Valtiovarainministeriölle MAKROVALVONTATYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI. 1. Yleisiä näkökohtia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtiovarainministeriölle MAKROVALVONTATYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI. 1. Yleisiä näkökohtia"

Transkriptio

1 Lausunto 1 (11) Valtiovarainministeriölle MAKROVALVONTATYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI 1. Yleisiä näkökohtia Finanssialan Keskusliitto (FK) oli kuultavana työryhmän väliraporttia koskevassa kuulemistilaisuudessa ja viittaa ensinnäkin tuossa tilaisuudessa ja kirjallisessa lausunnossa esittämiinsä näkökohtiin. Yleisenä kommenttinaan FK toteaa, että kokemukset makrovakausvälineiden käytöstä eri maissa ovat toistaiseksi vähäisiä ja kansainvälinen yhteistyö on vasta alkuvaiheessa. Tämä puoltaa varovaisuutta kansallisten välineiden suunnittelussa ja käyttöön otossa. FK yhtyy työryhmän näkemykseen, jonka mukaan nykytilanteessa on perusteltua suhtautua maltillisesti kansallisessa harkinnassa olevien lisävaatimusten asettamiseen. On myös otettava huomioon, että uusi EU:n luottolaitosasetus ja direktiivi (CRR/CRD IV) antavat useita makrovakausvälineitä jäsenvaltioiden käyttöön. Näistä esimerkiksi asetuksen 443a artiklan välineet on raportissa kuvattu vain lyhyesti. FK:n näkemyksen mukaan ensimmäisessä vaiheessa (ennen kansallisista välineistä päättämistä) olisikin arvioitava huolellisesti, missä määrin EU:n luottolaitosasetuksen ja direktiivin välineet riittävät makrovakauspolitiikalle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Makrovakauspolitiikan kansallista sisältöä ja välineistöä valittaessa on tärkeää huolehtia siitä, että välineiden käyttöön liittyvät kielteiset vaikutukset jäisivät mahdollisimman pieniksi. Erityisen huolissaan FK on työryhmän ehdottaman sitovan enimmäisluototussuhteen mahdollisista vaikutuksista. 2. Kommentit työryhmän ehdotuksiin 2.1 Vastasykliset pääomapuskurit Työryhmän ehdotuksen mukaan vastasyklisten pääomapuskurien (muuttuvan lisäpääomavaatimuksen) määräämisen ensisijaisena perusteena on luottokannan ja bruttokansantuotteen välisen suhteen poikkeama tämän pitkäaikaisesta kehityksestä. Määräämisen perusteeksi voitaisiin kuitenkin ottaa yksi tai useampi muu tunnusluku, joka perustuu luottolaitostoimialan kehityksen ja kansantalouden tai sen jonkin osan kehityksen väliseen suhteeseen. FK pitää työryhmän näkemystä lähtökohtaisesti perusteltuna, sillä yhteen tunnuslukuun perustuvan mittarin voidaan todeta soveltuvan historiallisen aineiston valossa huonosti mm. Suomen olosuhteisiin. Tunnusluvun mekaaninen soveltaminen voisi helposti johtaa siihen, että pääomavaatimus olisi suurimmillaan silloin, kun talous on syvässä taantumassa ja BKT supistuu nopeasti. FK kuitenkin toteaa, että arvioinnissa käytettävät muut mittarit tulisivat

2 Lausunto 2 (11) olla yleisen oikeusvarmuuden ja ennakoitavuuden näkökulmasta valvottavien tiedossa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämä on tärkeää, jotta valvottavat voivat ottaa huomioon muuttuvan lisäpääomapuskurin muutokset hyvissä ajoin ja valmistautua lisäpääomapuskurin kasvattamiseen omassa pääoman suunnitteluprosessissaan. FK toteaa, että muuttuvan lisäpääomapuskurin määrittämiseen käytettävien mittarien vaihtoehdoista ja niiden ennustekyvystä tulisi myös saada tutkimus- tai muuta empiiristä tietoa. 2.2 Yleisten vakavaraisuusvaatimusten korottaminen FK kannattaa työryhmän ehdotusta, jonka mukaan lisäpääomavaatimukset saatettaisiin Suomessa voimaan direktiivin vähimmäisvaatimusten mukaisesti. FK:n näkemyksen mukaan Suomessa ei ole markkinoiden vakauden ja koon perusteella nähtävissä erityisiä perusteita vähimmäistasoa korkeammille vaatimuksille. Lisäksi on otettava huomioon, että korkeammat pääomavaatimukset rajoittaisivat pankkien luotonantokykyä ja siten niiden mahdollisuuksia rahoittaa talouskasvua. Erityisesti vastasyklisen pääomapuskurin enimmäistason määrittely 2,5 %:n tasolle lisää oikeusvarmuutta ja parantaa luottolaitosten mahdollisuutta suunnitella pitkäjänteisesti liiketoimintaansa. FK toteaa, että käytännössä lisäpääomapuskurit tulevat muodostumaan omien varojen minimivaateiksi, joiden yläpuolelle luottolaitosten pääomapuskurien sisäiset tavoitetasot asetetaan. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että lisäpääomituksen hankkiminen markkinoilta 12 kuukauden aikarajan puitteissa voi olla käytännössä hyvin hankalaa, koska kaikki luottolaitokset joutuvat samanaikaisesti vahvistamaan pääomiaan. FK pitää myös tärkeänä, että lisäpääomapuskureita sovellettaisiin ainoastaan ryhmätasolla. FK pitää myös tärkeänä, että Suomessa lisäpääomavaatimukset saatetaan voimaan porrastetusti direktiivin mahdollistamien siirtymäaikojen mukaisesti. Tämä parantaa luottolaitosten mahdollisuuksia valmistautua uudistuksen edellyttämiin muutoksiin. FK yhtyy työryhmän näkemykseen, että Suomessa ei ole tarvetta ns. järjestelmäriskipuskurin käyttöön ottoon. Edellä mainittujen kansallisten näkökohtien lisäksi tätä puoltaa myös se, että kansainvälinen säännösvalmistelu mm. systeemiriskin kannalta merkittävien toimijoiden osalta on vielä kesken. Tämän vuoksi sääntelyä jouduttaisiin joka tapauksessa muuttamaan lähitulevaisuudessa, mikä lisäisi valvottavien kustannuksia ja oikeudellista epävarmuutta. Työryhmän loppuraportin mukaan jatkovalmistelussa on kuitenkin tarpeen arvioida vielä mahdollisuutta ottaa käyttöön direktiivin mukainen järjestelmäriskipuskurivaatimus. FK pitää tärkeänä, että ennen tällaista päätöstä selvitetään perusteellisesti lisäpääomapuskurin vaikutukset pankkien luotonantokykyyn ja laajemmin talouteen ottamalla myös huomioon muut vireillä olevat sääntelyhankkeet. Loppuraportin kappaleessa 3.5 kuvataan direktiiviin tulossa olevaa harkinnanvaraisten pääomapuskureiden asettamisoikeutta sillä perusteella, että yhdessä luottolaitoksessa tehdyn valvonta-arvion perusteella voidaan nk. Pilari II-pääomavaatimus ulottaa koskemaan myös muita luottolaitoksia siltä osin kuin niillä on vastaavia riskieriä. FK toteaa, että muissa pankeissa tehtyjä havaintoja ei mekaanisesti voida asettaa toisen pankin pääomavaatimuksiksi. Riskienhallinta, riskien ilmentyminen ja riskien kantokyky eri pankeissa poikkeavat toisistaan. Siten Finanssivalvonnan tulee tämän tyyppisen lisäpääomatarvevaatimuksen yhteydessä varmistua etukäteen erityisin

3 Lausunto 3 (11) tarkastustoimenpitein, että kyseisten erien riskipitoisuus tai muut seikat heijastavat riskin lisääntymistä myös muussa valvottavassa. Toiminnan ennakoitavuuden ja oikeusturvan näkökulmasta on myös tarpeen määritellä etukäteen ne arviointiperusteet, joiden perusteella harkinnanvaraisten lisäpääomavaatimusten asettaminen tulee kyseeseen. FK kannattaa työryhmän näkemystä, jonka mukaan sitovan vähimmäisomavaraisuusasteen (Leverage Ratio) säätämiselle kansallisesti ei ole tässä vaiheessa riittäviä perusteita. 2.3 Sitova enimmäisluototussuhde Yleistä Työryhmä mainitsee enimmäisluototussuhdetta koskevan ehdotuksen tavoitteeksi hillitä kotitalouksien velkaantumista ja vaimentaa velkaantumisen kasvun ja asuntohintojen nousun toisiaan ruokkivaa kierrettä. Lisäksi tavoitteena mainitaan kiinteistömarkkinoiden ja arvopaperimarkkinoiden ylikuumentumisen hillitseminen. FK pitää työryhmän näkemyksiä sinänsä ymmärrettävinä. FK ei kuitenkaan pidä jäljempänä mainituista syistä todennäköisenä, että ehdotetulla luototussuhdesääntelyllä saavutettaisiin asetettuja tavoitteita. Päinvastoin luototussuhteen rajoittamisella voisi FK:n käsityksen mukaan olla mm. merkittäviä makrovakauteen liittymättömiä kielteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Vaikutuksiin liittyvien useiden epävarmuustekijöiden johdosta sitovasta enimmäisluototussuhteesta ei ole syytä ottaa säännöksiä lainsäädäntöön. Jos kuitenkin tällainen päätös tehdään, jatkovalmistelussa säännöstä tulee muuttaa ottamalla huomioon jäljempänä mainitut näkökohdat. Muiden maiden kokemusten hyödyntäminen Loppuraportissa enimmäisluototussuhteen käyttöön ottoa perustellaan muista maista saaduilla kokemuksilla. Raportissa on kuitenkin tältä osin esitetty hyvin lyhyt kansainvälinen vertailu. FK pitää jatkovalmistelussa tarpeellisena tuoda esille konkreettisia esimerkkejä siitä, miten enimmäisluototusastetta on käytetty valvontavälineenä ja minkälaisia vaikutuksia käytöllä on ollut paitsi finanssimarkkinoiden vakauteen, myös laajemmin talouteen ja yhteiskuntaan. FK:n tiedossa olevat tutkimukset ja eri maista saadut kokemukset eivät tue enimmäisluototussuhteen käyttöön ottoa. Esimerkiksi EU:n suurimpia asuntoluottomarkkinoita edustavassa Iso- Britanniassa paikallinen valvontaviranomainen on päätynyt laajojen taustaselvitysten ja kuulemiskierrosten jälkeen johtopäätökseen, jonka mukaan sitovan luototusasteen (LTV) asettamiselle ei ole perusteita. 1 Tätä perustellaan mm. luototusasteen riittämättömällä kyvyllä ottaa huomioon asiakkaan taloudellinen asema, sekä sillä, että luototusaste rankaisisi kohtuuttomasti takaisinmaksukyvyn omaavia asiakkaita. Varaukselliseen suhtautumiseen on päätynyt myös Iso- Britannian valtiovarainministeriö omassa makrovakauden valvontaa koskevassa raportissaan 2. 1 CP 10/16. Mortgage Market Review. Responsible lending (July 2010). Sivut HM Treasury. The Financial Services Bill. The Financial Policy Committee s macro-prudential tools. (September 2012). Sivu 34.

4 Lausunto 4 (11) Eräissä maissa (mm. Italia) puolestaan on käytössä enimmäisluototussuhde, josta on kuitenkin mahdollista poiketa käyttämällä lisävakuutta. Työryhmä viittaa raportissaan Kanadaan, jossa enimmäisluototussuhteen todetaan olevan 80 %. Raportissa jätetään kuitenkin kertomatta se, että muita vakuuksia (esim. asuntolainatakaus) käyttämällä lainansaanti on Kanadassa mahdollista 95 %:iin asti asunnon hinnasta. Ruotsissa on ollut ainoana pohjoismaana käytössä enimmäisluototussuhdetta koskeva rajoite (85 %) vuodesta Kuluvan vuoden syksyn aikana Ruotsissa on esitetty mm. paikallisen asuntoministerin sekä ulkopuolisten professoritason asiantuntijoiden taholta kriittisiä kommentteja lainakaton vaikutuksista ja vaadittu katon kumoamista tai muuttamista. Selvitysten mukaan uusien asuntojen rakentaminen on merkittävästi vähentynyt ja lainakaton vaikutukset asuntojen hintakehitykseen ovat jääneet odotettua vähäisemmiksi erityisesti suurissa kaupungeissa. Katto on myös vaikeuttanut nuorten ensiasunnon hankintaa ja on johtanut vakuudettomien (korkeampikorkoisten) luottojen ottamisen lisääntymiseen. Toisaalta FK:n näkemyksen mukaan muiden maiden kokemuksia arvioitaessa on lisäksi otettava huomioon niiden soveltuvuus Suomen olosuhteisiin. Suomessa ei esimerkiksi ole merkkejä lyhentymättömien asuntolainojen tarjonnasta tai kysynnästä. Myös asuntolainojen takaisinmaksuajat ovat Suomessa huomattavasti muita pohjoismaita lyhyempiä ja ovat viime aikoina jopa lyhentyneet. Tältä osin tilanne poikkeaa esimerkiksi Tanskasta ja Ruotsista. On huomattava. että lyhentymättömien lainojen luototusasteet nousevat korkeaksi etenkin asuntojen hintojen laskiessa. Asuntopoliittiset vaikutukset FK yhtyy työryhmän loppuraportissa (s.50) esitettyyn näkemykseen, jonka mukaan enimmäisluototussuhteen tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon myös sitovan rajoituksen asuntopoliittiset vaikutukset. Työryhmä ei kuitenkaan jostain syystä ole arvioinut mietinnössään tarkemmin asuntopoliittisia vaikutuksia, mitä voidaan pitää merkittävänä puutteena. FK viittaa tältä osin Ruotsissa kuluvan syksyn aikana käytyyn keskusteluun (ks. edellä), jossa mm. paikallinen asuntoministeri ja ulkopuoliset asiantuntijat ovat vaatineet vuonna 2010 käyttöön otetun enimmäisluototussuhteen kumoamista tai muuttamista. Ehdotettu enimmäisluototussuhde tekisi ensiasunnon ostamisen mahdottomaksi monille hyvätuloisillekin nuorille perheille, koska asuntosäästäminen on korkean vuokran maksamisen rinnalla hidasta. Pidemmällä aikavälillä luototussuhde saattaisi hillitä asuntojen hintojen nousua, mutta lyhyellä aikavälillä se muodostaisi (esim. Ruotsin kokemusten valossa) markkinahäiriön asuntomarkkinoille. Jotkut kiirehtisivät ostamaan asuntoja ennen säännöksen voimaan tuloa, minkä jälkeen ensiasunnon ostajat kaikkoaisivat hetkeksi kokonaan. Muutos lisäisi spekulaatiota ja haittaisi koko asunnonvaihtoketjun toimivuutta. Ehdotus kasvattaisi myös taloudellista eriarvoisuutta, sillä kärsijöinä olisivat etenkin ne nuoret asiakkaat, joilla ei ole taloudellisesti vahvaa lähipiiriä. Myös nuorten opiskeluajat saattaisivat pidentyä, sillä oman asunnon hankintaan tarvittavan omarahoitusosuuden säästäminen edellyttäisi enemmän työssäkäyntiä opintojen ohella. Ehdotus saattaisi myös

5 Lausunto 5 (11) rajoittaa työvoiman liikkuvuutta, koska muutto kasvukeskuksiin kävisi entistä vaikeammaksi. Tällä olisi puolestaan kielteisiä vaikutuksia koko kansantalouden kehitykseen. Työryhmän ehdotuksilla olisi toteutuessaan myös vaikutuksia valtion asuntopoliittisiin tukijärjestelmiin, joiden tavoitteena on mm. helpottaa nuorten ensiasunnon hankintaa tai vähentää lähipiirin henkilötakausten käyttöä. Tällä hetkellä esimerkiksi ASP-lainan enimmäismäärää koskee 90 %:n luototusasterajoitus ja valtion osatakaaman asuntolainan (HAL) määrää 85 %:n rajoitus. Jatkovalmistelussa tulisi ottaa huomioon enimmäisluototussuhteen ristiriitaiset vaikutukset edellä mainittujen tukimuotojen tavoitteisiin sekä varmistaa mainittujen rajojen soveltamisedellytykset ja tasavertaiset mahdollisuudet tukijärjestelmien käyttöön myös jatkossa. Luototussuhteen rajoittamisen sijaan olisi jatkovalmistelussa myös syytä arvioida, voitaisiinko makrovakautta edistää paremmin puuttumalla asuntomarkkinoiden kysynnän sijaan asuntojen tarjontaan. Jos tarjonta reagoisi joustavasti kysynnän muutoksiin, hintakehitys tasaantuisi ja samalla riski hintakuplista ja liiallisesta velkaantumisesta pienenisi. Tämä edellyttäisi, että kilpailu asuntotuotannossa on riittävää ja tonttitarjontaa on tarpeeksi siellä, minne muuttovirrat suuntautuvat. Tutkimukset osoittavat, että tässä suhteessa Suomessa olisi paljon parannettavaa. On huomattava, että Suomessa on monia muita maita suurempi rakenteellinen tarve asuntotuotannolle, koska kaupungistumisasteemme on yhä suhteellisen alhainen ja väestön vanheneminen lisää tietyntyyppisten asuntojen kysyntää. Edellä todetun johdosta FK pitää ensiarvoisen tärkeänä, että jatkovalmistelussa selvitetään huomattavasti kattavammin myös ehdotuksen asuntopoliittiset vaikutukset. Sääntelyn ennakoitavuus FK toteaa, että asunnonosto on usein pitkä prosessi (ml. koko elämänkaaren suunnittelu ja etukäteissäästäminen). Asunnon ostoon liittyvien seikkojen tulisi olla kotitalouksille mahdollisimman ennustettavia. Tätä silmällä pitäen viranomaiselle annettu mahdollisuus rajoittaa sitovasti ja kategorisesti luototussuhdetta ja muuttaa sitä lyhyellä varoitusajalla toisi kotitalouksille uuden epävarmuustekijän. Tällä voisi olla myös säästämishalukkuutta vähentävä vaikutus. Työryhmän ehdotus kuukauden varoitusajalla tehtävästä enimmäisluototussuhteen muutoksesta on ongelmallinen myös pitempikestoisissa (esim. omakotitalon rakentaminen) hankkeissa, joissa luottoa nostetaan osissa. Enimmäisluototussuhteen kiristys kesken rakennushankkeen voisi jopa estää loppurahoituksen saannin ja johtaa korkeampikorkoisen kulutusluoton ottamiseen, mikä ei ole työryhmän tavoitteiden mukaista. Mahdollisessa sääntelyssä tulisi ennakoitavuuden säilymiseksi määritellä tarkkaan sen ajalliset soveltamissäännöt esimerkiksi pitkään kestävien rakennusprojektien osalta. Työryhmän ehdotuksella olisi myös vaikutus pankkien luotonmyöntö ja sopimuskäytäntöön esim. luottotarjousten voimassaoloajan osalta, mikä lisäisi (viime kädessä asiakkaiden) kustannuksia lainaehtoja koskevien neuvottelujen ja asiakirjojen hallinnoinnin lisääntymisen myötä. Kuukauden voimaantuloaika enimmäisluototusaikaa koskevalle päätökselle on tässä mielessä aivan liian lyhyt.

6 Lausunto 6 (11) Edellä todetun johdosta FK pitää tärkeänä, että Finanssivalvonnan päätös enimmäisluototussuhteen käyttöön otosta tai kiristämisestä tulisi voimaan aikaisintaan kuuden kuukauden kuluessa päätöksen julkistamisesta. Finanssivalvonnan rooli päätöksentekijänä Koska enimmäisluototussuhteen asettamisessa on edellä todetun mukaan kysymys rahoitusmarkkinasääntelyä laajemmasta talous- ja asuntopoliittisen harkinnan käyttämisestä, tulisi jatkovalmistelussa arvioida myös sitä, että enimmäisluototussuhteesta ja sen muuttamisesta säädettäisiin laissa tai (valtioneuvoston) asetuksessa eikä päätöstä jätettäisi Finanssivalvonnan harkintaan. Toisena vaihtoehtona olisi kytkeä enimmäisluototussuhdetta koskevan päätöksenteon valmisteluun (esim. pakollisen kuulemismenettelyn kautta) myös asuntopolitiikasta vastaava ministeriö. Jos norminantovaltaa päätetään antaa viranomaiselle (Finanssivalvonta), pitää ehdotuksesta erikseen käydä ilmi millä perusteella se täyttää perustuslaissa säädetyt norminantovallan delegoinnille asetetut vaatimukset. FK:n näkemyksen mukaan työryhmän ehdotus on tältä osin ongelmallinen myös sen johdosta, että viranomaiselle jäisi vapaat kädet määrätä asiasta, joka muualla lainsäädännössä on määritelty lain tasolla (esim. asunto- ja kiinteistövakuudet ja vakuuksien arvostus kiinnitysluottopankkilainsäädännössä tai arvopaperin käsite arvopaperimarkkinalainsäädännössä). Asiakkaansuojanäkökulma Työryhmä perustelee enimmäisluototussuhteen käyttöä mm. keinona estää kotitalouksien liiallista velkaantumista. FK pitää työryhmän tavoitteita ylivelkaantumisen ehkäisemiseksi kannatettavina. FK kuitenkin toteaa, että luototussuhteen rajoittaminen ei ole oikea väline ylivelkaantumisen estämiseksi. Ensinnäkin mekaaninen enimmäisluototussuhde ei huomioi riittävän hyvin kuluttajan kokonaistilannetta ja erilaisia elämäntilanteita. Lisäksi asiakas voi ylivelkaantua ottamalla luottoa tai tekemällä muita sitoumuksia, joihin ei sovelleta - eikä kaikilta osin edes ole mahdollista soveltaa - luototussuhderajoitteita. Muut kuluttajaluotot ovat säännönmukaisesti asuntoluottoja kalliimpia. Lisäksi esimerkiksi asuntoosakeyhtiömuotoisessa asumisessa yhtiölainaosuus voi nostaa merkittävästi osakkaan velkarasitusta. FK:n näkemyksen mukaan asiakkaan maksukyvyn riittävyys kaikissa tilanteissa ja sen pysyvyyttä ennustava luottoluokittelu ovat asiakkaansuojan kannalta tärkeämpiä mittareita. Myös asiakkaan kannalta on tärkeintä, että laina on mitoitettu oikein suhteessa perheen tuloihin ja että lainaa otettaessa arvioidaan myös omien tulojen riittävyyttä nykyistä korkeammalla korkotasolla sekä varaudutaan yllättäviin tilanteisiin. On myös huomattava, että joillekin asiakkaille jo esimerkiksi 50 %:n luototusaste voi olla liikaa ja saattaa asiakkaan taloudellisiin vaikeuksiin. Raportissa todetaan Finanssivalvonnan antaneen luototussuhdetta koskevan suosituksensa vuonna 2010 mandaattinsa mukaisesti asiakkaansuojan edistämiseksi. Jatkovalmistelussa tulisi täsmentää, onko Finanssivalvonnan suositus tarkoitus jättää voimaan, vaikka lakiin otettaisiin työryhmän ehdottama enimmäisluototussuhderajoitus.

7 Lausunto 7 (11) Riskienhallintanäkökulma FK:n näkemyksen mukaan ehdotettu enimmäisluototussuhde ei tuo yksittäisen luoton myöntämisen arvioimiseen olennaista lisätukea, koska maksukyky- ja vakuusarvio ohjaavat jo nykyisin luottopäätösprosessia. Mekaanisen mittarin käyttö saattaa päinvastoin ohjata lainanmyöntöprosessia väärään suuntaan, sillä rahoitusneuvottelija joutuu sovittamaan yhteen ja tulkitsemaan päällekkäisiä (pankin omia ja viranomaisten asettamia) mittareita. Tällöin kokonaisarvio asiakkaan kokonaistilanteesta voi heikentyä, mikä saattaa jopa lisätä riskejä. Vaatimusta olisi myös hankalaa hallinnoida vakuuden arvon muuttuessa. Lisäksi FK toteaa, että enimmäisluototussuhde ei ota huomioon lainan maturiteettia mitenkään, vaan maturiteetiltaan hyvin erilaisten lainojen käsittely johtaa samaan lopputulokseen. Ehdotuksen soveltamisalaan kuuluvat luotot Eräs ehdotuksen keskeinen periaatteellinen epäselvyys liittyy siihen, koskisiko enimmäisluototussuhderajoitus muuta kuin asuntovakuutta vastaan hankitun lainan ottamista. Työryhmän raportin sivulla 57 todetaan seuraavaa: Enimmäisluototussuhdetta koskeva rajoitus ei ilman lisäsääntelyä sinänsä estä samalle asiakkaalle annettavan luoton jakamista rajoitusten alaiseen vakuudelliseen luotonantoon ja sääntelyn ulkopuolelle jäävään vakuudettomaan luotonantoon, etenkään jos vakuudellinen ja vakuudeton luotto otetaan eri luottolaitoksesta. Tämän mukaan ehdotus ei ilmeisesti estäisi lisäluoton ottamista, ja periaatteessa koko asunnon hankintahinta voitaisiin rahoittaa lainalla. Viittaus eri luottolaitokseen jättää epäselväksi sen, onko tarkoituksena rajoittaa lisäluoton ottamista samasta pankista. Lisäksi raportin useassa kohdassa viitataan lisäluoton osalta ainoastaan vakuudettomaan luottoon. FK:n näkemyksen mukaan säännös ei kuitenkaan estäisi lisäluoton ottamista muuta vakuutta kuin hankittavaa asuntoa vastaan. Jatkovalmistelussa ehdotusta tulisi selkeyttää niin, ettei enimmäisluototussuhteen tarkoitus ole estää asunnon hankinnan rahoittamista varsinaisen asuntolainan päälle otettavalla vakuudettomalla luotolla tai muulla vakuudellisella luotolla. Vaikutukset luotonmyöntöprosessiin Ehdotettu sääntely todennäköisesti monimutkaistaisi luotonmyöntöprosessia, mikä puolestaan heijastuisi asiakkaiden lisääntyneinä kustannuksina. Pykälän sisältö herättää esimerkiksi seuraavia luotonmyöntötilanteessa esiin nousevia tulkintakysymyksiä: tarkoittaako pykälän viittaus vakuutena olevaan omaisuuteen myös tilannetta, jossa hankittava asunto toimii jälkipanttina? estääkö säännös asunnonvaihtotilanteissa noudatettavan käytännön, jossa koko uuden asunnon hankintahinnan kattavan lainan (luototussuhde 100 %) vakuutena

8 Lausunto 8 (11) on sekä entinen asunto (jota ei ole myyty tai josta kauppahinta saadaan vasta myöhemmin) että uusi asunto siihen saakka, kunnes entisestä asunnosta saadaan rahat (jolloin jäljelle jäävä luototusaste laskee esim. 50 prosenttiin)? estääkö säännös sijoitustoimintaa harjoittavan henkilön kohdalla asunnon hankinnan kokonaan lainarahoituksella, jos lisävakuudeksi annetaan toinen kokonaan velaton asunto? estääkö säännös asunnon peruskorjauksen tai merkittävä laajennuksen rahoittamista, jos lähtötilanteessa (ennen remonttia) laina on koko asunnon käyvän arvon suuruinen (tällöin luottoa ei käytetä vakuudeksi annettavan asunnon hankintaan)? estääkö säännös asunnon hankinnan pariskunnan 50% / 50% omistukseen kokonaan velkarahoituksella kummallekin erikseen myönnettävillä 50 % suuruisilla lainoilla? tarkoittaako pykäläehdotuksen viittaus asiakkaan antamiin vakuuksiin valtion osatakausta (HAL- takaus). Jo edellä mainitut esimerkit osoittavat, että ehdotettua sitovaa ja mekaanista säännöstä on käytännössä mahdotonta kirjoittaa muotoon, jolla se ei olisi kierrettävissä. Säännös sitä vastoin synnyttäisi jatkuvasti uusia tulkintakysymyksiä ja kannustaisi asiakkaita etsimään keinoja joilla rajoitus olisi kierrettävissä. On myös mahdollista, että sääntelyn seurauksena asumiseen liittyvään omaisuuteen kohdistuisi jatkossa sellaisia yhteisomistussuhteita, joille ei sääntelyn lisäksi ole muuta perustetta. Tällaisten yhteisomistussuhteiden purkamiseen voi liittyä sellaisia oikeudellisia ongelmia, joihin luotonsaajat eivät kaikissa tapauksissa osaa varautua. Raportointi Työryhmä ehdottaa, että pankeilla olisi neljännesvuosittainen raportointivelvollisuus enimmäisluototussuhteen noudattamisesta. Ehdotusta ei ole raportissa millään tavalla perusteltu. FK toteaa, että työryhmän raportissaan esittämän enimmäisluototussuhteen määrittely poikkeaa luototusasteen laskentaa käsitelleen Finanssivalvonnan työryhmän ehdotuksista. FK kiinnittää huomiota myös siihen, että uuden vakavaraisuusasetuksen (CRR) myötä luottolaitoksille on tulossa kiinteistövakuudellisten luottojen raportointiin liittyviä vaatimuksia. FK pitää tärkeänä, että raportoinnissa käytettävä käsitteistö yhdenmukaistetaan ja vältetään moninkertaisten tiedonkeruuvelvoitteiden säätämistä. Arvopaperivakuudelliset luotot FK:n näkemyksen mukaan työryhmän arviointi enimmäisluototussuhteen säädöstarpeesta on tehty lähinnä asunto- ja kiinteistövakuudellisten luottojen näkökulmasta, eikä siinä ole otettu huomioon jäljempänä mainittuja arvopaperivakuudelliseen luotonantoon liittyviä erityispiirteitä. FK toteaa, että arvopaperit vakuutena ovat hyvin heterogeeninen ryhmä erilaisia arvopapereita, eikä niihin ole tarkoituksenmukaista soveltaa mekaanista enimmäisluototusastetta (60 %). Arvopapereilla on ja tulee jatkossakin olla erilaisia

9 Lausunto 9 (11) vakuusarvoja niiden erilaisista ominaisuuksista ja riskeistä (volatiliteetti, likviditeetti) riippuen. Arvopaperivakuudellisessa luotonannossa asiakkaiden asettamien vakuuksien markkina-arvoihin pohjautuvat vakuusarvot vaihtelevat päivittäin ja toisaalta vakuusvajekin voi syntyä nopeasti. Vakuuksien riittävyyttä arvioidaan pankin toimesta päivittäin ja on myös asiakkaan edun mukaista, että asiakkaalla on mahdollisuus korjata vakuusvajetilanne heti sen syntyessä. Arvopaperivakuudellisessa luotonannossa ei ole myöskään tarkoituksenmukaista, että asiakkaan vakuuksien riittävyyden arviointi suoritettaisiin ainoastaan silmälläpitäen luotonmyöntöhetkeä. Myös eri luottomuotojen maturiteeteissa on eroja. Limiittityyppisessä arvopaperivakuudellisessa luotonannossa luotto myönnetään tyypillisesti aina vuodeksi kerrallaan, kun taas asuntovakuudellisessa luotonannossa kyse on jopa vuosikymmenten pituisista luottosuhteista. Arvopaperivakuudellisessa luotonannossa haettu luotto muodostaa usein vain pienen osan henkilön koko varallisuudesta kun taas asuntovakuudellisen luotonannon puolella luotto ja sen vakuutena oleva asunto saattaa muodostaa huomattavankin osan henkilön koko varallisuudesta. Mitä edellä on todettu enimmäisluototussuhteen vääristävästä ja monimutkaistavasta ohjausvaikutuksesta luotonmyöntöprosessiin, koskisi myös arvopaperivakuudellista luotonantoa. Yleispanttauskielto Pykäläehdotuksen 3 momentissa kiellettäisiin pankkeja käyttämästä yleispanttausta säännöksen piirissä olevien luottojen vakuutena. Ehdotusta perustellaan lyhyesti keinona varmistaa säännöksen tehokas soveltaminen. Pykäläehdotuksen sanamuoto on yleinen eli yleispanttauskielto ei kohdistuisi pelkästään hankittavaan omaisuuteen vaan yleispanttaukseen vakuusmuotona. Lainaa ottava asiakas on voinut antaa aiemmin luotonantajapankille yleispantiksi muuta omaisuutta, joka vakiintuneiden panttausperiaatteiden mukaisesti tulee kaikkien vastaisuudessa myönnettävien luottojen vakuudeksi. Työryhmän ehdotuksella ei liene tarkoitettu sitä, että vanha yleispanttaus ei koskisi uutta nostettavaa luottoa sillä perusteella, että luotto kuuluisi nyt käsiteltävän sääntelyn soveltamisalaan. Pykälän perustelutekstistä ilmenee, että kielto on ilmeisesti ollut tarkoitus sitoa ao. hankittavaan omaisuuteen. Ehdotus jää tältä osin epäselväksi. FK:n näkemyksen mukaan ehdotus ulottuu luottosopimuksiin liittyvän siviilioikeudellisen sääntelyn ydinalueille, eikä sitä voida esityksen makrovakautta koskevien tavoitteiden kannalta pitää perusteltuina. Luotonantajalla on vakiintuneesti katsottu olevan oikeus vakuusharkintaan ja vakuuksien hyväksymiseen. Yleispanttaukseen sovellettavaa sääntelyä on olemassa esimerkiksi kauppakaaressa ja takauslaissa, samoin sitä koskevia Finanssivalvonnan ohjeita. Ei ole perusteltua syytä rajoittaa kategorisesti tietyn vakuuslajin käyttöä. Makrovakautta koskevien tavoitteiden toteuttamisella ei tulisi harkitsemattomasti puuttua rahoitusinstrumenttien yksityisoikeudellisiin piirteisiin. Työryhmä ei ole myöskään tuonut esiin ongelmia, joita yleispanttauksen käyttöön mahdollisesti liittyy. Esimerkiksi arvopaperivakuudellisessa luotonannossa yleispanttaus

10 Lausunto 10 (11) käytännössä helpottaa vakuuksien käsittelyä asiakkaan näkökulmasta, koska asiakkaan asettamaa vakuusmassaa voidaan arvioida kokonaisuutena. Erityispanttausta käytettäessä asiakkaalta joudutaan usein vaatimaan lisävakuutta (pantatun salkun ulkopuolista varallisuutta) syntyneen vakuusvajetilanteen vuoksi. Yleispanttausta käytettäessä voidaan vakuutena huomioida koko asiakkaan sijoitusvarallisuus ja siten vakuusvajetilanteita ei synny niin helposti kuin erityispanttaustilanteissa. Näin asiakas ei myöskään joudu turhaan sitomaan varojaan vaan varoja voidaan yleispanttauksen ansiosta käyttää tehokkaasti, koska asiakkaan kaikki asetetut vakuudet voidaan huomioida tilanteessa, jossa arvioidaan vakuuksien riittävyyttä. Käsitteistö Monet pykäläehdotuksessa käytetyt käsitteet on tarkasti määritelty muualla lainsäädännössä (esim. asunto- ja kiinteistövakuudet kiinnitysluottopankkilainsäädännössä, arvopaperi arvopaperimarkkinalaissa), mutta ne on kuitenkin jätetty tämän ehdotuksen yhteydessä määrittelemättä. Jatkovalmistelussa tulisi täsmentää, tarkoitetaanko pykäläehdotuksen käsitteillä vastaavaa kuin muualla lainsäädännössä. Sama koskee myös käyvän arvon määritystä, joka on monessa muussa yhteydessä säännelty lain tasolla tarkemmin. 2.4 Makrovakausvalvonnan hallinnollinen järjestäminen FK kannattaa työryhmän ehdotusta, jonka mukaan direktiivissä tarkoitettuna toimivaltaisena makrovakausvalvontaviranomaisena harkinnanvaraisen lisäpääomavaatimuksen ja kiinteistövakuudellisiin luottoihin sovellettavien pääomavaatimusten asettamisessa toimisi Finanssivalvonta ja että sen päätöksenteon valmistelussa otettaisiin huomioon valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä Suomen Pankin esittämät näkökohdat. Jatkovalmistelussa on myös tarpeen täsmentää, mikä on toimivaltainen viranomainen uuden vakavaraisuusasetuksen artiklan 443a mukaisissa toimenpiteissä. Sitä vastoin sitovan enimmäisluototussuhteen asettamisen osalta FK viittaa edellä todettuun, jonka mukaan päätöksellä voi olla laajemmin asuntomarkkinoihin ja talouteen heijastuvia vaikutuksia. Tämän vuoksi FK pitää tärkeänä sen selvittämistä, pitäisikö luototussuhteen asettamisesta ja muuttamisesta säätää aina lain tai asetuksen tasolla, tai vaihtoehtoisesti kytkeä päätöksenteon valmisteluun myös asuntopolitiikasta vastaava ministeriö. Raportin mukaan ehdotuksista seuraisi lisätehtäviä erityisesti Finanssivalvonnalle. Koska Finanssivalvonnan toimenkuvaa ollaan nyt laajentamassa nykyisin Suomen Pankille kuuluvilla tehtävillä, FK pitää perusteltuna, että jatkovalmistelussa harkitaan Suomen Pankin rahoitusosuuden kasvattamista Finanssivalvonnan budjetissa. 2.5 Positiivisen luottotietorekisterin käyttöön otto Työryhmä näkee tarpeellisena valmistella viivytyksettä tarvittavat lainsäädäntömuutokset positiivisen luottorekisterin mahdollistamiseksi. Perusteina tälle mainitaan mm. rekisterin olevan keino ylivelkaantumisen hillitsemiseksi. Lisäksi se olisi tarpeen pikaluottoihin liittyvien sosiaalisten ongelmien lieventämiseksi. FK:n näkemyksen mukaan positiivisen luottotietorekisterin perustamiselle ei ole riittävästi

11 Lausunto 11 (11) perusteita, koska rekisterillä ei olisi ratkaisevaa merkitystä ylivelkaantumisen kannalta. Tämä johtuu siitä, että suuri osa velkaantumisesta on muusta kuin varsinaisesta luotonmyöntämisestä johtuvaa. Positiivisten luottotietojen rekisteröimisellä ei voida ehkäistä velallisen elämäntilanteen ennakoimattomista muutoksista, kuten sairaudesta, työttömyydestä tai avioerosta johtuvia maksuvaikeuksia, eivätkä merkinnät positiivisessa luottotietorekisterissä välttämättä anna oikeaa kuvaa asiakkaan sellaisista maksuvaikeuksista, jotka johtuvat esimerkiksi vuokrarästeistä tai maksamattomista laskuista. Asiakkaan olemassa olevia luottoja koskevien tietojen tarkistamisella luotonantaja voisi saada asiakkaan maksukyvystä nykyistä luotettavamman kuvan, erityisesti uusien luottoasiakkaiden osalta. FK:n näkemyksen mukaan nykyiset keinot asiakkaan maksukyvyn arvioimiseksi ovat kuitenkin tässä suhteessa riittäviä. Voimassa oleva kuluttajansuojalainsäädäntö velvoittaa luotonantajaa arvioimaan kuluttajan luottokelpoisuuden luottoa myöntäessään, ja myös Finanssivalvonta on antanut ohjeistusta liittyen asiakkaan luottokelpoisuuden arviointiin. Jos positiivisen luottotietorekisterin perustamista ryhdytään kuitenkin valmistelemaan, on selvityksessä FK:n näkemyksen mukaan otettava huomioon seuraavat reunaehdot: Jotta positiivinen luottotietorekisteri antaisi tosiasiassa luotettavan kuvan asiakkaan maksukyvystä, on rekisterin sisältämien tietojen oltava kattavia sekä ajantasaisia. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi pelkästään pankkien myöntämien luottojen rekisteröimistä positiiviseen luottotietorekisteriin ei voida pitää riittävänä. Perinteisten pankin myöntämien luottojen rekisteröinnin lisäksi kattavuuden saavuttaminen edellyttää myös kaikkien muiden toimijoiden myöntämien luottojen tallettamista rekisteriin. Jotta positiiviset luottotiedot kertoisivat asiakkaan tosiasiallisesta maksukyvystä ja jotta positiivinen luottotietorekisteri olisi toimiva väline luotonmyöntämiseen liittyvän riskin arvioimiseen, on varmistuttava myös rekisteröitävien tietojen ajantasaisuudesta. Yksityisyyden suojan näkökulmasta on oleellista, että tiedonsaantioikeus positiivisesta luottotietorekisteristä rajataan ainoastaan luotonmyöntötarkoitukseen sekä luottopäätöstä tehtäessä että luottosuhteen aikana luottosopimuksen ehtoja muutettaessa. Positiivisen luottotietorekisterin hyödyntämistä muihin tarkoituksiin, esimerkiksi markkinointitarkoituksiin, ei voida pitää perusteltuna. Tietoja rekisteristä voisivat saada ainoastaan ne luotonantajat, jotka ovat myös luovuttaneet tai joilla olisi velvollisuus antaa tietoja rekisteriin. Lisäksi on tärkeää, että rekisterin perustamisesta ja ylläpitämisestä aiheutuvat kustannukset eri osapuolille ovat oikeassa suhteessa positiivisten luottotietojen rekisteröinnistä saataviin hyötyihin. Velkojille kustannuksia aiheutuu erityisesti erilaisista mahdollisista tietojärjestelmämuutoksista. Päätöksiä positiivisen luottotietorekisterin perustamisesta ei tule tehdä ilman, että on tehty kattavat kustannus-/hyötylaskelmat ja osoitettu kiistattomasti kustannuksia suuremmat hyödyt eri osapuolille. FINANSSIALAN KESKUSLIITTO Piia-Noora Kauppi toimitusjohtaja

Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä

Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja Pentti Hakkarainen 16.3.2015 Taustaa makrovakausvälineiden käytölle Finanssikriisin opetus: pelkkä

Lisätiedot

Makrovakausvalvonta - mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen?

Makrovakausvalvonta - mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen? Makrovakausvalvonta - mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen? Sampo Alhonsuo Finanssivalvonta 24.3.2015 Suomen Pankin Rahamuseo Sisältö 3. Makrovakausvälineet: mitä

Lisätiedot

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen?

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Katja Taipalus Suomen Pankki - Vakausanalyysitoimisto 24.3.2015 1 Sisältö 1. Kansainvälinen tausta: mitä on makrovakaus

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet xx/2015

Määräykset ja ohjeet xx/2015 Määräykset ja ohjeet xx/2015 Luototussuhteen laskenta Dnro FIVA 3/01.00/2015 Antopäivä 22.6.2015 Voimaantulopäivä 1.7.2016 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Mikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen

Mikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen Mikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen finanssimarkkinat Aktuaaritoiminnan kehittämissäätiön syysseminaari 22.11.2012 Sampo Alhonsuo Sisältö 1. Taustaa mikro- ja makrovakausanalyysille 2. Makrovakaus:

Lisätiedot

Mikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen finanssimarkkinat

Mikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen finanssimarkkinat Mikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen finanssimarkkinat Aktuaaritoiminnan kehittämissäätiön syysseminaari 22.11.2012 Sampo Alhonsuo Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

Lisätiedot

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Asuntoreformiyhdistys r.y. seminaari 24.11.2009 Bottan juhlasali Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksen

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Palautelomake 1 (6) 22.5.2012. Julkinen

Palautelomake 1 (6) 22.5.2012. Julkinen Palautelomake 1 (6) Määräys ja ohje kiinnitysluottopankkitoimintaa koskevasta lupamenettelystä ja riskienhallinnasta sekä Määräys ja ohje kiinnitysluottopankkitoimintaa koskevasta raportoinnista Kooste

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA

HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA Lausunto 1 (5) 11.8.2014 Työ- ja elinkeinoministeriö Lausuntopyyntö TEM/1886/03.01/2013 HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA Työ- ja

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 3 päivänä lokakuuta 2001

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 3 päivänä lokakuuta 2001 FI EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 3 päivänä lokakuuta 2001 Suomen valtiovarainministeriön pyynnöstä, joka koskee ehdotusta hallituksen esitykseksi rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

OP-Asuntoluottopankki Oyj LAUSUNTO 1 (7)

OP-Asuntoluottopankki Oyj LAUSUNTO 1 (7) OP-Asuntoluottopankki Oyj LAUSUNTO 1 (7) 20.1.2012 Finanssivalvonnalle KIINNITYSLUOTTOPANKKITOIMINTAA KOSKEVA LUPAMENETTELY JA RISKIENHALLINTA SEKÄ RAPORTOINTI Finanssivalvonta on 18.11.2011 pyytänyt lausuntoamme

Lisätiedot

14.4.2011. Tuomas Majuri DIREKTIIVIEHDOTUS ASUNTO-OMAISUUTTA KOSKEVISTA LUOTTOSOPIMUK- SISTA

14.4.2011. Tuomas Majuri DIREKTIIVIEHDOTUS ASUNTO-OMAISUUTTA KOSKEVISTA LUOTTOSOPIMUK- SISTA LAUSUNTO 1 (5) Oikeusministeriö Kuulemistilaisuus EU/2011/0905 DIREKTIIVIEHDOTUS ASUNTO-OMAISUUTTA KOSKEVISTA LUOTTOSOPIMUK- SISTA Oikeusministeriö on pyytänyt Finanssialan Keskusliitolta (FK) lausuntoa

Lisätiedot

Pikavipit ja velkaantuminen

Pikavipit ja velkaantuminen Pikavipit ja velkaantuminen Mikä on pikavipin hinta? Vippi ja velka, onko syytä huoleen? Studia monetaria - yleisöluento 22.4.2008 Suomen Pankin Rahamuseo Sampo Alhonsuo Suomen Pankki Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Arvopaperistamista koskevat asetusehdotukset Eduskunnan talousvaliokunta 27.11.2015. Rahoitusmarkkinaosasto

Arvopaperistamista koskevat asetusehdotukset Eduskunnan talousvaliokunta 27.11.2015. Rahoitusmarkkinaosasto Arvopaperistamista koskevat asetusehdotukset Eduskunnan talousvaliokunta 27.11.2015 Rahoitusmarkkinaosasto Mitä arvopaperistaminen tarkoittaa? Arvopaperistamisella (securitisation) myydään tuleviin kassavirtoihin

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN 11.11.2011 1 (6) Finanssivalvonnalle Lausuntopyyntö 7.10.2011, Dnro 10/2011 FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN Finanssivalvonta (FIVA) on pyytänyt lausuntoa Finanssialan Keskusliitolta

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 3/2015

Määräykset ja ohjeet 3/2015 Määräykset ja ohjeet 3/2015 Luototussuhteen laskenta Dnro FIVA 3/01.00/2015 Antopäivä 25.11.2015 Voimaantulopäivä 1.7.2016 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Laina: Myönnetty 100 000 eur Nostettu 90 000 eur Jäljellä 90 000 eur Vakuus: Asunto 100 000 eur. Yhtälö voidaan sieventää muotoon:

Laina: Myönnetty 100 000 eur Nostettu 90 000 eur Jäljellä 90 000 eur Vakuus: Asunto 100 000 eur. Yhtälö voidaan sieventää muotoon: Muistio 1 (30) 0BLtV määrittely: Esimerkkilaskelmat ja raportointimallit Case 1a: Yksi laina, yksi vakuus Esimerkin tarkoituksena on käydä läpi yleisin tapaus, jossa yhtä lainaa kohden on ainoastaan yksi

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,

Lisätiedot

Palaute saaduista lausunnoista - luototussuhteen (LTV) laskenta

Palaute saaduista lausunnoista - luototussuhteen (LTV) laskenta Muistio 1 (14) Palaute saaduista lausunnoista - luototussuhteen (LTV) laskenta 1 Tausta Finanssivalvonta pyysi 27.4.2015 lausuntoja määräys- ja ohjeluonnoksesta 3/2015 Luototussuhteen laskenta. Asiasta

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

RAKLI ry kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi otsikossa mainitusta hallituksen esityksestä.

RAKLI ry kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi otsikossa mainitusta hallituksen esityksestä. LAUSUNTO 1 (5) Eduskunta Ympäristövaliokunta Kuulemistilaisuus, klo 10 ASIA: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

HYVÄ PANKKITAPA SUOMEN PANKKIYHDISTYS

HYVÄ PANKKITAPA SUOMEN PANKKIYHDISTYS SUOMEN PANKKIYHDISTYS HYVÄ PANKKITAPA Hyvä pankkitapa on muotoutunut käytännön kokemuksesta. Hyvän pankkitavan säännöt sisältävät asiakkaan ja pankin välistä suhdetta sekä pankkien toimintatapoja koskevia

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle asuntosäästöpalkkiojärjestelmää koskevan lainsäädännön kehittämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi asuntosäästöpalkkiolakia, omistusasuntolainojen

Lisätiedot

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ 1/6 Pääsihteeri Kimmo Kääriä KY MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ Taustaa Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta on valmistelemassa mahdollista omaisuutensa

Lisätiedot

Olli Mattinen 27.11.2008 Tülin Bedretdin. Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS

Olli Mattinen 27.11.2008 Tülin Bedretdin. Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS Kysely-yhteenveto 1(5) Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS Kotitalousluottokyselyn mukaan asuntolainat keskittyvät nuorille lapsiperheille ja osalla kotitalouksista

Lisätiedot

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 Työ-ja elinkeinoministeriö TEM/1924/00.04.01/2014 LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS (70/2016 vp) TILINTARKASTUSLAIN JA ERÄIDEN MUIDEN LAKIEN MUUTTAMISESTA

HALLITUKSEN ESITYS (70/2016 vp) TILINTARKASTUSLAIN JA ERÄIDEN MUIDEN LAKIEN MUUTTAMISESTA LAUSUNTO 1 (5) Talousvaliokunta Suomen Tilintarkastajat ry on tilintarkastajia edustava edunvalvontajärjestö. Jäsenemme ovat tilintarkastuslain mukaisesti hyväksyttyjä tilintarkastajia sekä tilintarkastusalan

Lisätiedot

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT)

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Likvidit varat 1.1. Yleiset huomautukset FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Tämä on yhteenvetotaulukko, johon kootaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 412 artiklan

Lisätiedot

Ohjeet. jotka koskevat elvytyssuunnitelmiin sisällytettäviä eri skenaarioita EBA/GL/2014/06. 18. heinäkuuta 2014

Ohjeet. jotka koskevat elvytyssuunnitelmiin sisällytettäviä eri skenaarioita EBA/GL/2014/06. 18. heinäkuuta 2014 EBA/GL/2014/06 18. heinäkuuta 2014 Ohjeet jotka koskevat elvytyssuunnitelmiin sisällytettäviä eri skenaarioita 1 EPV:n ohjeet elvytyssuunnitelmiin sisällytettävistä eri skenaarioista Ohjeiden soveltaminen

Lisätiedot

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Asiantuntijalausunto: Professori Marjaana Helminen HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 10/2014

Määräykset ja ohjeet 10/2014 Määräykset ja ohjeet 10/2014 Julkistettavat tiedot varojen vakuussidonnaisuudesta ja varoista, jotka eivät ole vakuuskäytössä Dnro FIVA 15/01.00/2014 Antopäivä 4.12.2014 Voimaantulopäivä 27.12.2014 FINANSSIVALVONTA

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS. unionin Irlannille myöntämästä rahoitustuesta annetun täytäntöönpanopäätöksen 2011/77/EU muuttamisesta

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS. unionin Irlannille myöntämästä rahoitustuesta annetun täytäntöönpanopäätöksen 2011/77/EU muuttamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.12.2012 COM(2012) 792 final 2012/0367 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS unionin Irlannille myöntämästä rahoitustuesta annetun täytäntöönpanopäätöksen 2011/77/EU

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

Makrovakautta etsimässä

Makrovakautta etsimässä 04/2012 FINANSSIMARKKINAKATSAUS Makrovakautta etsimässä Sitovan lainakaton toimivuus kyseenalainen ASP kannustaa säästämään omaan asuntoon Yritysten velkakirjamarkkinat piristyneet Suomessa Pankkien rakennerajoitukset

Lisätiedot

Lausunto 1 (5) 16.9.2013

Lausunto 1 (5) 16.9.2013 Lausunto 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO LAUSUNTO ESITYKSESTÄ TERVEYDENSUOJELULAIN MUUTTAMISEKSI JA ASETUKSESTA ASUNNON JA MUUN OLESKELUTILAN TERVEYDELLISISTÄ OLOSUHTEISTA

Lisätiedot

Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla

Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla lukien toistaiseksi 1 (6) Luottolaitoksille Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla Rahoitustarkastus antaa rahoitustarkastuslain 4 :n 2 kohdan

Lisätiedot

Gramex haluaa kiinnittää ministeriön huomion seuraaviin asioihin:

Gramex haluaa kiinnittää ministeriön huomion seuraaviin asioihin: Opetus- ja kulttuuriministeriölle Gramex ry:n lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista sekä laiksi oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

N:o 789. Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot. 1. Luotonantajan/luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot

N:o 789. Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot. 1. Luotonantajan/luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot 2640 N:o 789 Liite 1 Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot 1. Luotonantajan/luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot Luotonantaja Luotonvälittäjä [Nimi] [Nimi] * Luotonantajalle valinnainen

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 4/2011

Määräykset ja ohjeet 4/2011 Määräykset ja ohjeet 4/2011 Asuntoluoton ennenaikaisesta takaisinmaksusta perittävän enimmäiskorvauksen laskentaan käytettävät Dnro FIVA 9/01.00/2011 Antopäivä 15.12.2011 Voimaantulopäivä 31.3.2012 FIASSIVALVOTA

Lisätiedot

Arvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano

Arvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano Arvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano Muutoslait selkeyttävät oikeustilaa Asetus tuli voimaan 17.9.2014. Asetus on sellaisenaan sovellettavaa oikeutta. Ei tarvitse panna täytäntöön kuten

Lisätiedot

J;l ' JÄSENTIEDOTE 10/2010 9.9.2010. Kulutusluottoja koskeva lainsäädäntö uudistuu 1.12. Työnantajan sosiaalivakuusmaksut.

J;l ' JÄSENTIEDOTE 10/2010 9.9.2010. Kulutusluottoja koskeva lainsäädäntö uudistuu 1.12. Työnantajan sosiaalivakuusmaksut. J;l ' JÄSENTIEDOTE 10/2010 Kulutusluottoja koskeva lainsäädäntö uudistuu 1.12. Työnantajan sosiaalivakuusmaksut nousevat 2011 Kulutusluottoja koskeva lainsäädäntö uudistuu 1.12.2010 3 Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Luonnos kriisinratkaisulain muuttamiseksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Luonnos kriisinratkaisulain muuttamiseksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunto 1 (5) Valtiovarainministeriölle Luonnos kriisinratkaisulain muuttamiseksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Finanssialan Keskusliitto (FK) toteaa lausuntonaan seuraavan. 1. Alentamiskelpoisten

Lisätiedot

Tunnetko asuntolainariskisi?

Tunnetko asuntolainariskisi? Tunnetko asuntolainariskisi? Studia Monetaria 12.10.2010 Peter Palmroos, tutkija Esityksen sisältö Asuntoluottojen riskit lainanottajalle Vakuuksien hinnan kehitys Maksukyvyn säilyminen Pankkien asuntoluottoriskit

Lisätiedot

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta Kannanotto 1/2013 1 (5) Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta 1 Yleistä 2 Säädöstausta Henkivakuutusyhtiöt solmivat asiakkaidensa kanssa pääsääntöisesti

Lisätiedot

A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli.

A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. ASIAKKAIDEN LUOKITTELUKRITEERIT A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. B. AMMATTIMAINEN ASIAKAS B 1. Yhteisöt Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa

Lisätiedot

HE 151/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöpalkkiolain 3 :n ja 7 :n muuttamisesta

HE 151/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöpalkkiolain 3 :n ja 7 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöpalkkiolain 3 :n ja 7 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 151/2015 vp Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi asuntosäästöpalkkiolakia siten,

Lisätiedot

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön rajat sekä salassa pidettävien tietojen luovuttaminen

Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön rajat sekä salassa pidettävien tietojen luovuttaminen LAUSUNTO 1 (3) Minna Helle 26.4.2012 Finanssivalvonta kirjaamo@finanssivalvonta.fi Dnro 5/204/2011 Finanssivalvonnan kannanottoluonnos 21.3.2012 Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

1.2 Lainatulle pääomalle maksetaan vuosittainen kiinteä korko kohdassa 9 esitetyn mukaisesti.

1.2 Lainatulle pääomalle maksetaan vuosittainen kiinteä korko kohdassa 9 esitetyn mukaisesti. Tiedot lainasta 1.1 Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö Finnoonportti (Y-tunnus 2611697-6) (jäljempänä Projektikumppani ) tarjoaa Joukon Voima Oy:n (jäljempänä Lainanjärjestäjä ) palvelussa rahoittajille

Lisätiedot

Ensimmäiseen omaan kotiin

Ensimmäiseen omaan kotiin Ensimmäiseen omaan kotiin Tarja Lehtonen 18.11.2014 Ensimmäiseen omaan kotiin Aihealueet Huomioitavaa ennen asunnon ostoa ASP lyhyesti Asuntolaina Korkovaihtoehdot Vakuudet OmaTakaus Vakuutukset Verotus

Lisätiedot

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp HE 200/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kera Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kera Oy -nimisestä

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 26.11.2007 KOM(2007) 752 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle jatkaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

KANNANOTTOJA TILINTARKASTUSTA KOSKEVAN EU-SÄÄNTELYN JÄSENVALTIO- OPTIOIHIN

KANNANOTTOJA TILINTARKASTUSTA KOSKEVAN EU-SÄÄNTELYN JÄSENVALTIO- OPTIOIHIN KANNANOTTOJA TILINTARKASTUSTA KOSKEVAN EU-SÄÄNTELYN JÄSENVALTIO- OPTIOIHIN 2.3.2015 Taustaa Uudistetun tilintarkastusdirektiivin vaatimukset tulee saattaa osaksi Suomen lainsäädäntöä 17.6.2016 mennessä.

Lisätiedot

KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA. Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012

KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA. Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012 KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012 KOLME SUKUPOLVEA Munkkivuori 1960 Tapiola 1979 Taka-Töölö 2011 12.3.2012 2 ENSIASUNNON HANKINTA KOLMESSA SUKUPOLVESSA

Lisätiedot

Luottomarkkinat muutoksessa. Paula Hannula 12.12.2013. kkv.fi. kkv.fi

Luottomarkkinat muutoksessa. Paula Hannula 12.12.2013. kkv.fi. kkv.fi Luottomarkkinat muutoksessa Paula Hannula 12.12.2013 12.12.2013 2 Kuluttajaluottolainsäädännön muutokset Pikaluottoja koskevia säännöksiä on uudistettu kolmessa vaiheessa 2009, 2010 ja 2013. Kuluttajansuojalain

Lisätiedot

Omistusasuntolainojen valtiontakaukset

Omistusasuntolainojen valtiontakaukset Valtiokonttori OHJE 1 (6) Omistusasuntolainojen valtiontakaukset 1 Omistusasuntolainat Omistusasuntolainojen valtiontakauksia ja takauskorvauksen maksua sääntelee laki omistusasuntolainojen valtiontakauksesta

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Orava Asuntorahasto ja asuntomarkkinoiden näkymät

Orava Asuntorahasto ja asuntomarkkinoiden näkymät 5/26/2014 1 Orava Asuntorahasto ja asuntomarkkinoiden näkymät 5/26/2014 2 Sisältö Johdanto Lisäarvo ja erottautuminen Sijoitusstrategia Avainluvut Q1 2014 lyhyesti Asuntomarkkinat Riskit 5/26/2014 3 Johdanto

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

LIITE 1 OSTOTARJOUKSEN EHDOT. Ostotarjouksen kohde

LIITE 1 OSTOTARJOUKSEN EHDOT. Ostotarjouksen kohde LIITE 1 OSTOTARJOUKSEN EHDOT Ostotarjouksen kohde Aspocomp Group Oyj ( Tarjouksentekijä tai Yhtiö ) tarjoutuu tämän Ostotarjouksen mukaisin ehdoin ostamaan kaikki Yhtiön 1.12.2006 liikkeeseen laskemat

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Pitkäaikaissäästäminen Finanssivalvonnan näkökulmasta

Pitkäaikaissäästäminen Finanssivalvonnan näkökulmasta Pitkäaikaissäästäminen Finanssivalvonnan näkökulmasta Vero 2010 -tapahtuma 10. 11.3.2010 Päivi Turunen Esityksen sisältö Mikä Finanssivalvonta on ja mitä se tekee? Mikä on Finanssivalvonnan rooli pitkäaikaissäästämisessä?

Lisätiedot

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi aravalain, aravarajoituslain 23 :n sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Asumismenot 2012. Tiedotustilaisuus 12.6.2012

Asumismenot 2012. Tiedotustilaisuus 12.6.2012 Asumismenot 2012 Tiedotustilaisuus 12.6.2012 Tutkimuskysymys Mitä asuminen maksaa eri kotitalouksille, eri asumismuodoissa ja eri kaupungeissa nyt ja viiden vuoden päästä? Yhteenveto Keskimääräinen asumismenojen

Lisätiedot

Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle valtion tukemaa vuokra asuntotuotantoa koskevan yleishyödyllisyyslainsäädännön muuttamisesta

Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle valtion tukemaa vuokra asuntotuotantoa koskevan yleishyödyllisyyslainsäädännön muuttamisesta LAUSUNTO 1 (6) Ympäristöministeriö kirjaamo.ym@ymparisto.fi Lausuntopyyntö 15.2.2016 Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle valtion tukemaa vuokra asuntotuotantoa koskevan yleishyödyllisyyslainsäädännön

Lisätiedot

RAHASTOYHTIÖIDEN OMISTAJAOHJAUS. Finanssialan Keskusliiton (FK) sijoitusrahastojohtokunnan suositus

RAHASTOYHTIÖIDEN OMISTAJAOHJAUS. Finanssialan Keskusliiton (FK) sijoitusrahastojohtokunnan suositus RAHASTOYHTIÖIDEN OMISTAJAOHJAUS Finanssialan Keskusliiton (FK) sijoitusrahastojohtokunnan suositus 1.2.2012 1 Rahastoyhtiöiden omistajaohjaus Sisällysluettelo 1 TAUSTAA SUOSITUKSELLE... 2 2 RAHASTOYHTIÖIDEN

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖN ASETUS LUOTTOLAITOKSEN JA SIJOITUSPALVE- LUYRITYKSEN TILINPÄÄTÖKSESTÄ, KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOI- MINTAKERTOMUKSESTA

VALTIOVARAINMINISTERIÖN ASETUS LUOTTOLAITOKSEN JA SIJOITUSPALVE- LUYRITYKSEN TILINPÄÄTÖKSESTÄ, KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOI- MINTAKERTOMUKSESTA VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistioluonnos 1(5) Rahoitusmarkkinaosasto 24.9.2015 VALTIOVARAINMINISTERIÖN ASETUS LUOTTOLAITOKSEN JA SIJOITUSPALVE- LUYRITYKSEN TILINPÄÄTÖKSESTÄ, KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOI-

Lisätiedot

ASUNTOMARKKINAT KASVUKESKUKSISSA 10-12/2003

ASUNTOMARKKINAT KASVUKESKUKSISSA 10-12/2003 ASUNTOMARKKINAT KASVUKESKUKSISSA 10-12/2003 HYPON asuntomarkkinoiden tilanneanalyysi Analyysi kuvaa kasvukeskusten asuntomarkkinatilannetta niihin keskeisesti vaikuttavien tekijöiden avulla Hypo julkistaa

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖ Vero-osasto 8.11.2001 EU/291001/0844 Suuri valiokunta 00102 EDUSKUNTA ASIA: EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 214/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöpalkkionlain :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan asuntosäästöpalkkiolakia muutettavaksi siten, että säästösopimuksen teon yläikärajaa

Lisätiedot

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa:

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa: 1 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle Helsinki 25.4.2006 Televisiodirektiivin uudistaminen Valtioneuvoston kirjelmä U 14/2006 vp Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin

Lisätiedot

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Kunnan konserniohjaus Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Omistajapolitiikka ja konserniohjaus Omistajapolitiikka Omistajastrategia - mitä omistetaan Konsernisohjaus - miten omistetaan Strategegisten tavoitteiden

Lisätiedot

Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj Hallituksen puheenjohtajan katsaus

Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj Hallituksen puheenjohtajan katsaus 4/2/2014 1 Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj Hallituksen puheenjohtajan katsaus 4/2/2014 2 Sisältö Sijoitusstrategia Keskeiset tulosajurit Toimintaympäristö 4/2/2014 3 Sijoitusstrategia 4/2/2014 4 Rahaston

Lisätiedot

Uusien hankintadirektiivien vaikutukset

Uusien hankintadirektiivien vaikutukset Uusien hankintadirektiivien vaikutukset Terveys ja Talous -päivät 18.9.2014 Suvi Posio Hankinta- ja sopimuslakimies Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Uudet hankintadirektiivit Tulivat voimaan 17.4.2014

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten

Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten Ohjeet riskinarvioinnista ja tietyn tyyppisten strukturoitujen yhteissijoitusyritysten kokonaisriskin laskennasta ESMA/2012/197

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän ytimessä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunginvaltuusto 96 09.11.2015. 96 Asianro 7192/00.02.01/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunginvaltuusto 96 09.11.2015. 96 Asianro 7192/00.02.01/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 2 19.10.2015 96 Asianro 7192/00.02.01/2015 Kaupunginhallituksen johtosäännön muuttaminen Päätöshistoria Kaupunginhallitus 19.10.2015 2 Talous-

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Normiperustan tarkistamisen yhteydessä kohta 4.3 poistettiin.

Normiperustan tarkistamisen yhteydessä kohta 4.3 poistettiin. 1 (6) Markkinavalvonta 21.03.2006 Dnro 15/121/2005 SAADUISTA LAUSUNNOISTA: RAHOITUSPALVELUSOPIMUKSET, STANDARDI 2.3 Rahoitustarkastus sai rahoituspalvelusopimuksia koskevaan standardiluonnokseen yhteensä

Lisätiedot

Pankkibarometri IV/2011 15.12.2011

Pankkibarometri IV/2011 15.12.2011 Pankkibarometri IV/2011 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen

Lisätiedot

KUNNAN MYÖNTÄMÄÄ TAKAUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET JA SUOSITELTAVAT KÄYTÄNNÖT

KUNNAN MYÖNTÄMÄÄ TAKAUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET JA SUOSITELTAVAT KÄYTÄNNÖT 1 (7) KUNNAN MYÖNTÄMÄÄ TAKAUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET JA SUOSITELTAVAT KÄYTÄNNÖT Tässä muistiossa määritellään ne keskeiset periaatteet, joihin tukeutuen kaupungille esitettyjä takauspyyntöjä voidaan yleisellä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta.

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta. LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle Yleishyödyllisyyssäädöksiä on muutettava kohtuuhintaisen

Lisätiedot

Yhdistetyt asiat C-180/98 C-184/98. Pavel Pavlov ym. vastaan Stichting Pensioenfonds Medische Specialisten

Yhdistetyt asiat C-180/98 C-184/98. Pavel Pavlov ym. vastaan Stichting Pensioenfonds Medische Specialisten Yhdistetyt asiat C-180/98 C-184/98 Pavel Pavlov ym. vastaan Stichting Pensioenfonds Medische Specialisten (Kantongerecht te Nijmegenin esittämä ennakkoratkaisupyyntö) Pakollinen kuuluminen ammatilliseen

Lisätiedot