PIEKSÄMÄEN KAUPUNGIN MAAPOLIITTISEN OHJELMAN INVENTOINNIT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PIEKSÄMÄEN KAUPUNGIN MAAPOLIITTISEN OHJELMAN INVENTOINNIT"

Transkriptio

1 Anssi Tarkiainen PIEKSÄMÄEN KAUPUNGIN MAAPOLIITTISEN OHJELMAN INVENTOINNIT Opinnäytetyö Maanmittaustekniikan koulutusohjelma Lokakuu 2008

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Anssi Tarkiainen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Maanmittaustekniikan koulutusohjelma Nimeke Pieksämäen kaupungin maapoliittisen ohjelman inventoinnit Tiivistelmä Opinnäytetyöni tarkoituksena oli valmistaa selvitys maapoliittista ohjelmaa varten Pieksämäen kaupungin mittaustoimelle. Kirjallisen työn teoriaosassa käsittelin maapolitiikan pääosat, tavoitteita ja maanhankintakeinoja sekä maapolitiikan ongelmia. Kävin teoriassa läpi myös maapoliittisen ohjelman tarkoitusta ja sisältöä. Kunnan maapolitiikalla tarkoitetaan kunnan maanhankintaan ja luovutukseen, yksityisten maan kaavoittamiseen sekä yksityisessä omistuksessa olevien rakentamiskelpoisten tonttien rakentamisen edistämiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Kunnan maankäyttöpolitiikka muodostuu maapolitiikasta ja kaavoituksesta. Maapoliittinen ohjelma antaa tietoa kunnan maankäyttöön liittyvästä toiminnasta muun muassa tontin hakijoille ja maanomistajille kuin myös uusille päättäjillekin. Pieksämäen kaupunki ja Pieksänmaan kunta yhdistyivät Pieksämäen kaupungiksi vuonna 2007 ja sen myötä tuli ajankohtaiseksi linjata maapoliittiset toimintaperiaatteet. Pieksämäen kaupungin mittaustoimi tarvitsi selvityksen maapoliittisista toimintatavoistaan maapoliittista ohjelmaa varten. Tämä selvitystyö on opinnäytetyöni tuotos. Selvitystyössä esitellään Pieksämäen kaupungin nykyistä tilannetta kaavoituksen, maanomistuksen, maanluovutuksen ja maanhankinnan kannalta. Työn tavoitteena oli tuoda esille Pieksämäen kaupungissa mahdollisesti olevia maapoliittisia ongelmia. Selvityksen toteutin Pieksämäen kaupungin mittaustoimen tukemana vuoden 2008 helmi-syyskuun aikana. Tuotoksen tekeminen ja siitä raportointi ovat yhdessä sisältyneet opinnäytetyöprojektiini, joka on kehittänyt minua ammatillisesti esimerkiksi projektityöskentelyssä ja alan asioiden käsittelyssä. Asiasanat (avainsanat) maapolitiikka, maapoliittinen ohjelma, inventointi Sivumäärä Kieli URN 29 s. + liitt. 27 s. Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Lehtori Erkki Karjalainen Opinnäytetyön toimeksiantaja Pieksämäen kaupunki, Mittaustoimi

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Anssi Tarkiainen Degree programme and option Surveying Name of the bachelor's thesis Inventories of city of Pieksämäki to land policy Abstract The city of Pieksämäki and Pieksänmaa municipality was combined to city of Pieksämäki in year 2007 and then it was actual to determine principles of land policy. City of Pieksämäki needed investigation for that reason. The aim of my thesis was to produce investigation land policy to the city of Pieksämäki city planning and find out if there are differences between city of Pieksämäki and Pieksänmaa municipality. In my theory section I handled main parts of land policy, goals and means of buying land and problems of land policy also. Investigation included current situation of Pieksämäki city and its planning and proprietary, conveyance and purchase of land among other things. I investigated and compiled information of land policy of the city of Pieksämäki. I used different statistics, documents from many sources. In my study I found eg. differences in land prices and terms of conveyance. Subject headings, (keywords) Land policy, land use, inventory Pages Language URN 29 p. + app. 27 p. Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Tutor Lector Erkki Karjalainen Bachelor s thesis assigned by City of Pieksämäki, city planning

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO OPINNÄYTETYÖN TAUSTA JA TARKOITUS MAAPOLITIIKKA Pääosat Tavoitteita ja maanhankintakeinoja Maapoliittisia ongelmia MAAPOLIITTISEN OHJELMAN INVENTOINNIT Selvitystyön tulosten käsittely Selvitystyön arviointi POHDINTA LÄHTEET LIITE 1: SELVITYSTYÖN SUUNNITELMA (1/2008) LIITE 2: RAPORTTI PIEKSÄMÄEN KAUPUNGIN MITTAUSTOIMELLE... 31

5 1 JOHDANTO 1 Maapolitiikka tarkoittaa valtion ja kunnan toimenpiteitä, jotka liittyvät alueiden hankintaan, luovutukseen ja hintaan sekä omistus- ja hallintasuhteiden kehittämiseen. Maapolitiikka on osa maankäyttöpolitiikkaa ja se tarkoittaa niitä valtion ja kunnan tavoitteita, ohjelmia ja toimenpiteitä, joiden avulla maankäyttöä ohjataan. Maapolitiikan keskeisenä tavoitteena on edistää maankäyttöpolitiikan toteutumista. Kunnan tulee suunnitella tavoitteensa harjoittamalleen maapolitiikalle ja muodostaa sille toimintalinja. Kunnan maapolitiikan johdonmukainen toimintalinja päätetään etukäteen ja sitä tulee noudattaa, jotta maapolitiikan tavoitteet toteutuvat. Maapoliittisiin linjavalintoihin tulee sitoutua, jotta hankalissakin tilanteissa voidaan toimia suunnitelman mukaisesti. (Virtanen 2000, 7, 9 10; Tanskanen 2007.) Kuntien maapolitiikkaan liittyy monenlaisia ongelmia. Pekka V. Virtanen (2000) on käsitellyt näitä maapoliittisia ongelmia teoksessaan Kunnan maapolitiikka ja käyttänyt ongelmia käsitellessään termiä maaongelmat. Maaongelmia voi johtua maan hintatasosta, maan saatavuudesta, kaavoituksen vaikeudesta ja yhdyskuntarakenteen hajoamisesta. Maapolitiikalla pyritään estämään tai poistamaan näitä maaongelmia. (Virtanen 2000, 7, 9 10; Tanskanen 2007.) Maapoliittinen ohjelma on valtuuston hyväksymä asiakirja, jossa on määritelty kunnan maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Ohjelmaa voidaan pitää suunnitelmana, jota noudatetaan käytännön päätöksenteossa. Jotta pystyttäisiin harjoittamaan tehokasta maapolitiikkaa, olisi kunnan hyvä laatia maapoliittinen ohjelma, joka antaa tietoa kunnan maankäyttöön liittyvästä toimintapolitiikasta muun muassa tontin hakijoille ja maanomistajille kuin myös uusille päättäjillekin. (Virtanen 2000, 97 98; Verkkotoimitus 2004.) Pieksämäen kaupunki ja Pieksänmaan kunta yhdistyivät Pieksämäen kaupungiksi vuoden 2007 alussa. Kuntaliitoksen myötä tuli aiheelliseksi tehdä uudet maapoliittiset linjaukset uuteen kuntaan. Pieksämäen kaupunki on laatinut maapoliittisen ohjelman ja siihen liittyvän kiinteistösäännön, kun Pieksänmaan kunnalla ei maapoliittisia linjauksia ollut tehty edellisen kuntaliitoksen jälkeen. Tämä aiempi kuntaliitos tapahtui vuoden 2004 alussa, jolloin Pieksämäen maalaiskunta, Jäppilä ja Virtasalmi liittyivät Pieksän-

6 2 maan kunnaksi. Tämän pohjalta saa alkunsa opinnäytetyöprojektini. Projektin tuotoksena syntyy materiaali, joka on selvitys maapoliittista ohjelmaa varten Pieksämäen kaupungin mittaustoimelle. Materiaalin tavoitteena on tuoda esille Pieksämäen kaupungissa mahdollisesti olevia maaongelmia. Tässä kirjallisessa työssä kerron projektistani. Ensimmäisenä se sisältää tuotoksen taustan ja tarkoituksen sekä toisena teoriatietoon pohjautuvan kirjallisen osion. Luvussa Maapoliittisen ohjelman inventoinnit kerron selvitystyön kulusta sekä selvittämistäni maankäyttöpoliittisista asioista. Samassa yhteydessä tuon esille inventointityössä havaitsemani ongelmakohdat. Lopussa on oma pohdintani koko opinnäyteprojektista ammatillisen kehittymisen kannalta. Liitteenä on Pieksämäen kaupungin mittaustoimelle tekemäni selvityksen materiaali. Opinnäytetyöprojektini alkoi loppuvuodesta 2007 ja jatkuu vuoden 2008 syksyyn saakka. Yhdessä Pieksämäen kaupungingeodeetin Matti P.J. Saaren kanssa sovin opinnäytetyön aiheesta. Ajattelemani opinnäytetyön aihe ja Pieksämäen kaupungin tarpeet kohtasivat hyvin, sillä mittaustoimella oli tarkoituksena laatia maapoliittinen ohjelma vuoden 2008 aikana vuosiksi

7 2 OPINNÄYTETYÖN TAUSTA JA TARKOITUS 3 Nykyiselle kuntaliitoksen muodostamalle Pieksämäen kaupungille ei ole laadittu maapoliittista ohjelmaa, joka on vuoden 2008 aikana tarkoitus tehdä. Laadittavalla maapoliittisella ohjelmalla halutaan luoda hyvät edellytykset asukkaiden, teollisuuden, kaupan ja liikenteen toimintojen sijoittumiselle Pieksämäen kaupungin keskustaajamien ja kylien alueille. Maapoliittista ohjelmaa varten tarvitsee ensiksi inventoida Pieksämäen kaupungin lähtötilanne, sillä entisen Pieksämäen kaupungin, Pieksämäen maalaiskunnan, Jäppilän kunnan ja Virtasalmen kunnan toimintatavoissa erityisesti maanluovutuksen osalta oli eroavaisuuksia. (Saari 2007.) Opinnäytetyöni käsittää Pieksämäen kaupungin maapoliittisen ohjelman inventointiosuuden. Tarkoituksenani on selvittää Pieksämäen kaupungin nykyinen asukasmäärä ja sen kehitys sekä työpaikat. Väestön ja työpaikkojen yhteydessä tarkastelen myös Pieksämäen seudun rakennusmäärien kehitystä. Maankäytöstä selvitän kaavoitustilanteen ja vireillä olevat kaavat. Maaomaisuuden selvityksen yhteydessä käsittelen myös Pieksämäen kaupungin soravarat. Maanhankinasta selvitän maanhankintahinnat ja hankintaperiaatteet. Maanluovutuksesta selvitän luovutusehdot ja -hinnat vuoden 2003 kuntajaotuksen mukaisesti. Lisäksi selvitän vuokra-alueet ja vapaana olevat tontit. Tavoitteenani on tuottaa selvitystyö, jossa käsittelen edellä kertomani asiakohdat. Selvityksen tarkoitus on olla apuna Pieksämäen kaupungin maapoliittisen ohjelman laadinnassa. Selvitystyön on tarkoitus nostaa esille mahdollisia ongelmakohtia Pieksämäen kaupungin harjoittamassa maapolitiikassa, joita on voinut muodostua kuntaliitosten myötä. Selvitystyön lisäksi saan seurata koko maapoliittisen ohjelman laadintaprosessin. Opinnäytetyöni rajautuu vain selvitystyöhön, mutta oman oppimiseni kannalta haluan olla mukana koko prosessissa. Opinnäytetyön myötä tulee tutuksi Tekla Xcity -paikkatieto-ohjelma, jota Mikkelin ammattikorkeakoulussa ei ole, mutta joka on monessa kunnassa käytössä ja siitä on mahdollisesti hyötyä myöhemmin työelämässä. Selvitystä varten minun tulee siirtää tietokantaan Pieksämäen kaupungin maaomaisuus ja hyödyntää sitä maaomaisuuden inventoinnissa.

8 4 Kaupungin nykytilan arvioinnin suorittaa mittaustoimen vakituinen henkilökunta. Inventointien ja nykytilan arvioinnin pohjalta voidaan määrittää maapoliittiset tavoitteet ajanjaksolle Haluan kehittyä tämän projektin avulla maanmittausalan ammattilaiseksi, joka kykenee toimimaan tehokkaasti yhteistyössä alan ammattilaisten kanssa, sillä työelämässä tämä on välttämätöntä. Tämän työn avulla syvennän tietouttani maa- ja maankäyttöpolitiikan osa-alueilla ja lisäksi saan olla yhteistyössä ja kerätä kokemusta alan ammattilaisilta. Tietenkin oma mielenkiinto aihetta kohtaan on ratkaiseva tekijä projektin työstämisessä ja motivaation ylläpitämisessä. Vuoden 2009 alussa tapahtuu 32 kuntaliitosta (Piipponen 2008). Näillä liitoksen myötä syntyvillä uusilla kunnilla tulee mahdollisesti eteen samanlaisia maapoliittisia ongelmia kuin Pieksämäen kaupungilla. Tämä ajankohtaisuus luo itselleni haasteita projektin raportoimisessa, josta uudet kunnat voisivat saada tietoa mahdollisista ongelmakohdista oman maapoliittisen ohjelman inventointiosuuteen. 3 MAAPOLITIIKKA Maapolitiikka käsittää kunnan toimenpiteet, jotka liittyvät alueiden hankintaan, luovutukseen ja hintaan sekä omistus- ja hallintasuhteiden kehittämiseen. Maankäyttöä ohjataan haluttuun suuntaan julkisen vallan tavoitteiden, ohjelmien ja mielipiteiden avulla. Tämä on maankäyttöpolitiikkaa ja maapolitiikka on sen osa. Keskeisenä tavoitteena maapolitiikassa on edistää maankäyttöpolitiikan toteutumista. Maapolitiikka pyrkii myös muun muassa antamaan maan maattomalle tai asunnottomalle väestölle ja varmistamaan maanvuokraajien hallintaoikeuden. (Virtanen 2000, 7.) Maapolitiikka jakautuu kohdealuetyypin perusteella maaseutualueiden ja kaupunkien maapolitiikkaan. Kaupunkien maapolitiikasta voidaan käyttää termiä kunnan maapolitiikka. Tämä kuntien harjoittama maapolitiikka painottuu taajama-alueisiin. Vaikka taajama-aluetta on vain pieni osa maan pinta-alasta, se on huomattavan tärkeää, koska valtaosa väestöstä ja työpaikoista sijoittuu taajamiin. Myös maanhinta taajamissa on selvästi korkeampi kuin haja-asutusalueilla. (Virtanen 2000, 7.) Maapoliittisilla toimenpiteillä vaikutetaan kuntatalouden tasapainoon kaikissa tilanteissa. Kunnan väestömäärän pienentyessä käytetään aktiivisesti maapolitiikan tarjoamia

9 5 keinoja, joilla ohjataan yhdyskuntarakennetta ja kaavojen toteutumista. Pitkäjänteinen ja oikeinajoitettu maanhankinta ovat perustana hyvin hoidetulle maapolitiikalle. Seuraavana perehdytään tarkemmin maapolitiikan pääosiin, tavoitteisiin, maanhankintakeinoihin ja maapoliittisiin ongelmiin. (Takalo-Eskola 2005, 6 7.) 3.1 Pääosat Pekka V. Virtanen (2000, 29) on teoksessaan Kunnan maapolitiikka jaotellut maapolitiikan neljään pääosaan: maanhankinta- ja maanluovutuspolitiikkaan, suhteeseen kaavoituspolitiikkaan sekä muihin maapoliittisiin tehtäviin. Kuvassa 1, joka on tämän luvun lopussa, on esitetty näiden pääosien sisältöä. Maanhankintapolitiikkaa voidaan käsitellä eri näkökulmista. Yksi näkökulmista on aktiivisuus tai passiivisuus. Aktiivinen maanhankintapolitiikka perustuu kunnan omaaloitteisuuteen kauppaneuvotteluissa, passiivisuus on lähinnä myyntitarjousten odottelua. Aktiiviseen ja passiiviseen maanhankintapolitiikkaan liittyy myös käsitteet johdonmukaisuus ja sattumanvaraisuus. Sattumanvaraisuus liitetään osaksi passiivisuutta, sillä tällöin maanhankintaa tehdään siellä, mistä maata tarjotaan. Mikäli maata hankitaan johdonmukaisesti, sitä hankitaan sieltä, mistä sitä kipeimmin tarvitaan. Johdonmukaisen maanhankinnan yhteydessä voidaan myös mainita pitkäjänteinen maanhankinta, jolla pystytään vaikuttamaan maan ylihinnoitteluun. (Virtanen 2000, 30.) Maanluovutuspolitiikassa päätetään maan luovutustapa, hinnoittelu, tontinsaajien valinta ja keinottelun esto. Luovutustapoina voi olla vuokraus, myynti tai näiden yhdistelmä. Näistä vaihtoehdoista vuokrausta pidetään edullisempana, sillä näin kunta voi saada itselleen myöhemmin mahdollisesti tulevan arvonnousun. Luovutustavan lisäksi toinen tärkeä maanluovutuspolitiikan osa on maan hinnoittelu. Periaatteellisesti hinnoittelu voidaan tehdä niin, että käytetään käypää hintaa, eli yksityisillä markkinoilla noudatettavaa hintaa, harkinnanvaraista hintaa, huutokauppahintaa ja omakustannushintaa. Kunnallinen päätöksenteko on liian hidas, jotta käyvän hinnan käyttö olisi mahdollista. Sen sijaan harkinnanvarainen hinnoittelu on yleistä kunnissa. Virtanen arvioi, että luontevin taso harkinnanvaraiselle hinnalle olisi % välillä käyvästä hinnasta. Huutokauppahinta määräytyy kohdekohtaisesti pidettävän huutokaupan mukaan. Huutokauppahinnat saattavat johtaa tonttimarkkinoilla herkästi hintatason pysyvään nousuun.

10 6 Omakustannehinnalla tarkoitetaan hintaa, jolla pyritään kattamaan tontin aikaansaamiseksi kertyneet kustannukset. Kustannusten arviointi on äärimmäisen vaikeaa ja siksi tonttien luovutushinnat tulisikin sitoa tonttien käypiin hintoihin. (Virtanen 2000, ) Maanluovutuspolitiikassa tulee huomioida myös tontinsaajien valinta, joka tulee tapahtua tasa-arvoisesti, avoimesti ja hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti. Salailua, suosimista ja perusteetonta syrjintää ei saisi tapahtua tonttien luovutuksen yhteydessä. Keinottelun estäminen on viimeinen osatehtävä luovutuspolitiikassa. Keinotteluun voidaan vaikuttaa asettamalla tonttien luovutushinnat mahdollisimman lähelle käypää arvoa. Lisäksi tontin luovutukseen voidaan liittää ehto, että tontti on rakennettava tietyssä määräajassa tontin käyttötarkoituksen mukaisesti tuntuvan uhkasakon uhalla. (Virtanen 2000, ) Suhde kaavoituspolitiikkaan on keskeisenä asiana maapolitiikan hoidossa, sillä maapolitiikan tehtävänä on edistää kaavoitusta ja kaavojen toteuttamista. Kaavoituspolitiikan ja maapolitiikan päätöksentekijöiden on pidettävä riittävästi yhteyttä toisiinsa, jotta kaavoitus- ja maapolitiikka tukisivat toisiaan. Yhteisiä tekijöitä maa- ja kaavoituspolitiikalle ovat muun muassa kaavoitettavan alueen maanomistus, kaavoituksen laajuuden määrittely, rakennuskieltojen ja -rajoitusten käyttö, maankäyttösopimukset ja kaavataloudelliset kysymykset. (Virtanen 2000, ) Kaavoituspolitiikassa on päätettävä, että kaavoitetaanko vain kunnan vai yksityisten omistamille maille vai näiden yhdistelmälle. Paras vaihtoehto on hankkia uudet kaavoitettavat alueet ensin kunnan omistukseen. Kaavoituksen laajuus tarkoittaa, että kaavoitetaanko kerralla suurempi alue vai vain lähivuosiksi riittävä pienempi alue. Rakennuskielloilla ja -rajoituksilla on tarkoitus estää kaavanlaatimista vaikeuttava ja myös kaavan vastainen rakentaminen. Tällä on myös maapoliittista vaikutusta, esimerkiksi rakennuskieltoalueella maanhinta on alhaisempi kuin muualla vastaavalla alueella. Maankäyttösopimukset ovat kunnan ja maanomistajan tai rakentajan välisiä vapaaehtoisia sopimuksia, joilla sovitaan tietyn alueen kaavoituksesta ja siihen liittyen kaavan sisällöstä sekä osapuolia koskevista velvoitteista. Maapolitiikan asiantuntijoiden hallitsemaa maankäytön ekonomiaan ja kiinteistöarviointiin liittyvää tietoutta tarvitaan kaavataloudellisissa kysymyksissä. (Virtanen 2000, 35 36, 59.)

11 7 Maanhankintapolitiikka KUNNAN MAAPOLITIIKKA Maanluovutuspolitiikka Suhde kaavoitukseen Muut maapoliittiset tehtävät Hankintatavat Luovutustavat Kaavoitettavan maan omistussuhteet Rakentamiskehotukset - vapaaehtoiset kaupat - myynti - yksityinen maa Etuostoasiat - lunastus - vuokraus - kunnan maa Ulkoilureittiasiat Asenteet hankintaan Hinnoittelu - aluerakentajan maa Vesialueiden hoito - aktiivisuus/passiivisuus - käypä hinta - sekalinja Tilapäiset aluevuokraukset - johdonmukaisuus/sattumanvaraisuus - harkinanvar. hinta Kaavoituksen laajuus Kunnan maanomistusrekisteri - pitkä/lyhyt aikaväli - huutokauppahinta - runsas Kunnan sisäiset maanvuokrat Hankintojen ajoitus - omakustannushinta - suppea yms. Hankintojen rahoitus Tontinsaajien valinta Rakentamiskiellot ja -rajoitukset Keinottelun esto Maankäyttösopimukset Suhde kunnan kehittämispolitiikkaan Markkinointi Kaavataloudelliset kysymykset KUVA 1. Kunnan maapolitiikan pääosat (Virtanen 2000, 29). 3.2 Tavoitteita ja maanhankintakeinoja Keskeisimmät tavoitteet kuntien maapolitiikassa ovat kaavoituksen toteutumisen edistäminen, maanhinnan pitäminen kohtuullisella tasolla ja ansiottoman arvonnousun periminen kunnalle, jolla tarkoitetaan muista syistä kuin maanomistajien toimenpiteistä aiheutuvaa arvonnousua. Muita keskeisiä tavoitteita ovat kuntalaisten tasa-arvoisen kohtelun toteutuminen ja maankeinottelun estäminen. Kuitenkin tavoitteista päättäminen on jokaisen kunnan omanharkintaan perustuva asia. Tehokkaan maapolitiikan avulla voi kunta säästää rahaa, edistää asuntopolitiikkaa ja tukea yritystoimintaa. (Virtanen 1995, 172.) Kaavoituksen toteutumisen edistämistavoite merkitsee, että kunnan kehittämiseen tarvittavat erilaiset alueet tulisi saada käyttöön oikeaan aikaan, sopivalta paikalta sopivalle toteuttajalle, mikä yleensä mahdollistuu vain silloin, kun kaavoitettavat alueet ovat kyseisen kunnan omistuksessa. Kun tarvittava maa saadaan joustavasti kunnan käyttöön, niin silloin voidaan edistää muun muassa asunto-ohjelmien toteutusta ja tukea elinkeinopoliittisia toimia. Kunnan tulee pyrkiä pitämään maanhintataso kohtuullisena, sillä korkeat hinnat ovat haitallisia yhdyskuntarakenteen kannalta. Kohonnut maanhinta vaikuttaa kaikkien toimintojen ja tuotteiden kustannuksiin. Esimerkiksi asuntojen korkeat hinnat johtuvat kohonneista tonttien hinnoista. Pekka V. Virtanen (2000) mainitsee kirjassaan Kunnan maapolitiikka, että maanhinta kaupunkimaisissa yhdyskunnissa tulisi

12 8 pyrkiä sovittamaan yhteen maan luonnolliset arvoerot ja mahdollisimman alhaisten hintatasojen periaate. Maan ansiottoman arvonnousun periminen yhteiskunnalle on yleisesti hyväksytty periaate. Tätä periaatetta on kuitenkin hyvin vaikea toteuttaa, sillä ansiotonta arvonnousua on mahdoton saada kokonaan yhteiskunnalle ja vain siitä yksinkertaisesta syystä, että suurin osa siitä on jo kadonnut muihin käsiin. Käyttökelpoisimpia menettelytapoja periä ansioton arvonnousu yhteiskunnalle ovat maanarvoveron nosto sopivalle tasolle ja maan hankkiminen riittävän varhaisessa vaiheessa, jolloin ansiotonta arvonnousua on vielä mahdollisimman vähän. (Virtanen 2000, 20, ) Yhdenvertaisuusperiaatteen, eli tasa-arvon, toteutuminen on yksi maapolitiikan keskeisiä tavoitteita. Yhdenvertaisuusperiaatteeseen sisältyy vaatimus johdon mukaisesta käytännöstä. Tämä tarkoittaa sitä, että viranomaisen on kohdeltava asiakkaitaan tasapuolisesti. Kunta pyrkii estämään toimillaan maakeinottelua. Maakeinottelu määritellään sellaiseksi maan yksityiseksi osto- ja myyntitoiminnaksi, jonka tavoitteena on suurten tai nopeiden voittojen saaminen. Kaavoitettavien alueiden ostaminen hyvissä ajoin kunnalle on yksi tehokas tapa estää keinottelumahdollisuuden syntyminen. (Virtanen 2000, ) Kun kunta hankkii raakamaata yleiskaavan osoittamilta keskeisiltä kasvusuunnilta hyvissä ajoin ennen asemakaavoitusta, se voi ylläpitää riittävää ja kohtuuhintaista tonttitarjontaa sekä kehittää yhdyskuntarakennetta edulliseen suuntaan. Eheä yhdyskuntarakenne antaa kunnille mahdollisuuden tuottaa asukkaiden tarvitsemat palvelut. Maan hankkiminen yhdyskuntarakentamisen tuleviin tarpeisiin on kunnan maanhankinnan tärkein tehtävä. Maa-alueen hankkimisella ennen asemakaavoitusta pyritään saamaan kaavoituksen tuoma arvonnousu kunnalle, jolla katetaan kaavan toteuttamisesta aiheutuvia kustannuksia. (Takalo-Eskola 2005, ) Huomattava osa kunnan maanhankinnasta on pakollista, sillä noin puolet asema- ja rakennuskaava-alueesta on varattu pääasiassa kunnan tarkoituksiin. Kunta pyrkii tukemaan muun muassa asunto- ja elinkeinopolitiikkaa hankkimalla maata oman harkinnan mukaan. Kunnat hankkivat raakamaata vapaaehtoisesti ostamalla tai vaihtamalla, käyttämällä kunnan etuosto-oikeutta ja lunastamalla maata yhdyskuntarakentamista varten. (Virtanen 1995, 172; Takalo-Eskola 2005, 14.)

13 9 Vapaaehtoisella kaupalla luodaan perusta kunnan maanhankinnalle, joka rahoitetaan perinteisesti normaalilla budjettirahoituksella. Kunnalla tulisi olla hyvä ostovalmius, jotta voidaan käyttää hyväksi kaikki yllättäenkin tulevat sopivat tarjoukset. Etuostooikeusmahdollisuus lisää myyntiaikeissa olevien maanomistajien kiinnostusta neuvotella maanmyynnistä kunnan kanssa, mutta se ei korvaa kunnan vapaaehtoista maanhankintaa, koska se on sattumanvarainen maanhankintakeino (Asumisen , 7.) Maanlunastaminen antaa kunnalle mahdollisuuden järkevään yhdyskuntakehitykseen riippumatta siitä, ovatko maanomistajat sopimus- tai myyntihalukkaita. Tällä tavoin kunta voi varmistaa keskeisten kasvualueiden rakentumisen ja auttaa kohtelemaan maanomistajia tasapuolisesti ristiriita tilanteissa. Kunnat käyttävät lunastusoikeutta harvoin, mutta mahdollisuus lunastamiseen on tärkeää, sillä jo tieto lunastusoikeudesta edistää vapaaehtoisten kauppojen syntyä. (Takalo-Eskola 2005, ) 3.3 Maapoliittisia ongelmia Kunnan toimintaa haittaavat monenlaiset maaongelmat ja sen maapolitiikan yleisenä tavoitteena on estää, poistaa tai ainakin lievittää niitä. Ongelmia ovat muun muassa maan hintataso ja saatavuus, yhdyskuntarakenteen hajoaminen, kaavoituksen vaikeudet sekä epätasa-arvoisuus. Seuraavaksi syvennytään näihin ongelmiin tarkemmin. (Virtanen 2000, 9.) Maan korkea hinta merkitsee kansalaisille kalliimpia asumiskustannuksia, ahtaampaa asumista tai muuttoa halvemmalle alueelle. Tällaiset asunto-ongelmat ovat pääasiassa maaongelmia. Yrittäjille korkea maan hinta merkitsee suuria työtila kustannuksia ja kohoavia palkkavaatimuksia korkeiden asumiskustannuksien myötä. Maan korkea hinta tuo myös kunnalle lisäkustannuksia, koska kunnalla on paljon pakollisia maanhankintoja, joita ovat muun muassa kaikki yleiset alueet ja yleisten rakennusten tontit. Tällaisia alueita on noin puolet kaikesta asemakaavoitetuista maasta. Lisäksi kunnat ostavat runsaasti varsinaisia rakennusalueita tukeakseen asunto- ja elinkeinopoliittisia tavoitteitaan. Maan hinnanmuodostus on poikkeava muihin hyödykkeiden hinnanmuodostukseen verrattuna, koska rakentamattoman maan hinta perustuu satunnaisiin markkinatekijöihin. Kunnan maapolitiikalla voidaan vaikuttaa ratkaisevasti maan hintatasoon. (Virtanen 2000, 9.)

14 10 Kunnalla voi olla vaikeuksia saada maata haluamastaan paikasta, esimerkiksi kunnan kasvusuunnilta. Tällaisilla alueilla maa voi olla sellaisten maanomistajien omistuksessa, joilla ei ole aikomusta luopua omistamastaan maasta. Mikäli kunta ei saa hankittua maata halutulta alueelta, joudutaan siirtymään epäedullisille alueille tai turvautumaan maapoliittisiin pakkokeinoihin. (Virtanen 2000, 9 10.) Taajamarakenteen haitallinen hajoaminen on yleisimpiä maaongelmia kaupungeissa. Yhdyskuntarakenne on hajonnut, kun kaupunkia on rakennettu sinne tänne johtuen maansaannin vaikeudesta ja myös suunnitelmallisuuden puutteellisuudesta. Yhdyskuntarakenteen hajautumisen yksi pahimmista seurauksista on yhdyskunnan kalleus, koska silloin syntyy ylimääräisiä rakentamis- ja käyttökustannuksia. Hajonnut yhdyskuntarakenne merkitsee, että kunnallisteknisiä rakenteita on rakennettava lähimpänä sijaitsevien alueiden taakse. Tällainen pakostakin vaajakäyttöiseksi jäävä kunnallistekniikka on kunnalle taloudellinen rasite ja epäedullinen kestävän kehityksen näkökulmasta, koska kunnallistekniikan rakenteet kuluvat vähäisestä käytöstä huolimatta. Lisäksi hajanaisen yhdyskuntarakenteen ongelmana on sen huono toimivuus riittämättömän palvelutason suhteen ja tästä johtuva alhainen viihtyvyys, mikä alentaa alueen arvostusta. (Virtanen 2000, ) Kaavan laatiminen yksityisten maaomistajien omistuksessa oleville alueille on aina haastavaa, vaativaa ja raskasta. Jokainen omistaja haluaisi saada kaavoitukseen liittyvää alueiden arvonnousua mahdollisimman paljon tai ainakin yhtä tasapuolisesti kuin toiset maanomistajat. Tästä syystä joudutaan neuvottelemaan ja muuttamaan suunnitelmia, minkä seurauksena voi olla jopa kaavan laadun heikkeneminen, vaikka maanomistusolot on otettava huomioon niin, ettei kaavan laatu kärsi. (Virtanen 2000, 10.) Tärkeä yhteiskunnallinen tavoite on tasa-arvoisuus. Tämä pyritään ottamaan huomioon kunnan maapolitiikassa, mutta käytännössä siihen on lähes mahdotonta päästä. Kuitenkin aktiivisella kunnan maapolitiikalla voidaan epätasa-arvoisuutta vähentää. Konkreettisimmin tällainen epätasa-arvo näkyy erilaisina maanhintoina, ja siinä suhteessa maanomistajat pääkaupunkiseudulla ja muualla maassa ovat aivan eri asemassa. Hintatasot poikkeavat suuresti toisistaan eri alueilla ja, vaikka kaupungit ovat samankokoisia, maan hinnat voivat olla aivan eri suuruusluokkaa. Maanomistajat voivat joutua samal-

15 lakin kaupunkiseudulla epätasa-arvoiseen asemaan, sillä keskusalueiden omistajat voivat saada paremman hinnan kuin reuna-alueiden omistajat. (Virtanen 2000, 11.) 11 4 MAAPOLIITTISEN OHJELMAN INVENTOINNIT Ennen kuin maapoliittisen ohjelman laadinta aloitetaan, tulisi pohtia, onko ohjelmalle tarvetta. Ensiksi tulee selvittää nykyinen maapoliittinen tilanne ja suorittaa historiakatsaus aikaisempiin maapoliittisiin vaiheisiin ja maamarkkinoihin kunnassa. Tässä yhteydessä pyritään toteamaan kunnan nykytilanteen ongelmat, päättämään valmistelutapa, aikatähtäys ja maapoliittisten tehtävien luettelointi. Maapoliittisen ohjelman tulee tukea kunnan asettamia maapoliittisia tavoitteita, joita voi olla muun muassa kohtuuhintaisen tonttimaan tarjonnan edistäminen, yhdenvertaisuusperiaatteen toteuttaminen ja hyvän sekä tavoitteellisen yhdyskuntarakenteen turvaaminen. Hyvin laadittu maapoliittinen ohjelma voi edistää myös tasa-arvoisuutta, koska tavoitteet ja pelisäännöt tehdään näkyviksi kaikille kuntalaisille. (Virtanen 2000, 97; Verkkotoimitus 2004.) Kunta ratkaisee maapoliittisen ohjelman sisällön. Pekka Virtanen (2000, 97 98) on teoksessaan Kunnan maapolitiikka listannut asioita, joita kunnan maapoliittisessa ohjelmassa voidaan käsitellä. Ohjelman tulisi antaa perustiedot ainakin maanomistuksesta, maan tarpeesta, maahan liittyvistä menoista ja tuloista sekä maan hinnasta. Itse sain Matti P.J. Saarelta hänen laatimansa maapoliittisen ohjelman projektisuunnitelman, johon hän oli listannut asioita, joita pitäisi inventoinnissa käsitellä: - väkiluku - maankäyttö - maanomistus - maanhankinta - maanluovutus - vuokra-alueet. (Saari 2007.) Sovimme Matti P.J. Saaren kanssa, että opinnäytetyöni koskisi maapoliittisen ohjelman inventointeja ja lisäksi maaomaisuuden vientiä Teklan Xcity -paikkatieto-ohjelmaan. Pieksämäen kaupungin nykytilan arviointi, maapoliittiset tavoitteet ja tavoitteiden saavuttamiseksi vaatimien työkalujen harkinta jäi virkamiesten suunniteltavaksi.

16 12 Projektin suunnittelun aloitin tutustumalla aiheen kirjallisuuteen ja verkkomateriaaliin. Lisäksi tarkastelin eri kuntien tekemiä maapoliittisia ohjelmia ja vertailin niitä Tiina Tihlmanin (2002) oppaan Selviytymisen käsikirja maankäyttäjille ohjeistukseen. Pidin palavereita useaan otteeseen ohjaavan opettajan kanssa opinnäytetyöprojektistani. Keskustelut koskivat opinnäytetyön aiheen rajausta, teoriaosuutta ja ajan hallintaa. Aloitin maaomaisuuden työstämisen tietokantaan konvertoitavaan muotoon eli sellaisen muotoon, josta tiedot voidaan siirtää paikkatieto-ohjelmaan. Pieksämäen kaupunki ja Pieksänmaan kunta olivat ylläpitäneet maaomaisuustietojaan Microsoft Excel - taulukoissa. Tarkistin ja täydensin taulukkojen tiedot puuttuvilta osin ja liitin taulukot lopuksi yhdeksi yhtenäiseksi tiedostoksi. Taulukkojen tietoja vertasin Tekla Xcitystä ottamaani taulukkomuotoiseen raporttiin Pieksämäen kaupungin omistamista kiinteistöistä. Maanomistushaun tein kaupungin Y-tunnuksen mukaan. Maaomaisuuden tarkistamisessa apuvälineenä oli Maanmittauslaitoksen Kiinteistötietojärjestelmä, josta tarkistin epäselvät maanomistukset ja tein maaomaisuuden konvertoitavaan muotoon. Maaomaisuuden konversio valmistui Teklalta vasta neljän kuukauden päästä, joten maaomaisuussovelluksen hyödyntäminen inventoinneissa jäi käyttämättä. Siten opinnäytetyön tuotoksessa selvitetty maaomaisuus perustuu siis pelkästään koottuun taulukkotietoon. Maankäytöstä oli tarkoituksena selvittää kaavojen lukumäärä, mitoitus ja pinta-alat maankäyttölajeittain. Aikomuksena oli suorittaa tämä työvaihe kokonaan paikkatietoohjelmalla, mutta heti alkuun selvisikin, että kaavoja ei ole siirretty tietokantaan vasta kuin muutama kappale, joten jouduin siirtymään arkistotutkimuksiin. Kaavojen selvittelyssä apuna oli Pieksämäen kaupungin maankäytön yksikön tekemä listaus laadituista kaavoista ja kartta kaavoitetuista alueista, joten aivan tyhjästä ei tarvinnut lähteä liikkeelle. Pieksämäen kaupungin asemakaava-alueet oli listattu käyttötarkoituksen mukaan viimeksi vuonna Vuosien asemakaavat jouduin siis käymään läpi käsin ja kaavojen tilastointilomakkeiden mukaan päivittämään vuoden 2007 tasalle. Pieksänmaalla ei asemakaavoitettua aluetta ollut tilastoitu koskaan, joten jouduin käymään läpi kaikki rakennus- ja asemakaavat 1960-luvulta lähtien. Yritin laskea asemakaava-alueiden pinta-alat käyttötarkoituksen mukaan, mutta työ osoittautui mahdottomaksi Naarajärven ja Jäppilän osalta, koska osassa 1980-luvulla tehdyissä kaavoissa

17 tilastointitiedot olivat puutteellisia. Lokakuussa 2008 sain Jäppilän alueen asemakaavan vietyä paikkatieto-ohjelmaan ja selvitettyä alueen maankäytön. 13 Yleiskaavat ja osayleiskaavat tutkin vain pintapuolisesti eli minne niitä oli laadittu ja olivatko ne ohjeellisia vai sitovia. Rantaosayleiskaavoista selvitin tiedot rantaviivan määrästä, kaavan rakennuspaikoista kaavaselostuksista ja huhtikuussa 2008 vapaana olevista rakennuspaikoista. Vapaat rakennuspaikat selvitin karttatarkastelun pohjalta. Ajantasaisen tiedon rakennetuista rakennuksista sain paikkatieto-ohjelmaa käyttämällä siten, että latasin taustakartan päälle rakennustunnukset. Ranta-asemakaavojen vapaat rakennuspaikat kävin lävitse samaan tapaan. Ranta-asemakaavoista selvitin lisäksi pinta-alat käyttötarkoituksen mukaan ja kaavan mukaiset rakennusoikeudet kaavaselostuksista ja tilastolomakkeista. Vuokrattuja alueita koskevat tiedot sain toimistosihteeri Tarja Laitiselta Microsoft Excel -taulukko muodossa. Tämä aineisto oli hyvä ja nopea työstää hyödynnettävään muotoon. Vuokrissa tutkin eroavaisuuksia Pieksämäen kaupungin ja Pieksänmaan vuokratasoon. Tutkin eroja alueellisesti ja yleisellä tasolla käyttötarkoituksen mukaan. Erityisesti painotin tarkastelua omakotitalotonttien vuokratasoihin. Tilastokeskuksen tilastoja hyödynsin väestörakenteen ja rakennuskannan kehittymisen kuvaamisessa sekä työpaikkojen tarkastelussa. Tilastokeskuksen aineiston käsittelin taulukoiksi ja kaavioiksi Microsoft Excel -taulukkolaskentaohjelmalla. Kesän aikana selvitin asemakaava-alueiden vapaat tontit sekä maanhankinnan ja maanluovutuksen periaatteet ja ehdot. Vapaiden tonttien analysoinnin tein samaan tapaan kuin ranta-asemakaavojen vapaiden rakennuspaikkojen analysoinnin. Vapaiden tonttien sijaintien lisäksi tutkin tonttien omistajat eli onko tontti kaupungin vai yksityisen omistama. Tässä hyödynsin paikkatieto-ohjelman kyselyä, joka korostaa kaupungin omistamat maat taustakartalta. Naarajärven alueelta jäi karttatarkastelun pohjalta joitakin epävarmoja tontteja, jotka jouduin selvittämään maastokatselmuksin. Tämä olisi ollut tarpeetonta, mikäli tietokannassa olisi ollut asemakaavojen tiedot, jotka olisivat mahdollistaneet tarkemman kartta-analyysin tekemisen.

18 14 Maanhankinnan tiedot perustuvat Pieksämäen kaupungin maanmittausteknikko Tauno Kähkösen kanssa käytyihin keskusteluihin selvityksen teon lomassa ja kauppahintarekisteristä kerättyyn aineistoon. Kauppahinta-aineiston keräsin Maanmittauslaitoksen ylläpitämästä Ammattilaisen Karttapaikka -palvelusta. Palvelun kiinteistökauppojen tiedot tulevat suoraan kauppahintarekisteristä. Kauppahintarekisterin aineiston keräsin maanhankinnan osalta vain raakamaakaupoista. Maanluovutuksen käsittelin kahdessa osassa, myyntinä ja vuokrauksena. Luovutusperiaatteet ja hinnat selvitin Pieksämäen kaupungin Kiinteistösäännöstä ja Pieksämäen maalaiskunnan, Jäppilän kunnan ja Virtasalmen kunnan osalta kunnanvaltuustojen päätöksistä ja tehdyistä sopimuksista. Myynti- ja vuokrausehdot luetteloin inventointiraporttiin, koska muuten näistä ehdoista olisi tullut liian raskaslukuinen. Myynnin yhteydessä tutkin myös Pieksämäen alueen taajamissa tapahtuneita tonttikauppoja Kauppahintarekisterin aineistolla. Kauppahintarekisterissä tekemäni aineistohaun rajaukset olivat seuraavat: Kauppa ei saanut olla sukulaisten välinen ja tontin tuli olla rakentamaton. Varsinaisia haastatteluja en inventointityön yhteydessä tehnyt, koska työn edetessä oli mahdollisuus esittää tarvittaessa kysymyksiä asioiden parissa työskenteleville. Tällainen työskentelytapa oli mahdollista, koska tein selvitystä Pieksämäen kaupungin Teknisen toimen toimipisteessä Naarajärvellä. 4.1 Selvitystyön tulosten käsittely Selvitystyöni mukaan väestömäärän kehitys on Pieksämäellä laskeva. Muuttotappiota on tullut viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin noin 240 asukasta/vuosi. Lisäksi Tilastokeskuksen tekemien laskelmien mukaan vuonna 2030 Pieksämäen asukkaista jopa 40 % olisi yli 65-vuotiaita ja eniten väestöä vähenee vuoden ikäryhmästä (KUVA 2). Työikäisen väestön väheneminen, eläkeläisten määrän kasvu ja mahdollisesti jatkuva muuttotappio ovat asioita, joiden syitä kaupungin tulisi tutkia. Mahdolliseen väestömuutokseen tulisi varautua tarkastamalla kaupungin asuntostrategiaa. (Tihlman 2002, )

19 15 Asukasluku Vuosi Pieksämäen kaupunk i Anssi T arkiainen 4/2008 KUVA 2. Väestörakenteen kehittyminen ikäluokittain. Väestön vähenemisen lisäksi uudisrakentamisen määrä on romahtanut Pieksämäellä 90- luvulla. Omakotitaloja on valmistunut vuosittain keskimäärin 36 kpl/vuosi ajanjaksolla Rivi- ja asuinkerrostaloja on rakennettu 2000-luvulla kaiken kaikkiaan 6 kappaletta. Vuoden 2008 kesäkuun loppuun mennessä oli aloitettu asuinrakennustöitä kaiken kaikkiaan yhdeksän kappaletta, joista rivitaloja ja asuinkerrostaloja oli kumpiakin yksi (Liitteen 2 kuvat II ja III). Elpymisen merkkejä on kuitenkin jo havaittavissa, sillä parina viime vuotena ovat uudisrakentamismäärät lähteneet hienoiseen nousuun. Nousua ei kuitenkaan ole havaittavissa tuotoksessani, sillä Tilastokeskuksen aineisto oli vain kymmenen vuoden aikajänteissä. Jälkeenpäin ajateltuna tässä samassa yhteydessä olisi ollut hyvä selvittää myös Pieksämäen asuntokanta ja tyhjillään olevat asunnot. Näin olisi voitu tehokkaammin tarkastella rakennus- ja asuntokannan vaikutusta kunnan asuntomarkkinoihin ja kaavoitustarpeisiin. (Tihlman 2002, 12.) Työpaikkojen määrä Pieksämäellä on laskenut vuodesta 1995 vuoteen 2005 kaikilla toimialoilla yhteensä 365 työpaikalla. Työpaikkojen määrä on yleisesti kasvanut palvelualoilla ja teollisuudenaloilla pysynyt jotakuinkin ennallaan. Merkittävintä työpaikkojen väheneminen on ollut maa- ja metsätaloudessa (Liitteen 2 liitteessä 1). Selvitystyön tiimoilta en ollut yhteydessä Pieksämäen kaupungin elinkeinoelämän asiantuntijoihin, vaan laadin tuotoksen pelkästään Tilastokeskuksen tietojen pohjalta, joten en osaa sanoa, kuinka hyvin elinkeinostrategia on Pieksämäellä laadittu. Mielestäni tulisi kuiten-

20 kin kiinnittää huomiota maaseudun työpaikkojen vähenemiseen ja pohtia yleisestikin maaseudun merkitystä kaupungille. 16 Pieksämäellä ei ole ajantasaista koko kaupungin kattavaa yleiskaavaa (Liitteen 2 kuva IV). Pieksämäen kaupungin kantakaupungin alueelle on laadittu yleiskaava vuonna 1977, mikä on tarkistettu vuonna Vuoden asteen yleiskaavan hyväksyi kunnanvaltuusto Pieksänmaan kunnan alueelle ei koko kunnan kattavaa yleiskaavaa ole laadittu. Vuonna 2004 Suunnittelukeskus Oy laati Pieksänmaalle kaavoitusohjelman, jossa ehdotettiin Pieksänmaan haja-asutusalueiden kaavoitus hoidettavaksi rantavetoisesti yleiskaavoin seitsemässä osa-alueessa. Osa-alueiden kaavoituksen valmistuessa olisi haja-asutusalue kokonaisuudessaan yleiskaavoitettu. Kaavaohjelman tavoiteaikataulun mukaan yleiskaavoitus olisi valmiina 2018; aikataulu tosin on ohjeellinen. Yleiskaavoitus tulisikin saada kaupungin nykyisiä tavoitteita vastaavaksi, jotta maankäytön kehitysperiaatteet selventyisivät. Asemakaava-alueita Pieksämäellä on viisi kappaletta: Pieksämäen kantakaupunki, Naarajärven taajama, Jäppilän taajama, Virtasalmen taajama ja Nenonpellon alue (TAULUKKO 1). Asemakaavoituksen osalta selvitystyöni jäi kepeäksi muun muassa siitä syystä, että kaavoja ei ollut viety Pieksämäen kaupungin paikkatieto-ohjelmaan ja kaavojen tilastointilomakkeissa tiedot olivat epäselvästi esitetty. Täydelliset ja varmat tiedot sain vain Nenonpellon, Jäppilän ja Virtasalmen asemakaava-alueilta. Pieksämäen kantakaupungin alueen asemakaavatiedot ovat suuntaa-antavat ja Naarajärven asemakaava-alueelta on vain kokonaispinta-ala ilmoitettuna. TAULUKKO 1. Asemakaavoitettujen alueiden pinta-alat käyttötarkoituksen mukaan. Asemakaavoitetun alueen jakautuminen käyttötarkoituksen mukaisesti Kaava-alueen Asuinkortteli Yleisten Teollisuusa Puisto- ja Katu- ja Muut pinta-ala maata rak.alueet lueet viheralueet liikennealueet alueet Pieksämäki Naarajärvi 685 Nenonpelto Jäppilä , ,6 Virtasalmi Yhteensä , Pieksämäen kaupunki Anssi Tarkiainen 10/2008

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma 2013-2016

Maapoliittinen ohjelma 2013-2016 Maankäyttö Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait... 5 3.4 Rakentamiskehotusmenettely...

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007 Kaupunginhallituksen iltakoulu Maapoliittinen ohjelma Liittyy asuntopoliittisiin linjauksiin Kaupungin strategia kv 28.5.2007 Linjaukset 2007 08 Kunnallistekninen valmius > 1,5 v jo rakennettu 0,5 v suunniteltu

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma

Maapoliittinen ohjelma kaupunginhallitus 23.11.2015, 433 Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait...

Lisätiedot

TONTTIEN JA MUIDEN MAA-ALUEIDEN LUOVUTUKSISSA NOUDATETTAVAT MENETTELYTAVAT JA LUOVUTUSEHDOT

TONTTIEN JA MUIDEN MAA-ALUEIDEN LUOVUTUKSISSA NOUDATETTAVAT MENETTELYTAVAT JA LUOVUTUSEHDOT 1 NURMEKSEN KAUPUNKI TONTTIEN JA MUIDEN MAA-ALUEIDEN LUOVUTUKSISSA NOUDATETTAVAT MENETTELYTAVAT JA LUOVUTUSEHDOT 1. LUOVUTUKSEN KOHTEET JA LUOVUTUSTAVAT 2. LUOVUTUSMENETTELY 3. KOHTEIDEN HINNOITTELU JA

Lisätiedot

Talousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus)

Talousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus) Pirkkala kasvaa voimakkaasti, väestön kasvun taitekohta v.2000 jonka jälkeen kasvu järjestelmällisesti yli 3%. Hallitsematon asukasmääränkasvu (yli 3%) tuo erityisiä haasteita mm. kunnallistekniikan, terveys,

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma 2008-2012

Maapoliittinen ohjelma 2008-2012 Maankäyttö Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 4 3 Kaupungin maapolitiikka... 6 3.1 Maanhankinta...6 3.1.1 Vapaaehtoiset kiinteistökaupat...7 3.1.2 Lunastaminen...7

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 50 29.02.2016 Kaupunginvaltuusto 12 21.03.2016. Tonttien myynnin ja vuokraamisen ehdot

Kaupunginhallitus 50 29.02.2016 Kaupunginvaltuusto 12 21.03.2016. Tonttien myynnin ja vuokraamisen ehdot Kaupunginhallitus 50 29.02.2016 Kaupunginvaltuusto 12 21.03.2016 Tonttien myynnin ja vuokraamisen ehdot Khall 29.02.2016 50 (Valm. maankäyttöpäällikkö) Kaupungin hallintosäännössä 41 määrätään että Tekninen

Lisätiedot

SOTKAMON KUNNAN MAANKÄYTTÖPOLIITTINEN OHJELMA 2013-

SOTKAMON KUNNAN MAANKÄYTTÖPOLIITTINEN OHJELMA 2013- Kunnanhallitus 19.11.2013 erillisliite 283 Kunnanvaltuusto 25.11.2013 erillisliite 109 SOTKAMON KUNNAN MAANKÄYTTÖPOLIITTINEN OHJELMA 2013- HYVÄKSYMINEN Kunnanhallitus 19.11.2013 Kunnanvaltuusto 25.11.2013

Lisätiedot

Asunto-, yritys- ja erityisryhmien tonttien luovutusperusteet, -tavat ja -ehdot

Asunto-, yritys- ja erityisryhmien tonttien luovutusperusteet, -tavat ja -ehdot Asunto-, yritys- ja erityisryhmien tonttien luovutusperusteet, -tavat ja -ehdot D/466/10.00.02.03/2015 Asian valmistelija Ora Nuutinen, puh. 014 266 5073 Asunto-, yritys- ja erityisryhmien tonttien luovutuksessa

Lisätiedot

Maankäyttösopimusten soveltamisohjeet

Maankäyttösopimusten soveltamisohjeet Maankäyttösopimusten soveltamisohjeet 1 Maankäyttösopimuksen tarpeellisuus Mikäli ensimmäinen asemakaava tai kaavamuutos laaditaan alueelle, jolla sijaitsee yksityisen omistamaa maata, tulee aina selvittää

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011 KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala Suunnittelu- ja maankäyttöpalvelut SMP Maankäyttö Maankäyttöpäällikkö Kiinteistösihteeri Paikkatietopalvelut Paikkatietoinsinööri

Lisätiedot

Rakennuspaikkojen luovutusmuotona on sekä myynti että vuokraus.

Rakennuspaikkojen luovutusmuotona on sekä myynti että vuokraus. RAKENNUSMAAN LUOVUTUSMENETTELY 2016 A. Yleiset luovutusehdot 1. Asuntorakentamisen rakennuspaikat Asuntorakentamiseen rakennuspaikat luovutetaan sekä myymällä että vuokraamalla. Vuokrauksessa käytetään

Lisätiedot

1. Aloite, hakija. 2. Suunnittelualue

1. Aloite, hakija. 2. Suunnittelualue 9 10 Uusikaupunki, Pyhämaa, Kari, Pöylä ym. LIITE 1 Ranta-asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n tarkoittama osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kari 895-487-1-66, Eteläranta 895-487-1-11, Pöylä

Lisätiedot

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin?

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Kuntamarkkinat 11.9.2013. Marko Kankare kaupungingeodeetti KAUPUNKI PÄHKINÄNKUORESSA Asukasluku 46 000, kasvu alle 1 % / vuosi,

Lisätiedot

KAAVOITUS JA YHDYSKUNTASUUNNITTELU

KAAVOITUS JA YHDYSKUNTASUUNNITTELU KAAVOITUS JA YHDYSKUNTASUUNNITTELU Liite: Asumisen ympäristö, kaavoitus ja yhdyskuntasuunnittelu 14.1.2005 Hyvä asuminen 2010 Valmisteluhanke Osatehtävä 1 Yhdyskunta rakenne ja taajamat Yhdyskuntarakenteella

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

Asianro 4539/10.00.01/2014. Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut

Asianro 4539/10.00.01/2014. Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2014 1 (1) 150 Asianro 4539/10.00.01/2014 Maa-alueiden ostaminen Savilahdesta Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut Suomen valtio omistaa Savilahdessa

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

OHJELMASSA TERVETULOA!

OHJELMASSA TERVETULOA! Länsi-Uudenmaan MALe -yhteistyö 2010 YHTEISEN ASUNTO- JA MAAPOLIITTISEN OHJELMAN VALMISTELU KUTSU TYÖSEMINAARIIN 2 keskiviikkona 22.9.2010 klo 15 18.00, Lärkkullan opisto, Lärkkullantie 22, Karjaa, Raasepori

Lisätiedot

Marja-Leena Neuvon ym valitus Rantasalmen kunnanvaltuuston päätökseen 25.5.2015 14/ Haukiveden - Haapaselän rantaosayleiskaavan muutos

Marja-Leena Neuvon ym valitus Rantasalmen kunnanvaltuuston päätökseen 25.5.2015 14/ Haukiveden - Haapaselän rantaosayleiskaavan muutos Kunnanhallitus 1.9.2015 Itä-Suomen hallinto-oikeus Marja-Leena Neuvon ym valitus Rantasalmen kunnanvaltuuston päätökseen 25.5.2015 14/ Haukiveden - Haapaselän rantaosayleiskaavan muutos Rantasalmen kunnanhallitus

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2010 Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka

Lisätiedot

KAAVOITUSOHJELMA vv

KAAVOITUSOHJELMA vv LAIHIAN KUNTA 1 KAAVOITUSOHJELMA vv. 2013-2015 1. ASEMAKAAVOJEN MUUTOKSET JA LAAJENNUKSET. Asemakaavojen muutoksia ja laajennuksia laaditaan tarpeiden, osayleiskaavan, raakamaan hankinnan ja määrärahojen

Lisätiedot

SONKAJÄRVI KAAVOITUSKATSAUS 2016

SONKAJÄRVI KAAVOITUSKATSAUS 2016 SONKAJÄRVI KAAVOITUSKATSAUS 2016 SONKAJÄRVEN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS 2016 1(4) 1. YLEISTÄ Sonkajärven kunta on toteuttanut asuinkuntastrategiaa, jossa tavoitteena on luoda kuntalaisille mahdollisuus elää

Lisätiedot

MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8

MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: korttelin 35 tontteja 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MAANKÄYTTÖOSASTO 2 ULVILA Mukulamäen asemakaavan muutos 1. PERUS- JA

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

VISULAHTI: HUUSHARJUN POHJOISOSA JA KAPAKANOJAN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN LAATIMISTA VARTEN 20.05.

VISULAHTI: HUUSHARJUN POHJOISOSA JA KAPAKANOJAN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN LAATIMISTA VARTEN 20.05. MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Arja Hartikainen puh. 044 794 3285, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0911 VISULAHTI: HUUSHARJUN POHJOISOSA

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Kunla 30.9.2014 112 Liite nro 3 MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Elinkeino- ja kuntakehityskeskus 25.9.2014 KUNLA 30.9.2014 1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMAN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET Maankäytön toteuttamisohjelman

Lisätiedot

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ORIMATTILAN KAUPUNKI LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.9.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee kortteleita

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI MYY JA VUOKRAA

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI MYY JA VUOKRAA YLÖJÄRVEN KAUPUNKI MYY JA VUOKRAA Metsäkylän Työlänojan alueelta 32 omakotitalotonttia Hakuaika 3. 21.11.2014 kello 15.00 2 Ylöjärven kaupunki luovuttaa omakotitalotontteja Metsäkylän Työlänojan alueelta

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

MAAPOLIITTINEN OHJELMA

MAAPOLIITTINEN OHJELMA KEMPELEEN KUNTA MAAPOLIITTINEN OHJELMA Kirkonseutu ja Paituri ovat kunnan länsiosan asuntotuotannon kehittämis- ja toteuttamiskohteita. (Viistoilmakuva Lentokuva Vallas Oy / Hannu Vallas 27.3.2013) Khall

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

KAAVOITUSOHJELMA vv

KAAVOITUSOHJELMA vv LAIHIAN KUNTA 1 KAAVOITUSOHJELMA vv. 2014-2016 1. ASEMAKAAVOJEN MUUTOKSET JA LAAJENNUKSET. Asemakaavojen muutoksia ja laajennuksia laaditaan tarpeiden, osayleiskaavan, raakamaan hankinnan ja määrärahojen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA 1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN

Lisätiedot

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi JOENSUU: Pilkon selvittelyt Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi Joensuu seudun yleiskaava 2020:n alue YLEISKAAVA KOKO JOENSUUN ALUEELLA Joensuu

Lisätiedot

VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA

VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA LIITE Rovaniemen kaupunki VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA Mitoituslaskelma rakennusoikeuden jakamisesta kaava-alueella Kaavoitus VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA Mitoitus laskelma Vikajärven osayleiskaavan rakennusoikeuden

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334 Ilmajoki Asemakaavan muutos ja kumoaminen 2014 Antila-Paalutien alue Kaavaselostus 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Kunnanosa: Alue: Korttelit: Kaava: Ilmajoki Siltalan kunnanosa Antila-Paalutien

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3)

Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Kaavaselostus 3.9.2014 Tammelan kunnan kaavoitus kaavoittaja Miika Tuki 31300 Tammela puh 050 4643274 miika.tuki@tammela.fi TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi:

Lisätiedot

ARVIOKIRJA. Raahe, 5. kaupunginosa, kortteli 20 Rakennusoikeuden arvo 30.6.2015

ARVIOKIRJA. Raahe, 5. kaupunginosa, kortteli 20 Rakennusoikeuden arvo 30.6.2015 1 (11) ARVIOKIRJA Raahe, 5. kaupunginosa, kortteli 20 Rakennusoikeuden arvo 30.6.2015 CATELLA PROPERTY OY, HELSINKI, Y-TUNNUS 2214835-6 2 (11) Oulu 30.6.2015 ARVIOKIRJA ARVION KOHDE ARVION TILAAJA Arvion

Lisätiedot

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 0608.

Lisätiedot

SONKAJÄRVI KAAVOITUSKATSAUS 2014

SONKAJÄRVI KAAVOITUSKATSAUS 2014 SONKAJÄRVI KAAVOITUSKATSAUS 2014 SONKAJÄRVEN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS 2014 1(4) 1. YLEISTÄ Sonkajärven kunnan toiminta-ajatus on: Sonkajärvi on kaunis ja viihtyisä, hyvät palvelut tarjoava asuin- ja lomakunta,

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA. Mitoitusraportti

FCG Finnish Consulting Group Oy LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA. Mitoitusraportti FCG Finnish Consulting Group Oy LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Mitoitusraportti 13.2.2012, tarkastettu 14.5.2013 FCG Finnish Consulting Group Oy Mitoitusraportti I P15872 13.2.2012 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 67 08.04.2015. 67 Asianro 722/10.00.02.00/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 67 08.04.2015. 67 Asianro 722/10.00.02.00/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) 67 Asianro 722/10.00.02.00/2015 Oikaisuvaatimus / Tontin 297-34-166-5 (Piikatie 6) myynti Tonttipäällikkö Jarkko Meriläinen Tonttipalveluyksikkö Tontin 34-166-5

Lisätiedot

Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää

Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti 6.-7.9.2012 Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää Kyläyleiskaavoituksen lähtökohdat, tavoitteet ja tarpeellisuus Kunnan kokonaisuuden tarkastelu Erilaisten

Lisätiedot

Kehittämisaluemenettelystä. Matti Holopainen 5_2016

Kehittämisaluemenettelystä. Matti Holopainen 5_2016 Kehittämisaluemenettelystä Matti Holopainen 5_2016 Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen?? 2 9.3.2016 Timo Kietäväinen Suomen Kuntaliitto Ajankohtaisia Yhdyskuntien kehittämisen linjaukset: http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/uutisia/2016

Lisätiedot

Maankäyttö 1. KAAVOITUSTILANNE 31.12.2007. 1.3 Rantaasemaka avaaluetta (ha) 1.2 Asemakaavaal uetta (ha) 1.1 Vahvistetun yleiskaavan aluetta (ha)

Maankäyttö 1. KAAVOITUSTILANNE 31.12.2007. 1.3 Rantaasemaka avaaluetta (ha) 1.2 Asemakaavaal uetta (ha) 1.1 Vahvistetun yleiskaavan aluetta (ha) Maankäyttö 1. KAAVOITUSTILANNE 31.12.2007 1.1 Vahvistetun yleiskaavan aluetta (ha) 1.2 Asemakaavaal uetta (ha) 1.3 Rantaasemaka avaaluetta (ha) Alavus 1 403 648 Anjalankoski 83,6 2497,7 301,6 Aura 424

Lisätiedot

TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA

TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA Rovaniemen maalaiskunta TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUKESKUS OY 2 ROVANIEMEN MAALAISKUNTA TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVOITUKSEN

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen

Lisätiedot

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO Ote: Yhdyskuntalautakunta 26.03.2013 201 Vuokrattavien ammattirakentajien asunto- ja päiväkotitonttihaku kevät 2013

SISÄLLYSLUETTELO Ote: Yhdyskuntalautakunta 26.03.2013 201 Vuokrattavien ammattirakentajien asunto- ja päiväkotitonttihaku kevät 2013 SISÄLLYSLUETTELO Ote: Yhdyskuntalautakunta 26.03.2013 201 Vuokrattavien ammattirakentajien asunto- ja päiväkotitonttihaku kevät 2013 201 Vuokrattavien ammattirakentajien asunto- ja päiväkotitonttihaku

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

KAAVOITUSOHJELMA vv. 2015 2017

KAAVOITUSOHJELMA vv. 2015 2017 LAIHIAN KUNTA 1 KAAVOITUSOHJELMA vv. 2015 2017 1. ASEMAKAAVOJEN MUUTOKSET JA LAAJENNUKSET Asemakaavojen muutoksia ja laajennuksia laaditaan tarpeiden, osayleiskaavan, raakamaan hankinnan ja määrärahojen

Lisätiedot

Otteen rekisteriyksikön tunnus esitetään alleviivattuna silloin, kun se esiintyy otteella muualla kuin otsikko- ja perustiedoissa.

Otteen rekisteriyksikön tunnus esitetään alleviivattuna silloin, kun se esiintyy otteella muualla kuin otsikko- ja perustiedoissa. Kiinteistörekisteriote ja Kiinteistörekisterin tietoja Kiinteistörekisteristä saatavat otteet ovat oikeaksi todistettava "Kiinteistörekisteriote" ja "Kiinteistörekisterin tietoja". Ne eroavat toisistaan

Lisätiedot

KAAVOITUSOHJELMA vv

KAAVOITUSOHJELMA vv LAIHIAN KUNTA 1 KAAVOITUSOHJELMA vv. 2016 2018 1. ASEMAKAAVOJEN MUUTOKSET JA LAAJENNUKSET Asemakaavojen muutoksia ja laajennuksia laaditaan tarpeiden, osayleiskaavan, raakamaan hankinnan ja määrärahojen

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6 MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6 KUNNAN KAAVATUNNUS 484RAKAM12010 19.09.2010 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot MERIKARVIA,

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI HAVERÖ-NORRBACKA RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSUS

PARAISTEN KAUPUNKI HAVERÖ-NORRBACKA RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSUS PARAISTEN KAUPUNKI HAVERÖ-NORRBACKA RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSUS Maanmittari Oy Öhman 2016 KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu 11.6.2015 Ympäristölautakunta... Ehdotus nähtävänä

Lisätiedot

ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS LIITE 2 MAANKÄYTTÖ JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10.3.2008. Täydennetty 06.5.2009

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.11.2002 täyd. 25.9.2003 20.4.2011 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KOSKIEN RANTA-ASEMAKAAVOJEN MUUTOKSIA NUMMI- PUSULAN KUNNASSA SOMERON YHTEISMETSÄN (874:1:0) RANTA- ASEMAKAAVA-ALUEILLA KIVIJÄRVELLÄ,

Lisätiedot

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta.

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta. SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN RANTAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Oikeusvaikutteinen osayleiskaava on tarkoitus laatia Sulkavan kunnan Partalansaaren ranta-alueille.

Lisätiedot

KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS

KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tehneet seuraavan asemakaavan muuttamista koskevan sopimuksen: 1. Sopijaosapuolet: Sotkamon kunta (jäljempänä kunta) 2. Alue, jota sopimus

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila 13.4.2016 Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Poikkeamistoimivallan siirtoa

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma Kunnanvaltuusto 31.1.2011

Maapoliittinen ohjelma Kunnanvaltuusto 31.1.2011 Kunnanvaltuuston hyväksymä 31.1.2011 5 Dnro: 99/10.00.00/2011 Maapoliittinen ohjelma - Kunnanvaltuusto 31.1.2011 SISÄLLYSLUETTELO - 1. JOHDANTO 3-2. MAANHANKINTA 4 Kunnan maanomistus... 4 Maanhankinnan

Lisätiedot

URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU 31 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU 31 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Tuija Mustonen puh. 040 129 4114, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 954 URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 SUONENJOEN KAUPUNKI SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 10.9.2012 53. Voimaantulo: 1.10.2012 1 Toiminta-ajatus Tekninen lautakunta luo edellytykset viihtyisän,

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS Hyväksytty kaupunginhallituksessa

NAANTALIN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS Hyväksytty kaupunginhallituksessa NAANTALIN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2008 Hyväksytty kaupunginhallituksessa 04.02.2008 53 YLEISKAAVOITUS Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus on käynnistynyt keväällä 2005. Työn tavoitteena

Lisätiedot

Suunnittelualueen pinta-ala on n. 170 ha. Rantaviivaa suunnittelualueelle on n. 11 km ja muunnettua rantaviivaa n. 6,5 km.

Suunnittelualueen pinta-ala on n. 170 ha. Rantaviivaa suunnittelualueelle on n. 11 km ja muunnettua rantaviivaa n. 6,5 km. 1(5) SULKAVAN KUNTA HASULAN JA KOSKUTJÄRVEN KYLÄT KÄRKIHARJUNMÄEN JA LÄHIALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 04.04.2016 Sivu 1 / 1 1374/2016 02.07.00 39 Tontin vuokraaminen Juvanmalmilta Oy C.J. Hartman Ab:lle rakennus-, sisustus- ja teollisuustarvikkeiden tukkukaupan rakentamista varten, kortteli 85129 Valmistelijat

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma. Sipoon kunta

Maapoliittinen ohjelma. Sipoon kunta Maapoliittinen ohjelma Sipoon kunta maankäyttöjaosto 7.10.2015 kunnanhallitus x.x.2015 kunnanvaltuusto x.x.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtökohdat... 2 2.1 Tietoa Sipoosta... 2 2.2 Kunnan maanomistustilanne...

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNKI TEKNISET JA YMPÄRISTÖPALVELUT. Kaavoitus Paikkatieto. Taksat alkaen

PAIMION KAUPUNKI TEKNISET JA YMPÄRISTÖPALVELUT. Kaavoitus Paikkatieto. Taksat alkaen PAIMION KAUPUNKI TEKNISET JA YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus Paikkatieto Taksat..2016 alkaen Ympäristölautakunta on kokouksessaan..2016 päättänyt hyväksyä taksat, jotka tulevat voimaan..2016 alkaen. Taksat

Lisätiedot

Hailuodon kunta PÖYTÄKIRJA 9/2013 1

Hailuodon kunta PÖYTÄKIRJA 9/2013 1 Hailuodon kunta PÖYTÄKIRJA 9/2013 1 Kunnanhallitus 25.06.2013 AIKA 25.06.2013 klo 14:00-17:26 PAIKKA Kunnanvirasto johtokeskus KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 151 Kokouksen järjestäytyminen 3 152 Kunnanjohtajan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS. 1. Perus- ja tunnistetiedot. 3. Lähtökohdat. 1.1 Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus

ASEMAKAAVAN SELOSTUS. 1. Perus- ja tunnistetiedot. 3. Lähtökohdat. 1.1 Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Suunnittelutyö koskee asemakaavamuutosta: Paraisten kaupungin Österbyn (05) kaupunginosan Korttelin 19 osassa sekä osassa Österbyntien

Lisätiedot

Omakotitalojen rakentamisessa rakennettava kerrosala on laskenut viime vuosien aikana merkittävästi.

Omakotitalojen rakentamisessa rakennettava kerrosala on laskenut viime vuosien aikana merkittävästi. Maankäyttölautakunta 124 21.09.2016 Hallintosäännön edellyttämät periaatteet kunnan kiinteän omaisuuden luovuttamisesta ja vuokralle antamisesta / Männikkö II, Taruma sekä kunnan muut asunto-, liike- ja

Lisätiedot

JOENSUU: Kuntaliitokset, maankäyttö, tontinluovutus. Juha-Pekka Vartiainen 13.6.2011 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.

JOENSUU: Kuntaliitokset, maankäyttö, tontinluovutus. Juha-Pekka Vartiainen 13.6.2011 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu. JOENSUU: Kuntaliitokset, maankäyttö, tontinluovutus Juha-Pekka Vartiainen 13.6.2011 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi VÄESTÖN SIJOITTUMINEN KAUPUNKISEUDULLA Asukasmäärä eri

Lisätiedot

VIHTI, NUMMELA Asemakaavan muutos Lankilanrinteen korttelin 205a tontilla 2 (osa) ja korttelin 252 tontilla 6 sekä puistoalueella.

VIHTI, NUMMELA Asemakaavan muutos Lankilanrinteen korttelin 205a tontilla 2 (osa) ja korttelin 252 tontilla 6 sekä puistoalueella. asia: 235/713/2006 OAS/Perussel./tavoitteet Ympa 30.5.2006 67 Ympa liite 8 vireilletulokuulutus 9.6.2006 kaavaehdotus MRL 65 /MRA 27 Ympa 20.6.2006 76 Ympa liite 4 MRL 65 nähtävillä olo 23.8.-5.9.2006

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Selostus. Työ: 26024. Turku, 17.12.2013, 13.6.2014 tark.

EURAJOEN KUNTA. Selostus. Työ: 26024. Turku, 17.12.2013, 13.6.2014 tark. EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Selostus Työ: 26024 Turku, 17.12.2013, 13.6.2014 tark. Sweco Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.scewo.fi Toimistot:

Lisätiedot

Teknisen toimen kuluerien kirjaamisprosessin tarkastelu ja tarvittaessa korjaaminen.

Teknisen toimen kuluerien kirjaamisprosessin tarkastelu ja tarvittaessa korjaaminen. 1 TEKNINEN TOIMI TEKNINEN LAUTAKUNTA 500 TEKNISEN TOIMEN HALLINTO JA PELASTUSTOIMI Vastuuhenkilö: hallintopäällikkö Marjo Nieminen Teknisen toimen kuluerien kirjaamisprosessin tarkastelu ja tarvittaessa

Lisätiedot

Saimaanharjun asemakaavan muutos

Saimaanharjun asemakaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAIPALSAAREN KUNTA Saimaanharjun asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P233-P23333 1 (7) Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 1 2 Suunnittelualueen sijainti...

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Äänekosken kaupungin 7. kaupunginosan korttelia 788 (osa)

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Riihimäen maapoliittisen ohjelman Ohjelman periaatteita on noudatettu pääsääntöisesti maankäyttöasioista

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Riihimäen maapoliittisen ohjelman Ohjelman periaatteita on noudatettu pääsääntöisesti maankäyttöasioista KV 13.12.2010 109 Riihimäen maapoliittinen ohjelma 2010 Tekla 2.2.2010 37 Tausta Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Riihimäen maapoliittisen ohjelman 7.1.2003. Ohjelman periaatteita on noudatettu pääsääntöisesti

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelua lue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1744/ /2014. Kaupunkirakennelautakunta 19.3.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1744/ /2014. Kaupunkirakennelautakunta 19.3. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (1) 125 Asianro 1744/10.00.00/2014 Maanhankinnan määrärahat 2014 Kaupunkirakennelautakunta 19.3.2014 62: Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut

Lisätiedot

Maankäyttöpalveluiden taksa

Maankäyttöpalveluiden taksa MAANKÄYTTÖPALVELUIDEN TAKSAT Sisällysluettelo: 1. YLEISTÄ TAKSOISTA... 2 1.1. Hyväksyminen ja voimaantulo... 2 1.2. Arvonlisävero... 2 2. ASEMAKAAVAN JA ERILLISEN TONTTIJAON LAATIMISESTA JA MUUTOKSESTA

Lisätiedot

ULVILA PALUS PALUSJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE LÄHIVIRKISTYSALUETTA

ULVILA PALUS PALUSJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE LÄHIVIRKISTYSALUETTA ULVILA PALUS PALUSJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE LÄHIVIRKISTYSALUETTA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU LÄHIVIRKISTYSALUE ULVILASSA 5.3.2013 MAANKÄYTTÖOSASTO 1. PERUS-

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki

Janakkalan kunta Turenki Janakkalan kunta Turenki 17.8.2015 1 Kauriinmaa etelä D:no 267/2015 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan pohjoispuolella,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Teollisuustontin vuokraaminen KOY Minuntalli Lahdelle, kortteli tontti 18

Espoon kaupunki Pöytäkirja Teollisuustontin vuokraaminen KOY Minuntalli Lahdelle, kortteli tontti 18 13.04.2015 Sivu 1 / 1 1596/02.07.00/2015 38 Teollisuustontin vuokraaminen KOY Minuntalli Lahdelle, kortteli 85128 tontti 18 Valmistelijat / lisätiedot: Juha Pulkkinen, puh. 046 877 1881 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti

Lisätiedot

Maankäytön rakenne Seuranta

Maankäytön rakenne Seuranta Maankäytön rakenne 2013- Seuranta 2013-2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus TLE 4.5.2016 ESIPUHE Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi maankäytön rakenne 2013- rakennemallin kokouksessaan 14.5.2014.

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...3 3. LAADITUT

Lisätiedot

Salon kaupungin maapoliittinen ohjelma 2012

Salon kaupungin maapoliittinen ohjelma 2012 Salon kaupungin maapoliittinen ohjelma 2012 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 3 2 KAUPUNGIN MAANOMISTUKSEN NYKYTILANNE 4 2.1 Maaomaisuus 4 2.2 Asuintontit 4 2.3 Teollisuustontit 4 2.4 Raakamaatilanne ja lähitulevaisuuden

Lisätiedot