Asiakirjayhdistelmä 2016

Transkriptio

1 30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen 2) enintään euroa edellä mainitun lain 13 :n 3 momentin mukaisille muille kuin oppivelvollisille järjestettävän perusopetuksen aineenopetuksen käyttökustannuksiin 3) enintään euroa avustuksina yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin 4) enintään euroa joustavan perusopetuksen käyttökustannuksiin 5) enintään euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 44 :n mukaisten avustusten maksamiseen opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille 6) enintään euroa muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin 7) enintään euroa yleissivistävän koulutuksen innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa ja ylioppilastutkintolautakunnan tieto- ja viestintäteknologiseen varustamiseen sekä koulujen ja oppilaitosten kansainväliseen toimintaan 8) enintään euroa varhaiskasvatuksen kehittämiseen 9) enintään euroa avustuksina esi- ja perusopetuksen erityisopetuksen laadun kehittämiseen ja siihen liittyvään koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen 10) enintään euroa koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin 11) enintään euroa avustuksina kielikylpytoiminnan laajentamiseen 12) enintään euroa avustuksina koululaisten kerhotoiminnan tukemiseen 13) Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaisten menojen maksamiseen 14) enintään euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 45 :n mukaisten avustusten maksamiseen täydentävän vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä - opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen 15) opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 45 :n mukaisten avustusten maksamiseen saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen 16) enintään euroa saamelaiskäräjien käytettäväksi valtionavustuksen maksamiseen saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 :ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseksi Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 1

2 17) rahoituslain 45 :n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (1769/2009) mukaisten valtionavustusten maksamiseen 18) Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseen Suomessa samoin edellytyksin kuin muilla kunnassa asuvilla 19) Nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan -hankkeen toteutukseen liittyvien koulupudokkuutta ehkäisevien yleissivistävän koulutuksen menojen ja avustusten maksamiseen. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on enintään tuntia. Ohjaustunnin hinta on 26,00 euroa. Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään ja muussa opetustuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään tuntia. S e l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009), kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) ja perusopetuslain (628/1998) muuttamisesta. Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa) 1) Laskennalliset kustannukset (opiskelijamäärä * yksikköhinta) kunnallinen lukiokoulutus ( * 6 071,83 ) yksityinen lukiokoulutus (9 800 * 6 399,43, sis. alv.) kunnallinen yli 18-vuotiaana aloittaneiden lukiokoulutus (5 400 * 3 381,79 ) yksityinen yli 18-vuotiaana aloittaneiden lukiokoulutus (1 300 * 3 558,41, sis. alv.) Kuntien rahoitusosuus Perusopetus, vaikeimmin kehitysvammaiset Perusopetus, muut vammaisoppilaat Maahanmuuttajien valmistava opetus Lisäopetus Muiden kuin oppivelvollisten esi- ja perusopetus Sisäoppilaitoslisä Koulukotikorotus Aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus Opetustuntikohtainen taiteen perusopetuksen valtionosuus Ulkomailla toimivien koulujen valtionosuus Yksityisen opetuksen järjestäjän alkavan ja laajenevan toiminnan rahoitus ) Muiden kuin oppivelvollisten perusopetuksen aineenopetus (enintään) ) Avustukset yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin (enintään) ) Joustavan perusopetuksen lisä (enintään) ) Avustukset opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille (enintään) ) Avustukset muille kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saaville taiteen perusopetuksen järjestäjille (enintään) ) Yleissivistävän koulutuksen innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 2

3 miseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa ja ylioppilastutkintolautakunnan tieto- ja viestintäteknologiseen varustamiseen sekä koulujen ja oppilaitosten kansainväliseen toimintaan (enintään) 8) Varhaiskasvatuksen kehittämiseen (enintään) ) Esi- ja perusopetuksen erityisopetuksen laadun kehittämiseen ja siihen liittyvään koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen (enintään) ) Koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin (enintään) ) Kielikylpytoiminnan laajentaminen (enintään) ) Kerhotoiminnan tukeminen (enintään) ) Ulkomaanopetuksen menot ) Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukeminen (enintään) ) Rahoituslain 45 :n mukaiset avustukset saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen ) Saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseen saamelaisten kotiseutualueen kunnissa (enintään) ) Rahoituslain 45 :n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (1769/2009) mukaisten valtionavustusten maksamiseen ) Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten varhaiskasvatuksen järjestämisen tuki ) Osaaminen ja koulutus: Nuorisotakuusta yhteiskuntatakuun suuntaan Yhteensä Varhaiskasvatuspalvelun EU:n kemikaaliviraston henkilöstön lapselle tuottavalla kunnalla on oikeus periä palvelun tuottamisesta aiheutuneiden kokonaiskustannusten ja perheen maksuosuuden välinen erotus Suomen valtiolta. Määrärahan mitoituksessa käytetyt arviot (ei sis. alv) Kotikuntakorvauksen perusosa 6 732,39 euroa/asukas Lukiokoulutus 6 060,06 euroa/opisk. Taiteen perusopetus opetustuntikohtainen yksikköhinta 76,16 euroa/opetustunti Aamu- ja iltapäivätoiminta 26,00 euroa/ohjaustunti Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu kuntien rahoitusosuus sisältää euroa kuntien osuutena lukiokoulutuksesta harjoittelukouluissa ja valtion yleissivistävissä oppilaitoksissa. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Kertaluontoisten erien nettomuutos valtionavustuksista Lukiokoulutukseen valmistava koulutus Lukiokoulutuksen opiskelijamääräarvion alentaminen Maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilasmääräarvion lisäys Osaaminen ja koulutus: Nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan 400 Perusopetuksen opetusryhmäkoon pienentämisen avustuksista luopuminen Valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistus, lukiokoulutus ja taiteen perusopetus Valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistus, perusopetus Varhaiskasvatuksen kehittäminen Yleissivistävän koulutuksen laadun parantamiseen myönnetyt avustukset Yhteensä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 3

4 2016 talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 9) enintään euroa avustuksina esi- ja perusopetuksen erityisopetuksen laadun kehittämiseen, siihen liittyvään koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen ja opetusryhmäkoon pienentämiseen 19) enintään euroa nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan -hankkeen toteutukseen liittyvien koulupudokkuutta ehkäisevien yleissivistävän koulutuksen menojen ja avustusten maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohdat 9) ja 19) korvaavat talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdat 9) ja 19). Muutos talousarvioesityksen euroon nähden on euroa, missä on otettu huomioon lisäyksenä euroa maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilasmääräarvion kasvusta ja euroa lukiokoulutuksen tarkentuneesta yksikköhinnasta sekä vähennyksenä euroa tarkentuneista perusopetuksen rahoituksen määräytymisperusteista. Hallitus antaa eduskunnalle täydentävään talousarvioesitykseen liittyvän esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) muuttamiseksi siten, että perusopetukseen valmistavan opetuksen rahoitus mahdollistettaisiin eräissä tilanteissa, joissa oppilas ei ole kirjoilla koulussa tilastointipäivänä talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp ( ) Varhaiskasvatus. Subjektiivinen päivähoito-oikeus muuttuu lukien siten, että lapsella on oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen silloin, kun vanhemmat työskentelevät tai opiskelevat kokoaikaisesti. Muutoin lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen 20 tuntia viikossa esiopetukseen asti. Mahdollisissa tilapäisissä ja yllättävissä tilanteissa varhaiskasvatusta voidaan kuitenkin tarjota tapauskohtaisesti ja joustavasti yli päätöksen mukaisen tuntimäärän. (SiVM 11/2015 vp HE 80/2015 vp). Valtioneuvosto on myös hyväksynyt voimaantulevan asetusmuutoksen, jolla muutetaan päiväkodeissa kolme vuotta täyttäneiden lasten ja hoito- ja kasvatustehtävissä olevien henkilöiden välistä mitoitusta. Nykyisen seitsemän lapsen sijasta päiväkodissa tulee olla yksi hoito- ja kasvatustehtävissä oleva henkilö kahdeksaa lasta kohden. Yli 3-vuotiaiden ryhmässä saa jatkossa olla 21 lapsen sijasta 24 lasta. Jos päiväkotiryhmässä on osa-aikaisessa varhaiskasvatuksessa olevia lapsia, ryhmäkoko voi olla vielä tätä suurempi. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan osa kunnista on jo päättänyt, etteivät ne ota käyttöön uusia, päivähoidon ryhmäkokoja tai päivähoito-oikeuden rajaamista koskevia säädöksiä, jolloin osa tavoitelluista säästövaikutuksista jää toteutumatta. Lainmuutos lisää kuitenkin kuntien valinnanvapautta ja antaa mahdollisuuden vähentää varhaiskasva- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 4

5 tukseen liittyviä lakisääteisiä velvoitteita. Toisaalta kuntien erilaiset ratkaisut saattavat heikentää varhaiskasvatuksen alueellista ja valtakunnallista yhdenvertaisuutta. Myös ryhmäkokojen erilaiset mitoitukset voivat osoittautua käytännössä ongelmallisiksi ja lisätä hallinnollista työtä. Valiokunta toteaa, että kaikilla lapsilla on jatkossakin subjektiivinen oikeus 20 tunnin varhaiskasvatukseen viikossa. Valiokunta painottaa varhaiskasvatuksen ja sen laadun merkitystä, sillä saadun selvityksen mukaan tutkimustieto osoittaa, että lapsen varhaiset ikävuodet ovat ratkaisevia itsetunnon sekä tiedollisten ja sosiaalisten taitojen kehityksen kannalta ja ne luovat pohjan koko elämänmittaiselle kehitykselle. Hyvä varhaiskasvatus luo näin vankan pohjan koulutukselle, osaamiselle ja sivistykselle ja pitkällä tähtäimellä Suomen menestymiselle. Myös maahanmuuttajien integroituminen onnistuu parhaiten hyvän ja laadukkaan varhaiskasvatuksen kautta. On arvioitu, että yksi korkealaatuiseen varhaiskasvatukseen sijoitettu euro tuottaa seitsemän euroa takaisin. Valiokunta korostaa kuntien roolia varhaiskasvatuksen korkean laadun ja varhaiskasvatukselle asetettujen tavoitteiden toteutumiseksi. Elokuussa voimaan astunut varhaiskasvatuslaki (580/2015) painottaa pedagogiikkaa ja varhaiskasvatuksen laadun kehittämistä. Varhaiskasvatus on nyt kiinteä osa yhtenäistä kasvatus- ja koulutusjärjestelmää, mikä edellyttää myös toimintakulttuurin muutosta. Valiokunta on tyytyväinen siihen, että lastentarhanopettajien koulutusta lisätään vuonna 2016, mikä vahvistaa päiväkotitoiminnan pedagogista painopistettä. Yliopistollinen lastentarhanopettajakoulutus on jo pitkään ollut riittämätöntä, mistä johtuen eduskunta on kolmena vuonna lisännyt lastentarhanopettajien koulutusresursseja. Hallituksen ehdottama koulutuspaikkojen lisäys on kertaluonteinen, mutta koulutustarvetta on seurattava ja huolehdittava siitä, että pedagogista osaamista on riittävästi ja alueellisesti kattavasti. Perusopetus. Vuoden 2016 peruspalvelujen valtionosuuksia ei leikata, mutta aiempien vuosien leikkaukset ja indeksitarkistusten puuttuminen heikentävät kuntien rahoituspohjaa. Myös perusopetuksen ryhmäkoon pienentämiseen tarkoitettu määräraha (30 milj. euroa) poistuu, kuten myös yleissivistävän koulutuksen laadun parantamiseen osoitettu 15 milj. euron avustus. Määrärahojen pienentyessä on perusteltua kohdistaa määrärahoja toimintaan, joka edistää koulutuksen tehokkuutta ja vaikuttavuutta ja toimintatapojen uudistamista. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että hallitusohjelman kärkihankkeella uudistetaan oppimisympäristöjä ja pedagogiikkaa ja edistetään opetuksen digitalisaatiota. Tämä on välttämätöntä, jotta perusopetus vastaa tulevaisuuden osaamistarpeisiin ja Suomi voi nousta innostavan oppimisen kärkimaaksi. Näihin tavoitteisiin liittyvää kärkihankerahoitusta on ensi vuodelle 14,5 milj. euroa, joka suunnataan mm. digitaalisiin materiaaleihin ja digioppimisen kehittämiseen sekä opettajien osaamisen kehittämiseen. Valiokunta pitää opettajien osaamisen parantamista aivan keskeisenä hankkeen onnistumiselle ja korostaa, että jokaisella opettajalla tulee olla mahdollisuus täydennyskoulutukseen. Tärkeää on huolehtia myös valtakunnallisen tason ohjauksesta ja suunnittelusta, kokeilujen koordinoinnista sekä parhaiden käytäntöjen leviämisestä ja vertaistuen hyödyntämisestä. Valiokunta pitää tärkeänä, että myös lastentarhanopettajilla on mahdollisuus digitalisaatiota koskevaan koulutukseen. Valiokunta on tyytyväinen, että Liikkuva koulu -ohjelma laajenee valtakunnalliseksi hankkeeksi, sillä liikunta on tärkeää lapsen kasvun, kehityksen ja terveyden kannalta ja se edistää myös oppimista. On tärkeää, että koulut toimivat aktiivisesti liikunnan lisäämiseksi ja hyödyntävät jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä. Valiokunta pitää myös hyvänä, että opetus- ja kulttuuriministeriö on laatimassa selvitystä, jossa arvioidaan mahdollisuudet kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua. Saadun selvityksen mukaan vuodesta 2017 käynnistetään myös alueellinen kokeilu, jossa kieltenopiskelu aloitetaan jo ensimmäisellä luokalla. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 5

6 Turvapaikanhakijoiden voimakas kasvu asettaa kunnille haasteita mm. perusopetuksen suhteen, ja myös perusopetuksen valmistavan opetuksen tarve kasvaa. Valiokunta pitää hyvänä, että täydentävään talousarvioesitykseen sisältyy 25 milj. euron lisäys maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavaan opetukseen, jolloin määräraha nousee 75,6 milj. euroon. On myös tärkeää, että lakia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta on muutettu väliaikaisesti niin, että perusopetukseen valmistavan koulutuksen rahoitusta maksetaan myös niistä oppilaista, jotka opiskelevat vähintään 4 8 kuukautta, mutta jotka eivät ole läsnä olevina opiskelijoina laskentapäivänä, jonka perusteella rahoitus muutoin määräytyy (SiVM 10/2015 vp HE 120/2015 vp). Kerhotoiminta. Koululaisten kerhotoiminnan rahoitus on ensi vuonna 2,9 milj. euroa, mikä on 4,4 milj. euroa vähemmän kuin tänä vuonna. Määrärahan aleneminen on valitettavaa, sillä kerhotoimintaa on kehitetty viime vuosina voimakkaasti ja sitä järjestää jo 95 prosenttia Manner-Suomen kunnista. Valiokunta pitää maksutonta kerhotoimintaa tärkeänä, sillä se antaa myös niille lapsille mahdollisuuden harrastamiseen, joilla ei ole siihen muutoin mahdollisuuksia esim. perheen vaikean taloudellisen tilanteen ja harrastusten korkean hinnan vuoksi. Kerhotoiminta on myös tukipalvelu, joka ennalta ehkäisee syrjäytymistä. Valiokunta lisää momentille euroa, josta osoitetaan euroa avustuksena perusopetuksen laadun parantamiseen ja euroa avustuksena kerhotoimintaan. Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen 2) enintään euroa edellä mainitun lain 13 :n 3 momentin mukaisille muille kuin oppivelvollisille järjestettävän perusopetuksen aineenopetuksen käyttökustannuksiin 3) enintään euroa avustuksina yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin 4) enintään euroa joustavan perusopetuksen käyttökustannuksiin 5) enintään euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 44 :n mukaisten avustusten maksamiseen opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille 6) enintään euroa muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin 7) enintään euroa yleissivistävän koulutuksen innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa ja ylioppilastutkintolautakunnan tieto- ja viestintäteknologiseen varustamiseen sekä koulujen ja oppilaitosten kansainväliseen toimintaan 8) enintään euroa varhaiskasvatuksen kehittämiseen 9) enintään euroa avustuksina koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin, esi- ja perusopetuksen erityisopetuksen laadun kehittämiseen, siihen liittyväänkoulunkäyntiavustajien palkkaamiseen ja opetusryhmäkoon pienentämiseen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 6

7 10) enintään euroa avustuksina kielikylpytoiminnan laajentamiseen 11) enintään euroa avustuksina koululaisten kerhotoiminnan tukemiseen 12) Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaisten menojen maksamiseen 13) enintään euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 45 :n mukaisten avustusten maksamiseen täydentävän vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä - opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen 14) opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 45 :n mukaisten avustusten maksamiseen saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen 15) enintään euroa saamelaiskäräjien käytettäväksi valtionavustuksen maksamiseen saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 :ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseksi 16) rahoituslain 45 :n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (1769/2009) mukaisten valtionavustusten maksamiseen 17) Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseen Suomessa samoin edellytyksin kuin muilla kunnassa asuvilla 18) enintään euroa nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan -hankkeen toteutukseen liittyvien koulupudokkuutta ehkäisevien yleissivistävän koulutuksen menojen ja avustusten maksamiseen. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on enintään tuntia. Ohjaustunnin hinta on 26,00 euroa. Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään ja muussa opetustuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään tuntia. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 7