10. Yleissivistävä koulutus

Transkriptio

1 S e l v i t y s o s a : 10. Yleissivistävä koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Varhaiskasvatuksen ja yleissivistävän koulutuksen (päivähoito, esiopetus, perusopetus, lisäopetus, lukiokoulutus, taiteen perusopetus ja aamu- ja iltapäivätoiminta) kehittämisen lähtökohtana on kasvatuksen ja koulutuksen perusturvan takaaminen ja vahvistaminen kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta koko maan kattavasti sekä laadukkaan päivähoidon alueellinen turvaaminen työn ja perheen yhteensovittamiseksi. Varhaiskasvatus koostuu hoidon, opetuksen ja kasvatuksen kokonaisuudesta. Lähtökohtana on laaja-alaiseen, monitieteiseen tietoon ja tutkimukseen sekä pedagogisten menetelmien hallintaan perustuva kokonaisvaltainen näkemys lapsen kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta. Tavoitteena on päivähoidon, koulu- ja oppilaitosverkon toimintakyvyn, alueellisen saavutettavuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen. Esiopetuksella varmistetaan laadukas kasvatuksen ja opetuksen jatkumo päivähoidosta perusopetukseen. Perusopetusta kehitetään koko ikäluokalle yhteisenä, tasavertaiset edellytykset turvaavana opetuksena. Perusopetuksen lähtökohtina ovat laadukas ja turvallinen lähikoulu sekä yhtenäinen peruskoulu. Lukioverkkoa sekä taiteen perusopetuksen oppilaitosverkkoa kehitetään ottaen huomioon laajempi alueellinen koulutustarve ja -tarjonta. Toisen asteen koulutuksen palvelukykyä edistetään. Toiminnan keskeinen on sivistyksellisten perusoikeuksien turvaaminen jokaiselle lapselle, oppilaalle ja opiskelijalle hänen kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaan. Varhaiskasvatuksella luodaan vahvaa perustaa lapsen persoonallisuuden sekä taitojen, kykyjen ja arvopohjan tasapainoiselle kasvulle, kehitykselle, elinikäiselle oppimiselle sekä hyvinvoinnille ja terveydelle. Tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen jatkumoa sekä kehittää koulua lasten ja nuorten oppimista ja hyvinvointia edistäväksi yhteisöksi. Tämä saavutetaan turvaamalla ammattitaitoinen ja laadukas varhaiskasvatus, opetus, riittävä ohjaus ja tukitoimet, oppilas- ja opiskelijahuolto sekä turvallinen hoito- ja oppimisympäristö. Lasten ja nuorten hyvinvointia vahvistetaan varhaiskasvatuksesta alkaen. Esi- ja perusopetus sekä lukiokoulutus toteutetaan laadukkaasti ja tuloksellisesti siten, että oppilaat ja opiskelijat saavuttavat jatko-opintojen edellyttämät valmiudet ja koulutuksen keskeyttäminen vähenee. Koulutuksellista tasa-arvoa edistetään. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta kuvataan kansallisilla ja kansainvälisillä inti- ja tutkimustuloksilla. Toiminnallinen tuloksellisuus Varhaiskasvatuslain valmistelua jatketaan. Tiivistetään varhaiskasvatuksen yhteistyötä sosiaali- ja terveyshuollon kanssa. Päivähoidon asiakasmaksut huomioidaan talousvuoden aikana. Parannetaan peruskoulun edellytyksiä toimia kaikkien lasten oppivelvollisuuskouluna huomioimalla koulujen toimintaympäristö. Varmistetaan tasa-arvoisen ja tasalaatuisen perusopetuksen saatavuus myös jatkossa. Tavoitteena on, että päivähoidon ja perusopetuksen rahoitus jatkossa perustuisi nykyistä enemmän toimintaympäristöä kuvaaviin indikaattoreihin, joita perusopetuksen osalta ovat muun muassa kunnan maahanmuuttajien väestöosuus, aikuisväestön koulutustaso sekä työttömyysaste. Valtionosuuksien määräytymisperusteet tarkistetaan valtionosuusuudistuksen yhteydessä. Lukiokoulutuksen rahoitusperusteet uudistetaan. Uudistuksella turvataan lukiokoulutuksen laatua ja saavutettavuutta ikäluokkien pienentyessä. Suunnataan voimavaroja varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen sekä taiteen perusopetuksen laadun vahvistamiseen. Ryhmäkokoja pienennetään. Tuetaan aamu- ja iltapäivätoiminnan tarjontaa perusopetuksen luokan oppilaille sekä erityistä tukea tarvitseville. Suunnataan voimavaroja koulun kerhotoiminnan tukemiseen. Lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustaitoa vahvistetaan jatkamalla valtakunnallista Lukuinto-ohjelmaa. Vahvistetaan koulua lasten emotionaalisten ja sosiaalisten taitojen kehittäjänä sekä tehostetaan toimia koulukiusaamisen vähentämiseksi. Lisätään suvaitsevaisuus- ja tapakasvatusta koulujen toiminnassa. Vahvistetaan kouluhyvinvointia toimeenpanemalla suunnitelmallisuutta ja ennaltaehkäisevää koko yhteisön toimintaa koskeva oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Vahvistetaan koulujen ja oppilaitosten turvallisuutta ja työrauhaa. Parannetaan avohoidossa olevien oppivelvollisten oikeutta osallistua perusopetukseen ja tarvittaessa sairaalaopetukseen sekä turvataan huostaan otettujen ja sijoitettujen lasten oikeus perusopetukseen. Vahvistetaan kaikkien oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuutta sekä vakiinnutetaan oppilas- ja opiskelijakunnat kaikkiin peruskouluihin ja toisen asteen oppilaitoksiin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Vahvistetaan lukiokoulutuksen laatua. Käynnistetään toisen asteen koulutuksen palvelukyvyn ja yhteistyön vahvistamisen toimenpideohjelma. Lukiokoulutuksen valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijakoa koskeva valtioneuvoston asetus uudistetaan. Käynnistetään lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelu siten, että ne voidaan ottaa käyttöön Käynnistetään maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus. Tuotetaan lukiokoulutuksen järjestäjien käyttöön opinto-ohjauksen laatukriteerit. Ylioppilastutkintoa kehitetään tukemaan koulutuksen yleissivistäviä tavoitteita ja mahdollistamaan tutkinnon laajempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Tutkinnon toisesta äidinkielen kokeesta kehitetään yleissivistystä sekä tiedon käsittelyä ja pätevyyden innin taitoja mittaava koe. Valmistellaan tietoja viestintätekniikan asteittaista käyttöönottoa tutkinnon suorittamisessa. Tuetaan oppimisympäristöjen kehittämistä ja monipuolistamista sekä kehitetään vuorovaikutteisten oppimisympäristöjen pedagogiikkaa ja edistetään opetushenkilöstön osaamista. Edistetään taiteen perusopetuksen maanlaajuista saatavuutta, monipuolisuutta ja laatua. OECD:n PISA-tutkimuksen tulokset Suomen osalta ja vuodelle ) Lukutaito Matematiikka Luonnontiede ) Tutkimuksen tekovuodet. Tietojen julkistamisvuodet ovat 2001, 2004, 2007, 2010 ja. Päivähoitoon osallistuvien sekä yleissivistävän koulutuksen oppilasmäärät, opetustunnit ja ohjaustunnit vuosina Päivähoito Esiopetus 1) Perusopetus Lisäopetus Vaikeimmin kehitysvammaiset oppilaat Muut vammaisoppilaat Maahanmuuttajien valmistava opetus Joustavan perusopetuksen oppilaat (enintään) Sisäoppilaitoksen oppilaat Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä sekä heidän muun opetuksensa tukeminen (enintään) Nuorten lukiokoulutus Aikuisten lukiokoulutus josta yli 18-vuotiaat aikuislukioiden/-linjojen aineopiskelijoiden suorittamien lukion pakollisten ja syventävien/ valinnaisten kurssien lukumäärien perusteella lasketut opiskelijat Taiteen perusopetus musiikkioppilaitosten tunnit muun taiteen perusopetuksen tunnit Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Aamu- ja iltapäivätoiminta osallistuvat lapset ohjaustunnit ) Esi- ja perusopetuksen lukemat ovat vuoden syksyn tietoja. Ylioppilastutkintoon osallistuu vuonna noin kokelasta, ja heidän idaan suorittavan yhteensä noin koetta. 01. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) Eurooppa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökunnan palkkaus- ja eräiden muiden menojen maksamiseen 2) valtion yleissivistävien oppilaitosten kansainvälistämiseen, maahanmuuttajien täydentävään opetukseen, valtion yleissivistävien erityiskoulujen palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan sekä avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen 3) Helsingin eurooppalaisen koulun toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Suomalais-venäläinen koulu ja Helsingin ranskalais-suomalainen koulu toimivat esi-, perusja lukio-opetuksen kouluina. Koulut kehittävät kulttuuriyhteyksien ja verkottumisen kautta koulujen kielten- ja kulttuuriopetusta. Valtion yleissivistäviä erityiskouluja kehitetään. Helsingin eurooppalaisen koulun tehtävänä on tarjota Eurooppa-koulujen opetussuunnitelmiin perustuvaa opetusta. Oppilasmäärät Helsingin ranskalais-suomalainen koulu Suomalais-venäläinen koulu Valtion yleissivistävät erityiskoulut Eurooppa-koulut (suomalaiset oppilaat) Koulukotien perusopetus Helsingin eurooppalainen koulu Yhteensä Ohjaustoiminnan tunnusluvut Ohjaustoiminta kentällä ohjauskäyntejä oppilaita Tilapäinen opetus ja kuntoutus Tukijaksopäivät Tukijaksojen oppilaat Lukion suorittamista edistävä opetus Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 (Mikael-koulu) oppilaita Henkilötyövuodet Helsingin ranskalais-suomalainen koulu 72,6 76, Suomalais-venäläinen koulu 84,5 84, Valtion yleissivistävät erityiskoulut 651,8 631,4 644,5 639,5 EU:n Eurooppa-koulut 31,7 34, Helsingin eurooppalainen koulu 47,0 55, Yhteensä 887,6 881,1 892,5 886,5 Määrärahan itu käyttö (euroa) Kielikoulut Valtion yleissivistävät erityiskoulut Koulukotien perusopetus EU:n Eurooppa-koulut Helsingin eurooppalainen koulu Yhteensä Toiminnan menot ja tulot varsinainen talous esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyneet erät edelliseltä vuodelta siirtyneet seuraavalle vuodelle siirtyneet Kuntien rahoitusosuus valtion yleissivistävän lukiokoulutuksen kustannuksiin, euroa, on otettu huomioon momentin mitoituksessa. Hallinnonalan rakenteen uudistaminen -90 Hallituksen menosäästöpäätös -766 Jyväskylän näkövammaisten koulun väliaikaisten tilojen vuokrauksen päättyminen -200 Jyväskylän uuden koulun kalustaminen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Lukiokoulutuksen menosäästö (siirto momentille ) -103 Tuottavuustoimet -90 Palkkausten tarkistukset 170 Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -121 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -91 Yhteensä talous talous tilinpäätös Ylioppilastutkintolautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Toiminnan menot ja tulot varsinainen talous esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 5 siirtynyt seuraavalle vuodelle 603 Nettobudjetoitavat tulot kertyvät ylioppilastutkintolautakunnan suoritteista perittävistä maksuista annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (908/2010) mukaan. Lukiokoulutuksen koekohtaisten maksujen pitäminen ennallaan (siirto momentilta ) 44 Yhteensä 44 talous talous tilinpäätös Yleissivistävän koulutuksen ja lasten päivähoidon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) yleissivistävän koulutuksen ja lasten päivähoidon sekä niihin liittyvien kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja intihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen 2) EU:n ja OECD:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen 3) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. S e l v i t y s o s a : Koepankin ylläpito (siirto momentille ) -45 Päivähoidon ja yleissivistävän koulutuksen strateginen kehittäminen (siirto momentille ) (LTA I ) -152 Yhteensä -197 talous I lisätalous talous tilinpäätös Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen 2) enintään euroa edellä mainitun lain 13 :n 3 momentin mukaisille muille kuin oppivelvollisille järjestettävän perusopetuksen aineenopetuksen käyttökustannuksiin 3) enintään euroa avustuksina yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin 4) enintään euroa joustavan perusopetuksen käyttökustannuksiin 5) enintään euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 44 :n mukaisten avustusten maksamiseen opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille 6) enintään euroa muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin 7) enintään euroa avustuksina muiden kuin tietoja viestintäteknisten oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen sekä koulujen ja oppilaitosten kansainvälistämiseen 8) enintään euroa esi- ja perusopetuksen sekä lukioiden tietoja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa ja ylioppilastutkintolautakunnan tietoja viestintäteknologiseen varustamiseen 9) enintään euroa esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun kehittämiseen ja seurantaan 10) enintään euroa perusopetuksen opetusryhmäkoon pienentämiseen 11) enintään euroa avustuksina koululaisten kerhotoiminnan tukemiseen 12) Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaisten menojen maksamiseen 13) enintään euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 45 :n mukaisten avustusten maksamiseen täydentävän vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen 14) opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 45 :n mukaisten avustusten maksamiseen saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen 15) enintään euroa saamelaiskäräjien käytettäväksi valtionavustuksen maksamiseen saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 :ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten lasten päivähoitopalveluiden turvaamiseksi 16) rahoituslain 45 :n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston päätöksen (191/1999) 4 ja 5 :n mukaisten saamenkielisen ja saamen kielen opetuksen valtionavustuksen maksamiseen 17) EU:n kemikaaliviraston henkilöstön lasten päivähoidon järjestämiseen Suomessa samoin edellytyksin kuin henkilöiden omissa kotikunnissa. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on enintään tuntia. Ohjaustunnin hinta on 26,00 euroa. Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään ja muussa opetustuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään tuntia. S e l v i t y s o s a : Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen (HE 66/) laiksi perusopetuslain (628/1998), lukiolain (629/1998), ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998), ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) ja kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) muuttamisesta, jossa täsmennetään työrauhaa, erikoissairaanhoidon piirissä olevien oppivelvollisten perusopetusta, osallisuutta ja oppilaskuntia sekä lastensuojelulain 16 b :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla sijoitetun perusopetusta saavan oppilaan kuntien välistä korvausta koskevia säännöksiä. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen (HE 67/) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi. Hallitus antaa eduskunnalle talousesitykseen liittyvän esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) muuttamiseksi siten, että se sisältää vuoden valtionosuusindeksin korottamatta jättämisen, lukiokoulutuksen yksikköhintoja koskevat menosäästöleikkaukset, lukiokoulutukseen maahanmuuttajille ja vieraskielisille opiskelijoille tarkoitetun lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen käynnistämisestä aiheutuvat yksikköhinnan muutokset. Lisäksi eräitä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain perusteella Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 määräytyviä perusopetuksen rahoitusperusteita muutetaan menosäästön vuoksi. Määrärahan itu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa) 1) Laskennalliset kustannukset (opiskelijamäärä * yksikköhinta) kunnallinen lukiokoulutus ( * 6 425,98 ) yksityinen lukiokoulutus (9 549 * 6 664,38, sis. alv.) kunnallinen yli 18-vuotiaana aloittaneiden lukiokoulutus (5 061 * 3 727,07 ) yksityinen yli 18-vuotiaana aloittaneiden lukiokoulutus (1 380 * 3 865,34, sis. alv.) Kuntien rahoitusosuus Perusopetus, vaikeimmin kehitysvammaiset (1 450 * ) Perusopetus, muut vammaisoppilaat ( * ) Maahanmuuttajien valmistava opetus (2 700 * ) Lisäopetus (2 300 * ) Muiden kuin oppivelvollisten esi- ja perusopetus Sisäoppilaitoslisä (600 * ) Koulukotikorotus Aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus Opetustuntikohtainen taiteen perusopetuksen valtionosuus Ulkomailla toimivien koulujen valtionosuus Yksityisen opetuksen järjestäjän alkava ja laajenevan toiminnan rahoitus ) Muiden kuin oppivelvollisten perusopetuksen aineenopetus (enintään) ) Avustukset yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin (enintään) ) Joustavan perusopetuksen lisä (enintään) ) Avustukset opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille (enintään) ) Avustukset muille kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saaville taiteen perusopetuksen järjestäjille (enintään) ) Muu kuin tietoja viestintätekniikan oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen sekä koulujen ja oppilaitosten kansainvälistäminen (enintään) ) Esi- ja perusopetuksen sekä lukioiden tietoja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen ja tietoja viestintätekniikan hyödyntämisen edistämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa sekä ylioppilastutkintolautakunnan tietoja viestintäteknologiseen varustamiseen (enintään) ) Perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja taiteen perusopetuksen laadun kehittäminen ja seuranta (enintään) ) Perusopetuksen opetusryhmäkoon pienentämiseen (enintään) ) Kerhotoiminnan tukeminen (enintään) ) Ulkomaanopetuksen menot ) Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukeminen (enintään) ) Rahoituslain 45 :n mukaiset avustukset saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen ) Saamenkielisten lasten päivähoitopalveluiden turvaamiseen saamelaisten kotiseutualueen kunnissa (enintään) ) Rahoituslain 45 :n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston päätöksen (191/1999) 4 ja 5 :n mukaisten saamenkielisen ja saamen kielen opetuksen valtionavustuksen maksamiseen ) Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten päivähoidon tuki Yhteensä Päivähoitopalvelun EU:n kemikaaliviraston henkilöstön lapselle tuottavalla kunnalla on oikeus periä palvelun tuottamisesta aiheutuneiden kokonaiskustannusten ja perheen maksuosuuden välinen erotus Suomen valtiolta. Määrärahan mitoituksessa käytetyt keskimääräiset yksikköhinnat (ei sis. alv) Esi- ja perusopetuksen perushinta Esi- ja perusopetuksen keskimääräinen kotikuntakorvauksen perusosa Lukiokoulutus Taiteen perusopetus 7 300,44 euroa/ asukas 6 159,11 euroa/ asukas 6 425,98 euroa/ opisk. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 opetustuntikohtainen valtionosuus 74,66 euroa/ opetustunti Aamu- ja iltapäivätoiminta 26,00 euroa/ ohjaustunti Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu kuntien rahoitusosuus sisältää euroa kuntien osuutena lukiokoulutuksesta harjoittelukouluissa ja valtion yleissivistävissä oppilaitoksissa. Kertaluonteinen vähennys -704 Laskennallisten tekijöiden vaikutus lukiokoulutuksen rahoitukseen, mistä yksikköhinnan leikkaus 4,2 % Lukiokoulutukseen valmistava koulutus 400 Lukiokoulutuksen koekohtaisten maksujen pitäminen ennallaan (siirto momentille ) -44 Lukiokoulutuksen menosäästöt, kohdistus valtion ylläpitämiin oppilaitoksiin (siirto momentilta ) 103 Opiskelijamääräennusteen muutos, aamu- ja iltapäivätoiminta Opiskelijamääräennusteen muutos, maahanmuuttajien valmistava opetus Oppilaskuntien vakiinnuttaminen peruskouluihin (siirto momentille ) -333 Vähennys kohdasta 9) -44 Yksikköhinnan tarkentuminen, kohdistus lukiokoulutukseen 79 Tasomuutos Yhteensä talous talous tilinpäätös Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja taiteen perusopetuksen perustamishankkeiden valtionavustusten sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) nojalla myönnettyjen perusopetuksen, lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen perustamishankkeiden valtionosuuksien maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. Määrärahasta maksetaan myös jälkirahoitteisina myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten vuosieriin lain mukaan lisättävät korot. Valtuus Vuonna saa myöntää valtionavustusta yleissivistävän koulutuksen perustamishankkeille siten, että hankkeista aiheutuvat valtionavustukset ovat yhteensä enintään euroa. Valtionavustuksista enintään euroa saa myöntää toteutusaikaisena. S e l v i t y s o s a : Myönnettävillä valtionavustuksilla idaan voitavan rakentaa tai peruskorjata tilat oppilaalle. Määrärahan itu käyttö (euroa) Vuonna myönnettävät valtionavustukset yleissivistävä koulutus Ennen vuotta myönnetyt valtionosuudet ja -avustukset avustukset yleissivistävän koulutuksen hankkeisiin jälkirahoituserien korot avustukset ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen hankkeisiin jälkirahoituserien korot Yhteensä Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 Myönnetyistä valtionosuuksista ja -avustuksista idaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti (milj. euroa) Vuonna myönnettävät valtionavustukset yleissivistävät oppilaitokset - 0,7 0,7 0,7 3,0 Ennen vuotta myönnetyt valtionosuudet ja -avustukset yleissivistävät oppilaitokset 34,8 28,9 24,2 18,0 9,5 jälkirahoituserien korot 3,8 4,0 2,6 1,4 0,6 Yhteensä 38,6 33,6 27,5 20,1 13,1 Menosäästö (HO) Yhteensä talous talous tilinpäätös Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, Kerhokeskus - Koulutyön tuki ry:lle, koulun vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry:lle, Ympäristökasvatuksen seura ry:lle, Kesälukioseura ry:lle, Suomi-koulujen Tuki ry:lle ja Suomi-koulujen toimintaan ja kehittämiseen sekä kotiperuskoulu/ hemgrundskola -toimintaan, sekä eräiden vaihto-oppilasjärjestöjen ja lukiolaisten tiedeolympiatoiminnan tukemiseen. S e l v i t y s o s a : Kertamenon poistuminen -275 Yhteensä -275 talous talous tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9