ALPUAN KYLÄSUUNNITELMA
|
|
- Auvo Korpela
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ALPUAN KYLÄSUUNNITELMA (laadittu 2011, päivitetty 7/2012) Mottomme: Menestys on matka, ei määränpää. (Ben Sweetland)
2 ALKUSANAT Kyläsuunnitelmaa ovat työstäneet kylätoimintayhdistyksen hallitus ja muut alpualaiset yhteistyössä PSK-Aikuisopiston Kipinää kylille hankkeen kanssa. Suunnitelmaa työstettiin Miia Latvalan johdolla vuoden 2011 aikana. Kyläläiset kokoontuivat useita kertoja suunnitteluiltoihin. Suunnitelmaa päivitettiin heinäkuussa Suunnitelman alkuosassa esitellään kylän historia ja sijainti ja kuvaillaan kylän nykytilanne. Loppuosassa on kyläläisten asettamat lähivuosien kehittämistavoitteet. Tavoitteista ja aikataulutuksesta on tehty loppuun tiivistelmä. Talkooporukka miettii, mihin päiväkodin hiekkalaatikko olisi hyvä laittaa (kesä 2012).
3 TAVOITTEEMME JA ARVOMME Tavoitteemme on luoda Alpuan kylästä joukkue, jossa jokainen tukee toinen toistaan saavuttamaan yhteisesti sovitut tavoitteet, sillä ethän voi valaista soihdulla toisen polkua valaisematta myös omaa tietäsi. (Ben Sweetland) Toimintaamme ovat ohjaamassa seuraavat arvot: Yhteisöllisyys - Toiminnan avoimuus Rohkeus Luotettavuus - Luovuus Suvaitsevaisuus Jääkiekkokaukalon pystytystalkoot. Lapset tuovat jäätelöä Kalmastin männikön talkoolaiselle.
4 1 HISTORIA Alpuan esihistoriaa Vihanti kuuluu esihistoriallisten esinelöytöjen perusteella Pohjois-Pohjanmaan merkittävimpiin kivikautisiin asuinpaikkoihin. Asuinpaikkoja on Vihannissa rekisteröity viimeisten tutkimusten mukaan peräti viisikymmentä, niistä Alpuassa kymmenkunta. Vihannista on löydetty sadalta löytöpaikalta yli 500 eri aikakausiin kuuluvaa esihistoriallista esinettä. Alpuasta Neva-Taskilan pellosta löydetty liuskeinen, kauttaaltaan hiottu keihäänkärki kuuluu ns. Suomusjärven kulttuurin piiriin ja se todistaa asutuksesta Alpuassa jo 5500 vuotta ekr. Löydös on vanhin Raahen tienoon eli entisen Salon emäpitäjän alueelta. Varhaismetallikauteen liittyvänä Alpuanjärven vesijättöalueelta on löydetty saviastian reunapala sekä yhdestä puusta koverretun ruuhen jäännökset, jotka on sijoitettu varhaiseen metallikauteen eli ne kertovat ihmisten liikuskelleen ja mahdollisesti myös asuneen täällä myös vuotta ekr. Silloin on eletty ns. kivikauden suurta kesää, jolloin Suomessakin on ollut Keski- Euroopan keskilämpötilat ja jalopuita kasvaneet lehtimetsät viihtyneet myös täällä pohjoisessa, kertoo Raahen tienoon historia I. Pohjois-Pohjanmaan erämaihin on vakinainen asutus levinnyt sekä rannikolta että sisämaasta. Itälänsisuuntainen Alpuanharju on ollut hyvä kulkureitti. Harjun pulppuavat lähteet ovat juottaneet janoiset ja järvi on tarjonnut kalaa ravinnoksi. Alpua on ollut kauppamiehille virkistävä lepopaikka ja erämiehille mitä mainioin leiriytymispaikka. Harjulta on silloin näkynyt siintävä järvenselkä, niemien nokat ja hiekkarannat. Alpua saa nimen ja rajat Vihannin Alpuan kylä on erotettu Ainalin kylästä omaksi alueekseen vuonna 1563, jolloin Alpuassa on asunut kolme talonpoikaa, kaksi Kotilaisen veljestä ja Huotari. Kirjatietojen mukaan jo vuoden 1585 paikkeilla on Alpuassa kalastuksen ja metsästyksen lisäksi ollut rukiin ja ohran viljelyä runsaat 6 hehtaaria eli silloisen pinta-ala määrityksen mukaan 64 panninalaa. Kylän asutus on kasvanut aaltoillen. Aikakausi 1500-luvun lopulta aina 1800-luvun lopulle tunnetaan kylmänä jaksona, jota pieneksi jääkaudeksikin kutsutaan ja se on koetellut maanviljelystä. Katovuosien lisäksi asuttujen talojen määrään ovat vaikuttaneet isovihan vainovuodet ja Suomen sota. Isoviha tyhjensi 16 talouden Alpuankylän niin, että vain yhden talon tiedetään pelastuneen. Mutta jo 1730 Alpuaa on taas asuttanut 19 taloutta ja kuusikymmentä vuotta myöhemmin asuttuja paikkoja on ollut 27. Talollisten lisäksi Alpuassa asui tuolloin nimismies Sparman perheineen, torppari Alman, yksi sotilaan vaimo ja pari löysäläistä eli kuljeskelevaa maatyöläistä. Historiatiedoista käy myös ilmi, että useissa taloissa saattoi asua 2-3 samannimistä perhettä.
5 Etenkin 1800-luku on ollut ankaraa aikaa ja syynä ovat olleet käyty Suomen sota ja suuret nälkävuodet Tuona ankarana aikana ovat Alpuan isännät aloittaneet 9 neliökilometrin laajuisen Alpuan järven kuivatusoperaation, mikä saattoi lieventää nälkävuosien ankaruutta kylässä. Alpuassa uskottiin tulevaisuuteen ja 1800-luvun viimeinen kymmenluku oli nousun ja kehityksen aikaa. Asukasmäärä kasvoi ja sivistyshalu nosti päätään. Silloin perustettiin koulupiirit ja kehittyivät uudet omavaraiset kyläkunnat. Nimistöstä selviää, että Alpuan kylä oli laaja. Vielä runsas sata vuotta sitten Vihannista mainittiin kirkonkylän lisäksi vain Alpuan ja Ilveskorven kylät. Alpuassa oli vuonna 1895 kuusikymmentä taloutta ja torpparit päälle. Väkirikkainta aikaa kylä eli 1970-luvulla, kun kaivoskin kartutti kylän asukasmäärää. Silloin Alpuassa jaettiin postia 230 talouteen. Alpuan kirkkokivi on tarun mukaan ollut kerjäläismunkkien saarnapaikka. Polkuja ja kirkkotietä pitkin Erämiesten polut ja karjalaisten kauppamiesten reitit ovat kulkeneet Alpuan harjua itään ja länteen. Harjua noudatteleva kirkkotie oli ainoa väylä vuonna 1689 valmistuneeseen ensimmäiseen kirkkoon ja 1784 rakennettuun uudempaan temppeliin. Vielä 1865, kun Vihannin kunta perustettiin ja rautatie avasi reitit maailmalle, olivat alpualaiset kirkkotien varassa. Alpualaiset halusivat tien Vihannin kirkolta Haapavedelle sillä perusteella, että Alpua käsittää kolmanneksen kunnan pinta-alasta ja vaativat: Kylällä on 60 savua ja koko joukko torppareita ja se on vielä ilman tietä kunnan ainoalle liikepaikalle, rautatielle ja kirkkoon kuntakokous oli hylännyt alpualaisten esityksen. Myönteinen päätös kylätien rakentamisesta on saatu vasta , jonka jälkeen Alpuasta on rakennettu tie Vihannin kirkolle, Ilveskorpeen, Paavolaan ja Haapavedelle. Vilmingon tie rakennettiin samaan aikaan, sillä Luohuanjoen yläjuoksulle oli kehittynyt Alpuan tilojen maille runsaasti vaurasta torppari asutusta. Vihantiin perustettu kotiseutuyhdistys istutti Alpuan keskustaan tien varteen vuonna 1947 koivut, jotka ovat kasvaneet komeiksi puiksi ja säilyneet meidän päiviimme saakka. Alpua osuustoiminnan ja yrittämisen kehto Alpua on ollut osuustoiminnan kehto Vihannissa. Alpuanjärven kuivatusyhtiö on ollut ensimmäinen yhteinen hanke jo 150 vuotta sitten. Osuuspankkiaate virisi täällä ensimmäisenä, samoin osuuskauppa. Alpua oli ensimmäinen Revonsähkön muuntopiiri.
6 Unohtaa ei myöskään sovi, että juuri Alpuan ja Lumimetsän miesten ansiosta löytyi Vihannin malmi ja syntyi kokonainen uusi kylä Vihantiin, ja että ainoa vihantilainen kansanedustaja on ollut myös alpualainen; kunnallisneuvos Juho Pyörälä vuosina Alpuan osuuskassa perustettiin Osuuskassa toiminta vakiintui varsinaisesti Vuonna 1930 Alpuan Osuuskassaan liitettiin Ilveskorven ja Vihannin Osuuskassat. Vihannin Osuuskassaksi nimi muutettiin vuonna Alpuan nuorisoseura perustettiin 1903 ja maamiesseura Vuosisadan alussa kylässä oli myös kaksi osuuskaupan myymälää, joista Oskari Klemetin ( ) mukaan Vihannin osuuskauppa sai alkunsa. Vuosisadan alku kymmenellä Juho Lumiaho ( ) rakennutti höyrykäyttöisen saha- ja myllylaitoksen. Lumiaholla oli myös turveyritystoimintaa ja hän oli osakkaana Haisun punamultayrityksessä. Hänen pojanpoikansa ovat saaneet aikaan Vihannin suurimman perheyrityksen Lumiahon Murskaus Oy:n. Autokantaan Alpua siirtyi 1924 ja autoyrittäjyyttä on kylässä edelleen. Löytyvät Alpuanharjun pohjavedet, suuri maanalainen järvi Alpuan alue kuuluu maamme parhaimpiin pohjavesialueisiin. Harju on syntynyt mannerjään sulamisvaiheen aikana jäätikköjoen kohdalle. Joessa virrannut vesi on muovannut ja lajitellut jään seassa ollutta maa-ainesta niin, että on muodostunut hyvin vettä johtava sora ja hiekka kerros. Harjumuodostuman alapuoliset osat ovat kuin pohjaton kaivo, maanalainen järvi. Kun Vihannin kaivos etsi rikastusprosessiin tarvittavia suuria vesimääriä , suunniteltiin Alpuanjärven vesittämistä. Järven vesityssuunnitelma raukesi, mutta ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Silloin löytyivät Alpuanharjun pohjavesivarat. Kaivoksen tuotantoaika oli perusteellinen koepumppaus, jonka Vihannin Vesi on voinut käyttää hyväkseen. Kaivoksen vedenoton ansiosta Alpuankylän taloudet saivat vesijohtoveden jo 1950-luvulla. Ennen nykyisten pumppaamoiden ja vesijohtojen aikaa vettä nostettiin omista kaivoista käsipumpuilla tai tuulivoimalla karjalle ja ihmisille. Alpuanharjun vedestä nauttivat kymmenet tuhannet ihmiset Vihannin ympäristössä ja se on esimerkiksi Vihannin perunatehtaan elinehto. Aurinkoinen Alpuan kylä Liki 450 vuotta vanha kylä oli tunnettu aikoinaan laajasta järvestään ja harjustaan. Alpuan taakse jäänyttä vuosisataa voi hyvinkin nimittää maitokaudeksi, koska lypsykarjatalous on ollut voimakasta ja meijeritoiminta sen mukaista aina 1980-luvun lopulle saakka. Järven kuivatustyö käynnistyi 1820 luvulla, kun päättäväiset isännät katkaisivat Alpuanharjun ja johtivat järven tulvavesiä harjun toiselle puolelle pelloilleen. Vähensivät näin keväisiä tulvia, pääsivät aikaisemmin kylvämään ja saivat syksyn hallavahingot vähäisemmiksi. Se on ollut
7 armoton urakka lapiomiehille. Virallisesti järven kuivatus alkoi vuonna 1854, jolloin kuviteltiin, että järvi saadaan tyhjenemään Alpuanojaa myöten Vihannin jokeen, Piipsanjokeen, edelleen Pyhäjokeen ja mereen. Maalaisjärki osoittautui kirjaviisautta paremmaksi ja 1860-luvulla päädyttiin syventämään vanhaa mäentaustan kanavaa ja johtamaan järven vedet Luohuanjoen kautta Siikajokeen ja mereen. Järviojaa jouduttiin leventämään ja syventämään. Viimeinen perkaus on tehty , silloinkin vielä lapiotyönä. Lopullisesti ei tuo komea järvi kuitenkaan taipunut. Sitä yritettiin kuivattaa 120 vuotta, mutta työ on vieläkin kesken. Alpuanjärven kuivatus on aikoinaan ollut kylälle hyvin merkittävä ja tuloksia tuottava asia. Ainoaksi vaurastumiskeinoksi nähtiin silloin karjatalous ja sitä varten luonnon niittyjen lisääminen. Vielä kuivatuksen loppuaikanakaan ei uskallettu edes uneksia, että karjalle kasvatettaisiin heinää ja muuta rehua lannoituksen voimin. Parhaaseen aikaan kerrotaan järviheinillä ruokitun 300 lehmää. Mutapohja lykkäsi järviheinää ja kortetta jo silloin, kun järvi vielä keskeltä lainehti, joten alueen voimakas maitokausi pääsi alkuun luvulla järvelle nousivat suuret, komeat heinäsuovat. Alpuan voimeijerin laitteiston kauppakirja löytyy vuodelta 1891 ja perustuskirja on päivätty pari vuotta myöhemmin. Osuuskunnan osakkaina olivat maidon tuottajat. Meijeriin tuotiin kermaa myös Lumijärven perän ja Kuusiradin kermameijereistä. Alpuan meijeri tuotti voita niin paljon, että sitä vietiin 52 kg:n tammidritteleissä mm. Englantiin. Parhaana aikana sitä ajettiin kahdella hevosella joka viikko Vihannin asemalle. Alpuanseudun Osuusmeijeri perustettiin vuonna Siihen liittyivät aikaa myöten myös Lumimetsän ja Ilveskorven maidontuottajat. Myöhemmin maitoa ruvettiin keräämään lisäksi Oulaisten Piipsjärveltä ja Matkanivasta sekä Paavolan Luohualta. Meijerin isännöitsijänä toimi vuosikymmenet maanviljelijä Oskari Klemetti. Alpuan Osuusmeijerin toiminta loppui fuusioon Pohjolan Maidon kanssa vuonna Asutus- ja historiaperinnöiltään rikas Alpuan kylä paistattelee päivää harjunsa kupeessa, sen molemmilla puolilla. Se ei enää hötkyile itselleen omaa kirkkoa, kuten 250 vuotta sitten, vaikka harmitteleekin kuivattua järveään tänä päivänä enemmän kuin 50 vuotta sitten, jolloin karjatalous oli kylän voimatekijä. (Taimi Laitala 2004) Taimi Laitala (2005): Suur-Alpuasta kolmeksi. Alpuan, Lumimetsän ja Kuusiratin kyläkirja.
8 2 NYKYTILA Sijainti Alpua on Pohjois-Pohjanmaalla, Raahen kaupungissa sijaitseva kylä. Alpuan kylä on rakentunut kauniin männikköisen harjun ympärille. Vihanninkylälle on matkaa 13 km, josta pääsee junaan ja satamakin löytyy 50 km päästä, samoin Raahen keskusta. Lentokentälle Oulunsaloon tulee matkaa vajaa 80 km ja alle 100km on matkaa Ouluun. Kartassa näkyy Vihannin sijainti Suomen kartalla sekä entisen Vihannin kunnan kartta. Karttaan merkityt etäisyydet on mitattu Vihannista. Alpuasta Vihantiin on matkaa 13 km. Vuoden 2013 alusta Alpua on yksi Raahen kylistä. Alpuan kylään kuuluu Kangaskylä, Mäentausta, Paakkupää, Maaralansaari, Vilminko, Lumijärvi ja Haisunperä.
9 Asukkaat Alpuan asukasmäärä on 447 henkilöä ja ikäjakauma on: IKÄ LKM 0-6v v v v v. ja vanh. 90 Alpuan tapahtumat Tammikuussa muistetaan edellisvuonna syntyneitä vauvoja. Tammikuu: Vauvajuhla meijerinpirtillä (yllä kuva vauvajuhlasta v.2009) Maaliskuu: Kuutamohiihto Alpuan järvilaavulle, Sinkkihiihto Huhtikuu: Pääsiäiskokko Toukokuu: Kylän siivoustalkoot, Äitienpäiväjuhla (Koulu tai Nuorisoseura) Heinäkuu: Kesäkisat Nuorisoseuran kentällä
10 Elokuu: Alpuan Elomarkkinat Syyskuu: Syysretki Marraskuu: Hirvipeijaiset Joulukuu: Lähetysmyyjäiset (seurakunta) Kesällä 2011 alkanut pesisinnostus on kestänyt jo kaksi kesää. Pesäpalloa pelataan kesäisin viikolla monena iltana.
11 Kokoontumispaikkoja Nuorisoseuran talo (kuvat yllä.) Nuorisoseuran laajennuksen 1. vaihe aloitettiin vuoden 2011 syksyllä. Laajennusosaan tulee sisävessat ja uudistetut keittiötilat. Ovelle rakennetaan luiska. Remontin jälkeen seurantalo sopii entistä paremmin erilaisiin yleisötilaisuuksiin. Meijerinpirtti. Kunnan omistuksessa oleva kokoontumistila, jota käytetään ahkerasti mm. kokouspaikkana. Yläkerrassa yksi asunto. Hiihtomaja. Kunnan omistuksessa. Valaistut hiihtoladut hyvässä maastossa. Talvella Vihantilaiset ry:n hankkeena rakennettiin rinteseen AlpuaParkin (temppurata lumilautailijoille). Alpuan koulu. 59:n oppilaan koulu lopetti toimintansa kevätlukukauden 2011 jälkeen kunnan säästöpaketin seurauksena. Kyläläiset ovat hankkineet kiinteistön omistukseensa. Koulurakennuksen omistaa Alpuan kehitys ry.
12 Suojelukohteita Alpuan alueella Kirkkokivi on tarun mukaan ollut kerjäläismunkkien saarnapaikka. Kalmastin männikön läpi siivilöityvä auringonvalo kruunasi männikön siistimistalkoot syksyllä Kalmastin männikkö (kuvassa) - Kirkkokivi: muinaismuistolain mukaan suojeltu - Vareskuja kulttuurihistoriallinen kohde - Vanhoja pihapiirejä: Kontti, Iso-Äijälä
13 Alpuan hengen jättiläisiä - Hirvisalon pelimanni, Juho Palokangas - Impi Aronaho, kirjailija ja pakinoitsija - Heikki Salo, runoilija ja pelimanni - Alpuan kansanpelimannit: Aate Lumiaho (kaksirivinen), Kosti Breilin (viulu), Ilmari Niemelä (viulu), Onni Pyörälä (viulu) ja Matti Parkkila (triangeli) ALPUANSEUDUN YRITTÄJÄT Nimi Lumiahon Murskaus Oy P ja S Lumiaho Alpuan Valinta-Vinkki Ky Vihannin Vesi ja Lämpö Oy Antero Taskila Jorma Arvola Marko Vilminko Jaana Ikonen T:mi Juha Ikonen Kyllikki Möttönen Hannu Kotila Matti Vilminko Janne Taskila Jukka Koistinen Maatalousyhtymä Kauko, Timo ja Raimo Rankinen Pasi Harju Pekka Kilpimaa: Pohjolan erikoispinnoitus ky Toimiala Kiviainesten murskaus ja seulonta Kuljetukset ja maa-ainesten myynti Kyläkauppa LVI-urakointi Rakennusurakointi Metsäkoneurakointi Metsäkoneurakointi Hieroja, jalkojenhoidon ammattitutkinto Lämpöyritystoiminta, turveurakointi, koneurakointi Parturi-kampaamo, marjapensaat Kuorma-autoilija Hydrauliikka ja konekorjaus Kuljetusliike Tapiola-ryhmän vakuutukset Maa- ja metsätalous, lämmönmyynti Auto- ja konekorjaus Rakennusala
14 Susanna Arvola Alpuan Sora ja Murske Veljekset Sämpi Tmi M Koistinen Hiushoitola Tuccapark Kuljetukset ja maa-ainesten myynti Minikaivinkonetyöt Toimivia maatiloja Alpuassa on 19 kpl. Tuotantosuuntina lypsykarja, lihakarja, viljely, metsätalous, koneurakointi, lämpöyrittäjyys, rieskat ja juustot sekä perunanviljely. Palvelut Kyläkauppa Alpuan Valinta-Vinkit Vappu ja Kauko Vinkki aloittivat kauppatoiminnan Osuuskauppa Arinalta ostamassaan kauppakiinteistössä marraskuussa Sukupolvenvaihdos tehtiin joulukuussa 1999, nyt kauppiaina ovat Katja ja Timo Vinkki Valinta-Vinkit on yksityinen kauppa, joka kuuluu valtakunnalliseen Tarmo-lähikauppias ketjuun. Valikoimiin kuuluu päivittäistavarat, veikkaus, postimerkin myynti, kalastusluvat Lumijärvelle, Kinnusen Myllyn rehut ja kivennäiset, puutarhan mullat ja lannnoitteet, Stihl -sahat,raivurit ja tarvikkeet, TB-voiteluaineet, pienrautatavaraa ym. Lisäksi kauppa välittää Teboilin öljyt lämmityksiin ja koneisiin. Kauppa on avoinna arkisin 8-20, lauantaisin 9-16 ja sunnuntaisin Kauppaispari Katja ja Timo Vinkki, takana entinen kauppias Vappu Vinkki Valinta-Vinkkien täyttäessä 20v
15 Pankki Vihannin Osuuspankin Alpuan sivukonttori on avoinna tiistaisin ja perjantaisin klo Rakennus on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi. Vihannin Osuuspankin syntypaikka on Alpuassa. Kylällä toimii edelleen Vihannin Osuuspankin sivukonttori, joka on avoinna kahtena päivänä viikossa. Päivähoito Yksityinen päiväkoti Pihlaja aloitti toimintansa , Päivi Pajala toimii yrittäjänä. Päiväkoti toimii entisen koulun tiloissa. Posti Postinjakajilta saadaan monipuoliset palvelut, mm. paketit kannetaan kotiin ja lähtevä posti otetaan postilaatikoista. Postimerkkejä voi ostaa postinjakajalta tai kyläkaupasta. Lähtevän postin voi myös jättää keskellä kylää sijaitsevaan postilaatikkoon. Julkinen liikenne Joukkoliikennekuljetukset toimivat kirkonkylälle pääsääntöisesti koulupäivinä koulukuljetusten yhteydessä. Alpuasta on linja-autoyhteys Vihannin kirkolle, Oulaisiin, Raaheen, Ouluun ja Kajaaniin linja-autopysäkillä olevien aikataulujen mukaisesti. Kunta tukee talvikaudella viikoittaisia kuljetuksia Raahen uimahalliin. Kirjastoauto Haapaveden kirjastoauto käy joka toinen maanantai. Kyläkaupassa on kirjojen palautuslaatikko.
16 VAPAA-AJAN HARRASTUSMAHDOLLISUUDET Alpuan järvilaavu. Sunnuntaihiihto maaliskuussa Alpuan luonto tarjoaa mahdollisuuden liikkumiseen ulkona luonnossa. Alpuan harjulla on kunnan hiihtomaja, jonka maastossa on hyvät, osin valaistut ladut. Kyläyhdistys on tehnyt vuosittain kunnan kanssa sopimuksen hiihtomajan siivoamisesta ja ovien auki ja kiinni pitämisestä hiihtokauden ajan. Hiihtomajalla voi hiihtämisen ja mäenlaskun lomassa paistaa makkaraa. Miesten talkooporukka rakensi 90-luvun lopulla laavun kuivatulle Alpuan järvelle, jonne talkooväki tekee myös ladun. Hiihtomajalta 5,5 km Vihantiin päin sijaitsee Vareskota, joka on myös rakennettu talkoilla. Kunta on rakentanut toisen laavun Lumijärven rannalle. Lumijärven rannalla on myös kunnan ylläpitämä uimaranta. Kylän keskustassa on urheilukenttä, joka on talvisin valaistuna luistelukenttänä. Kesäisin kentällä pelataan säännöllisesti pesäpalloa. Metsästys on isolle joukolle miehiä tärkeä harrastus (tarkemmin kohdassa järjestöt). Raahen seurakunta pitää 3-6-vuotiaille lapsille päiväkerhoa kaksi kertaa viikossa. Talvisin kokoontuu myös diakoniapiiri. 4H-yhdistys järjestää lapsille ja nuorille erilaisia kerhoja. Raahe-opiston kudonta- ja käsityöpiiri toimii aktiivisesti. Painonhallintaryhmä kokoontuu Nuorisoseurantalolla. Kunnossa kaiken ikää jumppaa ja Raahe- opiston jumppaa pidetään Nuorisoseurantalolla
17 viikoittain. YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT Alpuan kylätoimintayhdistys ry Alpuassa toimi pitkään jo ennen kylätoimintayhdistyksen rekisteröintiä vireä kylätoimikunta virisi ajatus toimikunnan rekisteröimisestä yhdistykseksi. Tällä kylätoimikunta halusi varmistaa sen, että tulevaisuudessa kylä voi olla kehittämishankkeissaan hyödyntää hankerahoituksia. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kylän kehittämistä, asukkaiden yhteistyötä, omatoimisuutta, kylän elinkelpoisuutta ja toimia kylän edunvalvojana kylätoimikunta järjesti jäsenhankintakampanjan. Kampanjan saldo oli erittäin onnistunut, sillä runsaat 90 % kyläläisistä liittyi yhdistykseen. Jäseneksi voi liittyä maksamalla kyläyhdistyksen liittymismaksun. Kyläyhdistyksen asioita hoitaa hallitus (kylätoimikunta). Hallituksen jäsenet ovat 2012: Timo Rankinen pj, Kaisa Lumiaho vpj, Susanna Arvola, Elli Yypänaho (sihteeri), Merja Junnila, Esko Kotila, Outi Kotila, Pekka Vanhatalo, Petri Vanhatalo, Lea Kontinaho ja Antero Taskila. Alpua oli mukana vuosina toimineessa Vihannin kyläprojektissa. Projekti toi kylälle tärkeää hanketoiminnan periaatteiden tuntemista. Projekti poiki myös uudenlaista yhteistyötä muiden kylien kanssa. Lähiajan tavoitteena on kylän kehittämissuunnitelman esiin tuomien kehittämistehtävien toteuttaminen. Kylätoimintayhdistys sai Leader rahoituksen Paras kylä elää hankkeelle v ja palkkasi esiselvityksen laatijan neljäksi kuukaudeksi. Hankkeen avulla tuettiin palvelujen pysymistä ja uusien saamista kylälle. Tärkein tulos oli yksityisen päiväkodin saaminen kylälle. Yhdistys on lupautunut hallinnoimaan Kinttupolku-hanketta, jolla rakennetaan koko kunnan kattava ulkoilureitistö v Uudenlaisen kylätoiminnan ohella myös perinteinen kylätoiminta jatkuu. Tällaista toimintaa ovat esim. keväiset siivoustalkoot, erilaisten tapahtumien järjestäminen, kylän edun ajaminen viranomaistahoihin päin jne. Alpuan nuorisoseura ry Alpuan nuorisoseura Toivo perustettiin 8.helmikuuta 1903 Selma Suonenlahden toimesta. Alpuan kylällä oli paljon nuorisoa, joista useimmat kuluttivat aikaansa kujilla, riihi- ja nurkkatansseissa, korttia pelaten ja juopotellen. Oli myös nuorisoa, joka alkoi kaivata jotakin parempaa ajanvietettä. Perustavassa kokouksessa päätettiin, että Toivo-seuraan liittyvän jäsenen oli noudatettava
18 ehdotonta raittiutta. Lainaus johtokunnan kokouspöytäkirjasta 10. tammikuuta 1904: "Päätettiin seurahuoneen seinälle hankkia musta taulu, johon pannaan seurasta eroitetun nimi, syy mistä syystä hän on eroitettu ja määrä kuinka kauaksi. Niin kauan kuin jonkun nimi on mustalla taululla, eivät seuran muut jäsenet saa tuttavallisemmin seurustella sen henkilön kanssa. Iltamaan hän kyllä pääsee, mutta sielläkin olisi jäsenten mikäli mahdollista häntä vältettävä." Seura puuhasi jo ensimmäisenä toimintavuotenaan oman talon. Tilan ahtauden vuoksi kuitenkin jo samana vuonna rakennustoimikunnalle tehtäväksi talon laajennus. Näin saatiin uusi juhlasali ja entinen jäi ravintolaksi. Näyttämö rakennettiin Taloa remontoitiin sekä ulko- että sisäpuolelta vuosina Samalla talo liitettiin aluelämpöverkkoon. Nuorisoseura toimi erilaisten kerhojen kautta. Ensimmäisenä perustettiin raittiusosasto. Kasvatustoimintaan kuului voimisteluseura, puhujajaostot, laulukuorot ja merkkikerhot. Myöhemmin kotiseututyö oli merkittävä osa toimintaa. Sotavuosien jälkeen toiminta vilkastui: esitettiin runsaasti näytelmiä, tehtiin iltamavierailuja naapuriseuroissa, osallistuttiin kilpailuihin ja tanhuttiin. Kyläläisille järjestetään talvisin hiihtoretkiä. Sunnuntaihiihto on koko perheen retki järvilaavulle. Laavulla on tarjottu makkaraa, nokipannukahvia ja kuumaa mehua. Kuutamohiihto hiihdetään maaliskuussa täydenkuun aikana. Loovahiihto on joka talvi saanut suuren suosion. Järvilaavulle vievän ladun varressa on laatikossa vihko, johon saa kirjoittaa nimensä ohi hiihtäessään. Hiihtäneiden kesken arvotaan palkintoja. Yhteistyössä Lions Clubin kanssa järjestetään Nappulahiihdot pienemmille lapsille. Äitienpäiväjuhlia on järjestetty säännöllisesti. Ne järjestetään yhdessä Kyläyhdistyksen kanssa. Alpuan koulun oppilaat ovat viime vuosina järjestäneet juhlaan ohjelmaa. Nuorisoseura ja kyläyhdistys järjestävät heinäkuussa Alpuan kesäkisat nuorisoseuralla ja urheilukentällä. Lasten lajeina on mm. pallonheitto, juoksu ja pituushyppy. Omat sarjat löytyvät ikäluokittain 12-vuotiaaksi asti. Aikuisille on samalla esim. vedenheittoa, tikanheittoa ja hevosenkengän heittoa. Syksyisin järjestetään syysretki, esim. kävelyretki hiihtomajalle tai Lumijärven laavulle. Perillä on makkaran paistoa, mehua, kahvia, lättyjä, arvontaa. Tällä hetkellä nuorisoseuralla on jäseniä 192 kpl ja ainaisjäseniä 45 kpl. Johtokunnan puheenjohtajana toimii Raimo Rankinen. Alpuan Kehitys ry Kyläläiset perustivat yhdistyksen maaliskuussa 2012, koska kylä halusi turvata koulurakennuksen säilymisen kyläläisten hallinnassa. Koulusta halutaan kehittää koko kyläseutua palveleva keskus. Yhdistyksen pj. on Asko Karhunen ( ), varapj. Teemu Lumiaho, sihteeri Esko Kotila, muut hallituksen jäsenet Tuula Vilminko ja Ari Ikonen.
19 Mäentaustan Erämiehet ry Mäentaustan Erämiehet perustava kokous pidettiin Ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Pauli Klemetti. Tällä hetkellä jäseniä yhdistyksessä on 70. Jäseneksi voidaan valita maanomistajien lisäksi paikkakunnalla asuva henkilö. Yhdistyksen toimintaan kuuluu vapaaehtoinen, aktiivinen riistanhoito sekä pien- ja suurriistan pyynti. Mäentaustan Erämiehillä on oma hirviporukka. Hirviporukkaan pääsemisen edellytyksenä on vähintään kolmen vuoden mittainen jäsenyys Mäentaustan Erämiehissä, metsästyskortti ja hyväksytysti suoritettu ampumakoe. Hirvimiehet järjestävät vuosittain peijaiset maan omistajille ja kyläläisille. Mäentaustan Erämiehet ry:n nykyisen johtokunnan (2011) puheenjohtajana toimii Pentti Ahola. Muut jäsenet ovat Kimmo Lumijärvi (vpj), Antti Taskila (sihteeri), Väinö Harju, Jari Möttönen, Kauko Pyörälä, Kosti Ruha ja Petri Tuohimaa. Alpuan alueella on myös suuri osa Lampinsaaren Ristonahon Erämiesten metsästysalueista. Alpuan kalavesien osakaskunta Kalastuskunnan alue sijaitsee Vihannin kunnan alueella koskien Luohuanjokea, Piipsanjokea ja Lumijärveä Alpuan maanjakokunnan puolella, kattaen tilat Rnro 1-32 tai niistä muodostettujen tilojen yhteisen vesialueen omistajia. Kalastuskunta toimii Kainuun Maaseutuelinkeinopiirin tarkastamien ja hyväksyttyjen jakokunnan sääntöjen mukaan. Kalastuskunta aloitti varsinaisen toiminnan Seuraavassa joitakin otteita kalastuskunnan säännöistä: "Kalastuskunnan tehtävänä on järjestää alueellaan kalastuksen harjoittaminen siten, että pyritään mahdollisimman suureen vesialueiden pysyvään tuottavuuteen. Erityisesti on pidettävä huolta siitä, että kalakantaa käytetään hyväksi järkiperäisesti ja ottaen huomioon kalataloudelliset näkökohdat, sekä huolehdittava kalakannan hoidosta ja lisäämisestä." "Kalastuskunta voi päättää myös metsästyksen harjoittamista koskevista asioista jakokunnan omistamilla vesialueilla alueella." Alpuan kalavesien osakaskuntaa johtaa hoitokunta. Hoitokunnan esimiehenä toimii (2011) Kimmo Lumijäri ( ). Sihteeri on Heikki Lumijärvi ( ) ja varaesimies Mika Myllylä. Muut jäsenet ovat Risto Häkkilä, Jorma Mäntyniemi ja Risto Jokimäki. Jäsenet antavat lisätietoja kaikille kalastusasioista kiinnostuneille. Lumijärveen on tehty jokaisena pyyntikautena Lumijärveen kalanistutuksia. Happikatoa tai kalakuolemia ei ole esiintynyt. Lumiojansuu on padottu ja padossa on kalaporras. Patoalue on rauhoitettu kokonaan kalanpyynniltä katiskalla 100 metriä ja verkolla 200 metriä padolta järven selälle.
20 Rantojen kunnostus, puhdistus ja talkootoiminta Vuosikokouksessa 1995 kalastuskunta päätti puhdistaa Ruosteojansuun alueen vesakoista ja kaivattaa valuma-alueelle selkeytysaltaan. Raivaustyöt tehtiin talkoilla. Kunta avusti ruoppausta mk:lla, josta osa jäi kunnan maalla sijaitsevan ns. Honkalan uimarannan puhdistamiseen ja ruoppaukseen. Vuoden aikana saatiin raivattua ja pengerrettyä Koivumaan rantaa useita satoja metrejä. Tällä pengerryksellä on tarkoitus estää veden karkaaminen järvestä. Vuosien 2002 ja 2003 aikana Ruosteojaan tehtiin Pohjois-Pohjanmaan Metsäkeskuksen luonnonhoitohanke. Hanke käsitti pohjapadot Ruosteojan virtauksen hidastamiseksi ja valumaalueelle riittävän kokoisen selkeysaltaan ja settipadon. Hoitokunta uusi kalaportaan v 2010 ja rakensi pitkospuut Honkalaan. Pitkospuita jatkettiin kesällä Kalastuslupien myynti Alpuan Valinta-Vinkit, p Kimmo Lumijärvi, p Jorma Mäntyniemi, p Alpuan maamiesseura Maamiesseuran toiminta-ajatus: 1. Kohottaa maataloutta kaikilla aloilla 2. Koettaa saada kunnassa aikaan osuustoimintaa ja yleensä yhteistoimintaa kaikkien kansankerrosten kesken ja maalaiselämän kaikilla aloilla 3. Vaikuttaa siihen, että siveellinen ja raitis henki varmistuisi kuntalaisten kesken 4. Edistää kunnallisen itsehallinnon oivaltamista ja harrastamista 5. Koettaa edistää säästäväisyyttä varsinkin mitä ylellisyystavarain kulutukseen tulee.
21 Alpuan maamiesseura on uranuurtaja maamiesseuratyössä Vihannissa. Jaakko Kankaala, E. Klemetti, Juuso Anttila, Juho Pyörälä, Johannes Klemetti, Juho Lumiaho ja Johan Pieni-Äijälä perustivat Alpuan maamiesseuran 12. helmikuuta 1905 pidetyssä kokouksessa. Vaikka maamiesseuraliike on lähinnä taloudellinen yhteenliittymä, alkuaikoina katsottiin muunkin kuin varsinaisen maanviljelyksen edistäminen kuuluvan maamiesseuratyön piiriin. Maamiesseuran aloitteesta on syntynyt Vihannin kunnallinen itsehallinto. Myös Alpuan Osuusmeijerin ja Alpuan (sittemmin Vihannin) Osuuskassan syntysanat on lausuttu Alpuan maamiesseuran kokouksissa. Maamiesseura perusti piiri & kyläyhdistyksiä jotta mukaan saataisiin mahdollisimman suuret kansalaisryhmät. Viljelijöiden vähetessä ja sähköisten viestimien lisääntyessä maamiesseurojen merkitys sivistäjänä on vähentynyt. Nykyisellään toiminta on vähäistä. Vuosittaisena tapahtumana on tuottajayhdistyksen kanssa yhteistyössä järjestetty liikuntapäivä. Alpuan Rauhanyhdistys ry Lestadiolainen herätysliike tuli Alpuaan 1860-luvulla. Vihannin kappeliseurakunnan piispantarkastuspöytäkirjojen merkinnät vuosilta 1881,1888 ja 1893 osoittavat, että lestadiolaisuus oli saavuttanut tärkeän aseman Vihannissa. Aluksi pidettiin pirttiseuroja, joissa oli vierailevia puhujia. Juho Rankinen ( ) kirjoitti 1875 Oulun Viikko Sanomissa käynnistään Luohuan Turulassa pidetyissä seuroissa, Siellä puhui mokomia profeetioita, jotka olivat retkeilleet Paavolassa ja Vihannissa useita viikkoja ja todistaneet väkevillä saarnoillansa syntein anteeksi saamista Jeesuksessa Kristuksessa, mutta heidän kauttaan. Nämä puheet vaikuttivat myöhemmin sen, että hänestä itsestään tuli monien Siionin laulujen sepittäjä.
22 Lestadiolaisen herätyksen vakiintumisen myötä tuli ajankohtaiseksi oman rauhanyhdistyksen perustaminen. Perustamiskokous pidettiin 1929 Antti Kumpulan talossa. Puhetta johti Tihilän isäntä Juho Rankinen ja sihteerinä oli Juuso Kettunen. Kokouksessa hyväksyttiin myös yhdistyksen säännöt, joiden mukaan: Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on pitää paikkakunnalla raamatun ja apostolien opin perusteella esitelmiä ja hartauskokouksia, joihin kaikilla on vapaa pääsy, kannattaen nk. vanhaa lestadiolaista hengellisyyttä. Jos tilaisuus sallii ja tilaa on, pidetään sunnuntaikoulua lasten opettamiseksi raamatun tuntemisessa ja hengellisten laulujen laulamisessa. Ensimmäiseen johtokuntaan valittiin Juho Rankinen, Juuso Kettunen, Mikko Kilpua, Aapo Laitala, Eino Lumijärvi ja Vilho Lumijärvi. Jo ensimmäisessä yleisessä kokouksessa 1929 päätettiin oman toimitalon rakentamisesta. Alpuan Rauhanyhdistyksen jäsenmäärä on ollut korkeimmillaan 55 (v 1952). Viime vuosina jäseniä on ollut lähes saman verran. Rauhanyhdistyksen toimintamuodoista keskeisiä ovat seuratoiminta, pyhäkoulutyö, päivä- ja perhekerhot sekä raamattuluokkatyö. Yhteistyötä on tehty erityisesti kirkonkylän ja Luohuan rauhanyhdistysten kanssa. Aiempina vuosina tärkeä varainkeruumuoto oli ompeluseuratoiminta, jossa yhdistyi keskinäisen yhteyden lujittaminen ja yhdistyksen talouden tukeminen. Keskustapuolueen Alpuan paikallisyhdistys Alpuan Keskustan paikallisyhdistys perustettiin Keskustapuolueen Alpuan paikallisosaston toiminta-alueeseen kuuluvat Alpuan lisäksi Kuusiradin, Lampinsaaren, Lumijärven ja Vilmingon kylät. Perustajajäseniä olivat: Juho Pyörälä, Emil August Junnila, Antti Häkkilä, Antti Aronaho, Jaakko Kankaala, Hannes Salo, Matti Niemi ja Isak Häkkilä. Ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Juho Pyörälä ja sihteeri-rahastonhoitajana Emil August Junnila, molemmat ajanjakson Juho Pyörälä toimi kansanedustajana vuosina Talousneuvos Oskari Klemetti kutsuttiin osaston kunniajäseneksi Hän toimi osaston erilaisissa tehtävissä 40 vuotta. Osaston talous on ollut vakaa. Rahaa on kerätty jäsenmaksujen lisäksi iltamia ja tupailtoja järjestämällä. Alkuvuosina oli merkittävä tulonlähde jokasyksyinen peruna- ja viljakeräys. (Lähde: Veikko E Tiittasen v 1990 laatima historiikki) Yhdistys on osallistunut piiri- ja puoluekokouksiin, kunnallisjärjestön toimintaan sekä vaalien järjestämiseen. Yhdistys on ollut Alpuan markkinoilla näyttävästi esillä. Tällä hetkellä Alpuan Keskustan paikallisyhdistyksessä on yli 200 jäsentä. Johtokunnan jäsenet ovat: puheenjohtaja Liisa Lumijärvi, sihteeri Jukka Koistinen, varapuheenjohtaja Pekka Sandvik, Jaana Ikonen, Raimo Rankinen, Merja Junnila, Sanna Pyörälä, Tommi Vilminko.
Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu
PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -
LisätiedotPiipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011
Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi sijaitsee Oulaisten kaupungin pohjoisosassa ja on kaupungin suurin kylä. Kylä on noin 800 oulaistelaisen kotikylä. Asutus on keskittynyt pääasiassa
LisätiedotPalvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo
Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 29.8.2014 Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden
LisätiedotKyläkyselyn 2001 tulosten raportointi
Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Lavajärven - Komin seutu Hanhijärvenkulma - Joenkulma - Komi - Kirmonkulma - Lavajärvi - Myllykulma - Majamaankulma - Sorvajär vi - Viitaankulma Yleistä kyselystä
LisätiedotEtelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset
Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Vuorela, Toivala ja Jännevirta Yhteenvetoja vastauksista Siilinjärvi 2012 Kysely suoritettiin alueella Vuorela, Toivala, Jännevirta - Ranta- Toivala Kehvo Kysely
LisätiedotMikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?
Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE
LisätiedotKyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti.
Kyläkysely Valitse kunta Vastaajien määrä: 95 5% 1 15% 2 25% Iisalmi 6,32% Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Kuopio 23,16% Lapinlahti 5,26% Leppävirta 8,42% Maaninka Nilsiä 6,32% Pielavesi Rautalampi Rautavaara
LisätiedotVaskion kyläkyselyn tuloksia
Vaskion kyläkyselyn tuloksia ke 15.10.2014 Kylien Salo, FM Tanja Ahola VASTAAJAT (134 vast.) Kumio 8 % Pampari - Toivila 37 % Vaskion kirkko - Ruotsala 24 % Sahala Perälä - Kuttila 9 % Heinäsuo 9 % Kierla
LisätiedotYhteisöLeader (päivitetty 1.10.2014)
YhteisöLeader (päivitetty 1.10.2014) Hakija Projektin nimi Kuvaus Hailuoto Hailuodon 4H-yhdistys Liminka Luovon kesäkirppis Järjestetään itsepalvelukirpputori Hailuodon vanhalla alakoululla heinäkuussa.
LisätiedotKiikalan pitäjäkyselyn tuloksia
Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, FM Tanja Ahola VASTAAJAT (194 vast.) muut 1 % yksi aikuinen 27 % lapsiperhe 15 % kaksi aikuista 57 % Lähetettiin 1040 kpl julkinen tiedote postinumeroalueille:
LisätiedotAlpuan kehitys ry. koulutoiminta Alpuassa päättyi keväällä 2011
Alpuan kehitys ry koulutoiminta Alpuassa päättyi keväällä 2011 Alpuan kehitys ry haluttiin pelastaa kiinteistöt ostopäätös 11.10.2011 Alpuan kehitys ry perustettiin 18.3. 2012 koulukiinteistön ostamista
LisätiedotTemmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013
Temmeksen kyläyhdistys ry Toimintakertomus 2013 Toimintakertomus 2013 Sivu 2(8) Yleistä Temmeksen kyläyhdistyksen tarkoituksena on toiminta-alueensa asukkaiden asumisolosuhteisiin, - ympäristöön, -viihtyvyyteen
LisätiedotPuhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009
Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009 Ympäristötoiminnan neuvottelupäivä Marketta Karhu Oulun seudun ympäristötoimi Maakunnallinen ympäristötietoisuuden yhteistyöalkoi
LisätiedotSASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ
SASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ vs. kaavasuunnittelija Mia Saloranta Hämeenkyrön kunta Mahnalan työpaja 28.6.2017 Jyväpirtillä Osallistujat: 27 hlöä, joista 11
LisätiedotViestintä ja materiaalit
Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi
LisätiedotTIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI
Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,
LisätiedotKyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7.
VUOSITIEDOTE 2009 Levikki 400 kpl 1 Sisältö: Kyläyhdistyksen terveiset 3 Jäsenmaksu 3 Kyläyhdistys vuokraa 4 100 -vuotias koulumme 5 30 -vuotias kyläyhdistys 6 Nettisivut 7 Tapahtumat 7-9 Hallituksen jäsenet
LisätiedotEriksnäsin asukasyhdistyksen toimintakertomus 2009 syksy -2010 kesä
1 Eriksnäsin asukasyhdistyksen toimintakertomus 2009 syksy -2010 kesä 2 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ 3 2. HALLITUS 4 3. JÄSENET 4 4. TALOUS 4 5. TOIMINTA 5 5.1 SYYSJUHLA 5 5.2 LASKIAISRIEHA 5 5.3 KEVÄTKIRPPIS
LisätiedotLiikunta-aktiivisuuden seurannan haasteet kunnalle. Marie Rautio-Sipilä Liikuntatoimenjohtaja Raahen kaupunki
Liikunta-aktiivisuuden seurannan haasteet kunnalle Marie Rautio-Sipilä Liikuntatoimenjohtaja Raahen kaupunki Asukkaita 25 507 (1.1.2014/Kuntaliitto) 75 km Oulusta etelään Perämeren rannalla Perustettu
LisätiedotEskolan kylän kotikoulusta Lapinjärven kunnan hallinnoimaan opetukseen. Miia Tiilikainen, Opastava Yhteisö -hanke, Eskolan Kyläyhdistys ry
Eskolan kylän kotikoulusta Lapinjärven kunnan hallinnoimaan opetukseen Miia Tiilikainen, Opastava Yhteisö -hanke, Eskolan Kyläyhdistys ry Taustaa Eskolan kylä sijaitsee Kannuksessa Keski-Pohjanmaalla 12
LisätiedotFiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät
Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotAngelniemen. Esittely Paula Achrén, kyläyhdistyksen pj. Angelniemen Seurojentalo
Angelniemen Esittely 27.11.2018 Paula Achrén, kyläyhdistyksen pj. Angelniemen Seurojentalo www.angelniemi.fi Angelniemen historia 1659 - Angelniemen kappeliseurakunta perustettiin 1870 1. kunnallislautakunnan
Lisätiedot- Kupla kuvastaa kantavaskiolaisen ja muualta Vaskiolle tulleen tapaamista
- Omanlainen maaseutukylä, jossa paljon lapsiperheitä - Salon kaupungin taloudellinen ahdinko sekä nykyaikaiset verkostoitumisen ja markkinoinnin vaatimukset ovat nähtävissä kaikessa kylän toiminnassa
LisätiedotOIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen
OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii
LisätiedotKylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko
Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Työpaja 16.4.2015 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja neuvonta Tiedotus:
LisätiedotKYLÄN TURVALLISUUSLISTA
KYLÄN TURVALLISUUSLISTA KYLÄN TURVALLISUUSLISTA Kylän turvallisuussuunnittelu perustuu laaja-alaiseen turvallisuuden käsitteeseen. Se ei ole pelkästään pelastusviranomaisten työtä, vaan turvallisuus on
LisätiedotKoko perheen kyläilta ja teemana kyläturvallisuus
Koko perheen kyläilta ja teemana kyläturvallisuus Tervetulosanat ja muutama dia puheenjohtajalta (Olli) Kyläyhdistys on 36-vuotias ja hyvissä voimissaan Onnistuttu tiedonkulun ja avoimuuden lisäämisessä
LisätiedotJousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna
Jousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna 4.2.2017 Sisältö Artemiksen visio ja missio Artemis eilen - miten kaikki alkoi? Artemis tänään mitä olemme tehneet vuoden aikana? Artemis ylihuomenna
LisätiedotKEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA
KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-
LisätiedotElinvoimaryhmä ) Maistiaisia kuntalaiskyselystä. 2) Vesannon ja Vesannon kunnan strategia. 3) Teemat ja kokousajat
Elinvoimaryhmä 9.10.2017 1) Maistiaisia kuntalaiskyselystä 2) Vesannon ja Vesannon kunnan strategia 3) Teemat ja kokousajat 4) Elinkeinoasiahenkilön kuulumisia 1 Kuntalaiskysely: taustatiedot 2 Vetovoimatekijäprofiili
LisätiedotSirkka. KYLÄTIEDOTE nro 2/2014. Mäntyranta-Honkalan kyläyhdistys ry:n. Puheenjohtajan palsta
Mäntyranta-Honkalan kyläyhdistys ry:n KYLÄTIEDOTE nro 2/2014 Puheenjohtajan palsta Jo joutui armas aika ja suvi suloinen... Kevätkauden juhlat on pidetty: lakkiaiset ja ammattiin valmistuneet huomioitu
LisätiedotKYLÄILTA KELLO 18.30
KYLÄILTA 10.10.2016 KELLO 18.30 Kahvia ja kastettavaa Oppilaiden turvallisuustyöt esillä ja niistä parhaat palkitaan illan aikana Tervetuliaissanat Taivalkunnan kylät ry:n pj. Kyläyhdistyksen puheenjohtajan
LisätiedotKYLÄSUUNNITELMAT JA RAHOITUS NURMIJÄRVELLÄ
Kokoontumis- ja harrastustilat sekä kyläyhdistyksen perustaminen (Harrastus)toiminnan pitää olla uutta, tai toimintaa on laajennettava/uusittava. Kotiseutuliiton ja opetusministeriön varoja kannattaa myös
LisätiedotTervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!
1 Liite 9: Kyselylomake Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! Helsingin kaupungin ympäristökeskus tekee Vanhankaupunginlahdelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Lähtökohtana
LisätiedotKONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista
KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,
LisätiedotLähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti
Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.
LisätiedotJaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010
1 Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010 Voitte vastata kaikkiin kysymyksiin tai vain itseänne kiinnostaviin kysymyksiin. 1. Millä kyläalueella asutte (tai minkä alueen asioita vastauksenne
LisätiedotPerustietoa Sukevasta
Sonkajärven kunta S Perustietoa Sukevasta Sukeva on n. 1000 asukkaan kylä vilkkaasti liikennöidyn Valtatie 5:n ja rautatien varressa Pohjois- Savossa. Hyvät liikenne- ja tietoliikenneyhteydet avaavat yhteydet
LisätiedotKEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä
Teema: Pienet investoinnit Uiminen: uimapaikkojen kartoittaminen KESÄ: Niskan rantaan satamaalueen lähelle kunnostaminen (historia) Kotirannan uimarannan kunnostaminen TALVI: Kotirannan uima-allas käyttöön
LisätiedotKYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät
KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä
LisätiedotKonginkankaan IDEAILTA
Konginkankaan IDEAILTA Konginkankaan kyläsuunnitelma 2010-2015 2009 Vihreän väylän kehittämishanke Mt 637 matkailulliseksi maisematieksi - 2013 Leader-hanke käynnistetty 12/2010 hakijana ja hallinnoijana
LisätiedotMAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004
MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 Mainuan kylän edistäminen ry Työryhmä: Juntunen Nelli Karjalainen Voitto Kumpulainen Esa Mikkonen Teija 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO. 3 2 YMPÄRISTÖ 4 3 TIESTÖ JA LIIKENNE... 5 4 PALVELUT.
LisätiedotPÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN
PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on
LisätiedotSuomen lastensuojelun avohuollon toimijat ry Toimintakertomus Yhdistyksen
Suomen lastensuojelun avohuollon toimijat ry 2.1.2014 Toimintakertomus 2012-2013 Yhdistyksen alku Yhdistyksen idea sai alkunsa 2011 Vaasassa lastensuojelun sijaishuollon päivillä, jossa muutamien toimijoiden
LisätiedotEP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA
EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA Suomen Kylätoiminta ry Syty on käynnistänyt Vuoden Kylä 2010 -valintakierroksen. Vuoden Kylän valinnalla halutaan nostaa esiin kylien monipuolista toimintaa ja lisätä kylätoiminnan
LisätiedotLähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi
Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin
LisätiedotESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI
ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI Yhteisö Eskolan kylä on yli 400 asukkaan teollisuuspainotteinen taajama Kannuksen kaupungissa. Kylällä on kaksi kauppaa, ala-aste, päiväkoti ja n. 160 teollista
LisätiedotSENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito
SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä
LisätiedotOma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?
Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi
LisätiedotHURJAT IDEAT Ihan hurjat ideat: 1. Ekologisen kehityksen keskus (energia a ja luontoa säästäen)
Seuraavat asiat on nostettu tärkeimmiksi asioiksi Vehkapuron koululla 9.12.2010. Lähivuosina tulemme ponnistelemaan yhdessä Joensuun kaupungin kanssa näiden asioiden edistämiseksi. HURJAT IDEAT Ihan hurjat
LisätiedotUNELMISTA NUUKAILEMATTA.
UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat
LisätiedotMaastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen
Maastoon matalalla kynnyksellä Tiiina Riikonen PyöräPolku hanke 2014-2015 Hanke keskittyi maastopyöräilyyn luontoympäristössä. Maastopyöräily on monipuolinen laji. Kuntoliikuntana, ulkoiluna, retkeilynä
LisätiedotKylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013
Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen
LisätiedotKyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi
Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias
LisätiedotKARIJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA 2/2017 1/8 KIRJASTO- JA KULTTUURILAUTAKUNTA. Petri Ahola. Pentti Haaranoja Pentti Pihlajaviita Mirja Peräsaari
KARIJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA 2/2017 1/8 KOKOUSAIKA Maanantai 22.05.2017 klo 18:00 KOKOUSPAIKKA Karijoen kirjasto SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) Petri Ahola,
LisätiedotKankaistenjärven suojeluyhdistys ry Pöytäkirja 5/2015
Kankaistenjärven suojeluyhdistys ry Pöytäkirja 5/2015 Hallituksen kokous Aika 24.9.2015 klo 17 Paikka Sepänkalliontie 164, Parikka Läsnä Jarmo Holma, Pekka Honkala, Matti Nykänen, Kirsti Parikka, Pirkko-Liisa
LisätiedotMiten saada uusia asukkaita kylään?
Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat
Lisätiedot2. Todettiin kokous laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Paikalla oli yhteensä 24 henkilöä.
KASKELAN OMAKOTIYHDISTYS RY SYYSKOKOUS AIKA Maanantai 24.10.2011 klo 18:30 PAIKKA Skomarsin torppa, Hakunila LÄSNÄ (pj) Eila Varis Veikko Saukkonen (siht) Sirkka Luukkanen Reino Raijos Taimi Saloheimo
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001
KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin
LisätiedotKYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE
KYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE Tällä kyselyllä kartoitetaan Teidän mielipiteitänne omasta kylästänne. Mitkä asiat kylällä ovat hyvin ja mitkä asiat kaipaisivat muutosta? VASTAAJAN TAUSTATIEDOT: Ikä: 18-44
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS v. 2013
TOIMINTAKERTOMUS v. 2013 33.toimintavuosi Niemisen kyläyhdistys Niemiskyläntie 1096 88900 KUHMO puh. 050-554 5873 SISÄLTÖ Yleistä, jäsenistö, johtokunta Kylätalo Tervakeskus Tietokeskus Kylällä järjestetyt
LisätiedotPohjois-Espoon ratsastuspolut Kiti Santamala
Pohjois-Espoon ratsastuspolut 29.08.2018 2 Sijainti Pohjois-Espoo kartat.espoo.fi/ 3 Sijainti Pohjois-Espoo Oittaa Nupuri Röylä Reitti kulkee pääsääntöisesti Bodom-järven ympärillä ja sen varrella asustelee
LisätiedotKaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä
LisätiedotRistijärven kuntastrategia
Ristijärven kuntastrategia 2018-2030 Johdanto Kuntastrategiassa esitetään Ristijärven kunnan tavoitteet kaudelle 2018-2030. Kuntastrategian tavoitteet tarkennetaan vuosittain arvioitaviksi toimenpiteiksi
LisätiedotKalaveden osakaskuntien yhdistymismahdollisuuksista
Kalaveden osakaskuntien yhdistymismahdollisuuksista Kiinteistörakenteen eheyttäminenhanke 18.9.2014 Pekka Vilska, TkT Tmi maanmittaustieto Pekka Vilska, Valokuva: Vähäselkä 26.7.2014 /Pekka Vilska Esityksen
LisätiedotPaikallisella yhteistyöllä.. hanke, kylätoiminta Salossa
Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, kylätoiminta Salossa Viitannummi, Viitanlaakso 15.9.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista
LisätiedotELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA
ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA Kuhmalahden ja Pälkäneen kehittämistä Hankkeen tausta ja teema Rahoittajina Työ- ja elinkeinoministeriö Hallinnoijina Pomoottori ry sekä Kaakkois- Pirkanmaan seutukunta
LisätiedotViuruniemen kyläyhdistys ry Toimintakertomus vuodelta 2015
Viuruniemen kyläyhdistys ry Toimintakertomus vuodelta 2015 Viuruniemen kyläyhdistyksessä oli 200 jäsentä (v.2014 jäseniä oli 181). Viuruniemen kyläyhdistyksen hallitukseen kuuluivat Saila Keronen puheenjohtaja,
LisätiedotTiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa
Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2016
Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille
Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille Tämän kyselyn tarkoitus oli löytää Pohjois-Pohjanmaan kylätoiminnan tärkeimmät kehityskohteet sekä saada tietoa maakunnallisen kyläyhdistyksen, Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotTeemahankeinfo Suomusjärven VPK Jaana Joutsen
Teemahankeinfo 6.9.2017 Suomusjärven VPK Jaana Joutsen Esityslistalla 1.Lyhyt johdatus Leader-toimintaan ja teemahankkeisiin 2.Kokemuksia LIVE-teemahankkeesta 3.Uudet teemahankkeet ja niiden hakuprosessi
LisätiedotRuhtinansalmen kyläsuunnitelma
Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS 2012
TOIMINTAKERTOMUS 2012 1. Hallitus ja toimihenkilöt Airtime ry:n johtokunnan puheenjohtajana on toiminut Hannes Björninen, sihteerinä ja varapuheenjohtajana Jukka Mäennenä ja rahastonhoitajana Vesa Ulvila.
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2015
Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin
LisätiedotTOIMINTALINJA Lakeudenportin Ratsastajat ry
TOIMINTALINJA (1/5) Lakeudenportin Ratsastajat ry TOIMINTALINJA 2017 1. Visio Lakeudenportin Ratsastajat ryn visiona on tarjota koko perheelle mahdollisuus harrastaa hevosten parissa. Tarkoituksena on
LisätiedotSuunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.
JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma
LisätiedotKOUTANIEMI-VUORESLAHTI KYLÄYHDISTYKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2017
KOUTANIEMI-VUORESLAHTI KYLÄYHDISTYKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Hyväksytty kyläyhdistyksen kokouksessa 27.3.2017 TOIMINNAN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET TALOUS Kyläyhdistyksen talouden tasapainottaminen on
LisätiedotAktiivinen Pohjois-Satakunta ry
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.
LisätiedotJätteiden hyötykäytön koulutushanke Vihannissa
Jätteiden hyötykäytön koulutushanke Vihannissa LEADER+ kehittämishanke Nro 4117 Salme Ahola HANKERAPORTTI 1. Hankkeen tausta ja lähtökohdat Vihannin kunnan kaatopaikan suunniteltu sulkeminen 31.12.2001
LisätiedotHajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu
Hajalan asukaskysely Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu 16.8.2011 Taustatietoja Sukupuoli Ikä 20 15 15 16 10 10 10 7 5 1 0 alle 25-v. 25-34 35-44 45-54 55-64 yli 64-v. Hajalalaisuus Kuinka paljon
LisätiedotKysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.
Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen
Lisätiedotämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet
ämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet Visio, toiminta-ajatus ja arvot Talousarvio ja toimintasuunnitelma Kunkin strategisen kärkitavoitteen suunnitelmien laatimisesta
LisätiedotKiskon Kihakka kyläyhdistys ry. Kirkonkylä Haapaniemi Kajala
Kirkonkylä Haapaniemi Kajala Toiminta. on vuodesta 1982 toiminut yhdistys, jonka tavoitteena on edistää kylän asukkaiden yhteistyötä, omatoimisuutta, kylän elinkelpoisuutta ja toimia sen edunvalvojana.
LisätiedotMITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?
MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ
LisätiedotPyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia
Pyhäjoella virtaa 2030 Pyhäjoen kuntastrategia Toimintaympäristömme VAHVUUDET 1. Hanhikivi 1-investoinnit alueelle ja liikenneyhteyksiin 2. Kunnan talous on vakaa 3. Hyvät ja toimivat peruspalvelut 4.
LisätiedotRuhtinansalmen kyläsuunnitelma
Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku
Lisätiedot2. Todettiin kokous laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.
KASKELAN OMAKOTIYHDISTYS RY VUOSIKOKOUS AIKA Tiistai 21.5.2013 klo 18.30 PAIKKA LÄSNÄ Skomarsin torppa, Hakunila Markku Loikkanen (pj) Sirkka Luukkanen Marjukka Kallio Markku Kallio Reino Raijos Sirkku
LisätiedotMANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY
MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY Toimintakertomus 2010 Sisältö 1. Toiminnan ydinalueet 1 2. Toiminta 1 2.1 Säännöllinen toiminta 1 2.2 Tapahtumat 1 2.3 Tapahtumia, joihin osallistuimme
LisätiedotMessuan Historia. on nis tuu.
on nis tuu. Messua - kunnianhimoa ja yrittämistä vuodesta 1961 Messuan juuret kumpuavat 1960-luvulta, kun jo kolmannen polven omistajiemme Eriikka Kalliokosken ja Jonna Simolan isoisä Esko Arvelin perusti
LisätiedotRimmin Räpylä. Rimmilän kyläyhdistyksen tiedotuslehti 2/2015
Rimmin Räpylä Rimmilän kyläyhdistyksen tiedotuslehti 2/2015 Puheenjohtajan palsta Vireä kyläyhdistyksemme on toiminut jo yli 13 vuotta ja aina vaan tekemistä riittää. Vappuna on yhteisiä menoja, äitienpäivän
LisätiedotVISUVEDEN KYLÄKYSELY SYKSY 2017
VISUVEDEN KYLÄKYSELY SYKSY 2017 Tämä on Visuveden kylän asukkaille - vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille - tarkoitettu kysely kyläyhteisömme kehittämisen pohjaksi. Kyselyn järjestää Visuveden Kyläyhdistys
LisätiedotWaasan läänin. Sylvia yhdistyksen. Säännöt. Xikolainkanpuiiki, Wasa Nyheterin kirjapaino, 1896
Waasan läänin Sylvia yhdistyksen Säännöt. Xikolainkanpuiiki, Wasa Nyheterin kirjapaino, 1896 Tämän yhdistyksen tarkoitus on nuorten sydämmissä koettaa herättää rakkautta ja myötätuntoisuutta eläimiä kohtaan,
LisätiedotSiilinjärven kyläparlamentin TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA 2020-TAVOITTEET
Siilinjärven kyläparlamentin TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA 2020-TAVOITTEET Kyläparlamentin toiminta-ajatuksena on edistää kuntalain 22 :n mukaisesti kunnan asukkaiden ja palvelujen käyttäjien osallisuus-
Lisätiedot- Kylä keskellä kaikkea
1 2 VILLIKKALA - Kylä keskellä kaikkea Villikkala on elinvoimainen, kaunis ja rauhallinen maatalouskylä Kouvolassa, jonka peltomaisema on tasaista vilja- ja nurmipeltojen sävyttämää perinnemaisemaa. Kylän
LisätiedotLinnolahti Jarno, puheenjohtaja Asikainen Lauri Lahti Anneli Loisa Kirsi Mikkonen Pasi 11 - Piipponen Mitja Sarola Riitta
Pöytäkirja 1(5) HALLITUKSEN KOKOUS 1/2018 AIKA Keskiviikko klo 18.30 PAIKKA LÄSNÄ Mäntyniementie 1, Karhu-sali Hallitus Linnolahti Jarno, puheenjohtaja Asikainen Lauri Lahti Anneli Loisa Kirsi Mikkonen
LisätiedotHOPE osk perustamisleiri 3 Ahlman 25.9.2013 TERVETULOA!
HOPE osk perustamisleiri 3 Ahlman 25.9.2013 TERVETULOA! Osuuskunnan perustamisleirit Kaikki leirit on nyt käyty! Enää edessä on osuuskunnan perustaminen. Se tulee tehdä 31.10.2104 mennessä. Osuuskunnan
LisätiedotSAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA.
MISSÄ? MISTÄ? MIHIN? SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA. MISSÄ? Missä laiva on? Missä sinun paperit ovat? Missä sinun kansio on? Missä rikas nainen istuu? Missä ruoat
LisätiedotAsukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja
Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Pirkanmaan ohella väkiluvultaan nopeiten kasvava maakunta
Lisätiedot