9 Lentopaikat 9.A.3 KIITOTIET. 9.A Lentopaikat 9.A.1 LENTOPAIKAT JA NIIDEN MERKINNÄT 9.A.4 KIITOTEIDEN NUMEROINTI 9.A.2 LENTOKENTÄN RAKENTA- MINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "9 Lentopaikat 9.A.3 KIITOTIET. 9.A Lentopaikat 9.A.1 LENTOPAIKAT JA NIIDEN MERKINNÄT 9.A.4 KIITOTEIDEN NUMEROINTI 9.A.2 LENTOKENTÄN RAKENTA- MINEN"

Transkriptio

1 sivu 409 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA 9 Lentopaikat 9.A Lentopaikat 9.A.1 LENTOPAIKAT JA NIIDEN MERKINNÄT Suomen lentokenttäverkosto on kansainvälisestikin katsoen varsin tiheä. Siviili- ja sotilaslentoasemia, joilla ainakin osan vuorokaudesta on järjestetty lennonjohtopalvelu, on 20 kappaletta. Niiden lisäksi yleisilmailijan käytössä on kuitenkin yli 50 lentopaikkaa, joilla lennonjohtopalvelua ei anneta. Tällaisia lentopaikkoja kutsutaan usein yleisnimellä, korpikentät, huolimatta siitä, että monet niistä kunnoltaan ja varustukseltaan vastaavat enemmänkin lentoasemia kuin perinteellisiä pieniä ja vaatimattomia korpikenttiä. Tällaisia korkeatasoisia lentopaikkoja ovat ennen muita ns. AFIS-kentät: Enontekiö, Kajaani, Kauhajoki, Kittilä, Kuusamo, Mikkeli, Savonlinna, Seinäjoki, Sodankylä, Utti, Varkaus ja Ylivieska. Niillä ei anneta varsinaista lennonjohtopalvelua, mutta niillä toimii tiettyinä vuorokauden aikoina ns. lennontiedottaja, joka antaa ilmaliikenteelle tietoja mm. kentällä vallitsevasta säästä, käytössä olevasta kiitotiestä sekä yleisestä liikennetilanteesta. Varsinaisia selvityksiä lennontiedottaja sitä vastoin ei saa antaa. Korpikenttiä syntyy jatkuvasti lisää eri puolille maata lähinnä paikallisen ilmailuinnostuksen tuloksena. Kentän tekemiseen tarvitaan innostuksen ja sopivan paikan lisäksi kuitenkin muutakin, ennen kaikkea Ilmailulaitoksen antama lupa sekä kentän rakentamista että rakennustyön tultua loppuun suoritetuksi, myös kentän pitämistä varten. Lentopaikka on paljon muutakin kuin tasainen paikka, jota voidaan käyttää nousuihin ja laskuihin. Ilmailuviranomainen on asettanut yksityiskohtaisia määräyksiä sellaiselle lentopaikalle, jota aiotaan käyttää säännölliseen lentotoimintaan. Ilmailulaitos luokittelee lentokentät kuuteen eri luokkaan A:sta F:ään. Jokaisen luokan kentälle on asetettu tarkat vaatimukset mm. kiitoteiden, yhdysteiden, asematason ja ympäristön esterajoitus-alueiden suhteen. Vaativin eli A-luokan kenttä edellyttää vähintään 2100 metrin pituista kiitotietä, jonka leveyden on oltava vähintään 45 m. F- luokan eli vaatimattomimman tason kentän kiitotieltä taas vaaditaan vain metrin pituutta ja 15 metrin leveyttä. 9.A.3 KIITOTIET Ilmailun alkuaikoina monet lentokentät olivat vain laajoja, tasaisia nurmikkoalueita, joilta lentoonlähdöt ja laskut voitiin suorittaa lähes mihin suuntaan hyvänsä. Tällaisia kenttiä on vieläkin käytössä ulkomailla, mutta meillä lentokenttäalueella on nousuihin ja laskuihin varattu yksi tai useampia kiitoteitä, joita ilmailukielessä usein kutsutaan myös kiitoradoiksi tai varsinkin radiokielessä pelkästään radoiksi. Kiitoteiden rakentamissuuntaa määrättäessä pyritään ottamaan huomioon paitsi maaston laatu ja reunaesteet, myös yleisimmin vallitseva tuulen suunta. Kaikilla lentokoneilla pyritään nimittäin sekä nousut että laskut suorittamaan mahdollisimman suoraan vastatuuleen. Näin ollen tavanomaisilla lentopaikoilla joutuvat laskevat ja nousevat koneet käyttämään samaa kiitorataa, mikä tietysti hidastaa operaatioita ja aiheuttaa ruuhkautumisia varsinkin lähtevien koneiden osalta liikenteen ollessa vilkas. Tästä syystä suurilla kansainvälisillä lentoasemilla käytetään usein ns. rinnakkaiskiitotiejärjestelyä, jossa kaksi kiitotietä rakennetaan samansuuntaisiksi. Toista voidaan näin käyttää jatkuvasti nousuihin ja toista laskuihin. Aivan kuin makkarassa on kiitotiessäkin kaksi päätä ts. kiitotietä voidaan käyttää kummasta päästä hyvänsä tuulen suunnasta riippuen. 9.A.4 KIITOTEIDEN NUMEROINTI 9.A.2 LENTOKENTÄN RAKENTA- MINEN Kuva 1-65 Jokaisella lentopaikalla on siis vähintään kaksi kiitotietä 2 ja koska käytännön toiminnassa on erittäin tärkeätä erottaa ne toisistaan, käytetään kaikilla lentopaikoilla kii-

2 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu 410 toteiden magneettiseen suuntaan perustuvaa numerointia. Kiitotien numero on kaikilla varsinaisilla lentoasemilla ja joillakin korpikentilläkin maalattu suurilla numeroilla sen alkupäähän niin, että lähestymistä tekevä ohjaaja näkee numerot oikein päin (katso. kuva 1-65). Kiitotien numero on kiitotien magneettinen suunta, joka on pyöristetty lähimpään täyteen kymmeneen asteeseen ja josta on jätetty pois saadun asteluvun viimeinen nolla. Systeemi on helpoin selvittää muutamalla esimerkillä: Jos kiitotie on suoraan pohjoiseen, sen magneettinen suunta on 360 ja siitä siis käytetään numeroa 36. Toinen pää samaisesta kiitotiestä osoittaa luonnollisesti suoraan etelään eli suuntaan 180, joten se on rata 18. Jos kiitotien magneettinen suunta on 024, on se numeroitu radaksi 02. Sen vastakkaisen pään suunta on 204 ja numero 20. Joskus numerointi ei noudata tätä pääsääntöä, tällöin on eri päiden numerointi sekaantumisen välttämiseksi hieman eri kuin kiitotien suunta. 2. Kiitoradoilla on voi olla vain yksi käytössä oleva suunta (eli kiitorata), esteistä tai melusyistä. 9.A.5 KIITOTIE- JA RULLAUSTIE- MERKINNÄT Kaikilla lentoasemilla on käytössä tietyt vakiomerkinnät, jotka on joko maalattu tai esitetty, erityiselle näkyvälle merkinantopaikalle asetetuilla maamerkeillä. Nämä merkit on syytä tuntea etenkin lennettäessä ennestään tuntemattomalle lentopaikalle, jolla osa päällystetyistäkin alueista saattaa olla suljettuja liikenteeltä (katso kuva 1-66). Kiitotien käyttökelpoisen osan alkua kutsutaan kynnykseksi. Kuvassa 1-66 kiitotien 21R kynnys on heti vaalealla esitetyn päällystetyn osan alussa. Joissakin tapauksissa ennen kynnystäkin saattaa kuitenkin olla päältä päin katsottuna täysin käyttökelpoisen näköistä päällystettyä aluetta, jota ei kuitenkaan syystä tai toisesta käytetä ilma-alusten liikehtimiseen. Tällaisissa tapauksissa käytetään kuvan 1-67 osoittamia siirretyn kynnyksen merkkejä, jotka saattavat olla myös valkoisia kiitotien keskilinjalle maalattuja nuolia. Varsinainen kynnys on sitten merkitty paksulla valkoisella poikkiviivalla. Kuva 1-66 Hyvin varustetulla kiitotiellä on kynnyksen jälkeen maalattu pitkittäisiä paksuja valkoisia viivoja kynnysmerkinnöiksi. Heti näiden jälkeen on kiitotien numero. Mikäli käytetään kahta rinnakkaista kiitotietä, ne erotetaan toisistaan kirjaimilla L ja R. L tulee englanninkielen sanasta Left ja merkitsee vasemman-puoleista, R sanasta Right eli siis oikeanpuoleinen. Niissä erittäin harvinaisissa tapauksissa, joissa rinnakkaisia ratoja on kokonaista kolme kappaletta, käyte-

3 sivu 411 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA tään keskimmäisestä kirjainta C lyhennyksenä keskimmäistä merkitsevästä sanasta Center. Kiitotien numerosta alkaa yleensä valkoinen kiitotien keskilinjamerkintänä käytetty katkoviiva. Mittarilentotoiminnassa käytetyillä ja sen vuoksi paremmin varustetuilla radoilla on lisäksi ns. kosketuskohtamerkintöjä, valkoisia pitkittäisviivoja tiettyjen välimatkojen päässä kynnykseltä. Näiden avulla lentäjä pystyy huonossa säässä laskeutuessaan päättelemään, paljonko rataa on koneen istuessa maahan käytetty ja paljonko sitä siis vielä on jäljellä. Ohuempi valkoinen viiva kiitotien kummallakin reunalla osoittaa varsinaisen kiitotien reunaa. Kuva 1-69 antaa havainnollisen esimerkin tällaisesta kiitotiestä. Kuva 1-67 Kuva 1-68

4 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu 412 Kuva 1-69 Kuva 1-68 havainnollistaa kolme erilaista tapausta, joissa kaikissa kiitotien kynnys ei ole heti päällystetyn alueen alussa vaan vasta siitä vähän eteenpäin. Mikäli kynnystä edeltävällä alueella käytetään ylimmän kuvan mukaisia nuolia, on se varattu rullaukseen ja lentoonlähtöihin, mutta ei laskuihin, jotka yleensä aiheuttavat suuria kuormituksia kiitotielle ja jotka näin ollen on tehtävä kynnysviivan jälkeiselle alueelle. Keskimmäisessä kuvassa kynnysviivaa edeltää keltainen opasviiva rullausta varten. Sen molemmilla puolilla on ohuet keltaiset poikkiviivat jotka osoittavat rullaustien käyttökelvottomia reuna-alueita. Alimmassa kuvassa natsan muotoisten viivojen edeltäessä kynnystä, ko. alue on käyttökelvoton myöskin rullaukseen. Ennen tuloa varsinaiselle kiitorata-alueelle on joidenkin kenttien rullausteillä keltainen poikkiviivasto, joka on vähintään 30 metrin päässä kiitotien reunasta. Tämä viiva on odotuspaikkamerkintä, jonka takana lähtövuoroaan odottavien koneiden on odotettava lennonjohdon lupaa siirtyä varsinaiselle lähtöpaikalle. 9.A.6 TUULEN SUUNTA JA KÄY- TÖSSÄ OLEVA KIITOTIE Lentotoiminta eli lentoonlähdöt ja laskut pyritään olosuhteiden salliessa suorittamaan vastatuuleen. Sellaisilla kentillä, joilla on toimiva lennonjohto, ohjaaja saa yleensä tiedot sekä tuulesta että käytössä olevasta radasta radiolla lennonjohdosta. Korpikentillä, joilla ei lennonjohtoa ole, tilanne on vaikeampi. Näillä kentillä on tuulen suunnan ja siis myös käytössä olevan kiitotien määrittelyssä apuna tuulipussi ja joskus myös maassa olevien ajan tasalla pitämä tuuli-t. Tuulipussista voi nähdä paitsi tuulen suunnan, myös karkeasti sen voimakkuuden. Tuuli-T on asennettu kentän ns. merkinantopaikalle, mahdollisimman selvästi näkyvälle paikalle useimmiten lähelle lennonjohtorakennusta tai vastaavaa, ja sitä voidaan kääntää tuulen suunnan ja käytössä olevan radan muuttuessa. Tuuli-T:tä käytettäessä startit ja laskut tehdään T-kirjaimen varren suuntaisina kohti sen poikkiviivaa. Useilla korpikentillä ei kuitenkaan ole tuuli-t:tä, joten laskusuunta on arvioitava tuulipussin avulla. Monilla kentillä on varsinkin kesäkuukausina usein vilkasta purjelentotoimintaa, jonka käyttämää kiitotietä myös kentälle saapuvan moottorilentäjän on noudatettava. Kuva 1-70 Tuulipussi hallin päädyssä 9.A.7 MAAMERKIT Tuuli-T:n lisäksi saattaa merkinantopaikalla tai muuallakin kenttäalueella olla ns. maamerkkejä, jotka on tarkoitettu varoittamaan ohjaajaa kenttää tai sen osia koskevista rajoituksista sekä antamaan muutakin hyödyllistä informaatiota. Käytössä on yhdeksän erilaista maamerkkiä (katso kuva 1-71), joskin maamerkkien käyttö ainakin Suomessa on verrattain harvinaista: keltainen vinoristi punaisella pohjalla tarkoittaa sitä, että kentälle laskeutuminen on kielletty ja kielto saattaa olla pitkäaikainen keltainen vinojuova punaisella pohjalla varoittaa kentän huonosta kunnosta, jonka vuoksi lähestymisessä ja laskussa on noudatettava erityistä varovaisuutta nostopunnuksen muotoisella valkoisella merkillä käsketään ohjaajia käyttämään vain kiito- ja rullausteitä, ei siis niiden ulkopuolisia kentän osia nostopunnus, jonka ympyränmuotoisissa osissa on mustat poikki-juovat tarkoittaa sitä, että laskuihin ja startteihin saa käyttää vain kiitotietä, mutta muun liikehtimisen saa suorittaa kiito- ja rullausteiden ulkopuolella vaakasuorat vinoristit jossakin kentän osassa osoittavat ko. osan olevan käyttökelvottoman lennonjohtotorniin tai sen lähelle pystytetty kaksinumeroinen luku ilmoittaa magneettisen lentoonlähtösuunnan pyöristettynä lähimpään kymmeneen asteeseen oikealle osoittava nuoli, joko merkinantopaikalla tai käytössä olevan kiitotien päässä tarkoittaa, että kaarrot en-

5 sivu 413 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA nen laskua ja lähdön jälkeen on tehtävä oikealle musta C-kirjain keltaisella pohjalla, opastaa paikkaan, jonne ilmaliikennepalvelua koskevat ilmoitukset on annettava eli lennonjohtoon tai lennonneuvontaan eli briefingiin vaakasuora kaksoisristi merkinantopaikalla merkitsee, että kentällä on parhaillaan käynnissä purjelentotoimintaa. Kuva 1-71 Kuva A.8 LASKUKIERROKSET Jos olet seurannut jonkin yleisilmailuun käytetyn lentokentän liikennettä vilkkaana keväisenä sunnuntaipäivänä olet selvästi huomannut, että kaikki kentän läheisyydessä liikkuvat koneet noudattavat tiettyä, kaikille samanmuotoista reittiä. Aivan yhtä selvästi olet huomannut, että ilman tällaista järjestelyä liikenne kentän lähettyvillä muodostuisi

6 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu 414 sekamelskaksi, jossa kukaan ei olisi selvillä toisten koneiden liikkeistä ja jossa yhteentörmäysvaara näin ollen suuresti lisääntyisi. Lähinnä juuri yhteentörmäysvaaran vuoksi kaikilla kentillä noudatetaankin ns. laskukierrosta. Laskukierros koostuu viidestä osasta, jotka muodostavat neliskulmaisen kuvion kentän ympärille kuvan 1-72 osoittamalla tavalla. Tätä kuviota noudatetaan aina toimittaessa valvomattomilta lentopaikoilta eli siis kentiltä, joissa ei ole lennonjohtoa. Mikäli lennonjohto on, saatetaan sen ohjeiden mukaan joitakin laskukierroksen osia jättää poiskin, mutta yleisin tapa on noudattaa tavanmukaista laskukierroskuviota myös lennonjohdon valvomilla kentillä. Näin ollen sinun on syytä painaa visusti mieleesi laskukierroskuvio ja sen osien nimitykset ja harjaantua soveltamaan tätä kuviota myös lentäessäsi vieraalta kentältä. Mikäli suunnittelet lentoa vieraalle kentälle, ota selvää, onko sitä varten julkaistu ns. VAC-karttaa (VAC = Visual Approach Chart), joka on lähestymiskartta näkölentosääntöjen mukaan toimiville lentäjille. Siihen on merkitty laskukierrokset ja niihin liittymiset eri kiitoteitä käytettäessä ja se on siis syytä huolella opiskella jo ennen lennolle lähtöä. Kuvan 1-72 esittämä laskukierros on tavanomainen siinäkin mielessä, että jollei erityisiä syitä muunlaiseen menettelyyn ole tehdään laskukierrokset aina vasemmanpuoleisina. Kaikki kaarrot tehdään siis vasemmalle ja kenttä jää kaikissa vaiheissa ohjaajan vasemmalle puolelle. Tietyissä tapauksissa lennonjohto saattaa antaa luvan lähestyä myös oikean kautta mutta jos ohjaaja selvitetään esimerkiksi myötätuuliosalle, tarkoitetaan aina vasenta myötätuuliosaa. Kuva 1-73 havainnollistaa vasenta ja oikeata laskukierrosta samalle radalle. Tässäkin suhteessa muodostavat monet ns. korpikentät tosin erikoistapauksen, sillä purjelentokoneet saattavat käyttää sekä vasenta että oikeata laskukierrosta jopa samanaikaisestikin, mikä kenttää vasemmassa laskukierroksessa lähestyvän moottorilentäjän on tietysti otettava huomioon. Kuva A.9 ILMA-ALUKSEN VARUS- TUS Jokaisessa ilma-aluksessa on ilmailumääräysten mukaan oltava tietty vähimmäisvarustus, joka riippuu lähinnä siitä, millaiseen toimintaan alus on tarkoitettu käytettäväksi. Talviaikaan tapahtuvassa mittari-lentotoiminnassa vähimmäisvarustuksen vaatimukset ovat korkeat kun sitä vastoin tavanomaista VFR-toimintaa yksityislentotoiminnassa voidaan harjoittaa melko vaatimattomallakin vähimmäisvarustuksella. Tämä kurssi tähtää juuri tuollaiseen tavanomaiseen VFR-lentotoimintaan. Alle 5700 kg:n lentokoneissa, esimerkiksi Cessna 152:ssä, minimivarustukseen kuuluvat: 9.A.9.1 lennonvalvontamittareista nopeusmittari korkeusmittari magneettikompassi ja eksymän korjaustaulukko 9.A.9.2 moottorinvalvontamittareista pyörimisnopeusmittari öljynpainemittari öljynlämpömittari imuilman- tai seoksen lämpömittari mittatikku öljyn määrän mittaamiseksi sekä muista varusteista seoksen lämmitysjärjestelmä polttoaineen määrämittari (t) ensiapupakkaus ja palopullo istuinvyöllä varustettu kiinteä istuin jokaista henkilöä kohden.

7 sivu 415 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA Sähköjärjestelmällä varustetuissa koneissa on lisäksi oltava pääkatkaisin, virtalähde, suojalaitteet ylivirran tai jännitteen varalta ja ampeerimittari tai latauksen varoitusvalo. Esimerkiksi radio sitä vastoin ei ole VFRtoiminnassa välttämätön, ellei koneella harjoiteta ansiolentotoimintaa tai lentokoulutusta. Parhaiten kunkin ilma-aluksen vähimmäisvarustus ilmenee lentokäsikirjan yhteydessä olevasta kortista, johon on merkitty minimivarusteet eri lentotoimintamuodoissa. Ilma-aluksen vähimmäisvarustuksesta on huomattava, ettei pelkkä sen mukanaolo riitä. Yllä olevassa luettelossa olevien varusteiden on myös toimittava. Jollei joku niistä toimi, on lentoa lykättävä kunnes laite on korjattu. Useimpien minimivarusteluetteloon kuuluvien laitteiden toiminta tulee tarkastettavaksi joko tarkastuksessa ennen lentoa tai viimeistään moottorin koekäytön yhteydessä. 9.B Varusteet 9.B.1 TOIMINTA KORPIKEN- TILLÄ Ainakin toistaiseksi suurin osa suomalaisesta yleisilmailutoiminnasta on keskittynyt maan 20:lle lentoasemalle, joilla on saatavissa ilmailuviranomaisten järjestämää lennonvarmistuspalvelua, joiden varustus on varsin korkeatasoinen ja joiden kiitotiet sekä mitoiltaan että kunnoltaan vastaavat suuriakin vaatimuksia Näiden 20 lentopaikan, joita kutsutaan lentoasemiksi, lisäksi yleisilmailijan käytettävissä on kuitenkin huomattavasti suurempi määrä ns. korpikenttiä, joita viime vuosina on yhä suuremmalla innolla rakennettu ympäri maata. Korpikentät ovat syntyneet paikallisen ilmailuinnostuksen tuloksena joko raivaamalla aivan uusia kenttiä tai kunnostamalla sotaväen kymmeniä vuosia sitten tekemiä mutta välillä jo lähes umpeen kasvaneita kenttiä. Korpikenttä on monestakin syystä outo ympäristö lentoaseman järjestetyn toiminnan piirissä koulutetulle lentäjälle. Siellä ei ole lennonjohtoa hoitelemassa lähiliikenteen sujuvaa ja turvallista kulkua eikä siellä ole kentän kunnosta huolehtivia viranomaisia. Sitä vastoin siellä hyvinkin usein kesäaikaan on vilkasta purjelentotoimintaa, jonka perusteiden tunteminen on edellytyksenä myös moottorilentäjän turvalliselle toiminnalle. Purjekoneet hinataan taivaalle kahdella tavalla, joko moottorilentokoneen perässä tai hinausvintturilla. Edellinen tapa on kentällä vierailevan moottorilentäjän kannalta helpompi, sillä yhdistelmä hinauskone-purjekone on verrattain helppo erottaa ja väistää. Tehostettu tarkkaavaisuus on siitä huolimatta tarpeen myös lähestyttäessä moottorikonehinauksia käyttävää purjelentokenttää, koska hinauskone usein pudottaa hinausköyden ennen laskuun tuloa räimäisemällä matalalta starttipaikan yli ja kääntymällä pudotuksen jälkeen mahdollisimman nopeasti laskuun. Tässä lentosuorituksessa hinauslentäjä ei noudata yleisiä laskukierroskuvioita, joka edellyttää tehostettua tarkkailua paitsi hinauslentäjältä itseltään, myös muilta lähestymistä tekeviltä. Vintturihinaus sitä vastoin on vierailevan moottorilentäjän kannalta huomattavasti moottorikonetta vaarallisempi purjekoneen hinaustapa. Sitä käytettäessä ajetaan hinausvintturi käytössä olevan kiitotien vastakkaiseen päähän. Vintturista vedetään starttipaikalle ohut teräslanka, joka kiinnitetään starttaavaan purjekoneeseen. Kun vintturi vetää tämän koko radan mittaisen teräslangan sisään, nousee purje-kone leijan tavoin joskus hyvinkin korkealle ja lähes poikkeuksetta vähintään 400 metrin korkeuteen. Samalla se vetää taivaalle satojen metrien korkuisen teräslankaesteen, jota on mahdoton erottaa ilmasta. Vintturin teräslanka muodostaa huomioon otettavan riskitekijän myös ollessaan maassa, jossa se helposti tarttuu rullaavan tai lähtö- tai laskukiidossa olevan moottorikoneen potkuriin tai laskutelineeseen. Korpikentältä yleensä ja purjelentotoimintaan käytettävältä korpikentältä erikoisesti toimittaessa moottorilentäjän on siis sopeuduttava hänelle outoon ympäristöön. Tässä sopeutumisessa ehkä auttaa seuraava kahdeksankohtainen tarkkailulista. 1. Ota ennen lähtöä selville kentän tarkka sijainti ja sen kunto. TUTUSTU KENTÄN VAC-KARTTAAN, pelkkä tieto siitä, että jossakin pitäjän alueella on lentokenttä ei missään tapauksessa riitä, sillä monet suomalaiset pitäjät ovat hyvinkin laajoja. Myöskään korpikentän ulkoinen olemus (ruohorata) voi tehdä siitä hyvinkin vaikeasti löydettävän, vaikka se olisi näkökentässä. Kenttien sijainti on kerrottu koordinaatteina Suomen ilmailukäsikirjan eli AIP:n lentopaikkaluettelossa (AD-4). Siitä löytyy myös kentän ja sitä lähinnä olevan ATS-elimen puhelinnumero. Jommasta kummasta paikasta on syytä ennen lähtöä varmistaa kentän kulloinenkin kunto. Kesäaikaan kentät ovat lähes poikkeuksetta lennettävässä kunnossa, mutta talvella osa niistä saattaa olla auraamatta ja kelirikkoaikana pehmeys voi tehdä kentän käyttökelvottomaksi. Tarkastaessasi kentän sijaintia ja kuntoa harkitse vielä kerran tarkkaan, onko lentokokemuksesi sitä luokkaa, että yli-

8 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu 416 päänsä lainkaan voit turvallisesti toimia useinkin hyvin niukoilta korpikentiltä. Ota myös huomioon, onko määräkentällä saatavissa polttoainetta. 2. Kutsu radiolla määräkenttää hyvissä ajoin ennen tuloa sen lähialueelle. Varsin monissa nykyaikaisissa purjekoneissa on radiot ja ilmatilan tarkkailun vuoksi on eduksi tietää, milloin vierailija on lähestymässä kenttää. Purjekoneet toimivat yleensä kentän jaksolla tai sitten pulinajaksolla 123,5 MHz. Kaikista kentistä on tehty VAL-kartta, joista ilmenee käytettävä taajuus. Tässä ensimmäisessä kutsussa riittää, kun ilmoitat tunnuksesi ja sen mistä suunnasta lähestyt korpikenttää ja milloin arvioit olevasi siellä. 3. Älä koskaan lähesty korpikenttää lentämällä suoraan sen yli vaan kierrä aina kenttä niin, että se jää vasemmalle puolellesi. Suoraan kentän yli lentäminen on erikoisen vaarallista niillä kentillä, joilla lennetään purjekoneilla vintturihinauksesta. Kentällä voi olla myös laskuvarjohyppy- ja lennokkitoimintaa. Samoin on vaarallista tulla laskuun suoraan, vaikka tuulen suunta antaisikin mahdollisuuden pitkään finaaliin. Kentän kiertämisen aikana sinulla sitä vastoin on hyvät mahdollisuudet tarkkailla ilmatilaa ja mukautua muiden koneiden laskukierrokseen. 4. Kerro lyhyesti radiolla liittymisestäsi käytössä olevan kiitotien laskukierrokseen. Sen, mikä on käytössä oleva kiitotie, havaitset parhaiten tuulen suunnasta. Tässä suhteessa on kuitenkin syytä olla varovainen, sillä joskus saattavat kentällä toimivat käyttää myös muuta kuin suoraan vastatuuleen olevaa kiitotietä. Yksi hyvä osoitus on kentällä mahdollisesti olevat purjekoneet, jotka yleensä ankkuroidaan käytössä olevan kiitotien starttipaikan sivuun. Useilla kentillä on myös tuuli-t, mutta sen täsmällisyys on suoraan verrannollinen kentän käyttäjien täsmällisyyteen, jossa useinkin saattaa olla toivomisen varaa. Ilmoita radiolla myös kaarto finaaliin ja ole juuri finaalissa erikoisen tarkkana. Purjekoneet näet tekevät moottorikoneita lyhyemmän laskukierroksen, joten eteesi voi ilmestyä moottoriton ilma-alus. Tässä vaiheessa saattaa olla mahdollista, että joku kentän maaradion mikäli kentällä sellainen on lähellä olevista antaa sinulle hyvinkin virallisen tuntuisen laskuluvan tai muun selvityksen. Tällaisella selvityksellä ei kuitenkaan ole mitään lainvoimaista merkitystä eikä siihen kannata kiinnittää liiaksi huomiota. Selvityksiä saavat antaa vain ATS-elimet virallisine lennonjohtajineen. Sitä vastoin korpikentiltä voidaan hyvinkin antaa liikenneinformaatiota esimerkiksi tietoja käytössä olevasta kiitotiestä ja siitä, onko kentällä muuta toimintaa. 5. Muista, että sinä voit moottorisi avulla tehdä ylösvedon ja uuden lähestymisen, purjelentäjä taas ei voi. Muista myös, että lentosäännöt velvoittavat sinua moottorilentäjänä väistämään purjelentokoneita ja hinausyhdistelmää. 6. Rullaa korpikentillä radan reunaa pitkin, mikäli radan kunto sen sallii. Rullaamalla keskellä kiitotietä tukit sen muulta liikenteeltä. Keskellä rataa saattaa lisäksi olla vintturin teräslanka, jota on varsin vaikea erottaa ja joka saattaa rullauksen aikana helposti tarttua potkuriin. Radan reunassa saattaa kuitenkin olla pehmeitä kohtia tai suuria irtokiviä, joita tietysti on syytä välttää. 7. Varo pölyä. Monet korpikentät on tehty erittäinkin pahasti pölyäville paikoille eikä pölyn sitomiseen erilaisilla päällysteillä useinkaan ole ollut varaa. Moottorilentokoneen potkuri aiheuttaa erittäin helposti melkoisen pölymyrskyn, joka tunkeutuu joka paikkaan, mm. kentällä seisovien muiden koneiden mittareihin ja muihin arkoihin paikkoihin. Ota siis tämä visusti huomioon käynnistäessäsi ja rullatessasi kentällä. 8. Varmistu ennen lentoonlähtöä siitä, että rata on vapaa. Ota myös huomioon, ettei toinen kone välttämättä ole ainoa este. Korpikentillä on vaara törmätä hinausvintturin teräslankaan, sitä takaisin starttipaikalle vetävään traktoriin tai jopa kiitotien yli oikaiseviin marjastajiin. Ilmoita aikeistasi radiolla ja starttaa aina radan päästä, älä keskeltä jo siitäkin syystä, että pystyt näin paremmin seuraamaan, mitä purjekoneiden starttipaikalla tapahtuu. Jos sinulla on pieniäkään epäilyksiä siitä, mitä moottorittomat lentäjät puuhaavat ja onko rata vapaa lentoonlähtöä varten rullaa radan sivuun, pysäytä moottori ja mene kysymään. Ja muista, että olet vieraana korpikentällä, ilman laskeutumismaksuja. Kentän vakiojoukko ylläpitää sitä yleensä talkoohengessä, joten ole nöyrä. Näin toimien olet varmasti tervetullut jatkossakin. 9.B.2 TOIMINTA JÄÄRADOILTA Talvisin suomalaisen yleisilmailijan käytössä olevien laskupaikkojen määrä moninkertaistuu kesäisestä ympäri maata järvien ja merenkin jäille aurattavien kiitoratojen ansiosta. Jäärata on usein varsin hyväkin lentopaikka, sillä se voidaan helposti aurata tarpeeksi pitkäksi ja mikäli auraajat suunnittelevat ratansa huolella ei reunaesteistäkään ole haittaa. Jääratatoiminnassakin on kuitenkin omat niksinsä, jotka monessa kohdassa muistuttavat korpikentillä suositeltuja menetelmiä. Helpotus on kuitenkin se, että muutamia harvoja poikkeuksia lukuun otta-

9 sivu 417 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA matta jääradoilta ei aina harrasteta äärimmilleen vietyä ilmatilan tarkkailua vaativaa purjelentotoimintaa. Koska jääkiitotien kunto saattaa vaihdella hyvinkin nopeasti kovapintaisesta ja moitteettomasta laskupaikasta vetiseen ja sohjoiseen ränniin edellyttää jääradalle lähteminen vieläkin huolellisempaa ennakkovalmistelua kuin korpikentälle lentäminen. Radan kunto ja jään kestävyys on epäilyttävissä tapauksissa varmistettava maasta, sillä ilmasta on usein mahdotonta päätellä, onko rata laskeutumisen edellyttämässä kunnossa. Jäärataa lähestytään samaan tapaan kuin korpikenttääkin eli vasemman kautta kiertäen. Kiertämisen aikana voidaan tarkkailla muuta liikennettä ja varmistautua tuulen suunnasta. Koska tuulipussia ei yleensä ole järven selälle tuotu on tuulen suunnan arvioinnissa käytettävä muita keinoja esimerkiksi savuja tai lippuja. Tuulen suunta on erityisen tärkeä lähestyttäessä jäärataa, jolla kitkakerroin on hyvin pieni. Myötätuulessa laskumatka pitkälläkin jääradalla menee helposti liian pitkäksi. Sivutuuli voi jäältä toimittaessa myös olla varsin vaarallinen, sillä liiallinen sivutuulikomponentti (riippuvainen tuulesta ja radan kitkasta) aiheuttaa helposti koneen lipsahtamisen liukkaalta radalta lumivalliin. Mikäli näin ollen tuuli käy pahasti sivusta, on syytä kokonaan luopua jääradalle laskeutumisesta. Loppulähestymisen aikana on erityistä huomiota kiinnitettävä puhelin- ja sähkölankoihin, joita on hyvin vaikea nähdä ilmasta. Niitä kannattavat tolpat sitä vastoin voi erottaa helpommin. Laskun jälkeen lentäjän on itse lapioitava koneelleen seisontapaikka, mikäli sellaista ei ole radalle valmiiksi aurattu, koska liukkaan radan sivuun jätetty kone saattaa tukkia tehokkaasti koko radan. Jääradoilta lentäminen on siinä määrin tavanomaisesta lentotoiminnasta poikkeavaa, ettei sitä pienellä kokemuksella ja vähäisillä tiedoilla ole syytä harrastaa lainkaan. Jos kuitenkin haluat lentää tällaisilta lentopaikoilta, on ainakin alkuvaiheessa syytä ottaa mukaan lennonopettaja, joka neuvoo tarvittavat niksit. Jotkut lentäjät harrastavat jäältä lentämistä myös muualla kuin varsinaisilla auratuilla radoilla vähälumisina talvina tai syksyisin kun ensimmäiset lumet eivät ole vielä sataneet. Tällaisesta jäille hyppimisestä on kuitenkin syytä luopua kokonaan jo senkin vuoksi, että jään paksuutta on ilmasta lähes mahdoton arvioida ja se voi kuitenkin vaihdella huomattavastikin saman järven eri kohdissa.

10 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu 418 Kuva 8-98

11 sivu 419 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA Kuva B.3 YÖLENNOT Tämä SIL PPL-kurssisi tähtää yksityislentäjän lupakirjaan ilman mitään erikoiskelpuutuksia, joten sen suoritettuasi saat lentää vain näkölento-olosuhteissa päiväsaikaan. Joskus saattaa kuitenkin eteesi tulla tilanteita, joissa joudut lentämään lentosi loppuosan hämärässä ja jopa melkein pimeässä, joskin tällaiset tilanteet on huolellisella lennon suunnittelulla pyrittävä ehdottomasti välttämään. Mikäli kuitenkin pimeys pääsee yllättämään on sinun hyödyllistä tuntea joitakin pimeätoiminnan perusteita. Lentosäännöthän määrittelevät, että yön katsotaan vallitsevan auringon laskun ja nousun välisenä aikana, kun valaisematonta 8 km päässä olevaa esinettä ei enää pysty selvästi erottamaan. Epäselvissä tapauksissa katsotaan yön vallitsevan. Pientehoisia valoja käytetään auringon laskun ja nousun välisenä aikana. Korkeatehovalaistuksen käytöstä lennonjohdoilla on erilliset ohjeet. Niitä käytetään niin päivällä kuin yölläkin sääolosuhteiden mukaan. Muiden valojen lisäksi ainakin kaikilla lentoasemilla on yleensä lennonjohdon katolle sijoitettu valkoinen pyörivä valo, jonka pyöriminen osoittaa toiminnan kentällä olevan käynnissä. Tätä valoa käytetään myös päiväsaikaan. Edellä mainittujen valojen lisäksi mittarilentotoimintaan tarkoitetuilla kentillä on usein vielä kiitotien keskilinjavalot, kosketuskohtavalot ja liukukulmavalot (PAPI) sekä joskus myös rullausteiden keskilinjavalot. 9.B.5 ILMA-ALUSTEN VALOT B.4 LENTOPAIKAN VALAISTUS Punainen Vihreä Kaikilla suomalaisilla lentoasemilla ja nykyisin jo muutamilla lentopaikoillakin on yötoimintaan soveltuva valaistus, jonka pääosat ovat kiitotie ja rullaustievalot sekä lähestymisvalolinja. Kiitotien reunavalot ovat valkoisia ja rullaustievalot sinisiä. Lähestymisvalolinjan lamput ovat punaisia pientehovaloja tai valkoisia korkeatehovaloja, joiden valotehoa voidaan säätää lennonjohdosta. Kiitotien päät merkitään kaksisuuntaisilla valoilla, jotka on asennettu niin, että lähestyvästä koneesta katsoen kynnys on merkitty vihreillä valoilla ja kiitotien loppupää punaisilla valoilla. Punainen on myös sekä kenttäalueella että sen ulkopuolella olevien esteiden merkintäväri. 140 Valkoinen Kuva Yölentotoimintaan tarkoitetussa ilma-aluksessa on oltava määräysten mukaiset valot. Näistä tärkeimmät ovat siivenkärkiin ja pyrstöön sijoitetut purjehdusvalot. Vasemmassa siivenkärjessä on punainen, oikeassa vihreä ja pyrstössä valkoinen valo (kts. kuva 8-100). Käytännössä huonon näkyvyyden, hämärän ja pimeän vallitessa erittäin hyödyllinen koneen havaitsemista helpottava valo on

12 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu 420 yleensä sivuvakaimen päälle sijoitettu punainen vilkkumajakka, jota on syytä käyttää lennolla myös päiväsaikaan. Yölentotoiminnassa välttämättömiä ovat lisäksi rullaus- ja laskuvalonheittimet sekä mittaritauluvalaistus. Purjehdusvaloja ja vilkkumajakkaa on määräysten mukaan käytettävä auringon laskun ja nousun välisenä aikana. Määräys koskee myös rullaavia koneita. 9.B.6 LIUKUKULMAVALOT PAPI on lyhennys englanninkielisistä sanoista Precission Approach Path Indicator. Se on hyvin yksinkertainen optinen apuväline, joka antaa lähestymistä tekevälle ohjaajalle tiedon koneen asemasta tavalliseen noin 3 liukukulmaan nähden. PAPI on tarkoitettu lähinnä raskaiden koneiden ohjaajille, mutta sitä voivat käyttää hyväkseen myös pikkukonepilootit päiväsaikaankin (kuva 8-101). Kuva B.6.1 LENTÄMINEN HÄMÄRÄSSÄ JA YÖLLÄ Auringon laskun aikaan alkavat lentämisen olosuhteet muuttua selvästi ja usein yllättävän nopeasti. Säätilaan vaikuttaa auringon lämpö, jonka heikkeneminen saa varsinkin kesäaikaan iltahämärän olemaan tyypillisesti kahden erilaisen sääilmiön rajakohta. Esimerkkinä olkoon kaikille tuttu tyyni kesäilta tuulisen päivän jälkeen alaville paikoille kerääntyvine ohuine sumukerroksineen. Hyvässäkin näkyvyydessä näkymät ilmasta muuttuvat. Valaisemattomat maaston yksityiskohdat sulautuvat hiljaa toisiinsa, kunnes pimeän tultua häviävät näkyvistä kokonaan. Asutuksen, katujen ja teiden sekä liikenteen valot jäävät hallitseviksi yksityiskohdiksi. Erityisen pilvisinä päivinä horisonttiviiva katoaa näkyvistä nopeasti hämärtymisen myötä. Hämärän tihentyessä koneen hallinta jää suurelta osin mittarilentotaidon varaan ja suunnistuksessa tarvittavat kiinnekohdat on valittava toisin kuin päivällä tai on tukeuduttava radiolaitteisiin. Yö tulee lentäjälle helposti salaa. Mitä korkeammalla lennät sitä kauemmin näet auringon taivaanrannan yläpuolella. Jos et ole ottanut tätä huomioon voit joutua laskeutumaan reittikorkeuden auringonpaisteesta laskukierrokseen lähes täydelliseen pimeään. Yllättävän hämärän vältät parhaiten suunnittelemalla lentosi aina niin, että se päättyy selvästi ennen auringon laskua. Jos jätät tunnin pelivaraa ehdit vielä kiertää huonon sään alueita ja voit kohdata yllättävän vastatuulenkin rauhallisin mielin. Jos varotoimenpiteistäsi huolimatta joudut lentämään tihenevässä hämärässä, siirry osittaiseen mittarilentoon. Toisin sanoen seuraa tehostetusti koneen lentoasentoa ja lentotilaa mittareiden avulla, unohtamatta tietenkään ulkopuolisia vertailukohtia ja ilmatilan tarkkailua. Suunnista pääasiassa valaistujen kiinnekohtien avulla ja käytä hyväksesi radiosuunnistuslaitteita. Kun tiedät auringon maan pinnalta katsoen laskeneen, sytytä purjehdusvalot ja vilkkumajakka ja säädä mittaritaulun valaistus niin, että mittareiden luku on vaivatonta. Ota yhteys määräkenttäsi lennonjohtoon, jos olet aikataulustasi myöhässä ja ilmoita arvioitu saapumisaikasi. Tarpeen vaatiessa voit lennonjohdolta pyytää ohjeita ja suunnistusapua. 9.B.7 LASKEUTUMINEN HÄMÄ- RÄSSÄ JA YÖLLÄ Hämärässä ja yöllä maasto ja esteet erottuvat huonosti ja korkeutta niistä on mahdotonta arvioida. Korkeusmittaria on käytettävä hyväksi vielä finaalilla liukukulman säätämiseen, sillä maasto "vetää puoleensa" ja loppulähestyminen lennetään erittäin helposti hyvin matalalla, jos tyydytään silmien rajoitettuun arviointikykyyn hämärässä. Laskuvalonheittimien käyttö voi hieman helpottaa arviointeja. Hyvä tapa onkin sytyttää ne hämärässä ja yöllä ja finaalin alussa. Kiitotien pinta näyttää hämärässä ja yöllä olevan kauempana kuin se todellisuudessa onkaan. Loivennus täytyy aloittaa hyvissä ajoin ja samalla on viimeistään siirryttävä suorittamaan moottorilaskua, jossa kone

13 sivu 421 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA vajoaa selvästi vedetyssä asennossa pienellä vajoamisnopeudella kunnes kiitotien pinta tulee vastaan. Laskeutuminen valaisemattomalle lentopaikalle on lähes mahdoton suoritus yöllä. Jos yö tuntuu yllättävän, tee riittävän ajoissa ratkaisu lennon suuntaamisesta valaistulle ja miehitetylle lentokentälle. Älä ota turhia riskejä. Lentäminen yöllä on kielletty ilman asianmukaista kelpuutusta lupakirjassa ja johtaa tällaisessa tapauksissa varmasti hankaluuksiin. Toisaalta kelpuutus lupakirjaan vaaditaan, koska lentäminen yöllä poikkeaa selvästi päivällä lentämisestä ja on ilman asiaankuuluvaa koulutusta vaarallista. Kuva C Muuta 9.C.1 ERITYISIÄ LENTÄJILLE TÄRKEITÄ ASIOITA 9.C.1.1 Yleistä Tässä opetusjaksossa esitetään sellaisia asioita, joiden tietäminen ja tunteminen on VFR-lentäjälle tärkeää. Tällaisiksi on katsottu mm. lentäminen Helsinki-Vantaan ja Helsinki-Malmin lentoasemilla, koska molemmat kentät ovat maamme vilkkaimmin liikennöityjä lentoasemia ja niiden läheinen sijainti toisiinsa nähden aiheuttaa tiettyjä vaatimuksia niin lennonjohdolle kuin lentoliikenteellekin. Ilmailu Helsinki-Vantaan ja Helsinki-Malmin lentoasemilla

14 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu 422 Kuva a) ILMATILAN JAKO 1. Helsingin lähestymisalue (TMA) Lähestymisalueen rajat selviävät parhaiten ilmailukartoista (kuva 10-25), mutta yksinkertaistettuna ne ovat seuraavat: Lähestymisalue koostuu kolmesta osasta. Lähinnä kenttää olevan lähestymisalueen osan alaraja on 1500 ft MSL, sen ulkopuolella aina 30 nm:iin asti alaraja on 2500 ft MSL ja uloimman osan alaraja on FL 65. Yläraja koko lähestymisalueella on FL 245. Tällä alueella lennonjohtopalvelun antamisesta vastaa Helsingin lähestymislennonjohto (APP), joka sijaitsee Helsingin lentoasemalla. 2. Helsingin lähialue (CTR) Helsinki-Vantaan ympärille on perustettu lähialue, jonka alaraja on maanpinta ja yläraja (1500 ft MSL) yhtyy lähestymisalueen (TMA) alarajaan (katso kuva 10-26). 3. Malmin lähialue (CTR) Helsinki-Malmin ympärille on perustettu lähialue, jonka alaraja on maanpinta ja yläraja (1500 ft MSL) yhtyy Helsingin lähestymisalueen (TMA) alarajaan (katso kuva 10-26). 4. Melunvaimennusalue Helsingin kaupungin keskustan yläpuolella olevalla melunvaimennusalueella (katso kuva 10-26) tulee välttää lentämistä alle 2000 ft MSL. Huomioi myös Malmin kentän ympärille perustetut melunvaimennusalueet. b) NOUDATETTAVAT MENETELMÄT Liikenteen vilkkaus, lentoasemien läheinen sijainti toisiinsa nähden sekä liikenteen luonteen erilaisuus vaativat ilmailussa Helsinki- Vantaan tai Helsinki-Malmin lentoasemilla mahdollisimman yksiselitteiset ja selvät menetelmät, jotka on esitetty Suomen ilmailukäsikirjassa (AIP). Menetelmien hyvä tuntemus ja tinkimätön noudattaminen niin lennonjohtajien kuin lentäjien taholta on vaaratilanteiden syntymisen ehkäisemiseksi ensiarvoisen tärkeää. Mainitun AIP:n lisäksi tiettyjä kutakin lentoasemaa koskevia määräyksiä on annettu erityisinä lentoaseman pysyväismääräyksinä, joihin lentäjä voi tutustua lennonneuvonnassa tai lennonjohdossa. On huomattava, että tällaiset pysyväismääräykset ovat kaikilla lentoasemilla eikä ainoastaan Helsinki-Vantaalla ja Helsinki-Malmilla.

15 sivu 423 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA Kuva Lentosuunnitelmat Jokaisesta VFR-lennosta, joka aiotaan suorittaa lähi- tai lähestymisalueella, on esitettävä lentosuunnitelma. Ennen lentoonlähtöä suunnitelma on esitettävä Helsinki-Vantaan tai Helsinki-Malmin lentoaseman lennonneuvontaan joko henkilökohtaisesti tai puhelimitse. Malmin lentoasemalla paikallislentosuunnitelman tai lähialueen rajalla päätettävän lentosuunnitelman voi antaa myös radiolla rullausjaksolla. Helsingin lähi- tai lähestymisalueelle saapumista varten on lentosuunnitelma esitettävä lähimmän ATS-elimen välityksellä tai suoraan Helsinki-Vantaan tai Helsinki-Malmin lennonjohtoelimelle joko puhelimitse tai radioitse viimeistään 10 minuuttia ennen arvioitua lähi- tai lähestymisalueelle tuloa.

16 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu Lennonjohtoselvitykset Lennonjohtoselvitys on ilma-alukselle annettu lupa suorittaa lento ja siihen liittyvä liikehtiminen maassa lennonjohtoelimen määräämin ehdoin. Selvitys vaaditaan aina, kun aiotaan suorittaa VFR-lento lähi- tai lähestymisalueella. Selvitys on saatava ennen rullausta, lentoonlähtöä tai em. alueille saapumista. 3. Radioyhteys Lennettäessä lähi- tai lähestymisalueella vaaditaan kaksipuolisen radioyhteys ao. lennonjohtoelimeen. Mikäli tällaista yhteydenpitomahdollisuutta ei jostakin syystä ole, voi ao. lennonjohto myöntää poikkeusluvan lentämiseen ko. alueilla ilman radioyhteyttäkin. Tällöin ilmaaluksen on laskukierroksessa ollessaan seurattava tornista annettavia valomerkkejä. Malmin lentoasemille saapuvat ilma-alukset: radioyhteys suositellaan otettavaksi ilmoittautumispaikoilla SIPOO tai KAUKA tai vastaavalla etäisyydellä, kuitenkin viimeistään lähialueen rajalla. Huom: Helsingin lähi- ja lähestymisalueella lennettäessä tulee ilma-aluksen olla varustettuna toimintakuntoisella SSR-transponderilla (moodit A ja C). Yksittäisiä lentoja varten voi ao. lennonjohtoelin myöntää tästä poikkeuksen liikennetilanteen niin salliessa. 4. Lentokorkeudet Malmin lähialueen itäpuolella Nesteen öljynjalostamon alueella suositellaan minimikorkeudeksi 2000 ft MSL. Sipoonlahden loma-asutusalueiden yläpuolella suositellaan lentokorkeudeksi vähintään 1000 ft MSL huhtikuun 15. ja lokakuun 15. päivän välisenä aikana. 5. VFR-ilmoittautumispaikat ja noudatettavat lentokorkeudet a) Helsinki-Vantaan lentoasema Ellei lennonjohtoselvityksestä muuta johdu, tulee toimia seuraavasti: Lähialueelle tulo ja sieltä lähtö tulee tapahtua lähialueen rajalla sijaitsevan pakollisen ilmoittautumispaikan kautta, joita ovat KURKI, VANHA ja TIKKU. Noudatettavat lentokorkeudet ovat ft MSL. Sään salliessa sekä yöllä noudatettava lentokorkeus on 1000 ft MSL. b) Helsinki-Malmin lentoasema Ellei lennonjohtoselvityksestä muuta johdu, tulee toimia seuraavasti: Lähialueelle tulo ja sieltä lähtö tulee tapahtua lähialueen rajalla sijaitsevan pakollisen ilmoittautumispaikan kautta, joita ovat NOKKA ja DEGER. Noudatettavat lentokorkeudet ovat ft MSL. Sään salliessa sekä yöllä noudatettava lentokorkeus on 1000 ft MSL. Odotuspaikkana käytetään tarvittaessa Fazeria. Laskukierroskorkeus Malmilla on 600 ft MSL. Sen noudattaminen on erityisen tärkeää Malmin alueen yli lentävän raskaan liikenteen takia. 6. Asianomainen lennonjohtoelin a) kun lento tapahtuu Helsingin lähestymisalueella on valvova yksikkö Helsingin lähestymislennonjohto (APP EFHK) b) Helsingin lähialueella lentoja valvoo Helsingin lähilennonjohto (TWR EFHK) c) Malmin lähialueella lentoja valvoo Malmin lähilennonjohto (TWR EFHF) ja sen toiminta-ajan ulkopuolella valvonta siirtyy Helsingin lähilennonjohdolle (TWR EFHK) lukuunottamatta rullausta, lentoonlähtöä ja laskua, joita varten TWR EFHK ei anna lennonjohtoselvitystä 7. Menettelytavat TWR Malmin toimintaajan ulkopuolella Radioyhteys TWR Helsingiin on otettava viimeistään ennen rullausta liikennealueelle. Toistuva laskukierroslentäminen on kielletty LMT lentäminen ei ole sallittu yön vallitessa. Saatujen säätietojen ja liikenneilmoitusten perusteella ohjaaja on itse vastuussa lentoonlähtöön ja laskuun sopivan kiitotien valinnasta sekä lentoonlähdön ja laskun aloituksesta niin, ettei yhteentörmäysvaara muihin ilma-aluksiin ja liikennealueella mahdollisesti oleviin esteisiin pääse syntymään. Huom.: Tyynellä on RWY 18 käytössä, ellei kiitotieolosuhteiden (esimerkiksi lumi- tai muut esteet) takia jouduta käyttämään muuta kiitotietä. Valaistuksen kytkemiseksi ota yhteys Malmin kenttäpäivystykseen puhelimella tai radiolla rullausjaksolla. Tarkemmat menetelmät toiminta-aikojen ulkopuolella on annettu Helsinki-Malmin VAC-kartassa. 8. Radioliikenne Liikenteen luonteesta johtuen Helsingin lentoasemalla pääasiallinen ilmailukieli on englanti, joten sinne lentävien VFR-lentäjien on huomattava, että liikennetilanteen hahmottaminen omatoimisesti vaatii hyvää kielitaitoa. Malmin lentoaseman liikenteen vilkkaus saattaa aiheuttaa sen, että radiopuhelinfraseologia on jätettävä minimiin.

17 sivu 425 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA Tällöin esimerkiksi ulkopaikkakuntalaiselle saattaa tulla tilanne, että hän ei ymmärrä lyhennettyä tekstiä. Vaaratilanteen välttämiseksi tällöin on ehdottomasti pyydettävä vahvistusta tai toistoa eikä siis saa jatkaa olettamuksen mukaan. Kuva C.2 LENNOT LENTOASEMILLE, JOILLA ON SOTI- LASLENTOTOIMINTAA Eräillä lentoasemilla ja niiden ympärille perustetuissa valvotun ilmatilan osissa saattaa sotilaslentotoiminta aiheuttaa muulle ilmaliikenteelle viivytystä tai lentoreittiä ja - korkeutta koskevia rajoituksia. Tällaisia lentoasemia ovat: JYVÄSKYLÄ, KUOPIO, HALLI, KAUHAVA, TAMPERE-PIRK- KALA ja ROVANIEMI. Näille lentoasemille lennettäessä on huomioitava seuraavaa: lentoasemien ympärille on perustettu sotilaslennonjohtoalue (MIL CTA), joka on voimassa arkipäivisin virka-aikoina sekä tarvittaessa myös muulloin. MIL CTA on valvottua ilmatilaa, jonne vaaditaan lennonjohtoselvitys. MIL CTA:n alaraja on 1500 ft MSL, paitsi Rovaniemellä 2000 ft MSL. Radioyhteyden ottamista suositellaan myös MIL CTA:n alapuolella lennettäessä mahdollisen vilkkaan sotilaslentotoiminnan takia sotilaslentoliikenteen takia on useilla lentoasemilla kiitotien molempiin päihin rakennettu pysäytysverkot, jotka talviaikaan, jäätymisvaaran takia, saatetaan joutua jättämään pystyasentoon lennonjohdon toiminta-ajan ulkopuolella. Maininta pysäytysverkoista löytyy ao. VAC-kartoilta Ulkomaisten siviili-ilma-alusten lennot ulkomaisen siviili-ilma-aluksen on HALLIN, KAUHAVAN ja UTIN sotilaslentoasemille suunniteltuja lentoja varten saatava erillinen lupa Ilmavoimien Esikunnalta Huom.: Siviili-ilma-alus katsotaan ulkomaalaiseksi, kun se on ulkomaan rekisterissä. Suomen rekisterissä olevaa yleisilmailun ilma-alusta käsitellään kuten ulkomaista, kun siinä on mukana yksikin ulkomaan kansalainen miehistön jäsenenä tai matkustajana. Kuva C.3 PURJELENTOTOIMINTA Purjelentotoiminnan luonteesta johtuen sille on erittäin vaikeaa antaa lennonjohtopalvelua. Meillä on purjelentotoiminta kuitenkin saatu kohtalaisen hyvin erotetuksi muusta lentotoiminnasta perustamalla purjelentoalueita, joihin nähden johdettu liikenne porrastetaan. Purjelentoalueet on merkitty ilmailukartoille ANC 1: Alarajana on maan tai veden pinta, ellei muulla tavoin ole erikseen sovittu. Yläraja sovitaan tapauskohtaisesti ao. lennonjohtoelimen ja vastaavan lentotoiminnan valvojan kesken alueella suoritettavien purjelentojen sekä muun ilmaliikenteen vaatimusten mukaisesti. Yläraja ilmoitetaan alueen varauksesta ker-

18 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu 426 tovassa NOTAMissa. Lennettäessä moottorikoneella normaalia VFR-lentoa tällaisten alueiden läpi, on kiinnitettävä erityistä huomiota ilmatilan tarkkailuun, sillä lentosääntöjen mukaan moottorikone on velvollinen väistämään purjelentokonetta. Lisäksi kentällä voidaan suorittaa vintturihinauksia, jolloin hinausvaijeri saattaa aiheuttaa vaaratilanteita. On myös muistettava, että normaalilennolla oleva ilma-alus on velvollinen väistämään sitä, joka hinaa jotain toista ilma-alusta tai esinettä. Mikäli varsinaiset purjelentoalueet eivät anna purjelennolle riittävää toimintavapautta, voi vastaava aluelennonjohto valvovan lennonjohdon tai ao. purjelentokeskuksen esityksestä perustaa tilapäisiä purjelentoalueita. Näistä ilmoitetaan vastaavasti NOTAMilla, joten huolellinen lennonvalmistelu on tässäkin suhteessa tarpeen. Lisäksi purjelentäjät voivat lentää matkalentoja VFR-määräyksiä noudattaen myös purjelentoalueiden ulkopuolella. Lisäksi on huomattava, että VFR-purjelentotoimintaa valvomattomassa ilmatilassa ei NOTAMoida. 9.C.4 LENTOMELU Ilmailun voimakas kasvu on lisännyt häiritsevää melua lentopaikoilla ja niiden läheisyydessä. Meluhäiriön kohteena ovat ensisijaisesti ympäristön asukkaat, lentomatkustajat sekä lentoasemilla työskentelevät henkilöt. Lentomelun pelko rajoittaa myös usein suunnitelmia uusien lentopaikkojen rakentamiseksi. Meillä on ilmaliikenteen meluhaittoja pyritty pienentämään ilmailulaitoksen antamilla lentotoimintaa koskevilla määräyksillä, ohjeilla ja suosituksilla. Lisäksi eräillä lentoasemilla, kuten esimerkiksi Helsingissä on annettu erityiset ohjeet koululentojen, koekäyttöjen, lähestymislentojen ja lentoonlähtöjen suhteen. Hyvätkään ohjeet ja suositukset eivät kuitenkaan riitä, elleivät lentäjät asennoidu lentomelun haittoihin kaikella vakavuudella. Tässä mielessä ilmailulaitos kehottaa moottorikoneiden ohjaajia välttämään kaartoharjoittelua tms. tiheästi asuttujen paikkojen yläpuolella tarpeettoman pienessä lentokorkeudessa ja suorittamaan tällaiset lennot mahdollisimman asumattomalla seudulla. Näin menetellen ei tarpeettomasti aiheuteta haittaa niille henkilöille, joita nimenomaan ilma-alusten moottorin ääni häiritsee. 9.C.5 LIIKENNEMAKSUT Ilmailulain nojalla annetun asetuksen mukaan valtion lentoasemaa käyttävästä ilma-aluksesta on suoritettava liikennemaksuja. Tällöin valtion lentoasemalla tarkoitetaan yleisessä käytössä olevaa siviiliilmailuun käytettävää lentopaikkaa, jossa ilmaliikennepalvelu on valtion toimesta pysyvästi järjestetty. Liikennemaksuja ovat laskeutumismaksu, lentoaseman lennonvarmistuspalvelumaksu (TN-maksu), navigaatiomaksu, paikoitusmaksu, sähkömaksu, matkustajasilta- ja bussimaksu ja matkustajamaksu. Kulloinkin voimassa oleva hinnasto on julkaistu AIP:ssa ja se on saatavissa myös lentoasemilta. Liikennemaksut maksetaan lentoaseman lennonneuvontaan tai lennonjohtoon, mikäli erillistä briefing-toimistoa ei ole. Lentäjän on huomattava, että jos maksut ovat erääntyneet, voidaan ilma-aluksen lentoonlähtö kieltää kunnes ne on suoritettu. Vastuu maksujen suorittamisesta kuuluu ilma-aluksen käyttäjälle. Jos maksua ei saada perittyä käyttäjältä, on ilma-aluksen omistaja velvollinen suorittamaan sen. Maksun suorituksesta on vastaanottajan aina annettava kuitti. Laskeutumis- ja paikoitusmaksut Suomessa rekisteröidystä ilma-aluksesta, jonka suurin sallittu lentoonlähtömassa on enintään 2000 kiloa, voidaan suorittaa ennakolta lunastamalla kausikortti, joka on voimassa 1-12 kuukautta. 9.C.6 HÄIRIÖISTÄ ILMOITTAMI- NEN Huolimatta parhaimmastakin huolellisuudesta saattaa joskus tulla tilanteita, joissa ilmaliikenteen sujumisessa sattuu vakaviakin häiriöitä. Tällaisia ovat esimerkiksi yhteentörmäysvaara ilma-alusten välillä, virheelliset menetelmät lennonvarmistuspalvelussa, annettujen menetelmien noudattamatta jättäminen, viat maalaitteissa tai yhteentörmäykset lintujen kanssa. Näistä häiriöistä on ilmoitettava välittömästi ilmailulaitokselle, jotta tapahtumien syyt tulevat kunnolla selvitetyiksi ja mahdolliset virhetekijät vastaisuuden varalta eliminoiduiksi. Ilmoittamisen helpottamiseksi on käytössä erityiset lomakkeet, jotka ilmoituksen laatija voi täyttää tai täytättää. Joka tapauksessa ilmoituksen antajan on vahvistettava lomake allekirjoituksellaan. Mikäli ilma-alus antaa lennon aikana alustavan ilmoituksen tapahtumasta ohjaajan on vahvistettava radioitse annettu ilmoitus kirjallisesti välittömästi las-

19 sivu 427 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA kun jälkeen. Kuva Ilmoitus lentotoimintaa vaarantaneesta tapauksesta

20 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu 428

5 Lennät VFR-purjelentoa ilmaliikennepalvelureitin alapuolella FL 55. Tällöin lennät ilmatilaluokassa 1. A 2. C 3. D 4. G 5. E

5 Lennät VFR-purjelentoa ilmaliikennepalvelureitin alapuolella FL 55. Tällöin lennät ilmatilaluokassa 1. A 2. C 3. D 4. G 5. E 5 Lennät VFRpurjelentoa ilmaliikennepalvelureitin alapuolella FL 55. Tällöin lennät ilmatilaluokassa 1. A 2. C 3. D 4. G 5. E 4 Lentopaikan merkinantopaikalle sijoitettu valkoinen kaksoisristi tarkoittaa:

Lisätiedot

Finavia Oyj 1.7.2011 KOULUTUSLENTOTOIMINTA HELSINKI-MALMIN LENTOASEMALLA

Finavia Oyj 1.7.2011 KOULUTUSLENTOTOIMINTA HELSINKI-MALMIN LENTOASEMALLA Finavia Oyj KOULUTUSLENTOTOIMINTA HELSINKI-MALMIN LENTOASEMALLA 2 (10) SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 3 2. YLEISTÄ ILMATILAN HALLINNASTA...3 2.1. Valvottu ja valvomaton ilmatila... 3 2.2. Minimilentokorkeudet...

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE KAANAAN (TEISKON) LENTOKENTÄLLÄ LENNÄTTÄVÄLLE

TOIMINTAOHJE KAANAAN (TEISKON) LENTOKENTÄLLÄ LENNÄTTÄVÄLLE Tampereen RC Lentäjät ry. Toimintaohje (v1.4) 1(5) TOIMINTAOHJE KAANAAN (TEISKON) LENTOKENTÄLLÄ LENNÄTTÄVÄLLE 1. Saapuessasi lentokentälle tarkista onko lentokentällä toimintaa. Mikäli hallin ovet ovat

Lisätiedot

ILMAILUTIEDOTUS. PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499

ILMAILUTIEDOTUS. PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499 ILMAILUTIEDOTUS OPS T1-21 4.2.1999 PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499 www.lentoturvallisuushallinto.fi KENTTÄALUEEN KYLTIT JA NIIDEN YHTEYDESSÄ KÄYTETTÄVÄT MAALAUSMERKINNÄT

Lisätiedot

Vaaratilanne Helsinki-Malmin lentoaseman liikennealueella

Vaaratilanne Helsinki-Malmin lentoaseman liikennealueella Tutkintaselostus D1/2009L Vaaratilanne Helsinki-Malmin lentoaseman liikennealueella 5.12.2008 OH-HMZ, Robinson R 22 RG-9, L36, L-90 TP Redigo Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13

Lisätiedot

7 Ilmaliikennepalvelu

7 Ilmaliikennepalvelu sivu 329 7 Ilmaliikennepalvelu 7.A Lentotoiminta 7.A.0.1 TOIMINTA VALVOMATTO- MALTA LENTOPAIKALTA Valvomattomat lentopaikat voidaan jakaa kahteen ryhmään: sellaisiin, joilla on lentopaikan lentotiedotuspalvelua

Lisätiedot

LENTOTURVALLISUUTTA VAARANTANUT TAPAUS OULUN LÄHI- JA LÄHESTYMISALUEELLA 20.8.1996. Tutkintaselostus No: C14/1996 L

LENTOTURVALLISUUTTA VAARANTANUT TAPAUS OULUN LÄHI- JA LÄHESTYMISALUEELLA 20.8.1996. Tutkintaselostus No: C14/1996 L ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS Kasarmikatu 44 PL 1 00131 Helsinki Puh. 09-18251, telefax 09-18257811 LENTOTURVALLISUUTTA VAARANTANUT TAPAUS OULUN LÄHI- JA LÄHESTYMISALUEELLA 20.8.1996 Tutkintaselostus No: C14/1996

Lisätiedot

Immolan lentokentän pysyväismääräykset

Immolan lentokentän pysyväismääräykset Immolan lentokentän pysyväismääräykset Päivitys 7, 07.02.2010 mw/tn 7.2.2010 2 (14) Päivitys 6, 25.3.2003 Muutokset koskevat pääasiassa seuraavia asioita: 1. Puhelinnumerot on muutettu ajan tasalle. 2.

Lisätiedot

Keskeytetty lentoonlähtö laskeutuvan ilma-aluksen vuoksi Helsinki-Vantaan lentoasemalla 4.3.2007

Keskeytetty lentoonlähtö laskeutuvan ilma-aluksen vuoksi Helsinki-Vantaan lentoasemalla 4.3.2007 Tutkintaselostus D6/2007L Keskeytetty lentoonlähtö laskeutuvan ilma-aluksen vuoksi Helsinki-Vantaan lentoasemalla 4.3.2007 OH-EBE ja OH-LXM EMB145 ja A320 Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen

Lisätiedot

Ilmatila asiaa liitäjille 2012

Ilmatila asiaa liitäjille 2012 Ilmatila asiaa liitäjille 2012 ILMATILA SUOMESSA 2012 Ilmatila FL 95 alapuolella EF_ENR_6_ATSINDEX.pdf G alueet EF_ENR_6_GLIDING.pdf TG alue 2012 Karttakuva AMC 04-10-2012 TG114 v. 0.1.pdf Muut varausalueet

Lisätiedot

HANGON LENTOKENTTÄ EFHN TOIMINTASÄÄNNÖT. Lentokentän päällikkö Kenneth Dahlqvist 0500 553912. Rainer Wasström 0400-426700

HANGON LENTOKENTTÄ EFHN TOIMINTASÄÄNNÖT. Lentokentän päällikkö Kenneth Dahlqvist 0500 553912. Rainer Wasström 0400-426700 Lentokentän päällikkö Kenneth Dahlqvist 0500 553912 Lentokentän ylläpitäjä Lentokentän haltija Hangon Lentokenttäyhdistys ry Rainer Wasström 0400-426700 Hangon Lentokerho ry www.hangonlentokerho.fi Tomas

Lisätiedot

MIEHITTÄMÄTTÖMÄN ILMA-ALUKSEN JA LENNOKIN LENNÄTTÄMINEN

MIEHITTÄMÄTTÖMÄN ILMA-ALUKSEN JA LENNOKIN LENNÄTTÄMINEN al Määräysluonnos versio 5.5.2015 1 (6) Antopäivä: x.xx.2015 Voimaantulopäivä: x.xx.2015 Säädösperusta: Ilmailulaki (864/2014) 9, 57, 70 Voimassa: toistaiseksi Täytäntöön pantava EU-lainsäädäntö: - Muutostiedot:

Lisätiedot

Purjelentäjän lupakirja GPL

Purjelentäjän lupakirja GPL Purjelentäjän lupakirja GPL Teoriakoulutus Osa 1: Ilmailun säädökset V0.1 Yleistä - Osa 1: Ilmailun säädökset 6 tuntia Tämä koulutusmateriaali pohjautuu Suomen Ilmailuliiton teoriakoulutusohjelmaan purjelentäjän

Lisätiedot

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus 3.9.1997 Lappeenrannan lentoaseman läheisyydessä

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus 3.9.1997 Lappeenrannan lentoaseman läheisyydessä Tutkintaselostus C 26/1997 L Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus 3.9.1997 Lappeenrannan lentoaseman läheisyydessä OH-HLT, Hughes 296C OH-CFQ, Cessna 172M OH-773, SZD-51-1 Kansainvälisen siviili-ilmailun

Lisätiedot

Harrasteilmailun turvallisuuden analysointi, lentokaudet 2012 2013. Jorma Laine

Harrasteilmailun turvallisuuden analysointi, lentokaudet 2012 2013. Jorma Laine Harrasteilmailun turvallisuuden analysointi, lentokaudet 2012 2013 Jorma Laine Oma tausta Purjelentoa vuodesta 1974, noin 2000 h Purjelennon opettaja Moottoripurjelentäjä noin 350 h Moottoripurjelennon

Lisätiedot

Puolustusvoimat, Sisäministeriö - Suomen ilmailuliitto. ilmatilatyöryhmä

Puolustusvoimat, Sisäministeriö - Suomen ilmailuliitto. ilmatilatyöryhmä Kohta Kommentti Lausunnon antaja Ilmavoimien esikunta on laatinut Puolustusvoimien lausunnon TraFin lausuntopyyntöön Määräysluonnoksesta OPS M1-28, Vaara-alueet. Lausunto on koordinoitu Sotilasilmailun

Lisätiedot

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Utin lentopaikan läheisyydessä

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Utin lentopaikan läheisyydessä Tutkintaselostus C 19/1997 L Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Utin lentopaikan läheisyydessä 29.6.1997 HB-VJB, Cessna 501 OH-ULK, Cessna 206G ja laskuvarjohyppääjät Kansainvälisen siviili-ilmailun

Lisätiedot

RÄYSKÄLÄN LENTOPAIKAN PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET (RÄPY) 16.6.2012/päivitetty 30.6.2013/10.12.2014

RÄYSKÄLÄN LENTOPAIKAN PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET (RÄPY) 16.6.2012/päivitetty 30.6.2013/10.12.2014 1/10 RÄYSKÄLÄN LENTOPAIKAN PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET (RÄPY) 16.6.2012/päivitetty 30.6.2013/10.12.2014 Hyväksytty: - Räyskälä-Säätiön hallitus 16.6.2012 1. YLEISTÄ 2. LIIKKUMINEN KENTTÄALUEELLA 2.1 YLEISTÄ 2.2

Lisätiedot

EFKA KAUHAVAN LENTOPAIKAN TOIMINTAKÄSIKIRJA

EFKA KAUHAVAN LENTOPAIKAN TOIMINTAKÄSIKIRJA EFKA KAUHAVAN LENTOPAIKAN TOIMINTAKÄSIKIRJA 14.4.2015 2 KAUHAVAN LENTOPAIKAN TOIMINTAKÄSIKIRJA SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 2. ORGANISAATIO JA YHTEYSTIEDOT... 3 2.1 Omistajan yhteystiedot... 4 2.2

Lisätiedot

Seuraavaa etuoikeusjärjestystä noudatetaan eri ilmatilarakenteiden ja ilmaliikenteen välillä:

Seuraavaa etuoikeusjärjestystä noudatetaan eri ilmatilarakenteiden ja ilmaliikenteen välillä: ILMATILANKÄYTÖN ETUOIKEUSJÄRJESTYS Etuoikeusjärjestys perustuu FUA-konseptin mukaan esitaktisella tasolla suoritettuihin ennakkoilmoitusmenettelytoimenpiteisiin. Ennakkoilmoituksia voivat jättää AMC:lle

Lisätiedot

RÄYSKÄLÄN LENTOPAIKAN PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET (RÄPY)

RÄYSKÄLÄN LENTOPAIKAN PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET (RÄPY) 1 RÄYSKÄLÄN LENTOPAIKAN PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET (RÄPY) Hyväksytty: - Räyskälä-Säätiön hallitus 31.07.2015. 1. YLEISTÄ 2. LIIKKUMINEN KENTTÄALUEELLA 2.1 YLEISTÄ 2.2 AJONEUVOLIIKENNE 2.3 PYSÄKÖINTI, AJONEUVOT

Lisätiedot

ILMAILUMÄÄRÄYS GEN M1-4. PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499

ILMAILUMÄÄRÄYS GEN M1-4. PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499 ILMAILUMÄÄRÄYS GEN M1-4 muutos 1 24.6.1999 PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499 www.lentoturvallisuushallinto.fi ILMOITTAMINEN LENTO-ONNETTOMUUDESTA, LENTOVAURI- OSTA

Lisätiedot

Ilmatilaloukkaukset Suomessa

Ilmatilaloukkaukset Suomessa Ilmatilaloukkaukset Suomessa Tämä esitys ei korvaa mitään asiaan liittyvää virallista informaatiota tai ohjeistusta. 28.11.2012 VALVOTTUUN ILMATILAAN lentäminen ilman selvitystä. Viimeaikainen kehitys

Lisätiedot

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto Ilmailu ja nuoret Suomen Ilmailuliitto Purjelento Purjelento on monien mielestä puhtainta ja aidointa lentämistä. Elämys on kun kone pysyy ilmassa omien taitojen avulla nostavissa ilmavirtauksissa, aurinkoenergiaa

Lisätiedot

K-S KIIKALA SÄÄTIÖ PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET 1(12)

K-S KIIKALA SÄÄTIÖ PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET 1(12) KIIKALA SÄÄTIÖ PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET 1(12) Lentopaikan pitäjä KIIKALA-SÄÄTIÖ Lentopaikan päällikkö Heikki Suomi Paimiontie 346 25260 VASKIO 02-7285516 tai 040-5038516 Kentän puhelin 02-7385362 Yleisöpuhelin

Lisätiedot

TUTKINTASELOSTUS LENTOKONEILLE OH-KOG JA OH-CVE OULUN LÄHESTYMISALUEELLA 4.6.1996 SATTUNEESTA VAARATILANTEESTA. N:o C 7/1996 L

TUTKINTASELOSTUS LENTOKONEILLE OH-KOG JA OH-CVE OULUN LÄHESTYMISALUEELLA 4.6.1996 SATTUNEESTA VAARATILANTEESTA. N:o C 7/1996 L ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS Kasarmikatu 44 PL 1 00131 HELSINKI Puh. 09-18251, telefax 09-1825 7811 TUTKINTASELOSTUS LENTOKONEILLE OH-KOG JA OH-CVE OULUN LÄHESTYMISALUEELLA 4.6.1996 SATTUNEESTA VAARATILANTEESTA

Lisätiedot

Saab 35 FS Draken ja Hawk MK.51A ilma-aluksille rullauksessa sattunut vaaratilanne Rovaniemen lentoasemalla 2.4.1998

Saab 35 FS Draken ja Hawk MK.51A ilma-aluksille rullauksessa sattunut vaaratilanne Rovaniemen lentoasemalla 2.4.1998 OSA 2 Tutkintaselostus C 4a/1998 L Saab 35 FS Draken ja Hawk MK.51A ilma-aluksille rullauksessa sattunut vaaratilanne Rovaniemen Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan

Lisätiedot

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Tampere-Pirkkalan lentoaseman kiitotiellä 1.9.1997

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Tampere-Pirkkalan lentoaseman kiitotiellä 1.9.1997 Tutkintaselostus C 25/1997 L Korjattu selostus Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Tampere-Pirkkalan lentoaseman kiitotiellä 1.9.1997 OH-PEU, PA-28-161 OH-XHN, CHRISTEN EAGLE II Kansainvälisen siviili-ilmailun

Lisätiedot

Malmin ilmailukerho ry. 25.11.2014. 1. Miten Etelä-Suomen ns. korpikenttien julkisia liikenneyhteyksiä tullaan kehittämään?

Malmin ilmailukerho ry. 25.11.2014. 1. Miten Etelä-Suomen ns. korpikenttien julkisia liikenneyhteyksiä tullaan kehittämään? 1/5 Malmin ilmailukerho ry. 25.11.2014 1. Miten Etelä-Suomen ns. korpikenttien julkisia liikenneyhteyksiä tullaan kehittämään? 2. Lentokenttien infrastruktuurin ja palveluiden kehittäminen? 3. Kuntien

Lisätiedot

ILMAILUMÄÄRÄYS PEL M2-46

ILMAILUMÄÄRÄYS PEL M2-46 .... ILMAILUMÄÄRÄYS PEL M2-46 ILMAILUHALLINTO LUFHilRTS rörvrl.tni NGCN FINr

Lisätiedot

RTF OPAS RIIPPU- JA VARJOLIITÄJILLE

RTF OPAS RIIPPU- JA VARJOLIITÄJILLE RTF OPAS RIIPPU- JA VARJOLIITÄJILLE 1. TIIVISTELMÄ Suomessa on käytössä neljä erilaista ilmatilaluokkaa. Lentosuunnitelma ja siihen perustuva lennonjohtoselvitys ovat edellytykset valvotussa ilmatilassa

Lisätiedot

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Jyväskylän lentoaseman läheisyydessä 18.7.1997

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Jyväskylän lentoaseman läheisyydessä 18.7.1997 Tutkintaselostus C 21/1997 L Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Jyväskylän lentoaseman läheisyydessä 18.7.1997 OH-PKT, Piper PA-28-181 OH-JLK, Cessna TU206G Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 62. Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 62. Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 1 / 1 2594/11.01.04/2013 62 Lausunto Finavia Oyj:lle Helsinki-Vantaan lentoaseman liikenteen meluntorjunnan toimintasuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Kari Kavasto,

Lisätiedot

LENTOKONEILLE TARKOITETTUJEN MAA-ALUEILLA SIJAITSEVIEN VALVOMATTOMIEN LENTOPAIKKOJEN RAKENTAMINEN, PITÄMINEN, PALVELUT JA VARUSTUS

LENTOKONEILLE TARKOITETTUJEN MAA-ALUEILLA SIJAITSEVIEN VALVOMATTOMIEN LENTOPAIKKOJEN RAKENTAMINEN, PITÄMINEN, PALVELUT JA VARUSTUS 1 (23) Antopäivä: 3.6.2013 Voimaantulopäivä: 5.6.2013 Voimassa: toistaiseksi Säädösperusta: Ilmailulaki (1194/2009), ottaen huomioon Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAOn kansainvälisen siviili-ilmailun

Lisätiedot

Lentokonemelun vähentäminen jo rakennetuilla asuinalueilla

Lentokonemelun vähentäminen jo rakennetuilla asuinalueilla VANTAAN OMAKOTIYHDISTYSTEN KESKUSJÄRJESTÖ ry. Lentokonemelun vähentäminen jo rakennetuilla asuinalueilla Esitys 26.2.2009 VANTAAN LAURI - lehti - Stefan Skog - Vantaan ympäristöjohtaja Kansalaisten vaatimusten

Lisätiedot

Vaaratilanne Joensuun lentoaseman läheisyydessä 13.3.1997

Vaaratilanne Joensuun lentoaseman läheisyydessä 13.3.1997 Tutkintaselostus B 4/1997 L Vaaratilanne Joensuun lentoaseman läheisyydessä 13.3.1997 MIG-21 UM Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan ilmailuonnettomuuden

Lisätiedot

Suomessa sovellettavat lentosäännöt

Suomessa sovellettavat lentosäännöt 1 (11) Antopäivä: 11.11.2014 Säädösperusta: Ilmailulaki (864/2014) 5 Voimaantulopäivä: 13.11.2014 Voimassa: toistaiseksi Täytäntöönpantava EU-lainsäädäntö: Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 923/2012

Lisätiedot

Vaaratilanne Helsinki-Vantaan lentoasemalla 28. 1. 1999

Vaaratilanne Helsinki-Vantaan lentoasemalla 28. 1. 1999 Tutkintaselostus C 1/1999 L OH-LYY, DC-9-51 OH-LMH, DC-9-82 (MD-82) Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan ilmailuonnettomuuden ja sen vaaratilanteen tutkinnan

Lisätiedot

ESMO teemapäivä. VFR-matkalento Tallinnaan Matti Hohtola 20.01.2007 ESMO

ESMO teemapäivä. VFR-matkalento Tallinnaan Matti Hohtola 20.01.2007 ESMO ESMO teemapäivä VFR-matkalento Tallinnaan Matti Hohtola 20.01.2007 ESMO Lennon suunnittelu Karttoihin tutustuminen Reittikartat VFR-lähestymiskartat LDG-kartat Rullauskartat Menetelmät AIP Finland ja Estonia

Lisätiedot

Normi kumottu 1.4.2008

Normi kumottu 1.4.2008 ILMAILUMÄÄRÄYS OPS M2-6 PL 186, 01531 VANTAA, FINLAND, puh. 358 (0)9 4250 11, Faksi 358 (0)9 4250 2898 Normi kumottu 1.4.2008 muutos 1 24.4.1987 www.ilmailuhallinto.fi LENTOKONEIDEN MINIMIVARUSTUS YKSITYISLENTO-

Lisätiedot

Eniten melua syntyy lentoonlähdössä ja nousussa. potkurin pyörimisnopeuteen ja lapakulmaan sekä

Eniten melua syntyy lentoonlähdössä ja nousussa. potkurin pyörimisnopeuteen ja lapakulmaan sekä 1 LENTOTOIMINTAMENETELMÄT YLEISET MENETELMÄT meluntorjunta Eniten melua syntyy lentoonlähdössä ja nousussa Melu on lähes suoraan verrannollinen: moottoritehoon ja tehoasetukseen potkurin pyörimisnopeuteen

Lisätiedot

ILMAILUMÄÄRÄYS AGA M3-7

ILMAILUMÄÄRÄYS AGA M3-7 ILMAILUMÄÄRÄYS AGA M3-7 muutos 2 21.8.2002 PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499 www.lentoturvallisuushallinto.fi LENTOASEMAN VISUAALISET MAALAITTEET Tämä ilmailumääräys

Lisätiedot

Turvallisuusarviointi Helsinki-Malmin toiminnan jatkuminen valvomattomana lentopaikkana

Turvallisuusarviointi Helsinki-Malmin toiminnan jatkuminen valvomattomana lentopaikkana 1(14) TRAFI/31678/07.00.05.00/2014 Turvallisuusarviointi Helsinki-Malmin toiminnan jatkuminen valvomattomana lentopaikkana Versio: 1.0 Muutostiedot: 1.0: Ensimmäinen julkaistu versio Turvallisuusarviointi

Lisätiedot

ILMAILUMÄÄRÄYS PEL M2-41 PURJELENTÄJÄN LUPAKIRJA

ILMAILUMÄÄRÄYS PEL M2-41 PURJELENTÄJÄN LUPAKIRJA ILMAILUMÄÄRÄYS PEL M2-41 ILMAILUHALLINTO LUFTFAfiTSFORVAL TNI G(N flf\inish CML ffi AöiON AUTHOAJTY 20.12.2007 PL 186, 01531 VANTAA, FINlAND, puh. 358 (0)9 4250 11, Faksi 358 (0)9 4250 2898 www.ilmailuhallinto.fi

Lisätiedot

ILMAILUTIEDOTUS ADVISORY CIRCULAR. KOULULENNON SUORITTAMINEN LUOKKAKELPUUTUKSEN (SE piston) JA / TAI (TMG) VOIMASSAOLON JATKAMISEKSI

ILMAILUTIEDOTUS ADVISORY CIRCULAR. KOULULENNON SUORITTAMINEN LUOKKAKELPUUTUKSEN (SE piston) JA / TAI (TMG) VOIMASSAOLON JATKAMISEKSI I L M A I L U L A I T O S CIVIL AVIATION ADMINISTR ATION LENTOTURVALLISUUSHALLINTO F LI GH T SA T A U T O I T FI F E Y N L AN H R Y D ILMAILUTIEDOTUS ADVISORY CIRCULAR PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel.

Lisätiedot

Ähtärin Ilmailijat ry:n ultrajaoksen kerhotoimintakäsikirja. versio 1.3

Ähtärin Ilmailijat ry:n ultrajaoksen kerhotoimintakäsikirja. versio 1.3 Ähtärin Ilmailijat ry:n ultrajaoksen kerhotoimintakäsikirja versio 1.3 0. Sisällysluettelo 0. Sisällysluettelo... 2 1. Versiohistoria... 3 2. Yleistä... 3 3. Etuoikeusjärjestys... 3 4. Tyyppikoulutus...

Lisätiedot

Moottoroidun Varjoliidon Koulutusohjelma

Moottoroidun Varjoliidon Koulutusohjelma Tämä koulutusohjelma on Suomen ilmailuliitto (SIL) ry:n hyväksymä yleisesti käytettävä koulutusohjelma, joka korvaa 7.12.2010 päivätyn koulutusohjeen. SIL on hyväksynyt koulutusohjelman 24.11.2010 ja se

Lisätiedot

02.08.2010 KUMOTTU MIL AGA -SOTILASILMAILUMÄÄRÄYKSISSÄ KÄYTETTYJEN KÄSITTEIDEN MÄÄRITELMIÄ (MIL AGA M3-1)

02.08.2010 KUMOTTU MIL AGA -SOTILASILMAILUMÄÄRÄYKSISSÄ KÄYTETTYJEN KÄSITTEIDEN MÄÄRITELMIÄ (MIL AGA M3-1) SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ FINNISH MILITARY AVIATION AUTHORITY SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS MILITARY AVIATION REGULATION SIM-To-Tu-009 02.08.2010 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, FINLAND, Tel. +358 299 800 MIL

Lisätiedot

ULTRAKEVYTLENNONOPETTAJAN KELPUUTUS

ULTRAKEVYTLENNONOPETTAJAN KELPUUTUS LUO Määräys 1 (5) Asianumero Antopäivä: 10.10.2014 Säädösperusta: Ilmailulaki (1194/2009) 45 Voimaantulopäivä: 14.10.2014 Voimassa: toistaiseksi Täytäntöönpantava EU-lainsäädäntö: - Muutostiedot: Tällä

Lisätiedot

Lentosuunnistus ja ilmatilan jako. Harrasteilmailun lennonopettajien kertauskoulutus 2009 MH2009

Lentosuunnistus ja ilmatilan jako. Harrasteilmailun lennonopettajien kertauskoulutus 2009 MH2009 Lentosuunnistus ja ilmatilan jako Harrasteilmailun lennonopettajien kertauskoulutus 2009 MH2009 Taustalla Eksymisiä Valvottuun ilmatilaan lentäminen ilman Lentosuunnitelmaa Lennonjohtoselvitystä Tötöily

Lisätiedot

Tämä ohje on hyväksytty Tampereen laskuvarjokerhon käyttöön johtokunnan kokouksessa 11.9.2014.

Tämä ohje on hyväksytty Tampereen laskuvarjokerhon käyttöön johtokunnan kokouksessa 11.9.2014. Tampereen Laskuvarjokerho ry Hyppytoiminnanohje YLEISTÄ Tämä ohje on hyväksytty Tampereen laskuvarjokerhon käyttöön johtokunnan kokouksessa 11.9.2014. Hyppytoiminnassa noudatetaan Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

Ähtärin Ilmailijat ry - konekaluston säännöt (logo?)

Ähtärin Ilmailijat ry - konekaluston säännöt (logo?) Ähtärin Ilmailijat ry - konekaluston säännöt (logo?) 0. Sisällysluettelo 0. Sisällysluettelo... 2 1. Versiohistoria... 3 2. Yleistä... 3 3. Etuoikeusjärjestys... 3 4. Tyyppikoulutus... 3 5. Päällikkönä

Lisätiedot

Pyöräalustaisten liitimien koulutusohjelma

Pyöräalustaisten liitimien koulutusohjelma Tämä on Suomen ilmailuliitto (SIL) ry:n hyväksymä yleisesti käytettävä. SIL on hyväksynyt n 30.11.2012 ja se astuu voimaan. Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 1. Yleistä... 2 2. Koulutuksen aloittamisvaatimukset...

Lisätiedot

Lentosuunnitelman esittäminen

Lentosuunnitelman esittäminen Lentosuunnitelman esittäminen Tämä esitys ei korvaa mitään virallista ohjetta kuten Lentosuunnitelman (FPL) täyttöohjeet. 28.11.2012 LENTOSUUNNITELMA, miksi? - Ilmailumääräyksen vaatiessa. - Oman ja matkustajien

Lisätiedot

Yhteentörmäysvaara Porin lähestymisalueella 23.8.2010

Yhteentörmäysvaara Porin lähestymisalueella 23.8.2010 Tutkintaselostus D8/2010L Yhteentörmäysvaara Porin lähestymisalueella 23.8.2010 OH-PCE Piper PA-28-140 SP-KWN Jetstream J32 Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan

Lisätiedot

ILMAILUMÄÄRÄYS ULTRAKEVYTLENTÄJÄN LUPAKIRJA

ILMAILUMÄÄRÄYS ULTRAKEVYTLENTÄJÄN LUPAKIRJA .... ILMAILUHALLINTO luftffiatsforva _ TNtNGCN finn!sh CML AVIW!ON flutiioility ILMAILUMÄÄRÄYS PEL M2-70 5.5. 2009 PL 186, 01531 VANTAA, FINLAND, puh. 358 (0)9 4250 11, Faksi 358 (0)9 4250 2898 www.ilmailuhallinto.fi

Lisätiedot

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Helsingin lähestymisalueella 12.11.1997

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Helsingin lähestymisalueella 12.11.1997 Tutkintaselostus C 29/1997 L Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Helsingin lähestymisalueella 12.11.1997 OH-FAD SF340 OH-LMB MD87 Tämä tutkintaselostus on tehty turvallisuuden parantamiseksi ja uusien

Lisätiedot

Voimassa: toistaiseksi

Voimassa: toistaiseksi luo Määräys 1 (6) Antopäivä: 9.10.2015 Voimaantulopäivä: 9.10.2015 Säädösperusta: Ilmailulaki (864/2014) 9, 57, 70 Voimassa: toistaiseksi Täytäntöönpantava EU-lainsäädäntö: - Muutostiedot: - KAUKO-OHJATUN

Lisätiedot

SOTILASILMAILUN ILMALIIKENNEPALVELUMÄÄRÄYS

SOTILASILMAILUN ILMALIIKENNEPALVELUMÄÄRÄYS SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ FINNISH MILITARY AVIATION AUTHORITY SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS MILITARY AVIATION REGULATION SIM-To-Lv-012 24.02.2011 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, FINLAND, Tel. +358 299 800 SOTILASILMAILUN

Lisätiedot

MUISTIO 1 (3) KÄYTÖSSÄ OLEVIEN MELUNHALLINTAKEINOJEN VAIKUTUS VUODEN 2025 MELUENNUS- TEESEEN

MUISTIO 1 (3) KÄYTÖSSÄ OLEVIEN MELUNHALLINTAKEINOJEN VAIKUTUS VUODEN 2025 MELUENNUS- TEESEEN MUISTIO 1 (3) Päivämäärä 17.11.2014 Liite 6, 12.12.2014 KÄYTÖSSÄ OLEVIEN MELUNHALLINTAKEINOJEN VAIKUTUS VUODEN 2025 MELUENNUS- TEESEEN Tässä muistiossa kuvataan Trafin lisäselvityspyynnössä 25.02.2014

Lisätiedot

ILMAILUMÄÄRÄYS AGA M2-1

ILMAILUMÄÄRÄYS AGA M2-1 ILMAILUMÄÄRÄYS AGA M2-1 muutos 1 22.6.1998 PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499 www.lentoturvallisuushallinto.fi HELIKOPTEREILLE TARKOITETTUJEN LENTOPAIKKOJEN RAKENTAMINEN

Lisätiedot

ILMAILUMÄÄRÄYS OPS M3-6

ILMAILUMÄÄRÄYS OPS M3-6 ILMAILUMÄÄRÄYS OPS M3-6 muutos 1 28.5.1987 PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499 www.lentoturvallisuushallinto.fi LENTOKONEIDEN MINIMIVARUSTUS ANSIOLENTOTOIMINNASSA

Lisätiedot

Tarkastuslistat. Opettajakertauskoulutus, lentoturvallisuusseminaari 26. - 27.11.2010 Suomen Ilmailumuseo, Vantaa

Tarkastuslistat. Opettajakertauskoulutus, lentoturvallisuusseminaari 26. - 27.11.2010 Suomen Ilmailumuseo, Vantaa Tarkastuslistat Opettajakertauskoulutus, lentoturvallisuusseminaari 26. - 27.11.2010 Suomen Ilmailumuseo, Vantaa Missä listoja tarvitaan Käyttö - lentokoneet - huollot - katsastukset Laatiminen - ohjekirjallisuus

Lisätiedot

SWC kartta http://www.fmi.fi/tuotteet/liikenne_2.html Linkistä kattavat tiedot Ilmatieteenlaitoksen palveluista ilmailulle.

SWC kartta http://www.fmi.fi/tuotteet/liikenne_2.html Linkistä kattavat tiedot Ilmatieteenlaitoksen palveluista ilmailulle. Matkalento Kun laskeudut peltoon ilmoittaudut isännälle ( emännälle ;) kysyen mahdollista korvausta sotkemasi viljan suhteen, kysytään sinulta loppuiko tuuli?. Olet tietenkin valmis vastaamaan kohteliaasti

Lisätiedot

ILMAILUMÄÄRÄYS PEL M2-70

ILMAILUMÄÄRÄYS PEL M2-70 ILMAILUMÄÄRÄYS PEL M2-70 muutos 3 20.12.2007 PL 186, 01531 VANTAA, FINLAND, puh. 358 (0)9 4250 11, Faksi 358 (0)9 4250 2898 www.ilmailuhallinto.fi LU 3300 01/06 ULTRAKEVYTLENTÄJÄN LUPAKIRJA Tämä ilmailumääräys

Lisätiedot

Malmin harrasteilmailun sijoittumismahdollisuudet Nummelan ja Hyvinkään lentokentille

Malmin harrasteilmailun sijoittumismahdollisuudet Nummelan ja Hyvinkään lentokentille Malmin harrasteilmailun sijoittumismahdollisuudet Nummelan ja Hyvinkään lentokentille Julkaisuja 26/2014 1 Liikenne- ja viestintäministeriön visio Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä toiminta-ajatus

Lisätiedot

ILMAILUMÄÄRÄYS AGA M3-8

ILMAILUMÄÄRÄYS AGA M3-8 ILMAILUMÄÄRÄYS AGA M3-8 muutos 2 8.1.2003 PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499 www.lentoturvallisuushallinto.fi KENTTÄALUEEN LIIKENTEEN OHJAUS JA VALVONTA Tämä ilmailumääräys

Lisätiedot

Luonnos. KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ],

Luonnos. KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ], FI 1 1 In accordance with Article 32 (1) of the Basic Regulation, the Agency provides for translations of its Opinions. These translations may be revised and updated from time to time, depending on the

Lisätiedot

ILMAILUMÄÄRÄYS AGA M2-2

ILMAILUMÄÄRÄYS AGA M2-2 ILMAILUMÄÄRÄYS AGA M2-2 16.10.1998 PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499 www.lentoturvallisuushallinto.fi HELIKOPTERIKENTÄN VISUAALISET MAALAITTEET JA PELAS- TUSTOIMINNAN

Lisätiedot

ENR 1.4 ILMATILALUOKITUS ENR 1.4 ATS AIRSPACE CLASSIFICATION

ENR 1.4 ILMATILALUOKITUS ENR 1.4 ATS AIRSPACE CLASSIFICATION AIP SUOMI / FINLAND ENR 1.4-1 ENR 1.4 ILMATILALUOKITUS ENR 1.4 ATS AIRSPACE CLASSIFICATION ICAO:n Annex 11:n kohdassa 2.6 sekä liitteessä 4 esitettyä ilmatilaluokitusta sovelletaan Suomen lentotiedotusalueella

Lisätiedot

Lento-onnettomuus Räyskälän lentopaikalla 24.8.2009

Lento-onnettomuus Räyskälän lentopaikalla 24.8.2009 Tutkintaselostus D7/2009L Lento-onnettomuus Räyskälän lentopaikalla 24.8.2009 OH-PDW Piper PA-25-235 Pawnee mod. OH-959 Rollanden-Schneider LS 1-f Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen

Lisätiedot

Helsinki-Malmin lentoasema Ilma-alusten melun leviäminen, vuosi 2003

Helsinki-Malmin lentoasema Ilma-alusten melun leviäminen, vuosi 2003 Helsinki-Malmin lentoasema Ilma-alusten melun leviäminen, vuosi 2003 Ilmailulaitos, A 7/2004 Vantaa, 30.6.2004 Helsinki-Malmin lentoasema, Ilma-alusten melun leviäminen, vuosi 2003 0 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ...1

Lisätiedot

Kansallisen ilma-aluksen miehitys

Kansallisen ilma-aluksen miehitys luonno Ilmailumääräys 1 (9) Antopäivä: 11.4.2013 Voimaantulopäivä: 12.4.2013 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Ilmailulain (1194/2009) 60 Muutostiedot: Tällä Liikenteen turvallisuusviraston määräyksellä

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Ajankohtaista tuulivoimasta yksikönpäällikkö Juha Nurmi 2012 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. 1 Sisältö Tuulivoimalat, ilmailulaki laki ja lentoestelupa Tuulivoimaloiden rakentaminen ja korkeustarpeet

Lisätiedot

Matka- ja kilpapurjelennon turvallisuus

Matka- ja kilpapurjelennon turvallisuus Matka- ja kilpapurjelennon turvallisuus tässä mitään vaarallista, kukaan ei kuollut Suomen purjelentokilpailuissa tänä kesänä - tilastot Suomessa eivät ole edustavia, koska luvut ovat pieniä. Lainataan

Lisätiedot

AIP SUPPLEMENT - SUOMI / FINLAND 14 / 2011 ./.. FINLAND FIR, TILAPÄINEN PURJELENTOALUE TG 113 - GLIDING EVENT 2011

AIP SUPPLEMENT - SUOMI / FINLAND 14 / 2011 ./.. FINLAND FIR, TILAPÄINEN PURJELENTOALUE TG 113 - GLIDING EVENT 2011 TEL 020 708 000 (+358 20 708 000) FAX 020 708 4359 (+358 20 708 4359) AFS EFHKYOYX E-mail ais@finavia.fi https://ais.fi AIP SUPPLEMENT - SUOMI / FINLAND Ilmailutiedotus / Aeronautical Information Service

Lisätiedot

Ultrakevyen lentokoneen lento-onnettomuus Orivedellä 8.5.2013

Ultrakevyen lentokoneen lento-onnettomuus Orivedellä 8.5.2013 Raportti alustavasta tutkinnasta L2013-E1 Ultrakevyen lentokoneen lento-onnettomuus Orivedellä 8.5.2013 OH-U275 Rans Coyote II ES Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (ICAO:n Annex

Lisätiedot

PAKKASPARLAMENTTI 2013

PAKKASPARLAMENTTI 2013 PAKKASPARLAMENTTI 2013 OH-1000, 2.10.2011 JACA Kone SUIO:n DuoDiscus, OH-1000 Pilot 2100h, co-pilot 670h Molemmilla aiempaa kokemusta Jacassa lentämisessä, kyseisen leirin aikana 18-19 tuntia. Noin kahden

Lisätiedot

LENNONVALMISTELU JA SEN HAASTEET

LENNONVALMISTELU JA SEN HAASTEET LENNONVALMISTELU JA SEN HAASTEET Tuomas Gröndahl Lennonvalmistelu pähkinänkuoressa säätarkastelu Onko lento sään puolesta mahdollista toteuttaa? Täyttyvätkö viranomaisen asettamat suunnitteluminimit? Täyttyvätkö

Lisätiedot

ILMAILUMÄÄRÄYS AGA M3-9

ILMAILUMÄÄRÄYS AGA M3-9 ILMAILUMÄÄRÄYS AGA M3-9 Muutos 1 4.6.2001 PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499 www.lentoturvallisuushallinto.fi LENTOASEMAN KUNNOSSAPITO JA KENTTÄALUEEN TARKAS- TUKSET

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88. Ympäristölautakunta 19.09.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88. Ympäristölautakunta 19.09.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 19.09.2013 Sivu 1 / 1 4450/11.01.00/2011 88 Vaasan hallinto-oikeuden päätös koskien Finavia Oyj:n Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristöluvasta tehtyjä valituksia Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

ILMATILAUUDISTUS 13.11.2014. Simo Aro Finavia Oyj

ILMATILAUUDISTUS 13.11.2014. Simo Aro Finavia Oyj ILMATILAUUDISTUS 13.11.2014 Simo Aro Finavia Oyj Ilmatilan rakenteiden muutokset Ilmatilan rakenteet CTR-, TMA- ja FIZ-alueiden sivu- ja korkeusrajojen muutokset Uudet lennonjohtoalueet EFHK CTA EAST ja

Lisätiedot

Ultrakevytlentäjän lupakirja PEL M2-70 Ultrakevytlennonopettajan kelpuutus PEL M2-71 Sidosryhmätilaisuus 9.10.2014

Ultrakevytlentäjän lupakirja PEL M2-70 Ultrakevytlennonopettajan kelpuutus PEL M2-71 Sidosryhmätilaisuus 9.10.2014 Ultrakevytlentäjän lupakirja PEL M2-70 Ultrakevytlennonopettajan kelpuutus PEL M2-71 Sidosryhmätilaisuus 9.10.2014 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Miksi uusi määräys annetaan? Ultramääräyksillä

Lisätiedot

Ilmapallolennon kiertoaluelista

Ilmapallolennon kiertoaluelista 01.09.2012 versio 2.6 versio 1.0 19.6.1997 Kiertoaluelista perustettu versio 1.1 1.9.1997 Uudet kohteet: 4.5, 6.1, 6.2, 6.3, 10.2, 12.2 Poistettu: 2.3 (ei hevosia) Uudet kohteet: 14.1, 14.2, 14.3 versio

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Lappeenrannan lentoaseman lähestymisalueella 2.6.1999

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Lappeenrannan lentoaseman lähestymisalueella 2.6.1999 Tutkintaselostus C 8/1999 L Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Lappeenrannan lentoaseman lähestymisalueella 2.6.1999 OH-KRH, ATR 72-201 OH-CLT, Cessna F172H Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen

Lisätiedot

ILMATILAUUDISTUS 13.11.2014. xxxxxx xxxx Finavia Oyj

ILMATILAUUDISTUS 13.11.2014. xxxxxx xxxx Finavia Oyj ILMATILAUUDISTUS 13.11.2014 xxxxxx xxxx Finavia Oyj Johdanto Taustaa Puolustusvoimien rakenneuudistus Single European Sky (SES) I ja II -asetusten vaatimukset FRA-valmistautuminen (syksy 2015) ICAO / SERA

Lisätiedot

SOTILASILMAILUSSA NOUDATETTAVAT LENTOSÄÄNNÖT (MIL OPS M1-1)

SOTILASILMAILUSSA NOUDATETTAVAT LENTOSÄÄNNÖT (MIL OPS M1-1) SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ FINNISH MILITARY AVIATION AUTHORITY SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS MILITARY AVIATION REGULATION SIM-To-Lnt-032 12.03.2014 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, FINLAND, Tel. +358 299 800, Fax

Lisätiedot

Jyväskylän lentoasema. Lentokonemeluselvitys Tilanne 2006 ja ennuste 2025

Jyväskylän lentoasema. Lentokonemeluselvitys Tilanne 2006 ja ennuste 2025 Jyväskylän lentoasema Lentokonemeluselvitys Tilanne 2006 ja ennuste 2025 Ilmailulaitos Finavia A 1/2008 1.7.2008 Jyväskylän lentoasema, Lentokonemeluselvitys, Tilanne 2006 ja ennuste 2025 0 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS SIM-To-Lv-026 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, Puh. 0299 800, Faksi 0299 291 929 13.1.2015 SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN

Lisätiedot

ILMAILUMÄÄRÄYS AIR M1-2

ILMAILUMÄÄRÄYS AIR M1-2 ILMAILUMÄÄRÄYS AIR M1-2 muutos 1 6.2.1996 PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499 www.lentoturvallisuushallinto.fi ILMA-ALUSTEN KANSALLISUUS- JA REKISTERITUNNUKSET Tämä

Lisätiedot

Kittilän lentoasema. Lentokonemelualueet vuonna 2007 ja 2025 yleistason tarkastelu

Kittilän lentoasema. Lentokonemelualueet vuonna 2007 ja 2025 yleistason tarkastelu Kittilän lentoasema Lentokonemelualueet vuonna 2007 ja 2025 yleistason tarkastelu Ilmailulaitos Finavia A6/2008 12.2.2009 Kittilän lentoasema, Lentokonemelualueet vuonna 2007 ja 2025, yleistason tarkastelu

Lisätiedot

HARJOITUSKYSYMYSPANKKI

HARJOITUSKYSYMYSPANKKI LAPL(A)/PPL(A) kysymyspankki Rev. 1.2 25.5.2016 HARJOITUSKYSYMYSPANKKI Pankki otetaan käyttöön 13.6.2016 1 LAPL(A)/PPL(A) kysymyspankki Rev. 1.2 25.5.2016 ILMAILULAKI 010 2 LAPL(A)/PPL(A) kysymyspankki

Lisätiedot

Purjelento-onnettomuus Nummelassa 4.6.2010

Purjelento-onnettomuus Nummelassa 4.6.2010 Tutkintaselostus D4/2010L Purjelento-onnettomuus Nummelassa 4.6.2010 OH-726 LS-6b Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan ilmailuonnettomuuden ja sen vaaratilanteen

Lisätiedot

ILMAILUHALLINTO LUFTFARTSFÖRVALTNINGEN FINNISH CIVIL AVIATION AUTHORITY

ILMAILUHALLINTO LUFTFARTSFÖRVALTNINGEN FINNISH CIVIL AVIATION AUTHORITY ILMAILUHALLINTO LUFTFARTSFÖRVALTNINGEN FINNISH CIVIL AVIATION AUTHORITY Ilmailuhallinto PL 186 01531 VANTAA Puh. 09-4250 11 Vastaanottomerkinnät: PVM 20 Dnro: ULTRAKEVYTKOULUTUSLUVAN UUDISTAMISILMOITUS

Lisätiedot

15. sivutuulessa merkkien välissä

15. sivutuulessa merkkien välissä 15. sivutuulessa merkkien välissä 2 poijua sivutuulessa. Purjehditaan sivutuulessa poijujen väliä (ei kierretä poijuja). Poiju on suunnan näyttäjänä. Vihreä Startti (ensimmäinen purjehdus) Tavoite: vendan

Lisätiedot

ILMAILUMÄÄRÄYS AGA M1-1

ILMAILUMÄÄRÄYS AGA M1-1 ILMAILUMÄÄRÄYS AGA M1-1 21.1.1985 PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499 www.lentoturvallisuushallinto.fi LENTOKONEILLE TARKOITETTUJEN MAALENTOPAIKKOJEN RAKENTAMINEN

Lisätiedot

JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA

JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA Pidä pelivaraa JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA Sisältö 3 Jalan ja pyörällä 4 Omilla teillä 5 Ajo pyöräkaistalla 6 Risteyksissä tarkkana 6 Opettele väistämissäännöt 7 Liikennemerkin mukaan 8 Kääntyvä väistää

Lisätiedot