SÁMI ÁRVVUT - JULKILAUSUMA Sivu 1/7 Hallitus Perustuslakivaliokunnan järjestämä avoin kuulemistilaisuus saamelaisasioista

Transkriptio

1 SÁMI ÁRVVUT - JULKILAUSUMA Sivu 1/7 Hallitus Sámi Árvvut (saamelaiset arvot) on riippumaton saamelainen yhdistys, jonka toimintaa ohjaavat saamelaiset arvot. Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää, tukea ja edistää saamelaisten perinteistä tietoa, saamelaisten yhteisöllisyyttä, perinteisiä saamelaisia elinkeinoja, saamelaisia arvoja ja oikeuksia kaikessa kansallisessa ja kansainvälisessä toiminnassa, mikä liittyy saamelaisiin. Yhdistyksen tehtävien johdosta yhdistys on päättänyt antaa oheisen lausunnon. ASIA: Perustuslakivaliokunnan järjestämä avoin kuulemistilaisuus saamelaisasioista 1. Yleistä Perustuslakivaliokunta on kutsunut saamelaisyhdistyksiä, tutkijoita sekä saamelaisasioista kiinnostuneita suomalaisia järjestöjä kuulemiseen Inariin. Samassa yhteydessä järjestetään valtion Lapin yliopistolta tekemän tilaustutkimuksen saamelaisten ja muiden tahojen kuulemistilaisuus. Sámi árvvut ry pitää sinänsä hyvänä, että valiokunta haluaa kuulla saamelaisjärjestöjä, mutta kuulemisen ajankohta on hyvin erikoinen, koska saamelaisille hyvin tärkeä metsähallituslaki on jo hyväksytty. Mikäli pohjoismainen saamelaissopimus hyväksytään, on hyvin epätodennäköistä, että se ehtisi nykyisen eduskunnan käsiteltäväksi lainvalmistelun hitauden johdosta. Oikeusministeriön tiedotteen mukaan ILO 169-sopimuksen ratifioinnista päätetään tilaustutkimuksen jälkeen. On hyvin epätodennäköistä, että ILO 169-sopimus ylipäätään ehtisi eduskunnan käsiteltäväksi tässä aikataulussa kuluvalla kaudella, koska Suomi ei voi ratifioida ILO 169-sopimusta ilman merkittäviä lainsäädännöllisiä muutoksia. Tätä taustaa ajatellen kuulemistilaisuus on ensinnäkin liian myöhässä järjestetty ja toisekseen merkityksetön perustuslakivaliokunnalle ja saamelaisille, koska kuuleminen ei tule vaikuttamaan saamelaisten oikeusaseman kehittymiseen vaan päinvastoin legitimisoi saamelaisten oikeuksia vastustavat tahot saamelaisyhdistyksiksi ja korostaa sitä Suomessa vallalla olevaa holhoavaa ja kolonialistista ajattelua, jossa valtakulttuurin tutkijat tietävät parhaiten, mitä saamelaisyhteisö tarvitsee, mitä saamelaiskulttuuri on ja mitä oikeuksia heille tulisi antaa. Perustuslakivaliokunnan tehtävänä on antaa lausuntonsa sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Perustuslakivaliokunta valmistelee perustuslakia ja sen kanssa läheisessä yhteydessä olevaa lainsäädäntöä. Saamelaisille perustuslakivalio- Sámi Árvvut sámiid iežaset sorjjasmeahttun searvi Searvvi ulbmilin lea doalahit, doarjut ja ovddidit sámiid árbevirolaš dieđu, sámiid searvvušvuođa, árbevirolaš sámi ealáhusaid, sámiid árvvuid ja vuoigatvuođaid. Sámi Árvvut saamelaisten oma riippumaton yhdistys Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää, tukea ja edistää saamelaisten perinteistä tietoa, saamelaisten yhteisöllisyyttä, perinteisiä saamelaisia elinkeinoja, saamelaisia arvoja ja oikeuksia. samiarvvut@gmail.com

2 SÁMI ÁRVVUT - JULKILAUSUMA Sivu 2/7 kunta on ollut pitkää eduskunnan omatunto, joka on huolehtinut lausunnoissaan ja kannanotoissaan saamelaisten oikeusaseman turvaamisesta. Tämä on muuttunut Sámi árvvut -yhdistyksen näkemyksen mukaan perustuslakivaliokunta on menettänyt erityisasemansa valiokuntien joukossa viime eduskuntakaudella ja kuluvalla eduskuntakaudella oman toimintansa vuoksi. Perustuslakivaliokunta kaatoi edellisellä vaalikaudella saamelaiskäräjälain uudistuksen eikä myöskään turvannut Metsähallituslain uudistuksessa saamelaisten oikeusasemaa kehittämistä kuten perustuslakivaliokunta on johdonmukaisesti edellyttänyt kaikissa saamelaisia koskevissa lakihankkeissa tehtävän. Mm. perustuslakivaliokuntien linjauksien johdosta kaivos-, vesi- ja ympäristönsuojelulakiin otettiin saamelaiskulttuurin heikentämiskiellot. Nykyinen perustuslakivaliokunta on katkaissut perustuslakivaliokuntien aikaisemman käytännöt olla edistämässä saamelaisten oikeusasemaa, koska ei ole esittänyt vastaavaa säännöstä metsähallituslakiin. Uusi hallitus on jatkanut pitkää suomalaisyhteiskunnan perinnettä eli pyrkimystä ratkaista saamelaisten oikeusasemaa tilaustutkimuksilla, joita tilataan valtakulttuurin tutkijoilta. Saamelaisilla perustuslaillisena alkuperäiskansana mutta myös ILOsopimuksen tarkoittamana alkuperäiskansana tulee itse olla oikeus päättää kaikkeen kulttuuriinsa olennaisesti liittyvien kehittämistoimien tärkeysjärjestyksestä, tämä koskee myös valtion tilaamaa tutkimusta saamelaisten oikeusasemasta. Hallitus on tilannut tutkimuksen suoraan ilman tieteellistä arviointia, vaikka hallitus on perustanut strategisen tutkimuksen rahoituksen ja neuvoston palvelemaan valtioneuvoston tutkimuspoliittisia tarpeita. Strategisen tutkimuksen neuvosto, olkoonkin tavoitteeltaan valtion ohjaama, edustaa tutkimusta ja tiedettä monipuolisesti. Neuvosto takaa hankkeille vertaisarvioinnin ja tutkii hankkeiden tieteellisyyttä. Valtio on tilannut saamelaisten maaoikeusselvityksiä selvitysmiehiltä ja tutkimusryhmiltä ilman tieteellistä arviointia ja tieteellisen riippumattomuuden ja validiteetin arviointia. Tällainen menettely, jossa valtio päättää tutkimustarpeet ja päättää etukäteen, millaisia tutkimustuloksia halu ja millaisia kysymyksiä niillä halutaan ratkaista, on vastoin tieteellistä vapautta. Tilaustutkimuksen sisällöstä eikä kustannuksista löydy avoimesti tietoa oikeusministeriön sivuilta eikä valtioneuvoston hankerekisteristä. Oikeusministeriön toiminta ei ole ollut avointa vaan tarkoituksenhakuista ja salaavaa. Sámi árvvut ry on antanut jo aiemmin kannanoton, jossa se on vastustanut tilaustutkimuksen tekemistä ja tarkoituksenhakuisena viivytystaisteluna (liite). Saamelaisten oikeuksia on selvitetty moneen otteeseen valtion tilaustutkimuksilla ja selvitysmiehillä. Näiden kustannuksia ei ole avoimesti tuotu esille, mutta varovaisenkin arvion mukaan selvitysten kustannukset nouseva yli miljoonaan euroon, joista Lapin ja Oulun yliopistojen edellisen tilaustutkimusten kustannukset nousivat yli euroon. Tällä rahalla olisi mm. rahoittanut saamenkielisiä sosiaali- ja terveyspalveluja yhden vuoden ja rahaa olisi jäänyt saamen kielenelvytysohjelman toimeenpanoonkin. On hyvin surullisen tarkoituksenhakuista, että vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa valtio käyttää resurssejaan tilaustutkimukseen, kun resursseja voisi ohjata saamelaislapsille ja nuorille ja elävän saamelaiskulttuurin turvaamiseen. Valtion arvovalinta on keskittyä valtion ohjaaman tutkimuksen tilaamiseen, näivettäen samalla riippumatonta tieteellistä tutkimusta ja viivästyttää saamen kielenelvytysohjelman toimeenpanoa. Arvovalinta on hyvin selkeä.

3 SÁMI ÁRVVUT - JULKILAUSUMA Sivu 3/7 Tutkimustietoa toisaalta tarvitaan suomalaisessa yhteiskunnassa aloilta, joista tietoa ei ole ja aloilta, joissa todella tarvitaan uudistuksia. Sámi árvvut ry ehdottaakin, että strategisen tutkimuksen rahoitusinstrumentin yhdeksi kärkihankkeeksi otetaan Suomen perustuslain ja perusoikeusjärjestelmän tutkiminen ja perustuslakivaliokunnan aseman ja roolin tutkiminen ihmisoikeustoimijana, puoluepolitiikan roolin selvittäminen valiokunnan toiminnassa ja vertailevan tutkimuksen tekeminen eri valtioiden käytäntöihin perustuvassa perusoikeuksien turvaamisessa (esim. perustuslakituomioistuimessa). Tällainen tutkimus olisi hyvin tarpeellinen ja hyödyllinen, koska perustuslakivaliokunta on Suomen johtava perustuslain tulkitsija. Kuitenkin sen nykyiset lausunnot, kuultavat tahot ja asiantuntemus saamelais- ja ihmisoikeusasioissa asettavat kyseenalaiseksi perustuslakivaliokunnan kyvyn hoitaa sille asetettuja tehtäviä. Sámi árvvut ry haastaakin avoimesti eduskuntaa ja sen perustuslakivaliokuntaa arvioimaan omaa asemaansa ja tehtäviä ja mahdollistamaan riippumattoman tutkimuksen tekemisen Suomen perusoikeusjärjestelmän toimivuudesta eduskunnassa ja lainvalmistelussa. Suomen valtio on pakottanut saamelaiset pohtimaan omaa asemaansa ja arvioimaan saamelaisen demokratian tehtäviä ja vastaavasti Sámi árvvut esittää valtion tekevän samoin omalta kohdaltaan. Tällaista tutkimusta ja selvitystä ei ole kattavasti tehty, toisin kun saamelaisten maaoikeuksista, joista tutkimuksia on tehty niin tieteellisesti riippumattomasti kuin valtiollisena tilaustutkimuksenakin. Perustuslakivaliokunta on tiedotteensa perusteella jatkanut edellisen eduskunnan linjaa, joka perustuu siihen, että äänekkäimpiä tahoja kuullaan saamelaisasioissa, olivatpa ne saamelaistahoja tai asiantuntijoita saamelaisasioissa. Perustuslakivaliokunta myös legitimisoi toiminnallaan saamelaisvastaiset toimijat asiantuntijoiksi saamelaisasioissa. Saamelaisjärjestöjä toimii muuallakin kuin kaupungeissa ja Suomen itäsaamelaisalueella. Nyt kuultavien joukko on keskittynyt itäisellä saamelaisalueella vaikuttaviin yhdistyksiin. Perustuslakivaliokunnan kuten Suomen valtionkin on syytä ottaa huomioon, että Suomen assimiloivasta ihmisoikeuspolitiikasta on tehty useita valituksia YK:n ihmisoikeuskomiteaan. Valitukset koskevat ennen kaikkea KHO:n tekemiä päätöksiä ottaa saamelaiskäräjien vaaliluetteloon vuosina 2011 ja 2015 etnisesti suomalaisia henkilöitä saamelaistaen jopa kokonaisia kyliä. Koska käsittely Suomen saamelaismääritelmästä on kesken YK:ssä, johtopäätöksien laatiminen esimerkiksi ILO 169- sopimuksen ratifioimisesta tilaustutkimuksen avulla on ennenaikaista. Asian käsittely ihmisoikeuskomiteassa vaikuttaa myös pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvotteluihin. Asian käsittely tulee jatkumaan kansainvälisillä areenoilla hyvinkin pitkään, koska saamelaisyhteisö raportoi Suomen ihmisoikeuspolitiikasta useille eri elimille 2. Nykytilanne Saamelaisten oikeusaseman kehittäminen ei vaadi selvityksiä, vaan toimintaa. Suomen valtio on saamelaismääritelmällään hajottanut saamen kansan yhtenäisyyden ja tuonut etniset ristiriidat saamelaisyhteisön sisälle. Kyvyttömyys ratkaista saamelaisten oikeuksia on johtanut jakautuneeseen tilanteeseen: saamelaiset ja valtio määrittävät saamelaisuuden eri tavoin. Tilanne on johtanut siihen, että etnisesti suomalaiset voivat edustaa saamelaisia niin saamelaiskäräjillä kuin nimeämällä omia yhdistyksiään saamelaisiksi. Tilanne johtaa siihen, että pikkuhiljaa myös saamelaisyhteisö pitää nor-

4 SÁMI ÁRVVUT - JULKILAUSUMA Sivu 4/7 maalina nykytilannetta, jossa saamelaiseksi voi ryhtyä ja vaarana onkin, että saamelaisyhteisö hajoaa alakulttuureihin, hajoaa valtion luomiin etnisiin ristiriitoihin, kuihtuu, emigroituu tai sulautuu. Suomi on luonut myös demokraattisen ongelman: saamelaiset eivät voi enää luottaa siihen, että saamelaiskäräjät puolustaa saamelaisten oikeuksia koska se toimii sekä välineenä saamelaisten suomalaistamisessa (vaalien toimittaminen) ja korkeimpana saamelaisten päättävänä elimenä, joka muuttuu yhä enemmän alueelliseksi edustuselimeksi koska etnisesti suomalaiset pääsevät äänestämään ja ehdokkaiksi saamelaiskäräjien vaaleissa. Uhkana on, että saamelaisten tulevaisuus eli saamelaislapset ja nuoret, jotka eivät tunne aikaa ennen sitä, kun Suomi ryhtyi määrittämään saamelaisten identiteetistä, alkavat pitää nykytilannetta normaalina, jossa saamelaisuus on epäselvää ja historiallisiin dokumentteihin sidottua, yksilöllistä oikeutta. Suomen valtio on laatimallaan saamelaismääritelmällä luonut tilanteen, jossa ihmiset ovat voineet 1990-luvulta lähtien rakentaa identiteettiään saamelaiseksi alun perin etnisinä suomalaisina, koska saamelaismääritelmä sen mahdollistaa. Perintö on jopa pahempi kuin kolonialismin perintö, koska saamelaisyhteisöä pakkoassimiloidaan lakien ja asetuksien voimin kieltämällä saamelaisten oikeuden omaan kulttuuriin, identiteettiin ja etniseen ryhmään. Suomessa saamelaisten asema on heikompi kun monessa muussa valtiossa. Venäjällä alkuperäiskansojen asema on heikko, mutta siellä alkuperäiskansat saavat kuitenkin edelleen määrittää ketkä ovat alkuperäiskansaa ja ketkä eivät. Joillakin alkuperäiskansoilla on jopa Venäjälläkin laaja autonomia. Suomessa saamelaiskäräjät ei saa päättää edes saamen kielen huollosta. Alkuperäiskansojen perusoikeudet perustuvat siihen, mikä alkuperäiskansakulttuuri on, ketkä sen jäseniä ovat ja miten yhteisön jäseneksi kasvetaan. Alkuperäiskansa on oma erillinen ryhmänsä, joka tunnistaa olevansa alkuperäiskansaa. Suomessa on nykyisin saamelaisia, jotka tunnistavat itsensä (itseidentifikaatio) ja muut saamelaiset tietävät saamelaisiksi (ryhmäidentifikaatio) sekä lisäksi valtion hyväksymiä saamelaisia, joita vain valtio pitää saamelaisina. Valtio on luonut kulttuurifuusion ja puuttunut alkuperäiskansojen kaikkeen tärkeimpään oikeuteen eli oikeuteen ylläpitää omaa identiteettiään, etnisyyttään ja kulttuuriaan. Alkuperäiskansan ja sen kulttuurin käsite ohjaa kaikkea muuta toimintaa, lainsäädäntöä ja hallintoa, jotka liittyvät alkuperäiskansoihin. Suomessakin perustuslaki takaa saamelaisille oman oikeuden kulttuuriinsa ja kieleensä, mutta perustuslain soveltaminen ja julkinen elämä ovat täysin ristiriidassa. Valtio ei tiedä, mitä saamelaiskulttuuri on ja miten saamelaisuus määritetään eikä anna saamelaisille oikeutta määrittää omaa kulttuuriaan ja identiteettiään. Kaikkien saamelaisia koskevien lakien toimeenpano ja tulkinta ovat näiltä osin ongelmallista ja koska valtio ja hallinto eivät ymmärrä eivätkä halua ymmärtää mitä saamelaiskulttuuri ja saamelaisuus ovat. Tämä estää estää kaiken muun lainsäädännön kehittymisen. Sámi arvvut painottaa, että Suomi ei voi ratifioida ILO 169-sopimusta nykyisellä lainsäädännöllä. ILO-169 sopimuksen ratifioiminen edellyttäisi seuraavia muutoksia: a) Saamelaismääritelmän muuttaminen vastaamaan saamelaisyhteisön hyväksymää määritelmää saamelaiseksi (HE 167/2014 vp) b) Saamelaiskäräjälain kokonaistarkistusta c) Maa- ja vesioikeuksien ratkaisemista

5 SÁMI ÁRVVUT - JULKILAUSUMA Sivu 5/7 d) Mm. Metsähallituslain, kaivoslain, metsälain, maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta siten, että saamelaiskulttuurin säilyminen, perinteisen tiedon suoja ja saamelaisten oikeudet tulisivat huomioonotetuiksi e) Poronhoito-, kalastus- metsästyslakien uudistamista siten että saamelaisten harjoittamat kyseiset elinkeinomuodot turvattaisiin kyseisissä laeissa f) Saamen käsityön aseman parantamista lainsäädännössä g) Perinteisen tiedon suojan parantamista erillislainsäädännössä h) Saamelaisten itsemääräämisoikeuden tosiasiallista suojaa i) Resursseja sopimuksen toimeenpanoon j) Saamelaisvastaisuuden tuomitsemista k) Halu turvata elävän saamelaiskulttuurin tulevaisuutta Suomen valtion taholta eikä muinaisten ihmisten oikeuksien ja etnisyyden selvittämistä l) Avoimuutta ja luottamuksen rakentamista saamelaisyhteisöön ILO 169-sopimuksessa todetaan, että kansoilla on oltava oikeus itse päättää niiden elämään, uskomuksiin, instituutioihin ja henkiseen hyvinvointiin sekä niiden käyttämiin maihin vaikuttavien toimenpiteiden kehittämistoimien tärkeysjärjestyksestä sekä hallita mahdollisimman laajasti omaa taloudellista, sosiaalista ja kulttuurikehitystään. Sopimuksen 14 artiklan mukaisesti alkuperäiskansoille on tunnustettava omistus- ja hallintaoikeus niihin maihin, joilla ne perinteisesti asuvat. Jotta ILO 169-sopimus voidaan Suomessa ratifioida, saamelaisten pitää pystyä luottamaan Suomen valtioon. Saamelaisyhteisö luotti Suomen valtioon, mutta eduskunta petti viime eduskuntakaudella tämän luottamuksen. Nykytilanteessa, ottaen huomioon lisäksi metsähallituslain tuomat uudistukset ja metsätaloustoiminnan yhtiöittämisen, ILO 169-sopimusta ei voida ratifioida enää samoin ehdoin kuin viime eduskuntakaudella. Sopimuksen ratifiointi ja sen edellytykset on arvioitava kokonaisuudessaan alusta lähtien yhdessä saamelaisyhteisön kanssa. Saamelaisten on saatava takeet pitkällä tähtäimellä siitä, että se voi luottaa Suomen valtion täyttävän sille annetut sitoumukset. Samoin Suomen on näytettävä kansainväliselle yhteisöllekin. Suomi on toistuvasti ilmoittanut mm. YK:n eri elimille parantavansa saamelaisten oikeuksia ja ratifioivansa ILO 169-sopimimuksen. Suomi on luvannut tyhjää. 3. Pohjoismainen saamelaissopimus Pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvottelut ovat edenneet tuskastuttavan hitaasti. Sámi árvvut ry pitää pohjoismaisen saamelaissopimuksen tavoitteita hyvin tärkeänä, mutta suurena ongelmana on edelleen Venäjän saamelaisten asema. Pohjoismainen saamelaissopimus mahdollistaa paljon mutta se ei saa luoda tilanteita, jossa Venäjän saamelaiset suljetaan pois kansainvälisestä saamelaisyhteisöstä. Pohjoismaisen saamelaissopimuksen laadinnan lähtökohtana on ollut Suomessa koko neuvottelujen alusta lähtien, että Suomi laatisi ensin kansallisen ratkaisun, joka mahdollistaisi pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifioinnin. Kansallinen ratkaisu oli saamelaiskäräjälain uudistus sekä Ilo-sopimuksen ratifiointi. Kansallinen ratkaisu on hylätty, eikä valtioneuvostolla ole mitään pyrkimyksiä tuoda saamelaisten oikeuksia tukevaa lainsäädäntöä eduskuntaan hallitusohjelman, eikä valmistella niitä olemassa olevien lainsäädäntöhankkeiden perusteella. Tässä muuttuneessa tilanteessa olisi hyvin suuri tarve keskustella saamelaisyhteisön kanssa avoimesti pohjoismaisesta saa-

6 SÁMI ÁRVVUT - JULKILAUSUMA Sivu 6/7 melaissopimuksesta ja sen tilanteesta ja tarpeista sekä tuoda avoimesti esille neuvottelujen tämänhetkinen tilanne. Saamelaisyhteisöllä ei ole tietoa neuvotteluista eikä säädöksistä, joita sopimukseen on esitetty pohjoismaisen saamelaissopimusluonnoksen luovuttamisen jälkeen. Suomen valtion linja neuvotteluissa tässä muuttuneessa tilanteessa on myöskin julkaisematta, eli pyrkiikö Suomi muuttamaan kansallista lainsäädäntöä vasta sopimuksen hyväksymisen jälkeen, vai jatkaako Suomi kansallisen saamelaisia koskevan lainsäädännön kehittämistyötä. Pohjoismaisesta saamelaissopimuksesta neuvottelevat Suomen, Ruotsin ja Norjan valtiot sekä Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjät. Sopimusluonnoksessa on artikloja, jotka koskevat niin saamelaiselinkeinoja kuin saamelaisen määritelmääkin. Koska neuvotteluille on myönnetty jatkoaikaa ja tilanne neuvotteluille on poliittisista syistä muuttunut eri valtioissa eri tavoin, olisi hyvin hyödyllistä kuulla saamelaisyhteisöä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa sekä yhteisesti ja tiedottaa neuvottelujen etenemisestä ja kunkin valtion prioriteeteista neuvotteluissa. Saamelaiselinkeinojen harjoittajia (poronhoitajat, kalastajat, saamen käsityöntekijät, metsästäjät) tulisi kuulla vuorovaikutteisesti ja vaikuttavasti pohjoismaisesta saamelaissopimuksesta ja saamelaiselinkeinojen tarpeista. Sopimusluonnos luovutettiin vuonna 2005 ja toimintaympäristö on muuttunut monin tavoin. Ilmastonmuutos, porojen pakkoteurastukset, kaupan globalisaatio (erityisesti matkamuistojen ja saamen käsityön halpakopiointi), globalisaatio ovat tuoneet kielteisiä vaikutuksia saamelaisyhteiskunnalle ja elinkeinoille. Sopimuksessa tulee reagoida muuttuneeseen tilanteeseen. Pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvotteluissa tulee huomioida Ruotsissa Jällivaaran käräjäoikeuden helmikuussa 2016 antama tuomio huolellisine perusteluineen Girjas-saamelaiskylä oikeudenkäynnissä elinkeino-, kulttuurisia ja maaoikeuksia koskevien artiklojen osalta. Girjas-saamelaiskylä (sameby) haastoi vuonna 2015 Ruotsin valtion oikeuteen siitä, että valtiolla ei ole oikeutta hallita pienriistapyyntiä ja kalastusta Girjjasin saamelaiskylän alueella. Saamelaiskylä voitti valtiota vastaan nostamansa kanteen ja tuomion mukaan hallintaoikeus on saamelaiskylällä. Girjas- tuomi vaikuttaa myös suoraan Suomen saamelaisten oikeuksiin. Saamelaisten oikeuksia ja saamelaisuutta määritettäessä on Suomessa otettu todisteeksi verotustodistukset aina 1700-luvulta ja jopa varhaisemmalta ajalta asti. Myöskin tämä tukee Girjaksen tuomion huomioon ottamista Suomen lainsäädännön kehittämisessä. Suomen oikeushistoria on identtinen Suomen ja Ruotsin osalta, Suomen kuuluttua Ruotsi-Suomeen (v Haminan rauhaan asti). Valtiot eivät myöhemminkään ole osoittaneet omistusoikeuttaan saamelaisten maihin ja vesiin. Girjaksen tuomio vaikuttaa myös Suomessa ILO 169-sopimuksen ratifiointiin, koska se on otettava huomioon mm. Artiklan 14 soveltamisessa. Samoin sopimusluonnoksen saamelaismääritelmästä on voitava keskustella avoimesti saamelaisyhteiskunnassa. Monet saamelaiset ovat varsinkin Norjassa saamelaiskäräjien vaaliluettelon ulkopuolella ja Suomessa muuttunut tilanne saamelaiskäräjälain kaaduttua eduskunnassa tuovat oman haasteensa saamelaismääritelmälle. Kussakin valtiossa saamelaismääritelmä on kirjoitettu lakeihin valtioiden toimesta kussakin yhteiskunnallisessa tilanteessa. Yhteiskunnalliset tilanteet ovat muuttuneet siitä kun saamelaiskäräjistä ja saamelaisen määritelmästä kussakin valtiossa ensimmäisen kerran säädettiin. On aika arvioida, vastaako kunkin valtion saamelaisen määritelmä

7 SÁMI ÁRVVUT - JULKILAUSUMA Sivu 7/7 saamelaisyhteisön näkemystä. ja millaisia vaikutuksia saamelaismääritelmä on tuonut saamelaisyhteisölle, saamelaiskäräjille ja saamen kansan yhtenäisyydelle. Nyt on tarve pohtia saamelaisyhteisön keskuudessa sitä onko mahdollista saavuttaa yhteneväinen saamelaismääritelmä kolmen valtion alueelle, joka turvaa saamen kielen, perinteisen tiedon, saamelaiselinkeinojen ja kulttuurin säilymisen kussakin valtiossa eikä johda saamelaisten assimilaatioon. Yhteinen saamelaismääritelmä ei saa myöskään johtaa siihen, että se heikentäisi jonkin alueen saamelaisten oikeuksia ja asemaa. Sámi árvvut ry esittääkin, että pohjoismaisesta saamelaissopimuksesta kuullaan niitä tahoja, joita varten sopimus laaditaan eli saamelaisia, saamelaiselinkeinojen harjoittajia ja taitelijoita vuoronvaikutteisesti ja avoimesti saamelaisyhteisön lähtökohdista. Toimintamalli, joka perustuslakivaliokunnan kuulemisessakin Inarissa on, jossa valtion edustajat kertovat miten asiat ovat ja saamelaiset saavat kommentoida muutaman minuutin, ei ole tällainen menettelytapa. Pohjoismaisen saamelaissopimuksen neuvottelijoiden tulee lähteä kentälle ja kuulla mitä saamelaiset haluavat sopimukselta. Neuvottelujen on oltava myös avoimet ja vuorovaikutteiset sekä tehokkaat. Neuvotteluissa on tuhlattu monta vuotta, koska valtiot ovat halunneet viivästyttää neuvotteluja ja neuvotteluja ylipäätään käydään vain muuntaman kerran vuodessa. Pohjoismainen saamelaissopimus on mahdollisuus, mutta saamelaisyhteisöä ei saa ulkoistaa sopimuksen laadinnasta. Sopimus tehdään saamelaisille, joka on muistettava sopimuksen laadinnan kaikissa vaiheissa. Julkilausumasta päätti Sámi árvvut ry:n hallitus Julkilausuma toimitetaan vain sähköisesti. Jakelu: Perustuslakivaliokunta Oikeusministeriö Avoin