ALPUAN KYLÄSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ALPUAN KYLÄSUUNNITELMA 2012-2017"

Transkriptio

1 ALPUAN KYLÄSUUNNITELMA (laadittu 2011, päivitetty 7/2012) Mottomme: Menestys on matka, ei määränpää. (Ben Sweetland)

2 ALKUSANAT Kyläsuunnitelmaa ovat työstäneet kylätoimintayhdistyksen hallitus ja muut alpualaiset yhteistyössä PSK-Aikuisopiston Kipinää kylille hankkeen kanssa. Suunnitelmaa työstettiin Miia Latvalan johdolla vuoden 2011 aikana. Kyläläiset kokoontuivat useita kertoja suunnitteluiltoihin. Suunnitelmaa päivitettiin heinäkuussa Suunnitelman alkuosassa esitellään kylän historia ja sijainti ja kuvaillaan kylän nykytilanne. Loppuosassa on kyläläisten asettamat lähivuosien kehittämistavoitteet. Tavoitteista ja aikataulutuksesta on tehty loppuun tiivistelmä. Talkooporukka miettii, mihin päiväkodin hiekkalaatikko olisi hyvä laittaa (kesä 2012).

3 TAVOITTEEMME JA ARVOMME Tavoitteemme on luoda Alpuan kylästä joukkue, jossa jokainen tukee toinen toistaan saavuttamaan yhteisesti sovitut tavoitteet, sillä ethän voi valaista soihdulla toisen polkua valaisematta myös omaa tietäsi. (Ben Sweetland) Toimintaamme ovat ohjaamassa seuraavat arvot: Yhteisöllisyys - Toiminnan avoimuus Rohkeus Luotettavuus - Luovuus Suvaitsevaisuus Jääkiekkokaukalon pystytystalkoot. Lapset tuovat jäätelöä Kalmastin männikön talkoolaiselle.

4 1 HISTORIA Alpuan esihistoriaa Vihanti kuuluu esihistoriallisten esinelöytöjen perusteella Pohjois-Pohjanmaan merkittävimpiin kivikautisiin asuinpaikkoihin. Asuinpaikkoja on Vihannissa rekisteröity viimeisten tutkimusten mukaan peräti viisikymmentä, niistä Alpuassa kymmenkunta. Vihannista on löydetty sadalta löytöpaikalta yli 500 eri aikakausiin kuuluvaa esihistoriallista esinettä. Alpuasta Neva-Taskilan pellosta löydetty liuskeinen, kauttaaltaan hiottu keihäänkärki kuuluu ns. Suomusjärven kulttuurin piiriin ja se todistaa asutuksesta Alpuassa jo 5500 vuotta ekr. Löydös on vanhin Raahen tienoon eli entisen Salon emäpitäjän alueelta. Varhaismetallikauteen liittyvänä Alpuanjärven vesijättöalueelta on löydetty saviastian reunapala sekä yhdestä puusta koverretun ruuhen jäännökset, jotka on sijoitettu varhaiseen metallikauteen eli ne kertovat ihmisten liikuskelleen ja mahdollisesti myös asuneen täällä myös vuotta ekr. Silloin on eletty ns. kivikauden suurta kesää, jolloin Suomessakin on ollut Keski- Euroopan keskilämpötilat ja jalopuita kasvaneet lehtimetsät viihtyneet myös täällä pohjoisessa, kertoo Raahen tienoon historia I. Pohjois-Pohjanmaan erämaihin on vakinainen asutus levinnyt sekä rannikolta että sisämaasta. Itälänsisuuntainen Alpuanharju on ollut hyvä kulkureitti. Harjun pulppuavat lähteet ovat juottaneet janoiset ja järvi on tarjonnut kalaa ravinnoksi. Alpua on ollut kauppamiehille virkistävä lepopaikka ja erämiehille mitä mainioin leiriytymispaikka. Harjulta on silloin näkynyt siintävä järvenselkä, niemien nokat ja hiekkarannat. Alpua saa nimen ja rajat Vihannin Alpuan kylä on erotettu Ainalin kylästä omaksi alueekseen vuonna 1563, jolloin Alpuassa on asunut kolme talonpoikaa, kaksi Kotilaisen veljestä ja Huotari. Kirjatietojen mukaan jo vuoden 1585 paikkeilla on Alpuassa kalastuksen ja metsästyksen lisäksi ollut rukiin ja ohran viljelyä runsaat 6 hehtaaria eli silloisen pinta-ala määrityksen mukaan 64 panninalaa. Kylän asutus on kasvanut aaltoillen. Aikakausi 1500-luvun lopulta aina 1800-luvun lopulle tunnetaan kylmänä jaksona, jota pieneksi jääkaudeksikin kutsutaan ja se on koetellut maanviljelystä. Katovuosien lisäksi asuttujen talojen määrään ovat vaikuttaneet isovihan vainovuodet ja Suomen sota. Isoviha tyhjensi 16 talouden Alpuankylän niin, että vain yhden talon tiedetään pelastuneen. Mutta jo 1730 Alpuaa on taas asuttanut 19 taloutta ja kuusikymmentä vuotta myöhemmin asuttuja paikkoja on ollut 27. Talollisten lisäksi Alpuassa asui tuolloin nimismies Sparman perheineen, torppari Alman, yksi sotilaan vaimo ja pari löysäläistä eli kuljeskelevaa maatyöläistä. Historiatiedoista käy myös ilmi, että useissa taloissa saattoi asua 2-3 samannimistä perhettä.

5 Etenkin 1800-luku on ollut ankaraa aikaa ja syynä ovat olleet käyty Suomen sota ja suuret nälkävuodet Tuona ankarana aikana ovat Alpuan isännät aloittaneet 9 neliökilometrin laajuisen Alpuan järven kuivatusoperaation, mikä saattoi lieventää nälkävuosien ankaruutta kylässä. Alpuassa uskottiin tulevaisuuteen ja 1800-luvun viimeinen kymmenluku oli nousun ja kehityksen aikaa. Asukasmäärä kasvoi ja sivistyshalu nosti päätään. Silloin perustettiin koulupiirit ja kehittyivät uudet omavaraiset kyläkunnat. Nimistöstä selviää, että Alpuan kylä oli laaja. Vielä runsas sata vuotta sitten Vihannista mainittiin kirkonkylän lisäksi vain Alpuan ja Ilveskorven kylät. Alpuassa oli vuonna 1895 kuusikymmentä taloutta ja torpparit päälle. Väkirikkainta aikaa kylä eli 1970-luvulla, kun kaivoskin kartutti kylän asukasmäärää. Silloin Alpuassa jaettiin postia 230 talouteen. Alpuan kirkkokivi on tarun mukaan ollut kerjäläismunkkien saarnapaikka. Polkuja ja kirkkotietä pitkin Erämiesten polut ja karjalaisten kauppamiesten reitit ovat kulkeneet Alpuan harjua itään ja länteen. Harjua noudatteleva kirkkotie oli ainoa väylä vuonna 1689 valmistuneeseen ensimmäiseen kirkkoon ja 1784 rakennettuun uudempaan temppeliin. Vielä 1865, kun Vihannin kunta perustettiin ja rautatie avasi reitit maailmalle, olivat alpualaiset kirkkotien varassa. Alpualaiset halusivat tien Vihannin kirkolta Haapavedelle sillä perusteella, että Alpua käsittää kolmanneksen kunnan pinta-alasta ja vaativat: Kylällä on 60 savua ja koko joukko torppareita ja se on vielä ilman tietä kunnan ainoalle liikepaikalle, rautatielle ja kirkkoon kuntakokous oli hylännyt alpualaisten esityksen. Myönteinen päätös kylätien rakentamisesta on saatu vasta , jonka jälkeen Alpuasta on rakennettu tie Vihannin kirkolle, Ilveskorpeen, Paavolaan ja Haapavedelle. Vilmingon tie rakennettiin samaan aikaan, sillä Luohuanjoen yläjuoksulle oli kehittynyt Alpuan tilojen maille runsaasti vaurasta torppari asutusta. Vihantiin perustettu kotiseutuyhdistys istutti Alpuan keskustaan tien varteen vuonna 1947 koivut, jotka ovat kasvaneet komeiksi puiksi ja säilyneet meidän päiviimme saakka. Alpua osuustoiminnan ja yrittämisen kehto Alpua on ollut osuustoiminnan kehto Vihannissa. Alpuanjärven kuivatusyhtiö on ollut ensimmäinen yhteinen hanke jo 150 vuotta sitten. Osuuspankkiaate virisi täällä ensimmäisenä, samoin osuuskauppa. Alpua oli ensimmäinen Revonsähkön muuntopiiri.

6 Unohtaa ei myöskään sovi, että juuri Alpuan ja Lumimetsän miesten ansiosta löytyi Vihannin malmi ja syntyi kokonainen uusi kylä Vihantiin, ja että ainoa vihantilainen kansanedustaja on ollut myös alpualainen; kunnallisneuvos Juho Pyörälä vuosina Alpuan osuuskassa perustettiin Osuuskassa toiminta vakiintui varsinaisesti Vuonna 1930 Alpuan Osuuskassaan liitettiin Ilveskorven ja Vihannin Osuuskassat. Vihannin Osuuskassaksi nimi muutettiin vuonna Alpuan nuorisoseura perustettiin 1903 ja maamiesseura Vuosisadan alussa kylässä oli myös kaksi osuuskaupan myymälää, joista Oskari Klemetin ( ) mukaan Vihannin osuuskauppa sai alkunsa. Vuosisadan alku kymmenellä Juho Lumiaho ( ) rakennutti höyrykäyttöisen saha- ja myllylaitoksen. Lumiaholla oli myös turveyritystoimintaa ja hän oli osakkaana Haisun punamultayrityksessä. Hänen pojanpoikansa ovat saaneet aikaan Vihannin suurimman perheyrityksen Lumiahon Murskaus Oy:n. Autokantaan Alpua siirtyi 1924 ja autoyrittäjyyttä on kylässä edelleen. Löytyvät Alpuanharjun pohjavedet, suuri maanalainen järvi Alpuan alue kuuluu maamme parhaimpiin pohjavesialueisiin. Harju on syntynyt mannerjään sulamisvaiheen aikana jäätikköjoen kohdalle. Joessa virrannut vesi on muovannut ja lajitellut jään seassa ollutta maa-ainesta niin, että on muodostunut hyvin vettä johtava sora ja hiekka kerros. Harjumuodostuman alapuoliset osat ovat kuin pohjaton kaivo, maanalainen järvi. Kun Vihannin kaivos etsi rikastusprosessiin tarvittavia suuria vesimääriä , suunniteltiin Alpuanjärven vesittämistä. Järven vesityssuunnitelma raukesi, mutta ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Silloin löytyivät Alpuanharjun pohjavesivarat. Kaivoksen tuotantoaika oli perusteellinen koepumppaus, jonka Vihannin Vesi on voinut käyttää hyväkseen. Kaivoksen vedenoton ansiosta Alpuankylän taloudet saivat vesijohtoveden jo 1950-luvulla. Ennen nykyisten pumppaamoiden ja vesijohtojen aikaa vettä nostettiin omista kaivoista käsipumpuilla tai tuulivoimalla karjalle ja ihmisille. Alpuanharjun vedestä nauttivat kymmenet tuhannet ihmiset Vihannin ympäristössä ja se on esimerkiksi Vihannin perunatehtaan elinehto. Aurinkoinen Alpuan kylä Liki 450 vuotta vanha kylä oli tunnettu aikoinaan laajasta järvestään ja harjustaan. Alpuan taakse jäänyttä vuosisataa voi hyvinkin nimittää maitokaudeksi, koska lypsykarjatalous on ollut voimakasta ja meijeritoiminta sen mukaista aina 1980-luvun lopulle saakka. Järven kuivatustyö käynnistyi 1820 luvulla, kun päättäväiset isännät katkaisivat Alpuanharjun ja johtivat järven tulvavesiä harjun toiselle puolelle pelloilleen. Vähensivät näin keväisiä tulvia, pääsivät aikaisemmin kylvämään ja saivat syksyn hallavahingot vähäisemmiksi. Se on ollut

7 armoton urakka lapiomiehille. Virallisesti järven kuivatus alkoi vuonna 1854, jolloin kuviteltiin, että järvi saadaan tyhjenemään Alpuanojaa myöten Vihannin jokeen, Piipsanjokeen, edelleen Pyhäjokeen ja mereen. Maalaisjärki osoittautui kirjaviisautta paremmaksi ja 1860-luvulla päädyttiin syventämään vanhaa mäentaustan kanavaa ja johtamaan järven vedet Luohuanjoen kautta Siikajokeen ja mereen. Järviojaa jouduttiin leventämään ja syventämään. Viimeinen perkaus on tehty , silloinkin vielä lapiotyönä. Lopullisesti ei tuo komea järvi kuitenkaan taipunut. Sitä yritettiin kuivattaa 120 vuotta, mutta työ on vieläkin kesken. Alpuanjärven kuivatus on aikoinaan ollut kylälle hyvin merkittävä ja tuloksia tuottava asia. Ainoaksi vaurastumiskeinoksi nähtiin silloin karjatalous ja sitä varten luonnon niittyjen lisääminen. Vielä kuivatuksen loppuaikanakaan ei uskallettu edes uneksia, että karjalle kasvatettaisiin heinää ja muuta rehua lannoituksen voimin. Parhaaseen aikaan kerrotaan järviheinillä ruokitun 300 lehmää. Mutapohja lykkäsi järviheinää ja kortetta jo silloin, kun järvi vielä keskeltä lainehti, joten alueen voimakas maitokausi pääsi alkuun luvulla järvelle nousivat suuret, komeat heinäsuovat. Alpuan voimeijerin laitteiston kauppakirja löytyy vuodelta 1891 ja perustuskirja on päivätty pari vuotta myöhemmin. Osuuskunnan osakkaina olivat maidon tuottajat. Meijeriin tuotiin kermaa myös Lumijärven perän ja Kuusiradin kermameijereistä. Alpuan meijeri tuotti voita niin paljon, että sitä vietiin 52 kg:n tammidritteleissä mm. Englantiin. Parhaana aikana sitä ajettiin kahdella hevosella joka viikko Vihannin asemalle. Alpuanseudun Osuusmeijeri perustettiin vuonna Siihen liittyivät aikaa myöten myös Lumimetsän ja Ilveskorven maidontuottajat. Myöhemmin maitoa ruvettiin keräämään lisäksi Oulaisten Piipsjärveltä ja Matkanivasta sekä Paavolan Luohualta. Meijerin isännöitsijänä toimi vuosikymmenet maanviljelijä Oskari Klemetti. Alpuan Osuusmeijerin toiminta loppui fuusioon Pohjolan Maidon kanssa vuonna Asutus- ja historiaperinnöiltään rikas Alpuan kylä paistattelee päivää harjunsa kupeessa, sen molemmilla puolilla. Se ei enää hötkyile itselleen omaa kirkkoa, kuten 250 vuotta sitten, vaikka harmitteleekin kuivattua järveään tänä päivänä enemmän kuin 50 vuotta sitten, jolloin karjatalous oli kylän voimatekijä. (Taimi Laitala 2004) Taimi Laitala (2005): Suur-Alpuasta kolmeksi. Alpuan, Lumimetsän ja Kuusiratin kyläkirja.

8 2 NYKYTILA Sijainti Alpua on Pohjois-Pohjanmaalla, Raahen kaupungissa sijaitseva kylä. Alpuan kylä on rakentunut kauniin männikköisen harjun ympärille. Vihanninkylälle on matkaa 13 km, josta pääsee junaan ja satamakin löytyy 50 km päästä, samoin Raahen keskusta. Lentokentälle Oulunsaloon tulee matkaa vajaa 80 km ja alle 100km on matkaa Ouluun. Kartassa näkyy Vihannin sijainti Suomen kartalla sekä entisen Vihannin kunnan kartta. Karttaan merkityt etäisyydet on mitattu Vihannista. Alpuasta Vihantiin on matkaa 13 km. Vuoden 2013 alusta Alpua on yksi Raahen kylistä. Alpuan kylään kuuluu Kangaskylä, Mäentausta, Paakkupää, Maaralansaari, Vilminko, Lumijärvi ja Haisunperä.

9 Asukkaat Alpuan asukasmäärä on 447 henkilöä ja ikäjakauma on: IKÄ LKM 0-6v v v v v. ja vanh. 90 Alpuan tapahtumat Tammikuussa muistetaan edellisvuonna syntyneitä vauvoja. Tammikuu: Vauvajuhla meijerinpirtillä (yllä kuva vauvajuhlasta v.2009) Maaliskuu: Kuutamohiihto Alpuan järvilaavulle, Sinkkihiihto Huhtikuu: Pääsiäiskokko Toukokuu: Kylän siivoustalkoot, Äitienpäiväjuhla (Koulu tai Nuorisoseura) Heinäkuu: Kesäkisat Nuorisoseuran kentällä

10 Elokuu: Alpuan Elomarkkinat Syyskuu: Syysretki Marraskuu: Hirvipeijaiset Joulukuu: Lähetysmyyjäiset (seurakunta) Kesällä 2011 alkanut pesisinnostus on kestänyt jo kaksi kesää. Pesäpalloa pelataan kesäisin viikolla monena iltana.

11 Kokoontumispaikkoja Nuorisoseuran talo (kuvat yllä.) Nuorisoseuran laajennuksen 1. vaihe aloitettiin vuoden 2011 syksyllä. Laajennusosaan tulee sisävessat ja uudistetut keittiötilat. Ovelle rakennetaan luiska. Remontin jälkeen seurantalo sopii entistä paremmin erilaisiin yleisötilaisuuksiin. Meijerinpirtti. Kunnan omistuksessa oleva kokoontumistila, jota käytetään ahkerasti mm. kokouspaikkana. Yläkerrassa yksi asunto. Hiihtomaja. Kunnan omistuksessa. Valaistut hiihtoladut hyvässä maastossa. Talvella Vihantilaiset ry:n hankkeena rakennettiin rinteseen AlpuaParkin (temppurata lumilautailijoille). Alpuan koulu. 59:n oppilaan koulu lopetti toimintansa kevätlukukauden 2011 jälkeen kunnan säästöpaketin seurauksena. Kyläläiset ovat hankkineet kiinteistön omistukseensa. Koulurakennuksen omistaa Alpuan kehitys ry.

12 Suojelukohteita Alpuan alueella Kirkkokivi on tarun mukaan ollut kerjäläismunkkien saarnapaikka. Kalmastin männikön läpi siivilöityvä auringonvalo kruunasi männikön siistimistalkoot syksyllä Kalmastin männikkö (kuvassa) - Kirkkokivi: muinaismuistolain mukaan suojeltu - Vareskuja kulttuurihistoriallinen kohde - Vanhoja pihapiirejä: Kontti, Iso-Äijälä

13 Alpuan hengen jättiläisiä - Hirvisalon pelimanni, Juho Palokangas - Impi Aronaho, kirjailija ja pakinoitsija - Heikki Salo, runoilija ja pelimanni - Alpuan kansanpelimannit: Aate Lumiaho (kaksirivinen), Kosti Breilin (viulu), Ilmari Niemelä (viulu), Onni Pyörälä (viulu) ja Matti Parkkila (triangeli) ALPUANSEUDUN YRITTÄJÄT Nimi Lumiahon Murskaus Oy P ja S Lumiaho Alpuan Valinta-Vinkki Ky Vihannin Vesi ja Lämpö Oy Antero Taskila Jorma Arvola Marko Vilminko Jaana Ikonen T:mi Juha Ikonen Kyllikki Möttönen Hannu Kotila Matti Vilminko Janne Taskila Jukka Koistinen Maatalousyhtymä Kauko, Timo ja Raimo Rankinen Pasi Harju Pekka Kilpimaa: Pohjolan erikoispinnoitus ky Toimiala Kiviainesten murskaus ja seulonta Kuljetukset ja maa-ainesten myynti Kyläkauppa LVI-urakointi Rakennusurakointi Metsäkoneurakointi Metsäkoneurakointi Hieroja, jalkojenhoidon ammattitutkinto Lämpöyritystoiminta, turveurakointi, koneurakointi Parturi-kampaamo, marjapensaat Kuorma-autoilija Hydrauliikka ja konekorjaus Kuljetusliike Tapiola-ryhmän vakuutukset Maa- ja metsätalous, lämmönmyynti Auto- ja konekorjaus Rakennusala

14 Susanna Arvola Alpuan Sora ja Murske Veljekset Sämpi Tmi M Koistinen Hiushoitola Tuccapark Kuljetukset ja maa-ainesten myynti Minikaivinkonetyöt Toimivia maatiloja Alpuassa on 19 kpl. Tuotantosuuntina lypsykarja, lihakarja, viljely, metsätalous, koneurakointi, lämpöyrittäjyys, rieskat ja juustot sekä perunanviljely. Palvelut Kyläkauppa Alpuan Valinta-Vinkit Vappu ja Kauko Vinkki aloittivat kauppatoiminnan Osuuskauppa Arinalta ostamassaan kauppakiinteistössä marraskuussa Sukupolvenvaihdos tehtiin joulukuussa 1999, nyt kauppiaina ovat Katja ja Timo Vinkki Valinta-Vinkit on yksityinen kauppa, joka kuuluu valtakunnalliseen Tarmo-lähikauppias ketjuun. Valikoimiin kuuluu päivittäistavarat, veikkaus, postimerkin myynti, kalastusluvat Lumijärvelle, Kinnusen Myllyn rehut ja kivennäiset, puutarhan mullat ja lannnoitteet, Stihl -sahat,raivurit ja tarvikkeet, TB-voiteluaineet, pienrautatavaraa ym. Lisäksi kauppa välittää Teboilin öljyt lämmityksiin ja koneisiin. Kauppa on avoinna arkisin 8-20, lauantaisin 9-16 ja sunnuntaisin Kauppaispari Katja ja Timo Vinkki, takana entinen kauppias Vappu Vinkki Valinta-Vinkkien täyttäessä 20v

15 Pankki Vihannin Osuuspankin Alpuan sivukonttori on avoinna tiistaisin ja perjantaisin klo Rakennus on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi. Vihannin Osuuspankin syntypaikka on Alpuassa. Kylällä toimii edelleen Vihannin Osuuspankin sivukonttori, joka on avoinna kahtena päivänä viikossa. Päivähoito Yksityinen päiväkoti Pihlaja aloitti toimintansa , Päivi Pajala toimii yrittäjänä. Päiväkoti toimii entisen koulun tiloissa. Posti Postinjakajilta saadaan monipuoliset palvelut, mm. paketit kannetaan kotiin ja lähtevä posti otetaan postilaatikoista. Postimerkkejä voi ostaa postinjakajalta tai kyläkaupasta. Lähtevän postin voi myös jättää keskellä kylää sijaitsevaan postilaatikkoon. Julkinen liikenne Joukkoliikennekuljetukset toimivat kirkonkylälle pääsääntöisesti koulupäivinä koulukuljetusten yhteydessä. Alpuasta on linja-autoyhteys Vihannin kirkolle, Oulaisiin, Raaheen, Ouluun ja Kajaaniin linja-autopysäkillä olevien aikataulujen mukaisesti. Kunta tukee talvikaudella viikoittaisia kuljetuksia Raahen uimahalliin. Kirjastoauto Haapaveden kirjastoauto käy joka toinen maanantai. Kyläkaupassa on kirjojen palautuslaatikko.

16 VAPAA-AJAN HARRASTUSMAHDOLLISUUDET Alpuan järvilaavu. Sunnuntaihiihto maaliskuussa Alpuan luonto tarjoaa mahdollisuuden liikkumiseen ulkona luonnossa. Alpuan harjulla on kunnan hiihtomaja, jonka maastossa on hyvät, osin valaistut ladut. Kyläyhdistys on tehnyt vuosittain kunnan kanssa sopimuksen hiihtomajan siivoamisesta ja ovien auki ja kiinni pitämisestä hiihtokauden ajan. Hiihtomajalla voi hiihtämisen ja mäenlaskun lomassa paistaa makkaraa. Miesten talkooporukka rakensi 90-luvun lopulla laavun kuivatulle Alpuan järvelle, jonne talkooväki tekee myös ladun. Hiihtomajalta 5,5 km Vihantiin päin sijaitsee Vareskota, joka on myös rakennettu talkoilla. Kunta on rakentanut toisen laavun Lumijärven rannalle. Lumijärven rannalla on myös kunnan ylläpitämä uimaranta. Kylän keskustassa on urheilukenttä, joka on talvisin valaistuna luistelukenttänä. Kesäisin kentällä pelataan säännöllisesti pesäpalloa. Metsästys on isolle joukolle miehiä tärkeä harrastus (tarkemmin kohdassa järjestöt). Raahen seurakunta pitää 3-6-vuotiaille lapsille päiväkerhoa kaksi kertaa viikossa. Talvisin kokoontuu myös diakoniapiiri. 4H-yhdistys järjestää lapsille ja nuorille erilaisia kerhoja. Raahe-opiston kudonta- ja käsityöpiiri toimii aktiivisesti. Painonhallintaryhmä kokoontuu Nuorisoseurantalolla. Kunnossa kaiken ikää jumppaa ja Raahe- opiston jumppaa pidetään Nuorisoseurantalolla

17 viikoittain. YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT Alpuan kylätoimintayhdistys ry Alpuassa toimi pitkään jo ennen kylätoimintayhdistyksen rekisteröintiä vireä kylätoimikunta virisi ajatus toimikunnan rekisteröimisestä yhdistykseksi. Tällä kylätoimikunta halusi varmistaa sen, että tulevaisuudessa kylä voi olla kehittämishankkeissaan hyödyntää hankerahoituksia. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kylän kehittämistä, asukkaiden yhteistyötä, omatoimisuutta, kylän elinkelpoisuutta ja toimia kylän edunvalvojana kylätoimikunta järjesti jäsenhankintakampanjan. Kampanjan saldo oli erittäin onnistunut, sillä runsaat 90 % kyläläisistä liittyi yhdistykseen. Jäseneksi voi liittyä maksamalla kyläyhdistyksen liittymismaksun. Kyläyhdistyksen asioita hoitaa hallitus (kylätoimikunta). Hallituksen jäsenet ovat 2012: Timo Rankinen pj, Kaisa Lumiaho vpj, Susanna Arvola, Elli Yypänaho (sihteeri), Merja Junnila, Esko Kotila, Outi Kotila, Pekka Vanhatalo, Petri Vanhatalo, Lea Kontinaho ja Antero Taskila. Alpua oli mukana vuosina toimineessa Vihannin kyläprojektissa. Projekti toi kylälle tärkeää hanketoiminnan periaatteiden tuntemista. Projekti poiki myös uudenlaista yhteistyötä muiden kylien kanssa. Lähiajan tavoitteena on kylän kehittämissuunnitelman esiin tuomien kehittämistehtävien toteuttaminen. Kylätoimintayhdistys sai Leader rahoituksen Paras kylä elää hankkeelle v ja palkkasi esiselvityksen laatijan neljäksi kuukaudeksi. Hankkeen avulla tuettiin palvelujen pysymistä ja uusien saamista kylälle. Tärkein tulos oli yksityisen päiväkodin saaminen kylälle. Yhdistys on lupautunut hallinnoimaan Kinttupolku-hanketta, jolla rakennetaan koko kunnan kattava ulkoilureitistö v Uudenlaisen kylätoiminnan ohella myös perinteinen kylätoiminta jatkuu. Tällaista toimintaa ovat esim. keväiset siivoustalkoot, erilaisten tapahtumien järjestäminen, kylän edun ajaminen viranomaistahoihin päin jne. Alpuan nuorisoseura ry Alpuan nuorisoseura Toivo perustettiin 8.helmikuuta 1903 Selma Suonenlahden toimesta. Alpuan kylällä oli paljon nuorisoa, joista useimmat kuluttivat aikaansa kujilla, riihi- ja nurkkatansseissa, korttia pelaten ja juopotellen. Oli myös nuorisoa, joka alkoi kaivata jotakin parempaa ajanvietettä. Perustavassa kokouksessa päätettiin, että Toivo-seuraan liittyvän jäsenen oli noudatettava

18 ehdotonta raittiutta. Lainaus johtokunnan kokouspöytäkirjasta 10. tammikuuta 1904: "Päätettiin seurahuoneen seinälle hankkia musta taulu, johon pannaan seurasta eroitetun nimi, syy mistä syystä hän on eroitettu ja määrä kuinka kauaksi. Niin kauan kuin jonkun nimi on mustalla taululla, eivät seuran muut jäsenet saa tuttavallisemmin seurustella sen henkilön kanssa. Iltamaan hän kyllä pääsee, mutta sielläkin olisi jäsenten mikäli mahdollista häntä vältettävä." Seura puuhasi jo ensimmäisenä toimintavuotenaan oman talon. Tilan ahtauden vuoksi kuitenkin jo samana vuonna rakennustoimikunnalle tehtäväksi talon laajennus. Näin saatiin uusi juhlasali ja entinen jäi ravintolaksi. Näyttämö rakennettiin Taloa remontoitiin sekä ulko- että sisäpuolelta vuosina Samalla talo liitettiin aluelämpöverkkoon. Nuorisoseura toimi erilaisten kerhojen kautta. Ensimmäisenä perustettiin raittiusosasto. Kasvatustoimintaan kuului voimisteluseura, puhujajaostot, laulukuorot ja merkkikerhot. Myöhemmin kotiseututyö oli merkittävä osa toimintaa. Sotavuosien jälkeen toiminta vilkastui: esitettiin runsaasti näytelmiä, tehtiin iltamavierailuja naapuriseuroissa, osallistuttiin kilpailuihin ja tanhuttiin. Kyläläisille järjestetään talvisin hiihtoretkiä. Sunnuntaihiihto on koko perheen retki järvilaavulle. Laavulla on tarjottu makkaraa, nokipannukahvia ja kuumaa mehua. Kuutamohiihto hiihdetään maaliskuussa täydenkuun aikana. Loovahiihto on joka talvi saanut suuren suosion. Järvilaavulle vievän ladun varressa on laatikossa vihko, johon saa kirjoittaa nimensä ohi hiihtäessään. Hiihtäneiden kesken arvotaan palkintoja. Yhteistyössä Lions Clubin kanssa järjestetään Nappulahiihdot pienemmille lapsille. Äitienpäiväjuhlia on järjestetty säännöllisesti. Ne järjestetään yhdessä Kyläyhdistyksen kanssa. Alpuan koulun oppilaat ovat viime vuosina järjestäneet juhlaan ohjelmaa. Nuorisoseura ja kyläyhdistys järjestävät heinäkuussa Alpuan kesäkisat nuorisoseuralla ja urheilukentällä. Lasten lajeina on mm. pallonheitto, juoksu ja pituushyppy. Omat sarjat löytyvät ikäluokittain 12-vuotiaaksi asti. Aikuisille on samalla esim. vedenheittoa, tikanheittoa ja hevosenkengän heittoa. Syksyisin järjestetään syysretki, esim. kävelyretki hiihtomajalle tai Lumijärven laavulle. Perillä on makkaran paistoa, mehua, kahvia, lättyjä, arvontaa. Tällä hetkellä nuorisoseuralla on jäseniä 192 kpl ja ainaisjäseniä 45 kpl. Johtokunnan puheenjohtajana toimii Raimo Rankinen. Alpuan Kehitys ry Kyläläiset perustivat yhdistyksen maaliskuussa 2012, koska kylä halusi turvata koulurakennuksen säilymisen kyläläisten hallinnassa. Koulusta halutaan kehittää koko kyläseutua palveleva keskus. Yhdistyksen pj. on Asko Karhunen ( ), varapj. Teemu Lumiaho, sihteeri Esko Kotila, muut hallituksen jäsenet Tuula Vilminko ja Ari Ikonen.

19 Mäentaustan Erämiehet ry Mäentaustan Erämiehet perustava kokous pidettiin Ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Pauli Klemetti. Tällä hetkellä jäseniä yhdistyksessä on 70. Jäseneksi voidaan valita maanomistajien lisäksi paikkakunnalla asuva henkilö. Yhdistyksen toimintaan kuuluu vapaaehtoinen, aktiivinen riistanhoito sekä pien- ja suurriistan pyynti. Mäentaustan Erämiehillä on oma hirviporukka. Hirviporukkaan pääsemisen edellytyksenä on vähintään kolmen vuoden mittainen jäsenyys Mäentaustan Erämiehissä, metsästyskortti ja hyväksytysti suoritettu ampumakoe. Hirvimiehet järjestävät vuosittain peijaiset maan omistajille ja kyläläisille. Mäentaustan Erämiehet ry:n nykyisen johtokunnan (2011) puheenjohtajana toimii Pentti Ahola. Muut jäsenet ovat Kimmo Lumijärvi (vpj), Antti Taskila (sihteeri), Väinö Harju, Jari Möttönen, Kauko Pyörälä, Kosti Ruha ja Petri Tuohimaa. Alpuan alueella on myös suuri osa Lampinsaaren Ristonahon Erämiesten metsästysalueista. Alpuan kalavesien osakaskunta Kalastuskunnan alue sijaitsee Vihannin kunnan alueella koskien Luohuanjokea, Piipsanjokea ja Lumijärveä Alpuan maanjakokunnan puolella, kattaen tilat Rnro 1-32 tai niistä muodostettujen tilojen yhteisen vesialueen omistajia. Kalastuskunta toimii Kainuun Maaseutuelinkeinopiirin tarkastamien ja hyväksyttyjen jakokunnan sääntöjen mukaan. Kalastuskunta aloitti varsinaisen toiminnan Seuraavassa joitakin otteita kalastuskunnan säännöistä: "Kalastuskunnan tehtävänä on järjestää alueellaan kalastuksen harjoittaminen siten, että pyritään mahdollisimman suureen vesialueiden pysyvään tuottavuuteen. Erityisesti on pidettävä huolta siitä, että kalakantaa käytetään hyväksi järkiperäisesti ja ottaen huomioon kalataloudelliset näkökohdat, sekä huolehdittava kalakannan hoidosta ja lisäämisestä." "Kalastuskunta voi päättää myös metsästyksen harjoittamista koskevista asioista jakokunnan omistamilla vesialueilla alueella." Alpuan kalavesien osakaskuntaa johtaa hoitokunta. Hoitokunnan esimiehenä toimii (2011) Kimmo Lumijäri ( ). Sihteeri on Heikki Lumijärvi ( ) ja varaesimies Mika Myllylä. Muut jäsenet ovat Risto Häkkilä, Jorma Mäntyniemi ja Risto Jokimäki. Jäsenet antavat lisätietoja kaikille kalastusasioista kiinnostuneille. Lumijärveen on tehty jokaisena pyyntikautena Lumijärveen kalanistutuksia. Happikatoa tai kalakuolemia ei ole esiintynyt. Lumiojansuu on padottu ja padossa on kalaporras. Patoalue on rauhoitettu kokonaan kalanpyynniltä katiskalla 100 metriä ja verkolla 200 metriä padolta järven selälle.

20 Rantojen kunnostus, puhdistus ja talkootoiminta Vuosikokouksessa 1995 kalastuskunta päätti puhdistaa Ruosteojansuun alueen vesakoista ja kaivattaa valuma-alueelle selkeytysaltaan. Raivaustyöt tehtiin talkoilla. Kunta avusti ruoppausta mk:lla, josta osa jäi kunnan maalla sijaitsevan ns. Honkalan uimarannan puhdistamiseen ja ruoppaukseen. Vuoden aikana saatiin raivattua ja pengerrettyä Koivumaan rantaa useita satoja metrejä. Tällä pengerryksellä on tarkoitus estää veden karkaaminen järvestä. Vuosien 2002 ja 2003 aikana Ruosteojaan tehtiin Pohjois-Pohjanmaan Metsäkeskuksen luonnonhoitohanke. Hanke käsitti pohjapadot Ruosteojan virtauksen hidastamiseksi ja valumaalueelle riittävän kokoisen selkeysaltaan ja settipadon. Hoitokunta uusi kalaportaan v 2010 ja rakensi pitkospuut Honkalaan. Pitkospuita jatkettiin kesällä Kalastuslupien myynti Alpuan Valinta-Vinkit, p Kimmo Lumijärvi, p Jorma Mäntyniemi, p Alpuan maamiesseura Maamiesseuran toiminta-ajatus: 1. Kohottaa maataloutta kaikilla aloilla 2. Koettaa saada kunnassa aikaan osuustoimintaa ja yleensä yhteistoimintaa kaikkien kansankerrosten kesken ja maalaiselämän kaikilla aloilla 3. Vaikuttaa siihen, että siveellinen ja raitis henki varmistuisi kuntalaisten kesken 4. Edistää kunnallisen itsehallinnon oivaltamista ja harrastamista 5. Koettaa edistää säästäväisyyttä varsinkin mitä ylellisyystavarain kulutukseen tulee.

21 Alpuan maamiesseura on uranuurtaja maamiesseuratyössä Vihannissa. Jaakko Kankaala, E. Klemetti, Juuso Anttila, Juho Pyörälä, Johannes Klemetti, Juho Lumiaho ja Johan Pieni-Äijälä perustivat Alpuan maamiesseuran 12. helmikuuta 1905 pidetyssä kokouksessa. Vaikka maamiesseuraliike on lähinnä taloudellinen yhteenliittymä, alkuaikoina katsottiin muunkin kuin varsinaisen maanviljelyksen edistäminen kuuluvan maamiesseuratyön piiriin. Maamiesseuran aloitteesta on syntynyt Vihannin kunnallinen itsehallinto. Myös Alpuan Osuusmeijerin ja Alpuan (sittemmin Vihannin) Osuuskassan syntysanat on lausuttu Alpuan maamiesseuran kokouksissa. Maamiesseura perusti piiri & kyläyhdistyksiä jotta mukaan saataisiin mahdollisimman suuret kansalaisryhmät. Viljelijöiden vähetessä ja sähköisten viestimien lisääntyessä maamiesseurojen merkitys sivistäjänä on vähentynyt. Nykyisellään toiminta on vähäistä. Vuosittaisena tapahtumana on tuottajayhdistyksen kanssa yhteistyössä järjestetty liikuntapäivä. Alpuan Rauhanyhdistys ry Lestadiolainen herätysliike tuli Alpuaan 1860-luvulla. Vihannin kappeliseurakunnan piispantarkastuspöytäkirjojen merkinnät vuosilta 1881,1888 ja 1893 osoittavat, että lestadiolaisuus oli saavuttanut tärkeän aseman Vihannissa. Aluksi pidettiin pirttiseuroja, joissa oli vierailevia puhujia. Juho Rankinen ( ) kirjoitti 1875 Oulun Viikko Sanomissa käynnistään Luohuan Turulassa pidetyissä seuroissa, Siellä puhui mokomia profeetioita, jotka olivat retkeilleet Paavolassa ja Vihannissa useita viikkoja ja todistaneet väkevillä saarnoillansa syntein anteeksi saamista Jeesuksessa Kristuksessa, mutta heidän kauttaan. Nämä puheet vaikuttivat myöhemmin sen, että hänestä itsestään tuli monien Siionin laulujen sepittäjä.

22 Lestadiolaisen herätyksen vakiintumisen myötä tuli ajankohtaiseksi oman rauhanyhdistyksen perustaminen. Perustamiskokous pidettiin 1929 Antti Kumpulan talossa. Puhetta johti Tihilän isäntä Juho Rankinen ja sihteerinä oli Juuso Kettunen. Kokouksessa hyväksyttiin myös yhdistyksen säännöt, joiden mukaan: Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on pitää paikkakunnalla raamatun ja apostolien opin perusteella esitelmiä ja hartauskokouksia, joihin kaikilla on vapaa pääsy, kannattaen nk. vanhaa lestadiolaista hengellisyyttä. Jos tilaisuus sallii ja tilaa on, pidetään sunnuntaikoulua lasten opettamiseksi raamatun tuntemisessa ja hengellisten laulujen laulamisessa. Ensimmäiseen johtokuntaan valittiin Juho Rankinen, Juuso Kettunen, Mikko Kilpua, Aapo Laitala, Eino Lumijärvi ja Vilho Lumijärvi. Jo ensimmäisessä yleisessä kokouksessa 1929 päätettiin oman toimitalon rakentamisesta. Alpuan Rauhanyhdistyksen jäsenmäärä on ollut korkeimmillaan 55 (v 1952). Viime vuosina jäseniä on ollut lähes saman verran. Rauhanyhdistyksen toimintamuodoista keskeisiä ovat seuratoiminta, pyhäkoulutyö, päivä- ja perhekerhot sekä raamattuluokkatyö. Yhteistyötä on tehty erityisesti kirkonkylän ja Luohuan rauhanyhdistysten kanssa. Aiempina vuosina tärkeä varainkeruumuoto oli ompeluseuratoiminta, jossa yhdistyi keskinäisen yhteyden lujittaminen ja yhdistyksen talouden tukeminen. Keskustapuolueen Alpuan paikallisyhdistys Alpuan Keskustan paikallisyhdistys perustettiin Keskustapuolueen Alpuan paikallisosaston toiminta-alueeseen kuuluvat Alpuan lisäksi Kuusiradin, Lampinsaaren, Lumijärven ja Vilmingon kylät. Perustajajäseniä olivat: Juho Pyörälä, Emil August Junnila, Antti Häkkilä, Antti Aronaho, Jaakko Kankaala, Hannes Salo, Matti Niemi ja Isak Häkkilä. Ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Juho Pyörälä ja sihteeri-rahastonhoitajana Emil August Junnila, molemmat ajanjakson Juho Pyörälä toimi kansanedustajana vuosina Talousneuvos Oskari Klemetti kutsuttiin osaston kunniajäseneksi Hän toimi osaston erilaisissa tehtävissä 40 vuotta. Osaston talous on ollut vakaa. Rahaa on kerätty jäsenmaksujen lisäksi iltamia ja tupailtoja järjestämällä. Alkuvuosina oli merkittävä tulonlähde jokasyksyinen peruna- ja viljakeräys. (Lähde: Veikko E Tiittasen v 1990 laatima historiikki) Yhdistys on osallistunut piiri- ja puoluekokouksiin, kunnallisjärjestön toimintaan sekä vaalien järjestämiseen. Yhdistys on ollut Alpuan markkinoilla näyttävästi esillä. Tällä hetkellä Alpuan Keskustan paikallisyhdistyksessä on yli 200 jäsentä. Johtokunnan jäsenet ovat: puheenjohtaja Liisa Lumijärvi, sihteeri Jukka Koistinen, varapuheenjohtaja Pekka Sandvik, Jaana Ikonen, Raimo Rankinen, Merja Junnila, Sanna Pyörälä, Tommi Vilminko.

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 29.8.2014 Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden

Lisätiedot

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti.

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti. Kyläkysely Valitse kunta Vastaajien määrä: 95 5% 1 15% 2 25% Iisalmi 6,32% Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Kuopio 23,16% Lapinlahti 5,26% Leppävirta 8,42% Maaninka Nilsiä 6,32% Pielavesi Rautalampi Rautavaara

Lisätiedot

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, FM Tanja Ahola VASTAAJAT (194 vast.) muut 1 % yksi aikuinen 27 % lapsiperhe 15 % kaksi aikuista 57 % Lähetettiin 1040 kpl julkinen tiedote postinumeroalueille:

Lisätiedot

Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009

Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009 Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009 Ympäristötoiminnan neuvottelupäivä Marketta Karhu Oulun seudun ympäristötoimi Maakunnallinen ympäristötietoisuuden yhteistyöalkoi

Lisätiedot

Jousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna

Jousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna Jousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna 4.2.2017 Sisältö Artemiksen visio ja missio Artemis eilen - miten kaikki alkoi? Artemis tänään mitä olemme tehneet vuoden aikana? Artemis ylihuomenna

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7.

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7. VUOSITIEDOTE 2009 Levikki 400 kpl 1 Sisältö: Kyläyhdistyksen terveiset 3 Jäsenmaksu 3 Kyläyhdistys vuokraa 4 100 -vuotias koulumme 5 30 -vuotias kyläyhdistys 6 Nettisivut 7 Tapahtumat 7-9 Hallituksen jäsenet

Lisätiedot

Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko

Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Työpaja 16.4.2015 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja neuvonta Tiedotus:

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Koko perheen kyläilta ja teemana kyläturvallisuus

Koko perheen kyläilta ja teemana kyläturvallisuus Koko perheen kyläilta ja teemana kyläturvallisuus Tervetulosanat ja muutama dia puheenjohtajalta (Olli) Kyläyhdistys on 36-vuotias ja hyvissä voimissaan Onnistuttu tiedonkulun ja avoimuuden lisäämisessä

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS v. 2013

TOIMINTAKERTOMUS v. 2013 TOIMINTAKERTOMUS v. 2013 33.toimintavuosi Niemisen kyläyhdistys Niemiskyläntie 1096 88900 KUHMO puh. 050-554 5873 SISÄLTÖ Yleistä, jäsenistö, johtokunta Kylätalo Tervakeskus Tietokeskus Kylällä järjestetyt

Lisätiedot

Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010

Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010 1 Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010 Voitte vastata kaikkiin kysymyksiin tai vain itseänne kiinnostaviin kysymyksiin. 1. Millä kyläalueella asutte (tai minkä alueen asioita vastauksenne

Lisätiedot

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 Mainuan kylän edistäminen ry Työryhmä: Juntunen Nelli Karjalainen Voitto Kumpulainen Esa Mikkonen Teija 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO. 3 2 YMPÄRISTÖ 4 3 TIESTÖ JA LIIKENNE... 5 4 PALVELUT.

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

KYLÄILTA KELLO 18.30

KYLÄILTA KELLO 18.30 KYLÄILTA 10.10.2016 KELLO 18.30 Kahvia ja kastettavaa Oppilaiden turvallisuustyöt esillä ja niistä parhaat palkitaan illan aikana Tervetuliaissanat Taivalkunnan kylät ry:n pj. Kyläyhdistyksen puheenjohtajan

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

Rimmin Räpylä. Rimmilän kyläyhdistyksen tiedotuslehti 2/2015

Rimmin Räpylä. Rimmilän kyläyhdistyksen tiedotuslehti 2/2015 Rimmin Räpylä Rimmilän kyläyhdistyksen tiedotuslehti 2/2015 Puheenjohtajan palsta Vireä kyläyhdistyksemme on toiminut jo yli 13 vuotta ja aina vaan tekemistä riittää. Vappuna on yhteisiä menoja, äitienpäivän

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, kylätoiminta Salossa

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, kylätoiminta Salossa Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, kylätoiminta Salossa Viitannummi, Viitanlaakso 15.9.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista

Lisätiedot

KYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE

KYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE KYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE Tällä kyselyllä kartoitetaan Teidän mielipiteitänne omasta kylästänne. Mitkä asiat kylällä ovat hyvin ja mitkä asiat kaipaisivat muutosta? VASTAAJAN TAUSTATIEDOT: Ikä: 18-44

Lisätiedot

Viuruniemen kyläyhdistys ry Toimintakertomus vuodelta 2015

Viuruniemen kyläyhdistys ry Toimintakertomus vuodelta 2015 Viuruniemen kyläyhdistys ry Toimintakertomus vuodelta 2015 Viuruniemen kyläyhdistyksessä oli 200 jäsentä (v.2014 jäseniä oli 181). Viuruniemen kyläyhdistyksen hallitukseen kuuluivat Saila Keronen puheenjohtaja,

Lisätiedot

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla 2017-20 Visio: Etelä-Savossa parhaat kalastusmahdollisuudet ja vetovoimaiset kalakannat kestävällä kalastuksella Eräsuunnittelija Eero Hartikainen,

Lisätiedot

KYLÄSUUNNITELMAT JA RAHOITUS NURMIJÄRVELLÄ

KYLÄSUUNNITELMAT JA RAHOITUS NURMIJÄRVELLÄ Kokoontumis- ja harrastustilat sekä kyläyhdistyksen perustaminen (Harrastus)toiminnan pitää olla uutta, tai toimintaa on laajennettava/uusittava. Kotiseutuliiton ja opetusministeriön varoja kannattaa myös

Lisätiedot

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen Maastoon matalalla kynnyksellä Tiiina Riikonen PyöräPolku hanke 2014-2015 Hanke keskittyi maastopyöräilyyn luontoympäristössä. Maastopyöräily on monipuolinen laji. Kuntoliikuntana, ulkoiluna, retkeilynä

Lisätiedot

2. Pyydämme ilmoittamaan (monta vastausta sallitaan) luottamustehtäväsi tai virkasi kaupungilla:

2. Pyydämme ilmoittamaan (monta vastausta sallitaan) luottamustehtäväsi tai virkasi kaupungilla: Luottamushenkilöiden ja eräiden viranhaltijoiden sidonnaisuuksien ilmoittaminen 1/45 Helena Adel Kaavoitus ja rakennuslautakunnan varajäsen Piikkiön eläkkeensaajien hallituksen jäsen Piikkiön sos.dem.työv.yhdistyksen

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA. Aika: 25.01.2016 klo 9-10.50. Kartanokoti, Haverintie 27, 21900 Yläne. Paikka:

PÖYTYÄN KUNTA. Aika: 25.01.2016 klo 9-10.50. Kartanokoti, Haverintie 27, 21900 Yläne. Paikka: 25.01.2016 1. Aika: 25.01.2016 klo 9-10.50 Paikka: Kartanokoti, Haverintie 27, 21900 Yläne Paikalla: Veikko Rantala, Auranmaan kansalliset seniorit Seppo Eskola, Pöytyän sotaveteraanit Jaakko Mäkelä, Eläkeliiton

Lisätiedot

Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007

Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007 Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007 Sukuseura valmistautuu vireään kesään 2007, jolloin järjestetään 6. sukujuhlat 30.6. 1.7. Kolarin Nuottavaarassa sekä julkaistaan uusi, täydennetty ja korjattu

Lisätiedot

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA Kuhmalahden ja Pälkäneen kehittämistä Hankkeen tausta ja teema Rahoittajina Työ- ja elinkeinoministeriö Hallinnoijina Pomoottori ry sekä Kaakkois- Pirkanmaan seutukunta

Lisätiedot

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Suomusjärvi 9.5.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys,

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

Sukunimi /yhteisö Etunimet /Edust. Osoite Asuinpaikka Synt. aika Lehtiniemi Tapio Johannes Kotitontuntie 24 A 4 02200 Espoo 29.04.

Sukunimi /yhteisö Etunimet /Edust. Osoite Asuinpaikka Synt. aika Lehtiniemi Tapio Johannes Kotitontuntie 24 A 4 02200 Espoo 29.04. YHTEISMETSÄN PERUSTAMISSOPIMUS 1. Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena on perustaa yhteismetsä jäljempänä mainittuihin kiinteistöihin kuuluvista, tässä sopimuksessa määritellyistä alueista. Lisäksi

Lisätiedot

Jätteiden hyötykäytön koulutushanke Vihannissa

Jätteiden hyötykäytön koulutushanke Vihannissa Jätteiden hyötykäytön koulutushanke Vihannissa LEADER+ kehittämishanke Nro 4117 Salme Ahola HANKERAPORTTI 1. Hankkeen tausta ja lähtökohdat Vihannin kunnan kaatopaikan suunniteltu sulkeminen 31.12.2001

Lisätiedot

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA 1. Suomusjärven kulttuuri PEPPI, JANNA, LOVIISA, MINNA 2. Kampakeraaminen kulttuuri JONNA, SALLA, ESSI, JUHANI 3. Vasarakirveskulttuuri (nuorakeraaminen

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla.

Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla. Pellon ikäihmisten palvelut Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla. Kansalaisopisto: Eri kursseja mm. Joogan senioriryhmä vanhalla koululla, sekä musiikillinen viriketoiminta

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

Sivistysjohtaja Erkki Seitajärvi. Toiminnalliset tavoitteet

Sivistysjohtaja Erkki Seitajärvi. Toiminnalliset tavoitteet Peruskoulutus Sivistysjohtaja Erkki Seitajärvi Uudistetut opetussuunnitelmat on otettu käyttöön perusopetuksessa. Niihin sisältyvät erityisen tuen osalta valtakunnallisesti uudet toimintamallit ja ohjeet.

Lisätiedot

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Perustettu 1962

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Perustettu 1962 1 Kokouksen avaus VUOSIKOKOUS 12.2.2007 ESITYSLISTA 2 Kokouksen laillisuuden toteaminen 3 Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 4 Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta 5 Vuoden 2006

Lisätiedot

Hallintoelin Kokouspäivä Sivu 1 SEURAKUNTANEUVOSTO

Hallintoelin Kokouspäivä Sivu 1 SEURAKUNTANEUVOSTO Hallintoelin Kokouspäivä 6.4.2009 Sivu 1 Paikka ja aika Veikkolan seurakuntatalo 6.4. klo 17.30 19.50 Läsnäolevat jäsenet Posti, Timo pj Erkkilä, Pentti jäsen Haukijärvi, Eino jäsen Leinonen, Anja jäsen

Lisätiedot

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...

Lisätiedot

Villa Jukolan virkistystoimintasuunnitelma 2015 2016 (vrs. 4.11.2015) TERVETULOA HOIVAKOTI VILLA JUKOLAAN!

Villa Jukolan virkistystoimintasuunnitelma 2015 2016 (vrs. 4.11.2015) TERVETULOA HOIVAKOTI VILLA JUKOLAAN! Villa Jukolan virkistystoimintasuunnitelma 2015 2016 (vrs. 4.11.2015) Villa Jukolan henkilökunta huolehtii viriketoimintapäivien tilajärjestelyistä, sovittujen tarjoilujen hankinnoista ja asukkaiden juhlakuntoon

Lisätiedot

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT Sisällysluettelo 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA...3 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS...3 3 TOIMINNAN LAATU...3 4 JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET...4 5 YHDISTYKSESTÄ EROAMINEN

Lisätiedot

22.6.2015. Kokousaika Maanantai 22.6.2015 klo 13:00 Enontekiön Kehitys Oy:n neuvotteluhuone, Virastotalo, Hetta

22.6.2015. Kokousaika Maanantai 22.6.2015 klo 13:00 Enontekiön Kehitys Oy:n neuvotteluhuone, Virastotalo, Hetta ENONTEKIÖN KEHITYS OY HALLITUKSEN KOKOUS 5/2015 Kokousaika Maanantai klo 13:00 Kokouspaikka Enontekiön Kehitys Oy:n neuvotteluhuone, Virastotalo, Hetta Kutsutut jäsenet Varajäsen Hautamäki, Helinä Keskitalo,

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA TAUSTAA Markkuun seudun kyläyhdistys ja aiemmin kylätoimikunta on toiminut aktiivisesti pian 20 vuotta Kylän alueella asuu tällä hetkellä arviolta yli 300 henkeä Aktiivista ja elinvoimaista ydinmaaseutua

Lisätiedot

RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013

RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013 RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013 RAAHEN SATAMA 2 TOIMINTAKERTOMUS 2013 1. Yleistietoja Suomen satamista ja niiden liikenteestä Suomen satamien ulkomaanliikenne v. 2013

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2011 2012

TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2011 2012 LIONS CLUB TAMMELA RY TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2011 2012 Yleistä Tällä kaudella ei ole kansainvälisiä projekteja. Pääpaino on paikallisissa palveluaktiviteeteissa sekä klubin toiminnan kehittämisessä.

Lisätiedot

NAANTALIN 4H-YHDISTYKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2014

NAANTALIN 4H-YHDISTYKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2014 Sivu 1 / 6 NAANTALIN 4H-YHDISTYKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2014 Naantalin 4H-yhdistys 4H-yhdistyksen toimintaa ohjaavat järjestön yhteinen päämäärä, toiminta-ajatus, arvot ja toimintaperiaatteet. Sääntöjen mukaisesti

Lisätiedot

1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus PÄÄTÖS: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi

1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus PÄÄTÖS: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi Pöytäkirja 1 HALLITUKSEN KOKOUS 1/2013 AIKA Torstai klo 18.30 PAIKKA LÄSNÄ Mäntyniementie 1, Karhu-sali Hallitus Linnolahti Jarno, puheenjohtaja Asikainen Lauri Loisa Kirsi Mikkonen Pasi Nevalainen Pirjo

Lisätiedot

t i e d o t t a a! MÖKKIP MÖKKIPOSTI Toukokuu 2016 KIRJASTO TIEDOTTAA KUNNANVIRASTO SULJETTUNA LAITAKARIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Porissa 20.4.

t i e d o t t a a! MÖKKIP MÖKKIPOSTI Toukokuu 2016 KIRJASTO TIEDOTTAA KUNNANVIRASTO SULJETTUNA LAITAKARIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Porissa 20.4. MÖKKIP MÖKKIPOSTI Toukokuu 2016 t i e d o t t a a! Palstamillimetrin hinta 1.1.2013 alkaen 0,99 (sis.alv 24%) LAITAKARIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Laitakarin alue tullaan kaavoittamaan. Tämä tarkoittaa sitä

Lisätiedot

KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA

KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA JÄSENLEHTI 1/2013 KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA Keski-Suomen Tanssin Ystävät KESTÄVÄT ry 1 KESKI-SUOMEN TANSSIN YSTÄVÄT KESTÄVÄT RY:N HALLITUS YLÄRIVI: Markku Kärkkäinen, jäsen, äänentoistolaitteet,

Lisätiedot

Kylähankkeen ajankohtaiskatsaus

Kylähankkeen ajankohtaiskatsaus Kylähankkeen ajankohtaiskatsaus Perniön Kunnantalo 3.11.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 1. Neuvonta (Neuvontatuella ja yhteydenpidolla vahvistetaan

Lisätiedot

Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2015

Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2015 Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2015 Houhajärvi 2015 yhdistyksen kuudestoista toimintavuosi Vedenkorkeus (Liite 1) Vuosi 2015 oli ensimmäinen kokonainen vuosi, jolloin pato oli toiminnassa. Uusi pato näyttää

Lisätiedot

IITIN LATU RY. Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden lopussa. 304. Jäsenmäärä on pysynyt vakaana. Uusia jäseniä on tullut ja vanhoja jäänyt pois,

IITIN LATU RY. Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden lopussa. 304. Jäsenmäärä on pysynyt vakaana. Uusia jäseniä on tullut ja vanhoja jäänyt pois, IITIN LATU RY TOIMINTAKERTOMUS 1.1.2009-31.12.2009 1. YLEISTÄ Vuosi 2009 oli yhdistyksen 22. toimintavuosi. Tänäkin vuonna liikuntaa harrastettiin monipuolisesti, ja perinteiset Muumihiihto- ja metsämörrikoulut

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

PERÄ-UURASTEN METSÄSTYSSEURA RY. Perä-Uurasten MS ry:n kesäkokouksen pöytäkirja. 14.8.2015 klo 19.00 Hukkapenkka Kivimäentie 248, Kotala

PERÄ-UURASTEN METSÄSTYSSEURA RY. Perä-Uurasten MS ry:n kesäkokouksen pöytäkirja. 14.8.2015 klo 19.00 Hukkapenkka Kivimäentie 248, Kotala PERÄ-UURASTEN METSÄSTYSSEURA RY Perä-Uurasten MS ry:n kesäkokouksen pöytäkirja 14.8.2015 klo 19.00 Hukkapenkka Kivimäentie 248, Kotala 1 Kokouksen avaus. Seuran puheenjohtaja Ari Tapanainen avasi kokouksen

Lisätiedot

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry Kumppanuuspöytä 08.11.2016 Maija Salonen Eläkeliitto numeroina Kattojärjestö Eläkeliitto - jäsenmäärä 130000 jäsentä - 20 piiriä - 403 paikallisyhdistystä

Lisätiedot

Raaseporin Vasemmisto ry Käsitelty syyskokouksessa 16.10.2011. RAASEPORIN VASEMMISTO ry. RASEBORGS VÄNSTER rf

Raaseporin Vasemmisto ry Käsitelty syyskokouksessa 16.10.2011. RAASEPORIN VASEMMISTO ry. RASEBORGS VÄNSTER rf RAASEPORIN VASEMMISTO ry RASEBORGS VÄNSTER rf Toimintasuunnitelma 2012 1 TOIMINTASUUNNITELMA vuodelle 2012 Raaseporin Vasemmiston poliittisena ja aatteellisena tehtävänä on vasemmistolaisen arvomaailman

Lisätiedot

Senioritalo Vaskikodit

Senioritalo Vaskikodit Senioritalo Vaskikodit Valmentaudu tulevaisuuteen viisaasti. Mieti ikääntymisen tuomia elämänmuutoksia ajoissa. - Virkeyttä, virikkeitä, vertaistukea - Vaskikodit sijaitsee Hatanpäällä, sairaalan vieressä,

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2012

TOIMINTAKERTOMUS 2012 TOIMINTAKERTOMUS 2012 1. Hallitus ja toimihenkilöt Airtime ry:n johtokunnan puheenjohtajana on toiminut Hannes Björninen, sihteerinä ja varapuheenjohtajana Jukka Mäennenä ja rahastonhoitajana Vesa Ulvila.

Lisätiedot

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 TEEMA: KYLÄTALO Idea: Kylätaloselvitys tehdään yhteinen kylätaloselvitys muiden lakkautettujen koulujen kiinteistöistä ja niiden käytöstä

Lisätiedot

Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset

Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset Sisältö Johdanto... 2 1. Kylän sijainti... 2 2. Vastaajien tiedot... 3 3. Kylän nykytila... 5 4. Kylän tulevaisuus ja kehittämisnäkemykset... 9 5. Palvelutarpeet... 13 6.

Lisätiedot

LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Fiskarsin ruukin asuinalueet rakennetaan vaiheittain tiivistämällä olemassa olevia alueita. Tarjolla

Lisätiedot

Oikaristen sukuseura ry:n

Oikaristen sukuseura ry:n Oikaristen sukuseura ry:n toimintakertomus 2015 Kuva: Sirpa Heikkinen 2015 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 24.11.2015 Oikaristen 16-vuotias sukuseura toimi aktiivisesti. Seuran tavoitteena on

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Johdanto. Työskentelytapa. Yleistä Karhunsalosta ja kyläyhdistyksestä

Johdanto. Työskentelytapa. Yleistä Karhunsalosta ja kyläyhdistyksestä Sisällysluettelo Johdanto.. 2 Työskentelytapa...2 Yleistä Karhunsalosta ja kyläyhdistyksestä.2 Kylän henki ja osaaminen...3 Vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkatekijöitä 3 Ongelmia ja ideoita....4

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Pohjois-Kuru uuteen nousuun -hanke Taistelijan talo palveluyhdistys Kuva: A-P Joukanen

Kyläkyselyn tuloksia. Pohjois-Kuru uuteen nousuun -hanke Taistelijan talo palveluyhdistys Kuva: A-P Joukanen Kyläkyselyn tuloksia Pohjois-Kuru uuteen nousuun -hanke Taistelijan talo palveluyhdistys 17.2.2012 Kuva: A-P Joukanen Miten kysely tehtiin? Kysely lähetettiin sähköpostitse 50:lle ja se oli jaossa kyläkauppa

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun

Lisätiedot

TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2016

TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2016 TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2016 Vuosikokouksen jälkeen kyläasiamies Henrik Hausen kertoo uudesta hankkeesta ja vastaa kysymyksiin. 28.2.2016 klo 18.00. Paikka Tuohikoto Käsiteltävät asiat: 1.

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Konttimäki-kylistä komein

Konttimäki-kylistä komein Konttimäki-kylistä komein Faktaa kylästä Asukasluku 119 Taloja n.70 Kyläyhdistys toiminut vuodesta 1979 alkaen, alkuun kylätoimikuntana Kyläyhdistyksen jäsenmäärä 136 Konttinetti (konttimaki.suntuubi.com)

Lisätiedot

Sääntömääräinen syyskokous

Sääntömääräinen syyskokous Sääntömääräinen syyskokous Aika: 28.11.2009 klo 9.00 Paikka: Läsnä: Luontokapinetti Kopan koulu Jorma Kaarto (Viikkolehti), Päivi Erävesi, Ulla Helmisaari, Jari Helmisaari, Arimo Helmisaari, Timo Hämäläinen,

Lisätiedot

VIHANNIN KUNTA Tekninen lautakunta 22.4.2009 2/2009. Keskiviikkona 22.4.2009 kello 19.00 20.55 Kunnanhallituksen kokoushuone

VIHANNIN KUNTA Tekninen lautakunta 22.4.2009 2/2009. Keskiviikkona 22.4.2009 kello 19.00 20.55 Kunnanhallituksen kokoushuone 16 Keskiviikkona 22.4.2009 kello 19.00 20.55 Kunnanhallituksen kokoushuone Puheenjohtaja Alpo Mustakangas ( x ) Aira Myllylä ( ) Varapuheenjohtaja Merja Junnila ( x ) Liisa Lumijärvi ( ) Ritva Myllylä

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso

JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Hyvät Rauhanturvaajat, Taas on vuosi vaihtunut. Yhdistys piti syyskokouksensa ilman suurempia

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

Järjestimme kierrätystorin keväällä ja syksyllä. Maailmanparantajan kahvilaa ei saatu järjestettyä kertaakaan.

Järjestimme kierrätystorin keväällä ja syksyllä. Maailmanparantajan kahvilaa ei saatu järjestettyä kertaakaan. Järvenpään vihreät ry TOIMINTAKERTOMUS 2014 Järvenpään Vihreät ry:n hallitukseen kuuluivat vuonna 2014 Tiia Lintula (puheenjohtaja), Salla Hänninen (varapuheenjohtaja), Katri Kakko, Seija Kareinen (taloudenhoitaja),

Lisätiedot

Pöytäkirja. Pirjo Riskilä (vara) x Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapin piiri ry Mira Uusiportimo (vara)

Pöytäkirja. Pirjo Riskilä (vara) x Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapin piiri ry Mira Uusiportimo (vara) LAPIN LIITTO Pöytäkirja 5.4.2013 Järjestöneuvottelukunnan 2. kokous Aika: 5.4.2013 klo 9.00-11.00 Paikka: Lapin liitto Osallistujat: Läsnä Poissa Nimi Järjestö x Raili Kerkelä Kemijärven Järjestökiehinen

Lisätiedot

Toimintakertomus vuodelta 2010

Toimintakertomus vuodelta 2010 MANKKAAN ERÄSUDET RY Sivu 1 / 5 Partiolippukunta Mankkaan Eräsudet ry Mankkaan Eräsusille toimintavuosi 2010 oli jälleen aktiivinen toiminnan kannalta. Lippukunnan jäsenmäärä on melko paljon noussut viime

Lisätiedot

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry Toimintakertomus 2015 Sisällys 1. Yhdistyksen tarkoitus 1 2. Hallitus 1 3. Yhdistyksen kokoukset 1 4. Toiminta 2 5. Tiedottaminen 2 6. Talous 3 1 1. YHDISTYKSEN

Lisätiedot

Herättäjä-Yhdistys. Paikallisosastojen ohjesääntö 2011 ja liitteet

Herättäjä-Yhdistys. Paikallisosastojen ohjesääntö 2011 ja liitteet Herättäjä-Yhdistys Paikallisosastojen ohjesääntö 2011 ja liitteet Hyväksytty päätoimikunnassa 11.12.2010 Paikallisosastojen ohjesääntö 2011 Herättäjä-Yhdistyksen ja sen paikallisosastojen toimintaa säätelevät

Lisätiedot

PERUSTIETOJA KUNNASTA

PERUSTIETOJA KUNNASTA PERUSTIETOJA KUNNASTA Nimi Maaninka on saamenkieltä ja tarkoittaa siikaa. Suomenkielinen asutus on omaksunut nimen, vaikkakin alkuperäinen merkitys on unohtunut. Ensimmäistä kertaa nimi esiintyy jo 1500-luvun

Lisätiedot

Kysely KEPOLA. Vastaajan ikä. Sukupuoli

Kysely KEPOLA. Vastaajan ikä. Sukupuoli Kysely KEPOLA Kyläkyselyn vastauksia Kysely postitettiin 19.1.2009 ja aikaa vastaamiseen oli 12.2 asti Palautuspisteet Kepolassa olivat kirjastossa ja pankissa Vastauksia tuli yhteensä 24 Vastausprosentti

Lisätiedot

JOUTSAN KUNTA RANTA OSAYLEISKAAVA

JOUTSAN KUNTA RANTA OSAYLEISKAAVA JOUTSA KOIVULA 172-413-1-45 RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.09.2016 Ote rantaosayleiskaavasta, muutosalue rajattu punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. Sijainti ja nykytilanne

Lisätiedot

Ruoan ympärille kokoontuminen on paras tapa lisätä yhteisöllisyyttä

Ruoan ympärille kokoontuminen on paras tapa lisätä yhteisöllisyyttä Meiltä on puuttunut keinoja arkiseen mutkattomaan yhdessä oloon. Ruoan ympärille kokoontuminen on paras tapa lisätä yhteisöllisyyttä - Yhteisöllisyystutkija Antti Maunu #syödäänyhdessä #suomi100 SUOMESSA

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Partiolippukunta Vihterä ry Toimintasuunnitelma 2016 Mahdollistamme alueen lapsille ja nuorille laadukasta ja mielekästä partiotoimintaa Yleistä toiminnasta Partiolippukunta Vihterä ry:n tarkoituksena

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017

JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017 JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017 Hyväksytty vuosikokouksessa 23.3.2016 1 Janakkala-Seura ry. tekee paikallista Janakkalan mielikuvaa tukevaa kotiseututyötä. Tavoitteena on 1. Lisätä täällä

Lisätiedot

Kuntalaiskyselyn vastausten koonti

Kuntalaiskyselyn vastausten koonti Iin kuntastrategia 2020 / Toukokuu 2014 Kuntalaiskyselyn vastausten koonti Toukokuussa 2014 strategian valmistelutyön tueksi avattiin nettiin kuntalaiskysely, jonka tarkoituksena oli koota iiläisiltä toimenpide-ehdotuksia

Lisätiedot

KAUHANOJAN - HATTULAN - JOENPERÄN - SIEPPALAN TIEDOTUSLEHTI PAJASANOMAT 1 /2012

KAUHANOJAN - HATTULAN - JOENPERÄN - SIEPPALAN TIEDOTUSLEHTI PAJASANOMAT 1 /2012 KAUHANOJAN - HATTULAN - JOENPERÄN - SIEPPALAN TIEDOTUSLEHTI TALVEN TAIKAA PAJASANOMAT 1 /2012 Joulukuussa näytti talven tulo jäävän muutamaan pakkasasteeseen ja lumihiutaleeseen, olihan joulukuussa jopa

Lisätiedot

Toimintakeskus Kreivinaika, Brahenkatu 12-14, 92100 Raahe. Paldanius, Jari Toivola, Marjatta Lumijärvi, Liisa kh:n edustaja poissa

Toimintakeskus Kreivinaika, Brahenkatu 12-14, 92100 Raahe. Paldanius, Jari Toivola, Marjatta Lumijärvi, Liisa kh:n edustaja poissa RAAHEN VAMMAISNEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 2 / 2015 Aika: 4.5.2015, klo 17.30 18.55 Paikka: Toimintakeskus Kreivinaika, Brahenkatu 12-14, 92100 Raahe Sorjamaa, Eija puheenjohtaja Pelkonen, Eino varapuheenjohtaja

Lisätiedot

PÄÄTÖS: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi

PÄÄTÖS: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi Pöytäkirja 12.1.2011 HALLITUKSEN KOKOUS 1/2011 AIKA Keskiviikko 12.1.2011 klo 18.30 PAIKKA LÄSNÄ Mäntyniementie 1, Karhu-Sali Hallitus Linnolahti Jarno, puheenjohtaja Asikainen Lauri Hallila Marjo Kivelä

Lisätiedot