Sairaalan tietojärjestelmät

Transkriptio

1 hyväksymispäivä arvosana arvostelija Sairaalan tietojärjestelmät Lauri Vene Helsinki HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

2 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta Fakultet Faculty Laitos Institution Department Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Tekijä Författare Author Tietojenkäsittelytieteen laitos Lauri Vene Työn nimi Arbetets titel Title Sairaalan tietojärjestelmät Oppiaine Läroämne Subject Tietojenkäsittelytiede Työn laji Arbetets art Level Seminaari Tiivistelmä Referat Abstract Aika Datum Month and year Sivumäärä Sidoantal Number of pages 11 sivua Sairaalatietojärjestelmä tai sairaalan tietojärjestelmät tarkoittavat samaa asiaa. Molemmat kuvaavat sairaalan alijärjestelmää jonka tehtävänä on hoitaa informaation säilöminen, välittäminen ja käsittely. Tietojärjestelmän suunnittelu yhteen yhteiskunnan monimutkaisimpiin instituutioihin ei ole aivan helppo juttu. Tietojärjestelmiä on useita ja niiden pitäisi pystyä kommunikoimaan keskenään. Tässä työssä esitellään sairaalatietojärjestelmä sekä siihen liittyvää terminologiaa. Lisäksi työn loppupuolella esitellään 3LGM2 niminen terveystietojärjestelmien mallintamiseen käytettävä metodi. Avainsanat Nyckelord Keywords HIS, Hospital Information Systems, Health Information Systems Säilytyspaikka Förvaringställe Where deposited Muita tietoja Övriga uppgifter Additional information

3 ii Sisältö 1 Johdanto 1 2 Informaation käsittely terveydenhuollossa Sairaalan tietojärjestelmät Terveystietojärjestelmät Sähköinen potilaskertomus Haasteet 5 4 Terveystietojärjestelmien mallintaminen LGM Yhteenveto 11 Lähteet 12

4 1 1 Johdanto Terveydenhuolto on yksi monimutkaisimpia ja suurimpia järjestelmiä, jota yhteiskunnista löytyy. Terveydenhuollon toiminnallisuuksia tukemaan on kehitetty erilaisia tietojärjestelmiä. Yleisiä tavoitteita tietojärjestelmille ovat tehokkuus, kustannus tehokkuus ja toimita varmuus. Terveydenhuollon kontekstissa tämä tarkoittaa potilaiden mahdollisimman tehokasta ja hyvää hoitoa. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on Suomen suuri sairaanhoitopiiri, jossa työskentelee noin ammattilaista [HUS]. Lähes jokaisella terveydenhuollon parissa työskentelevällä työntekijällä on jatkuva tarve jonkinlaiselle tiedolle ja tähän tiedon tarpeeseen tietojärjestelmät pyrkivät vastaamaan. Terveydenhuollon osastot ovat usein jakautuneet toimintojen ja erikoistumisen mukaan pienempiin yksiköihin. Potilasta saatetaan hoitaa usealla eri osastolla ja eri sairaaloissa. Potilaskeskeisen hoidon toteutumiseksi, avainasemassa on potilaan tietojen saatavuus, niitä tarvitsevalle hoitohenkilökunnalle. Tietojärjestelmän vastuualueet eivät kuitenkaan rajoitu ainoastaan potilaskeskeisen informaation käsittelyyn, sillä on myös esimerkiksi tarpeen päästä käsiksi uusimpaan kliiniseen tutkimustietoon ja ajantasaisiin hoito-ohjeisiin, jotta potilas saisi parasta mahdollista hoitoa. Myös terveydenhuollon toiminnan johtaminen vaatii informaatiota esimerkiksi sairaalan sen hetkisestä tilasta. Esimerkkejä tällaisista tiedoista on materiaalikulut ja vakuutustiedot. Tässä seminaarityössä esitellään sairaalan tietojärjestelmiä, sekä niihin liittyviä haasteita. Lisäksi käydään lyhyesti läpi metodeja tietojärjestelmien mallintamiseen terveydenhuollon näkökulmasta. Työ käsittelee pääasiassa tietojärjestelmistä koostuvaa tietojärjestelmää, joten tässä työssä ei paneuduta yksittäisten tietojärjestelmien yksityiskohtiin. 2 Informaation käsittely terveydenhuollossa Tietojärjestelmä on ihmisten ja teknisten komponenttien muodostama informaatiota käsittelevä kokonaisuus [WHA11]. Tietojärjestelmän tehtäviin kuuluu informaation säilöminen, prosessoi ja käsittely. Ihmisten ja teknisten komponenttien muodostamaan tiedonhallintajärjestelmää kutsutaan sosiotekniseksi järjestelmäksi. Sosio- viittaa siihen, että ihminen on osana tiedon käsittelyä ja tekninen siihen, että käytössä on myös infor-

5 2 maationkäsittely työkaluja, kuten tietokoneet, puhelimet ja potilasarkistot. Tehokas informaationkäsittelyjärjestelmä on kriittinen terveyspalveluiden tehokkaan toiminnan kannalta [Tansania]. Informaation käsittely on merkittävä menoerä terveydenhuollon kokonaiskuluista, mutta hyvin toteutettuna tehostaa terveydenhuollon toimintaa. Tiedon oikeellisuus ja ajantasaisuus ovat laatutekijöitä terveydenhuollossa. Jotta potilaan hoitoon olisi saatavilla ajantasaisimmat tiedot, se edellyttää tiedon systemaattista dokumentointia. Myös terveydenhuollon hallintaan tarvitaan ajantasaista tietoa esimerkiksi sairaalan tämänhetkisestä tilasta. Terveydenhuollon tehokkuus on riippuvainen informaation käsittelyn tehokkuudesta. Tehokkuudella tarkoitetaan saavutetun tuloksen ja kulujen suhdetta. Terveydenhuollossa kulut koostuvat ainakin henkilökunnasta, välineistä ja tietojärjestelmistä. Saavutetun tulokset määrittely tai mittaaminen ei kuitenkaan ole aivan niin yksinkertaista kuin normaalissa yritystoiminnassa. Tulokseen voidaan ajatella olevan hoidon laatu [WHA11]. 2.1 Sairaalan tietojärjestelmät Tietojärjestelmä käsittelee informaatiota, tietoa ja dataa. Terveydenhuollossa tietojärjestelmien tulisi tarjota kokonaisvaltaista kuvaa, sekä yksittäisestä potilaasta, että koko sairaalasta ja sen toiminnasta. Winter et al määrittelevät kirjassaan, että tieto on tietämystä, esimerkiksi hoitotoimenpisteistä ja lääkkeiden toimintaperiaatteista. Informaatio on esitetty kirjassa tiedon avulla tapahtumista, faktoista ja konsepteista johdettavissa olevaksi. Data taas on ihmiselle tai koneelle käsittelykelpoisessa muodossa olevaa informaatiota. Dataa voi olla esimerkiksi paperiselle taulukolle kerättyjä verenpainemittaustuloksia tai samat arvot sähköiseen tietojärjestelmään syötettynä. Paperi ja tietojärjestelmä molemmat toimivat tässä esimerkissä informaation käsittelyvälineinä, ja informaatiota tarvitseva voi yhtä lailla käydä tarkastelemassa aiempia mittaustuloksia molemmista. Sairaalan tietojärjestelmät (Hospital Information Systems) ovat tietojärjestelmien muodostama järjestelmä, joka kattaa kaiken informaation käsittelyn sairaalassa [WHA11]. Sairaalan tietojärjestelmän tyypilliset osat ovat fyysinen informaation käsittely, sovellukset ja sairaalan toiminnot sekä liiketoiminta prosessit. Sairaalan tietojärjestelmät viittaa usein vain yhden sairaalan käytössä oleviin tietojärjestelmiin. Sairaalan tietojärjestelmä käsittää kaiken informaation käsittelyn sairaalassa, oli siinä osana ihminen tai jokin tekninen väline. Sairaalan tietojärjestelmä ei ole jotain mitä sairaala voisi hankkia,

6 3 se on olemassa sairaalan toiminnan aloittamisesta lähtien. Ei siis ole kysymys siitä, pitäisikö sairaalalla olla tietojärjestelmä, vaan kuinka sen toimintaa voisi parantaa ja tehostaa. Tehokas tietojen käsittely tarjoaa mahdollisuuden pienentää toimintakuluja [WHA11]. Ja toisaalta tehoton tietojärjestelmän toiminta johtaa kustannuksien kasvamiseen. Sairaalan tietojärjestelmän tavoitteena on mahdollistaa riittävä sairaalan toimintojen suoriutuminen. Näihin toimintoihin kuuluu muun muassa potilaan hoito, potilaiden hallinta ja sairaalan hallinta. Sairaalan tietojärjestelmä toteuttaa usein jotain lain asettamia vaatimuksia, esimerkiksi potilaiden tietojen katselun suhteen. Sairaalan tietojärjestelmän tehtävä on potilaan hoitoa tukevien toimintojen tarjoaminen. Tähän kuuluu potilaiden tietojen saattaminen saataville, oikeaan aikaan, oikeaan paikkaan, oikeassa muodossa ja oikeutetulle henkilölle [WHA11]. Jotta esimerkiksi sairaanhoitaja tai lääkäri voisi edellä mainittujen ehtojen mukaisesti saada tietoa, on tietoja ensin systemaattisesti kerättävä, käsiteltävä ja tallennettava. Systemaattisen dokumentoinnin aiheuttama tietomäärä edellyttää tehokkuutta tietojärjestelmiin. Tehokkuutta ollaan haettu siirtymällä sähköisiin tietojärjestelmiin. Järjestelmästä tulisi olla myös saatavilla ajantasainen kliininen tieto, esimerkiksi lääkkeiden sivuvaikutuksista ja uusimmista hoitotoimenpiteistä. Lisäksi sairaalan hallinnolle tulisi olla saatavilla tietoa sairaalan ajantasaisista kustannuksista ja toiminnoista. Sairaalan tietojärjestelmiä käyttää laaja kirjo eri työtehtävien hoitajia. Usein onkin niin että samalle tiedolle on tarvetta eri muodoissa. Yliopistosairaaloissa esimerkiksi tutkimuksen tukeminen on tärkeä osa sairaalan tietojärjestelmää. Erilaisten tiedon tarpeiden täyttäminen onkin tärkeä osa tietojärjestelmän tehtäviä. Terveydenhuollon erikoistuessa eri laitoksiin, on tullut tarpeelliseksi laitosten ja sairaaloiden välinen tiedonjako. Potilaat saattavat käydä useassa eri sairaalassa ja heidän tietonsa tulisi olla saatavilla eri laitoksissa ja organisaatioissa. 2.2 Terveystietojärjestelmät Sairaalatietojärjestelmä termin rinnalle on syntynyt termi terveystietojärjestelmä (Health Information Systems, HIS). Suurin ero näillä kahdella on tietojärjestelmiä käyttävien toimijoiden laajuudessa. HIS:iä kutsutaan transinstitutionaaliseksi järjestelmäksi, eli sama järjestelmä on useamman terveydenhuollon laitoksen yhteisessä käytössä. Tietojärjestelmä voi myös olla jopa kansallinen. Esimerkiksi kansallinen terveysarkisto

7 4 (Kanta) on esimerkki transinstitutionaalisesta tietojärjestelmästä, vaikkakin se on hyvin suppea toiminnoiltaan verrattuna sairaalatietojärjestelmään. Sairaaloiden kustannustehokkuuteen ja toimintakuluihin kohdistuvat paineet, sekä potilaskeskeisempään hoitoon siirtyminen, toimivat motivoivana tekijänä yhteiskäyttöisten tietojärjestelmien kehityksessä. Kuten Suomessakin, monessa maassa terveydenhuolto on siirtynyt kohti keskitetympää toimintaa. Syinä tälle on muun muassa keskitetty hallinto ja kasvavat kustannustehokkuuden vaatimukset. Apotti on esimerkki alueellisesti rajatusta informaatiojärjestelmästä. Keskitetystä yhteiskäyttöisistä tietojärjestelmistä seuraa se, että monille paikallisille sairaalan tietojärjestelmille ei ole enää tarvetta ja kokonaiskustannukset laskevat [WHA11]. Winter et al esittävät kirjassaan, että useista erillisistä tietojärjestelmistä koostuvat järjestelemät kehittyvät kaoottisesti ja että niiden kokonaiskustannukset ovat suurempia kuin yhden kokonaisvaltaisemman ja yhteiskäyttöisen tietojärjestelmän. Yhteiskäyttöisen tietojärjestelmän käytöstä seuraa, että sairaalan toiminnot voivat siirtyä yksittäisistä kokonaisvaltaisista terveydenhuollon laitoksista kohti potilaskeskeisempää hoitoa, joka levittäytyy useille erikoistuneille laitoksille. HIS:n piiriin voi kuulua sairaaloita, terveysasemia, apteekkeja, kotihoidon yksiköitä, vakuutuslaitoksia, sekä valtion tai kunnan toimijoita. Yhteisen terveydenhuollon toimittamisjärjestelyssä sairaalat toimisivat yhdessä ja vahvistaisivat omaa toimintaansa tarjoamalla kustannustehokkaammin ja laadukkaammin. 2.3 Sähköinen potilaskertomus Sairaalan tärkeimmät toiminnot liittyvät diagnooseihin ja hoitoihin. Näihin toimintoihin liittyy oleellisesti tiedon kerääminen potilaasta, sekä sen esittäminen potilaskertomuksena. Potilaasta ja potilaan hoidosta kerätään paljon erilaista tietoa kun potilas käyttää terveydenhuollon palveluita. Potilaasta kerättyä ja dokumentoitua tietoa kutsutaan potilaskertomukseksi. Potilaskertomuksien hallinnointi on keskeisimpiä toimintoja terveydenhuollon tietojärjestelmissä. Potilaskertomus ei terminä ota kantaa onko kertomus sähköinen vai kirjallinen. Sähköiseen muotoon talletettu potilaskertomus on yksi kehitysaskel potilaskertomuksien hallinnassa. Sähköiseen potilaskertomukseen viitataan useilla eri termeillä. Winter et al määrittelevät kirjassaan termit electronic health recod (EHR) ja electronic patient record (EPR). EHR on kokoelma sähköisiin tietojärjestel-

8 5 miin talletettuja tietoja, jotka koskevat yhtä potilasta. Aiemmin sähköiset potilaskertomukset olivat pääsääntöisesti laitoskohtaisia, mutta nykyään EHR:n koostettavat tiedot voivat olla hajautuneina useaan eri järjestelmään ja lisäksi fyysisesti eri laitoksiin. Winter et al mukaan laitoskohtaisia EHR kutsutaan EPR:ksi. EPR:n tiedot eivät siis ole ulkopuolisten toimijoiden käytettävissä. 3 Haasteet Tietojärjestelmät saattavat sisältää toistensa kanssa limittäin olevia toiminnallisuuksia. Lisäksi samoja tietoja voidaan käsitellä useammassa eri järjestelmässä. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa on mahdollista että sama informaatio joudutaan kirjaamaan kahteen eri tietojärjestelmään, joka vie aikaa muulta työskentelyltä. Lisäksi kaksi erillistä tietosäilöä tuo ongelmia tiedon luotettavuuden osalta, koska tieto saattaa olla vanhentunutta tai vaillinaista riippuen lähteestä. [WHA11] EHR:stä ja muista terveydenhuollon sähköisten tietojärjestelmien tuomaan hyötyyn liittyy paljon uskomuksia, mutta aiheesta ei ole kovin laajasti saatavilla tutkimuksia tai tutkimuksien laatu on huono [ClK07]. Usein järjestelmiä suunnitellessa osoitetaan teoreettinen hyöty, jonka jokin järjestelmän käyttöönotto tuo. Kuitenkin liian harvoin nämä hyödyt toteutuivat ja saattoivat jopa mennä huonompaan suuntaan [SPB10]. Syitä projektien tavoitteiden saavuttamattomuuteen on monia. Ehkä päällimmäisenä ongelmana on että tietojärjestelmiin liittyviä päätöksiä ei tehdä näyttöön perustuvina vaan enemmänkin uskomus ja tunne pohjalta [SPB10]. Yhteiskäyttöiset terveystietojärjestelmien kehittyminen edellyttävät, että eri toimijat tahtovat toimia keskenään. Suomen lain mukaan julkisen terveydenhuollon toimijoiden täytyy tallettaa potilastiedot Kantaan [Kan]. Myös yksityisen puolen organisaatioiden täytyy tallettaa potilastiedot Kantaan, mikäli heillä muukin potilasasiakirjojen käsittely on sähköisessä muodossa. Sähköisten tietojärjestelmien ylläpito ja kehittäminen on suuri menoerä tietojärjestelmien kokonaiskustannuksista. Sähköisten järjestelmien välisessä tiedonsiirrossa usein päädytään tilanteeseen, jossa dataa pitää muutta muodosta toiseen, kun tietoa siirretään tietojärjestelmästä toiseen [WHA11]. On erittäin tärkeää, että tämä muunnos tapahtuisi niin että tieto ei häviäisi tai että tiedon sisältö säilyy samana muunnoksen yli. Tätä ongelmaa voi yrittää ratkaista niin, että jokainen tietojärjestelmä käyttää yhteistä

9 6 tietokantaa. Tässä lähestymistavassa säästetään integraatioiden määrässä, mutta kaikille sopivan tietokantamallin kehittäminen on haastavaa. Siksi onkin tärkeää että tietojärjestelmien ei anneta kehittyä kaoottisesti, vaan järjestelmät ja niiden väliset yhteydet suunnitellaan ottaen huomioon järjestelmien kokonaiskuva [WHA11]. 4 Terveystietojärjestelmien mallintaminen Terveys ja sairaalatietojärjestelmien mallintaminen on tärkeää koska se helpottaa hahmottamaan järjestelmän toimintaa. Yleensä sitä mitä voi mallintaa, ei voi hallita kunnolla [WHA11]. Mallin on tarkoitus vastata tiettyjä järjestelmää koskeviin kysymyksiin tai ratkaista jokin ongelma. Metamallit ovat malleja, joiden tehtävänä on rajata viitekehys itse mallille. Metamalli määrittää mallissa käytettävän syntaksin ja semantiikan. Tyypillisiä metamalleja terveystietojärjestelmissä ovat: Toiminnalliset-, tekniset-, organisaatio-, tieto-, toiminta- sekä tietojärjestelmämetamallit. Jokainen näistä metamalleista vastaa tietojärjestelmistä tietystä perspektiivistä. Toiminnallisen mallin avulla pyritään vastamaan kysymykseen Mitä toimintoja terveydenhuollon tarjoaminen edellyttää?. Kysymykseen vastauksena voi olla esimerkiksi potilaiden hallinta. Usein nämä ovat kuitenkin hierarkkisia ja toiminnot voidaan jakaa pienempiin osakokonaisuuksiin kuten potilaan kirjaaminen sisään. Teknisten mallien avulla pyritään selvittämään informaation käsittelyssä käytettävien teknisten järjestelmien ja työkalujen välisiä yhteyksiä. Tästä on esimerkkinä tietoverkkojen rakenteita kuvaavat mallit ja mitkä sovellukset tai applikaatiot kommunikoivat keskenään. Organisaatiomallit kuvaavat organisaation yksiköiden ja toimijoiden välisiä suhteita. Usein selventävät hierarkkisia suhteita, kuten mikä osasto on minkä yksikön alaisuudessa. Organisaatiomalliin usein vain listataan olemassa olevat yksiköt. Tietomallit kuvaavat muotoa jossa tieto on talletettu tietojärjestelmiin. Kuvaa tietoalkioiden välisiä suhteita sekä määrittää mitä tietoa tietojärjestelmiin tallennetaan tai mitä tietoa tietojärjestelmissä prosessoidaan. Tietomallit voidaan esittää esimerkiksi UML luokkakuvaajina. Toiminta kuvaajat kuvaavat yksittäisiä toimintoja, usein käyttäen Petri-verkkoja tai vuokaavioita. Yksittäisen kuvaajan on tarkoitus määrittää tarkemmin, jo aiemmin mainittujen, toiminnallisten mallien sisältämiä tapahtumia kronologisessa järjestyksessä.

10 7 Lisäksi kuvaajan tulisi vastata kuka suorittaa minkäkin toimen ja millaisia informaatiolähteitä kukin toimija tarvitsee. Esimerkiksi toiminto potilaan kirjaaminen sisään koostuu pienemmistä alitoiminnoista. Esimerkkinä annettu toiminto vaatii, sekä potilaan vanhojen tietojen hakemista, hoitotilojen varaamisesta ja hoitohenkilökunnan varaamisesta. Näiden toimintojen yhdistäminen saattaa vaatia toimia useammalta osastolta ja näin tapahtumista voidaan muodostaa tietynlainen kuvaaja, joka kuvaa toiminnon vaiheita ja toimintoa edeltäviä vaatimuksia. Tietojärjestelmämalli kuvaa kaikkien edellä mainittujen mallien vaatimuksia informaationkäsittelyn osalta. Esimerkiksi, mitä informaationkäsittely työkaluja tarvitaan kunkin toiminnon suorittamiseen tai mitä informaatiota jokin tietojärjestelmä vaatii toiselta tietojärjestelmältä LGM 2 Kolmikerroksinen graafiperustainen metamalli (three-layer graph-based metamodel, 3LGM 2 ) on terveystietojärjestelmien mallintamisessa hyödyksi käytettävä metamalli. Malli perustuu Winter et alin kirjaan 3LGM 2 kattaa aiemmin esitetyistä malleista toiminnalliset, teknisen ja organisaation mallit. 3LGM 2 käyttää metamalleihin UMLnotaatiota. Mallit joita 3LGM 2 :lla tuotetaan koostuvat luokista, abstrakteista luokista, sekä näiden luokkien välisistä yhteyksistä. Metamallin muodostamien mallien kolme tasoa kuvaavat tietojärjestelmien välisiä suhteita omilla tasoillaan. Lisäksi kerrokset linkittyvät toisiinsa. Päällimmäinen kerros on toimiala kerros (Domain layer) ja kuvaa sairaalan toimenpitei- Kuva 1: Toimiala kerroksen metamalli [WHA11]

11 8 Kuva 2: Loogisen kerroksen metamalli siin ja toimenpiteisiin liittyvien tapahtumien, sekä tapahtumiin liittyvien entiteettien välisiä suhteita. Esimerkkejä toimenpiteisiin liittyviä entiteettejä olisi, potilas ja näyte. Kuva 1: Esimerkki toimiala mallista [WHA11]

12 9 Näitä entiteettejä yhdistävä toimenpide voisi olla esimerkiksi näytteenotto. Tietojärjestelmässä entiteetti on yleinen luokka, jolla on arvoja jotka identifioivat sen. Kuvassa 1 on esimerkki toimintakerroksen metamallista. Metamalli määrittää toimenpiteiden ja entiteettityyppien välisiä suhteita, sekä kertoo että jokaisella toimenpiteellä on ennalta määrätty organisaatio joka toimenpiteen suorittaa. Kuvassa 2 on esimerkki metamallin avulla rakennetusta toimiala mallista. Kuvassa nelikulmiot vastaavat toimintoja ja soikiot entiteettejä. Keskimmäinen kerros on looginen kerros (logical tool layer), joka kuvaa applikaatioiden välisiä suhteita. Applikaatiot ja niiden väliset viestiväylät ovat keskeisessä osassa loogista kerrosta. Applikaatiolla tarkoitetaan tässä yhteydessä toimijaa, joka säilöö tai prosessoi informaatiota. Toimija voi siis olla ihminen tai sähköinen tietojärjestelmä tai tietokonesovellus. Applikaatiolle voidaan määrittää lähtevä ja vastaanottavaa viestirajapinta. Kuvassa 3 on loogisen kerroksen metamalli, josta selviää hieman paremmin applikaation komponentin rakenne ja siihen liittyvien. Kuvassa 4 on esitetty metamallin sääntöjen mukaan muodostettu esimerkki loogisesta kerroksesta. Kuvassa laatikot ovat toimijoita ja laatikoissa olevat pallot kuvaavat saapuvaa tai lähtevää viestirajapintaa. Tässä tapauksessa applikaatioiden viestinvälitys on toteutettu tähtimallisesti, eli lähes kaikki applikaatioiden välinen viestintä tapahtuu viestipalvelimen kautta. Alimmalla tasolla 3LGM 2 mallissa on fyysinen kerros (physical layer). Fyysinen kerros Kuva 4: Esimerkki tähtimallisesta loogisesta kerroksesta [WHA11]

13 10 Kuva 5: 3LGM mukainen kolmikerroksinen malli kuvaa informaation säilömiseen, vastaanottamiseen, lähettämiseen sekä käsittelyyn liittyvien toimijoiden välisiä suhteita. Fyysinen kerros koostuu nimensä mukaan fyysisistä laitteista tai toimijoista. Kun kaikista kolmesta kerroksesta on muodostettu sääntöjen mukaiset mallit, ne linkittyvät toisiinsa kuvan 5 mukaisesti.

14 11 5 Yhteenveto Sairaala tai terveystietojärjestelmien suunnittelu ja mallintaminen karkealla tasolla helpottuu 3LGM 2 myötä. Pelkästään mallin ymmärtäminen ei kuitenkaan takaa että pystyisi suunnittelemaan tietojärjestelmiä vaan pitäisi olla myös ymmärrystä sairaalan toiminnasta. Tärkeää olisikin tutkia toimivatko nämä edellä esitetyt mallinnuskeinot käytännössä ja minkälaisia parannuksia niihin olisi tehtävä.

15 12 Lähteet ClK07 HUS Kan SPB10 Clamp, S., & Keen, J. (2007). Electronic health records: Is the evidence base any use?. Medical Informatics & The Internet In Medicine, 32(1), doi: / Avainlukuja henkilöstöstä (veirailtu ) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (vierailtu ) Scott, P., Prytherch, D., & Briggs, J. (2010). Health informatics: where s the evidence? WHA11 Winter, A., Haux, R., Ammenwerth, E., Brigl, B., Hellrung, N. & Jahn, F. (2011) Health Information Systems 2 nd Edition