PIEKSÄMÄEN KAUPUNGIN MAAPOLIITTISEN OHJELMAN INVENTOINNIT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PIEKSÄMÄEN KAUPUNGIN MAAPOLIITTISEN OHJELMAN INVENTOINNIT"

Transkriptio

1 Anssi Tarkiainen PIEKSÄMÄEN KAUPUNGIN MAAPOLIITTISEN OHJELMAN INVENTOINNIT Opinnäytetyö Maanmittaustekniikan koulutusohjelma Lokakuu 2008

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Anssi Tarkiainen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Maanmittaustekniikan koulutusohjelma Nimeke Pieksämäen kaupungin maapoliittisen ohjelman inventoinnit Tiivistelmä Opinnäytetyöni tarkoituksena oli valmistaa selvitys maapoliittista ohjelmaa varten Pieksämäen kaupungin mittaustoimelle. Kirjallisen työn teoriaosassa käsittelin maapolitiikan pääosat, tavoitteita ja maanhankintakeinoja sekä maapolitiikan ongelmia. Kävin teoriassa läpi myös maapoliittisen ohjelman tarkoitusta ja sisältöä. Kunnan maapolitiikalla tarkoitetaan kunnan maanhankintaan ja luovutukseen, yksityisten maan kaavoittamiseen sekä yksityisessä omistuksessa olevien rakentamiskelpoisten tonttien rakentamisen edistämiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Kunnan maankäyttöpolitiikka muodostuu maapolitiikasta ja kaavoituksesta. Maapoliittinen ohjelma antaa tietoa kunnan maankäyttöön liittyvästä toiminnasta muun muassa tontin hakijoille ja maanomistajille kuin myös uusille päättäjillekin. Pieksämäen kaupunki ja Pieksänmaan kunta yhdistyivät Pieksämäen kaupungiksi vuonna 2007 ja sen myötä tuli ajankohtaiseksi linjata maapoliittiset toimintaperiaatteet. Pieksämäen kaupungin mittaustoimi tarvitsi selvityksen maapoliittisista toimintatavoistaan maapoliittista ohjelmaa varten. Tämä selvitystyö on opinnäytetyöni tuotos. Selvitystyössä esitellään Pieksämäen kaupungin nykyistä tilannetta kaavoituksen, maanomistuksen, maanluovutuksen ja maanhankinnan kannalta. Työn tavoitteena oli tuoda esille Pieksämäen kaupungissa mahdollisesti olevia maapoliittisia ongelmia. Selvityksen toteutin Pieksämäen kaupungin mittaustoimen tukemana vuoden 2008 helmi-syyskuun aikana. Tuotoksen tekeminen ja siitä raportointi ovat yhdessä sisältyneet opinnäytetyöprojektiini, joka on kehittänyt minua ammatillisesti esimerkiksi projektityöskentelyssä ja alan asioiden käsittelyssä. Asiasanat (avainsanat) maapolitiikka, maapoliittinen ohjelma, inventointi Sivumäärä Kieli URN 29 s. + liitt. 27 s. Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Lehtori Erkki Karjalainen Opinnäytetyön toimeksiantaja Pieksämäen kaupunki, Mittaustoimi

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Anssi Tarkiainen Degree programme and option Surveying Name of the bachelor's thesis Inventories of city of Pieksämäki to land policy Abstract The city of Pieksämäki and Pieksänmaa municipality was combined to city of Pieksämäki in year 2007 and then it was actual to determine principles of land policy. City of Pieksämäki needed investigation for that reason. The aim of my thesis was to produce investigation land policy to the city of Pieksämäki city planning and find out if there are differences between city of Pieksämäki and Pieksänmaa municipality. In my theory section I handled main parts of land policy, goals and means of buying land and problems of land policy also. Investigation included current situation of Pieksämäki city and its planning and proprietary, conveyance and purchase of land among other things. I investigated and compiled information of land policy of the city of Pieksämäki. I used different statistics, documents from many sources. In my study I found eg. differences in land prices and terms of conveyance. Subject headings, (keywords) Land policy, land use, inventory Pages Language URN 29 p. + app. 27 p. Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Tutor Lector Erkki Karjalainen Bachelor s thesis assigned by City of Pieksämäki, city planning

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO OPINNÄYTETYÖN TAUSTA JA TARKOITUS MAAPOLITIIKKA Pääosat Tavoitteita ja maanhankintakeinoja Maapoliittisia ongelmia MAAPOLIITTISEN OHJELMAN INVENTOINNIT Selvitystyön tulosten käsittely Selvitystyön arviointi POHDINTA LÄHTEET LIITE 1: SELVITYSTYÖN SUUNNITELMA (1/2008) LIITE 2: RAPORTTI PIEKSÄMÄEN KAUPUNGIN MITTAUSTOIMELLE... 31

5 1 JOHDANTO 1 Maapolitiikka tarkoittaa valtion ja kunnan toimenpiteitä, jotka liittyvät alueiden hankintaan, luovutukseen ja hintaan sekä omistus- ja hallintasuhteiden kehittämiseen. Maapolitiikka on osa maankäyttöpolitiikkaa ja se tarkoittaa niitä valtion ja kunnan tavoitteita, ohjelmia ja toimenpiteitä, joiden avulla maankäyttöä ohjataan. Maapolitiikan keskeisenä tavoitteena on edistää maankäyttöpolitiikan toteutumista. Kunnan tulee suunnitella tavoitteensa harjoittamalleen maapolitiikalle ja muodostaa sille toimintalinja. Kunnan maapolitiikan johdonmukainen toimintalinja päätetään etukäteen ja sitä tulee noudattaa, jotta maapolitiikan tavoitteet toteutuvat. Maapoliittisiin linjavalintoihin tulee sitoutua, jotta hankalissakin tilanteissa voidaan toimia suunnitelman mukaisesti. (Virtanen 2000, 7, 9 10; Tanskanen 2007.) Kuntien maapolitiikkaan liittyy monenlaisia ongelmia. Pekka V. Virtanen (2000) on käsitellyt näitä maapoliittisia ongelmia teoksessaan Kunnan maapolitiikka ja käyttänyt ongelmia käsitellessään termiä maaongelmat. Maaongelmia voi johtua maan hintatasosta, maan saatavuudesta, kaavoituksen vaikeudesta ja yhdyskuntarakenteen hajoamisesta. Maapolitiikalla pyritään estämään tai poistamaan näitä maaongelmia. (Virtanen 2000, 7, 9 10; Tanskanen 2007.) Maapoliittinen ohjelma on valtuuston hyväksymä asiakirja, jossa on määritelty kunnan maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Ohjelmaa voidaan pitää suunnitelmana, jota noudatetaan käytännön päätöksenteossa. Jotta pystyttäisiin harjoittamaan tehokasta maapolitiikkaa, olisi kunnan hyvä laatia maapoliittinen ohjelma, joka antaa tietoa kunnan maankäyttöön liittyvästä toimintapolitiikasta muun muassa tontin hakijoille ja maanomistajille kuin myös uusille päättäjillekin. (Virtanen 2000, 97 98; Verkkotoimitus 2004.) Pieksämäen kaupunki ja Pieksänmaan kunta yhdistyivät Pieksämäen kaupungiksi vuoden 2007 alussa. Kuntaliitoksen myötä tuli aiheelliseksi tehdä uudet maapoliittiset linjaukset uuteen kuntaan. Pieksämäen kaupunki on laatinut maapoliittisen ohjelman ja siihen liittyvän kiinteistösäännön, kun Pieksänmaan kunnalla ei maapoliittisia linjauksia ollut tehty edellisen kuntaliitoksen jälkeen. Tämä aiempi kuntaliitos tapahtui vuoden 2004 alussa, jolloin Pieksämäen maalaiskunta, Jäppilä ja Virtasalmi liittyivät Pieksän-

6 2 maan kunnaksi. Tämän pohjalta saa alkunsa opinnäytetyöprojektini. Projektin tuotoksena syntyy materiaali, joka on selvitys maapoliittista ohjelmaa varten Pieksämäen kaupungin mittaustoimelle. Materiaalin tavoitteena on tuoda esille Pieksämäen kaupungissa mahdollisesti olevia maaongelmia. Tässä kirjallisessa työssä kerron projektistani. Ensimmäisenä se sisältää tuotoksen taustan ja tarkoituksen sekä toisena teoriatietoon pohjautuvan kirjallisen osion. Luvussa Maapoliittisen ohjelman inventoinnit kerron selvitystyön kulusta sekä selvittämistäni maankäyttöpoliittisista asioista. Samassa yhteydessä tuon esille inventointityössä havaitsemani ongelmakohdat. Lopussa on oma pohdintani koko opinnäyteprojektista ammatillisen kehittymisen kannalta. Liitteenä on Pieksämäen kaupungin mittaustoimelle tekemäni selvityksen materiaali. Opinnäytetyöprojektini alkoi loppuvuodesta 2007 ja jatkuu vuoden 2008 syksyyn saakka. Yhdessä Pieksämäen kaupungingeodeetin Matti P.J. Saaren kanssa sovin opinnäytetyön aiheesta. Ajattelemani opinnäytetyön aihe ja Pieksämäen kaupungin tarpeet kohtasivat hyvin, sillä mittaustoimella oli tarkoituksena laatia maapoliittinen ohjelma vuoden 2008 aikana vuosiksi

7 2 OPINNÄYTETYÖN TAUSTA JA TARKOITUS 3 Nykyiselle kuntaliitoksen muodostamalle Pieksämäen kaupungille ei ole laadittu maapoliittista ohjelmaa, joka on vuoden 2008 aikana tarkoitus tehdä. Laadittavalla maapoliittisella ohjelmalla halutaan luoda hyvät edellytykset asukkaiden, teollisuuden, kaupan ja liikenteen toimintojen sijoittumiselle Pieksämäen kaupungin keskustaajamien ja kylien alueille. Maapoliittista ohjelmaa varten tarvitsee ensiksi inventoida Pieksämäen kaupungin lähtötilanne, sillä entisen Pieksämäen kaupungin, Pieksämäen maalaiskunnan, Jäppilän kunnan ja Virtasalmen kunnan toimintatavoissa erityisesti maanluovutuksen osalta oli eroavaisuuksia. (Saari 2007.) Opinnäytetyöni käsittää Pieksämäen kaupungin maapoliittisen ohjelman inventointiosuuden. Tarkoituksenani on selvittää Pieksämäen kaupungin nykyinen asukasmäärä ja sen kehitys sekä työpaikat. Väestön ja työpaikkojen yhteydessä tarkastelen myös Pieksämäen seudun rakennusmäärien kehitystä. Maankäytöstä selvitän kaavoitustilanteen ja vireillä olevat kaavat. Maaomaisuuden selvityksen yhteydessä käsittelen myös Pieksämäen kaupungin soravarat. Maanhankinasta selvitän maanhankintahinnat ja hankintaperiaatteet. Maanluovutuksesta selvitän luovutusehdot ja -hinnat vuoden 2003 kuntajaotuksen mukaisesti. Lisäksi selvitän vuokra-alueet ja vapaana olevat tontit. Tavoitteenani on tuottaa selvitystyö, jossa käsittelen edellä kertomani asiakohdat. Selvityksen tarkoitus on olla apuna Pieksämäen kaupungin maapoliittisen ohjelman laadinnassa. Selvitystyön on tarkoitus nostaa esille mahdollisia ongelmakohtia Pieksämäen kaupungin harjoittamassa maapolitiikassa, joita on voinut muodostua kuntaliitosten myötä. Selvitystyön lisäksi saan seurata koko maapoliittisen ohjelman laadintaprosessin. Opinnäytetyöni rajautuu vain selvitystyöhön, mutta oman oppimiseni kannalta haluan olla mukana koko prosessissa. Opinnäytetyön myötä tulee tutuksi Tekla Xcity -paikkatieto-ohjelma, jota Mikkelin ammattikorkeakoulussa ei ole, mutta joka on monessa kunnassa käytössä ja siitä on mahdollisesti hyötyä myöhemmin työelämässä. Selvitystä varten minun tulee siirtää tietokantaan Pieksämäen kaupungin maaomaisuus ja hyödyntää sitä maaomaisuuden inventoinnissa.

8 4 Kaupungin nykytilan arvioinnin suorittaa mittaustoimen vakituinen henkilökunta. Inventointien ja nykytilan arvioinnin pohjalta voidaan määrittää maapoliittiset tavoitteet ajanjaksolle Haluan kehittyä tämän projektin avulla maanmittausalan ammattilaiseksi, joka kykenee toimimaan tehokkaasti yhteistyössä alan ammattilaisten kanssa, sillä työelämässä tämä on välttämätöntä. Tämän työn avulla syvennän tietouttani maa- ja maankäyttöpolitiikan osa-alueilla ja lisäksi saan olla yhteistyössä ja kerätä kokemusta alan ammattilaisilta. Tietenkin oma mielenkiinto aihetta kohtaan on ratkaiseva tekijä projektin työstämisessä ja motivaation ylläpitämisessä. Vuoden 2009 alussa tapahtuu 32 kuntaliitosta (Piipponen 2008). Näillä liitoksen myötä syntyvillä uusilla kunnilla tulee mahdollisesti eteen samanlaisia maapoliittisia ongelmia kuin Pieksämäen kaupungilla. Tämä ajankohtaisuus luo itselleni haasteita projektin raportoimisessa, josta uudet kunnat voisivat saada tietoa mahdollisista ongelmakohdista oman maapoliittisen ohjelman inventointiosuuteen. 3 MAAPOLITIIKKA Maapolitiikka käsittää kunnan toimenpiteet, jotka liittyvät alueiden hankintaan, luovutukseen ja hintaan sekä omistus- ja hallintasuhteiden kehittämiseen. Maankäyttöä ohjataan haluttuun suuntaan julkisen vallan tavoitteiden, ohjelmien ja mielipiteiden avulla. Tämä on maankäyttöpolitiikkaa ja maapolitiikka on sen osa. Keskeisenä tavoitteena maapolitiikassa on edistää maankäyttöpolitiikan toteutumista. Maapolitiikka pyrkii myös muun muassa antamaan maan maattomalle tai asunnottomalle väestölle ja varmistamaan maanvuokraajien hallintaoikeuden. (Virtanen 2000, 7.) Maapolitiikka jakautuu kohdealuetyypin perusteella maaseutualueiden ja kaupunkien maapolitiikkaan. Kaupunkien maapolitiikasta voidaan käyttää termiä kunnan maapolitiikka. Tämä kuntien harjoittama maapolitiikka painottuu taajama-alueisiin. Vaikka taajama-aluetta on vain pieni osa maan pinta-alasta, se on huomattavan tärkeää, koska valtaosa väestöstä ja työpaikoista sijoittuu taajamiin. Myös maanhinta taajamissa on selvästi korkeampi kuin haja-asutusalueilla. (Virtanen 2000, 7.) Maapoliittisilla toimenpiteillä vaikutetaan kuntatalouden tasapainoon kaikissa tilanteissa. Kunnan väestömäärän pienentyessä käytetään aktiivisesti maapolitiikan tarjoamia

9 5 keinoja, joilla ohjataan yhdyskuntarakennetta ja kaavojen toteutumista. Pitkäjänteinen ja oikeinajoitettu maanhankinta ovat perustana hyvin hoidetulle maapolitiikalle. Seuraavana perehdytään tarkemmin maapolitiikan pääosiin, tavoitteisiin, maanhankintakeinoihin ja maapoliittisiin ongelmiin. (Takalo-Eskola 2005, 6 7.) 3.1 Pääosat Pekka V. Virtanen (2000, 29) on teoksessaan Kunnan maapolitiikka jaotellut maapolitiikan neljään pääosaan: maanhankinta- ja maanluovutuspolitiikkaan, suhteeseen kaavoituspolitiikkaan sekä muihin maapoliittisiin tehtäviin. Kuvassa 1, joka on tämän luvun lopussa, on esitetty näiden pääosien sisältöä. Maanhankintapolitiikkaa voidaan käsitellä eri näkökulmista. Yksi näkökulmista on aktiivisuus tai passiivisuus. Aktiivinen maanhankintapolitiikka perustuu kunnan omaaloitteisuuteen kauppaneuvotteluissa, passiivisuus on lähinnä myyntitarjousten odottelua. Aktiiviseen ja passiiviseen maanhankintapolitiikkaan liittyy myös käsitteet johdonmukaisuus ja sattumanvaraisuus. Sattumanvaraisuus liitetään osaksi passiivisuutta, sillä tällöin maanhankintaa tehdään siellä, mistä maata tarjotaan. Mikäli maata hankitaan johdonmukaisesti, sitä hankitaan sieltä, mistä sitä kipeimmin tarvitaan. Johdonmukaisen maanhankinnan yhteydessä voidaan myös mainita pitkäjänteinen maanhankinta, jolla pystytään vaikuttamaan maan ylihinnoitteluun. (Virtanen 2000, 30.) Maanluovutuspolitiikassa päätetään maan luovutustapa, hinnoittelu, tontinsaajien valinta ja keinottelun esto. Luovutustapoina voi olla vuokraus, myynti tai näiden yhdistelmä. Näistä vaihtoehdoista vuokrausta pidetään edullisempana, sillä näin kunta voi saada itselleen myöhemmin mahdollisesti tulevan arvonnousun. Luovutustavan lisäksi toinen tärkeä maanluovutuspolitiikan osa on maan hinnoittelu. Periaatteellisesti hinnoittelu voidaan tehdä niin, että käytetään käypää hintaa, eli yksityisillä markkinoilla noudatettavaa hintaa, harkinnanvaraista hintaa, huutokauppahintaa ja omakustannushintaa. Kunnallinen päätöksenteko on liian hidas, jotta käyvän hinnan käyttö olisi mahdollista. Sen sijaan harkinnanvarainen hinnoittelu on yleistä kunnissa. Virtanen arvioi, että luontevin taso harkinnanvaraiselle hinnalle olisi % välillä käyvästä hinnasta. Huutokauppahinta määräytyy kohdekohtaisesti pidettävän huutokaupan mukaan. Huutokauppahinnat saattavat johtaa tonttimarkkinoilla herkästi hintatason pysyvään nousuun.

10 6 Omakustannehinnalla tarkoitetaan hintaa, jolla pyritään kattamaan tontin aikaansaamiseksi kertyneet kustannukset. Kustannusten arviointi on äärimmäisen vaikeaa ja siksi tonttien luovutushinnat tulisikin sitoa tonttien käypiin hintoihin. (Virtanen 2000, ) Maanluovutuspolitiikassa tulee huomioida myös tontinsaajien valinta, joka tulee tapahtua tasa-arvoisesti, avoimesti ja hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti. Salailua, suosimista ja perusteetonta syrjintää ei saisi tapahtua tonttien luovutuksen yhteydessä. Keinottelun estäminen on viimeinen osatehtävä luovutuspolitiikassa. Keinotteluun voidaan vaikuttaa asettamalla tonttien luovutushinnat mahdollisimman lähelle käypää arvoa. Lisäksi tontin luovutukseen voidaan liittää ehto, että tontti on rakennettava tietyssä määräajassa tontin käyttötarkoituksen mukaisesti tuntuvan uhkasakon uhalla. (Virtanen 2000, ) Suhde kaavoituspolitiikkaan on keskeisenä asiana maapolitiikan hoidossa, sillä maapolitiikan tehtävänä on edistää kaavoitusta ja kaavojen toteuttamista. Kaavoituspolitiikan ja maapolitiikan päätöksentekijöiden on pidettävä riittävästi yhteyttä toisiinsa, jotta kaavoitus- ja maapolitiikka tukisivat toisiaan. Yhteisiä tekijöitä maa- ja kaavoituspolitiikalle ovat muun muassa kaavoitettavan alueen maanomistus, kaavoituksen laajuuden määrittely, rakennuskieltojen ja -rajoitusten käyttö, maankäyttösopimukset ja kaavataloudelliset kysymykset. (Virtanen 2000, ) Kaavoituspolitiikassa on päätettävä, että kaavoitetaanko vain kunnan vai yksityisten omistamille maille vai näiden yhdistelmälle. Paras vaihtoehto on hankkia uudet kaavoitettavat alueet ensin kunnan omistukseen. Kaavoituksen laajuus tarkoittaa, että kaavoitetaanko kerralla suurempi alue vai vain lähivuosiksi riittävä pienempi alue. Rakennuskielloilla ja -rajoituksilla on tarkoitus estää kaavanlaatimista vaikeuttava ja myös kaavan vastainen rakentaminen. Tällä on myös maapoliittista vaikutusta, esimerkiksi rakennuskieltoalueella maanhinta on alhaisempi kuin muualla vastaavalla alueella. Maankäyttösopimukset ovat kunnan ja maanomistajan tai rakentajan välisiä vapaaehtoisia sopimuksia, joilla sovitaan tietyn alueen kaavoituksesta ja siihen liittyen kaavan sisällöstä sekä osapuolia koskevista velvoitteista. Maapolitiikan asiantuntijoiden hallitsemaa maankäytön ekonomiaan ja kiinteistöarviointiin liittyvää tietoutta tarvitaan kaavataloudellisissa kysymyksissä. (Virtanen 2000, 35 36, 59.)

11 7 Maanhankintapolitiikka KUNNAN MAAPOLITIIKKA Maanluovutuspolitiikka Suhde kaavoitukseen Muut maapoliittiset tehtävät Hankintatavat Luovutustavat Kaavoitettavan maan omistussuhteet Rakentamiskehotukset - vapaaehtoiset kaupat - myynti - yksityinen maa Etuostoasiat - lunastus - vuokraus - kunnan maa Ulkoilureittiasiat Asenteet hankintaan Hinnoittelu - aluerakentajan maa Vesialueiden hoito - aktiivisuus/passiivisuus - käypä hinta - sekalinja Tilapäiset aluevuokraukset - johdonmukaisuus/sattumanvaraisuus - harkinanvar. hinta Kaavoituksen laajuus Kunnan maanomistusrekisteri - pitkä/lyhyt aikaväli - huutokauppahinta - runsas Kunnan sisäiset maanvuokrat Hankintojen ajoitus - omakustannushinta - suppea yms. Hankintojen rahoitus Tontinsaajien valinta Rakentamiskiellot ja -rajoitukset Keinottelun esto Maankäyttösopimukset Suhde kunnan kehittämispolitiikkaan Markkinointi Kaavataloudelliset kysymykset KUVA 1. Kunnan maapolitiikan pääosat (Virtanen 2000, 29). 3.2 Tavoitteita ja maanhankintakeinoja Keskeisimmät tavoitteet kuntien maapolitiikassa ovat kaavoituksen toteutumisen edistäminen, maanhinnan pitäminen kohtuullisella tasolla ja ansiottoman arvonnousun periminen kunnalle, jolla tarkoitetaan muista syistä kuin maanomistajien toimenpiteistä aiheutuvaa arvonnousua. Muita keskeisiä tavoitteita ovat kuntalaisten tasa-arvoisen kohtelun toteutuminen ja maankeinottelun estäminen. Kuitenkin tavoitteista päättäminen on jokaisen kunnan omanharkintaan perustuva asia. Tehokkaan maapolitiikan avulla voi kunta säästää rahaa, edistää asuntopolitiikkaa ja tukea yritystoimintaa. (Virtanen 1995, 172.) Kaavoituksen toteutumisen edistämistavoite merkitsee, että kunnan kehittämiseen tarvittavat erilaiset alueet tulisi saada käyttöön oikeaan aikaan, sopivalta paikalta sopivalle toteuttajalle, mikä yleensä mahdollistuu vain silloin, kun kaavoitettavat alueet ovat kyseisen kunnan omistuksessa. Kun tarvittava maa saadaan joustavasti kunnan käyttöön, niin silloin voidaan edistää muun muassa asunto-ohjelmien toteutusta ja tukea elinkeinopoliittisia toimia. Kunnan tulee pyrkiä pitämään maanhintataso kohtuullisena, sillä korkeat hinnat ovat haitallisia yhdyskuntarakenteen kannalta. Kohonnut maanhinta vaikuttaa kaikkien toimintojen ja tuotteiden kustannuksiin. Esimerkiksi asuntojen korkeat hinnat johtuvat kohonneista tonttien hinnoista. Pekka V. Virtanen (2000) mainitsee kirjassaan Kunnan maapolitiikka, että maanhinta kaupunkimaisissa yhdyskunnissa tulisi

12 8 pyrkiä sovittamaan yhteen maan luonnolliset arvoerot ja mahdollisimman alhaisten hintatasojen periaate. Maan ansiottoman arvonnousun periminen yhteiskunnalle on yleisesti hyväksytty periaate. Tätä periaatetta on kuitenkin hyvin vaikea toteuttaa, sillä ansiotonta arvonnousua on mahdoton saada kokonaan yhteiskunnalle ja vain siitä yksinkertaisesta syystä, että suurin osa siitä on jo kadonnut muihin käsiin. Käyttökelpoisimpia menettelytapoja periä ansioton arvonnousu yhteiskunnalle ovat maanarvoveron nosto sopivalle tasolle ja maan hankkiminen riittävän varhaisessa vaiheessa, jolloin ansiotonta arvonnousua on vielä mahdollisimman vähän. (Virtanen 2000, 20, ) Yhdenvertaisuusperiaatteen, eli tasa-arvon, toteutuminen on yksi maapolitiikan keskeisiä tavoitteita. Yhdenvertaisuusperiaatteeseen sisältyy vaatimus johdon mukaisesta käytännöstä. Tämä tarkoittaa sitä, että viranomaisen on kohdeltava asiakkaitaan tasapuolisesti. Kunta pyrkii estämään toimillaan maakeinottelua. Maakeinottelu määritellään sellaiseksi maan yksityiseksi osto- ja myyntitoiminnaksi, jonka tavoitteena on suurten tai nopeiden voittojen saaminen. Kaavoitettavien alueiden ostaminen hyvissä ajoin kunnalle on yksi tehokas tapa estää keinottelumahdollisuuden syntyminen. (Virtanen 2000, ) Kun kunta hankkii raakamaata yleiskaavan osoittamilta keskeisiltä kasvusuunnilta hyvissä ajoin ennen asemakaavoitusta, se voi ylläpitää riittävää ja kohtuuhintaista tonttitarjontaa sekä kehittää yhdyskuntarakennetta edulliseen suuntaan. Eheä yhdyskuntarakenne antaa kunnille mahdollisuuden tuottaa asukkaiden tarvitsemat palvelut. Maan hankkiminen yhdyskuntarakentamisen tuleviin tarpeisiin on kunnan maanhankinnan tärkein tehtävä. Maa-alueen hankkimisella ennen asemakaavoitusta pyritään saamaan kaavoituksen tuoma arvonnousu kunnalle, jolla katetaan kaavan toteuttamisesta aiheutuvia kustannuksia. (Takalo-Eskola 2005, ) Huomattava osa kunnan maanhankinnasta on pakollista, sillä noin puolet asema- ja rakennuskaava-alueesta on varattu pääasiassa kunnan tarkoituksiin. Kunta pyrkii tukemaan muun muassa asunto- ja elinkeinopolitiikkaa hankkimalla maata oman harkinnan mukaan. Kunnat hankkivat raakamaata vapaaehtoisesti ostamalla tai vaihtamalla, käyttämällä kunnan etuosto-oikeutta ja lunastamalla maata yhdyskuntarakentamista varten. (Virtanen 1995, 172; Takalo-Eskola 2005, 14.)

13 9 Vapaaehtoisella kaupalla luodaan perusta kunnan maanhankinnalle, joka rahoitetaan perinteisesti normaalilla budjettirahoituksella. Kunnalla tulisi olla hyvä ostovalmius, jotta voidaan käyttää hyväksi kaikki yllättäenkin tulevat sopivat tarjoukset. Etuostooikeusmahdollisuus lisää myyntiaikeissa olevien maanomistajien kiinnostusta neuvotella maanmyynnistä kunnan kanssa, mutta se ei korvaa kunnan vapaaehtoista maanhankintaa, koska se on sattumanvarainen maanhankintakeino (Asumisen , 7.) Maanlunastaminen antaa kunnalle mahdollisuuden järkevään yhdyskuntakehitykseen riippumatta siitä, ovatko maanomistajat sopimus- tai myyntihalukkaita. Tällä tavoin kunta voi varmistaa keskeisten kasvualueiden rakentumisen ja auttaa kohtelemaan maanomistajia tasapuolisesti ristiriita tilanteissa. Kunnat käyttävät lunastusoikeutta harvoin, mutta mahdollisuus lunastamiseen on tärkeää, sillä jo tieto lunastusoikeudesta edistää vapaaehtoisten kauppojen syntyä. (Takalo-Eskola 2005, ) 3.3 Maapoliittisia ongelmia Kunnan toimintaa haittaavat monenlaiset maaongelmat ja sen maapolitiikan yleisenä tavoitteena on estää, poistaa tai ainakin lievittää niitä. Ongelmia ovat muun muassa maan hintataso ja saatavuus, yhdyskuntarakenteen hajoaminen, kaavoituksen vaikeudet sekä epätasa-arvoisuus. Seuraavaksi syvennytään näihin ongelmiin tarkemmin. (Virtanen 2000, 9.) Maan korkea hinta merkitsee kansalaisille kalliimpia asumiskustannuksia, ahtaampaa asumista tai muuttoa halvemmalle alueelle. Tällaiset asunto-ongelmat ovat pääasiassa maaongelmia. Yrittäjille korkea maan hinta merkitsee suuria työtila kustannuksia ja kohoavia palkkavaatimuksia korkeiden asumiskustannuksien myötä. Maan korkea hinta tuo myös kunnalle lisäkustannuksia, koska kunnalla on paljon pakollisia maanhankintoja, joita ovat muun muassa kaikki yleiset alueet ja yleisten rakennusten tontit. Tällaisia alueita on noin puolet kaikesta asemakaavoitetuista maasta. Lisäksi kunnat ostavat runsaasti varsinaisia rakennusalueita tukeakseen asunto- ja elinkeinopoliittisia tavoitteitaan. Maan hinnanmuodostus on poikkeava muihin hyödykkeiden hinnanmuodostukseen verrattuna, koska rakentamattoman maan hinta perustuu satunnaisiin markkinatekijöihin. Kunnan maapolitiikalla voidaan vaikuttaa ratkaisevasti maan hintatasoon. (Virtanen 2000, 9.)

14 10 Kunnalla voi olla vaikeuksia saada maata haluamastaan paikasta, esimerkiksi kunnan kasvusuunnilta. Tällaisilla alueilla maa voi olla sellaisten maanomistajien omistuksessa, joilla ei ole aikomusta luopua omistamastaan maasta. Mikäli kunta ei saa hankittua maata halutulta alueelta, joudutaan siirtymään epäedullisille alueille tai turvautumaan maapoliittisiin pakkokeinoihin. (Virtanen 2000, 9 10.) Taajamarakenteen haitallinen hajoaminen on yleisimpiä maaongelmia kaupungeissa. Yhdyskuntarakenne on hajonnut, kun kaupunkia on rakennettu sinne tänne johtuen maansaannin vaikeudesta ja myös suunnitelmallisuuden puutteellisuudesta. Yhdyskuntarakenteen hajautumisen yksi pahimmista seurauksista on yhdyskunnan kalleus, koska silloin syntyy ylimääräisiä rakentamis- ja käyttökustannuksia. Hajonnut yhdyskuntarakenne merkitsee, että kunnallisteknisiä rakenteita on rakennettava lähimpänä sijaitsevien alueiden taakse. Tällainen pakostakin vaajakäyttöiseksi jäävä kunnallistekniikka on kunnalle taloudellinen rasite ja epäedullinen kestävän kehityksen näkökulmasta, koska kunnallistekniikan rakenteet kuluvat vähäisestä käytöstä huolimatta. Lisäksi hajanaisen yhdyskuntarakenteen ongelmana on sen huono toimivuus riittämättömän palvelutason suhteen ja tästä johtuva alhainen viihtyvyys, mikä alentaa alueen arvostusta. (Virtanen 2000, ) Kaavan laatiminen yksityisten maaomistajien omistuksessa oleville alueille on aina haastavaa, vaativaa ja raskasta. Jokainen omistaja haluaisi saada kaavoitukseen liittyvää alueiden arvonnousua mahdollisimman paljon tai ainakin yhtä tasapuolisesti kuin toiset maanomistajat. Tästä syystä joudutaan neuvottelemaan ja muuttamaan suunnitelmia, minkä seurauksena voi olla jopa kaavan laadun heikkeneminen, vaikka maanomistusolot on otettava huomioon niin, ettei kaavan laatu kärsi. (Virtanen 2000, 10.) Tärkeä yhteiskunnallinen tavoite on tasa-arvoisuus. Tämä pyritään ottamaan huomioon kunnan maapolitiikassa, mutta käytännössä siihen on lähes mahdotonta päästä. Kuitenkin aktiivisella kunnan maapolitiikalla voidaan epätasa-arvoisuutta vähentää. Konkreettisimmin tällainen epätasa-arvo näkyy erilaisina maanhintoina, ja siinä suhteessa maanomistajat pääkaupunkiseudulla ja muualla maassa ovat aivan eri asemassa. Hintatasot poikkeavat suuresti toisistaan eri alueilla ja, vaikka kaupungit ovat samankokoisia, maan hinnat voivat olla aivan eri suuruusluokkaa. Maanomistajat voivat joutua samal-

15 lakin kaupunkiseudulla epätasa-arvoiseen asemaan, sillä keskusalueiden omistajat voivat saada paremman hinnan kuin reuna-alueiden omistajat. (Virtanen 2000, 11.) 11 4 MAAPOLIITTISEN OHJELMAN INVENTOINNIT Ennen kuin maapoliittisen ohjelman laadinta aloitetaan, tulisi pohtia, onko ohjelmalle tarvetta. Ensiksi tulee selvittää nykyinen maapoliittinen tilanne ja suorittaa historiakatsaus aikaisempiin maapoliittisiin vaiheisiin ja maamarkkinoihin kunnassa. Tässä yhteydessä pyritään toteamaan kunnan nykytilanteen ongelmat, päättämään valmistelutapa, aikatähtäys ja maapoliittisten tehtävien luettelointi. Maapoliittisen ohjelman tulee tukea kunnan asettamia maapoliittisia tavoitteita, joita voi olla muun muassa kohtuuhintaisen tonttimaan tarjonnan edistäminen, yhdenvertaisuusperiaatteen toteuttaminen ja hyvän sekä tavoitteellisen yhdyskuntarakenteen turvaaminen. Hyvin laadittu maapoliittinen ohjelma voi edistää myös tasa-arvoisuutta, koska tavoitteet ja pelisäännöt tehdään näkyviksi kaikille kuntalaisille. (Virtanen 2000, 97; Verkkotoimitus 2004.) Kunta ratkaisee maapoliittisen ohjelman sisällön. Pekka Virtanen (2000, 97 98) on teoksessaan Kunnan maapolitiikka listannut asioita, joita kunnan maapoliittisessa ohjelmassa voidaan käsitellä. Ohjelman tulisi antaa perustiedot ainakin maanomistuksesta, maan tarpeesta, maahan liittyvistä menoista ja tuloista sekä maan hinnasta. Itse sain Matti P.J. Saarelta hänen laatimansa maapoliittisen ohjelman projektisuunnitelman, johon hän oli listannut asioita, joita pitäisi inventoinnissa käsitellä: - väkiluku - maankäyttö - maanomistus - maanhankinta - maanluovutus - vuokra-alueet. (Saari 2007.) Sovimme Matti P.J. Saaren kanssa, että opinnäytetyöni koskisi maapoliittisen ohjelman inventointeja ja lisäksi maaomaisuuden vientiä Teklan Xcity -paikkatieto-ohjelmaan. Pieksämäen kaupungin nykytilan arviointi, maapoliittiset tavoitteet ja tavoitteiden saavuttamiseksi vaatimien työkalujen harkinta jäi virkamiesten suunniteltavaksi.

16 12 Projektin suunnittelun aloitin tutustumalla aiheen kirjallisuuteen ja verkkomateriaaliin. Lisäksi tarkastelin eri kuntien tekemiä maapoliittisia ohjelmia ja vertailin niitä Tiina Tihlmanin (2002) oppaan Selviytymisen käsikirja maankäyttäjille ohjeistukseen. Pidin palavereita useaan otteeseen ohjaavan opettajan kanssa opinnäytetyöprojektistani. Keskustelut koskivat opinnäytetyön aiheen rajausta, teoriaosuutta ja ajan hallintaa. Aloitin maaomaisuuden työstämisen tietokantaan konvertoitavaan muotoon eli sellaisen muotoon, josta tiedot voidaan siirtää paikkatieto-ohjelmaan. Pieksämäen kaupunki ja Pieksänmaan kunta olivat ylläpitäneet maaomaisuustietojaan Microsoft Excel - taulukoissa. Tarkistin ja täydensin taulukkojen tiedot puuttuvilta osin ja liitin taulukot lopuksi yhdeksi yhtenäiseksi tiedostoksi. Taulukkojen tietoja vertasin Tekla Xcitystä ottamaani taulukkomuotoiseen raporttiin Pieksämäen kaupungin omistamista kiinteistöistä. Maanomistushaun tein kaupungin Y-tunnuksen mukaan. Maaomaisuuden tarkistamisessa apuvälineenä oli Maanmittauslaitoksen Kiinteistötietojärjestelmä, josta tarkistin epäselvät maanomistukset ja tein maaomaisuuden konvertoitavaan muotoon. Maaomaisuuden konversio valmistui Teklalta vasta neljän kuukauden päästä, joten maaomaisuussovelluksen hyödyntäminen inventoinneissa jäi käyttämättä. Siten opinnäytetyön tuotoksessa selvitetty maaomaisuus perustuu siis pelkästään koottuun taulukkotietoon. Maankäytöstä oli tarkoituksena selvittää kaavojen lukumäärä, mitoitus ja pinta-alat maankäyttölajeittain. Aikomuksena oli suorittaa tämä työvaihe kokonaan paikkatietoohjelmalla, mutta heti alkuun selvisikin, että kaavoja ei ole siirretty tietokantaan vasta kuin muutama kappale, joten jouduin siirtymään arkistotutkimuksiin. Kaavojen selvittelyssä apuna oli Pieksämäen kaupungin maankäytön yksikön tekemä listaus laadituista kaavoista ja kartta kaavoitetuista alueista, joten aivan tyhjästä ei tarvinnut lähteä liikkeelle. Pieksämäen kaupungin asemakaava-alueet oli listattu käyttötarkoituksen mukaan viimeksi vuonna Vuosien asemakaavat jouduin siis käymään läpi käsin ja kaavojen tilastointilomakkeiden mukaan päivittämään vuoden 2007 tasalle. Pieksänmaalla ei asemakaavoitettua aluetta ollut tilastoitu koskaan, joten jouduin käymään läpi kaikki rakennus- ja asemakaavat 1960-luvulta lähtien. Yritin laskea asemakaava-alueiden pinta-alat käyttötarkoituksen mukaan, mutta työ osoittautui mahdottomaksi Naarajärven ja Jäppilän osalta, koska osassa 1980-luvulla tehdyissä kaavoissa

17 tilastointitiedot olivat puutteellisia. Lokakuussa 2008 sain Jäppilän alueen asemakaavan vietyä paikkatieto-ohjelmaan ja selvitettyä alueen maankäytön. 13 Yleiskaavat ja osayleiskaavat tutkin vain pintapuolisesti eli minne niitä oli laadittu ja olivatko ne ohjeellisia vai sitovia. Rantaosayleiskaavoista selvitin tiedot rantaviivan määrästä, kaavan rakennuspaikoista kaavaselostuksista ja huhtikuussa 2008 vapaana olevista rakennuspaikoista. Vapaat rakennuspaikat selvitin karttatarkastelun pohjalta. Ajantasaisen tiedon rakennetuista rakennuksista sain paikkatieto-ohjelmaa käyttämällä siten, että latasin taustakartan päälle rakennustunnukset. Ranta-asemakaavojen vapaat rakennuspaikat kävin lävitse samaan tapaan. Ranta-asemakaavoista selvitin lisäksi pinta-alat käyttötarkoituksen mukaan ja kaavan mukaiset rakennusoikeudet kaavaselostuksista ja tilastolomakkeista. Vuokrattuja alueita koskevat tiedot sain toimistosihteeri Tarja Laitiselta Microsoft Excel -taulukko muodossa. Tämä aineisto oli hyvä ja nopea työstää hyödynnettävään muotoon. Vuokrissa tutkin eroavaisuuksia Pieksämäen kaupungin ja Pieksänmaan vuokratasoon. Tutkin eroja alueellisesti ja yleisellä tasolla käyttötarkoituksen mukaan. Erityisesti painotin tarkastelua omakotitalotonttien vuokratasoihin. Tilastokeskuksen tilastoja hyödynsin väestörakenteen ja rakennuskannan kehittymisen kuvaamisessa sekä työpaikkojen tarkastelussa. Tilastokeskuksen aineiston käsittelin taulukoiksi ja kaavioiksi Microsoft Excel -taulukkolaskentaohjelmalla. Kesän aikana selvitin asemakaava-alueiden vapaat tontit sekä maanhankinnan ja maanluovutuksen periaatteet ja ehdot. Vapaiden tonttien analysoinnin tein samaan tapaan kuin ranta-asemakaavojen vapaiden rakennuspaikkojen analysoinnin. Vapaiden tonttien sijaintien lisäksi tutkin tonttien omistajat eli onko tontti kaupungin vai yksityisen omistama. Tässä hyödynsin paikkatieto-ohjelman kyselyä, joka korostaa kaupungin omistamat maat taustakartalta. Naarajärven alueelta jäi karttatarkastelun pohjalta joitakin epävarmoja tontteja, jotka jouduin selvittämään maastokatselmuksin. Tämä olisi ollut tarpeetonta, mikäli tietokannassa olisi ollut asemakaavojen tiedot, jotka olisivat mahdollistaneet tarkemman kartta-analyysin tekemisen.

18 14 Maanhankinnan tiedot perustuvat Pieksämäen kaupungin maanmittausteknikko Tauno Kähkösen kanssa käytyihin keskusteluihin selvityksen teon lomassa ja kauppahintarekisteristä kerättyyn aineistoon. Kauppahinta-aineiston keräsin Maanmittauslaitoksen ylläpitämästä Ammattilaisen Karttapaikka -palvelusta. Palvelun kiinteistökauppojen tiedot tulevat suoraan kauppahintarekisteristä. Kauppahintarekisterin aineiston keräsin maanhankinnan osalta vain raakamaakaupoista. Maanluovutuksen käsittelin kahdessa osassa, myyntinä ja vuokrauksena. Luovutusperiaatteet ja hinnat selvitin Pieksämäen kaupungin Kiinteistösäännöstä ja Pieksämäen maalaiskunnan, Jäppilän kunnan ja Virtasalmen kunnan osalta kunnanvaltuustojen päätöksistä ja tehdyistä sopimuksista. Myynti- ja vuokrausehdot luetteloin inventointiraporttiin, koska muuten näistä ehdoista olisi tullut liian raskaslukuinen. Myynnin yhteydessä tutkin myös Pieksämäen alueen taajamissa tapahtuneita tonttikauppoja Kauppahintarekisterin aineistolla. Kauppahintarekisterissä tekemäni aineistohaun rajaukset olivat seuraavat: Kauppa ei saanut olla sukulaisten välinen ja tontin tuli olla rakentamaton. Varsinaisia haastatteluja en inventointityön yhteydessä tehnyt, koska työn edetessä oli mahdollisuus esittää tarvittaessa kysymyksiä asioiden parissa työskenteleville. Tällainen työskentelytapa oli mahdollista, koska tein selvitystä Pieksämäen kaupungin Teknisen toimen toimipisteessä Naarajärvellä. 4.1 Selvitystyön tulosten käsittely Selvitystyöni mukaan väestömäärän kehitys on Pieksämäellä laskeva. Muuttotappiota on tullut viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin noin 240 asukasta/vuosi. Lisäksi Tilastokeskuksen tekemien laskelmien mukaan vuonna 2030 Pieksämäen asukkaista jopa 40 % olisi yli 65-vuotiaita ja eniten väestöä vähenee vuoden ikäryhmästä (KUVA 2). Työikäisen väestön väheneminen, eläkeläisten määrän kasvu ja mahdollisesti jatkuva muuttotappio ovat asioita, joiden syitä kaupungin tulisi tutkia. Mahdolliseen väestömuutokseen tulisi varautua tarkastamalla kaupungin asuntostrategiaa. (Tihlman 2002, )

19 15 Asukasluku Vuosi Pieksämäen kaupunk i Anssi T arkiainen 4/2008 KUVA 2. Väestörakenteen kehittyminen ikäluokittain. Väestön vähenemisen lisäksi uudisrakentamisen määrä on romahtanut Pieksämäellä 90- luvulla. Omakotitaloja on valmistunut vuosittain keskimäärin 36 kpl/vuosi ajanjaksolla Rivi- ja asuinkerrostaloja on rakennettu 2000-luvulla kaiken kaikkiaan 6 kappaletta. Vuoden 2008 kesäkuun loppuun mennessä oli aloitettu asuinrakennustöitä kaiken kaikkiaan yhdeksän kappaletta, joista rivitaloja ja asuinkerrostaloja oli kumpiakin yksi (Liitteen 2 kuvat II ja III). Elpymisen merkkejä on kuitenkin jo havaittavissa, sillä parina viime vuotena ovat uudisrakentamismäärät lähteneet hienoiseen nousuun. Nousua ei kuitenkaan ole havaittavissa tuotoksessani, sillä Tilastokeskuksen aineisto oli vain kymmenen vuoden aikajänteissä. Jälkeenpäin ajateltuna tässä samassa yhteydessä olisi ollut hyvä selvittää myös Pieksämäen asuntokanta ja tyhjillään olevat asunnot. Näin olisi voitu tehokkaammin tarkastella rakennus- ja asuntokannan vaikutusta kunnan asuntomarkkinoihin ja kaavoitustarpeisiin. (Tihlman 2002, 12.) Työpaikkojen määrä Pieksämäellä on laskenut vuodesta 1995 vuoteen 2005 kaikilla toimialoilla yhteensä 365 työpaikalla. Työpaikkojen määrä on yleisesti kasvanut palvelualoilla ja teollisuudenaloilla pysynyt jotakuinkin ennallaan. Merkittävintä työpaikkojen väheneminen on ollut maa- ja metsätaloudessa (Liitteen 2 liitteessä 1). Selvitystyön tiimoilta en ollut yhteydessä Pieksämäen kaupungin elinkeinoelämän asiantuntijoihin, vaan laadin tuotoksen pelkästään Tilastokeskuksen tietojen pohjalta, joten en osaa sanoa, kuinka hyvin elinkeinostrategia on Pieksämäellä laadittu. Mielestäni tulisi kuiten-

20 kin kiinnittää huomiota maaseudun työpaikkojen vähenemiseen ja pohtia yleisestikin maaseudun merkitystä kaupungille. 16 Pieksämäellä ei ole ajantasaista koko kaupungin kattavaa yleiskaavaa (Liitteen 2 kuva IV). Pieksämäen kaupungin kantakaupungin alueelle on laadittu yleiskaava vuonna 1977, mikä on tarkistettu vuonna Vuoden asteen yleiskaavan hyväksyi kunnanvaltuusto Pieksänmaan kunnan alueelle ei koko kunnan kattavaa yleiskaavaa ole laadittu. Vuonna 2004 Suunnittelukeskus Oy laati Pieksänmaalle kaavoitusohjelman, jossa ehdotettiin Pieksänmaan haja-asutusalueiden kaavoitus hoidettavaksi rantavetoisesti yleiskaavoin seitsemässä osa-alueessa. Osa-alueiden kaavoituksen valmistuessa olisi haja-asutusalue kokonaisuudessaan yleiskaavoitettu. Kaavaohjelman tavoiteaikataulun mukaan yleiskaavoitus olisi valmiina 2018; aikataulu tosin on ohjeellinen. Yleiskaavoitus tulisikin saada kaupungin nykyisiä tavoitteita vastaavaksi, jotta maankäytön kehitysperiaatteet selventyisivät. Asemakaava-alueita Pieksämäellä on viisi kappaletta: Pieksämäen kantakaupunki, Naarajärven taajama, Jäppilän taajama, Virtasalmen taajama ja Nenonpellon alue (TAULUKKO 1). Asemakaavoituksen osalta selvitystyöni jäi kepeäksi muun muassa siitä syystä, että kaavoja ei ollut viety Pieksämäen kaupungin paikkatieto-ohjelmaan ja kaavojen tilastointilomakkeissa tiedot olivat epäselvästi esitetty. Täydelliset ja varmat tiedot sain vain Nenonpellon, Jäppilän ja Virtasalmen asemakaava-alueilta. Pieksämäen kantakaupungin alueen asemakaavatiedot ovat suuntaa-antavat ja Naarajärven asemakaava-alueelta on vain kokonaispinta-ala ilmoitettuna. TAULUKKO 1. Asemakaavoitettujen alueiden pinta-alat käyttötarkoituksen mukaan. Asemakaavoitetun alueen jakautuminen käyttötarkoituksen mukaisesti Kaava-alueen Asuinkortteli Yleisten Teollisuusa Puisto- ja Katu- ja Muut pinta-ala maata rak.alueet lueet viheralueet liikennealueet alueet Pieksämäki Naarajärvi 685 Nenonpelto Jäppilä , ,6 Virtasalmi Yhteensä , Pieksämäen kaupunki Anssi Tarkiainen 10/2008

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA Kymppi-Moni Työpaja 15.2-16.2.2012 Marko Kankare kaupungingeodeetti HYVINKÄÄ KARTALLA HYVINKÄÄ (31.12.2011) Asukkaita 45 500 Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 100 ha osuus väestöstä

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma 2013-2016

Maapoliittinen ohjelma 2013-2016 Maankäyttö Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait... 5 3.4 Rakentamiskehotusmenettely...

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007 Kaupunginhallituksen iltakoulu Maapoliittinen ohjelma Liittyy asuntopoliittisiin linjauksiin Kaupungin strategia kv 28.5.2007 Linjaukset 2007 08 Kunnallistekninen valmius > 1,5 v jo rakennettu 0,5 v suunniteltu

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma

Maapoliittinen ohjelma kaupunginhallitus 23.11.2015, 433 Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait...

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma 2008-2012

Maapoliittinen ohjelma 2008-2012 Maankäyttö Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 4 3 Kaupungin maapolitiikka... 6 3.1 Maanhankinta...6 3.1.1 Vapaaehtoiset kiinteistökaupat...7 3.1.2 Lunastaminen...7

Lisätiedot

Talousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus)

Talousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus) Pirkkala kasvaa voimakkaasti, väestön kasvun taitekohta v.2000 jonka jälkeen kasvu järjestelmällisesti yli 3%. Hallitsematon asukasmääränkasvu (yli 3%) tuo erityisiä haasteita mm. kunnallistekniikan, terveys,

Lisätiedot

TONTTIEN JA MUIDEN MAA-ALUEIDEN LUOVUTUKSISSA NOUDATETTAVAT MENETTELYTAVAT JA LUOVUTUSEHDOT

TONTTIEN JA MUIDEN MAA-ALUEIDEN LUOVUTUKSISSA NOUDATETTAVAT MENETTELYTAVAT JA LUOVUTUSEHDOT 1 NURMEKSEN KAUPUNKI TONTTIEN JA MUIDEN MAA-ALUEIDEN LUOVUTUKSISSA NOUDATETTAVAT MENETTELYTAVAT JA LUOVUTUSEHDOT 1. LUOVUTUKSEN KOHTEET JA LUOVUTUSTAVAT 2. LUOVUTUSMENETTELY 3. KOHTEIDEN HINNOITTELU JA

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 50 29.02.2016 Kaupunginvaltuusto 12 21.03.2016. Tonttien myynnin ja vuokraamisen ehdot

Kaupunginhallitus 50 29.02.2016 Kaupunginvaltuusto 12 21.03.2016. Tonttien myynnin ja vuokraamisen ehdot Kaupunginhallitus 50 29.02.2016 Kaupunginvaltuusto 12 21.03.2016 Tonttien myynnin ja vuokraamisen ehdot Khall 29.02.2016 50 (Valm. maankäyttöpäällikkö) Kaupungin hallintosäännössä 41 määrätään että Tekninen

Lisätiedot

SOTKAMON KUNNAN MAANKÄYTTÖPOLIITTINEN OHJELMA 2013-

SOTKAMON KUNNAN MAANKÄYTTÖPOLIITTINEN OHJELMA 2013- Kunnanhallitus 19.11.2013 erillisliite 283 Kunnanvaltuusto 25.11.2013 erillisliite 109 SOTKAMON KUNNAN MAANKÄYTTÖPOLIITTINEN OHJELMA 2013- HYVÄKSYMINEN Kunnanhallitus 19.11.2013 Kunnanvaltuusto 25.11.2013

Lisätiedot

1. ASUINRAKENNUSTONTIT

1. ASUINRAKENNUSTONTIT 1 JOROISTEN KUNTA TONTTIHINNOITTELU VOIMASSA 1.1.2013 ALKAEN (KV 8.10.2012 36) (Muutos KV 16.9.2013 69) Tonttien myyntihinta on esitetty muodossa /m2. Kaikki jäljempänä esitetyt tontit ovat myös vuokrattavissa.

Lisätiedot

KUNTIEN RAAKAMAAHANKINNAN SEURANTA

KUNTIEN RAAKAMAAHANKINNAN SEURANTA Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä KUNTIEN RAAKAMAAHANKINNAN SEURANTA vuosi 2013 Ari Kilpi maanhankintapäällikkö Tampereen kaupunki T A M P E R E E N K A U P U N K I Ari Kilpi 20.8.2014 1 Raakamaan käsitteestä

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

Asunto-, yritys- ja erityisryhmien tonttien luovutusperusteet, -tavat ja -ehdot

Asunto-, yritys- ja erityisryhmien tonttien luovutusperusteet, -tavat ja -ehdot Asunto-, yritys- ja erityisryhmien tonttien luovutusperusteet, -tavat ja -ehdot D/466/10.00.02.03/2015 Asian valmistelija Ora Nuutinen, puh. 014 266 5073 Asunto-, yritys- ja erityisryhmien tonttien luovutuksessa

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011 KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala Suunnittelu- ja maankäyttöpalvelut SMP Maankäyttö Maankäyttöpäällikkö Kiinteistösihteeri Paikkatietopalvelut Paikkatietoinsinööri

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö

Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö Kuntamarkkinat 14.9.2011 Seutujohtaja Päivi Nurminen Lähtökohdat Tampereen kaupunkiseudun alue 8 kuntaa 357 044 asukasta Kasvu 1,2 % Kasvun kärki kehyksellä

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto 11.4.2011. Maapolitiikan tilannekatsaus ja periaatteet

Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto 11.4.2011. Maapolitiikan tilannekatsaus ja periaatteet Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto 11.4.2011 Maapolitiikan tilannekatsaus ja periaatteet Mikko Nurminen 11.4.2011 1 Maapolitiikan tilannekatsaus Mikko Nurminen 11.4.2011 2 Kaupungin maanhankinta 250

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2015

KAAVOITUSKATSAUS 2015 Rautalammin kunta KAAVOITUSKATSAUS 2015 Kaavoitusjaosto 30.7.2015, 16 1 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa

Lisätiedot

MAAPOLITIIKKA keinot ja haasteet. SEINÄJOEN KAUPUNKI, Länsi-Uudenmaa MaLe- työseminaari 22.9.2010

MAAPOLITIIKKA keinot ja haasteet. SEINÄJOEN KAUPUNKI, Länsi-Uudenmaa MaLe- työseminaari 22.9.2010 MAAPOLITIIKKA keinot ja haasteet SEINÄJOEN KAUPUNKI, Länsi-Uudenmaa MaLe- työseminaari 22.9.2010 Seinäjoki elinkeinorakenne Väkiluku 2009 57024 Kasvu 2009 815 SEINÄJOEN KAUPUNKI, 2 Seinäjoki asunnot SEINÄJOEN

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 50 20.03.2013. 50 Asianro 1905/10.00.02.04/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 50 20.03.2013. 50 Asianro 1905/10.00.02.04/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (1) 50 Asianro 1905/10.00.02.04/2013 Nilsiässä sijaitsevien rakennuspaikkojen luovutusehdot Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut Kuopion kaupungin

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 21 11.02.2015. 21 Asianro 589/10.00.02.01/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 21 11.02.2015. 21 Asianro 589/10.00.02.01/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) 21 Asianro 589/10.00.02.01/2015 Maaningalla sijaitsevien rakennuspaikkojen luovutusehdot Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Tonttipalveluyksikkö Kuopion kaupungin

Lisätiedot

Rakennuspaikkojen luovutusmuotona on sekä myynti että vuokraus.

Rakennuspaikkojen luovutusmuotona on sekä myynti että vuokraus. RAKENNUSMAAN LUOVUTUSMENETTELY 2016 A. Yleiset luovutusehdot 1. Asuntorakentamisen rakennuspaikat Asuntorakentamiseen rakennuspaikat luovutetaan sekä myymällä että vuokraamalla. Vuokrauksessa käytetään

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNGIN MAAPOLIITTISET LINJAUKSET 2011. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

PORVOON KAUPUNGIN MAAPOLIITTISET LINJAUKSET 2011. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TIEDOTUSTILAISUUS 30.8.2011 Maarit Ståhlberg 2 Maapolitiikka Maapolitiikka käsittää kaupungin toimenpiteet, jotka liittyvät maa-alueiden hankintaan maa-alueiden

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS 118-AK1502 SAUVON KUNTA KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos Versio 0.9 11.3.2015 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (10) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA JA MAANKÄYTÖN TAVOITTEET 2014 KV x.x.2014 x

KITEEN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA JA MAANKÄYTÖN TAVOITTEET 2014 KV x.x.2014 x KITEEN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA JA MAANKÄYTÖN TAVOITTEET 2014 KV x.x.2014 x Sisällys ESIPUHE... 3 1. Tulevaisuuden haasteet kaupungin maapolitiikalle ja maankäytön suunnittelulle... 4 2. Kaupungin

Lisätiedot

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin?

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Kuntamarkkinat 11.9.2013. Marko Kankare kaupungingeodeetti KAUPUNKI PÄHKINÄNKUORESSA Asukasluku 46 000, kasvu alle 1 % / vuosi,

Lisätiedot

1. Aloite, hakija. 2. Suunnittelualue

1. Aloite, hakija. 2. Suunnittelualue 9 10 Uusikaupunki, Pyhämaa, Kari, Pöylä ym. LIITE 1 Ranta-asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n tarkoittama osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kari 895-487-1-66, Eteläranta 895-487-1-11, Pöylä

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

KAAVOITUS JA YHDYSKUNTASUUNNITTELU

KAAVOITUS JA YHDYSKUNTASUUNNITTELU KAAVOITUS JA YHDYSKUNTASUUNNITTELU Liite: Asumisen ympäristö, kaavoitus ja yhdyskuntasuunnittelu 14.1.2005 Hyvä asuminen 2010 Valmisteluhanke Osatehtävä 1 Yhdyskunta rakenne ja taajamat Yhdyskuntarakenteella

Lisätiedot

OHJELMASSA TERVETULOA!

OHJELMASSA TERVETULOA! Länsi-Uudenmaan MALe -yhteistyö 2010 YHTEISEN ASUNTO- JA MAAPOLIITTISEN OHJELMAN VALMISTELU KUTSU TYÖSEMINAARIIN 2 keskiviikkona 22.9.2010 klo 15 18.00, Lärkkullan opisto, Lärkkullantie 22, Karjaa, Raasepori

Lisätiedot

MAAPOLIITTINEN OHJELMA

MAAPOLIITTINEN OHJELMA KEMPELEEN KUNTA MAAPOLIITTINEN OHJELMA Kirkonseutu ja Paituri ovat kunnan länsiosan asuntotuotannon kehittämis- ja toteuttamiskohteita. (Viistoilmakuva Lentokuva Vallas Oy / Hannu Vallas 27.3.2013) Khall

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI

KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI KUNTIEN JA MAANMITTAUSLAITOKSEN KIINTEISTÖTEHTÄVIEN KOULUTUSPÄIVÄ 20.9.2011 Seppo Sadeharju Varsinais-Suomen maanmittaustoimisto 1 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA MIKÄ KEHITTÄMISKORVAUS,

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

KaKe-pohdintaa 6.3.2013

KaKe-pohdintaa 6.3.2013 KaKe-pohdintaa 6.3.2013 Helsingin yleiskaavan lukemista: - Kasvu (-> 2050) - Maahanmuutto, vieraskielisten määrä, ennuste 2030 - Kaavoitettu maa loppuu n. 2020 - Mistä maata? -> luonto, moottoritiet, ylöspäin,

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

Asianro 4539/10.00.01/2014. Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut

Asianro 4539/10.00.01/2014. Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2014 1 (1) 150 Asianro 4539/10.00.01/2014 Maa-alueiden ostaminen Savilahdesta Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut Suomen valtio omistaa Savilahdessa

Lisätiedot

Marja-Leena Neuvon ym valitus Rantasalmen kunnanvaltuuston päätökseen 25.5.2015 14/ Haukiveden - Haapaselän rantaosayleiskaavan muutos

Marja-Leena Neuvon ym valitus Rantasalmen kunnanvaltuuston päätökseen 25.5.2015 14/ Haukiveden - Haapaselän rantaosayleiskaavan muutos Kunnanhallitus 1.9.2015 Itä-Suomen hallinto-oikeus Marja-Leena Neuvon ym valitus Rantasalmen kunnanvaltuuston päätökseen 25.5.2015 14/ Haukiveden - Haapaselän rantaosayleiskaavan muutos Rantasalmen kunnanhallitus

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (1) Kaupunginhallitus 90 24.02.2014. 90 Asianro 530/10.00.01/2014. Kaupunkirakennelautakunta 5.2.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (1) Kaupunginhallitus 90 24.02.2014. 90 Asianro 530/10.00.01/2014. Kaupunkirakennelautakunta 5.2. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (1) 90 Asianro 530/10.00.01/2014 Maanvaihto Kuopion seurakuntayhtymän kanssa Kaupunkirakennelautakunta 5.2.2014 21: Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut

Lisätiedot

Asumisen ja yrittämisen edellytykset kuntoon

Asumisen ja yrittämisen edellytykset kuntoon Asumisen ja yrittämisen edellytykset kuntoon tietoa maapolitiikasta kuntien päättäjille Teemat: Esite sisältää ajankohtaista perustietoa kunnan maapolitiikasta ja maankäytöstä kuntien päättäjille. Esitteessä

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8

MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: korttelin 35 tontteja 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MAANKÄYTTÖOSASTO 2 ULVILA Mukulamäen asemakaavan muutos 1. PERUS- JA

Lisätiedot

Seinäjoen kaupunki Maapoliittinen ohjelma 2025

Seinäjoen kaupunki Maapoliittinen ohjelma 2025 1 Seinäjoen kaupunki Maapoliittinen ohjelma 2025 Seinäjoen kaupunginvaltuusto 29.9.2014 Seinäjoen kaupunki Maapoliittinen ohjelma 2025 1. Johdanto...5 2. Kaupunkistrategia ja maapolitiikka...7 3. Maapolitiikan

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

Maa-20.2334 Korvausarviointi

Maa-20.2334 Korvausarviointi Uusjaon hyötylaskelmien Raakamaan Halkominen arviointi uudistaminen Maa-20.2334 Korvausarviointi 1 The effect Uusjaon of financial hyötylaskelmien Raakamaan Halkominen crisis arviointi to uudistaminen

Lisätiedot

LUONNOS YLIVIESKAN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2014-2016. YLIVIESKAN KAUPUNKI Tekninen palvelukeskus Maankäyttöyksikkö

LUONNOS YLIVIESKAN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2014-2016. YLIVIESKAN KAUPUNKI Tekninen palvelukeskus Maankäyttöyksikkö LUONNOS YLIVIESKAN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2014-2016 YLIVIESKAN KAUPUNKI Tekninen palvelukeskus Maankäyttöyksikkö SISÄLTÖ ESIPUHE... 1 1 YLIVIESKAN KAUPUNGIN VISIO JA STRATEGISET TAVOITTEET...

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2010 Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI MYY JA VUOKRAA

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI MYY JA VUOKRAA YLÖJÄRVEN KAUPUNKI MYY JA VUOKRAA Metsäkylän Työlänojan alueelta 32 omakotitalotonttia Hakuaika 3. 21.11.2014 kello 15.00 2 Ylöjärven kaupunki luovuttaa omakotitalotontteja Metsäkylän Työlänojan alueelta

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin maapolitiikan periaatteet

Jyväskylän kaupungin maapolitiikan periaatteet Jyväskylän kaupungin maapolitiikan periaatteet Maankäyttö Tontit ja maanhallinta 2013 Jyväskylän kaupungin maapolitiikan periaatteet - sisältö 1. Johdanto 2. Kaupungin maapolitiikan yleisiä tavoitteita

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Kunla 30.9.2014 112 Liite nro 3 MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Elinkeino- ja kuntakehityskeskus 25.9.2014 KUNLA 30.9.2014 1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMAN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET Maankäytön toteuttamisohjelman

Lisätiedot

MAAPOLIITTINEN OHJELMA

MAAPOLIITTINEN OHJELMA MAAPOLIITTINEN OHJELMA 1 Maapoliittinen ohjelma Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 1.1. Maapolitiikan toiminta-ajatus ja keskeiset tavoitteet... 2 1.2. Maapolitiikka osana Someron kaupungin strategiaa...

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

OPUS hanke. Porin pilotti: Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus. Markku Mäkitalo Pasi Lappalainen

OPUS hanke. Porin pilotti: Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus. Markku Mäkitalo Pasi Lappalainen OPUS hanke Porin pilotti: Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus Markku Mäkitalo Pasi Lappalainen Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus Tiivistelmä Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma Kunnanvaltuusto 31.1.2011

Maapoliittinen ohjelma Kunnanvaltuusto 31.1.2011 Kunnanvaltuuston hyväksymä 31.1.2011 5 Dnro: 99/10.00.00/2011 Maapoliittinen ohjelma - Kunnanvaltuusto 31.1.2011 SISÄLLYSLUETTELO - 1. JOHDANTO 3-2. MAANHANKINTA 4 Kunnan maanomistus... 4 Maanhankinnan

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma

Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma Pälkäneen kunta Pälkäneen kunnanhallitus 18.3.2015 70 Pälkäneen kunnanvaltuusto 23.4.2015 19 1. Johdanto Maapoliittisen ohjelman tarkoituksena on edistää kuntastrategian toteutumista

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma. Sipoon kunta

Maapoliittinen ohjelma. Sipoon kunta Maapoliittinen ohjelma Sipoon kunta maankäyttöjaosto 7.10.2015 kunnanhallitus x.x.2015 kunnanvaltuusto x.x.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtökohdat... 2 2.1 Tietoa Sipoosta... 2 2.2 Kunnan maanomistustilanne...

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 117 26.06.2013. 117 Asianro 4839/10.00.02.09/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 117 26.06.2013. 117 Asianro 4839/10.00.02.09/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (1) 117 Asianro 4839/10.00.02.09/2013 Omakotitonttien luovuttaminen vuoden 2014 rakentamiseen Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut Kaupungilla

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334 Ilmajoki Asemakaavan muutos ja kumoaminen 2014 Antila-Paalutien alue Kaavaselostus 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Kunnanosa: Alue: Korttelit: Kaava: Ilmajoki Siltalan kunnanosa Antila-Paalutien

Lisätiedot

Maankäyttösopimus ja maanluovutuksen esisopimus

Maankäyttösopimus ja maanluovutuksen esisopimus Maankäyttösopimus ja maanluovutuksen esisopimus Sopimus osapuolet: Joensuun kaupunki Y-tunnus 0- PL 8 80101 Joensuu ( Myöhemmin tässä sopimuksessa kaupunki) Perustettavan yhtiön tai perustettavien yhtiöiden

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

MAAPOLIITTINEN OHJELMA

MAAPOLIITTINEN OHJELMA MAAPOLIITTINEN OHJELMA Kaupunginvaltuuusto 11.11.2013 95 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI Maapoliittinen ohjelma Sisällys 1. Maapolitiikan ja maapoliittisen ohjelman merkitys... 3 2. Taustatietoa... 4 2.1 Yhdyskuntarakenteen

Lisätiedot

Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3)

Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Kaavaselostus 3.9.2014 Tammelan kunnan kaavoitus kaavoittaja Miika Tuki 31300 Tammela puh 050 4643274 miika.tuki@tammela.fi TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi:

Lisätiedot

VISULAHTI: HUUSHARJUN POHJOISOSA JA KAPAKANOJAN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN LAATIMISTA VARTEN 20.05.

VISULAHTI: HUUSHARJUN POHJOISOSA JA KAPAKANOJAN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN LAATIMISTA VARTEN 20.05. MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Arja Hartikainen puh. 044 794 3285, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0911 VISULAHTI: HUUSHARJUN POHJOISOSA

Lisätiedot

Maankäyttö 1. KAAVOITUSTILANNE 31.12.2007. 1.3 Rantaasemaka avaaluetta (ha) 1.2 Asemakaavaal uetta (ha) 1.1 Vahvistetun yleiskaavan aluetta (ha)

Maankäyttö 1. KAAVOITUSTILANNE 31.12.2007. 1.3 Rantaasemaka avaaluetta (ha) 1.2 Asemakaavaal uetta (ha) 1.1 Vahvistetun yleiskaavan aluetta (ha) Maankäyttö 1. KAAVOITUSTILANNE 31.12.2007 1.1 Vahvistetun yleiskaavan aluetta (ha) 1.2 Asemakaavaal uetta (ha) 1.3 Rantaasemaka avaaluetta (ha) Alavus 1 403 648 Anjalankoski 83,6 2497,7 301,6 Aura 424

Lisätiedot

OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS.

OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS. ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 51. kaupunginosan korttelin 5003 tonttia 5 koskeva asemakaavan muutos HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS

Lisätiedot

KIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS LUONNOS kh 23.3.2015 kv 30.3.2015

KIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS LUONNOS kh 23.3.2015 kv 30.3.2015 KIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS LUONNOS kh 23.3.2015 kv 30.3.2015 1(5) KAUPAN OSAPUOLET Myyjä: Ostaja: Vihdin kunta (jäljempänä kunta) PL 13 03101 Nummela Y-tunnus: 0131905-6 Pohjola Rakennus Oy Uusimaa /

Lisätiedot

Padasjoen maapoliittinen ohjelma Khall. 19.3.2012 47 Khall. 4.2.2013 17 Kvalt. 4.3.2013 26 Khall. 19.11.2013 161 Kvalt. 25.11.

Padasjoen maapoliittinen ohjelma Khall. 19.3.2012 47 Khall. 4.2.2013 17 Kvalt. 4.3.2013 26 Khall. 19.11.2013 161 Kvalt. 25.11. Kankaankuja talvella 2011 Padasjoen maapoliittinen ohjelma Khall. 19.3.2012 47 Khall. 4.2.2013 17 Kvalt. 4.3.2013 26 Khall. 19.11.2013 161 Kvalt. 25.11.2013 52 1 Sisällys Lainsäädännölliset seikat... 2

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA 1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN

Lisätiedot

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi JOENSUU: Pilkon selvittelyt Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi Joensuu seudun yleiskaava 2020:n alue YLEISKAAVA KOKO JOENSUUN ALUEELLA Joensuu

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

Tonttihakemukset tulee palauttaa hakuajan puitteissa os. Sodankylän kunta, Tekninen osasto, PL 60, 99601 SODANKYLÄ.

Tonttihakemukset tulee palauttaa hakuajan puitteissa os. Sodankylän kunta, Tekninen osasto, PL 60, 99601 SODANKYLÄ. SODANKYLÄ KUULUTTAA HAETTAVAKSI TONTTEJA Sodankylän kunta vuokraa yhdeksän uutta pientalotonttia Savikankaalta. Tontit on rakennettava kahden vuoden kuluessa vuokrasopimuksen allekirjoituksesta alkaen.

Lisätiedot

PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS

PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS PARKANON KAUPUNKI PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS 12.1.2009 Kaavoitus- Arkkitehtipalvelu Mattila Oy 1 PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

Salon kaupungin maapoliittinen ohjelma 2012

Salon kaupungin maapoliittinen ohjelma 2012 Salon kaupungin maapoliittinen ohjelma 2012 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 3 2 KAUPUNGIN MAANOMISTUKSEN NYKYTILANNE 4 2.1 Maaomaisuus 4 2.2 Asuintontit 4 2.3 Teollisuustontit 4 2.4 Raakamaatilanne ja lähitulevaisuuden

Lisätiedot

KAAVOITUSOHJELMA vv. 2015 2017

KAAVOITUSOHJELMA vv. 2015 2017 LAIHIAN KUNTA 1 KAAVOITUSOHJELMA vv. 2015 2017 1. ASEMAKAAVOJEN MUUTOKSET JA LAAJENNUKSET Asemakaavojen muutoksia ja laajennuksia laaditaan tarpeiden, osayleiskaavan, raakamaan hankinnan ja määrärahojen

Lisätiedot

KORTTELI 27 UTAJÄRVI

KORTTELI 27 UTAJÄRVI KORTTELI 27 UTAJÄRVI ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 23.5.2013 AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 OULU Puhelin 010 241 4600 Telefax 010 241 4601 UTAJÄRVEN KUNTA Laitilantie 5 PL 18 91600 UTAJÄRVI Vireilletulosta

Lisätiedot

18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi

18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi 18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi Toimielin Tilivelvolliset Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta ja kaavoitusjohtaja Toiminta-ajatus ja tehtävät Rakennustoiminnan ja rakennetun ympäristön

Lisätiedot

1. 1. TONTTIMARKKINOIDEN VAHVUUDET JA HEIKKOUDET LÄHIVUOSINA OMASTA NÄKÖKULMASTANNE

1. 1. TONTTIMARKKINOIDEN VAHVUUDET JA HEIKKOUDET LÄHIVUOSINA OMASTA NÄKÖKULMASTANNE TONTTIBAROMETRI 21 1. 1. TONTTIMARKKINOIDEN VAHVUUDET JA HEIKKOUDET LÄHIVUOSINA OMASTA NÄKÖKULMASTANNE Vastaajien määrä: 8 2. Mikäli raakamaan omistus on keskeinen tai vähäinen ongelma, rastittakaa syy(t)

Lisätiedot

2.3 Kunnan tonttivaranto ja sen riittävyys

2.3 Kunnan tonttivaranto ja sen riittävyys Vuodesta 2003 lähtien kunta on hankkinut raakamaata seuraavasti: Taajama vuosi yksikköhinta pinta-ala Ryttylä 2003 1,5 / m2 3,154 ha Monni 2005 0,5 /m2 1,4 ha Monni 2006 0,5 /m2 1,53 ha Hikiä, Karhi 2006

Lisätiedot

KAAVOITUSOHJELMA vv

KAAVOITUSOHJELMA vv LAIHIAN KUNTA 1 KAAVOITUSOHJELMA vv. 2016 2018 1. ASEMAKAAVOJEN MUUTOKSET JA LAAJENNUKSET Asemakaavojen muutoksia ja laajennuksia laaditaan tarpeiden, osayleiskaavan, raakamaan hankinnan ja määrärahojen

Lisätiedot

Kaavoituskatsaus 2016

Kaavoituskatsaus 2016 Kaavoituskatsaus 2016 Kemiönsaaren kunta Kaavoituskatsaus sisältää muun muassa: sivu Mitä kaavoitus on? 2 Ajankohtaista kaavoituksessa Vuonna 2016 kaavoitusyksikkö tulee työskentelemään useamman ison asemakaavahankkeen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO Ote: Yhdyskuntalautakunta 26.03.2013 201 Vuokrattavien ammattirakentajien asunto- ja päiväkotitonttihaku kevät 2013

SISÄLLYSLUETTELO Ote: Yhdyskuntalautakunta 26.03.2013 201 Vuokrattavien ammattirakentajien asunto- ja päiväkotitonttihaku kevät 2013 SISÄLLYSLUETTELO Ote: Yhdyskuntalautakunta 26.03.2013 201 Vuokrattavien ammattirakentajien asunto- ja päiväkotitonttihaku kevät 2013 201 Vuokrattavien ammattirakentajien asunto- ja päiväkotitonttihaku

Lisätiedot