Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Transkriptio

1 Trafin esittely pääjohtaja Kari Wihlman Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

2 Visio Vastuullinen liikenne 2

3 Toiminta-ajatus Kehitämme liikennejärjestelmän turvallisuutta. tt Edistämme Vastaamme liikenteen ympäristö- liikennejärjestelmään ystävällisyyttä. älli ttä liittyvistä i tä viranomaistehtävistä. 3

4 Tehtävät liikenneturvallisuus ja ympäristö äi kaikessa mukana Annamme tarvittavia i lupia, hyväksyntöjä ja muita päätöksiä sekä toimialaa koskevia oikeussääntöjä. Vastaamme tutkintojen järjestämisestä, verotus- ja rekisteröintitehtävistä sekä luotettavista tietopalveluista. Valvomme liikennemarkkinoihin liittyviä tehtäviä sekä liikennejärjestelmää koskevia sääntöjä ja määräyksiä. Osallistumme kansainväliseen yhteistyöhön. Huolehdimme liikennejärjestelmän toimivuudesta myös poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa. Luomme edellytyksiä älyliikenteen kehittämiselle. Jaamme tietoa kansalaisille liikkumisen valinnoista 4

5 Trafin kehittämisen strategiset lähtökohdat hd EU:n valkoinen kirja LVM:n tulevaisuuskatsaus 2010 Kansallinen älyliikenteen strategia EU:n Itämeristrategia Suomen lentoliikennestrategia Ilmastopoliittinen ohjelma Ajoneuvot strategia Tieliikenteen turvallisuussuunnitelma Hallitusohjelma Liikennepoliittinen selonteko

6 Trafin toiminnan painopisteet Vastuullisen liikennekulttuurin edistäminen liikennejärjestelmässä Palvelujen ja tehtävien kehittäminen Aktiivinen vaikuttaminen kansallisilla, EU- ja kv-foorumeilla Henkilöstön osaamisesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen Liikenteen tilastoinnin ja analyysin kehittäminen ja tiedon saatavuuden parantaminen 6

7 Trafi rooli suhteessa väyläinfraan Trafilla ei vielä viranomaisroolia i Satamat Vesiväylät Yksityisrautatiet Valtion omistamat rautatiet Yksityisteiden haltijat Valtion tiet Kadut Valtion lentoasemat Kaupunkien raideliikenne Yksityiset lentoasemat 7

8 Trafin organisaatio 2011 A s i a k k a a t ja s i d o s r y h m ä t Sääntely ja valvonta Tuomas Routa Rekisteripalvelut Olli Lindroos Ilmailu Pekka Henttu Strategia ja hallinto Marko Sillanpää Viestintä Riitta-Liisa Linnakko Pääjohtaja Kari Wihlman 8

9 Trafin prosessikartta 2012 Liikennejärjestelmäohjaus j ä Vaikutta -minen Sääntely Palvelujen tuottaminen Sidosryhmät Sidosryhmät Asiak- kaat Tietovarantojen hallinta ja hyödyntäminen Asiak- kaat Hallinto 9

10 Trafin organisaatio alkaen -mukana liikennemuotojohtajat j t Hallinto Matti Luopa Juhani Nikula Petri Lumijärvi Pääjohtaja Kari Wihlman Viestintä Riitta-Liisa Linnakko Sääntely Tuomas Routa Tietovarannot t Olli Lindroos Liikenne- järjestelmä Marko Sillanpää Vaatimusten- mukaisuus Pekka Henttu Liikennemuotojohtajat Strategia ja kehittäminen Sami Mynttinen Kansainväliset suhteet ja yhteistyö Yrjö Mäkelä Henkilöluvat Janne Huhtamäki Liikennerekisterit Mia Nykopp Ilmailu Pekka Henttu Merenkulku Tuomas Routa Liikenteen analyysit Heli Koivu Liikenneoikeus Susanna Metsälampi Liikenteen teknologia Björn Ziessler Organisaatioluvat Sanna Sonninen Liikenneväline- ja infraluvat Ari Vahtera Tietopalvelu Hanna Hakanen Tietohallinto Mikko Vuorikoski Rautatie Yrjö Mäkelä Tieliikenne Marko Sillanpää Liikenteen toimijat Heidi Niemimuukko Valvonta Ove Hagerlund 10

11 Liikennemuotokohtaiset johtajat Seuraavat at ja varmistavat, at että liikennemuodon kansallinen yhteistyö sidosryhmien ja asiakkaiden id kanssa toimii ii Ilmailujohtaja j Pekka Henttu Merenkulkujohtaja Tuomas Routa Rautatiejohtaja Yrjö Mäkelä Tieliikennejohtaja Marko Sillanpää 11

12 Trafin toimipisteet (htv:t) - yhteensä 516 henkilöä Helsingissä i (435) Rovaniemellä (95/2015) Lappeenrannassa (20/2015) Turussa (8) Maarianhaminassa (3) Kotkassa (5) Savonlinnassa (3) Tampereella (1) Vaasassa (6) Oulussa (4) 12

13 Jari Juhani: ikä 45,3 ja virkavuosia i 8 13

14 Liikenteen toimivat markkinat? 14

15 Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma

16 Hallitusohjelma Hallitusohjelmassa l liikennepolitiikkalitiikk kytketään tää kokonaisvaltaisesti ja poikkihallinnollisesti elinkeinoelämän, talouden ja työllisyyden sekä alueiden kehittämisen kehykseen. Kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta on keskeistä taata taloudelliset, nopeat ja turvalliset kuljetukset. Lentoliikenteen turvaaminen on perusteltua, kun kyseessä on esimerkiksi elinkeinoelämän ja kansainvälisen vientiteollisuuden toimintaedellytykset. 16

17 Hallitusohjelma Ohjelmassa erityisen i huomion kohteena on raideliikenteen lisääminen ja palvelutason parantaminen. EU-kilpailusääntöihin pohjautuvasta kilpailusta henkilöliikenteen osalta voidaan päättää vasta kilpailun avaamisen hyödyistä ja haitoista tehdyn perusteellisen kokonaistaloudellisen arvion pohjalta. Merenkulunenk n edellytysten turvaamista pidetään välttämättömänä Suomen ulkomaankaupan ollessa erittäin riippuvaista meritse tapahtuvista kuljetuksista. 17

18 Hallituksen visiot Liikenneturvallisuusvisio i i Kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Jatkuva liikenneturvallisuuden parantuminen siten, että liikennekuolemien määrä puolitetaan ja loukkaantumisten määrää vähennetään neljänneksellä vuoteen 2020 mennessä (2010 tasosta). 18

19 Hallituksen visiot Ympäristövisio i i Ympäristö jätetään tuleville sukupolville paremmassa kunnossa. Suomea rakennetaan luonnon monimuotoisuuden vaalimisen ja ilmastonmuutoksen t torjunnan edelläkävijämaaksi. Tavoitteena on tehdä tulevaisuuden Suomesta hiilineutraali yhteiskunta, nostaa Suomi ympäristöteknologian i ykkösmaaksi k ja kehittää Suomesta maailman ympäristötietoisin kansakunta. 19

20 Arvojen tasapainottamista 20

21 Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle 2012

22 Liikennepoliittinen selonteko - Suomen kilpailukyky k k ja ulkomaanyhteydet t Suomen kilpailukyvyn k ja kestävän ä talouskasvun varmistamiseksi tärkeimpiä ovat ulkomaanyhteydet, merkittävimpien sisäisten reittien palvelutaso sekä suurimpien kaupunkiseutujen liikennejärjestelmien toimivuus. Kansainväliset lentoyhteydet ovat Suomen kilpailukyvyn kannalta välttämättömiä. Euroopan saavutettavuuden lisäksi yhteydet y kehittyvien maiden markkinoille tulevat tulevaisuudessa olemaan yhä tärkeämmässä asemassa. 22

23 Liikennepoliittinen selonteko - liikenne-/kuljetusmarkkinat lj kki t Kuljetusmarkkinoiden id toimivuudella i on keskeinen k merkitys. Liikennemarkkinoiden kki id liikevaihdosta ihd noin kolmannes syntyy tavaraliikennemarkkinoista, kolmannes henkilöliikenne-markkinoista ja loput muusta liikennettä palvelevasta huolinta- ja tukitoiminnasta. Ulkomaan henkilöliikenne e e painottuu lentoliikenteeseen e teesee (13,6 milj. matkustajaa v. 2011) ja meriliikenteeseen (17,7 milj. matkustajaa v. 2011). Lentorahdin osuus ulkomaankaupan k arvosta on yli 10 %. Suomessa toimii liikenneyritystä, jotka työllistävät yhteensä henkilöä (yli 5 prosenttia työllisistä). 23

24 Liikennepoliittinen selonteko - lentoliikennemarkkinat liik kki t Lentoliikenne on lisääntynyt, t ja Suomessakin erityisesti maakuntakenttien suora lentotarjonta ulkomaiden kohteisiin on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Lentoliikennemarkkina reagoi nopeasti kysynnän ja taloustilanteen muutoksiin ja siten myös reittitarjonta elää jatkuvasti. 24

25 Liikennepoliittinen selonteko - lentoliikenne liik osana liikennejärjestelmää j l ää Lentoliikenne on noussut logistisesti Suomen kannalta yhä merkittävämpään asemaan. Lentoasemaverkoston rooli tulee markkinakehityksen myötä muuttumaan. Finavian 25 lentoasemaa sekä Seinäjoen ja Mikkelin lentoasemat tarjoavat väestömäärään ja maan kokoon nähden tiheän verkon. Lentoyhteyksien tarjonta on toistaiseksi ollut varsin kattavaa. Tiheän lentoasemaverkoston säilymisessä on haasteita. Lentoliikenne on osa liikennejärjestelmää ja joukkoliikennepalveluja, joten liikennepoliittisesta näkökulmasta lentoasemaverkoston laajuutta ja palvelutasoa tulee arvioida osana muuta liikenneinfrastruktuurin ja liikennepalvelujen kokonaisuutta. 25

26 Liikennepoliittinen selonteko - turvallisuus Lentämisen turvallisuus Suomessa on hyvää kansainvälistä tasoa. Kaupallisessa lentoliikenteessä, merenkulussa ja rautatieliikenteessä ti t liikennekuolemat k l ja vakavat loukkaantumiset ovat harvinaisia. 26

27 Liikennepoliittinen selonteko -sääntely ja kustannukset k t Suuri osa kuljetusalan l lainsäädännöstä tulee kansainvälisten järjestöjen sekä EU-lainsäädännön kautta, ja siksi kansainvälisillä foorumeilla tapahtuvan etupainotteisen vaikuttamisen rooli korostuu. Logistiikan kustannuspaineet kasvavat ja ympäristö- ja laatuvaatimukset lisääntyvät, mikä heijastuu elinkeinoelämän kilpailukykyyn. Logistiikassa kohoava energian hinta, ilmasto- ja ympäristövaatimukset ja uudet käyttövoimat nostavat kuljetuskustannuksia. 27

28 Liikennepoliittinen selonteko - liikenteen sujuvuus Sujuvat matkat t ja kuljetukset k t tarvitsevat t toimintavarmaa liikennejärjestelmää. Toimintavarmuutta uhkaavat muun muassa sääolosuhteet, onnettomuudet, tekniset viat, luonnonkatastrofit (mm. tuhkapilvi), työmarkkinahäiriöt ja inhimilliset virheet. Vapaa-ajan matkojen osuus kaikista matkoista on aiemmin kasvanut, mutta nyt trendi näyttää kääntyneen. Vapaa-ajan liikkumistavat ovat alttiita arvoissa ja elämäntavoissa ä tapahtuville muutoksille. 28

29 Liikennepoliittinen selonteko -edellytykset t julkiselle ll sektorille Julkisen sektorin tulee toimillaan ill tukea koko yhteiskunnan toimintaedellytyksiä ja tuottavuuden kehittymistä. 29

30 Liikennepoliittinen selonteko - keskeiset toimenpiteet (lentoliikenne) Laaditaan lentoliikenteen strategia, jossa selvitetään lentoliikenteen tulevaisuuden näkymiä sekä arvioidaan, erityisesti liikennepolitiikan näkökulmasta ja alueiden saavutettavuuden lähtökohdista, Suomen lentoasemaverkoston tarkoituksenmukaisuutta sekä valtion asemaa lentoliikennepalvelujen järjestämisessä. Lisäksi sovitaan lentoliikenteen tavoitteista muuttuneessa toimintaympäristössä ottaen huomioon joukkoliikennepalveluiden ja liikennejärjestelmän kokonaisuus. 30

31 31

32 Liikennealan yhteinen liikenneturvallisuuskampanja /05/

33