Valtiovarainministeriölle MAKROVALVONTATYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI. 1. Yleisiä näkökohtia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtiovarainministeriölle MAKROVALVONTATYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI. 1. Yleisiä näkökohtia"

Transkriptio

1 Lausunto 1 (11) Valtiovarainministeriölle MAKROVALVONTATYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI 1. Yleisiä näkökohtia Finanssialan Keskusliitto (FK) oli kuultavana työryhmän väliraporttia koskevassa kuulemistilaisuudessa ja viittaa ensinnäkin tuossa tilaisuudessa ja kirjallisessa lausunnossa esittämiinsä näkökohtiin. Yleisenä kommenttinaan FK toteaa, että kokemukset makrovakausvälineiden käytöstä eri maissa ovat toistaiseksi vähäisiä ja kansainvälinen yhteistyö on vasta alkuvaiheessa. Tämä puoltaa varovaisuutta kansallisten välineiden suunnittelussa ja käyttöön otossa. FK yhtyy työryhmän näkemykseen, jonka mukaan nykytilanteessa on perusteltua suhtautua maltillisesti kansallisessa harkinnassa olevien lisävaatimusten asettamiseen. On myös otettava huomioon, että uusi EU:n luottolaitosasetus ja direktiivi (CRR/CRD IV) antavat useita makrovakausvälineitä jäsenvaltioiden käyttöön. Näistä esimerkiksi asetuksen 443a artiklan välineet on raportissa kuvattu vain lyhyesti. FK:n näkemyksen mukaan ensimmäisessä vaiheessa (ennen kansallisista välineistä päättämistä) olisikin arvioitava huolellisesti, missä määrin EU:n luottolaitosasetuksen ja direktiivin välineet riittävät makrovakauspolitiikalle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Makrovakauspolitiikan kansallista sisältöä ja välineistöä valittaessa on tärkeää huolehtia siitä, että välineiden käyttöön liittyvät kielteiset vaikutukset jäisivät mahdollisimman pieniksi. Erityisen huolissaan FK on työryhmän ehdottaman sitovan enimmäisluototussuhteen mahdollisista vaikutuksista. 2. Kommentit työryhmän ehdotuksiin 2.1 Vastasykliset pääomapuskurit Työryhmän ehdotuksen mukaan vastasyklisten pääomapuskurien (muuttuvan lisäpääomavaatimuksen) määräämisen ensisijaisena perusteena on luottokannan ja bruttokansantuotteen välisen suhteen poikkeama tämän pitkäaikaisesta kehityksestä. Määräämisen perusteeksi voitaisiin kuitenkin ottaa yksi tai useampi muu tunnusluku, joka perustuu luottolaitostoimialan kehityksen ja kansantalouden tai sen jonkin osan kehityksen väliseen suhteeseen. FK pitää työryhmän näkemystä lähtökohtaisesti perusteltuna, sillä yhteen tunnuslukuun perustuvan mittarin voidaan todeta soveltuvan historiallisen aineiston valossa huonosti mm. Suomen olosuhteisiin. Tunnusluvun mekaaninen soveltaminen voisi helposti johtaa siihen, että pääomavaatimus olisi suurimmillaan silloin, kun talous on syvässä taantumassa ja BKT supistuu nopeasti. FK kuitenkin toteaa, että arvioinnissa käytettävät muut mittarit tulisivat

2 Lausunto 2 (11) olla yleisen oikeusvarmuuden ja ennakoitavuuden näkökulmasta valvottavien tiedossa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämä on tärkeää, jotta valvottavat voivat ottaa huomioon muuttuvan lisäpääomapuskurin muutokset hyvissä ajoin ja valmistautua lisäpääomapuskurin kasvattamiseen omassa pääoman suunnitteluprosessissaan. FK toteaa, että muuttuvan lisäpääomapuskurin määrittämiseen käytettävien mittarien vaihtoehdoista ja niiden ennustekyvystä tulisi myös saada tutkimus- tai muuta empiiristä tietoa. 2.2 Yleisten vakavaraisuusvaatimusten korottaminen FK kannattaa työryhmän ehdotusta, jonka mukaan lisäpääomavaatimukset saatettaisiin Suomessa voimaan direktiivin vähimmäisvaatimusten mukaisesti. FK:n näkemyksen mukaan Suomessa ei ole markkinoiden vakauden ja koon perusteella nähtävissä erityisiä perusteita vähimmäistasoa korkeammille vaatimuksille. Lisäksi on otettava huomioon, että korkeammat pääomavaatimukset rajoittaisivat pankkien luotonantokykyä ja siten niiden mahdollisuuksia rahoittaa talouskasvua. Erityisesti vastasyklisen pääomapuskurin enimmäistason määrittely 2,5 %:n tasolle lisää oikeusvarmuutta ja parantaa luottolaitosten mahdollisuutta suunnitella pitkäjänteisesti liiketoimintaansa. FK toteaa, että käytännössä lisäpääomapuskurit tulevat muodostumaan omien varojen minimivaateiksi, joiden yläpuolelle luottolaitosten pääomapuskurien sisäiset tavoitetasot asetetaan. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että lisäpääomituksen hankkiminen markkinoilta 12 kuukauden aikarajan puitteissa voi olla käytännössä hyvin hankalaa, koska kaikki luottolaitokset joutuvat samanaikaisesti vahvistamaan pääomiaan. FK pitää myös tärkeänä, että lisäpääomapuskureita sovellettaisiin ainoastaan ryhmätasolla. FK pitää myös tärkeänä, että Suomessa lisäpääomavaatimukset saatetaan voimaan porrastetusti direktiivin mahdollistamien siirtymäaikojen mukaisesti. Tämä parantaa luottolaitosten mahdollisuuksia valmistautua uudistuksen edellyttämiin muutoksiin. FK yhtyy työryhmän näkemykseen, että Suomessa ei ole tarvetta ns. järjestelmäriskipuskurin käyttöön ottoon. Edellä mainittujen kansallisten näkökohtien lisäksi tätä puoltaa myös se, että kansainvälinen säännösvalmistelu mm. systeemiriskin kannalta merkittävien toimijoiden osalta on vielä kesken. Tämän vuoksi sääntelyä jouduttaisiin joka tapauksessa muuttamaan lähitulevaisuudessa, mikä lisäisi valvottavien kustannuksia ja oikeudellista epävarmuutta. Työryhmän loppuraportin mukaan jatkovalmistelussa on kuitenkin tarpeen arvioida vielä mahdollisuutta ottaa käyttöön direktiivin mukainen järjestelmäriskipuskurivaatimus. FK pitää tärkeänä, että ennen tällaista päätöstä selvitetään perusteellisesti lisäpääomapuskurin vaikutukset pankkien luotonantokykyyn ja laajemmin talouteen ottamalla myös huomioon muut vireillä olevat sääntelyhankkeet. Loppuraportin kappaleessa 3.5 kuvataan direktiiviin tulossa olevaa harkinnanvaraisten pääomapuskureiden asettamisoikeutta sillä perusteella, että yhdessä luottolaitoksessa tehdyn valvonta-arvion perusteella voidaan nk. Pilari II-pääomavaatimus ulottaa koskemaan myös muita luottolaitoksia siltä osin kuin niillä on vastaavia riskieriä. FK toteaa, että muissa pankeissa tehtyjä havaintoja ei mekaanisesti voida asettaa toisen pankin pääomavaatimuksiksi. Riskienhallinta, riskien ilmentyminen ja riskien kantokyky eri pankeissa poikkeavat toisistaan. Siten Finanssivalvonnan tulee tämän tyyppisen lisäpääomatarvevaatimuksen yhteydessä varmistua etukäteen erityisin

3 Lausunto 3 (11) tarkastustoimenpitein, että kyseisten erien riskipitoisuus tai muut seikat heijastavat riskin lisääntymistä myös muussa valvottavassa. Toiminnan ennakoitavuuden ja oikeusturvan näkökulmasta on myös tarpeen määritellä etukäteen ne arviointiperusteet, joiden perusteella harkinnanvaraisten lisäpääomavaatimusten asettaminen tulee kyseeseen. FK kannattaa työryhmän näkemystä, jonka mukaan sitovan vähimmäisomavaraisuusasteen (Leverage Ratio) säätämiselle kansallisesti ei ole tässä vaiheessa riittäviä perusteita. 2.3 Sitova enimmäisluototussuhde Yleistä Työryhmä mainitsee enimmäisluototussuhdetta koskevan ehdotuksen tavoitteeksi hillitä kotitalouksien velkaantumista ja vaimentaa velkaantumisen kasvun ja asuntohintojen nousun toisiaan ruokkivaa kierrettä. Lisäksi tavoitteena mainitaan kiinteistömarkkinoiden ja arvopaperimarkkinoiden ylikuumentumisen hillitseminen. FK pitää työryhmän näkemyksiä sinänsä ymmärrettävinä. FK ei kuitenkaan pidä jäljempänä mainituista syistä todennäköisenä, että ehdotetulla luototussuhdesääntelyllä saavutettaisiin asetettuja tavoitteita. Päinvastoin luototussuhteen rajoittamisella voisi FK:n käsityksen mukaan olla mm. merkittäviä makrovakauteen liittymättömiä kielteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Vaikutuksiin liittyvien useiden epävarmuustekijöiden johdosta sitovasta enimmäisluototussuhteesta ei ole syytä ottaa säännöksiä lainsäädäntöön. Jos kuitenkin tällainen päätös tehdään, jatkovalmistelussa säännöstä tulee muuttaa ottamalla huomioon jäljempänä mainitut näkökohdat. Muiden maiden kokemusten hyödyntäminen Loppuraportissa enimmäisluototussuhteen käyttöön ottoa perustellaan muista maista saaduilla kokemuksilla. Raportissa on kuitenkin tältä osin esitetty hyvin lyhyt kansainvälinen vertailu. FK pitää jatkovalmistelussa tarpeellisena tuoda esille konkreettisia esimerkkejä siitä, miten enimmäisluototusastetta on käytetty valvontavälineenä ja minkälaisia vaikutuksia käytöllä on ollut paitsi finanssimarkkinoiden vakauteen, myös laajemmin talouteen ja yhteiskuntaan. FK:n tiedossa olevat tutkimukset ja eri maista saadut kokemukset eivät tue enimmäisluototussuhteen käyttöön ottoa. Esimerkiksi EU:n suurimpia asuntoluottomarkkinoita edustavassa Iso- Britanniassa paikallinen valvontaviranomainen on päätynyt laajojen taustaselvitysten ja kuulemiskierrosten jälkeen johtopäätökseen, jonka mukaan sitovan luototusasteen (LTV) asettamiselle ei ole perusteita. 1 Tätä perustellaan mm. luototusasteen riittämättömällä kyvyllä ottaa huomioon asiakkaan taloudellinen asema, sekä sillä, että luototusaste rankaisisi kohtuuttomasti takaisinmaksukyvyn omaavia asiakkaita. Varaukselliseen suhtautumiseen on päätynyt myös Iso- Britannian valtiovarainministeriö omassa makrovakauden valvontaa koskevassa raportissaan 2. 1 CP 10/16. Mortgage Market Review. Responsible lending (July 2010). Sivut HM Treasury. The Financial Services Bill. The Financial Policy Committee s macro-prudential tools. (September 2012). Sivu 34.

4 Lausunto 4 (11) Eräissä maissa (mm. Italia) puolestaan on käytössä enimmäisluototussuhde, josta on kuitenkin mahdollista poiketa käyttämällä lisävakuutta. Työryhmä viittaa raportissaan Kanadaan, jossa enimmäisluototussuhteen todetaan olevan 80 %. Raportissa jätetään kuitenkin kertomatta se, että muita vakuuksia (esim. asuntolainatakaus) käyttämällä lainansaanti on Kanadassa mahdollista 95 %:iin asti asunnon hinnasta. Ruotsissa on ollut ainoana pohjoismaana käytössä enimmäisluototussuhdetta koskeva rajoite (85 %) vuodesta Kuluvan vuoden syksyn aikana Ruotsissa on esitetty mm. paikallisen asuntoministerin sekä ulkopuolisten professoritason asiantuntijoiden taholta kriittisiä kommentteja lainakaton vaikutuksista ja vaadittu katon kumoamista tai muuttamista. Selvitysten mukaan uusien asuntojen rakentaminen on merkittävästi vähentynyt ja lainakaton vaikutukset asuntojen hintakehitykseen ovat jääneet odotettua vähäisemmiksi erityisesti suurissa kaupungeissa. Katto on myös vaikeuttanut nuorten ensiasunnon hankintaa ja on johtanut vakuudettomien (korkeampikorkoisten) luottojen ottamisen lisääntymiseen. Toisaalta FK:n näkemyksen mukaan muiden maiden kokemuksia arvioitaessa on lisäksi otettava huomioon niiden soveltuvuus Suomen olosuhteisiin. Suomessa ei esimerkiksi ole merkkejä lyhentymättömien asuntolainojen tarjonnasta tai kysynnästä. Myös asuntolainojen takaisinmaksuajat ovat Suomessa huomattavasti muita pohjoismaita lyhyempiä ja ovat viime aikoina jopa lyhentyneet. Tältä osin tilanne poikkeaa esimerkiksi Tanskasta ja Ruotsista. On huomattava. että lyhentymättömien lainojen luototusasteet nousevat korkeaksi etenkin asuntojen hintojen laskiessa. Asuntopoliittiset vaikutukset FK yhtyy työryhmän loppuraportissa (s.50) esitettyyn näkemykseen, jonka mukaan enimmäisluototussuhteen tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon myös sitovan rajoituksen asuntopoliittiset vaikutukset. Työryhmä ei kuitenkaan jostain syystä ole arvioinut mietinnössään tarkemmin asuntopoliittisia vaikutuksia, mitä voidaan pitää merkittävänä puutteena. FK viittaa tältä osin Ruotsissa kuluvan syksyn aikana käytyyn keskusteluun (ks. edellä), jossa mm. paikallinen asuntoministeri ja ulkopuoliset asiantuntijat ovat vaatineet vuonna 2010 käyttöön otetun enimmäisluototussuhteen kumoamista tai muuttamista. Ehdotettu enimmäisluototussuhde tekisi ensiasunnon ostamisen mahdottomaksi monille hyvätuloisillekin nuorille perheille, koska asuntosäästäminen on korkean vuokran maksamisen rinnalla hidasta. Pidemmällä aikavälillä luototussuhde saattaisi hillitä asuntojen hintojen nousua, mutta lyhyellä aikavälillä se muodostaisi (esim. Ruotsin kokemusten valossa) markkinahäiriön asuntomarkkinoille. Jotkut kiirehtisivät ostamaan asuntoja ennen säännöksen voimaan tuloa, minkä jälkeen ensiasunnon ostajat kaikkoaisivat hetkeksi kokonaan. Muutos lisäisi spekulaatiota ja haittaisi koko asunnonvaihtoketjun toimivuutta. Ehdotus kasvattaisi myös taloudellista eriarvoisuutta, sillä kärsijöinä olisivat etenkin ne nuoret asiakkaat, joilla ei ole taloudellisesti vahvaa lähipiiriä. Myös nuorten opiskeluajat saattaisivat pidentyä, sillä oman asunnon hankintaan tarvittavan omarahoitusosuuden säästäminen edellyttäisi enemmän työssäkäyntiä opintojen ohella. Ehdotus saattaisi myös

5 Lausunto 5 (11) rajoittaa työvoiman liikkuvuutta, koska muutto kasvukeskuksiin kävisi entistä vaikeammaksi. Tällä olisi puolestaan kielteisiä vaikutuksia koko kansantalouden kehitykseen. Työryhmän ehdotuksilla olisi toteutuessaan myös vaikutuksia valtion asuntopoliittisiin tukijärjestelmiin, joiden tavoitteena on mm. helpottaa nuorten ensiasunnon hankintaa tai vähentää lähipiirin henkilötakausten käyttöä. Tällä hetkellä esimerkiksi ASP-lainan enimmäismäärää koskee 90 %:n luototusasterajoitus ja valtion osatakaaman asuntolainan (HAL) määrää 85 %:n rajoitus. Jatkovalmistelussa tulisi ottaa huomioon enimmäisluototussuhteen ristiriitaiset vaikutukset edellä mainittujen tukimuotojen tavoitteisiin sekä varmistaa mainittujen rajojen soveltamisedellytykset ja tasavertaiset mahdollisuudet tukijärjestelmien käyttöön myös jatkossa. Luototussuhteen rajoittamisen sijaan olisi jatkovalmistelussa myös syytä arvioida, voitaisiinko makrovakautta edistää paremmin puuttumalla asuntomarkkinoiden kysynnän sijaan asuntojen tarjontaan. Jos tarjonta reagoisi joustavasti kysynnän muutoksiin, hintakehitys tasaantuisi ja samalla riski hintakuplista ja liiallisesta velkaantumisesta pienenisi. Tämä edellyttäisi, että kilpailu asuntotuotannossa on riittävää ja tonttitarjontaa on tarpeeksi siellä, minne muuttovirrat suuntautuvat. Tutkimukset osoittavat, että tässä suhteessa Suomessa olisi paljon parannettavaa. On huomattava, että Suomessa on monia muita maita suurempi rakenteellinen tarve asuntotuotannolle, koska kaupungistumisasteemme on yhä suhteellisen alhainen ja väestön vanheneminen lisää tietyntyyppisten asuntojen kysyntää. Edellä todetun johdosta FK pitää ensiarvoisen tärkeänä, että jatkovalmistelussa selvitetään huomattavasti kattavammin myös ehdotuksen asuntopoliittiset vaikutukset. Sääntelyn ennakoitavuus FK toteaa, että asunnonosto on usein pitkä prosessi (ml. koko elämänkaaren suunnittelu ja etukäteissäästäminen). Asunnon ostoon liittyvien seikkojen tulisi olla kotitalouksille mahdollisimman ennustettavia. Tätä silmällä pitäen viranomaiselle annettu mahdollisuus rajoittaa sitovasti ja kategorisesti luototussuhdetta ja muuttaa sitä lyhyellä varoitusajalla toisi kotitalouksille uuden epävarmuustekijän. Tällä voisi olla myös säästämishalukkuutta vähentävä vaikutus. Työryhmän ehdotus kuukauden varoitusajalla tehtävästä enimmäisluototussuhteen muutoksesta on ongelmallinen myös pitempikestoisissa (esim. omakotitalon rakentaminen) hankkeissa, joissa luottoa nostetaan osissa. Enimmäisluototussuhteen kiristys kesken rakennushankkeen voisi jopa estää loppurahoituksen saannin ja johtaa korkeampikorkoisen kulutusluoton ottamiseen, mikä ei ole työryhmän tavoitteiden mukaista. Mahdollisessa sääntelyssä tulisi ennakoitavuuden säilymiseksi määritellä tarkkaan sen ajalliset soveltamissäännöt esimerkiksi pitkään kestävien rakennusprojektien osalta. Työryhmän ehdotuksella olisi myös vaikutus pankkien luotonmyöntö ja sopimuskäytäntöön esim. luottotarjousten voimassaoloajan osalta, mikä lisäisi (viime kädessä asiakkaiden) kustannuksia lainaehtoja koskevien neuvottelujen ja asiakirjojen hallinnoinnin lisääntymisen myötä. Kuukauden voimaantuloaika enimmäisluototusaikaa koskevalle päätökselle on tässä mielessä aivan liian lyhyt.

6 Lausunto 6 (11) Edellä todetun johdosta FK pitää tärkeänä, että Finanssivalvonnan päätös enimmäisluototussuhteen käyttöön otosta tai kiristämisestä tulisi voimaan aikaisintaan kuuden kuukauden kuluessa päätöksen julkistamisesta. Finanssivalvonnan rooli päätöksentekijänä Koska enimmäisluototussuhteen asettamisessa on edellä todetun mukaan kysymys rahoitusmarkkinasääntelyä laajemmasta talous- ja asuntopoliittisen harkinnan käyttämisestä, tulisi jatkovalmistelussa arvioida myös sitä, että enimmäisluototussuhteesta ja sen muuttamisesta säädettäisiin laissa tai (valtioneuvoston) asetuksessa eikä päätöstä jätettäisi Finanssivalvonnan harkintaan. Toisena vaihtoehtona olisi kytkeä enimmäisluototussuhdetta koskevan päätöksenteon valmisteluun (esim. pakollisen kuulemismenettelyn kautta) myös asuntopolitiikasta vastaava ministeriö. Jos norminantovaltaa päätetään antaa viranomaiselle (Finanssivalvonta), pitää ehdotuksesta erikseen käydä ilmi millä perusteella se täyttää perustuslaissa säädetyt norminantovallan delegoinnille asetetut vaatimukset. FK:n näkemyksen mukaan työryhmän ehdotus on tältä osin ongelmallinen myös sen johdosta, että viranomaiselle jäisi vapaat kädet määrätä asiasta, joka muualla lainsäädännössä on määritelty lain tasolla (esim. asunto- ja kiinteistövakuudet ja vakuuksien arvostus kiinnitysluottopankkilainsäädännössä tai arvopaperin käsite arvopaperimarkkinalainsäädännössä). Asiakkaansuojanäkökulma Työryhmä perustelee enimmäisluototussuhteen käyttöä mm. keinona estää kotitalouksien liiallista velkaantumista. FK pitää työryhmän tavoitteita ylivelkaantumisen ehkäisemiseksi kannatettavina. FK kuitenkin toteaa, että luototussuhteen rajoittaminen ei ole oikea väline ylivelkaantumisen estämiseksi. Ensinnäkin mekaaninen enimmäisluototussuhde ei huomioi riittävän hyvin kuluttajan kokonaistilannetta ja erilaisia elämäntilanteita. Lisäksi asiakas voi ylivelkaantua ottamalla luottoa tai tekemällä muita sitoumuksia, joihin ei sovelleta - eikä kaikilta osin edes ole mahdollista soveltaa - luototussuhderajoitteita. Muut kuluttajaluotot ovat säännönmukaisesti asuntoluottoja kalliimpia. Lisäksi esimerkiksi asuntoosakeyhtiömuotoisessa asumisessa yhtiölainaosuus voi nostaa merkittävästi osakkaan velkarasitusta. FK:n näkemyksen mukaan asiakkaan maksukyvyn riittävyys kaikissa tilanteissa ja sen pysyvyyttä ennustava luottoluokittelu ovat asiakkaansuojan kannalta tärkeämpiä mittareita. Myös asiakkaan kannalta on tärkeintä, että laina on mitoitettu oikein suhteessa perheen tuloihin ja että lainaa otettaessa arvioidaan myös omien tulojen riittävyyttä nykyistä korkeammalla korkotasolla sekä varaudutaan yllättäviin tilanteisiin. On myös huomattava, että joillekin asiakkaille jo esimerkiksi 50 %:n luototusaste voi olla liikaa ja saattaa asiakkaan taloudellisiin vaikeuksiin. Raportissa todetaan Finanssivalvonnan antaneen luototussuhdetta koskevan suosituksensa vuonna 2010 mandaattinsa mukaisesti asiakkaansuojan edistämiseksi. Jatkovalmistelussa tulisi täsmentää, onko Finanssivalvonnan suositus tarkoitus jättää voimaan, vaikka lakiin otettaisiin työryhmän ehdottama enimmäisluototussuhderajoitus.

7 Lausunto 7 (11) Riskienhallintanäkökulma FK:n näkemyksen mukaan ehdotettu enimmäisluototussuhde ei tuo yksittäisen luoton myöntämisen arvioimiseen olennaista lisätukea, koska maksukyky- ja vakuusarvio ohjaavat jo nykyisin luottopäätösprosessia. Mekaanisen mittarin käyttö saattaa päinvastoin ohjata lainanmyöntöprosessia väärään suuntaan, sillä rahoitusneuvottelija joutuu sovittamaan yhteen ja tulkitsemaan päällekkäisiä (pankin omia ja viranomaisten asettamia) mittareita. Tällöin kokonaisarvio asiakkaan kokonaistilanteesta voi heikentyä, mikä saattaa jopa lisätä riskejä. Vaatimusta olisi myös hankalaa hallinnoida vakuuden arvon muuttuessa. Lisäksi FK toteaa, että enimmäisluototussuhde ei ota huomioon lainan maturiteettia mitenkään, vaan maturiteetiltaan hyvin erilaisten lainojen käsittely johtaa samaan lopputulokseen. Ehdotuksen soveltamisalaan kuuluvat luotot Eräs ehdotuksen keskeinen periaatteellinen epäselvyys liittyy siihen, koskisiko enimmäisluototussuhderajoitus muuta kuin asuntovakuutta vastaan hankitun lainan ottamista. Työryhmän raportin sivulla 57 todetaan seuraavaa: Enimmäisluototussuhdetta koskeva rajoitus ei ilman lisäsääntelyä sinänsä estä samalle asiakkaalle annettavan luoton jakamista rajoitusten alaiseen vakuudelliseen luotonantoon ja sääntelyn ulkopuolelle jäävään vakuudettomaan luotonantoon, etenkään jos vakuudellinen ja vakuudeton luotto otetaan eri luottolaitoksesta. Tämän mukaan ehdotus ei ilmeisesti estäisi lisäluoton ottamista, ja periaatteessa koko asunnon hankintahinta voitaisiin rahoittaa lainalla. Viittaus eri luottolaitokseen jättää epäselväksi sen, onko tarkoituksena rajoittaa lisäluoton ottamista samasta pankista. Lisäksi raportin useassa kohdassa viitataan lisäluoton osalta ainoastaan vakuudettomaan luottoon. FK:n näkemyksen mukaan säännös ei kuitenkaan estäisi lisäluoton ottamista muuta vakuutta kuin hankittavaa asuntoa vastaan. Jatkovalmistelussa ehdotusta tulisi selkeyttää niin, ettei enimmäisluototussuhteen tarkoitus ole estää asunnon hankinnan rahoittamista varsinaisen asuntolainan päälle otettavalla vakuudettomalla luotolla tai muulla vakuudellisella luotolla. Vaikutukset luotonmyöntöprosessiin Ehdotettu sääntely todennäköisesti monimutkaistaisi luotonmyöntöprosessia, mikä puolestaan heijastuisi asiakkaiden lisääntyneinä kustannuksina. Pykälän sisältö herättää esimerkiksi seuraavia luotonmyöntötilanteessa esiin nousevia tulkintakysymyksiä: tarkoittaako pykälän viittaus vakuutena olevaan omaisuuteen myös tilannetta, jossa hankittava asunto toimii jälkipanttina? estääkö säännös asunnonvaihtotilanteissa noudatettavan käytännön, jossa koko uuden asunnon hankintahinnan kattavan lainan (luototussuhde 100 %) vakuutena

8 Lausunto 8 (11) on sekä entinen asunto (jota ei ole myyty tai josta kauppahinta saadaan vasta myöhemmin) että uusi asunto siihen saakka, kunnes entisestä asunnosta saadaan rahat (jolloin jäljelle jäävä luototusaste laskee esim. 50 prosenttiin)? estääkö säännös sijoitustoimintaa harjoittavan henkilön kohdalla asunnon hankinnan kokonaan lainarahoituksella, jos lisävakuudeksi annetaan toinen kokonaan velaton asunto? estääkö säännös asunnon peruskorjauksen tai merkittävä laajennuksen rahoittamista, jos lähtötilanteessa (ennen remonttia) laina on koko asunnon käyvän arvon suuruinen (tällöin luottoa ei käytetä vakuudeksi annettavan asunnon hankintaan)? estääkö säännös asunnon hankinnan pariskunnan 50% / 50% omistukseen kokonaan velkarahoituksella kummallekin erikseen myönnettävillä 50 % suuruisilla lainoilla? tarkoittaako pykäläehdotuksen viittaus asiakkaan antamiin vakuuksiin valtion osatakausta (HAL- takaus). Jo edellä mainitut esimerkit osoittavat, että ehdotettua sitovaa ja mekaanista säännöstä on käytännössä mahdotonta kirjoittaa muotoon, jolla se ei olisi kierrettävissä. Säännös sitä vastoin synnyttäisi jatkuvasti uusia tulkintakysymyksiä ja kannustaisi asiakkaita etsimään keinoja joilla rajoitus olisi kierrettävissä. On myös mahdollista, että sääntelyn seurauksena asumiseen liittyvään omaisuuteen kohdistuisi jatkossa sellaisia yhteisomistussuhteita, joille ei sääntelyn lisäksi ole muuta perustetta. Tällaisten yhteisomistussuhteiden purkamiseen voi liittyä sellaisia oikeudellisia ongelmia, joihin luotonsaajat eivät kaikissa tapauksissa osaa varautua. Raportointi Työryhmä ehdottaa, että pankeilla olisi neljännesvuosittainen raportointivelvollisuus enimmäisluototussuhteen noudattamisesta. Ehdotusta ei ole raportissa millään tavalla perusteltu. FK toteaa, että työryhmän raportissaan esittämän enimmäisluototussuhteen määrittely poikkeaa luototusasteen laskentaa käsitelleen Finanssivalvonnan työryhmän ehdotuksista. FK kiinnittää huomiota myös siihen, että uuden vakavaraisuusasetuksen (CRR) myötä luottolaitoksille on tulossa kiinteistövakuudellisten luottojen raportointiin liittyviä vaatimuksia. FK pitää tärkeänä, että raportoinnissa käytettävä käsitteistö yhdenmukaistetaan ja vältetään moninkertaisten tiedonkeruuvelvoitteiden säätämistä. Arvopaperivakuudelliset luotot FK:n näkemyksen mukaan työryhmän arviointi enimmäisluototussuhteen säädöstarpeesta on tehty lähinnä asunto- ja kiinteistövakuudellisten luottojen näkökulmasta, eikä siinä ole otettu huomioon jäljempänä mainittuja arvopaperivakuudelliseen luotonantoon liittyviä erityispiirteitä. FK toteaa, että arvopaperit vakuutena ovat hyvin heterogeeninen ryhmä erilaisia arvopapereita, eikä niihin ole tarkoituksenmukaista soveltaa mekaanista enimmäisluototusastetta (60 %). Arvopapereilla on ja tulee jatkossakin olla erilaisia

9 Lausunto 9 (11) vakuusarvoja niiden erilaisista ominaisuuksista ja riskeistä (volatiliteetti, likviditeetti) riippuen. Arvopaperivakuudellisessa luotonannossa asiakkaiden asettamien vakuuksien markkina-arvoihin pohjautuvat vakuusarvot vaihtelevat päivittäin ja toisaalta vakuusvajekin voi syntyä nopeasti. Vakuuksien riittävyyttä arvioidaan pankin toimesta päivittäin ja on myös asiakkaan edun mukaista, että asiakkaalla on mahdollisuus korjata vakuusvajetilanne heti sen syntyessä. Arvopaperivakuudellisessa luotonannossa ei ole myöskään tarkoituksenmukaista, että asiakkaan vakuuksien riittävyyden arviointi suoritettaisiin ainoastaan silmälläpitäen luotonmyöntöhetkeä. Myös eri luottomuotojen maturiteeteissa on eroja. Limiittityyppisessä arvopaperivakuudellisessa luotonannossa luotto myönnetään tyypillisesti aina vuodeksi kerrallaan, kun taas asuntovakuudellisessa luotonannossa kyse on jopa vuosikymmenten pituisista luottosuhteista. Arvopaperivakuudellisessa luotonannossa haettu luotto muodostaa usein vain pienen osan henkilön koko varallisuudesta kun taas asuntovakuudellisen luotonannon puolella luotto ja sen vakuutena oleva asunto saattaa muodostaa huomattavankin osan henkilön koko varallisuudesta. Mitä edellä on todettu enimmäisluototussuhteen vääristävästä ja monimutkaistavasta ohjausvaikutuksesta luotonmyöntöprosessiin, koskisi myös arvopaperivakuudellista luotonantoa. Yleispanttauskielto Pykäläehdotuksen 3 momentissa kiellettäisiin pankkeja käyttämästä yleispanttausta säännöksen piirissä olevien luottojen vakuutena. Ehdotusta perustellaan lyhyesti keinona varmistaa säännöksen tehokas soveltaminen. Pykäläehdotuksen sanamuoto on yleinen eli yleispanttauskielto ei kohdistuisi pelkästään hankittavaan omaisuuteen vaan yleispanttaukseen vakuusmuotona. Lainaa ottava asiakas on voinut antaa aiemmin luotonantajapankille yleispantiksi muuta omaisuutta, joka vakiintuneiden panttausperiaatteiden mukaisesti tulee kaikkien vastaisuudessa myönnettävien luottojen vakuudeksi. Työryhmän ehdotuksella ei liene tarkoitettu sitä, että vanha yleispanttaus ei koskisi uutta nostettavaa luottoa sillä perusteella, että luotto kuuluisi nyt käsiteltävän sääntelyn soveltamisalaan. Pykälän perustelutekstistä ilmenee, että kielto on ilmeisesti ollut tarkoitus sitoa ao. hankittavaan omaisuuteen. Ehdotus jää tältä osin epäselväksi. FK:n näkemyksen mukaan ehdotus ulottuu luottosopimuksiin liittyvän siviilioikeudellisen sääntelyn ydinalueille, eikä sitä voida esityksen makrovakautta koskevien tavoitteiden kannalta pitää perusteltuina. Luotonantajalla on vakiintuneesti katsottu olevan oikeus vakuusharkintaan ja vakuuksien hyväksymiseen. Yleispanttaukseen sovellettavaa sääntelyä on olemassa esimerkiksi kauppakaaressa ja takauslaissa, samoin sitä koskevia Finanssivalvonnan ohjeita. Ei ole perusteltua syytä rajoittaa kategorisesti tietyn vakuuslajin käyttöä. Makrovakautta koskevien tavoitteiden toteuttamisella ei tulisi harkitsemattomasti puuttua rahoitusinstrumenttien yksityisoikeudellisiin piirteisiin. Työryhmä ei ole myöskään tuonut esiin ongelmia, joita yleispanttauksen käyttöön mahdollisesti liittyy. Esimerkiksi arvopaperivakuudellisessa luotonannossa yleispanttaus

10 Lausunto 10 (11) käytännössä helpottaa vakuuksien käsittelyä asiakkaan näkökulmasta, koska asiakkaan asettamaa vakuusmassaa voidaan arvioida kokonaisuutena. Erityispanttausta käytettäessä asiakkaalta joudutaan usein vaatimaan lisävakuutta (pantatun salkun ulkopuolista varallisuutta) syntyneen vakuusvajetilanteen vuoksi. Yleispanttausta käytettäessä voidaan vakuutena huomioida koko asiakkaan sijoitusvarallisuus ja siten vakuusvajetilanteita ei synny niin helposti kuin erityispanttaustilanteissa. Näin asiakas ei myöskään joudu turhaan sitomaan varojaan vaan varoja voidaan yleispanttauksen ansiosta käyttää tehokkaasti, koska asiakkaan kaikki asetetut vakuudet voidaan huomioida tilanteessa, jossa arvioidaan vakuuksien riittävyyttä. Käsitteistö Monet pykäläehdotuksessa käytetyt käsitteet on tarkasti määritelty muualla lainsäädännössä (esim. asunto- ja kiinteistövakuudet kiinnitysluottopankkilainsäädännössä, arvopaperi arvopaperimarkkinalaissa), mutta ne on kuitenkin jätetty tämän ehdotuksen yhteydessä määrittelemättä. Jatkovalmistelussa tulisi täsmentää, tarkoitetaanko pykäläehdotuksen käsitteillä vastaavaa kuin muualla lainsäädännössä. Sama koskee myös käyvän arvon määritystä, joka on monessa muussa yhteydessä säännelty lain tasolla tarkemmin. 2.4 Makrovakausvalvonnan hallinnollinen järjestäminen FK kannattaa työryhmän ehdotusta, jonka mukaan direktiivissä tarkoitettuna toimivaltaisena makrovakausvalvontaviranomaisena harkinnanvaraisen lisäpääomavaatimuksen ja kiinteistövakuudellisiin luottoihin sovellettavien pääomavaatimusten asettamisessa toimisi Finanssivalvonta ja että sen päätöksenteon valmistelussa otettaisiin huomioon valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä Suomen Pankin esittämät näkökohdat. Jatkovalmistelussa on myös tarpeen täsmentää, mikä on toimivaltainen viranomainen uuden vakavaraisuusasetuksen artiklan 443a mukaisissa toimenpiteissä. Sitä vastoin sitovan enimmäisluototussuhteen asettamisen osalta FK viittaa edellä todettuun, jonka mukaan päätöksellä voi olla laajemmin asuntomarkkinoihin ja talouteen heijastuvia vaikutuksia. Tämän vuoksi FK pitää tärkeänä sen selvittämistä, pitäisikö luototussuhteen asettamisesta ja muuttamisesta säätää aina lain tai asetuksen tasolla, tai vaihtoehtoisesti kytkeä päätöksenteon valmisteluun myös asuntopolitiikasta vastaava ministeriö. Raportin mukaan ehdotuksista seuraisi lisätehtäviä erityisesti Finanssivalvonnalle. Koska Finanssivalvonnan toimenkuvaa ollaan nyt laajentamassa nykyisin Suomen Pankille kuuluvilla tehtävillä, FK pitää perusteltuna, että jatkovalmistelussa harkitaan Suomen Pankin rahoitusosuuden kasvattamista Finanssivalvonnan budjetissa. 2.5 Positiivisen luottotietorekisterin käyttöön otto Työryhmä näkee tarpeellisena valmistella viivytyksettä tarvittavat lainsäädäntömuutokset positiivisen luottorekisterin mahdollistamiseksi. Perusteina tälle mainitaan mm. rekisterin olevan keino ylivelkaantumisen hillitsemiseksi. Lisäksi se olisi tarpeen pikaluottoihin liittyvien sosiaalisten ongelmien lieventämiseksi. FK:n näkemyksen mukaan positiivisen luottotietorekisterin perustamiselle ei ole riittävästi

11 Lausunto 11 (11) perusteita, koska rekisterillä ei olisi ratkaisevaa merkitystä ylivelkaantumisen kannalta. Tämä johtuu siitä, että suuri osa velkaantumisesta on muusta kuin varsinaisesta luotonmyöntämisestä johtuvaa. Positiivisten luottotietojen rekisteröimisellä ei voida ehkäistä velallisen elämäntilanteen ennakoimattomista muutoksista, kuten sairaudesta, työttömyydestä tai avioerosta johtuvia maksuvaikeuksia, eivätkä merkinnät positiivisessa luottotietorekisterissä välttämättä anna oikeaa kuvaa asiakkaan sellaisista maksuvaikeuksista, jotka johtuvat esimerkiksi vuokrarästeistä tai maksamattomista laskuista. Asiakkaan olemassa olevia luottoja koskevien tietojen tarkistamisella luotonantaja voisi saada asiakkaan maksukyvystä nykyistä luotettavamman kuvan, erityisesti uusien luottoasiakkaiden osalta. FK:n näkemyksen mukaan nykyiset keinot asiakkaan maksukyvyn arvioimiseksi ovat kuitenkin tässä suhteessa riittäviä. Voimassa oleva kuluttajansuojalainsäädäntö velvoittaa luotonantajaa arvioimaan kuluttajan luottokelpoisuuden luottoa myöntäessään, ja myös Finanssivalvonta on antanut ohjeistusta liittyen asiakkaan luottokelpoisuuden arviointiin. Jos positiivisen luottotietorekisterin perustamista ryhdytään kuitenkin valmistelemaan, on selvityksessä FK:n näkemyksen mukaan otettava huomioon seuraavat reunaehdot: Jotta positiivinen luottotietorekisteri antaisi tosiasiassa luotettavan kuvan asiakkaan maksukyvystä, on rekisterin sisältämien tietojen oltava kattavia sekä ajantasaisia. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi pelkästään pankkien myöntämien luottojen rekisteröimistä positiiviseen luottotietorekisteriin ei voida pitää riittävänä. Perinteisten pankin myöntämien luottojen rekisteröinnin lisäksi kattavuuden saavuttaminen edellyttää myös kaikkien muiden toimijoiden myöntämien luottojen tallettamista rekisteriin. Jotta positiiviset luottotiedot kertoisivat asiakkaan tosiasiallisesta maksukyvystä ja jotta positiivinen luottotietorekisteri olisi toimiva väline luotonmyöntämiseen liittyvän riskin arvioimiseen, on varmistuttava myös rekisteröitävien tietojen ajantasaisuudesta. Yksityisyyden suojan näkökulmasta on oleellista, että tiedonsaantioikeus positiivisesta luottotietorekisteristä rajataan ainoastaan luotonmyöntötarkoitukseen sekä luottopäätöstä tehtäessä että luottosuhteen aikana luottosopimuksen ehtoja muutettaessa. Positiivisen luottotietorekisterin hyödyntämistä muihin tarkoituksiin, esimerkiksi markkinointitarkoituksiin, ei voida pitää perusteltuna. Tietoja rekisteristä voisivat saada ainoastaan ne luotonantajat, jotka ovat myös luovuttaneet tai joilla olisi velvollisuus antaa tietoja rekisteriin. Lisäksi on tärkeää, että rekisterin perustamisesta ja ylläpitämisestä aiheutuvat kustannukset eri osapuolille ovat oikeassa suhteessa positiivisten luottotietojen rekisteröinnistä saataviin hyötyihin. Velkojille kustannuksia aiheutuu erityisesti erilaisista mahdollisista tietojärjestelmämuutoksista. Päätöksiä positiivisen luottotietorekisterin perustamisesta ei tule tehdä ilman, että on tehty kattavat kustannus-/hyötylaskelmat ja osoitettu kiistattomasti kustannuksia suuremmat hyödyt eri osapuolille. FINANSSIALAN KESKUSLIITTO Piia-Noora Kauppi toimitusjohtaja

Toimiiko lainakatto? Veli-Matti Mattila Pääekonomisti

Toimiiko lainakatto? Veli-Matti Mattila Pääekonomisti Toimiiko lainakatto? Veli-Matti Mattila Pääekonomisti 19.4.2017 Mikä on lainakatto? Lainakatto eli enimmäisluototussuhde kertoo, miten paljon asuntolainaa pankki saa myöntää suhteessa vakuuksien käypään

Lisätiedot

Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä

Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja Pentti Hakkarainen 16.3.2015 Taustaa makrovakausvälineiden käytölle Finanssikriisin opetus: pelkkä

Lisätiedot

Makrovakausvalvonta - mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen?

Makrovakausvalvonta - mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen? Makrovakausvalvonta - mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen? Sampo Alhonsuo Finanssivalvonta 24.3.2015 Suomen Pankin Rahamuseo Sisältö 3. Makrovakausvälineet: mitä

Lisätiedot

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen?

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Katja Taipalus Suomen Pankki - Vakausanalyysitoimisto 24.3.2015 1 Sisältö 1. Kansainvälinen tausta: mitä on makrovakaus

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet xx/2015

Määräykset ja ohjeet xx/2015 Määräykset ja ohjeet xx/2015 Luototussuhteen laskenta Dnro FIVA 3/01.00/2015 Antopäivä 22.6.2015 Voimaantulopäivä 1.7.2016 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Mikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen

Mikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen Mikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen finanssimarkkinat Aktuaaritoiminnan kehittämissäätiön syysseminaari 22.11.2012 Sampo Alhonsuo Sisältö 1. Taustaa mikro- ja makrovakausanalyysille 2. Makrovakaus:

Lisätiedot

Mikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen finanssimarkkinat

Mikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen finanssimarkkinat Mikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen finanssimarkkinat Aktuaaritoiminnan kehittämissäätiön syysseminaari 22.11.2012 Sampo Alhonsuo Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

Lisätiedot

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Asuntoreformiyhdistys r.y. seminaari 24.11.2009 Bottan juhlasali Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksen

Lisätiedot

Palautelomake 1 (6) 22.5.2012. Julkinen

Palautelomake 1 (6) 22.5.2012. Julkinen Palautelomake 1 (6) Määräys ja ohje kiinnitysluottopankkitoimintaa koskevasta lupamenettelystä ja riskienhallinnasta sekä Määräys ja ohje kiinnitysluottopankkitoimintaa koskevasta raportoinnista Kooste

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA

HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA Lausunto 1 (5) 11.8.2014 Työ- ja elinkeinoministeriö Lausuntopyyntö TEM/1886/03.01/2013 HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA Työ- ja

Lisätiedot

kerta kaikkiaan annetun lain muuttamista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

kerta kaikkiaan annetun lain muuttamista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT 1991 vp - HE 23 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräiden saamisten perimisestä kerta kaikkiaan annetun lain 1 ja 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan eräiden

Lisätiedot

Finanssivalvonnan palaute saaduista lausunnoista

Finanssivalvonnan palaute saaduista lausunnoista Muistio 1 (5) Finanssivalvonnan palaute saaduista lausunnoista Kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten määrittäminen FK pitää yhdenmukaisen ja läpinäkyvyyden kannalta kannatettavana,

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 3 päivänä lokakuuta 2001

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 3 päivänä lokakuuta 2001 FI EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 3 päivänä lokakuuta 2001 Suomen valtiovarainministeriön pyynnöstä, joka koskee ehdotusta hallituksen esitykseksi rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta

Lisätiedot

Finanssivalvonnan lausuntopyyntö määräyksistä ja ohjeista 3/2015 (Dnro FIVA 1/01.00/2017)

Finanssivalvonnan lausuntopyyntö määräyksistä ja ohjeista 3/2015 (Dnro FIVA 1/01.00/2017) Lausunnon antajan ja yhteyshenkilön nimi: Finanssialan Keskusliitto, Inna Aaltonen Finanssivalvonta pyytää lausuntoa määräyksiin ja ohjeisiin 3/2015 tehtävistä muutoksista. Lausunnot pyydämme toimittamaan

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Arvopaperistamista koskevat asetusehdotukset Eduskunnan talousvaliokunta 27.11.2015. Rahoitusmarkkinaosasto

Arvopaperistamista koskevat asetusehdotukset Eduskunnan talousvaliokunta 27.11.2015. Rahoitusmarkkinaosasto Arvopaperistamista koskevat asetusehdotukset Eduskunnan talousvaliokunta 27.11.2015 Rahoitusmarkkinaosasto Mitä arvopaperistaminen tarkoittaa? Arvopaperistamisella (securitisation) myydään tuleviin kassavirtoihin

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

OP-Asuntoluottopankki Oyj LAUSUNTO 1 (7)

OP-Asuntoluottopankki Oyj LAUSUNTO 1 (7) OP-Asuntoluottopankki Oyj LAUSUNTO 1 (7) 20.1.2012 Finanssivalvonnalle KIINNITYSLUOTTOPANKKITOIMINTAA KOSKEVA LUPAMENETTELY JA RISKIENHALLINTA SEKÄ RAPORTOINTI Finanssivalvonta on 18.11.2011 pyytänyt lausuntoamme

Lisätiedot

14.4.2011. Tuomas Majuri DIREKTIIVIEHDOTUS ASUNTO-OMAISUUTTA KOSKEVISTA LUOTTOSOPIMUK- SISTA

14.4.2011. Tuomas Majuri DIREKTIIVIEHDOTUS ASUNTO-OMAISUUTTA KOSKEVISTA LUOTTOSOPIMUK- SISTA LAUSUNTO 1 (5) Oikeusministeriö Kuulemistilaisuus EU/2011/0905 DIREKTIIVIEHDOTUS ASUNTO-OMAISUUTTA KOSKEVISTA LUOTTOSOPIMUK- SISTA Oikeusministeriö on pyytänyt Finanssialan Keskusliitolta (FK) lausuntoa

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet X/2013

Määräykset ja ohjeet X/2013 Määräykset ja ohjeet X/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro x/01.00/2013 Antopäivä x.x.2013 Voimaantulopäivä x.x.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Pikavipit ja velkaantuminen

Pikavipit ja velkaantuminen Pikavipit ja velkaantuminen Mikä on pikavipin hinta? Vippi ja velka, onko syytä huoleen? Studia monetaria - yleisöluento 22.4.2008 Suomen Pankin Rahamuseo Sampo Alhonsuo Suomen Pankki Esityksen sisältö:

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.1.2016 COM(2016) 21 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE hyväksyttävän pääoman määritelmän asianmukaisuuden tarkastelusta asetuksen (EU) N:o 575/2013

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN 11.11.2011 1 (6) Finanssivalvonnalle Lausuntopyyntö 7.10.2011, Dnro 10/2011 FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN Finanssivalvonta (FIVA) on pyytänyt lausuntoa Finanssialan Keskusliitolta

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 17.9.2007 KOM(2007) 525 lopullinen 2007/0192 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS euron väärentämisen torjunnan edellyttämistä toimenpiteistä annetun asetuksen (EY) N:o 1338/2001

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

RAKLI ry kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi otsikossa mainitusta hallituksen esityksestä.

RAKLI ry kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi otsikossa mainitusta hallituksen esityksestä. LAUSUNTO 1 (5) Eduskunta Ympäristövaliokunta Kuulemistilaisuus, klo 10 ASIA: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

GL ON THE MINIMUM LIST OF SERVICES AND FACILIITES EBA/GL/2015/ Ohjeet

GL ON THE MINIMUM LIST OF SERVICES AND FACILIITES EBA/GL/2015/ Ohjeet EBA/GL/2015/05 07.08.2015 Ohjeet niiden tapausten määrittämisestä direktiivin 2014/59/EU 42 artiklan 14 kohdan nojalla, joissa tavanomaisen maksukyvyttömyysmenettelyn mukaisesta varojen tai velkojen likvidoimisesta

Lisätiedot

Palaute saaduista lausunnoista - luototussuhteen (LTV) laskenta

Palaute saaduista lausunnoista - luototussuhteen (LTV) laskenta Muistio 1 (14) Palaute saaduista lausunnoista - luototussuhteen (LTV) laskenta 1 Tausta Finanssivalvonta pyysi 27.4.2015 lausuntoja määräys- ja ohjeluonnoksesta 3/2015 Luototussuhteen laskenta. Asiasta

Lisätiedot

Täydennys Finanssivalvonnan lausuntoon luonnoksesta hallituksen esitykseksi

Täydennys Finanssivalvonnan lausuntoon luonnoksesta hallituksen esitykseksi Lausunto 1 (5) Valtiovarainministeriö Rahoitusmarkkinaosasto PL 28 00023 HELSINKI VM019:00/2013 Täydennys Finanssivalvonnan lausuntoon luonnoksesta hallituksen esitykseksi uudeksi laiksi luottolaitostoiminnasta

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 3/2015

Määräykset ja ohjeet 3/2015 Määräykset ja ohjeet 3/2015 Luototussuhteen laskenta Dnro FIVA 3/01.00/2015 Antopäivä 25.11.2015 Voimaantulopäivä 1.7.2016 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 27. heinäkuuta 2011 (27.07) (OR. en) 13263/11 CONSOM 133 SAATE

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 27. heinäkuuta 2011 (27.07) (OR. en) 13263/11 CONSOM 133 SAATE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 27. heinäkuuta 2011 (27.07) (OR. en) 13263/11 CONSOM 133 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 25. heinäkuuta 2011 Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Kom:n

Lisätiedot

Laina: Myönnetty 100 000 eur Nostettu 90 000 eur Jäljellä 90 000 eur Vakuus: Asunto 100 000 eur. Yhtälö voidaan sieventää muotoon:

Laina: Myönnetty 100 000 eur Nostettu 90 000 eur Jäljellä 90 000 eur Vakuus: Asunto 100 000 eur. Yhtälö voidaan sieventää muotoon: Muistio 1 (30) 0BLtV määrittely: Esimerkkilaskelmat ja raportointimallit Case 1a: Yksi laina, yksi vakuus Esimerkin tarkoituksena on käydä läpi yleisin tapaus, jossa yhtä lainaa kohden on ainoastaan yksi

Lisätiedot

Olli Mattinen 27.11.2008 Tülin Bedretdin. Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS

Olli Mattinen 27.11.2008 Tülin Bedretdin. Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS Kysely-yhteenveto 1(5) Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS Kotitalousluottokyselyn mukaan asuntolainat keskittyvät nuorille lapsiperheille ja osalla kotitalouksista

Lisätiedot

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Asiantuntijalausunto: Professori Marjaana Helminen HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Miten asuntojen hintakuplien syntyä voidaan jarruttaa? 3 Miten asuntojen hintakuplien syntyä voidaan jarruttaa? TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 2/2017

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 24 ja 25 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakiin ehdotetaan tehtäviksi julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön uudistamisesta

Lisätiedot

HE 94/2016 vp LAEIKSI PUOLUSTUSVOIMISTA ANNETUN LAIN, ALUEVALVON- TALAIN JA ASEVELVOLLISUUSLAIN MUUTTAMISESTA

HE 94/2016 vp LAEIKSI PUOLUSTUSVOIMISTA ANNETUN LAIN, ALUEVALVON- TALAIN JA ASEVELVOLLISUUSLAIN MUUTTAMISESTA Veli-Pekka Viljanen HE 94/2016 vp LAEIKSI PUOLUSTUSVOIMISTA ANNETUN LAIN, ALUEVALVON- TALAIN JA ASEVELVOLLISUUSLAIN MUUTTAMISESTA Eduskunnan perustuslakivaliokunta 7.10.2016 Perustuslakivaliokunnan sihteeristö

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle asuntosäästöpalkkiojärjestelmää koskevan lainsäädännön kehittämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi asuntosäästöpalkkiolakia, omistusasuntolainojen

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

asuntoluottodirektiivin mukaisista luotonvälittäjiä koskevista notifikaatioista

asuntoluottodirektiivin mukaisista luotonvälittäjiä koskevista notifikaatioista EBA/GL/2015/19 19.10.2015 Ohjeet asuntoluottodirektiivin mukaisista luotonvälittäjiä koskevista notifikaatioista 1 1. Noudattamista ja ilmoittamista koskevat velvoitteet Näiden ohjeiden asema 1. Tämä asiakirja

Lisätiedot

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2711996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maaseutuelinkeinolain 27 :n, porotalouslain 41 a :n ja luontaiselinkeinolain 46 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT)

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Likvidit varat 1.1. Yleiset huomautukset FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Tämä on yhteenvetotaulukko, johon kootaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 412 artiklan

Lisätiedot

Ohjeet. jotka koskevat elvytyssuunnitelmiin sisällytettäviä eri skenaarioita EBA/GL/2014/06. 18. heinäkuuta 2014

Ohjeet. jotka koskevat elvytyssuunnitelmiin sisällytettäviä eri skenaarioita EBA/GL/2014/06. 18. heinäkuuta 2014 EBA/GL/2014/06 18. heinäkuuta 2014 Ohjeet jotka koskevat elvytyssuunnitelmiin sisällytettäviä eri skenaarioita 1 EPV:n ohjeet elvytyssuunnitelmiin sisällytettävistä eri skenaarioista Ohjeiden soveltaminen

Lisätiedot

HYVÄ PANKKITAPA SUOMEN PANKKIYHDISTYS

HYVÄ PANKKITAPA SUOMEN PANKKIYHDISTYS SUOMEN PANKKIYHDISTYS HYVÄ PANKKITAPA Hyvä pankkitapa on muotoutunut käytännön kokemuksesta. Hyvän pankkitavan säännöt sisältävät asiakkaan ja pankin välistä suhdetta sekä pankkien toimintatapoja koskevia

Lisätiedot

HE 14/2010 vp. Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä toukokuuta 2010.

HE 14/2010 vp. Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä toukokuuta 2010. HE 14/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi urheilijan

Lisätiedot

Standardi RA1.2. Määräysvallan hankkiminen Euroopan talousalueen ulkopuolisessa maassa sijaitsevasta. Määräykset ja ohjeet

Standardi RA1.2. Määräysvallan hankkiminen Euroopan talousalueen ulkopuolisessa maassa sijaitsevasta. Määräykset ja ohjeet Standardi Määräysvallan hankkiminen Euroopan talousalueen ulkopuolisessa maassa sijaitsevasta yrityksestä Määräykset ja ohjeet dnro 5/120/2006 2 (10) SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltaminen 3 2 Standardin tavoite

Lisätiedot

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ 1/6 Pääsihteeri Kimmo Kääriä KY MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ Taustaa Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta on valmistelemassa mahdollista omaisuutensa

Lisätiedot

Kiinnitysluottopankkitoimintaa koskeva lupamenettely ja riskienhallinta sekä raportointi

Kiinnitysluottopankkitoimintaa koskeva lupamenettely ja riskienhallinta sekä raportointi Lausunto 1 (6) Finanssivalvonnalle Kiinnitysluottopankkitoimintaa koskeva lupamenettely ja riskienhallinta sekä raportointi Finanssivalvonta (FIVA) on pyytänyt Finanssialan Keskusliiton (FK) lausuntoa

Lisätiedot

Makrovakautta etsimässä

Makrovakautta etsimässä 04/2012 FINANSSIMARKKINAKATSAUS Makrovakautta etsimässä Sitovan lainakaton toimivuus kyseenalainen ASP kannustaa säästämään omaan asuntoon Yritysten velkakirjamarkkinat piristyneet Suomessa Pankkien rakennerajoitukset

Lisätiedot

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 Työ-ja elinkeinoministeriö TEM/1924/00.04.01/2014 LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.1.2017 COM(2017) 2 final 2017/0006 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Ranskalle tehdä Sveitsin kanssa sopimus, joka sisältää direktiivin 2006/112/EY

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

Lausunto 1 (5) 16.9.2013

Lausunto 1 (5) 16.9.2013 Lausunto 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO LAUSUNTO ESITYKSESTÄ TERVEYDENSUOJELULAIN MUUTTAMISEKSI JA ASETUKSESTA ASUNNON JA MUUN OLESKELUTILAN TERVEYDELLISISTÄ OLOSUHTEISTA

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 4/2011

Määräykset ja ohjeet 4/2011 Määräykset ja ohjeet 4/2011 Asuntoluoton ennenaikaisesta takaisinmaksusta perittävän enimmäiskorvauksen laskentaan käytettävät Dnro FIVA 9/01.00/2011 Antopäivä 15.12.2011 Voimaantulopäivä 31.3.2012 FIASSIVALVOTA

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS. unionin Irlannille myöntämästä rahoitustuesta annetun täytäntöönpanopäätöksen 2011/77/EU muuttamisesta

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS. unionin Irlannille myöntämästä rahoitustuesta annetun täytäntöönpanopäätöksen 2011/77/EU muuttamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.12.2012 COM(2012) 792 final 2012/0367 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS unionin Irlannille myöntämästä rahoitustuesta annetun täytäntöönpanopäätöksen 2011/77/EU

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 10/2014

Määräykset ja ohjeet 10/2014 Määräykset ja ohjeet 10/2014 Julkistettavat tiedot varojen vakuussidonnaisuudesta ja varoista, jotka eivät ole vakuuskäytössä Dnro FIVA 15/01.00/2014 Antopäivä 4.12.2014 Voimaantulopäivä 27.12.2014 FINANSSIVALVONTA

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 28.5.2008 KOM(2008) 336 lopullinen 2008/0108 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1234/2007 muuttamisesta

Lisätiedot

EPV:N OHJEET MAKSAMATTOMISTA LAINOISTA JA ULOSMITTAUKSESTA EBA/GL/2015/ EPV:n ohjeet. maksamattomista lainoista ja ulosmittauksesta

EPV:N OHJEET MAKSAMATTOMISTA LAINOISTA JA ULOSMITTAUKSESTA EBA/GL/2015/ EPV:n ohjeet. maksamattomista lainoista ja ulosmittauksesta EBA/GL/2015/12 19.08.2015 EPV:n ohjeet maksamattomista lainoista ja ulosmittauksesta 1 Sisältö 1 jakso Noudattamista ja ilmoittamista koskevat velvoitteet 3 2 jakso Aihe, soveltamisala ja määritelmät 4

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS (70/2016 vp) TILINTARKASTUSLAIN JA ERÄIDEN MUIDEN LAKIEN MUUTTAMISESTA

HALLITUKSEN ESITYS (70/2016 vp) TILINTARKASTUSLAIN JA ERÄIDEN MUIDEN LAKIEN MUUTTAMISESTA LAUSUNTO 1 (5) Talousvaliokunta Suomen Tilintarkastajat ry on tilintarkastajia edustava edunvalvontajärjestö. Jäsenemme ovat tilintarkastuslain mukaisesti hyväksyttyjä tilintarkastajia sekä tilintarkastusalan

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja Netta Skön EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YDINTURVALLISUUSNEUVOTTELU- KUNNASTA

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja Netta Skön EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YDINTURVALLISUUSNEUVOTTELU- KUNNASTA TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 28.10.2016 Netta Skön EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YDINTURVALLISUUSNEUVOTTELU- KUNNASTA Yleiset näkökohdat Tausta Neuvottelukunnista säädetään

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla

Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla lukien toistaiseksi 1 (6) Luottolaitoksille Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla Rahoitustarkastus antaa rahoitustarkastuslain 4 :n 2 kohdan

Lisätiedot

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi selvityksen lopullisuudesta ja vakuuksista /* KOM/96/0193 lopull.

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi selvityksen lopullisuudesta ja vakuuksista /* KOM/96/0193 lopull. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi selvityksen lopullisuudesta ja vakuuksista /* KOM/96/0193 lopull. - COD 96/0126 */ Virallinen lehti nro C 207, 18/07/1996 s. 0013 Ehdotus Euroopan

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

Soveltaminen (luku 1)

Soveltaminen (luku 1) Palaute 1 (5) Palaute saaduista lausunnoista: Rahoituspalvelun tarjoamisessa noudatettavat menettelytavat - standardi 2.1 sekä rahoituspalvelujen ja -välineiden markkinointi -standardi 2.2 Lausuntopyynnössä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL VALTIONEUVOSTO. Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö STM015:00/2015

Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL VALTIONEUVOSTO. Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö STM015:00/2015 Lausunto 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö STM015:00/2015 Eläketurvakeskuksen lausunto Eläketurvakeskuksen kanta asiakastietolakiin

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe Tiivistelmä EJRK:n vuosikertomus 2013 Sisällys

Sisällys. Esipuhe Tiivistelmä EJRK:n vuosikertomus 2013 Sisällys Vuosikertomus 2013 Vuosikertomus 2013 Sisällys Esipuhe... 4 Tiivistelmä... 5 EJRK:n vuosikertomus 2013 Sisällys 3 Esipuhe Tämä on Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK) kolmas vuosikertomus. EJRK on

Lisätiedot

Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön rajat sekä salassa pidettävien tietojen luovuttaminen

Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön rajat sekä salassa pidettävien tietojen luovuttaminen LAUSUNTO 1 (3) Minna Helle 26.4.2012 Finanssivalvonta kirjaamo@finanssivalvonta.fi Dnro 5/204/2011 Finanssivalvonnan kannanottoluonnos 21.3.2012 Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel, 22.12.2006 KOM(2006) 913 lopullinen 2006/0301 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI sisäpiirikaupoista ja markkinoiden manipuloinnista (markkinoiden

Lisätiedot

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten

Lisätiedot

KANNANOTTOJA TILINTARKASTUSTA KOSKEVAN EU-SÄÄNTELYN JÄSENVALTIO- OPTIOIHIN

KANNANOTTOJA TILINTARKASTUSTA KOSKEVAN EU-SÄÄNTELYN JÄSENVALTIO- OPTIOIHIN KANNANOTTOJA TILINTARKASTUSTA KOSKEVAN EU-SÄÄNTELYN JÄSENVALTIO- OPTIOIHIN 2.3.2015 Taustaa Uudistetun tilintarkastusdirektiivin vaatimukset tulee saattaa osaksi Suomen lainsäädäntöä 17.6.2016 mennessä.

Lisätiedot

HE 23/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä

HE 23/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä HE 23/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain 25 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Gramex haluaa kiinnittää ministeriön huomion seuraaviin asioihin:

Gramex haluaa kiinnittää ministeriön huomion seuraaviin asioihin: Opetus- ja kulttuuriministeriölle Gramex ry:n lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista sekä laiksi oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

RAHASTOYHTIÖIDEN OMISTAJAOHJAUS. Finanssialan Keskusliiton (FK) sijoitusrahastojohtokunnan suositus

RAHASTOYHTIÖIDEN OMISTAJAOHJAUS. Finanssialan Keskusliiton (FK) sijoitusrahastojohtokunnan suositus RAHASTOYHTIÖIDEN OMISTAJAOHJAUS Finanssialan Keskusliiton (FK) sijoitusrahastojohtokunnan suositus 1.2.2012 1 Rahastoyhtiöiden omistajaohjaus Sisällysluettelo 1 TAUSTAA SUOSITUKSELLE... 2 2 RAHASTOYHTIÖIDEN

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖN ASETUS LUOTTOLAITOKSEN JA SIJOITUSPALVE- LUYRITYKSEN TILINPÄÄTÖKSESTÄ, KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOI- MINTAKERTOMUKSESTA

VALTIOVARAINMINISTERIÖN ASETUS LUOTTOLAITOKSEN JA SIJOITUSPALVE- LUYRITYKSEN TILINPÄÄTÖKSESTÄ, KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOI- MINTAKERTOMUKSESTA VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistioluonnos 1(5) Rahoitusmarkkinaosasto 24.9.2015 VALTIOVARAINMINISTERIÖN ASETUS LUOTTOLAITOKSEN JA SIJOITUSPALVE- LUYRITYKSEN TILINPÄÄTÖKSESTÄ, KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOI-

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

MIFID II ja MIFIR sääntelee muun muassa sijoituspalveluyritysten ja kauppapaikkojen toimintaa sekä kaupankäyntiä rahoitusvälineillä.

MIFID II ja MIFIR sääntelee muun muassa sijoituspalveluyritysten ja kauppapaikkojen toimintaa sekä kaupankäyntiä rahoitusvälineillä. Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM2016-00166 RMO Häyrynen Janne(VM) 22.03.2016 JULKINEN Asia Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rahoitusvälineiden markkinoista annetun

Lisätiedot

luottokelpoisuuden arvioinnista

luottokelpoisuuden arvioinnista EBA/GL/2015/11 19.08.2015 EPV:n ohjeet luottokelpoisuuden arvioinnista 1 Sisältö 1 jakso Noudattamista ja ilmoittamista koskevat velvoitteet 3 2 jakso Aihe, soveltamisala ja määritelmät 4 3 jakso Täytäntöönpano

Lisätiedot

Tunnetko asuntolainariskisi?

Tunnetko asuntolainariskisi? Tunnetko asuntolainariskisi? Studia Monetaria 12.10.2010 Peter Palmroos, tutkija Esityksen sisältö Asuntoluottojen riskit lainanottajalle Vakuuksien hinnan kehitys Maksukyvyn säilyminen Pankkien asuntoluottoriskit

Lisätiedot

N:o 789. Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot. 1. Luotonantajan/luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot

N:o 789. Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot. 1. Luotonantajan/luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot 2640 N:o 789 Liite 1 Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot 1. Luotonantajan/luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot Luotonantaja Luotonvälittäjä [Nimi] [Nimi] * Luotonantajalle valinnainen

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) 12394/2/01 REV 2 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) DENLEG 46 CODEC 960

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) 12394/2/01 REV 2 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) DENLEG 46 CODEC 960 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) 12394/2/01 REV 2 ADD 1 DENLEG 46 CODEC 960 Asia: Neuvoston 3. joulukuuta 2001 vahvistama yhteinen

Lisätiedot

Arvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano

Arvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano Arvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano Muutoslait selkeyttävät oikeustilaa Asetus tuli voimaan 17.9.2014. Asetus on sellaisenaan sovellettavaa oikeutta. Ei tarvitse panna täytäntöön kuten

Lisätiedot

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp HE 200/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kera Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kera Oy -nimisestä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Talous- ja raha-asioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2002/0123(COD) 28. lokakuuta 2002 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus-

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2015 1 (5) 738 Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi kuluttajapalveluiden turvallisuusvalvonnan valtiollistamisesta ja keskittämisestä

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Hallitussihteeri 11.5.2017 Eriika Melkas EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ Pääasiallinen sisältö Tiettyjen julkisten ja yksityisten

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Turvallisuus- ja kemikaalivirasto 2. Vastauksen kirjanneen

Lisätiedot

A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli.

A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. ASIAKKAIDEN LUOKITTELUKRITEERIT A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. B. AMMATTIMAINEN ASIAKAS B 1. Yhteisöt Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa

Lisätiedot