40. Yleissivistävä koulutus

Transkriptio

1 40. Yleissivistävä koulutus S e l v i t y s o s a : Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen perustuu valtioneuvoston hyväksymään koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosille Yleissivistävän koulutuksen (esiopetus, perusopetus, lisäopetus, lukiokoulutus, taiteen perusopetus ja aamu- ja iltapäivätoiminta) kehittämisen lähtökohtana on koulutuksen perusturvan takaaminen ja vahvistaminenkaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta. Toiminnan keskeisiä tavoitteita on varmistaalasten ja nuorten oikeuksien toteutuminen ammattitaitoiseen opetukseen ja ohjaukseensekä turvalliseen opiskeluympäristöön ja oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointiin. Tavoitteena on perusopetuksen toteuttaminen laadukkaasti ja tuloksellisesti ja siten, että oppilaat saavuttavat jatko-opintojen edellyttämät valmiudet ja että entistä suurempi osuus peruskoulunsa päättävistä nuorista aloittaa jatko-opinnot samana vuonna. Lukiokoulutuksen tehokkuuden lisäämiseen pyritään läpäisyä parantamalla ja keskeyttämistä vähentämällä. Esiopetusta kehitetään varhaiskasvatuksen jatkumona. Kehittämisessä otetaan huomioon esiopetusta koskevan selonteon edellyttämät toimenpiteet. Aamu- ja iltapäivätoiminnan toimeenpanoa tuetaan ja seurataan toiminnan laadun, laajuuden ja palvelutarjonnan monipuolisuuden kehittymistä sekä lain vaikutuksia palvelujen rahoitukseen. Perusopetuksen uudet opetussuunnitelmat vuosiluokkien osalta ovat olleet käytössä syksystä 2003, muiden vuosiluokkien osalta ne otetaan käyttöön asteittain vuoteen 2006 mennessä. Lukion uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön vuonna Tuetaan opetussuunnitelmien toimeenpanoa ja opetuksen ja ohjauksen tukipalvelujen kehittämistä. Erityisopetusta kehitetään jatkamalla Erilaiset oppijat yhteinen koulu -hanketta. Erityisesti kiinnitetään huomiota oppimistuloksissa havaittujen erojen kaventamiseen. Tavoitteena on kehittää oppimisympäristöjä, opetusmenetelmiä ja työtapoja sekä oppimateriaaleja erilaiset oppimistavat huomioonottaviksi. Opetuksen kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota myös yhteisöllisyyden vahvistamiseen. Koulutuksen ohjausjärjestelmän tuloksellisuutta tehostetaan. Jatketaan perusopetuksen laatusuositusten valmistelua. Käynnistetään yleissivistävän koulutuksen päätöksenteon, strategisen suunnittelun ja seurannan sekä tietojohtamisen tueksi tarvittavan tietojärjestelmän kehittämistyö. Tavoitteena on mahdollistaa ajantasaisen, kattavan ja luotettavan tiedon tuottaminen, hallinta ja siirtäminen mahdollisimman tuloksellisesti eri toimijoiden välillä. Oppilashuoltoa koskevan lainsäädäntöuudistuksen vaikutuksista annetaan selonteko eduskunnalle. Selvitetään erityisopetuksen ja tukiopetuksen toteutumista ja laaditaan toimenpideohjelma tukemaan oppimis- ja sopeutumisvaikeuksien varhaista tunnistamista ja opetusjärjestelyiden kehittämistä. Oppilaan- ja opinto-ohjausta kehitetään valmistelemalla ratkaisuja, jotka tähtäävät riittävän opinto-ohjauksen ja korkean laatutason turvaamiseen perusopetuksen ylemmillä vuosiluokilla. Koulutuksen kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota syrjäytymisriskien ja koulutuksen keskeyttämisen ehkäisyyn sekä syrjäytyneiden koulutuspalvelujen ja ohjaustoiminnan kehittämiseen. Koulutuksen paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä kehittämisellä tähdätään vaikuttavuuden ja laadun parantamiseen. Oppilaan ja opiskelijan oikeuksien, koulutuksen saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumista sekä käytettävissä olevien toimenpiteiden tehokkuutta selvitetään koulutuksen perusturvan vahvistamiseksi. Kehitetään edelleen virtuaaliopetusta ja jatketaan luovuus- ja kulttuurikasvatushanketta. Aikuisten lukiokoulutuksen tarjontaa maan eri osissa vahvistetaan. Tavoitteena on, että lukio-opintoihin voi osallistua noin ja aineopintoihin noin aikuista vuonna Etälukioverkostoa laajennetaan tasapuolisten opiskelumahdollisuuksien turvaamiseksi. Ylioppilastutkintoa kehitetään ja ylioppilastutkintolautakunnan tietojärjestelmää uudistetaan. Erityisen tehtävän saaneiden lukioiden määrä säilytetään pääosin nykyisellään. Opettajien ammatillista osaamista vahvistetaan kehittämällä toimintamalleja syrjäytymisvaarassa olevien ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ja opiskelijoiden opetukseen, oppilashuoltoon sekä maahanmuuttajien opetukseen. Moniammatilliseen yhteistyöhön kehitetään uusia muotoja. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Yleissivistävän koulutuksen oppilasmäärät vuosina syksy 2004 syksy arvio 2005 syksy arvio 2004/2005 syksy muutos Esiopetus Perusopetus josta lisäopetus Päivälukiot Aikuislukiot josta aineopiskelijat Ylioppilastutkintoon osallistuu vuonna 2005 noin kokelasta ja heidän arvioidaan suorittavan yhteensä noin koetta. Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun ja Suomalais-venäläisen koulun tulosalueet ovat esiopetus, perusopetus ja lukiokoulutus, joissa painottuvat asianomaisen kielialueen kieli ja kulttuuri. Vuoden 2005 aikana kyseiset koulut kehittävät asianomaisen kielialueen kielen opetusta, venäjän- ja ranskankieliseen opetukseen tarvittavaa oppimateriaalia ja opettajien koulutusta. Oppilaita Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa arvioidaan vuonna 2005 olevan 866 ja Suomalais-venäläisessä koulussa 710. Oppilaitoksissa on tarkoitus suorittaa vuoden 2005 aikana yhteensä 110 perusopetuksen päättötodistusta sekä 88 ylioppilastutkintoa. Valtion kuulo-, näkö- ja liikuntavammaisten koulujen tulosalueet ovat perusopetuksen antaminen vaikeasti vammaisille ja monivammaisille oppilaille sekä tukipalvelut. Näiden kahdeksan koulun toimintaa tehostetaan edelleen erityisesti tukipalvelujen alueella. Vuoden 2005 aikana on tarkoitus antaa opetusta 494 oppilaalle. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjien määrät ilmenevät oheisesta taulukosta. Perusopetuksen järjestäjät vuosina arvio 2004/2005 muutos Kunnat Kuntayhtymät Valtio Yksityinen Perusopetus yhteensä Lukiokoulutuksen järjestäjät vuosina arvio 2004/2005 muutos Kunnat Kuntayhtymät Valtio Yksityinen Lukiokoulutus yhteensä V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Y m p ä r i s t ö k a s v a t u s. Hallitusohjelman mukaan ympäristökasvatusta edistetään. Opetusministeriö ja ympäristöministeriö ovatkin päättäneet ottaa nuorison ympäristökasvatuksen kehittämisen ministeriöiden yhteiseksi painopistealueeksi. Asia on merkittävä, koska ympäristökasvatuksen avulla voidaan nuoret kasvattaa ympäristövastuullisiksi Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 kansalaisiksi. Siinä yhdistyvät yksilön tunteet ja arvot sekä tiedot ja taidot aktiiviseksi toiminnaksi kestävän kehityksen mukaisen elämän puolesta. Ollakseen vaikuttavaa ympäristökasvatuksen tulee olla osana koko opetusta ja nuorisotyötä. Tärkeää on, että se on korostuneesti mukana opetussuunnitelmien perusteissa sekä opetussuunnitelmissa ja sitä kautta käytännön koulutyössä. 21. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n Eurooppa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökunnan palkkaus- ja eräiden muiden menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää valtion yleissivistävien oppilaitosten kansainvälistämiseen, maahanmuuttajien täydentävään opetukseen, vammaisten lasten koulujen palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan, avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäyttöön opetuksessa ja opiskelussa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Valtion yleissivistävät oppilaitokset Helsingin ranskalais-suomalainen koulu Suomalais-venäläinen koulu Vammaisten lasten koulut Yhteensä Muu opetus Koulukotien perusopetus EU:n Eurooppa-koulut Yhteensä Kaikki yhteensä Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa) 2003 TP 2004 budjetoitu 2005 TA Tulot maksullinen toiminta yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muulta valtion virastolta yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot valtionhallinnon ulkopuolelta (myös EU:lta saatava rahoitus) muut tulot Menot henkilöstömenot toimitilavuokrat palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) Toiminnan rahoitus toimintamenomomentille budjetoidut tulot toimintamenomomentille budjetoidut menot toimintamenorahoitus, netto Momentin käyttö siirtynyt edelliseltä vuodelta myönnetty käytetty siirtynyt seuraavalle vuodelle Kuntien osuus valtion yleissivistävän koulutuksen kustannuksiin euroa on otettu huomioon momentin mitoituksessa talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää yleissivistävän koulutuksen kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen ja avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa yrittäjyyden politiikkaohjelmaa ja tietoyhteiskuntaohjelmaa. Määrärahasta on tarkoitus käyttää euroa oppilaitosten toimitiloja ja niiden varustamista koskevaan kehittämistoimintaan. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa tietoyhteiskuntaohjelman rahoitukseen siirtona momentilta T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmannen kappaleen. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Jäljempänä momentin perusteluissa todettuun viitaten momentille lisätään euroa käytettäväksi erityisopetuksen tukitoimenpiteisiin. Määräraha on tarkoitettu ensisijaisesti integraatioratkaisujen helpottamiseksi talousarvio III lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää kuntien valtionosuuslain mukaisten verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen maksamiseen kunnille. Määrärahasta saa käyttää enintään euroa avustuksina tieto- ja viestintätekniikan käyttöön opetuksessa ja opiskelussa, oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen, tietohuollon ja tietohallinnan kehittämiseen sekä resurssikeskusverkostojen kehittämiseen. Määrärahasta saa käyttää opetusministeriön määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 42 :n mukaisina avustuksina enintään euroa avustusten maksamiseen oppilaitosten kokeilu- ja kehittämistoimintaan ja oppilaitosten kansainvälistämiseen, kunnalle tai rekisteröidylle yhdistykselle Ruotsissa rajakuntien yhteistoimintaan perustuvasta suomalaisoppilaiden koulunkäynnistä aiheutuviin kustannuksiin, ulkomailta muuttaneiden oppilaiden tukiopetuksen järjestämiseen sekä avustuksen maksamiseen saamenkielisten, romanikielisten ja vieraskielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen ja ulkomailta palaavien suomalaisten oppilaiden ulkomailla hankkiman kielitaidon ylläpitämiseen peruskoulussa ja lukiossa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Määrärahaa saa käyttää myös opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta annetun lain (1137/2003) mukaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuksien maksamiseen. Valtionosuuden laskentaperusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on enintään Ohjaustunnin hinta on 20,46 euroa tuntia kohden. Määrärahasta saa käyttää myös enintään euroa aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevan lainsäädännön toimeenpanon tukemisesta, seurannasta ja toiminnan kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaisten menojen maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään euroa taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin. Taiteen perusopetuksen asukaskohtaisen valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 1,4 euroa asukasta kohti. Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään ja muussa tuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään tuntia. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa. Valtionosuuden ja -avustuksen arvioitu jakautuminen Laskennalliset kustannukset kunnallinen perusopetus yksityinen perusopetus kunnallinen lukio-opetus yksityinen lukio-opetus taiteen perusopetus (asukaskohtainen) esiopetus Kuntien rahoitusosuus Tasauserät Valtionosuus taiteen perusopetukseen (opetustuntikohtainen) Valtionosuus aamu- ja iltapäivätoimintaan Aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta ja kehittäminen (enintään) Valtionosuus ulkomailla toimivien koulujen käyttökustannuksiin Rahoituslain mukaiset avustukset (enintään) Tietoyhteiskunta ja tietohallinta (enintään) Valtionavustus laajakaistayhteyksien hankkimiseen (enintään) Eräät ulkomaanopetuksen menot Taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten harkinnanvaraiset valtionavustukset (enintään) Yhteensä Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu kuntien omarahoitusosuus sisältää kuntien osuutena harjoittelukouluista ja valtion yleissivistävästä koulutuksesta euroa. Määrärahan mitoituksessa käytetyt keskimääräiset yksikköhinnat (ei sis. alv) Lukio-opetus euroa/opisk. Perusopetus euroa/opp. Esiopetus euroa/opp. Taiteen perusopetus asukaskohtainen valtionosuus 1,4 euroa/asukas opetustuntikohtainen valtionosuus 55 euroa/opetustunti Aamu- ja iltapäivätoiminta 20,46 euroa/ohjaustunti Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa esiopetuksen kuljetusedun sekä euroa aamu- ja iltapäivätoiminnan ja euroa laajakaistayhteyksien rakentamisen johdosta. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa oppilasmäärän vähentymisen johdosta sekä euroa tietoyhteiskuntaohjelman rahoituksen siirtona momentille T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys euroa talousarvioesityksen euroon nähden aiheutuu pääluokkaperusteluissa mainitusta asetuksesta. Laskelmassa on otettu vähennyksenä huomioon euroa kuntien verotuloihin perustuvien valtionosuuksien tasauserien perusteella, koska lopulliset verotulolaskelmat olivat käytettävissä vasta talousarvioesityksen antamisen jälkeen. T o i s e n t ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Varsinaisessa talousarvioesityksessä momentille esitettiin määrärahaa euroa. Eduskunnalle annetussa täydentävässä esityksessä momentille esitettiin euroa eli euroa enemmän. Tulopoliittista sopimusta vuosille koskevaan hallituksen kannanottoon perustuen momentille esitetään euroa enemmän eduskunnalle aiemmin annettuun täydentävään esitykseen nähden. Li- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 säys aiheutuu valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen jaksotuksen muuttumisesta. Kustannustenjaon tarkistuksen jaksotuksen muuttuminen vaikuttaa eduskunnan käsiteltävänä olevan opetus- ja kultturitoimen rahoituksesta annetun lain muutosesityksen sisältöön (HE 181/2004). V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Luvun perusteluissa hallituksen esitykseen HE 181/2004 vp eduskunnan tekemistä muutoksista todettuun viitaten momentille lisätään euroa. O p i n t o j e n o h j a u k s e n k e h i t t ä m i n e n. Eduskunta on useissa yhteyksissä kiinnittänyt huomiota opintojen ohjauksen kehittämiseen ja henkilökohtaisen ohjauksen tarpeeseen sekä opinto-ohjaajien määrään (esimerkiksi VaVM 39/2003 vp ja SiVM 7/2004 vp). Opinto-ohjauksen kansallinen arviointi toteutettiin vuonna Arviointi osoitti suhteellisen suuria eroja ohjauksen saatavuudessa. Ongelmia oli myös perusopetuksesta toiselle asteelle ohjaamisessa. Opiskelijat kokivat saaneensa myös liian vähän tietoa työelämästä ja eri ammateista. Samoin koulujärjestelmässä ja työelämässä tapahtuneet muutokset ovat lisänneet opintojen ohjauspalvelujen tarvetta kaikilla koulutusasteilla. Hallitusohjelman mukaan muun muassa koulutuksen nivelvaiheisiin ja keskeyttämisen vähentämiseen kiinnitetään erityistä huomiota, toimia nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi jatketaan sekä peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen yhteyttä vahvistetaan. Ammatillisen koulutuksen arvostusta ja vetovoimaa nostetaan sisältöjä uudistamalla ja opinto-ohjausta lisäämällä. Näiden tavoitteiden onnistuminen edellyttää myös panostamista opintojen ohjauksen kehittämiseen. Valiokunta pitää tärkeänä keväällä 2004 käynnistettyä oppilaan- ja opiskelijan ohjauksen kehittämishanketta. E r i t y i s o p e t u s. Valiokunta viittaa sivistysvaliokunnan lausuntoon ja toteaa, että erityisopetus on osa perusopetuksen toteuttamista. Perusopetuslain 30 :n mukaan opetukseen osallistuvalla oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta ja opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetussuunnitelman tavoitteet voidaan saavuttaa. Perusopetuslain 17 :n mukaan, ellei oppilaan opetusta voida järjestää muuten, tulee oppilas ottaa tai siirtää erityisopetukseen. Syksyllä 2003 erityisopetukseen oli otettu tai siirretty oppilasta eli 6,2 prosenttia peruskoulun oppilaista. Vuonna 1995 vastaava osuus oli 2,9 prosenttia. Erityisoppilaista 40 prosenttia sai opetuksen peruskoulujen yleisopetuksen yhteydessä, 33 prosenttia peruskoulujen erityisryhmissä ja 27 prosenttia erityiskoulujen erityisluokilla. Erityisopetuksen järjestäminen yleisopetuksen yhteydessä on yleistynyt edellisvuodesta. Myös osa-aikaista erityisopetusta saaneiden määrä kasvoi. Noin joka viides peruskoulun oppilas eli kaikkiaan oppilasta sai osa-aikaista erityisopetusta lievien oppimis- ja sopeutumisvaikeuksien vuoksi lukuvuonna Määrä on oppilasta enemmän kuin vuotta aiemmin. Perusopetuslaki lähtee siitä, että integraatio on ensisijainen vaihtoehto järjestää erityisoppilaan opetus. Tätä periaatetta kunnat ovatkin yhä enemmän noudattaneet opetuksen järjestämistä koskevia ratkaisuja tehdessään. Sivistysvaliokunnan saamien selvitysten mukaan opetustoimessa on tehty oppilaan edun mukaisesti hyviä integraatioratkaisuja, jotka tukevat sekä oppilaan koulunkäyntiä että myös koko kouluyhteisön kehittämistä lähikouluperiaatteen ja yhtenäisen peruskouluajattelun mukaisesti. Kunnissa on kuitenkin tehty integraatiopäätöksiä myös puhtaasti säästösyistä eikä kaikissa tapauksissa ole huolehdittu riittävistä tukitoimista. Valiokunta pitää välttämättömänä panostaa erityisopetuksen kehittämiseen ja ehdottaa jäljempänä momentille lisäyksenä euroa käytettäväksi opettajien täydennyskoulutukseen erityisopetusta varten talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtionosuus yleissivistävien ja ammatillisten oppilaitosten sekä ammattikorkeakoulujen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää perusopetuksen, lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) sekä peruskoulujen, lukioiden, musiikkioppilaitosten, ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (705/1992) mukaisten perustamishankkeiden sekä peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain (1112/1978) mukaisten perustamiskustannusten valtionosuuksien maksamiseen. Vuonna 2005 saa myöntää valtionosuutta perustamishankkeille siten, että hankkeista aiheutuvat valtionosuudet ovat tammikuun 2005 kustannustasossa yhteensä enintään euroa. Valtionosuuksista yhteensä enintään euroa saa myöntää toteutusaikaisena. Vuonna 2005 saa edellisen lisäksi vahvistaa laajuuksia sellaisille perustamishankkeille, joille valtionosuus tullaan myöntämään vuonna 2006 tai sen jälkeen siten, että arvio hank- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 keista aiheutuvista valtionosuuksista vuoden 2005 tammikuun kustannustasossa on yhteensä enintään euroa. S e l v i t y s o s a : Myönnettävillä valtionosuuksilla arvioidaan voitavan rakentaa tai peruskorjata tilat oppilaalle. Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Vuonna 2005 myönnettävät valtionosuudet yleissivistävä koulutus kunnallinen ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulut yksityinen ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulut Vuosina myönnetyt valtionosuudet yleissivistävä koulutus kunnallinen ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulut yksityinen ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulut Ennen vuotta 1993 myönnettyjen rakentamislupien edellyttämät valtionosuudet ja muut lakisääteiset menot yleissivistävät oppilaitokset Yhteensä Rakentamisluvista ja myönnetyistä valtionosuuksista valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa) Ennen vuotta 2005 hyväksytyt hankkeet yleissivistävät oppilaitokset 28,9 25,0 20,0 42,9 ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut 14,0 9,9 8,0 13,8 Vuonna 2005 myönnettävät valtionosuudet yleissivistävät oppilaitokset 7,0 4,3 5,3 22,5 ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut 1,5 1,3 1,5 6,2 Yhteensä 51,4 40,5 34,8 85,4 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Eduskunta on usean talousarvion käsittelyn yhteydessä pitänyt opetustoimen investointeihin suunnattuja määrärahoja liian pieninä ja lisännyt määrärahoja talousarvioon. Tarve opetustoimen rakentamishankkeisiin ja perusparannuksiin on edelleen suuri. Viime vuosina yhä suurempi osa oppilaitosten perustamishankkeista on ollut peruskorjaus- ja muutostöitä. Peruskorjaustarve johtuu rakennusten ikääntymisen myötä tapahtuneesta kulumisesta ja teknisten järjestelmien vanhenemisesta, koulutuksessa tapahtuneiden muutosten aiheuttamista toiminnallisista muutostarpeista sekä rakennevaurioista. Erityisesti homevauriot ovat lisänneet hankkeiden toteutuksen kiireellisyyttä. Peruskorjausten siirtyminen taloudellisen korjausajankohdan ohi lisää hankkeiden toteutuskustannuksia. Eräissä tapauksissa hankkeiden toteutuksen siirtyminen on johtanut siihen, ettei peruskorjaus ole enää taloudellista kustannusten noustessa jopa uudisrakentamista korkeammiksi ja hanke on muuttunut uusien tilojen rakentamiseksi. Uusien tilojen tarve johtuu ensisijaisesti oppilasmäärien kasvusta muuttovoittopaikkakunnilla. Riittämättömät perustamishankemäärärahat johtavat siihen, että kouluverkko yhä huonommin pystyy täyttämään sille asetetut vaatimukset, millä on vaikutus myös oppimistuloksiin muun muassa siitä syystä, että puutteellinen ilmanvaihto aiheuttaa väsymystä. Homeongelmat ja muut sisäilman terveyshaitat lisäävät sairastuvuutta ja osin niistä aiheutuu pysyviä terveyshaittoja, jotka tulevat tulevina vuosina aiheuttamaan huomattavia kustannuksia terveydenhuollolle sekä rajoittavat sairastuneen mahdollisuuksia osallistua työelämään. Vuoden 2005 talousarvioesityksen perusteella valtionosuuksia voitaisiin myöntää yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sekä ammattikorkeakoulujen perustamishankkeisiin yhteensä euroa. Tällä vuotuisella tasolla voidaan lähivuosina hyväksyä rahoitussuunnitelmaan noin kolmasosa siihen esitetyistä hankkeista. Lisäksi on tiedossa, että kaikkia kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien hankkeita ei ole esitetty rahoitussuunnitelmaan, vaan ne on tarkoitus jo alun perin toteuttaa ilman valtionosuutta. Aikuiskoulutuksen osalta valmisteltuun perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaan voidaan ottaa noin 37 prosenttia siihen esitetyistä hankkeista. Valiokunnan mielestä opetusministeriön tulee rakentamispäätöksiä tehdessään ottaa huomioon hallitusohjelman tavoite seudullisen yhteistyön kehittämisestä ja tukea erityisesti yhteistyöhankkeita myös koulurakentamisessa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 Momentille lisätään euroa homevaurioiden korjaamiseen ja myöntämisvaltuutta korotetaan eurolla talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, Kerhokeskus - koulutyön tuki ry:lle, koulun vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry:lle, Ympäristökasvatuksen seura ry:lle, Kesälukioseura ry:lle ja eräiden vaihto-oppilasjärjestöjen toiminnan tukemiseen talousarvio talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8