MATKAOPAS VOIMAAHAN. näkemyksiä maahanmuuttajien mahdollisuuksista ammattikorkeakouluopintoihin ja urakehitykseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MATKAOPAS VOIMAAHAN. näkemyksiä maahanmuuttajien mahdollisuuksista ammattikorkeakouluopintoihin ja urakehitykseen"

Transkriptio

1 1 MATKAOPAS VOIMAAHAN näkemyksiä maahanmuuttajien mahdollisuuksista ammattikorkeakouluopintoihin ja urakehitykseen

2 2 Contents Esipuhe... 3 Johdanto: opettaja ja opiskelija uudessa/ vieraassa kulttuurissa... 3 I Löytöretki korkeakouluun AMK-valmentavan matkassa, mitä, miksi, miten ja minne? Opinko jotain? Opiskelijoiden kokemuksia valmentavista koulutuksista Lev Jose Ajatuksia Voimaa-hankkeesta II Business-luokan matkustajat Matkalla mahdolliseen Asenteet maahanmuuttajia kohtaan puhuttavat Itella väistämättä monikulttuuriseksi Pienenä yrityksenä osatoteuttajan roolissa ESR-projektissa III Makupaloja maailmalta Käsittei(s)tä uuteen ajattelutapaan Siirtolaisuuden ilmiöitä Euroopassa IV Aarteita ja ansoja Jaanan listat Kokemuksia wikin käytöstä työyhteisössä Avoimuus ja verkkovälitteinen vuorovaikutteisuus hanketyössä... 70

3 3 Esipuhe Johdanto: opettaja ja opiskelija uudessa/ vieraassa kulttuurissa Jaana Holvikivi Ihminen oppii syntymästään lähtien, ja jopa ennen sitä. Lähes kaikki, mitä osaamme, on opittua: osaamme kävellä, puhua ja oppia. Luonnollisin tapa oppia on observointi: katselemme, havainnoimme ja yritämme tehdä perässä. Sen rinnalle on jo varhaisina aikoina tullut oppipoikamalli: mestari ohjaa tekemään samoin. Sokrates edustaa keskustelevaa, tutkivaa oppimista: hän johdattaa kysymään kysymyksiä ja etsimään vastausta. Perinteinen kouluopetus on täysin vastakohtaista: opettaja jakaa tietoa ja oppilaat kuuntelevat ja yrittävät muistaa sen. Monet maahanmuuttajat tulevat kouluympäristöistä, joissa painottuu ulkoaoppiminen ja tiedon toistaminen. Suomalaisen ammattikorkeakoulun monipuolinen ja monia menetelmiä käyttävä oppimisympäristö on heille uutta ja ehkä hämmentävääkin. Vaikka se on uutta, ulkomaalaiset opiskelijat yleensä suhtautuvat siihen innostuneesti ja haluavat omaksua uuden tavan oppia. He saattavat tarvita rohkaisua ja ohjausta, joka osin sujuu keskusteluin. Monikulttuurinen tai kansainvälinen luokkahuone, miten sitä halutaankaan kutsua, on uusi ja ainutkertainen kulttuuriympäristö kaikille osallistujille, jos sallitaan kaikkien toimijoiden osallistuminen. Siellä nousee esiin erilaisia toimintapoja, lähestymisiä oppimiseen, ihmisten välistä kommunikaatiota. Monikulttuurisuus Metropoliassa: Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat, Maahanmuuttajat (opettajat ja opiskelijat), Vilkas opiskelija- ja opettajavaihto, Kansainväliset yhteistyöprojektit Ammattikorkeakouluissa onkin ollut ulkomaalaisia, Suomeen muuttaneita opiskelijoita jo parikymmentä vuotta. Erityisesti englanninkielissä koulutusohjelmissa on alusta asti ollut opiskelijoita, joille suomi ei ole äidinkieli, vaikka he ovatkin asettuneet asumaan Suomeen esimerkiksi avioliiton seurauksena. Osa on valinnut englannin, osa suomen opetuskieleksi. Lainsäädäntö edellyttää, että korkeakoulussa tutkinnon suorittanut osoittaa hallitsevansa akateemisen kielen, ja tutkinnon päätteeksi suoritetaan ns. kypsyyskoe. Vieraskielisillä onkin kielen suhteen kolme kynnystä: ensin sisäänpääsy, sitten opiskelutehtävistä selviäminen ja lopuksi tutkinnon edellyttämän kielitaidon osoittaminen. Vieraalla kielellä opiskelu on aina vaikeaa, mutta ammattikorkeakoulut eivät ole juuri tarjonneet tukea kielen oppimiseen. Maahanmuuttajat ja ulkomaalaiset ovat pääsääntöisesti joutuneet huolehtimaan kielitaidon kohentamisesta omin avuin. Tekniikan alalla kielitaidon merkitys on vähäisempi kuin monella muulla alalla, koska

4 4 luonnontieteelliset, matemaattiset ja tekniset taidot korostuvat, mutta kieltä tarvitaan myös tehtävien ja monimutkaisten selostusten ymmärtämiseen. Suomalaisen koulun kuuluisista saavutuksista huolimatta kieliongelmia ja oppimiseen liittyviä vaikeuksia esiintyy myös ammattikorkeakoulutasolla, ja niiden korjaamiseen on alettu kiinnittää huomiota entistä enemmän. Monissa tapauksissa ongelman tunnistaminen ja siihen kohdistuvat korjaustoimet saattavat olla hyvinkin tehokkaita eivätkä välttämättä vaadi kovin paljon aina niin vähissä olevia voimavaroja. Oikein kohdistetulla interventiolla voi olla merkittävät vaikutukset. Kaikki ovat yksilöitä, joiden kyky oppia uutta riippuu siitä, mitä he jo osaavat ja miten he oppivat. Suomalainen koulutusjärjestelmä poikkeaa melkoisesti siitä, mihin muualla maailmassa on totuttu. Niinpä ensimmäinen askel muualta tulevalle onkin oppia opiskelemaan täällä. Kansainväliset ohjelmat: Englanninkielisiä tutkinto-ohjelmia tekniikassa, liiketaloudessa ja sosiaalija terveysalalla, yhteensä 8 (Bachelor) + 2 (Master) Yli 50 eri kansallisuutta: Suomi, Eurooppa, Afrikka, Lähi-Itä, Aasia, Kiina, Vietnam Amerikka Miten opettaja pystyy toimimaan luokassa, jossa on jopa 16 eri kansallisuutta eri puolilta maailmaa? Pitääkö opettajan perehtyä kaikkien opiskelijoiden kulttuuritaustaan, jotta hän pystyy ymmärtämään heitä? On esitetty, että opettajan interkulttuurinen kompetenssi sisältää mm. riittävästi tietoa jokaisen opsikleijan kotikielestä, kulttuurista ja ympäristöstä. (Jokikokko 2002) Ammattikorkeakoulun opettajalle tehtävä on mahdoton: opiskelijaryhmät vaihtuvat, ja mukaan tulee aina uusia kansallsiuuksia. Opettaja ei ole ensisijaisesti kasvattaja, vaan opettaa ammattiin johtavaa osaamista. Hänen tehtäväänsä kuuluukin johdattaa opiskelijat vielä yhteen uuteen kulttuuriin: oman ammattialan käytäntöihin. Niissäkin on suuria eroja, jopa yhden ammattikorkeakoulun sisällä: toimintavat ja käytännöt esimerkiksi Metropolian sosiaali- ja terveysalalla, luovan alan eri yksiköissä ja tekniikan ja liiketalouden alalla ovat varsin erilaiset, joka on noussut esiin, kun yhteistyötä yksiköiden kesken on lisätty esimerkiksi maahanmuuttajien valmentavassa koulutuksessa. Tarkennuksena pitää tietysti todeta, että oman ammattialan käytäntöihin ensisijaisesti Suomessa kohdattavissa ympäristöissä. Tietotekniikan alalla ei voida enää puhua puhtaasti suomalaisesta työkulttuurista, koska kaikki alan suuret työnantajat ovat kansainvälisiä yrityksiä, joilla on omat yrityskulttuurinsa. Kulttuuri on siis hyvin monitahoinen kysymys nykyisessä globalisoituneessa koulutusympäristössä. Pedagogiset haasteet monikulttuurisessa ryhmässä Suuri heterogeenisyys osaamisessa ja oppimisessa: haaste ja mahdollisuus: Vaihtelevat osaamisprofiilit. Miten toimia? Opetetaanko kaikkien yhteisellä perustasolla? Yksilöllistäminen? Tukiopetus?

5 5 Vygotsky: lähikehityksen vyöhyke: asteittain syvenevä ongelmanratkaisu ohjaa ihmistä toimimaan oman suorituskykynsä äärirajalla, dynaamisella vyöhykkeellä, jossa älykkään toiminnan kehitys tapahtuu. mahdollisuuksien tarjoaminen korkeamman tason osaamiseen jos ympäristö vetää ylöspäin; opiskelijan kapasiteetin tehokas hyödyntäminen; opettajat ja muut opiskelijat Opiskelija 1 Opiskelija 2 Opiskelija 3 Opiskelija 4 0 Kielitaito Ulkomuisti Logiikka Matematiikka Ongelmanratkaisu Ryhmätyö Kuva 1: Vaihtelevat osaamisprofiilit. Sisäistetyt, yksilölliset kulttuuriset skeemat: opitut toimintamallit kotikulttuurissa, muualta omaksutut vaikutteet, lopputuloksena jokainen käyttäytyy omalla tavallaan. Erityisesti maahanmuuttajat ja ekspatriaatit harvoin vastaavat oman lähtökulttuurinsa stereotypioita, he ovat joutuneet oppimaan ja soputumaan niin moneen. Monikulttuurisuuden edut: monipuolisempi luovuus, mahdollisuus yhteistyöhön erilaisten ihmsiten kanssa ja mahdollisuus oppia paljon enemmän kuin vain samanlaisen taustan omaavien kanssa. Väitöskirjassani olen kuvannut, kuinka monikulttuurisissa ryhmissä tiimityöskentely on tuottanut hedelmällisempää ja laadullisesti korkeatasoisempaa tulosta kuin yhden kansallisuuden ryhmissä. Tähän INSEAD tutkimus-viite luovuuden lisääntymisestä ulkomailla asumisen seurauksena. Hajautettu kognitio ja yhteistoiminnallisuus

6 6 Ihmiset toimivat sosiaalisissa tilanteissa ja yhteisössä. Osaaminen, kognitio on hajautettua, työnteko edellyttää yhteistyötä Projekteissa ja ryhmätyöskentelyssä erilaiset vahvuudet voidaan yhdistää Opiskelijat oppivat myös toisiltaan ja itseluottamus kohoaa kun tunnistaa omat kykynsä Kuva 2: Hajautettu ja jaettu osaaminen Monikulttuurinen ryhmätyö Parhaiten toimivat monikulttuuriset ryhmät koostuvat useista kansallisuuksista, joista mikään ei ole dominoiva. Ryhmätyötaitojen ja projektityöskentelyn järjestelmällinen harjoittaminen (menetelmät hallussa).

7 7 Pitkäjänteinen yhteistyö: innovaatioiden syntyminen vie aikaa. Monikulttuuriset ryhmät myös tuottavat innovatiivisia ja luovia ratkaisuja: laajempi kirjo näkemyksiä, hedelmällinen vuorovaikutus ulkomailla asuneilla luovempi tapa toimia Onnistuneen ryhmän kokoaminen Oikea yhdistelmä tietoa, taitoja ja muita voimavaroja. Hyvä ryhmän vetäjä ja yhteishengen luominen: keskinäinen kunnioitus. Tavoitteet selkeät ja innostavat, työskentely tuottaa iloa. Virheet sallitaan: tavoite on oppimisessa. Ohjaajat seuraavat ryhmän vuorovaikutusta ja edistymistä. Yhteisöllinen oppiminen ja ryhmätyöskentely edistävät opiskelijoiden sopeutumista ryhmään ja suomalaiseen opiskelukulttuuriin. Opetuksen suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota opetuskokonaisuuksiin, opetusmenetelmien monipuolisuuteen, ja opiskelijoiden itseohjautuvuuden järjestelmälliseen kehittämiseen. Maahanmuuttajien ja ulkomaalaisten opettaminen englanniksi tuottaa erilaisen kulttuuriympäristön kuin suomeksi opetettaessa. Englanninkielisessä ympäristössä ollaan tavallaan neutraalilla maaperällä, ja odotukset käyttäytymisen suhteen ovat hiukan erilaiset kuin puhtaasti suomalaisessa ympäristössä. Ulkomaalaiset ovat tällöin yhtä vahvoilla kuin suomalaiset. Opetuksessa täytyy aina opettaa myös toimintamalleja ja käyttäytymistä, niinpä maahanmuuttajan opettajan on oltava myös kulttuurivälittäjä ja kielenopettaja. Useinkaan oppilaitoksissa ei ole selkeästi tiedostettu tätä asiaa, ja vaikka opetuskulttuuri on suomalainen ja säännöt ovat suomalaiset, niin muussa toiminnassa saattaa olla horjuvuutta.

8 8 Suomalaiset käytöstavat ovat erittäin pelkistetyt verrattuna muihin maihin: ulkomaalaiset opiskelijat ovat todenneet esimerkiksi, että on mukavaa, kun opettaja tervehtii heitä tullessaan luokkaan ja että he arvostavat sitä että opettaja on pukeutunut huolitellusti ei aina itsestään selvää suomalaisessa korkeakoulussa. Suomalainen viestintä ja käyttäytyminen saattaa tuntua suorastaan ahdistavan tylyltä ennen kuin siihen tottuu, koska suomalaiset eivät reagoi toisen puheeseen nyökkäämällä, hymyilemällä tai pienillä lausahduksilla. Vierasmaalaiselle tulee tiedostamattaan tunne, että hän on tehnyt jotain väärin tai suututtanut keskustelukumppaninsa. Suomessahan päinvastoin suhtaudutaan alentavasti amerikkalaiseen hymyilyyn, koska se ei ole aitoa ja ystävällisten kohteliaisuuksien sanominen on suorastaan epäilyttävää. Aasialaisilla on usein tapana vastaanottaa annettu lahja tai vaikkapa tehtävämoniste kaksin käsin ja päätä hiukan kumartaen, mikä on hyvin kaunis ja kohtelias ele. Siihen verrattuna muiden tapa vetää paperi itselleen näyttää kovin tylyltä. Erot kohteliaisuudessa ja käytöksessä aiheuttavat väärinymmärryksiä ja pahaa mieltä, mikä taas heijastuu negatiivisesti oppimisympäristöön ja oppimiseen. Onhan tunnettua, että positiivinen mieliala edistää oppimista, sen sijaan pelko ja jännitys häiritsevät sitä. Toisaalta suomalaista opettajaa on helppo lähestyä: hän ei ole sellainen ankara auktoriteetti, johon maahanmuuttaja saattaa olla tottunut. Opettajalta voi kysyä ja opettajalle voi jopa esittää eriäviä mielipiteitä. Rento suomalainen luokkahuoneilmapiiri voi olla liiankin rento, ja opiskelijoiden tapa puhua tunnilla tai vastata kännykkään voi häiritä muita kohtuuttomasti. Tapa antaa ohjeita on erilaista eri maissa ja koulukulttuureissa. Suomessa luotetaan kirjalliseen ohjeeseen, mutta koska suomalaiset ohjeet on kirjoitettu kansakunnallemme ominaiseen tapaan lyhyesti ja ytimekkäästi, niistä on jätetty kulttuurispesifinen hiljainen tieto pois. Muualta tulevalle ne ovat usein riittämättömät. Maahanmuuttajien ja ulkomaalaisten opettajat havaitsevat jatkuvasti, ettei ohjeita ole ymmärretty oikein, tai niitä ei ole edes osattu lukea. Monissa kulttuureissa puhuttu sana on se, johon luotetaan, kirjoitettu teksti on virallista sanahelinää. Erot eivät rajoitu kieleen. Erot matemaattisessa notaatiossa ja välimerkkien käytössä aiheuttavat väärinkäsityksiä (desimaalipilkku tai piste, jako - ja kertomerkit, ym.), kun opettaja saattaa lukea vastauksen eri tavalla kuin se oli tarkoitettu. Sama koskee tietenkin myös symboleja, värikoodauksia, ja muuta sanatonta viestintää, asioita, joita emme edes havaitse, koska olemme niin tottuneet niihin. Jopa liikennevalot toimivat eri tavoin: monissa maissa sekuntilaskuri näyttää, kuinka kauan vihreä vielä jatkuu, mutta ei Suomessa. Australiassa jalankulkija valo muuttuu melkein heti vilkkuvaksi punaiseksi, jonka aikana voi hyvinkin vielä ylittää kadun. Tekstin kirjoittaminen suomalaisella näppäimistöllä on ulkomaalaiselle haaste, koska monet merkit sijaitsevat eri paikoissa. Jos henkilö osaa sokkokirjoituksen, joutuu hän hidastamaan kirjoittamistaan. Hiiren tai muun ohjauslaitteen käyttö saattaa myös olla uusi motorinen haaste.

9 Kuva 3: Asiantuntijuuden kehittyminen 9

10 10 I Löytöretki korkeakouluun AMK-valmentavan matkassa, mitä, miksi, miten ja minne? 1.Miksi valmentava Maahanmuuttajia opiskelee korkeakouluissa heidän määräänsä nähden vähän. Maahanmuuttajilla tarkoitetaan tässä yhteydessä henkilöitä, jotka pysyväisluonteisesti asuvat Suomessa. Maahanmuuttajilla on erilaista osaamista, ammatti- ja kielitaitoa, mutta heidän osaamistaan ei ole systemaattisesti otettu yhteiseen käyttöön yhteiskunnassamme. Korkeasti koulutetutkin maahanmuuttajat ovat työttöminä tai tekevät töitä, jotka eivät vastaa heidän osaamistaan ja koulutustaustaansa. Tämä asia on tiedostettu laajasti, ja ammattikorkeakoulu lakiin tulikin vuoden 2010 alussa suositus siitä, että korkeakoulut järjestäisivät valmentavaa koulutusta maahanmuuttajataustaisille. Valmentavan koulutuksen lähtökohtana sovelletaan sosiaalipedagogiikan viitekehystä, jossa korostetaan koulutuksen tavoitteina yksilöiden ja ryhmien yhteiskuntaan osallistamista aktiivisina kansalaisina. Maahanmuuttajia tuetaan ja kannustetaan ottamaan vastuuta omasta elämästään ja osallistumaan yhteiskuntaan. Oppimisprosessissa korostetaan omaa vastuullisuutta ja dialogia (Hämäläinen 1997). Kriittisen pedagogiikan (Freire 2005, 85-89) ydinkäsitteitä ovat tiedostaminen ja muutos. Tilanteensa tiedostamalla yksilö voi lähteä myös muutoksen tielle. Yksilön tai ryhmän omasta sosio-kulttuurisesta ympäristöstä ja todellisuudesta nousevat tarpeet ja kiinnostukset vievät myös oppimisprosessia eteenpäin. 2. Mikä valmentava Voimaa maahanmuuttajista (VOIMAA) projektin yhtenä tavoitteena oli maahanmuuttajien AMKkoulutusmahdollisuuksien lisääminen. Valmentavat koulutukset toteutettiin projektin rahoituksella Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) ja Metropolia AMK:ssa. HAMK:ssa valmentava koulutus oli laajuudeltaan 30 op, toteutus sisälsi kaikille yhteisiä opintoja ja eriytyviä, alakohtaisia opintoja. TÄHÄN METROPOLIAN KUVAUS VALMOISTA Maahanmuuttajien AMK-opintoihin valmentavan koulutuksen (AMK-valma) tavoitteena on antaa maahanmuuttajataustaiselle opiskelijoille valmiuksia opiskella ammattikorkeakoulussa, sekä arvioida ja päivittää heidän aikaisemmin hankkimaansa osaamista. Valmiudet liittyvät suomen kielen taitoon, opiskelu- ja vuorovaikutustaitoihin sekä suunnitellun opintoalan vaatimiin taitoihin ja tietoihin. Valmentavan koulutuksen avulla pyritään parantamaan maahanmuuttajataustaisten

11 11 hakijoiden mahdollisuuksia päästä opiskelemaan ammattikorkeakoulujen tutkintotavoitteisiin koulutusohjelmiin sekä lisäämään heidän mahdollisuuksiaan työllistyä ja tätä kautta integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan aktiivina kansalaisina. 3.Miten valmennettiin ja valmentauduttiin Valmentavan koulutuksen markkinointi aloitettiin Hämeenlinnassa kevättalvella Järjestimme infotilaisuuden, jossa esiteltiin myös muita AMK-opintoja maahanmuuttajille. Varsinainen haku käynnistyi kesäkuussa jatkuen elokuun loppuun. Yhteistyö työvoimaviranomaisten kanssa oli tiivistä ja erittäin tärkeää opiskelijoiden rekrytoinnin kannalta. Jo syksyllä 2009 olimme aloittannet HAMK:n opettajien kanssa yhteisesti valmentavan koulutuksen opetus- ja toteutussuunnitelmien kehittämistyön. Tämän yhteistyön kautta sitoutettiin ammattikorkeakoulun eri koulutusohjelemien opettajia alakohtaiseen valmentavaan koulutukseen. Hakutoimiston kanssa tärkeä yhteistyö korostui erityisesti ulkomaalaisten todistusten tarkastamisessa ja hakukelpoisuuden varmistamisessa. AMK-valmentavaan tuli Hämeenlinnassa 16 hakemusta, ja kaikki hakemuksen jättäneet kutsuttiin valintatilaisuuteen. Valintatilaisuus koostui hakijoiden suomen kielen kirjallisesta kokeesta sekä haastattelusta, jossa kysyttiin hakijan elämäntilanteesta, opiskelumotivaatiosta ja tulevaisuuden suunnitelmista. Haastattelussa oli mukana yhteisten aineiden opettajan sekä suomen kielen opettaja, joka arvioi haastattelun aikana hakijan puhuttua suomen kieltä. HAMK:ssa toteutettavaan valmentavaan koulutukseen valittiin 15 opiskelijaa, joista yksi keskeytti kuukauden opiskelun jälkeen. TÄHÄN MYÖS METROPOLIAN KUVAUSTA Kokemukset Opiskelijat ovat olleet aktiivisia ja motivoituneita valmentavaan koulutukseen ja erityisesti he ovat olleet kiinnostuneita jatkamaan opiskelujaan ammattikorkeakoulussa. Hämeenlinnan ryhmä on ollut suomen kielen taidoiltaan hyvin heterogeeninen. Tämä on vaikuttanut myös muiden aineiden opiskeluun. Alakohtaiset opinnot ja työelämäjakso ovat olleet haasteellisia järjestää. Alakohtaiset opettaja ovat olleet tässä apuna, mutta kaikki eivät ole kuitenkaan päässeet potentiaalisen tulevan alansa työpaikoille tutustumaan. Yhteistyötä ja yhteisiä pelisääntöjä pitäisikin varmasti eri alojen opettajien kanssa edelleen tiivistää. Otimme melkein kaikki hakijat valmentavaan koulutukseen, vaikka he eivät kaikki olleet suomen kielen taitotasoiltaan vaadittavaa B1- tasoa. Tämä johti siihen, että suomen kielen opetuksessa ryhmä jouduttiin jakamaan kahtia. Suomen kielen taito on edellytys korkeammille opinnoille, siksi kielitaitovaatimuksista tulisikin pitää kiinni. Myös hakukelpoisuusasiat on hyvä tiedostaa

12 12 valmentavan alkaessa, toisen asteen tai lukion todistuksella ei pääse opiskelemaan Suomessa, jos sillä ei pääse opiskelemaan omassa kotimaassakaan. TÄHÄN TULEE VIELÄ LISÄÄ HAMKista JA METROPOLIASTAKIN 4. Mihin suuntaan Kehittämisehdotuksia HAMK:sta ja Metropoliasta Miten valmentavaa tulisi kehittää? Valmentava koulutus on uusi koulutusmuoto Suomessa. Tähän saakka kokeilut on rahoitettu erilaisilla projektirahoituksilla. AMK-lakiin on kirjattu suositus korkeakouluille valmentavien järjestämisestä, mutta ei ole järjestetty minkäänlaista rahoitusta valmentaville. Onko maahanmuuttajille suunnatun AMK-valmentavien tulevaisuus vain korkeakoulujen hyväntahtoisuuden varassa? Monetkaan korkeakoulut eivät innostu perusrahoituksella järjestämään maahanmuuttajille koulutusta, joka vaatii paljon erilaista osaamista ja resursseja. Valmentava koulutus on tärkeä siirtymävaiheen keino maahanmuuttajille päästä ammattikorkeakouluopintojen piiriin. Tällainen siirtymävaiheen koulutus tukee maahanmuuttajien opiskeluvalmiuksia, erityisesti kieli- ja opiskelutaitoja. Tullakseen osallistuvaksi kansalaiseksi tässä yhteiskunnassa maahanmuuttajat integroituvat yhteiskuntaan parhaiten koulutuksen ja työelämän kautta. Ei ole kenenkään etu rakentaa liian korkeita kynnyksiä korkeakouluihin pääsemiseksi. Hakuvaiheeseen ulottuva AHOT saattaisi olla ratkaisuna pitkään Suomessa asuneiden maahanmuuttajataustaisten korkeakoulukynnyksen ylittämiseen. Lähteet: Freire, P Sorrettujen pedagogiikka. Tampere: Vastapaino. Hämäläinen, J. & Kurki, L Sosiaalipedagogiikka. Porvoo:WSOY AMK-valmentava Metropolia Ammattikorkeakoulussa Kulttuurialan opetussuunnitelma 30 op Orientoivat opinnot ja opintojen ohjaus 2 op Opiskelutaidot 8 op Korkeakouluopiskelutaidot 5 op Tietotekniset taidot 3 op Tieto- ja viestintäteknologian opetussuunnitelma 25 op Opiskelutaidot Orientoivat opinnot 3 op Tietotekniikan perusteet 3 op Viestintätaidot

13 13 Viestintätaidot 11 op Suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito 8 op suullinen 3 op kirjallinen 5 op 3.2 Vuorovaikutus- ja viestintätaidot 3 op Kulttuurinen osaaminen 3 op Työelämätuntemus 6 op Kulttuurialan työelämätuntemus 3 op Tekniikan kirjallinen suomi ja viestintä 3 op Tekniikan suullinen suomi ja viestintä 3 op Vuorovaikutus- ja viestintätaidot 3 op Tietotekniikka-alan teoreettiset perustaidot Lausekkeet ja yhtälöt 4 op Tieto- ja viestintätekniikan työkalut 4 op Työelämätuntemus Tietotekniikka-alan työelämätuntemus 2 op Työelämään tutustuminen 3 op Kulttuurialan toteutus Metropolia Ammattikorkeakoulun kulttuurin ja luovan alan valmentavat opinnot toteutettiin oppilaitoksen toimipisteissä Helsingissä Hämeentiellä. Pääsyvaatimuksena koulutukseen oli hakukelpoisuus ammattikorkeakouluun ja vähintään B1-tason suomen kielen taito. Soveltuvuutta opiskeluun testattiin lisäksi valintatilaisuudessa. Osallistumismahdollisuuksien lisäämiseksi koulutus järjestettiin päivä- ja iltaryhmässä. Lähiopetuksen määrä oli keskimäärin kolme päivää viikossa päiväryhmällä ja 2-3 iltaa viikossa iltaryhmällä. Pilottikoulutuksessa toteutettiin OPS-kehitystyössä laadittua opetussuunnitelmaa, jonka käytäntöön vieminen herätti kehitysideoita mahdollisia tulevaisuuden toteutuksia ajatellen. Orientoivat opinnot 2 op Opinnot käynnistyivät orientoivien opintojen kokonaisuudella. Opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet opintojaksolle olivat seuraavat: Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää valmentavien opintojen sisällön ja tavoitteet. Opiskelija osaa laatia yhdessä opintojen ohjaajan kanssa henkilökohtaisen opintosuunnitelman. Ensimmäisillä opetuskerroilla opiskelijoille kerrottiin valmentavien opintojen tavoitteista, aikatauluista, työtavoista ja opetusmenetelmistä. Pyrkimyksenä oli antaa kuva ammattikorkeakoulussa edellytettävästä itsenäisestä ja aktiivisesta opiskelutyylistä sekä tälle ominaisista opettajan ja opiskelijan rooleista. Myös muut orientaatiovaiheelle ominaiset käytännön asiat käsiteltiin. Metropolia Ammattikorkeakoulun toimintaperiaatteet, arvot ja rakenteet sekä opiskelijan päivittäisessä opiskelussa tarvitsemat käytänteet ja tukipalvelut, opiskelutilat, kirjasto, kulunvalvonta sekä muut käytännön asiat selvitettiin huolellisesti.

14 14 Tavoitteena oli antaa alusta alkaen kokonaiskuva ammattikorkeakoulusta tutkinto-opiskelun näkökulmasta eikä eriyttää valmentavan opiskelijoita irralliseen "valmaputkeen", joka ei vastaisi sitä todellisuutta, mihin opinnoilla tähdätään. Tärkeä osa orientaatiota oli henkilökohtaisten opintosuunnitelmien laatiminen. Käytännössä tämä tarkoitti valmentavan opetussuunnitelman osaamistavoitteiden läpikäyntiä opiskelijan omien oppimistavoitteiden näkökulmasta. Ihannetilassa opiskelija tuntisi tavoittelemansa koulutuspaikan edellyttämää osaamista ja osaisi arvioida omia puutteitaan, joiden mukaan opetussuunnitelman sisältöjä voitaisiin painottaa opiskelijan tarpeiden mukaan. Käytännön havaintona on sanottava, että opetussuunnitelman osaamistavoitteet olivat nykymuodossaan monelle opiskelijalle vaikeasti ymmärrettävät. Tavoitekuvaukset noudattavat ammattikorkeakoulun yleistä osaamisperusteisen opetussuunnitelman muotoa, mutta suomea toisena kielenä puhuville tavoitteet pitäisi esittää selkokielisinä ja täsmällisinä ilmauksina. Lisäksi olisi otettava huomioon opiskelijoiden tottumattomuus suomalaiseen koulujärjestelmään ja avata kuvauksissa olevia käsitteitä. 2. Opiskelutaidot 9 op Valmentavien opintojen suunnittelussa on pidetty tärkeänä valmentaa opiskelijoita ammattikorkeakoulun opiskelutyyliin ja opettaa tähän soveltuvia oppimistekniikoita ja työskentelytapoja. Opiskelutaidot on jaettu kahteen kokonaisuuteen, jotka ovat korkeakouluopiskelutaidot ja tietotekniset taidot. 2.1 Korkeakouluopiskelutaidot 5 op Korkeakouluopiskelutaitojen avulla opiskelijat tutustuvat ammattikorkeakoulun työskentelytapoihin ja toimintakulttuuriin. Opintojakson koordinoivat kulttuurialan kaksi opettajakoordinaattoria, jotka vastasivat osittain myös opetuksesta. Tämän lisäksi jaksolla kävi runsaasti vierailevia opettajia. Opintokokonaisuuden osaamistavoitteet opetussuunnitelman mukaan: Opiskelija omaksuu opiskelutekniikoihin liittyvät taidot sekä ymmärtää suomalaista oppimiskulttuuria ja erilaisia oppimiskäsityksiä. Opiskelija osaa asettaa opiskelulleen tavoitteet ja toimia niiden mukaisesti, sovittujen aikataulujen puitteissa.opiskelija tutustuu eri tapoihin arvioida omaa oppimistaan (esim. oppimispäiväkirja)sekä esitellä omaa osaamistaan (esim.portfolio). Käytännön toteutuksessa opiskelutaitoihin perehdyttiin teorioiden kautta sekä eri koulutusalojen esittelyistä saatujen alakohtaisten erityispiirteiden avulla. Oppimisen teoriaa lähestyttiin konstruktivistisen oppimiskäsityksen kautta opiskelijan aktiivisuutta ja omaa tiedonrakentelua painottaen. Myös reflektion, itseohjautuvuuden, ajankäytön ja arvioinnin merkitystä ja roolia ammattikorkekouluopiskelussa käsiteltiin painokkaasti. Teoreettisen tarkastelun vastapainona oli käytännön tutustuminen eri koulutusaloihin tärkeässä roolissa. Käytännössä tämä tarkoitti eri koulutusalojen opettajien pitämiä esittelyjä ja erillistä opetuksenseurantajaksoa, jonka aikana opiskelijat pääsivät seuraamaan itseään kiinostavan alan

15 15 opetusta käytännössä. Ennen esittelyjä ja seurantajaksoa opiskelijat olivat epätietoisia koulutusten sisällöistä, vaikka kulttuurialan rakennetta oli esitelty koulutusalojen esitteiden ja opetussuunnitelmien perusteella. Sisällöt avautuivat kuitenkin käytännön tilanteissa paremmin, ja moni opiskelija löysikin itseään kiinnostavimman alan seurantajakson kautta. Kehitysehdotuksena voisikin ajatella myös tutkinto-ohjelmien osaamisperusteisten opetussuunitelmien selkokielistämistä, jolloin ne palvelisivat paremmin eri kieli- ja kohderyhmiä. Opintojaksolla harjoiteltiin myös ammattikorkeakouluopiskelun itsenäisiä työskentelytapoja. Opiskelijat saivat mm. itse etsiä tietoa Metropolian verkkosivuilta ja opetussuunnitelmista. Seurantajaksoa varten oli tehtävänä etsiä eri koulutusalojen lukujärjestyksistä kiinnostavia oppitunteja, laatia suunnitelma seurantajaksolle, pitää oppimispäiväkirjaa ja raportoida omista kokemuksista suullisesti muulle ryhmälle. Vaikka seurantajakson tuloksena oli selvä parannus opiskelijoiden tiedoissa, ilmeni myös joitain haasteita. Teknisten järjestelmien osalta oppilaitoksen lukujärjestys ei palvellut tehtävän edellyttämää lukujärjestysten selailua. Järjestelmä toimii, kun käyttäjä tietää hakemansa opiskelijaryhmän lukujärjestyksen ryhmätunnuksen, mutta ilman tunnuksia selailu on vaikeaa. Lukujärjestysten listaus esimerkiksi selkokielisten koulutusohjelmakohtaisten ryhmien mukaan voisi olla kiinnostava toiminto myös Metropoliasta kiinnostuneille opiskelijaehdokkaille. Lisäksi havaittiin, että suomalaisen kouluperinteen ulkopuolelta tulevat ja kieltä heikosti osaavat opiskelijat tarvitsisivat enemmän aikaa ja ohjausta esimerkiksi oppimispäiväkirjan merkityksen sisäistämiseen reflektoinnin välineenä. Menetelmän esittely on yksinkertaista ja esimerkiksi suomalaisen lukion esseepohjalla varustetulle opiskelijalle se on myös helppo omaksua, mutta erilaisesta koulutaustasta tulevan olisi hyvä saada perusteellisempaa harjoitusta huolimatta siitä, että työtapaa toistetaan käytännössä koko valmentavan koulutuksen ajan. 2.2 Tietotekniset taidot 3 op Opintojakson tavoitteena oli antaa opiskelijoille valmiudet käyttää oppilaitoksen tietoteknisiä järjestelmiä ja VOIMAA-projektissa hyödynnettäviä sosiaalisen median välineitä ja toimintamalleja. Kulttuurialan pilotissa opetuksesta vastasi digitaalisen viestinnän lehtori viestinnän koulutusohjelmasta. Sisällössä oli samoja elementtejä tutkinto-opiskelijoiden tietoteknisten taitojen opetuksen kanssa, mutta toteutus räätälöitiin kokonaan valmentavien opintojen opetussuunnitelman ja tavoitteiden mukaan. Opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet opintojaksolle: Opiskelija hallitsee korkeakouluopinnoissa tarvittavat yleisimmät tietokoneohjelmat ja tiedonhakumenetelmät. Opiskelija osaa käyttää sähköpostia, yleisimpiä tekstinkäsittelyohjelmia sekä verkkopohjaista oppimisalustaa. Opiskelijan tiedot ja taidot karttuvat internet -tiedonhaun tekniikasta ja haasteista. Hänen tekniset valmiutensa verkko-opiskeluun ja siihen liittyviin tietoturva- ja tietosuojakysymyksiin vahvistuvat. Tietoteknisten taitojen sisältötavoitteet olivat kunnianhimoiset. Opiskelijoille haluttiin opettaa opiskelussa tarvittavien perustaitojen, kuten esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelman, sähköpostin ja

16 16 koulun tietojärjestelmien lisäksi verkkoviestinnän perusteita, kotisivujen tekemistä ja kuvankäsittelyä Photoshop-ohjelmalla. Ajatus tuki valmentavan tavoitteita kulttuurialan näkökulmasta, koska digitaalinen viestintä on yksi viestinnän koulutusohjelman suuntautumisala ja Photoshop useiden koulutusalojen perustyökalu. Käytännössä opetusta rajoittivat opiskelijoiden tasoerot. Osalla oli täydet valmiudet omaksua koko opintojakson sisältö kun osa olisi hyötynyt syventymisestä pienempään työvälinemäärään. Opettajan kannalta heterogeenisen ryhmän opettaminen on tasapainoilua, jossa opiskelumotivaation ylläpitämiseksi pitäisi kaikille opiskelijoille antaa sopivia haasteita. Jatkossa voisi tietoteknisten taitojen osalta harkita tasoryhmiä ja perustaidot omaksuneiden opiskelijoiden kohdalla suunnitelmallista henkilökohtaista eriyttämistä esimerkiksi tutkinto-opiskelijoiden opetuksen parissa. 3. Viestintätaidot 11 op 3.1 Suomen kielen suullinen taito 3 op & 3.2 Suomen kielen kirjallinen taito 5 op op Suomen kielen taitojen parantaminen oli yksi valmentavien opintojen tärkeimmistä tavoitteista. Ammattikorkeakoulun toimintaan ja tavoitteena olevan koulutusalan sisältöihin tutustumista pidettiin tietenkin tärkeänä, mutta suomenkieliseen koulutukseen haettaessa kielitaito on ratkaisevassa osassa jo pääsykoevaiheessa. Metropoliassa koko suomen kielen opetuksesta vastasi yksi opettaja, joka toimi yhteistyössä opettajakoordinaattoreiden ja muiden opettajien kanssa. Valventavan koulutuksen opetussuunnitelmassa suomen kielen osaamistavoitteet oli määritelty seuraavasti: Opiskelijan kielitaidon osaamistaso nousee B1-tasosta vähintään seuraavalle tasolle. Hän hallitsee suomen kielen peruskieliopin keskeiset rakenteet ja opiskelun ja kulttuurialan käytännön sanaston. Suomen kielen opetus oli erityisasemassa myös toteutuksensa osalta, koska se oli jaettu koko koulutuksen ajalle. Tavoitteena oli integroida suomen kielen opetukseen muiden käynnissä olevien opintojaksojen sisältöjä ja harjoitella kulloinkin ajankohtaisia työvälineitä. Näin esimerkiksi korkeakouluopiskelutaidoissa tarvittavia essee- ja oppimispäiväkirjataitoja käsiteltiin myös suomen kielen opetuksessa. Samoin tiedonhankintamenetelmänä opetuksenseurantajaksolla käytetty haastattelu toimi hyvänä harjoituksena suullisen kielen opetuksessa. Tietoteknisiä taitoja opetettaessa taas oli luontevaa perehtyä suomen kielen opetuksessa aihepiirin sanastoihin ja termeihin. Pilottijaksolla myös suomen kielen opetuksessa kävi ilmi tasoerojen ja opiskelijoiden erilaisten taustojen vaikutus. On haastavaa toteuttaa opetus siten, että palvelee kaikkia osallistujia ja kehittää eri tasoilla olevaa kielitaitoa. Käytännössä tämä edellyyttää eriyttämistä ja lähiopetuksen toteuttamista eniten tukea tarvitsevien ehdolla, kielitaitoisempien tehdessä enemmän itsenäistä työskentelyä. 3.3 Vuorovaikutus- ja viestintätaidot 3 op

17 17 Opintojakson tavoitteena oli antaa opiskelijalle valmiuksia erilaisiin käytännön vuorovaikutustilanteisiin kuten neuvotteluun, ryhmäviestintään ja esiintymiseen. Jakson oppimistavoitteet ovat: Opiskelija ymmärtää vuorovaikutus- ja viestintätaitojen merkityksen ja viestinnän prosessit sekä hahmottaa, millaista on tarkoituksenmukainen viestintä. Hän osaa kuunnella, havainnoida ja tulkita erilaisia kehollisia ja suullisia viestejä ja osaa arvioida omaa viestintäosaamistaan. Opiskelija saa valmiuksia ryhmätyöskentelyyn ja konfliktien ratkaisuun. Käytännön toteutuksessa lähestyttiin vuorovaikutustilanteita suomalaisen kulttuurin ja koodiston näkökulmasta suhteessa opiskelijoiden omiin tottumuksiin. Esimerkiksi neuvotteluissa ja ryhmätilanteissa suullinen viestintä ja käyttäytyminen on vahvasti kulttuurisidonnaista. Koska kulttuuriset arvot heijastuvat vuorovaikutustilanteissa, on eri kulttuuritaustaisten kanssa hyvä harjoitella tilanteita ja pohtia, miksi on tapana toimia tietyllä tavalla. On esimerkiksi hyvä selvittää valintatilaisuuksissa käytettävän haastattelun merkitystä ja mahdollisen ryhmätehtävän suhdetta tiimityökulttuuriin ja sen edellyttämään vuorovaikutukseen. 4. Kulttuuriset taidot 3 op Kulttuurialalle suomenkieliseen tutkinto-opiskeluun tähtäävän opiskelijan on hyvä tuntea suomalaista kulttuuria, ilmiöitä ja arvoja. Kulttuuristen taitojen oppimistavoitteet olivat: Opiskelija ymmärtää suomalaisen kulttuurin toiminta- ja ajattelumalleja ja tiedostaa oman kulttuurinsa arvomaailman ja maailmankuvan merkityksen. Opiskelija perehtyy suomalaisen kulttuurin ilmiöihin ja arvoihin ja ymmärtää vertailevan kulttuurisen lukutaidon merkityksen omassa kotoutumisprosessissaan. Opiskelija ymmärtää kulttuurien vaikutuksen viestintään ja kykenee yhteistyöhön kulttuuritaustaltaan erilaisten ihmisten kanssa. Hän kykenee yhdessä oppimiseen ja opitun jakamiseen oppimisyhteisössä/työyhteisössä. Kulttuuritietoa opetettiin vuorovaikutteisen lähiopetuksen avulla. Luennot liittyivät suomalaisen yhteiskunnan ja talouden rakenteisiin, suomalaisen kulttuurin ilmiöihin arvoihin ja toimintamalleihin, joita käsiteltiin muun muassa elokuvan ja musiikin kautta, sekä kansalaisen oikeuksiin ja työkulttuuriin. Opetus oli keskustelevaa, eli luennoituja asioita käsiteltiin opiskelijoiden kanssa pohdiskellen ja vertaillen kokemuksia. Opintojaksolla tehtiin kolme tutustumiskäyntiä: Taidemuseo Ateneumin perusnäyttelyn esittelyssä valotettiin suomen kulttuurihistoriaa merkittävien suomalaiskansallisten taideteosten kautta. Helsingin kaupunginteatterin kulissikierros tarjosi näkymän suomalaiseen teatteriin ja suuren kulttuurilaitoksen käytännön toimintaan ja ammatteihin. Yleisradion tutustumiskäynnillä koettiin suuren mediatalon arkea ja työskentelykulttuuria. Tutustumiskäyntien yhteydessä harjoiteltiin myös oppimispäiväkirjan muodossa tapahtuvaa raportointia, reflektointia ja tekstin tuottamista. 5. Työelämätuntemus 6 op

18 18 Työelämätuntemus auttaa opiskelijaa saamaan realistisen kuvan alasta, jonka opiskelupaikkaa hän tavoittelee. Näkemys siitä, millaista työtä opintojen jälkeen haluaisi tehdä, auttaa motivoitumaan ja suunnittelemaan tavoitteenmukaista opintopolkua. 5.1 Kulttuurialan työelämätuntemus 3 op Kulttuuralan työelämätuntemuksen erityispiirteenä useilla aloilla on itsensä työllistäminen. Tämä edellyttää yrittä- ja markkinointihenkisyyttä ja vaatii monenlaisia valmiuksia. Opetussuunnitelmassa tavoitteet oli asetettu seuraavasti: Opiskelija ymmärtää kulttuurialan ammatillisen toiminnan perusjaon Suomessa. Opiskelija ymmärtää itseään kiinnostavan kulttuurialan ammatin toimintatavat. Opiskelija tuntee suomalaisen työelämän sopimuskäytänteiden ja lainsäädännön perusteet. Kulttuurialan yrtystoimintaa ja yritystoiminnan edellytysiä esiteltiin luentopohjaisesti ja pohtien opiskelijoiden kanssa edellytyksiä ja valmiuksia yrittäjyyteen. Markkinoinnin perusteissa käsiteltiin markkinoinnin yleisiä käsitteitä ja teoriaa sekä erilaisia toimintamalleja kulttuurialalle ominaisen pienyrityksen näkökulmasta. Erilaisiin yrityksiin, niiden toimintaan, palveluihin ja asiakkasiin tutustuttiin kultuurialalta valmistuneiden alumnien vierailuijen kautta. Haastavaa tässä opintojaksossa on aihepiirin laajuus yleisesti ja kulttuurialan ammattien ja alojen kirjo. Oleellisen ja omaksuttavissa olevan sisällön rajaamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Alan termistö on teknistä ja sen opettaminen B1-kielitason opiskelijoille on haastavaa. 5.2 Työelämään tutustuminen 3 op Työharjoittelu on osa pakollisia opintoja ammattikorkeakoulussa. Valmentavien opintojen tarkoitus on tutustuttaa työharjoittelun periaatteisiin. Opiskelija ymmärtää suomalaista työkulttuuria ja tunnistaa kulttuurialan ammatillista toimintatapaa. Sisältö Opintojaksolla painotetaan käytännön työn kautta oman ammattialan oppimista. Opintojaksoon kuuluvat muun muassa työelämävierailut antavat opiskelijalle tietoa eri aloista. Jakson aikana laaditaan oma ansioluettelo. Tieto- ja viestintäteknologian toteutus Metropolia Ammattikorkeakoulun tieto ja viestintäteknologian osaamisalan pilottitoteutus käynnistyi marraskuussa 2010 Tekniikan ja liikenteen rakennus ja kiinteistöalan sekä tieto- ja viestintäteknologian koulutusohjelmien Leppävaaran toimipisteessä. Pääsyvaatimuksena koulutukseen oli, samoin kuin kulttuurin alalla, hakukelpoisuus ammattikorkeakouluun ja vähintään B1-tason suomen kielen taito. Soveltuvuutta opiskeluun testattiin lisäksi valintatilaisuudessa ja koulutukseen hyväksyttiin seitsemän opiskelijaa, joista viisi osallistui

19 19 opetukseen vielä syyslukukukaudella Kevätlukukaudella opiskelijoita oli osallistunut pääsäntöisesti kolme, kolmesti viikossa järjestettyihin lähiopetustunteihin. 1. Opiskelutaidot 1.1. Orientoivat opinnot 3 op Opintojakson toteutus sijoittuu sekä syys ja että kevätlukukukaudelle ja vastaa suurelta osin suomenkielisen nuorisoasteen opiskelijan vastaavaa opintojaksoa. Luonnollisesti opintojaksototeutukset eivät ole täysin toisiaan vastaavat, sillä valmentavaan koulutukseen osallistuvat eivät ole varsinaisia koulutusohjelma opiskelijoita ja saattavat vielä opiskeluvalinnoissaan suuntautua tieto- ja viestintäteknologian koulutusohjelman ulkopuolelle. Opiskelijat ovat tutustuneet ammattikorkeakouluun oppimis- ja toimintaympäristönä ja sen tarjoamiin palveluihin ja opintotarjontaan. Opintojaksolla on tarjoutunut mahdollisuus omaa osaamisen vahvuuksien ja kehittymiskohteiden arvioimiseen. Erityisen tärkeätä valmentavassa koulutuksessa on omien opintojen ja ajankäytön suunnitelmat, tavoitteet sekä henkilökohtaiset opintosuunnitelmat. Jatko-opintojen ja oman kehittymisen kannalta omien oppimistaitojen oivaltaminen ja ja kehittäminen on ollut tärkeä osa opintojaksoa, kuten myös perehtyminen kansainvälistymiseen ja kansainväliseen opiskelijavaihtoon. 1.2 Tietotekniikan perusteet 3 op Opintojakso sijoittuu syyslukukaudelle ja tavoitteena on tietoteknisiä valmiuksia edellyttäviin opintoihin ja ammattiin suuntautuminen. Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee korkeakouluopinnoissa tarvittavat yleisimmät tietokoneohjelmat ja tiedonhakumenetelmät ja osaa käyttää sähköpostia, tavallisimpia työvälineohjelmia sekä verkkopohjaista oppimisalustaa. Lisäksi opiskelijalla on tuntemusta ja tietoa tietojenkäsittelyn peruskäsitteistä, joihin kuuluvat tieto, tiedostomuodot,hakemistorakenteet, merkistökoodaus, lähiverkot ja internet, tietokoneen pääosat ja niiden toiminta, ohjelmistotyypit ja käyttöjärjestelmät ja ymmärrys tietoturvallisuuden vaatimuksista. Opintojakso ammattikorkeakoulutasoisena tietoteknisiin opintoihin suuntautuvana kokonaisuutena osoittautui haastavaksi valmentavan koulutuksen heterogeeniselle ryhmälle. 2. Viestintätaidot 2.1 Tekniikan kirjallinen suomi ja viestintä 3 op Suomenkielisen tekstin tuottaminen ja ymmärtäminen on olennainen osa valmentavaa koulutusta ja opinnot sijoittuvat sekä syyslukukaudelle että kevätlukukaudelle Opiskelijoiden kirjallisen kielitaidon kehittyminen valintatilanteessa näytetystä tasosta vähintään B2-tasolle on mitattavissa oleva tavoite. Osa opiskelijoista hallitsi koulutuksen jo alkaessa suomea jo vähintäänkin B2-tasolla, ja osalla on varmaankin näin lyhyessä ajassa ja heterogeenisessa ryhmässä vaikeuksia päivittää osaamisensa vaaditulle tasolle.

20 20 Hyvin kirjoitettu yleis- ja helpohko ammattikieli on jossain määrin kaikkien valmentaviin opintoihin osallistuvien opiskelijoiden ymmärrettävissä, toki yksilöllisin eroin. Erityisesti oppilaitosten sisäänpääsykokeet ja erilaiset valintatilaisuudet edellyttävät taitoa tulkita helpohkoja oman ammattialansa tekstejä ja tiedon haun valmiuksia. Lisäksi menestyminen ja onnistuminen suomenkielisissä ammattikorkeakouluopinnoissa edellyttää opetuskielen sujuvaa hallintaa. 2.2 Tekniikan suullinen suomi ja viestintä 3 op Myös suullisen kielitaidon osalta edytetään tason nousua B1-tasolta B2-tasolle. Pääsääntöisesti haastatteluin toteutettu suullisen kielitaidon tason nousun toteaminen voi olla vaikea toteuttaa kielitaidon mittarina. Suomen kielen taitoinen opiskelija pystyy kuitenkin seuraamaan suomenkielistä opetusta ja osallistumaan opetus ym. keskusteluun ja ilmaisemaan mielipiteitään aihealueista. Osittain suomen kielen opetus on tukenut opiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua valmantavan opetuksen opintojaksoille ja aktiivinen osallistuminen opetukseen onkin yksi onnistuneen suomen kielen suullisen ilmaisun mittareista. Toki tässäkin on muistutettava, että valittujen opiskelijoiden lähtötaso oli melko heterogeeninen. 2.3 Vuorovaikutus- ja viestintätaidot 3 op Kansainvälistyvässä, monikulttuurisessa yhteiskunnassa ja oppilaitoksissa vuorovaikutus- ja viestintätaidot ovat tärkeä osa toimintaa. Lukuvuoden Voimaa-hankkeessa, opintojakso toteutettiin yhdessä kulttuurin toteutuksen kanssa, Hämeentien yksikössä. Tarkempi kuvaus opintojakson toteutumiseen liittyvistä tunnelmista ja ajatuksista on liitetty kultturin alan valmaa kuvauksen yhteyteen. 3. Tietotekniikka-alan teoreettiset perustaidot 3.1 Lausekkeet ja yhtälöt 4 op Opintojakson suoritettuaan opiskelija on harjaantunut peruslaskutoimituksiin kokonaisluvuilla, murtoluvuilla ja desimaaliluvuilla ja hahmottaa matemaattisen lausekkeen kirjoitusasun merkityksen ja tulkinnan. Lisäksi opiskelija suoriutuu lineaaristen yhtälöiden, toisen asteen yhtälön ja lineaaristen yhtälöparien ratkaisemisesta ƒ osaa ratkaista kolmion kulmaa koskevan trigonometrinen yhtälön ja perusmuotoisia juuri-, eksponentti- ja logaritmiyhtälöitä ƒ on selvillä siitä, miten koordinaatistoa käytetään lukupareina esitettävien pisteiden havainnollistamisessa ja yksinkertaisten funktioiden kuvaajien esittämisessä ƒ hallitsee matematiikan ja matematiikan sovellusalueiden sanasto 3.2 Tieto- ja viestintätekniikan työkalut 4 op

21 21 Opintojakson suoritettuaan opiskelijaƒ ymmärtää tietotekniikan toimintaperiaatteet ja tuntee verkottuneenopiskeluympäristön käytön ja mahdollisuudetƒ hallitsee laboratoriotyöskentelyn perusteet ja osaa soveltaa teknillistäongelmanratkaisua opiskelussaan ƒ osaa mediatekniikan työvälineohjelmien perusteet ja tuntee IT-suunnittelunperuskäytäntöjä 4 Työelämätuntemus 4.1 Tietotekniikka-alan työelämätuntemus 2 op Opintojakson suoritettuaan opiskelija on perehtynytƒ insinöörien koulutus- ja työmarkkinoihin; yleisesti ja ICT-alan näkökulmastaƒ oman osaamisen arviointiin/profilointiin.ƒ työnhakutapoihin ja - kanaviinƒ työnhakuasiakirjoihin ja oman osaamisen markkinointiin Havaintoja ja suosituksia AMK-valmentavan toteutuksista Opiskelijavalinta ja valmentavan koulutuksen kohderyhmä AMK-opintoihin valmentavasta koulutuksesta hyötyy maahanmuuttajataustainen henkilö, joka on kotoutunut tai kotoutumisprosessinsa loppuvaiheessa. Riittävästi kotoutuneena voidaan pitää henkilöä, jonka elämäntilanteessa arjen ongelmat on pääosin ratkaistu, joka on omaksunut perustiedot uudesta maasta ja yhteiskunnasta ja jonka saavuttama kielitaidon taso mahdollistaa ammatilliset opinnot. Kotoutuminen on yksilöllinen prosessi, johon vaikuttavat useat tekijät, muun muassa motivaatio, asenne, pyrkimykset ja maahanmuuton syy. Keskimääräinen kotoutumisaika on noin 3 vuotta. Suomessa kotoutumiskoulutukseen hakeudutaan työvoimatoimistojen kautta. Työvoimatoimistojen kautta on siksi mahdollistaa löytää riittävän kielitaidon hankkineita kotoutumisprosessinsa loppuvaiheessa olevia ja ammatillisia opintoja suunnittelevia henkilöitä. Samoin ilman koulutuspaikkaa jääneet nuoret ovat tavoitettavissa työvoimatoimistojen nuorisotiimin kautta. Työvoimatoimistojen kanssa tehtävä yhteistyö olisikin tärkeä kehityskohde valmentavan koulutuksen jatkuvuutta ajatellen. Valmentavan koulutuksen opintososiaaliset edut on selvitettävä ja koulutuksen asema koulutusjärjestelmässä ratkaistava. Haku valmentavaan koulutukseen kannattaa sijoittaa yhteishaun yhteyteen, jolloin hakija voi samalla kertaa ilmoittautua valmentavaan koulutukseen, jos tutkinto-opiskelupaikka ei järjesty. Valmentavan koulutuksen opetussuunnitelmaan sisältyvät,kokonaisuudessaan opintopisteen, opintokokonaisuudet on toteutettava päätoimisena opiskelumahdollisuutena ja suurelta osin ammattikorkeakoulutasoisina. Puolen vuoden mittaiseen koulutukseen sitoutuminen on vaikeaa ilman mielekkäitä tavoitteita ja opintososiaalisia etuuksia, koska työmahdollisuudet ja muu opiskelu menevät helposti tuettoman valmentavan koulutuksen edelle. Opiskelijavalinnassa tulisi painottaa motivaatiota ammattikorkeakoulututkinnon hankkimiseen ja asiantuntijaksi kehittymiseen sekä valmiuksia vieraalla kielellä opiskeluun. Lisäksi opiskelijoiksi

22 22 valituilla pitää olla suoritettuna toisen asteen tutkinto tai vastaava tutkinto. Siis yleinen korkeakoulukelpoisuus edellytetään jopa valmentavaan koulutukseen valituille. Vastaavasti valituille, valmentavan koulutuksen suorittaneille, ei myöskään automaattisesti tarjota opiskelupaikkaa ammattikorkeakoulussa, vaan heidän tulee hakeutua ammattikorkeakoulun opiskelijoiksi kevään yhteyshauissa. Erityisesti tekniikan alalla suomenkieliset ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseen oikeuttavat valintakokeet edellyttävät matematiikan perustaitojen lisäksi tietoa fysiikan ja kemian tieteen alalta sekä suomenkielisen tieteellistyyppisen tekstin ymmärtämistä.valmentavaan koulutukseen ei ihan näin laaja-alaista osaamista tietenkään vaadittu. Opettajien perehdytys ja yhteistyö Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opettaminen edellyttää opettajilta eritysosaamista. Ennen valmentavaa koulutusta on tärkeää järjestää kaikille valmentavan opettajille perehdytys, jossa käydään läpi muun muassa kotoutumisen, monikulttuurisuuden ja monimuotoisuuden perusteet sekä opiskelijoiden puutteellisen kielitaidon mukanaan tuomat haasteet. Opettajien olisi hyvä saada valmiuksia opetuksen suunnitteluun maahanmuuttajataustaisen opiskelijaryhmän näkökulmasta ja miettiä ennalta mahdollisia ratkaisumalleja eri tilanteisiin. Opettajien antama vuorovaikutuksellinen tuki ja ohjaus maahanmuuttajaopiskelijoille edistää sopeutumista suomalaiseen opiskelukulttuuriin ja ennaltaehkäisee opiskelun keskeyttämistä Valmentava koulutus edellyttää ammattikorkeakoulussa klustereiden välistä yhteistyötä ja yhteistä koordinointia. Opettajien pitää suunnitella opetussuunnitelman mukaisia toteutuksia yhteistyössä niin että jaksojen välinen dialogisuus säilyisi koko valmentavan koulutuksen aikana. Koordinaattorien ja opettajien säännölliset tapaamiset mahdollistavat opiskelijoiden tarpeiden tarkemman huomioimisen opetuksessa. Opetussuunnitelma Puolen vuoden koulutuksen aikana voi saada perustaitoja, mutta kulttuurialan amk- opintoihin pääsy edellyttää hyvin paljon itsenäistä valmistautumista, laajaa yhteiskunnan ymmärtämistä ja kulttuurialan tuntemusta, mikä on maahanmuuttajalle, varsinkin hyvin erilaisesta yhteiskunnasta tulevalle ja lyhyen ajan maassa asuneelle suuri haaste. Maahanmuuttajataustaiset opiskelijat ovat hyvin heterogeeninen ryhmä, jossa yksilölliset perehdytystarpeet vaihtelevat suuresti. Valmentavan koulutuksen opetussuunnitelman pitää olla joustava ja suuntaa antava kokonaisuus, jossa on runsaasti tilaa toteutuksen eriyttämiseen. Valmentavan koulutuksen ei tulisi korvata kotoutumiskoulutusta eikä tarjota samoja sisältöjä. Sen pitää olla sisällöiltään ja opetusmenetelmiltään ammattikorkeakouluopintojen tasoista opetusta.

23 23 Maahanmuuttajataustaisilla henkilöillä on usein realistista ammattivalintaa varten riittämättömät tiedot eri ammattien todellisista työnkuvista ja työvaatimuksista. Ammattikorkeakoulun itsenäinen, oppijakeskeinen opiskelu on useimmille myös tuntematonta. Opiskelutaitojen opetus, ammattivalinnan ohjaus ja itsetuntemuksen lisääminen sekä opiskelijaa kiinnostavien tutkintojen opiskeluun sekä työhön tutustuminen on siksi perusteltua sisällyttää valmentavan koulutuksen opetussuunnitelmaan. Noin kahden lukukauden mittainen valmentava koulutus voisi koostua kahdesta osasta; Ensimmäisen lukukauden aikana keskityttäisiin ammattikorkeakouluopinnoissa tarvittavien taitojen oppimiseen sekä ammattivalinnan kysymyksiin. Toisen lukukauden aikana opiskelijat suorittaisivat jaksoja valitun tutkinnon peruskurssien tarjonnasta ja tekisivät alan työelämään liittyviä projektityyppisiä tehtäviä. Suomen kielen opetus jatkuisi ohjauksellisena myös toisen lukukauden aikana siten, että opiskelija saisi tarvitsemaansa tukea vaativissa tehtävissä. Suomen kieli ja viestintä Suomen kielessä edistyneiden opiskelijoiden on vaikea motivoitua ja hyötyä perinteisestä Suomi toisena kielenä -opiskelusta. Valmentavan opiskelijat toivoivat opetuksesta intensiivisempää ja enemmän AMK:n suomen kielen ja viestinnän kurssin opintoja muistuttavaa. AMK-opintoihin valmentavan koulutuksen suomen kielen opetuksen pitää olla rakenteeltaan, opetusmenetelmiltään ja sisällöiltään ammattikorkeakoulun suomen kielen ja viestinnän kurssin kaltaisia. S2 -tyyppisestä, rakennekeskeisestä opetuksesta pitää siirtyä ammattiin suuntaavaan ja integroituun opetukseen, jolloin opiskelijan motivaatio ja kiinnostus ammattialan aiheisiin edistää intensiivistä oppimista. Opiskelijan tulisi tutustua alansa kirjallisen ja suullisen asiantuntijaviestinnän peruskäytäntöihin ja normeihin. On tärkeää opetella reflektoimaan oppimistaan ja jäsentämään tietojaan suomen kielellä. Pitää oppia myös osoittamaan oppimistaan opiskelutilanteiden edellyttämillä teksteillä ja esityksillä. Tiedon hankinnan, jäsentelyn ja jakamisen prosessit pitää hallita. Lisäksi pitää harjoitella ja oppia tarkoituksenmukaista toimimista opiskeluun liittyvissä vuorovaikutustilanteissa. Opiskelu suomalaisessa ammattikorkeakoulussa on hyvin pitkälle kirjoitettuun tekstiin perustuvaa. Siksi valmentavan koulutuksen pitää kehittää suomen kielellä tapahtuvaa tekstin tuottamista, mikä on vieraskielisille henkilöille erityisen vaikeata. Valmentavan koulutuksen noin 8 op suomen kielen opinnoissa pitää käydä läpi asiakirjoittamisen tekstimalleja ja opiskelutekstilajeja sekä kielenhuollon keskeisiä kysymyksiä. Ammattialan liittyvien ja sisällöllisesti kiinnostavien tekstien referointi, suullisten esitysten tekeminen, erityyppisten esseiden, tenttivastausten, tiedotteiden, raporttien ja oppimis- ja luentopäiväkirjojen kirjoittaminen motivoi opiskelijaa sekä antaa juuri valintatilaisuudessa ja opiskelussa tarvittavia taitoja. Olennaista on myös ohjata opiskelijoita itsenäiseen, pitkäjänteiseen kielitaidon eri alueiden harjoittamiseen. Verkossa on runsaasti itsenäiseen kielen opiskeluun tarkoitettuja oppimateriaaleja, joiden käyttö on hyvä omaksua. Opiskelijat, joilla on hyvät oppimisvalmiudet,

24 24 hyötyvät tavoitteellisesta ammatillisen kielitaidon kehittämisen ja itseopiskelun ohjauksesta. Tällaisen itsenäisen opiskelun ohjauskäytäntöjä olisi mahdollista kehittää. Tietotekniset taidot Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden tietotekniset taidot ovat hyvin eritasoisia ja usein heikommat, kuin Suomessa keskiasteen tutkinnon suorittaneilla. Tietoteknisten taitojen opetukseen pitää varata riittävästi lähiopetusta ja kurssi voisi olla laajuudeltaan 5 op nyt pilotoidun 3 opintopisteen kurssin sijaan. Korkeakouluopiskelutaidot ja ammattivalinnan ohjaus Opiskelu suomalaisessa ammattikorkeakoulussa edellyttää opiskelijalta oma-aloitteisuutta, oppimistaitojen omaksumista sekä järjestelmällisyyttä ja itseohjautuvuutta. 5 op laajuisen jakson aikana tulee harjoitella keskeisiä opiskelu- ja oppimistaitoja ja itsenäisten tehtävien avulla varmistaa opiskelijan ammattivalinnan realistisuutta ja mielekkyyttä. Vapaasti valittavat AMK-opinnot Valmantavaan koulutukseen voisi lisätä joustavuutta vapaasti valittavien opintojen avulla. Opiskelija voisi suorittaa op laajuiset opinnot valitun tutkinnon perusopintoihin kuluvasta kurssitarjonnasta tai tehdä itsenäisiä projektitehtäviä ja näyttösuorituksia. Jälkimmäisen lukukauden jaksolla opiskelija varmistuisi tutkinnon valinnasta ja saisi kuvan sovelutuvuudestaan ammattikorkeakouluopintoihin. Tutkinto-opetukseen osallistuminen selventäisi myös opiskelumotivaation riittävyyttä. Opinko jotain? Opiskelijoiden kokemuksia valmentavista koulutuksista Lev Olen Lev Leipakka. Minulla on kaksoiskansalaisuus, olen 23-vuotias, joista 15 vuotta olen asunut Suomessa. Armeijasta päästyäni olin hukassa koulutusvalinnan kanssa, ja törmäsin Voimaahankkeeseen nettibannerin kautta. Kiinnostuin erilaisiin opintoihin tutustumisesta heti, sillä edelliset ammatilliset datanomi opinnot eivät olleet sitä mitä koulutukselta odotin. Ajattelin että olisi hyvä käydä tutustumassa mitä koululla on tarjottavana ennen kuin hakee sinne. Ihmettelin samalla ettei vastaavanlaisia kursseja ole järjestetty täysin suomenkielisille. Valintatilaisuuteen päästyäni ymmärsin olevani pikkuisen eri veneessä kuin muut, ja suomen kielen tehtävät tuntuivat hieman hassuilta. Ajattelin kuitenkin että saisin skipata ne opinnot joita en tarvitse ja saan sovittua opettajien kanssa vaativammista tehtävistä jotka voisin tehdä etänä.

25 25 Koulutuksen muovaaminen osoittautui todella joustavaksi ja opettajat ovat olleet hyvin ymmärtäväisiä minua kohtaan. Tämä on erinomainen vastapaino sille ettei koulutus ole kelan tukemaa, siihen ei saa opintotukea eikä opiskelija-etuuksia, mikä saattaa kuulostaa hieman karulta. Huomasin että Voimaa- hankkeeseen jäivät ne, jotka opiskelevat samalla toisessa koulussa tai käyvät töissä opintojen ohella. Olen viihtynyt uusien koulukavereiden kanssa hyvin ja se on avartanut minua ihmisenä todella paljon. Kulttuurien eroavaisuuksista minulla ei aikaisemmin ole ollut läheskään niin paljon tietoa kuin nyt, vaikka olenkin ollut hyvin paljon tekemisissä ulkomaalaisten kanssa. Minusta kaikkien kulttuurialan opiskelijoiden pitäisi saada vastaavanlaista kokemusta, jotta he ymmärtäisivät paremmin minkälaisia kulttuureita Suomessa on. On ollut myöskin kiinnostavaa nähdä miten eri ihmiset oppivat saman tunnin aikana täysin eri asioita. Eräät oppivat kielellisiä asioita, toiset oppivat käyttäytimismalleja, joku oppii tietoteknisiä juttuja jne. Tässä korostuu oman kehityksen eteenpäin vieminen, sillä jokainen haluaa kehittää itseään eri osa-alueilla. Kaikki ryhmässä ovat ystävällisiä ja haluavat oppia mahdollisimman paljon oman kiinnostuksen kohteesta, mikä vie luokassa käytäviä keskusteluja uusiin ulottuvuuksiin, eikä asioihin suhtauduta niin suppeakatseisesti. Itse opin paljon kulttuurialan eri linjojen vaikutuksesta asioihin, joihin ei ehkä muilla tavoilla voisi vaikuttaa, sekä siitä kuinka suuressa roolissa koko kulttuuriala on kaikentyyppisessä teollisuudessa ja erilaisissa tapahtumissa. Positiivisesti asennoituneena tämän koulutuksen tarjonta on yllättävän suuri. Se mitä luokkakaverit voivat kertoa ja mitä siitä voi syntyä, on vain lisä sille kaikelle muulle esim. luennoille joita pitävät sellaiset ihmiset joihin sinulla ei ehkä muuten olisi mitään yhteyttä. Ihmiset jotka kertovat mikä alalla on hyvää ja mikä huonoa, kannattaako hommaan ryhtyä, vai jättää tekemättä. Ja loppujen lopuksi: Onko tämä sitä mitä todella haluan? Se on askarruttanut tässä koulutuksessa monia. Ja varmasti askarruttaa vieläkin. Tähän ei ole syynä koulutus vaan ihmisluonto. Kaikkihan sen tietävät että koulutuksiin hakevat ja valitettavan usein pääsevätkin sellaiset ihmiset, jotka eivät ole oikeasti kiinnostuneita jäämään alalle, joka vuosi on yllättävän monta koulun kesken jättänyttä. Tämä on se mitä tämän koulutuksen kehittämisessä minusta pitäisi ottaa huomioon. Kyllä Voimaahanke on ulkomaalaisille hyvä ja helpottaa heidän integroitumistaan koulutusjärjestelmään. Mutta kaikkien suomalaisten mielestä, joiden kanssa olen jutellut koulun käytävillä, tupakkapaikalla ja lähinnä ruokalassa, tämä ohjelma kuulostaa todella hienolta vaihtoehdolta muutaman vuoden kouluun jonotukselle.voimaa-hanke auttaa ihmisiä löytämään itseään ja omia kiinnostuksen kohteitaan.

26 26 Itse ajattelin aluksi 3D-suunnittelijan opintoja. Käytyäni tutustumassa luokassa, meni vihdoinkin perille, että ei minusta ole enää istumaan tietokoneen ääressä hiomassa yksityiskohtia täydellisyyteen, vaan olen vuosien varrella muuttunut yhä sosiaalisemmaksi olennoksi. Oli hienoa nähdä miten 3D-opiskelijat tekivät todella upeita animaatioita pienissä ryhmissä, projektiluontoisesti, mutta vielä hienompaa todeta että minusta ei löytyisi inspiraatiota siihen työhön. Kulttuurituottajan työ alkoi näyttää siltä mihin haluaisin jatkossa panostaa. Omat kaveripiirit, mielikuvitus ja kiinnostuksen kohteet ovat muuttuneet sen suuntaisiksi, että ehkä jonkinlaista sporttitapahtumaa tai elokuvan tynkää voisi pukata ilmoille jos kovasti tahtoa löytyy. Tähän kuitenkin tarvitaan jonkinlaisten basic-juttujen osaamista, mitä ehkä kaverit eivät jaksa selittää. Niinpä haen todennäköisesti keväällä koulutukseen. Jose Minä olen José Mateus Makuya,Tulin Angolalasta. Olen asunut suomessa melkein 3 vuotta, olen vaatimaton, sosiallinen ja kunniottan aina toisen. Olen käynnut lukiossa Kotimani. Mun aidin kieli on Portugali, mutta puhunkin kikongo, lingala, kissolongo, fiote ja osan vähän rasnka,englantia, ja spanja.olen opiskellut suomen toisena kieli ja suomen kultuuri melkein 2vuottias ja puoli. Itäkärjalan opisto , ja Hesotessa Mava luokka Miten loisin valmentava koulutuksen? kaverilta. Mikä sai minut kiinnostamaan siitä? koska loisin kurssi jonka haluan tehdä valmentava jalkeen (tietoviestitintä teknologia). Miksi hain koulutukseen? Koska halusin olla hyvin valmisteltu testiä varten ensi kevana. Minkäläisiä odotuksia minulla oli valmennusksesta? Odotin oppia paljoon. Esimerkiksi: suomi kieli, matikka ja tekniikka juttu. Mitä hakeminen tuntui? Oli vähän hankala koska monta kymyksiä ja kaikki pitäisin vastata. Mitä ajattelin, kun sain tietää olen valittu koulutukseen? Tuntuin hyvältä ja samalla aika tuntuin olen saanut enemmän velvollisuus. Minkäläisiä asioita joudin selvittämään, esimerkiksi työvoimatoimiston tai kelan kanssa?

27 27 Minä käyvin sinne kysymään jos tämä kurssi koulusi heidän koulutuksesta (työvoima koulutus), vastaus oli että ei. koska eivät tieneet valmennuksesta koulutus. Mutta 2-3 päivä kun olivat saaneet tieto valmennuksesta koulusta sitten he hyväksyvät. Mitä tuntui ensimmäisenä päivänä? Kaikki oli vaikea, Ymmärtä opetusta ja Metropolia tai valmennuksesta ohjelma tai miten voisin yksin etsiä materiaalia. Esimerkiksi, Tuubi, Wiki jne. Mitä opettajat vaikuttivat? Heidän kärsivällisyydestä. Erikoistus kun en ymmärräsi opetusta monta kerta he toistasivat kärsivällinen ja ystäväliseti. Minkälaista opetus on ollut? Hyvä, koska opiskelijat ymmärrä vaikka eivät ymmärtäneet heti yhden teema, mutta opettajat etsivät aina toinen tai erimuoto joka voi helposta opiskelijat ymmärtämisen. Mitä ryhmänne on oppinut? Olen viihtynyt uusien koulukavereiden kanssa hyvin, olivat ystävällisiä pyritään vain opiskelemaan yhdessä rauhallisesti. He olivat valmis auttaman toisen jos esimerkiksi, ei ymmärräsi hyvin opetusta tai ei ollut tunilla. Miten ryhmä on toiminut? Hyvä, olivat ystävällinen ja kaikki halusivat auttaa toiselle erikoistu minä. Harjoittelimme aina yhdessä kun olisi mahdollista. Mitä olen itse oppinut? Olen oppinut paljon asioita mun opintojakso ja elämäni. Esimerkiksi: Viestintä- miten käytetään word ohjelma, power point, excel, miten tehdään sivu tai link ja tekniikka sanoinakin; Suomi kieli ymmärttärminen ja paljon uusi sanoa, miten muodostetaan passiiviin muoto, teksti lukeminen ja ymmärtäminen; Opinto orientot- miten käytä materiaalia ja missä voimme saada ne. Esimerkiksi: Wiki,Tuubi,ei vain materiaalia mutta myös miten voimme saada hyväkunto. Kultuuri-olen oppinut suomen kultuuri ja tottunet se. Minulla ei aikaisemmin ole ollut läheskään paljon tietoa kuin nyt. Mediakuva-oppiin miten käytä kamera ja miten siirtää kuvia koneessa. Matemattiikka-olen oppinut yhtälöt ja pari yhtälöt ja miten näytä ne graafisesti. Onko mikään ennakko-odotuksistani täyttynyt? Kyllä, tämän justi halusin oppia tietokone juttu tai tekniikka juttu. Olenko kokenut jotain myönteistä? Kyllä. Emerkiksi, ennen en ole käytänut usein muisti kirja. Minkälläisen kokemuksen olen näistä opinnoista kokonaisuudessaan saanut? Kokemus on jos haluan olla insinööri pitää opiskella kovasti ei vain koulussa mutta kotonakin (harjoitella ). Onko valmennuksesta ollut minulle hyötyä? kyllä, oli paljon. Esimerkiksi: Opin miten itsiää materiaalia ja miten opiskella hyvin ei vain valmennuksesta mutta minun opimisesta elämäni. Onko valmennus auttanut ratkaisemaan jonkin ongelman? Joo, oli auttanut. Esimerkki: Ymmärrän nyt suomi kieli enemmän kuin aloitin. Minulla oli vaikea äänistä ä,ö, y, h-suomeksi ja ymmärtää suomalaiset.

28 28 kenelle valmennus mielestäni sopii? Kuka siitä hyötyy eniten? Kaikki ulkomaalaisille jotka haluavat jäädä tai asua ja opiskelee yliopistoon, ammattikorkeakouluun tai ammattikouluun koko ohjelma suomeksi. Hyötyy on opiskelija. Mitä muuttaisin valmennuksessa, jos saisin itse päättää? Miksi? Minä muuttaisin aika siten. Että se kestäisi pitempään. Esimerksi: 6 tai 8 Kuukautta. Koska silloin olisi enemmän tuntiopetus ja toistaisivat opituntit ja opeskeliajat saisivatkin aika harjoitella ja kysyä. Mitä aion tehdä seuraavaksi elämässäni? Haluan hakea kevana Mediatekniikka ällä ja valmistua insinööriksi, jalkeen pääse töihin. Ajatuksia Voimaa-hankkeesta Anja Keipi VOIMAA-opetussuunnitelmasta: Sekä kulttuuripuolen että tietoviestinnän valmentavien suomen kielen opintojen tavoitteena oli kielitaidon tason kehittyminen B1-tasosta vähintään seuraavalle tasolle (B2). Tavoitteen oletus ja ideaali siis on lähtötaso B1. Suunnitelman mukaan kulttuurialan opiskelussa pyritään suomen kielen peruskieliopin keskeisten rakenteiden sekä opiskeluun liittyvän ja kulttuurialan käytännön sanaston hallintaan. Toteutussuunnitelmassa kuvaillaan opiskelussa tavoiteltavia sisältöjä lyhyesti: Kirjallista ja suullista kielitaitoa sekä luetun ymmärtämistä lisäävät kieliopin ja kulttuurialan sanaston opetus, opiskelu- ja työelämätekstien tuottaminen sekä ohjeiden, tiedotteiden, uutisten, ja lyhyiden artikkelien lukeminen. Leppävaaran Tivissä tiivistettynä tavoite näkyy Wiki Voimaa -sivuston alussa: Suullinen kielitaito

29 29 Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää hyvin puhuttua yleis- ja helpohkoa ammattikieltä osaa erilaisia tapoja osallistua keskusteluun ja esittää mielipiteitä aihealueesta Kirjallinen kielitaito Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää hyvin kirjoitettua yleis- ja helpohkoa ammattikieltä osaa käyttää oman alansa suomenkielisiä tietolähteitä ja sanakirjoja osaa hakea tietoa opiskelutarkoituksiin osaa tulkita helpohkoja oman ammattialansa tekstejä Viimeistään Voimaa-hankkeen päättyessä on arvioitava, miten tavoitteet molemmissa opintoohjelmissa ovat toteutuneet. Lähtötaso ryhmien alkaessa on ollut hyvin vaihteleva. Tähän on johtanut yksinkertaisesti opiskelijapula ja lopulta portaaton sisäänotto ennen koulutuksen alkua ja sen jälkeen. Ryhmästä on lähtenyt arviolta eniten sekä taitotason B1 jo ohittaneita sekä A-tasoilla olevia opiskelijoita. A:n alarajoilla olevat latinalaista kirjaimistoa vasta lukemaan opetelleet miehet ovat pysyneet sitkeästi ryhmässä. Kielitaidon keskitasoilla (B1 ja hiukan alle) on ehkä hyödytty suomen opiskelusta eniten. Tutustumiskäynnillä Yleen (17.2.) kaikki kuusi opiskelijaa olivat miehiä! Paitsi että kielitaidon taso olisi testattava jollakin tavalla ennen opintojakson päättymistä, voisi tänä lyhyenä aikana kehittää vielä tekstin tuottamisen taitoa, paneutua niihin tekstilajeihin, joihin aiemmin ei ole ehditty, tiivistää sanaston hallintaa ja ennen kaikkea tuottaa hyvää tekstiä. Jos nyt aloittaisin opetuksen vastaavalla opintojaksolla, perehtyisin menetelmään, johon johdateltiin Helsingin yliopistolla pidetyssä seminaarissa : Tekstilajipohjainen kirjoittamisen ja lukemisen opetus. Menetelmä on kehitetty Australiassa opetettaessa alkuperäiskansaan kuuluvia. Sitä on käytetty Ruotsissa alakoulussa, mutta sitä voi yhtä hyvin soveltaa aikuisten opettamiseen. Menetelmän idea on lähteä kokonaisuudesta, kokonaisesta tekstistä, analysoida se ja siirtyä vähitellen kohti yhä pienempiä kielen yksiköitä. Menetelmää olisi hyvällä syyllä voinut kokeilla tässä koulutuksessa, koska tutkimukset osoittavat, että sen avulla kaikki oppijat hyötyvät: heikoimmat eniten, keskiryhmä seuraavaksi eniten, ja parhaatkin oppivat lisää. Huono puoli on se, että en ole ehtinyt perehtyä menetelmään enkä tiedä vielä tarkkaan miten sitä käytetään. Toisaalta luennolla oivalsin, että ehkä olenkin työskennellyt jo metodin mukaan. Kysymykset odottavat vielä menetelmän suhteen vastausta. Opiskelijoiden suullinen kielitaito on todennäköisesti kehittynyt hankkeen aikana maksimaalisesti runsaan opetuskeskustelun, monien eri opettajien ja erilaisten alustajien pitämien luentojen ja

30 30 esittelytuokioiden ansiosta. Jakson aikana on totuttu kuuntelemaan erilaisia puhujia ja myös pienen ryhmän etu: on saatu puhua paljon! Karkeasti ottaen opetusryhmässä, jossa on 3-6 henkilöä, kaikki puhuvat (Rogers, s.95). Opetusmateriaaleista ja -välineistä Vastaisuudessa voisi ajatella, että Metropolian valmentavan koulutuksen suomen kielen osuuteen kuuluisi jonkinlainen materiaalipaketti. Jos ryhmät olisivat jatkossakin heterogeenisiä, materiaalin pitäisi olla joustava (asteittain vaikeutuva tms.) ja se olisi toteutettu monisteena tai netissä. Vältyttäisiin tilanteelta, jossa kopioi tai kiireessä hiukan muuntaa kopiokiellossa olevia materiaaleja - vähän sieltä ja täältä. Voimaa-projektissa käytettyjä materiaaleja: vanhoja korkeakouluopetuksessa käytettyjä opetusmonisteita itse tuotettuja uusia materiaaleja ja tehtäviä kopioita jatkotason oppikirjoista (kopiointi kielletty!) autenttisia tekstejä, erityisesti lehtiartikkeleita: Selkouutiset, Metro, Helsingin Sanomat, Metropoliaan pyrkijä opas, opinnäytetyöt ja niiden tiivistelmät, verkon käytön ohjeita selkokielellä, Insinöörilehti ym. nettisivujen ohjeita erilaisista kirjoitustehtävistä korkeakoulujen opiskelijoille internetin (kuva)materiaaleja videotykin välityksellä sanastonselityksiin: Mikä on Himalaja / Saimaa / Janus ym.? Googlen karttapalvelun avulla sijainnin ja ympäristön kuvailu elokuva: Ruokala Lokki Selkouutiset radiossa sanelulaitteen avulla oman äänen / luennan kuuntelu liitu- ja fläppitaulu: sanojen vartalojen ja taivutusmuotojen kirjaaminen, synonyymeja, ohjeita, kielioppitehtävien vastauslauseet (myös opiskelijat kirjoittavat) ym. (Nämä muistan nyt!) Opetusmenetelmistä

31 31 Kun ryhmä on taidoiltaan kovin heterogeeninen, tehtävä on vaativa. Helposti parhaimmat ja heikoimmat eivät saa mitä tarvitsevat, tai arvelevat ettei se voi onnistua. Opettaja päätyy helposti jonkinlaiselle keskitielle opetuksessa. Taitojen epätasaisuus ei välttämättä ole ryhmän tuho, mutta se vaatii ryhmäläisiltä joustoa ja sen ymmärtämistä, että oikeastaan kaikesta voi hyötyä ja oppia. Voi olla että kaikki eivät jaksa tai voi odottaa tilanteen mahdollista tasapainoittumista, ja että kukin voisi luottaa saavansa itselleen sopivia, riittävän ja sopivan haastavia tehtäviä. Olisihan myös mahdollista suunnitella ryhmään tehtävänjako (edistyneemmät tekevät itsenäisempää työtä, esim. alustuksia ja tutkivat tekstejä hakevat materiaalia.) Oppimiskulttuurien ja taustojen erilaisuus ei ole ongelmatonta. Suunnittelin kirjoitettavien tekstien etenemistä kurssin alussa suunnilleen seuraavasti: Tekstin sanelu kirjoitustaitoa diagnosoiva tehtävä Minä ja suomen kieli vapaamuotoinen kertomus omasta suomen kielen oppimisen historiasta Kuutiointitehtävä kuusi näkökulmaa, joista kirjoitetaan ja syntyy teksti menetelmä Sähköpostiviestejä Puhelindialogeja Essee Referaatti Kuvaus elokuvasta Raportti (opitusta) Opetus pysähtyi joidenkin opiskelijoiden osalta kuutiointitehtävään. He eivät toimineet ohjeen mukaan eivätkä kirjoittaneet lauseita, tai harasivat jostakin syystä tätä tehtävää vastaan. Teinkö jotakin väärin, vai tuntuuko menetelmä heistä vain oudolta? Enkö osannut perustella tehtävää riittävästi. Tuohon aikaan sijoittuu kurssin kriisi. Pidän erittäin tärkeänä, että opettajat ovat yhdessä opetuksen takana toisiaan tukien, tietävät mitä on tapahtumassa ja milloin. Ja jos ilmenee ongelmia, tukea on saatavissa; neuvonpitoa on hyvä kiirehtiä.

32 32 Tässä onkin tärkeää tuntea kulttuuritaustoja. Opettajan on hyvä ottaa oppimiskulttuurit huomioon ja perustella opetuksen etenemistä ja tehtäviä. Esim. länsimaiset opiskelijat (suomalaiset mukaan lukien) saattavat karsastaa luovia toimintamenetelmiä. Olen kokenut tämän ennenkin. Opettajalla itsellään on persoonallinen tapa lähestyä opetettavaa asiaa. Se on osa hänen opetusmenetelmäänsä. Kriisitilanteessa tarvitaan yhteisön tukea, mutta helposti käy niin että sitä ei osata juuri silloin käyttää, koska ei pystytä ottamaan yhteyttä toisiin. Hankkeessa koettua Hyvää yhteistyöhaluinen pilottiporukka, yhteydenotto helppoa (Elena ja Jussi, Mira: puhelimitse, sähköpostitse) opiskelutilat ja niiden järjestyminen ruokailu mahdollisuus opettajana osallistua tutustumiskäynteihin opiskelijoiden kanssa (Duuniin, YLE) ja työpajaan (Digitarina) Leppävaaran ja Arabian opiskelijat yhä enemmän yhdessä projektin loppuvaiheessa yhteisopetus Lausekkeet ja yhtälöt opintojakson esitelmien esitysten seuraamisessa ja palautteenannossa (Birgitta) välittömäksi kehittynyt suhde opiskelijoiden ja opettajan välillä vapaus kehittää opetuksen sisältöä ja opetusmenetelmiä valmentavan koulutuksen kehittäminen on positiivinen haaste hyvät resurssit, hyvä palkka opetuksen sisältösuunnitelma on realistinen ja toimiva opiskelijoiden taitoihin nähden Hankalaa

33 33 syyslukukaudella kiiruhtaminen kolmen opetuspaikan väliä: L-vaara, Arabia ja Sturenkatu (jossa Diak sijaitsee) ilman kotipaikkaa jää helposti myös ulkopuolelle: Kuulunko johonkin tiimiin? Kotini on työhuoneeni. tosiasia lähes 20 vuotta saada Wiki-alusta pysymään paikoillaan, opetusohjelman kirjaaminen Wikiin oppia uusia sosiaalisen median taitoja wiki-alustalla (Wikiin on kotikoneelta matkaa) Mertopolian sähköpostiin on vaikea löytää (paitsi kotikoneelta) en halunnut alussa antaa puhelinnumeroani opiskelijoille otin Saksan työkeikan juuri esitellyn opetusmenetelmän kokeilu: Reading to Learn ( ei ole vielä kokeiltu, kun metodi ei ole selvillä) ei yhteyttä Hämeenlinnassa tapahtuvaan, ei tietoa, mitä suomen opettaja Hämeenlinnassa tekee, jakamisen tarve, miksi en tutustunut häneen heti projektin alussa? suomen kielen opetussuunnitelma olisi ollut hyvä tarkistaa (palaveri sisällöistä) esim. koulutuksen puolivälissä tai muussa luontevassa kohdassa epävarma olo: sujuuko tämä nyt niin kuin pitäisi? opetuksen sisältösuunnitelma on liian kunnianhimoinen opiskelijoiden taitoihin nähden epävarmuus siitä, onko toiminut oikealla tavalla (esim. kirjallisten tehtävien palaute)

34 34 Jäsennyskuva Valman ja yrityspuolen jäsennykseksi laadittu kuva, jonka ajatuksena olisi hahmottaa eri koulutusten ja perehdytysten yhteisiä osia ja toisaalta erityispiirteitä ja tarpeita. II Business-luokan matkustajat Matkalla mahdolliseen Anja Rouhuvirta Matka kauas

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

OPINTO OPAS Lahden ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille 16 op

OPINTO OPAS Lahden ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille 16 op OPINTO OPAS 2012 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille 16 op VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE 16 OP Valmentavan koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Historiaa Lahdessa Lahdessa toteutettu aiemmin työvoimakoulutuksena kaksi maahanmuuttajien amk-opintoihin

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista Riitta Metsänen Tampere 5.10.2016 Opettajien käsityksiä ja näkemyksiä osaamisen arvioinnista (Metsänen 2015) Opettajien

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S.

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 1. Opinto-ohjaus 1 (opo1) saa perusasteen opintojen aloittamiseen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Sisko Mällinen, FT

Sisko Mällinen, FT 20.9.2012 Sisko Mällinen, FT Jatkoa ESR-osarahoitteiselle AHOT korkeakouluissa -hankkeelle Päätoteuttajana on Turun yliopisto Osatoimijana kielten ja viestinnän jatkohankkeessa on Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 28.8.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Hyväksilukeminen... 3 2.1. Hyväksilukemismenettelyyn liitetään

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja.

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja. Kuvaukset 1 (5) Kulttuurien tuntemus Kun kulttuurit kohtaavat, 1 ov (YV13KT2) oppii viestimään eri maista tulevien ihmisten kanssa oppii ymmärtämään, mistä kulttuuri- viestintäerot johtuvat kuinka eri

Lisätiedot

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Esimerkkinä Palvelujen markkinointi kurssin verkkototeutus Virpi Näsänen 16.11.2016 Lähtökohtatilanne Sovimme Aalto-yliopiston

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Kristiina Sallinen VALMA - Ammatilliseen perustutkintoon valmentava koulutus

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Rovaniemen koulutuskuntayhtymä koulutuksen osa Osaamis- n itsetuntemus Hyväksymismerkinnät 1 (6) ryhmä- tai vertaisarviointia. n itsearviointi selvittää fyysisiä, sosiaalisia ja psyykkisiä edellytyksiään

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE Käytännön venäjää koulutus avuksi työelämään Venäjän kulttuuri ja kieli viikonloppukurssi Venäjän kulttuuri ja kieli (ryhmäopetus yrityksissä) Venäjän

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys

Lisätiedot

Eurooppalainen kielisalkku

Eurooppalainen kielisalkku EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA

VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA 31.10.2007 Kirsi Keskisärkkä ja Tomi Kontio Yhteistyöhanke Kuopion yliopisto, Turun yliopisto ja Tritonia oppimiskeskus (Vaasan yliopisto,

Lisätiedot

TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ

TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ Kohderyhmä: Opiskelijat, jotka tarvitsevat työvaltaista tapaa suorittaa ammatillisia opintoja Opiskelijat,

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää

Lisätiedot

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 2 Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 3 Miksi kieliä? Opiskelu on kansainvälistä.

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op, kaikille yhteiset luennot Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen 4.9.2012 Yliopisto-opiskelun

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo 22.11. 2016 KOTOUTUMISKOULUTUS Kotoutumiskoulutus toteutetaan Opetushallituksen kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan (OPH 1/011/2012) Toteutuksessa

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Pirkko Laurila ja Raili Laasonen Osaamisen ja sivistyksen asialla LABORATORIOALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Oppilaille 269 viestiä vastasi 85, 32% Huoltajille 768 viestiä 97 ei lukenut viestiä Vastauksia 220, 27%

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Opas oppilaille, opetusharjoittelijoille ja ohjaaville opettajille 2014-2015 Sisällys YLEISTÄ TIETOA HARJOITUSMUSIIKKIOPISTOSTA HAKU VALINTAPERUSTEET

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN Koordinaattoritapaaminen 26.5.2008 Paasitorni, Helsinki Päivi-Katriina Juutilainen Ohjauksen koulutus Koulutuksen laaja-alaisena tavoitteena kehittää toimintamalleja verkostoyhteistyön

Lisätiedot

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 Projektin hallinnoija Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/ Lapin ammattiopisto Rahoittaja

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi OSSI - osaaminen esiin hanke 1.8.2015-31.1.2018 Projektipäällikkö Siru Kilpilampi 2.10.2015 Ossi -hankkeessa tuotetaan ohjaus- ja koulutusmalli, joka edistää

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

Opintopolku löydä, vertaa, hae! Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto OPH

Opintopolku löydä, vertaa, hae! Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto OPH Opintopolku löydä, vertaa, hae! 14.12.2012 Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto OPH Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Opintoihin siirtymisen nopeuttaminen Korkeakoulujen opiskelijavalintojen, sähköisten

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Onnistuuko verkkokurssilla, häh?

Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Draama opetusmenetelmänä ja tuloksena kansainvälinen tieteellinen artikkeli Pentti Haddington, Helsingin yliopisto, Tutkijakollegium Oulun yliopisto, Kielikeskus Kehittämishanke

Lisätiedot