisena vain kohdan UST254 noin 5 sivun esseellä. Yhtenä opintojakson tavoitteena on harjoittaa opiskelijoita kirjallisessa ilmaisussa. 32

33 UST251 Esihistorialliset uskonnot ja uskonnon alkuperä Kirjallisuus: D.B. Dickson, The Dawn of Belief (259s.), H.E. Davidson, The Lost Beliefs of Northern Europe (181s.), B. Lincoln, Myth, cosmos, and society: Indo European themes of creation and destruction (278s.), J. Pentikäinen, Pyhän merkkejä kivessä (88s.). UST252 Kirjoituksettomien kansojen uskonnot Kirjallisuus: G. Harvey (ed.), Indigenous Religions (302s.), J. Pentikäinen, Saamelaiset: pohjoisen kansojen mytologia (408s.), R. Hämäläinen (toim.), Pohjois Amerikan intiaaniuskonnot (383s.). UST253 Varhaisten sivilisaatioiden uskonnot Kirjallisuus: J. Bottéro, Religion in Ancient Mesopotamia (260s.), P. Clark, Zoroastrianism: an introduction to an ancient faith (204s.), C. Kerenyi, The Religion of the Greeks and Romans (303s.), L. Martin, Hellenistic religion: an introduction (170s.), B.E. Shafer, Religion in Ancient Egypt (299s.). UST254 Historialliset uskonnot Kirjallisuus: S. Sharot, A comparative sociology of world religions (344s.), S.A. Nigosian, World Religions. A Historical Approach, third edition (444s.). UST260 PROSEMINAARI JA KANDIDAATINTUTKIELMA 10 op UST261 Proseminaari (4op) Proseminaari valmentaa tieteelliseen kirjoittamiseen ja keskusteluun. Osanottajat laativat seminaariesitelmän, joka on pohja kandidaatintutkielmalle. Proseminaariin osallistuminen edellyttää, että uskontotieteen menetelmät kurssi tai uskonnonopettajaksi opiskelevien pedagogiset opinnot on suoritettu. Proseminaari on tarkoitettu ainoastaan uskontotieteen pääaineopiskelijoille ja tutkimus ja menetelmäpainotteisen sivuainelinjan opiskelijoille. Proseminaari sisältää tieto ja viestintäteknologiaopintoja (1 op). UST262 Kandidaatintutkielma (6op) Opintojakson tavoitteena on harjaannuttaa tiedonhakuun ja tieteelliseen kirjoittamiseen laatimalla kandidaatintutkielma. Kandidaatintutkielma on ohjattu harjoitustyö, jonka aihe liittyy johonkin uskontotieteelliseen erikoistumisalueeseen. UST300 USKONTOTIETEEN SYVENTÄVÄT OPINNOT Syventävät opinnot suoritettuaan opiskelija kykenee toimimaan valitsemansa uskontotieteellisen alueen asiantuntijana ja tuottamaan tutkimusraportteja sekä tieteen että työelämän tarpeisiin. Syventävien opintojen menetelmäopintoja ja seminaaria ei voi suorittaa ennen kuin kandidaatin tutkinto on valmis. 33

34 UST310 SYVENTÄVÄT USKONTOTIETEEN MENETELMÄT 10 op Opintojaksossa perehdytään uskontotieteellisen tutkimuksen tekemiseen ja teorianmuodostukseen. Kurssilla harjoitellaan oheiskirjallisuuden avulla tieteellistä kirjoittamista ja annetaan valmiudet pro gradu tutkielman laatimiseen. Tarkoitus on myös ohjata opiskelijaa maisterikoulutuksen valinnaisten opintojen suorittamisessa siten, että ne tukevat ja syventävät asiantuntijuutta ja antavat valmiuksia työelämää varten. Edellytyksenä tämän opintojakson suorittamiselle on valmis kandidaatin tutkinto. Oheiskirjallisuus: Hirsjärvi & Remes & Sajavaara, Tutki ja kirjoita, Kaakkuri Knuuttila (toim.), Argumentti ja kritiikki. UST311 Syventävät menetelmäluennot (4 op) Luentokurssin (14t) suoritus koostuu aktiivisesta osallistumisesta luennoille sekä esseen kirjoittamisesta luentojen ja kurssilla sovittavan kirjallisuuden perusteella. Kirjallisuus liittyy uskontotieteen tutkimusaloihin tai teemaopintoihin. Tarkoituksena on samalla suunnitella tutkimusalan, erikoistumisalueen ja teemaopintojen valintaa ja valmentaa opiskelijaa seminaarityön aloittamiseen. UST312 Työelämään orientoivat opinnot (5 op) Metodiset harjoitukset (14t) koostuvat yksin tai pareittain tehtävästä harjoitustyöstä ja sen esittelemisestä ryhmälle. Harjoitustyön avulla kehitetään työelämävalmiuksia, käydään läpi erilaisia työelämään siirtymisen vaihtoehtoja ja oman osaamisen esittämisen tapoja (cv, portfolio yms.). Tämä jakso on mahdollista suorittaa myös yliopiston ulkopuolisena työharjoitteluna. Menetelmäkurssi sisältää tieto ja viestintäteknologian opintoja. Maisteriopintojen HOPS (1 op) Maisteriopintojen henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) laaditaan professorin ohjauksessa. UST330 USKONTOTIETEEN TUTKIMUSALAT 10 op Valitaan yksi uskontotieteen tutkimusala. Opintojakso suoritetaan kirjallisuuden (n sivua) perusteella tehtävällä esseellä (15s.). Luettelo eri aihepiireihin soveltuvasta kirjallisuudesta on saatavissa uskontotieteen laitokselta. uskontohistoria uskontofenomenologia uskontososiologia uskontopsykologia uskontoantropologia uskontomaantiede 34

35 UST350 SYVENTÄVÄT TEEMAOPINNOT 10 op Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija johonkin uskontotieteen teemaalueeseen. Valitaan yksi syventävä tutkimuskohde kohdista UST Opintojakso suoritetaan kirjallisuuden perusteella tehtävällä esseellä (15s., kirjallisuus n sivua). Luettelo eri aihepiireihin soveltuvasta kirjallisuudesta on saatavissa uskontotieteen laitokselta. Pyrkimyksenä on hankkia hyvä asiantuntemus yhdestä uskontotieteellisen tutkimuksen teemasta. UST351 Uskontotieteen peruskäsitteet myytti rituaali magia pyhä mystiikka symbolit UST352 Yksilö, perinne ja yhteisö perinteen välittyminen ja yhteisöllinen muisti kokemus ja kognitio kieli, kommunikaatio ja retoriikka taide ja materiaalinen kulttuuri UST353 Ajankohtaiset kysymykset elämänvaiheet sukupuoli ympäristö ja luonto ihmisoikeudet ja uskonnonvapaus politiikka ja valta kulttuurienvälinen vuorovaikutus UST360 PRO GRADU SEMINAARI 10 op Seminaarin tavoitteena on harjaantuminen tieteelliseen ajatteluun ja perehtyminen tutkimustyöhön sekä oman uskontotieteellisen asiantuntijuuden syventäminen. Opintojakso koostuu neljän periodin mittaisesta seminaarista. Kevään 2006 pro gradu seminaareihin ilmoittautuminen tapahtuu huhtikuun viimeisenä perjantaina eli Seminaariin osallistuminen edellyttää pääaineopiskelijoilta kandidaatin tutkintoa ja syventäviä menetelmäopintoja. 35

36 UST370 PRO GRADU TUTKIELMA 40 op Pro gradu on ohjattu harjoitustyö, jonka tehtävänä on harjaannuttaa opiskelija tieteelliseen kirjoittamiseen. Työ kirjoitetaan opiskelijan valitsemasta erikoistumisalueesta. Tutkielman hyväksyminen edellyttää suoritettua pro gradu seminaaria. OPINTOPOLUT SUOSITUS USKONTOTIETEEN PÄÄAINEOPINTOJEN SUORITUSJÄRJESTYKSEKSI TEOLOGINEN TIEDEKUNTA Teologisen tiedekunnan opiskelijoiden opintojen suoritusjärjestys riippuu opiskelijan koulutusohjelmasta (A1, A2, B1 ja B2). Ensimmäisenä opiskeluvuotenaan jokaisen opiskelijan koulutusohjelmasta riippumatta suositellaan suoritettavan uskontotieteen perusopinnot UST LUKUVUOSI PERIODI I PERIODI II PERIODI III PERIODI IV Kaikki koulutusohjelmat: UST111 Uskontotieteen perusteet luentokurssi ja kirjallisuus HOPS 2. LUKUVUOSI PERIODI I PERIODI II PERIODI III PERIODI IV Kaikki koulutusohjelmat: UST113 Perusopintojen täydentävä kirjallisuus Kaikki koulutusohjelmat: UST112 Maailman uskontoperinteet luentokurssi ja kirjallisuus Linjat: A1, A2, B1 UST211 Menetelmäluennot ja essee Linjat: B1, B2 UST261 Uskontotieteen proseminaari III Linjat: A1, A2, B1 UST212 Menetelmäharjoitukset Linjat: B1, B2 UST261 Uskontotieteen proseminaari III 36

37 3. LUKUVUOSI PERIODI I PERIODI II PERIODI III PERIODI IV Linjat: A1, A2 UST261 Uskontotieteen proseminaari I (jatkuu periodissa II) Linjat:A1, A2, B1 UST242 Työelämään orientoiva harjoitustyö Linjat: A1, A2 UST261 Uskontotieteen proseminaari I Linja: A1 UST230 Uskontotieteen lähestymistavat essee Linjat: A1, B1 UST250 Uskontotieteen tutkimuskohteet essee (A2 linjalla UST254) Linjat: A1, B1 UST250 Uskontotieteen tutkimuskohteet essee (A2 linjalla UST254) Kaikki koulutusohjelmat: UST241 Uskonnot modernissa maailmassa essee Proseminaareja järjestetään kolme. Ensimmäinen järjestetään periodien I ja II aikana, toinen periodien II ja III aikana ja kolmas periodien III ja IV aikana. 4. LUKUVUOSI PERIODI I PERIODI II PERIODI III PERIODI IV UST311 Syventävät menetelmäluennot ja UST312 Syventävät työelämään orientoivat opinnot (suoritetaan yhtä aikaa) HOPS tarkistus UST330 Uskontotieteen tutkimusalat essee UST330 Uskontotieteen tutkimusalat essee (UST330 Uskontotieteen tutkimusalat essee) 5. LUKUVUOSI PERIODI I PERIODI II PERIODI III PERIODI IV UST360 Pro graduseminaari UST370 Pro gradututkielma (Syksy 2006 > UST360 Pro gradu seminaari *) UST350 Syventävät teemaopinnot UST360 Pro graduseminaari UST370 Pro gradututkielma UST360 Pro gradu seminaari UST370 Pro gradu tutkielma UST360 Pro gradu seminaari UST370 Pro gradu tutkielma Lukuvuoden neljän periodin mittaiset pro gradu seminaarit alkavat vanhan tutkintorakenteen mukaisesti periodissa I. Lukuvuoden pro gradu seminaareista ks. s

38 OPETUS Uuteen tutkintorakenteeseen siirryttäessä opetus järjestetään lukuvuoden aikana neljässä periodissa. Periodien välissä on yksi opetuksesta vapaa viikko, jonka aikana voidaan järjestää tenttejä tai joitain erityiskursseja. Kesäaikainen opetus on periodisoinnin ulkopuolella. Lukuvuoden periodien päivämäärät ovat: I periodi (7 viikkoa): väliviikko II periodi (7 viikkoa): (joululoma) III periodi (7 viikkoa): väliviikko IV periodi (7 viikkoa): SYKSY 2005 Luento opetus Periodi I ( ) Uskontotieteen perusteet UST111 (vanhamuotoisena Kut111/Usk105) 4 op (2ov) Elisa Heinämäki ti ja to T23 D113 Esihistorialliset uskonnot ja uskonnon alkuperä UST251 (vanhamuotoisena Kut226/Usk229) 8 op (4 ov) Tom Sjöblom ke U38 F205 Uskontotieteen ajankohtaiset kysymykset UST240 (vanhamuotoisena Kut240/Usk240) 7 op (3 ov) Johanna Konttori To K6 ls 405, kolme luentokertaa: 8.9., ja Sources for the early Irish history, religion and culture USK341 (vanhamuotoisena Kut336/Usk336) 5 op (3 ov) Katja Ritari ja Riitta Latvio ti ja to U38 F ylimääräinen luento 14 16, Tieteiden talo (Kirkkokatu 6) huone 312. Uskontotieteen menetelmät ja työelämävalmiudet (ja HOPS 1 op) UST311 (vanhamuotoisena Kut310/Usk310) 4 op (2 ov) Tuula Sakaranaho ti U38 F205 HUOM! Suoritetaan yhtä aikaa luentokurssin UST312 kanssa! 38

39 Syventävät metodiset harjoitukset UST312 (vanhamuotoisena Kut310/Usk310) 5 op (3 ov) Tuula Sakaranaho to U38 F205 HUOM! Suoritetaan yhtä aikaa luentokurssin UST311 kanssa! Tvt opetus proseminaaria varten 2 op (1 ov) Hum/yle Uskontotieteen ajankohtainen keskustelu Mythoksen opintopiiri UST140 (vanhamuotoisena Kut120) 2 op (1 ov) Rita Jailo ja Mikko Heimola Ti U38 F205 HUOM! Opintopiiri on tarkoitettu vain ensimmäisen vuoden humanistiopiskelijoille! Opetus alkaa periodissa I ja jatkuu periodissa II. Frågor kring mångkulturalism och religion UST353 (vanhamuotoisena Kut358/Ust358) 10 op (5 ov) Veronika Honkasalo ja ma U38 F205 HUOM! Opetus alkaa periodissa I ja jatkuu periodissa II! Aika, pyhä, paikka ja kehitys UST330 (vanhamuotoisena Kut320/Usk320) 5 op (3 ov) Juha Pentikäinen ke U38 F113 HUOM! Opetus alkaa periodissa I ja jatkuu periodissa II! Periodi II ( ) Maailman uskontoperinteet UST112 (vanhamuotoisena Kut112/Usk105) 6 op (3 ov) Tuula Sakaranaho ti ja to M11 ls 5 Uskontoperinteet Suomessa UST130 (vanhamuotoisena Kut130/Ust201) 5 op (3 ov) Risto Pulkkinen to K6 ls 405 Pohjoisten alueiden uskonnollisuus UST341 (vanhamuotoisena Kut334/Ust334) 15 op (7 ov) Juha Pentikäinen ke U40 sl 6 Uskontoantropologinen kenttätyö UST330 (vanhamuotoisena Kut210/Usk320) 10 op (5 ov) Elisa Heinämäki et al ma PR aud X 39

40 Uskontotieteen ajankohtainen keskustelu Mythoksen opintopiiri UST140 Jatkoa periodista I. Frågor kring mångkulturalism och religion UST353 Jatkoa periodista I. Aika, pyhä, paikka ja kehitys UST330 Jatkoa periodista I. KEVÄT 2006 Periodi III ( ) Uskontotieteen lähestymistavat UST320 (vanhamuotoisena Kut320/Usk320) 5 op (3 ov) Juha Pentikäinen ke U35 ls Uskontotieteen menetelmäluennot UST211 (vanhamuotoisena Kut210/Usk210) 5 op (3 ov) Elisa Heinämäki ke U38 F205 Uskontotieteen klassikot UST220 (vanhamuotoisena Kut214/Usk310) 5 op (3 ov) Elisa Heinämäki ti U38 F205 Religious freedom and multiculturalism UST340/350 (vanhamuotoisena Kut340 tai Kut350/Usk340 tai Usk350) 5 op (3 ov) Tuula Sakaranaho ti ja to U38 F205 Greek and Roman mystery cults and mythologies UST253 (vanhamuotoisena Kut231/Usk230) 8 op (4 ov) Vesa Matteo Piludu ti PR sl 10 The purpose of this course is to give a fresh view into the Mystery rites and the Oriental cults of antiquity on the basis of new perspectives. In the lessons will be analyzed the trance dances of Dionysus, the female bear ritual of Artemis, the arcane secret of the Eleusinian Mysteries, the cult of the nymph, orphism, the revelation of Isis and the seven degrees of the initiation of Mithras. Photos and videos of sacred statues, paintings, temples and objects of veneration will be interpreted with the methodologies of visual anthropology and comparative religion. The course is open to Finnish and international students. HUOM! Opetus alkaa periodissa III ja jatkuu periodissa IV! 40

41 Periodi IV ( ) Uskonnot vuorovaikutuksessa UST140 (vanhamuotoisena Kut140/Usk240) 5 op (3 ov) Veronika Honkasalo to U38 F205 Menetelmäharjoitukset (ja HOPS 1 op) UST212 (vanhamuotoisena Kut210/Usk210) 4 op (2 ov) Elisa Heinämäki ke U38 F205 Greek and Roman mystery cults and mythologies UST253 Jatkoa periodista III. Seminaarit Periodit I II ( ) Proseminaari, ryhmä 1, UST261 (vanhamuotoisena Kut212/Usk210) 4 op (2 ov) Tuula Sakaranaho Ma U38 F113 Periodit II III ( ) Proseminaari, ryhmä 2, UST261 (vanhamuotoisena Kut212/Usk210) 4 op (2 ov) Tuula Sakaranaho Ti U38 F113 Periodit III IV ( ) Proseminaari, ryhmä 3, UST261 (vanhamuotoisena Kut212/Usk210) 4 op (2 ov) Elisa Heinämäki To U38 F113 Periodit I IV ( ja ) Pro gradu seminaari, ryhmä 1: Understanding religious experiences UST360 (vanhamuotoisena Kut370/Usk370) 10 op (5 ov) René Gothóni Ke U38 F216 Periodit I IV ( ja ) Pro gradu seminaari, ryhmä 2: Uskonto, ruumis ja sukupuoli kokemuksen, toiminnan ja kuvausten kentässä UST360 (vanhamuotoisena Kut370/Usk370) 10 op (5 ov) Terhi Utriainen To U38 F113 Periodit I IV ( ja ) Pro gradu seminaari, ryhmä 3: Uskonto nykypäivän Suomessa UST360 (vanhamuotoisena Kut370/Usk370) 10 op (5 ov) Heikki Pesonen Ti U38 F204 41

42 (HUOM! Tämän lukuvuoden pro gradu seminaareihin on ilmoittauduttu edellisen lukuvuoden tammikuussa. Lukuvuoden pro gradu seminaareihin ilmoittaudutaan mennessä) Periodit I IV ( ja ) Jatkotutkimusseminaari René Gothóni Joka toinen to U38 F216 HUOM! Suoritustavasta sovitaan myöhemmin. Periodit I IV ( ja ) Jatkotutkimusseminaari Juha Pentikäinen To U38 F113 MUIDEN LAITOSTEN OPETUSTA, HYVÄKSILUETTAVISSA USKONTOTIETEEN OPINTOIHIN Moderni juutalainen ajattelu, 5 op (luennot ja kirjallisuus) Seemiläiset kielet ja kulttuuri, Hannu Juusola Ke U38 F211 periodeissa I ja II ( ja ) Kurssiin sisältyy teos Silberstein, The postzionism debates: Knowledge and power in Israeli Korvaa opintoja kohdissa: UST254, UST342 (Lähi idän uskontoperinteet, juutalaisuus), Kut235/243/247/345, USK243/244/345/353/357 Suufilaisuus, 1 2 ov (luennot tai luennot + essee) Jaakko Hämeen Anttila To U38 F211 periodeissa I ja II ( ) Kurssi ei edellytä arabian tai muiden Lähi idän kielten taitoa. Korvaa opintoja kohdissa: UST254, Kut234, Usk234 Islamin synty ja varhaishistoria, 1 2 ov (luennot tai luennot + essee) Jaakko Hämeen Anttila Ti U38 F211 periodeissa III ja IV ( ) Kurssi ei edellytä arabian tai muiden Lähi idän kielten taitoa. Korvaa opintoja kohdissa: UST253/254, UST342 (Lähi idän uskontoperinteet, islam), Kut234/237, Kut344, Usk234, Usk344 Islam, Culture and Society, 5 op (2.5 ov) Avonius and Dahlgren Ke/Wed U38 A132 periodissa I ( , no class on ) Kurssikuvaus löytyy Renvall instituutin sivuilta Kurssi pidetään englanniksi. The course will be held in English. Korvaa opintoja kohdissa: UST254, UST342 (Lähi idän uskontoperinteet, islam) UST353 (politiikka ja valta), Kut234, Kut247, Usk234, Usk244 42

43 USKONTOTIETEEN UUDEN TUTKINTORAKENTEEN MUKAISISTA OPINTOJAKSOISTA JA NIIDEN TENTTIMISESTÄ VASTAAVAT HENKILÖT LUKUVUONNA TEOLOGINEN TIEDEKUNTA Perusopinnot Ust111 Uskontotieteen perusteet: Elisa Heinämäki Ust112 Maailman uskontoperinteet: Tuula Sakaranaho Ust113 Perusopintojen täydentävä kirjallisuus: Tuula Sakaranaho Aineopinnot Ust210 Uskontotieteen menetelmät: Elisa Heinämäki Ust230 Uskontotieteen lähestymistapoja: Juha Pentikäinen Ust240 Uskontotieteen ajankohtaiset kysymykset ja työelämä: Johanna Konttori Ust250 Uskontotieteen tutkimuskohteet Ust251 Esihistorialliset uskonnot ja uskonnon alkuperä: Tom Sjöblom Ust252 Kirjoituksettomien kansojen uskonnot: Juha Pentikäinen Ust253 Varhaisten sivilisaatioiden uskonnot: Juha Pentikäinen Ust254 Historialliset uskonnot: René Gothóni Ust260 Proseminaari ja kandintutkielma: Tuula Sakaranaho/ Elisa Heinämäki Syventävät opinnot Ust310 Syventävät uskontotieteen menetelmät: Tuula Sakaranaho Ust330 Uskontotieteen tutkimusalat: Juha Pentikäinen Ust330a Uskontohistoria: Juha Pentikäinen Ust330b Uskontofenomenologia: Juha Pentikäinen Ust330c Uskontososiologia: Juha Pentikäinen Ust330d Uskontopsykologia: Juha Pentikäinen Ust330e Uskontoantropologia: Juha Pentikäinen Ust330f Uskontomaantiede: Juha Pentikäinen Ust350 Syventävät teemaopinnot Ust351 Uskontotieteen peruskäsitteet Ust351a Myytti: René Gothóni Ust351b Rituaali: René Gothóni 43

44 Ust351c Magia: Juha Pentikäinen Ust351d Pyhä: René Gothóni Ust351e Mystiikka: René Gothóni Ust351f Symbolit: René Gothóni Ust352 Yksilö, perinne ja yhteisö Ust352a Perinteen välittyminen ja yhteisöllinen muisti: Juha Pentikäinen Ust352b Kokemus ja kognitio: Juha Pentikäinen Ust352c Kieli, kommunikaatio ja retoriikka: René Gothóni Ust352d Taide ja materiaalinen kulttuuri: René Gothóni Ust353 Ajankohtaiset kysymykset Ust353a Elämänvaiheet: Juha Pentikäinen Ust353b Sukupuoli: Juha Pentikäinen Ust353c Ympäristö ja luonto: Juha Pentikäinen Ust353d Ihmisoikeudet ja uskonnonvapaus: Tuula Sakaranaho Ust353e Politiikka ja valta: Juha Pentikäinen Ust353f Kulttuurienvälinen vuorovaikutus: Juha Pentikäinen HUMANISTINEN TIEDEKUNTA Perusopinnot Ust110 Johdatus uskontotieteeseen Ust111 Uskontotieteen perusteet: Elisa Heinämäki Ust112 Maailman uskontoperinteet: Tuula Sakaranaho Ust120 Uskontotieteen kehitys oppiaineena: René Gothóni Ust130 Uskontoperinteet Suomessa: Risto Pulkkinen Ust140 Uskonnot vuorovaikutuksessa: Veronika Honkasalo Aineopinnot Ust210 Uskontotieteen menetelmät: Elisa Heinämäki Ust220 Uskontotieteen klassikot: Elisa Heinämäki Ust230 Uskontotieteen lähestymistavat: Juha Pentikäinen Ust240 Uskontotieteen ajankohtaiset kysymykset ja työelämä: Johanna Konttori Ust250 Uskontotieteen tutkimuskohteet Ust251 Esihistorialliset uskonnot ja uskonnon alkuperä: Tom Sjöblom Ust252 Kirjoituksettomien kansojen uskonnot: Juha Pentikäinen 44

45 Ust253 Varhaisten sivilisaatioiden uskonnot: Juha Pentikäinen Ust254 Historialliset uskonnot: René Gothóni Ust260 Proseminaari ja kandintutkielma: Tuula Sakaranaho/ Elisa Heinämäki Syventävät opinnot Ust310 Syventävät uskontotieteen menetelmät: Tuula Sakaranaho Ust320 Syventävät uskontotieteen lähestymistavat: Juha Pentikäinen Ust330 Uskontotieteen tutkimusalat: Juha Pentikäinen Ust330a Uskontohistoria: Juha Pentikäinen Ust330b Uskontofenomenologia: Juha Pentikäinen Ust330c Uskontososiologia: Juha Pentikäinen Ust330d Uskontopsykologia: Juha Pentikäinen Ust330e Uskontoantropologia: Juha Pentikäinen Ust330f Uskontomaantiede: Juha Pentikäinen Ust340 Erikoistumisalue Ust341 Maantieteelliset alueet ja uskontohistoria Ust341a Aasia: René Gothóni Etelä Aasia: René Gothóni Kaakkois Aasia: René Gothóni Itä Aasia: René Gothóni Ust341b Afrikka: Juha Pentikäinen Pohjois ja Länsi Afrikka Juha Pentikäinen Saharan eteläpuolinen ja Itä Afrikka: Juha Pentikäinen Ust341c Amerikka: Riku Hämäläinen Karibia ja Latinalainen Amerikka: Riku Hämäläinen Pohjois Amerikka: Riku Hämäläinen Ust341d Australia ja Oseania: Juha Pentikäinen Ust341e Eurooppa: Juha Pentikäinen Antiikin uskonnot: René Gothóni Länsi Eurooppa: Juha Pentikäinen Itä Eurooppa: Juha Pentikäinen Skandinavia: Juha Pentikäinen Ust341f Lähi itä ja Keski Aasia: René Gothóni Ust341g Pohjoiset alueet: Juha Pentikäinen Ust341h Suomi: Juha Pentikäinen Ust342 Uskontoperinteet Ust342a Afrikkalaista alkuperää olevat uskontoperinteet Voodoo: Juha Pentikäinen Santería: Juha Pentikäinen 45

46 Candomblé: Juha Pentikäinen Rastafari: Juha Pentikäinen Ust342b Etelä Aasian uskontoperinteet Hindulaisuus René Gothóni Buddhalaisuus: René Gothóni Sikhiläisyys: René Gothóni Jainalaisuus: René Gothóni Ust342c Itä Aasian uskontoperinteet: René Gothóni Konfutselaisuus: René Gothóni Taolaisuus: René Gothóni Shintolaisuus: René Gothóni Ust342d Lähi idän uskontoperinteet Zarathustralaisuus: René Gothóni Kristinusko: René Gothóni Juutalaisuus: René Gothóni Islam: René Gothóni Ust342e Uudet uskonnolliset liikkeet ja uskonnottomuus: René Gothóni Ust350 Syventävät teemaopinnot Ust351 Uskontotieteen peruskäsitteet Ust351a Myytti: René Gothóni Ust351b Rituaali: René Gothóni Ust351c Magia: Juha Pentikäinen Ust351d Pyhä: René Gothóni Ust351e Mystiikka: René Gothóni Ust351f Symbolit: René Gothóni Ust352 Yksilö, perinne ja yhteisö Ust352a Perinteen välittyminen ja yhteisöllinen muisti: Juha Pentikäinen Ust352b Kokemus ja kognitio: Juha Pentikäinen Ust352c Kieli, kommunikaatio ja retoriikka: René Gothóni Ust352d Taide ja materiaalinen kulttuuri: René Gothóni Ust353 Ajankohtaiset kysymykset Ust353a Elämänvaiheet: Juha Pentikäinen Ust353b Sukupuoli: Juha Pentikäinen Ust353c Ympäristö ja luonto: Juha Pentikäinen Ust353d Ihmisoikeudet ja uskonnonvapaus: Tuula Sakaranaho Ust353e Politiikka ja valta: Juha Pentikäinen Ust353f Kulttuurienvälinen vuorovaikutus: Juha Pentikäinen 46

47 APUA OPINTOIHIN Uskontotieteen laitoksen kotisivuilta saat neuvoja moniin opiskeluun liittyviin asioihin. Essee ja graduohjeet löytyvät myös laitoksen kotisivuilta. Ohjeet ovat myös laitoksella kopioitavissa. Jos ongelmasi ei ratkea näiden ohjeiden avulla, neuvoa voi kysyä seuraavilta henkilöiltä: Sonja Pakarinen, laitoksen osastosihteeri, opintojen rekisteröintiin yleisesti liittyvät asiat, p. (09) tai Riku Hämäläinen, amanuenssi, yleiset opintoihin ja jatko opintoihin liittyvät asiat, p. (09) tai Elisa Heinämäki, assistentti, uuteen tutkintorakenteeseen ja siirtymään liittyvät asiat sekä perus ja aineopinnot, p. (09) tai Tuula Sakaranaho, yliopistonlehtori, perus ja aineopintoihin sekä metodiopetukseen liittyvät asiat sekä aineenopettajan koulutus, p. (09) tai Laitoksen professorit René Gothóni (hum) ja Juha Pentikäinen (teol), aine, syventävä sekä jatko opintointoihin liittyvät asiat. René Gothóni p. (09) tai Juha Pentikäinen p. (09) tai Apua saa myös uusien opiskelijoiden tuutoreilta Antti Salovaaralta ( p tai antti.s.salovaara@helsinki.fi) ja Janita Heiskaselta ( p tai janita.heiskanen@helsinki.fi) 47

48 OPISKELUUN LIITTYVÄÄ SANASTOA Bologna prosessi Etappi HOPS HOPS vastuuhenkilö Jatko opinnot Kandidaatintutkinto (HuK, TK) Tutkinnonuudistuksen taustalla on ns. Bologna prosessi, joka käynnistyi Sorbonnen kokouksessa (1998). Siellä tehtiin aloite Euroopan korkeakoulututkintojen harmonisoinnista. Bolognassa 1999 päätettiin entistä yhtenäisemmän eurooppalaisen koulutusalueen rakentamisesta ja tutkintorakenteiden yhtenäistämisestä kaksivaiheiseksi perustutkintotasolla. Prahassa 2001 sovittiin erityisesti kansallisten laadunvarmistusjärjestelmien valmistelusta. Berliinissä 2003 pohdittiin Euroopan tutkimuksellisen yhteistyön rakentamista sekä jatko opintojen ja jatkotutkintojen roolia tutkintojärjestelmässä. Esillä oli myös kandidaatin tutkinnon mahdollinen työmarkkinakelpoisuus. Bologna prosessin keskeisimpiä tavoitteita ovat olleet liikkuvuuden lisääminen, koulutuksen läpinäkyvyys, tutkintojen vertailtavuus ja laadunvarmistus eri tasoilla. Opintojen etenemisen seuranta ja tukijärjestelmä uudessa tutkintorakenteessa lähtien. Etapin tarkistuspisteissä opintojen etenemistä seurataan opintopistekertymän perusteella. Opintojen etenemistä tuetaan opintosuunnitelman ja ohjauksen keinoin (katso HOPS). Henkilökohtainen opetussuunnitelma. HOPS helpottaa pitkäjänteistä opintojen suunnittelua. Uutta tutkintorakennetta noudattaville opiskelijoille sen laatimisesta tulee pakollinen osa opintoja. HOPSin avulla opiskelija pystyy suunnittelemaan omia opintojaan ja pohtimaan omia opiskeluun liittyviä lähtökohtiaan. HOPSia työstetään opintojen eri vaiheissa, joten se joustaa ja päivittyy opintojen edetessä. Laitoksen opettaja, joka vastaa HOPSien teosta yhdessä opiskelijan kanssa. Uskontotieteen jatko opintoja voidaan suorittaa sekä humanistisessa että teologisessa tiedekunnassa. Jatko opinnoilla tähdätään tohtorin arvoon. Jatko opinnoista löytyy lisää tietoa laitoksen kotisivuilta: Uudessa tutkintorakenteessa on ensin suoritettava alempi korkeakoulututkinto eli kandidaatintutkinto. Alempi korkeakoulututkinto tulisi suorittaa kolmessa vuodessa ennen siirtymistä maisteriopintoihin. Vanhan tutkintorakenteen mukaisesti opiskelevien ei tarvitse suorittaa kandidaatintutkintoa, mutta se on suositeltavaa. 48

49 Kypsyysnäyte Maisterintutkinto (FM, TM) Opintopiste (op) Opintoviikko (ov) Periodijärjestelmä Pro gradu Uuden tutkintorakenteen mukaan kypsyysnäyte on suoritettava sekä kandidaatin tutkielmasta että pro gradu tutkielmasta. Kypsyysnäytteessä tulee osoittaa äidinkielen hallintaa ja tutkielman aihepiiriin perehtyneisyyttä. Kypsyysnäytteessä opiskelija vastaa tutkielmansa aihetta koskevaan esseetyyppiseen kysymykseen. Silloin kun kypsyysnäyte on hyväksytty kandidaatin tutkinnon yhteydessä, ei vanhan tutkintorakenteen mukaan opiskelijalta edellytetä uutta kypsyysnäytettä maisterin tutkintoa varten. Kypsyysnäyte suoritetaan tiedekunnan tenttipäivinä. Uuden tutkintorakenteen mukaan ylempi korkeakoulututkinto eli maisterintutkinto tulisi suorittaa kahdessa vuodessa. Humanistinen tiedekunta: Maisteriopintojen aloittamisen edellytys on suoritettu kandidaatintutkinto, mutta tiettyjä maisterivaiheeseen kuuluvia opintoja voi suorittaa jo aiemminkin. Teologinen tiedekunta: Teologisen tiedekunnan puolella ei ole päätetty rajoittaa maisteriopintojen tekemistä ennen kandidaatintutkinnon valmistumista. Pääaineen graduseminaarin pääsyvaatimuksena on hyväksytty kandidaatintutkielma, mutta muuta rajoitusta ei ole. Uudessa tutkintojärjestelmässä opintoja mitataan opintopisteinä. Uudessa järjestelmässä opiskelijan oletetaan opiskelevan 1600 tuntia vuodessa (40 tuntia viikossa), mistä kertyy opintosuorituksina 60 op. Yksi opintopiste on 26,7 tuntia opiskelijan työtä. Vanhan tutkintojärjestelmän opintoja mitataan opintoviikkoina. Siirryttäessä uuteen tutkintojärjestelmään opintoviikkojen muunnatus opintopisteiksi tapahtuu kertoimella kaksi (rehtorin päätös), eli yksi opintoviikko vastaa kahta opintopistettä. Lukuvuosi jaetaan neljään opetusperiodiin, joiden välissä on yksi opetuksesta vapaa väliviikko. Lukuvuoden periodit: I periodi (7 viikkoa): Väliviikko II periodi (7 viikkoa): III periodi (7 viikkoa): Väliviikko IV periodi (7 viikkoa): Pro gradu on ohjattu harjoitustyö, joka tehdään maisteriopintojen aikana yhteistyössä ohjaajan ja seminaarin kanssa. Pro gradun tekeminen harjaannuttaa opiskelijaa itsenäiseen tieteelliseen kirjoittamiseen. Gradun pituudeksi suositellaan sivua. 49

50 Lukuvuoden syksystä lähtien pro gradu työskentely jakautuu kahteen osaan eli syventävään metodikurssiin (UST311), joka suoritetaan neljännen vuoden ensimmäisessä periodissa, ja pro gradu seminaariin, joka suoritetaan neljännen vuoden toisesta periodista viidennen vuoden ensimmäiseen periodiin. Uudessa tutkintojärjestelmässä maisterinopintoihin on varattu aikaa kaksi vuotta. Syksystä 2006 lähtien tulisi pro gradu seminaari suorittaa maisteriopintojen ensimmäisenä vuonna ja gradun tulisi valmistua graduseminaarin aikana tai heti sen jälkeen. Pro gradun jättö Publiikki Pro gradu tutkielma jätetään virallista tarkistusta varten tiedekunnan kansliaan. Tällöin luovutetaan: 1. Pro gradu tutkielma kahtena (2) kappaleena. Tutkielman tulee olla sidottu. 2. Gradulomake täytettynä. Lomakkeessa varmistetaan mm., että tutkintoon kuuluvat äidinkielen opinnot on suoritettu. Gradulomakkeita saa tiedekunnan opiskelijapalveluista ja sähköisenä versiona (rtf ja pdf). 3. Täytetty tiivistelmälomake kolmena (3) kappaleena. Yksi tiivistelmälomake liitetään gradulomakkeeseen ja toiset kaksi kumpaankin tutkielmaan nimilehden jälkeiseksi sivuksi. Tiivistelmälomakkeita saa tiedekunnan kansliasta ja sähköisenä versiona (doc ja pdf). 4. Tenttikuori, jolla ilmoittaudutaan kypsyysnäytteeseen. HUOM! Uuden tutkintorakenteen mukaan opiskelevat suorittavat kypsyysnäytteen sekä kandidaatin että maisterintutkinnon yhteydessä. Jos vanhan tutkintorakenteen mukaan opiskeleva opiskelija on tehnyt kandidaatintutkinnon yhteydessä kypsyysnäytteen, ei hänen ole maisterintutkinnon yhteydessä sitä suoritettava. Publiikki on suoritettujen tutkintojen julkistamistilaisuus, jossa tutkintotodistukset jaetaan tutkinnon suorittaneille. Publiikkeja järjestetään lukukauden aikana noin kerran kuukaudessa. Publiikkiin sisältyy dekaanin puhe, todistusten jako sekä kuohuviinitarjoilu valmistuneille. Henkilökohtainen läsnäolo publiikissa on erittäin toivottavaa. Publiikkiin ilmoittaudutaan, kun kaikki tutkintoon kuuluvat opinnot on suoritettu. Publiikkiin voi ilmoittautua myös, kun kaikista tutkintoon kuuluvista opinnoista on suoritusmerkinnät ja opiskelija on saanut kuulla pro gradu tutkielman arvolause ehdotuksen tutkielmansa tarkastajalta. Tutkintoon sisällytettävistä pää ja sivuaineiden opinnoista tulee olla kokonaismerkinnät sekä arvostelu pää ja sivuaineiden opinnoista. Publiikkiin ilmoittautuvan tulee olla yliopiston kirjoissa läsnä olevana valmistumispäivänä. 50

51 Siirtymäsäännöt TVT opinnot TVT ajokortti Siirtymäsäännöt ovat suosituksia ja sääntöjä, jotka koskevat niitä opiskelijoita, jotka siirtyvät vanhasta tutkintojärjestelmästä uuteen. Tarkemmat tiedot humanistisen ja teologisen tiedekunnan opintooppaasta. Tieto ja viestintätekniikkaopinnot. TVT opinnoissa suoritetaan TVT ajokortti. Ajokortin osaamisalueina ovat HY:n ATK ympäristö, työaseman käyttötaidot, internet ja verkkoviestintä, tiedon muokkaaminen ja esittäminen, tiedonhankinta ja tietoturva. HENKILÖKUNTA Tiedot henkilökunnasta löytyvät myös laitoksen www sivuilta osoitteesta René Gothóni, TT, professori ja laitoksen johtaja Vastaanotto tiistaisin klo 14 15; opinnäytetöiden ohjaus ti Huone: 324 (Unioninkatu 38 E) Puhelin: (09) Sähköposti: Viran oppiala: uskontotiede, erityisesti uskonnollisten perinteiden vertaileva ja empiirinen tutkimus Tehtävät: oppialan edustaminen yhteiskunnallisissa foorumeissa täydennyskoulutus jatkotutkimus pro gradu ohjaus (hum) kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen maisteriohjelma syventävien opintojen merkinnät (hum) vastuualueena ensisijaisesti humanistisen tiedekunnan opiskelijat! Juha Pentikäinen, FT, professori Vastaanotto keskiviikkoisin klo Huone: 315 (Unioninkatu 38 E) Puhelin: (09) Sähköposti: 51

52 Viran oppiala: yleisuskontotieteellinen metodologia ja korkeauskonnot Tehtävät: oppialan edustaminen yhteiskunnallisissa foorumeissa täydennyskoulutus jatkotutkimus pro gradu ohjaus (teol) syventävien opintojen merkinnät (teol) vastuualueena ensisijaisesti teologisen tiedekunnan opiskelijat! Tuula Sakaranaho, FT, dos., yliopistonlehtori ja laitoksen varajohtaja Vastaanotto tiistaisin klo Huone:322 (Unioninkatu 38 E) Puhelin: (09) Sähköposti: Vastuualueet: opetuksen kehittäminen päävastuu perus ja aineopinnoista maailman uskontoperinteet metodiopetus proseminaarit aineenopettajan koulutus Elisa Heinämäki, FM, assistentti Vastaanotto: tiistaisin ja keskiviikkoisin Huone: 314 (Unioninkatu 38 E) Puhelin: (09) Sähköposti: Vastuualueet: opetus (perus ja aineopinnot) opintoneuvonta (erityisesti uusi tutkintorakenne) opintosuoritusten muunnatukset siirryttäessä vanhasta tutkinnosta uuteen Riku Hämäläinen, FL, amanuenssi Vastaanotto: tiistaisin klo Muunnatukset ja muut aikaa vievät asiat ajanvarauksella keskiviikkoisin 11 12, ajanvaraus kansliasta. Huone: 316 (Unioninkatu 38 E) Puhelin: (09) Sähköposti: 52

53 Vastuualueet: laitoshallinto henkilöstöhallinto Opintoneuvonta www sivujen ja intranetin sisällöntuotanto asiantuntijarekisterit jatko opintojen koordinointi tutkimuksen edistäminen laitoksen julkaisusarjan kehittäminen opinto oppaat kirjastoyhdyshenkilö Sonja Pakarinen, osastosihteeri Vastaanotto: ma to klo ja sekä perjantaisin uskontotieteen tenttipäivinä klo Huone: 317 (Unioninkatu 38 E) Puhelin: (09) Sähköposti: Vastuualueet: taloushallinto ja hankerahoitusasiat henkilöstöasiat opintosuoritusten merkitseminen rekisteriin ja kokonaismerkinnät opiskelijoiden työharjoitteluasiat atk yhdyshenkilö, käyttölupa anomukset intranetin tukihenkilö ja päätoimittaja www sivujen ja intranetin sisällöntuotanto DOSENTIT Ahlberg, Nora, FT, dos. Ei anna opetusta. Asunto:Holteg. 2 B, 0259 Oslo 2, Norge Trondheimin ja Oslon yliopiston professori Alho, Olli, FT. Ei anna opetusta. Osoite: Yleisradio Oy, PL 58, Yleisradio, p. (t.) (olli.alho@yle.fi) Yleisradion ohjelmajohtaja Helve, Helena, FT, dos. Vastaanotto sopimuksen mukaan, U38 h.323, p Arvo ja maailmankuvatutkimus Hernberg, Eira, FT, dos. Ei anna opetusta, p Tutkija, kirjailija. Holm, Nils G., TT, FL, dos. p (nholm@abo.fi) Åbo Akademien uskontotieteen professori Huang, Paulos, FT, Ma, M.Th.,dos. Ei anna opetusta, p (pauloshuang@yahoo.com) Systemaattisen teologian laitoksen tutkija Koivunen, Hannele, FT, dos. Ei anna opetusta, p (hannele.koivunen@minedu.fi) Kulttuurineuvos, opetusministeriö 53

54 Nikkilä, Pertti, TT, dos. Ei anna opetusta. p. (k) Sinologi, tutkija Pesonen, Heikki, FT. Vastaanotto sopimuksen mukaan. U37, 2. krs. sosiaalipsykologian laitos Pulkkinen, Risto, TT, dos. Vastaanotto ti 10 12, M11 h. 318, p Purhonen, Paula, FT, dos. Ei anna opetusta, p. (t) Museoviraston pääjohtaja Pyysiäinen, Ilkka, TT, dos., akatemiatutkija. Vastaanotto sopimuksen mukaan, Fabianinkatu 24 A tutkijakollegium. p (ilkka.pyysiainen@helsinki.fi) Kognitiivisen uskontotieteen tutkimusprojektin johtaja Sjöblom, Tom, TT, dos. Vastaanotto sopimuksen mukaan, U38 E h.316, p (tom.sjoblom@helsinki.fi) Uskonnon alkuperätutkimus, narratiivinen ote Utriainen, Terhi, FT, dos. vastaanotto to 13 14, U38 E h.321, p (terhi.utriainen@helsinki.fi) Kärsimyksen tutkimus, uskontoantropologinen ote TUTKIJAT JA TUNTIOPETTAJAT Bergholm, Alexandra, tutkija, ei paikalla lukuvuonna (alexandra.bergholm@helsinki.fi) Honkasalo, Veronika, FM, vastaanotto ma 14 15, U38 E h.321, p (veronika.honkasalo@helsinki.fi) Hjelm, Titus, TT. vastaanotto to 13 14, U38 F h.203, p (titus.hjelm@helsinki.fi) Uskontososiologia ja uskonnollisuus nykypäivänä, ET:n opinnot Konttori, Johanna, FM. Vastaanotto to klo (M11, huone 314 ) (johanna.konttori@helsinki.fi) p Laïcité periaatteen tutkimus, islam Euroopassa (erityisesti Ranskassa). Lassander, Mika, FM. Vastaanotto sopimuksen mukaan (mika.lassander@helsinki.fi) Latvio, Riitta, tutkija. Vastaanotto sopimuksen mukaan, KE h.110, p tai (riitta.latvio@helsinki.fi). Niemelä, Jussi, TM. Vastaanotto sopimuksen mukaan. U38 F h.209, p , p. (k) Rahkala, Mari Johanna, TM. Vastaanotto ti 13 14, U38 F h.208, p (rahkala@mappi.helsinki.fi) Naisluostarit ja pyhiinvaellus Rikala, Mia, FM. Vastaanotto ke 11 12, M11 h.314 (PL 19), p (mia.rikala@helsinki.fi) Muinais Egypti Ritari, Katja, vastaanotto sopimuksen mukaan, U38 KE h.110, p tai (katja.ritari@helsinki.fi) Tuomaala, Salome, FM. Vastaanotto ke 15 16, U38 E h.321, p (salome.tuomaala@helsinki.fi) 54

55 JOHTORYHMÄ Jäsenet: Prof. René Gothóni Prof. Juha Pentikäinen Yo leht. Tuula Sakaranaho (varajäsen dos. Terhi Utriainen) Dos. Ilkka Pyysiäinen (varajäsen FM Mia Rikala) Teol. yo. Tanja Pirhonen (varajäsen teol. yo Antti Haverinen) Fil. yo. Antti Kuula (varajäsen fil. yo Anna Huovila) Johtoryhmän sihteeri: amanuenssi Riku Hämäläinen USKONTOTIETEILIJÖIDEN AINEJÄRJESTÖ ESITTÄYTYY! Mikä Mythos? Mythos ry. on uskontotieteen opiskelijoiden ainejärjestö, jonka toimintaan kaikki uskontotieteen pää ja sivuaineopiskelijat ovat tervetulleita. Mythos järjestää kulttuuririentoja, elokuvailtoja, opintoretkiä Suomessa ja ulkomailla sekä opetustoimintaa. Ja tietenkin bileitä! Uskontotiede on hämmästyttävä kahden tiedekunnan oppiaine: sitä voi opiskella joko humanistisen tai teologisen tiedekunnan pääaineena. Mythoksen toiminnan selkärangan muodostavat kokoukset, jotka pidetään kerhohuoneella Uudella Ylioppilastalolla (Mannerheimintie 5 B 4. kerros). Tarkimmat tiedot kokouksista ja muusta toiminnasta saa Mythoksen sähköpostilistalta. Jos haluat liittyä Mythoksen sähköpostilistalle, toimi seuraavasti: lähetä osoitteeseen majordomo@helsinki.fi jätä subject kenttä tyhjäksi kirjoita viestiksi ainoastaan subscribe mythos list minun.sahkoposti@jotain.fi. Lisää tietoa toiminnasta antavat myös hallituksen jäsenet 55

56 Mythos ry:n HALLITUS 2005 Puheenjohtaja Meri Korniloff puh Varapuheenjohtaja Pia Puolakka puh Sihteeri Janita Heiskanen Taloudenhoitaja, tiedottaja ja verkkovastaava Mikko Heimola puh Bilepäällikkö Rita Jailo Opintovastaava Kaisa Niiranen Opinto ja kulttuurivastaava Katri Hämeenniemi Kulttuurivastaavan toinen käsi Maria (Maija) Bredenberg puh