SÁMEDIGGI SAMETINGET SAAMELAISKÄRÄJÄT

Transkriptio

1 Saamen kielilautakunta Pöytäkirja kokouksesta Pöytäkirjan s. 1/21 Saamen kielilautakunnan kokouspöytäkirja 1/2001 Aika: klo ; klo ja Paikka: Päättäjät: Euro Congress Center, Helsinki, Suomi Nils Ø. Helander, puheenjohtaja (pohjoissaame, Norja) Anders Kintel, jäsen (luulajansaame, Norja) Nora Marie Bransfjell, jäsen (eteläsaame, Norja) Matti Morottaja, jäsen (inarinsaame, Suomi) Jouni Moshnikoff, jäsen (koltansaame, Suomi) Vesa Guttorm, varapuheenjohtaja (pohjoissaame, Suomi) Susanna Angéus Kuoljok, varapuheenjohtaja (luulajansaame, Ruotsi) Per Stefan Labba, varajäsen (pohjoissaame, Ruotsi) Poissa: Anna Margit Påve, pohjoissaamen varsinainen jäsen Ruotsin puolelta, oli ilmoittanut olevansa estynyt osallistumaan kokoukseen, hänen varajäsenensä Per Stefan Labba osallistui kokoukseen. Sakka Nejne, eteläsaamen varsinainen jäsen Ruotsista, oli ilmoittanut olevansa estynyt osallistumaan kokoukseen, myöskään hänen varajäsenensä Sigrid Stångberg ja Per Martin Israelsson eivät päässeet kokoukseen. Hallinnosta: Tarkkailijat: Tulkit: Hallintopäällikkö Klemetti Näkkäläjärvi, kokoussihteeri Oula Valkeapää, Suomen saamelaiskäräjien vs. kieliasioiden sihteeri Samuli Aikio, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen saamen kielen tutkija, osallistui asioiden SKL 1 3/2001 käsittelyyn Esko Aikio ja Sulo Aikio (suomi pohjoissaame), Gudrun Eriksen Lindi ja Brita Kåven (norja pohjoissaame) Alkuperäinen pöytäkirja on kirjoitettu pohjoissaameksi ja se on käännetty norjaksi ja suomeksi.

2 Saamen kielilautakunta Pöytäkirja kokouksesta Pöytäkirjan s. 2/21 ESITYSLISTA: Asia SKL 1/2001 Asia SKL 2/2001 Asia SKL 3/2001 Asia SKL 4/2001 Kokouksen järjestäytyminen - kokouksen avaus - kokouskutsun hyväksyminen - esityslistan hyväksyminen - pöytäkirjantarkastajien valinta Tiedotusasiat Esitys Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjien hyväksymien Saamen kielilautakunnan sääntöjen yhdenmukaistamiseksi Esitys Venäjän saamen kielten organisoinnista SKL:aan Asia SKL 5/2001 Suomen ja Ruotsin Saamen kielineuvostojen/ Norjan saamelaiskäräjien kieliosaston ja Saamen kielilautakunnan välinen yhteistyö ja yhteistyörutiinit sekä SKL:n työjärjestys Asia SKL 6/2001 Asia SGL 7/2001 Esitys vakinaisen rahoitusjärjestelmän luomisesta Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjien välille Esitys Saamen kielilautakunnan sihteeristön lopullisesta paikasta Asia SKL 8/2001 Saamen kielilautakunnan työvaliokunnan pöytäkirjan 1/2000 hyväksyminen Asia SKL 9/2001 Asia SKL 10/2000 Asia SKL 11/2001 Saamen kielilautakunnan kielitestin uudistaminen Pohjoismainen auktorisointijärjestelmän luominen tulkkaukseen ja kääntämiseen saamen kielten käytön yhteydessä Kuntien nimet kahdelle ja kolmelle kielelle Asia SKL 12/2001 SKL:n budjetti vuodelle 2001

3 Saamen kielilautakunta Pöytäkirja kokouksesta Pöytäkirjan s. 3/21 Asia SKL 12/2001 SKL:n budjetti vuodelle 2001 Asia SKL 13/2001 Asia SKL 14/2001 Asia SKL 15/2001 SKL:n vuoden 2000 käyttämättä jääneiden varojen käyttö Vuoden 2001 kokoussuunnitelma Muut asiat 1) Hallintopäällikön virkavapaushakemus 2) Hallintopäällikön hakemus oman ammatillisen osaamisen edistämiseksi - Multimediateos (CD-Rom) etelä-, luulajan-, pohjois-, inarin-, koltan-, kildinin- ja turjansaamen kielistä Asia SKL 1/2001 Kokouksen järjestäytyminen Puheenjohtaja Nils Ø. Helander avasi kokouksen ja toivotti osanottajat tervetulleiksi. Kokouskutsu, esityslistan asiat ja asioiden käsittelyjärjestys hyväksyttiin muutoksin siten, että kokouskutsun asia SKL 14/2001 muutettiin asiaksi SKL 15/2001 Muut asiat 2) Hallintopäällikön hakemus oman ammatillisen osaamisen edistämiseksi. Saman pykän ensimmäiseksi kohdaksi tuli SKL 15/2001 Muut asiat 1) Hallintopäällikön virkavapaushakemus. Kokouskutsun Asia SKL 15/2001 Vuoden 2001 kokoussuunnitelma siirrettiin esityslistan asiaksi SKL 14/2001. Esityslistalle hyväksyttiin 15 asiaa, joista viimeisessä oli kaksi erillistä kohtaa erillisine asioineen. Pöytäkirjantarkistajiksi valiittiin Vesa Guttorm ja Anders Kintel. Asia SKL 1/2001 ja siihen liittyvät päätökset hyväksyttiin yksimielisesti. Asia SKL 2/2001 Tiedotusasiat Kaikkia tiedotusasioiden liitteitä ei oltu lähetetty kokousosanottajille, mutta suurin osa niistä, joita ei oltu lähetetty, oli otettu kokoukseen mukaan nähtäville. Lähettetyjen tiedotusasioiden luettelo korjattiin ajan tasalle ja täydennettiin kaikkine tarpeellisine tietoineen. Lisäselvitykset on kirjoitettu tiedotusasioiden luettelon asianumeron yhteydessä lihavoinnilla ja mahdolliset jatkotoimenpiteet on myös kirjoitettu lihavoinnilla luettelon asianumeron yhteydessä. Päätös hyväksyttiin yksimielisesti. _

4 Saamen kielilautakunta Pöytäkirja kokouksesta Pöytäkirjan s. 4/21 Tie. 1. Sähköposti Birgitta Lindgreniltä SKL2/ Tiedottaa ketkä tulevat Ruotsista pohjoismaiseen kielikokoukseen. Tie. 2. The Nordic Languages Ajourføring. Pohjoismaisen kielineuvoston kirje SKL 13/ Tie. 3. Tie. 4. Medlemskontigent. Pohjoismaisen leksikografisen yhdistyksen kirje 5/2000. SKL 14/ Pohjoismainen leksikografinen konferenssi Torshavnissa. Ensimmäinen kutsu Leksokografian pohjoismaiselta yhdistykseltä. SKL 15/ Tie. 5 a) Liste over internordiske allmennsspråklige ordbøker. Pohjoismaisen kielineuvoston kirje SKL 16/ Huom.: Muutettiin Tie. 5 a) Tie. 5 b) Midler til ordboksprosjekter. Varat sanakirjaprojekteihin. Pohjoismaisen kielineuvoston kirje SKL 17/ Huom.: Muutettiin Tie. 5 b) Tie. 6. Norjan kielineuvoston kokouspöytäkirja SKL 18/ Tie. 7. Pohjoismaiden ministerineuvoston kielipoliittisen viiteryhmän kutsu. Nordmål- Forum 2000 Samisk i et nytt årtusen. SK 19/ Tie. 8. Norjan kielineuvoston kokouspöytäkirja SKL 20/ Tie. 9. Norjan kielineuvoston kokouspöytäkirja SKL 21/ Tie. 10. Tie. 11. Saamen kielilautakunnan budjetti. SKL:n kirje kolmen maan saamelaiskäräjille. SKL 22/ Saamen kieli ATK-yhteyksissä Tietokonelautakunnan työ. SKL:n kirje Norjan saamelaiskäräjille. SKL 23/ Tie. 12. Venäjän saamen kielten organisointi Saamen kielilautakuntaan. SKL:n kirje Saamelaisneuvostolle. SKL 24/ Pöytäkirjantarkastajat

5 Saamen kielilautakunta Pöytäkirja kokouksesta Pöytäkirjan s. 5/21 Tie. 13. Norjan kielineuvoston kokouspöytäkirja SKL 25/ Tie. 14. Islannin kielineuvosto tarjoaa Baldur Jonssonin juhlakirjaa myytäväksi, 6/2000 Reykjavik. SKL 26/ Tie. 15. Tie. 16. Tie. 17. Tie. 18. Tie. 19. Tie. 20. Suomen saamelaiskäräjien osuus Saamen kielilautakunnan kuluista. Suomen saamelaiskäräjien kirje SKL 27/ ja 36/ Kopiot neljästä ruotsalaisesta lehtileikkeestä. Ruotsin kielineuvoston kirje kaikille kielineuvostoille ja lautakunnille sekä pohjoismaiselle kielineuvostolle. SKL 28/ Budjettianalyysi 2000 pohjoismainen budjetti. Pohjoismaiden neuvoston ja ministerineuvon kirje tiedotusesitteineen. SKL 29/ Konferenssi : Euroopan standardikielet ja monikielinen Eurooppa. Instutt für Deutsche Sprachen kutsu pohjoismaiselle kielineuvostolle selvityksineen konferenssin aiheesta. Pohjoismaista kielineuvostoa edustavat prof. Henrik Holmberg ja Inge Lise Pedersen. SKL 30/ Pohjoismainen kielisopimus. Pohjoismaiden ministerineuvoston lausuntopyyntö Pohjoismaiden saamelaiskäräjille ja Saamelaisneuvostolle. Lausuntoaikamäärä asti. SKL 31/ Leksikografian pohjoismaisen yhdistyksen kutsu pohjoismaiseen leksikografiseen konferenssiin Torshavniin SKL 32/ Tie. 21. Pöytäkirja Norjan kielineuvoston hallituksen kokouksesta SKL 33/ Tie. 22. Saamen kielilautakunnan kokous siirretty hallintopäällikön sairauden vuoksi. SKL:n kirje SKL:n jäsenille. SKL 34/ Tie. 23. Ruotsin kielilautakunnan kirje sekä kopio lehtileikkeestä. SKL 35/

6 Saamen kielilautakunta Pöytäkirja kokouksesta Pöytäkirjan s. 6/21 Tie. 24. Pohjoismaiden Suomen instituutin (NiFin) kirje pohjoismaisille kielineuvostoille ja lautakunnille Kommenttipyyntö korttisarjasta. SKL 37/ Tie. 25. Saamen kielilautakunnan puhelinkokous SKL:n kokouskutsu SKL 38/ Tie. 26. Tie. 27. Tie. 28. Saamelaisen etnografian sanaluettelo projektin työntekijät. Suomen saamelaiskäräjien kieliasiainsihteerin kirje SKL:lle SKL 39/ Saamen kielilautakunnan arkiston siirto/ Overdragelse av arkiv. Pohjoismaisen saamelaisinstituutin ja SKL:n sopimus arkiston siirtämisestä SKL:lle, pvm SKL 40/ Saamen kielilautakunnan kokouspöytäkirja lähetetty osoitelistan mukaisesti. SKL 41/ Tie. 29. SKL:n budjetti- ja rahoitussuunnitelmaehdotus vuodelle 2001 ja vuoden 2000 rahojen käyttö. SKL:n kirje saamelaiskäräjille. SKL 42/ Tie. 30. Tie. 31. Tie. 32. Tie. 33. Tie. 34. Ruotsin saamelaiskäräjien osuus Saamen kielilautakunnan rahoituksesta vuoden 2000 puolella. SKL:n kirje Ruotsin saamelaiskäräjille. SKL 43/ Saamen kielilautakunta. Pyyntö maksaa varat SKL:lle. SKL:n kirje Suomen saamelaiskäräjille. SKL 44/ Saamen kieli ATK-yhteydessä tietokonelautakunnan työ. SKL:n uudistettu kirje Norjan saamelaiskäräjille. SKL 45/ Kuntien nimet kahdelle ja kolmelle kielelle. Saamelaisen nimineuvontatoimiston kirje SKL 46/ Venäjän saamen kielten organisointi Saamen kielilautakuntaan. SKL:n kirje Kuolan saamelaisyhdistykselle ja Muurmanskin alueen saamelaisyhdistykselle. SKL 47/ Tie. 35. Norjan kielineuvoston hallituksen pöytäkirja SKL 48/

7 Saamen kielilautakunta Pöytäkirja kokouksesta Pöytäkirjan s. 7/21 Tie. 36. Norjan kielineuvoston pöytäkirja SKL 49/ Tie. 37. Yhteiset saamen kielen työt. SKL:n kirje Oulun yliopiston Giellagas-instituutille. SKL 1/ Tie. 38. Saamelaisneuvoston kirje Kuolan saamelaisyhdistyksen raportti kielilautakunnan toiminnasta. SKL 11/ Tie. 39. Tie. 40. Tie. 41. Tie. 42. Tie. 43. Venäjän saamen kielten organisointi Saamen kielilautakuntaan (venäjäksi). SKL:n kirje Kuolan saamelaisyhdistykselle sekä Muurmanskin alueen saamelaisyhdistykselle. SKL 3/ Kuntien nimet kahdelle ja kolmelle kielelle. SKL:n kirje Saamen nimineuvontatoimistolle. SKL 4/ Saamen kielineuvostojen ja Saamen kielilautakunnan välinen yhteistyö. SKL:n kirje Saamen kielineuvostojen hallinnoille. SKL 5/ Saamen kieliyhteistyö Saamelaisneuvoston jäsenjärjestöt. Saamelaisneuvoston kirje SKL:lle SKL 6/ Saamen kielilautakunnan lopullinen sijainti. SKL:n kirje Suomen ja Ruotsin saamelaiskäräjien hallintopäälliköille. SKL 7/ Tie. 44. Norjan verokortti. SKL:n kirje SKL:n jäsenille ja varajäsenille. SKL 8/ Tie. 45. Vastaus SKL:n kirjeeseen. Kuolan saamelaisyhdistyksen kirje SKL:lle. SKL 9/ Tie. 46. Vastaus SKL:n kirjeeseen. Muurmanskin alueen saamelaisyhdistyksen (OOSMO) kirje SKL:lle. SKL 10/ Tie. 47. Saamelaisneuvon kirje Kuolan saamelaisyhdoistyksen raportti kielilautakunnan toiminnasta. SKL 11/ (Vahingossa kirjattu toiseen kertaan).

8 Saamen kielilautakunta Pöytäkirja kokouksesta Pöytäkirjan s. 8/21 Tie. 48. Tie. 49. Lähetys Asia SG 102/00 Muuta. Norjan saamelaiskäräjien kieliosaston kirje SKL:lle SKL 12/ Kokouskutsu Saamen kielilautakunnan kokous Helsingissä. SKL 13/ Tie. 50. Pöytäkirja pohjoismaisesta kielikokouksesta 2000 Grönlannissa. SKL 14/ Lisättiin: SKL:n pj. Nils Ø. Helander oli ollut SKL:n edustajana kokouksessa ja hän teki selvityksen kokouksen asioista. Tie. 51. Tie. 52. Tie. 53. Saamen kielilautakunnalle vuodeksi 2000 myönnetyistä varoista ( kr.). Ruotsin saamelaiskäräjien kirje SKL 15/ Sámi álbmotbeaivvi namahus (Saamelaisen kansallispäivän nimitys). Saamelaisneuvoston kirje SKL:lle SKL 16/ Päätettiin, että sihteeristö vastaa kirjeeseen. Telefax Euro Congress Centeriltä. Tulkkaustekniikkahinta Helsingin kokouksesta. SKL 17/ Tie. 54. Susanna Angéus Kuoljokin sähköposti , koskee SKL:n asiaa 10/2000. SKL 18/ Lähettetty aiemmin SKL:n jäsenille. Tie. 55. Tie. 56. Utredningsuppdrag från Nordiska Ministerrådets språkpolitiska referensgrupp. Pohjoismaiden ministerineuvoston kielipoliittisen viiteryhmän selvitystyö, toimitettu viiteryhmän jäsen Tuomas Maggan kautta SKL:lle. SKL 19/ Muistio SKL:n ja Oulun yliopiston Giellagas-instituutin yhteisestä kokouksesta. SKL 20/ Tie. 57. SKL:n jäsenten kokouspalkkio. Norjan saamelaiskäräjien talouspäällikkö J. H. Aslaksenin sähköposti SKL:lle SKL 21/ Sihteeristö esittää kokouskorvausasian Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kokoukseen. Tie. 58. Sopimus Saamen kielilautakunnan työn editymisestä. SKL:n hallintopäällikön ja Saamelaiskäräjien hallintopäällikön allekirjoittama sopimus SKL 22/

9 Saamen kielilautakunta Pöytäkirja kokouksesta Pöytäkirjan s. 9/21 Tie. 59. Työraportti Hallintopäällikön työraportti tehdyistä töistä Norjan saamelaiskäräjille. Lähetetty aiemmin Nils Helanderille, Vesa Guttormille ja Susanna Angeus Kuoljokille. SKL 23/ Tie. 60. Tie. 61. Tie. 62. Tie. 63. Tie. 64. Tiedoksi: Samiske tegn på data - problemer og løsninger. Saamen kielen kirjoittaminen tietokoneyhteyksissä vaikeudet ja ratkaisut; Pål Hivandin kirje Norjan kunta- ja työministeriölle. Tämän piti olla erillisenä asiana asialistalla, mutta Norjan saamelaiskäräjien ja Microsoftin tekemällä sopimuksella on keskeisiltä osin ratkaistu saamen kieleen liittyvät ongelmat ainakin PC:n puolella. Tietokoneessa tulee olla Windows2000 käyttöjärjestelmä. SKL 24/ Saamen kielilautakunta seuraa asian kehittymistä. Pohjoismaisen kielineuvoston varojen jakaminen SKL:n kieliprojekteihin. Sähköposti Henrik Holmbergilta Norjan Saamen kielineuvostolle. Siirretty Saamen kielilautakunnan saapuneeksi postiksi. SKL 25/ Pitääkö kirjoittaa Sámi, Sami vai Saami englanniksi. Michael Eversonin sähköpostikysymys saamen kielineuvostoille Myös muutama muu sähköposti samasta asiasta. SKL 26/ Saamen kielilautakunta ei päätä/anna suositusta asioista, jotka koskevat muiden kielten kirjoitustapaa kuin saamen kielten. Ehdotus SKL:n kokouksen pitämiseksi Ruotsin Saamen kielineuvoston sähköposti ja kirje SKL:lle ja sen työvaliokunnan jäsenille SKL 27/ Saamelaiskäräjien kielihallituksen ja Saamen kielilautakunnan jäsenet ja varajäsenet. Norjan saamelaiskäräjien kieliosaston kirje SKL:lle SKL 28/ Tie. 65. Norjan Saamen kielineuvoston kokouskirja 4/00 kokouksesta Tie. 66. Kutsu saamen kielen paikannimikonferenssiin Gratengeniin. Sámigiel-Berošteaddjikin kirje (kirjeessä ei ole pvm, postileima ). Tie. 67. Tanskan kielineuvoston vuositiedote 1999.

10 Saamen kielilautakunta Pöytäkirja kokouksesta Pöytäkirjan s. 10/21 Tie. 68. Ruotsin kielilautakunnan puheenjohtaja Margareta Westman kuollut. Uudeksi puheenjohtajaksi on nimitetty Olle Josephson. Sähköposti Birgitta Lindgreniltä, Ruotsin kielilautakunnalta. Osoitettu Saamen kielineuvostolle. Tie. 69. Norjan kielineuvoston vuositiedote Tie. 70. Tie. 71. Tie. 72. Tie. 73. Tie. 74. Uutiset Kielineuvostolta 2000/3 syyskuu. Julkaisija Tanskan kielineuvosto. Kielenhuollon tiedotuslehti Kielikello 3/2000. Julkaisija Kotus. Referaatti pohjoismaisesta kielikokouksesta 2000, joka pidettiin Grönlannissa. Sähköposti Birgitta Lindgreniltä Ruotsin kielilautakunnalta. Språknytt 3/2000 (Kieliuutiset). Julkaisija Norjan kielineuvosto. Norjan Saamen kielineuvoston kokouskirja 5/00 kokouksesta Ei hyväksytty tiedotusasiaksi koska asiaa ei oltu lähetetty kokousasiapapereiden mukana ja liitettä ei oltu otettu mukaan kokoukseenkaan. Asialiite lähetetään SKL:n jäsenille ja liitetään seuraavan kokouksen tiedotusasiaksi. Tie. 75. Norjan Saamen kielineuvosto. Kielitiedot nr. 1/00. Tie. 76. Málfregnir tbl Islannin kielineuvoston tiedotuslehti. Tie. 77. Leksikografian pohjoismaisen seuran joulunumero. Joulukuu Tie. 78. Tie. 79. Tie. 80. Sähköposti Birgitta Lindgreniltä, Ruotsin kielilautakunnalta Ruotsin valtiopäivät ovat avanneet kielitorin omilla web-sivuillaan. Sähköposti Katariina Tapola Vogelhuberilta Maisteritutkielma pohjoismaisesta yhteydenpidosta ja ymmärtämisestä pohjoismaiden suurlähettiläiden välillä Berliinissä. Sähköposti liitteineen Oqaasileriffik Sprogsekretariatetilta Kiittää yhteistyöstä ja toivottaa hyvät joulua ja uutta vuotta. Tie. 81. Oslon yliopiston leksokografian vuositiedote 2000 Ord om ord 6.

11 Saamen kielilautakunta Pöytäkirja kokouksesta Pöytäkirjan s. 11/21 Asia SKL 3/2001 Esitys Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjien hyväksymien Saamen kielilautakunnan sääntöjen yhdenmukaistamiseksi Saamen kielilautakunnalla on nykyistä toimintaansa varten kolmet säännöt, jotka Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjät ovat hyväksyneet omissa varsinaisissa kokouksissaan. Saamen kielilautakunta on nähnyt tarpeelliseksi yhdenmukaistaa sääntöjä. Saamen kielilautakunta keskusteli asiasta perusteellisesti ja asiantuntijaelimenä halusi tuoda oman esityksensä uusiksi säännöiksi Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjille/saamelaiskäräjien yhteistyöelimille, Saamelaiselle parlamentaariselle neuvostolle. Saamen kielilautakunta antaa Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjille/saamelaiskäräjien yhteistyöelimelle, Saamen parlamentaariselle neuvostolle, esityksen sääntöjen yhdenmukaistamiseksi. Säännöt on kirjoitettu tämän pykälän yhteyteen. Päätös hyväksyttiin yksimielisesti. Saamen kielilautakunnan säännöt: 1 Saamen kielilautakunta on saamelaisten yhteinen ylin päättävä elin saamen kielen kysymyksissä. Kielilautakunnan tavoitteena on säilyttää ja edistää sitä kulttuuriperintöä, joka kuuluu saamen kieleen ja täten toimia ammatillisena asiantuntijaelimenä, jonka tehtävänä on yhdistää ja yhdenmukaistaa saamen kielen käyttöä ja huoltoa koskevia toimenpiteitä ja toimia valtakunnallisesti saamen kielielinten välisenä tiedottajana. Lisäksi Saamen kielilautakunnan tavoitteena on saattaa saamen kielen virallinen asema samalle tasolle saamelaisalueen kaikissa neljässä maassa. 2 Saamen kielilautakunnan tehtävänä on toimia kaikkien saamelaiskielien hyväksi. Näin ollen sen tehtäviin kuuluu: 1) vaalia ja edistää saamen kieltä, 2) suorittaa yhteistä terminologia- ja normalisointityötä, 3) opastaa saamen kielen kysymyksissä, 4) edistää saamen kielen tutkimusta, 5) olla yhteydessä eri laitosten kanssa Saamenmaassa ja kansainvälisellä tasolla, 6) koordinoida saamen kielityötä, 7) parantaa saamen kielen asemaa, 8) muuten työskennellä saamen kielen asioiden parissa

12 Saamen kielilautakunta Pöytäkirja kokouksesta Pöytäkirjan s. 12/ :n mukaiset saamen kielimääräykset koskevat kaikkia saamelaiskieliä ja erityisesti niiden kirjallisiin muotoihin. 4 Saamen kielilautakuntaan valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan 12 jäsentä edustamaan Ruotsin, Suomen, Norjan ja Venäjän saamelaiskieliryhmiä. Kolmen maan Saamelaiskäräjät ja Venäjän saamelaisyhdistykset nimittävät lautakuntaan kustakin maasta kolme (3) jäsentä ja näille varajäsenet. Kunkin maan jäsenten on edustettava eri saamen kieliä. 5 Saamen kielilautakunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja kolme (3) varapuheenjohtajaa ja näille varapuheenjohtajat, puheenjohtajat muodostavat myös työvaliokunnan. Työvaliokunta johtaa kielilautakunnan tehtäviä Saamen kielilautakunnan varsinaisten kokousten välillä. 6 Kutakin saamen kieltä varten muodostetaan kielijaosto, johon kuuluvat kustakin maasta lautakunnnan varsinainen jäsen ja hänet varajäsenensä, kuitenkin siten, että jaostoon kuuluu vähintään kolme jäsentä. Kukin kielijaosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, jonka on oltava Saamen kielilautakunnan vakituinen jäsen. Saamen kielilautakunta voi tarvittaessa asettaa työtään varten erillisiä asiantuntijatyöryhmiä/-toimielimiä. 7 Saamen kielilautakunnan täysistunnolla on lopullinen päätösvalta. Saamen kielilautakunta voi kuitenkin valtuuttaa eri saamen kielen jaostoja päättämään asioista, jotka koskevat vain yhtä kieltä. Saamen kielilautakunta voi myös asiantuntijatyöryhmää/-toimielintä perustaessaan valtuuttaa tämän päättämään erityisistä asioista. 8 Saamen kielilautakunta on päätösvaltainen, kun paikalla on vähintään seitsemän (7) jäsentä, jotka edustavat vähintään kolmea (3) saamen kieltä. Työvaliokunta on päätösvaltainen, kun vähintään kolme (3) jäsentä on läsnä. Kielijaosto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä on läsnä. 9 Saamen kielilautakunnan, työvaliokunnan, kielijaoston ja asiantuntijatyöryhmän/- toimielimen kokouspäätökset tehdään enemmistöpäätöksellä. Kullakin jäsenellä on yksi ääni. Jos äänet menevät tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisee, lukuunottamatta valintasioita, jolloin päätös arvotaan. 10 Saamen kielilautakunnan, työvaliokunnan, kielijaoston ja asiantuntijatyöryhmän/- toimielimen kokouspäätökset kirjataan pöytäkirjaan ja tiedotetaan.

13 Saamen kielilautakunta Pöytäkirja kokouksesta Pöytäkirjan s. 13/21 11 Saamen kielilautakunnalla on sihteeristö. Saamen kielilautakunta nimittää virkaan sihteeristön työntekijät. 12 Saamen kielilautakunta voi tehdä tarkempia työskentelysääntöjä toimintaansa varten niillä ehdoilla, jotka on määrätty säännöissä, erityisesti pykälissä 4, 5, 6, 7 ja Näitä sääntöjä voi muuttaa, mikäli ne elimet, jotka ovat nimittäneet lautakunnan, hyväksyvät sen (vrt. 4 ). Asia SKL 4/2001 Esitys Venäjän saamen kielten organisoinnista SKL:aan Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjät ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen yhteisestä saamelaisesta kielityöstä Trondheimissa. Yhteistyösopimuksen nojalla ne ovat ottaneet vastuun yhteisestä saamelaisesta kielityöstä siten, että ne ovat organisoineet SKL:n saamelaisten yhteiseksi päättäväksi elimeksi yhteisissä saamen kielikysymyksissä. Sopimuksen nojalla ne ovat myös luvanneet ottaa vastuun yhteistyön organisoimisesta kielikysymyksissä Venäjän saamelaisten kanssa SKL:ssa. Myöhemmin Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjät hyväksyessään SKL:n säännöt ovat vahvistaneet tämän aikeen. Vuoden 2000 syksyllä pidetyn saamelaiskonferenssin jälkeen Venäjän puolella on kaksi saamelaisyhdistystä, Kuolan saamelaisyhdistys ja Muurmanskin alueen saamelaisyhdistys (Oosmo), jotka ovat Saamelaisneuvoston jäsenyhdistyksiä ja joiden kautta Venäjän saamelaiset ovat edustettuina Saamelaisneuvostossa. Nämä ovat virallisimmat Venäjän saamelaisten edustuselimet yhteydenpidossa Pohjoismaiden saamelaisiin. Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjien on määrä sopia Venäjän saamelaisten kanssa yhteistyöstä SKL:n puitteissa. Sääntöjen mukaan Venäjän saamelaisyhdistykset nimittävät Venäjän saamen kielten edustajat SKL:aan. SKL on pyytänyt näiltä kahdelta yhdistykseltä lausuntoa Venäjän saamen kielten organisoinnista SKL:aan ja on lisäksi pyytänyt näitä kahta yhdistystä sopimaan yhdessä Venäjän saamen kielten edustajien nimeämisestä SKL:aan. Kuolan saamelaisyhdistys ja Muurmanskin alueen saamelaisyhdistys eivät ole kuitenkaan nimenneet yhteistä edustajaa kaikista Venäjän saamen kielten edustajista SKL:aan. Nämä kaksi yhdistystä ovat kumpainenkin nimittäneet saman henkilön koltansaamen (Nuortijärven murteen) ja turjansaamen varsinaiseksi jäseneksi ja koltansaamen varajäseneksi. Kildininsaamen varsinaisesta ja varajäsenestä ja turjansaamen varajäsenestä ei ole yhteistä ehdokasta.

14 Saamen kielilautakunta Pöytäkirja kokouksesta Pöytäkirjan s. 14/21 Asia siirretään koska Kuolan saamelaisyhdistys ja Muurmanskin alueen saamelaisyhdistys eivät ole nimittäneeet yhteisiä ehdokkaita Venäjän saamen kielten edustajiksi SKL:aan. Sääntöjen mukaan Venäjän saamelaisyhdistyksien on valittava Venäjän saamen kielten edustajiksi SKL:aan. SKL pyytää mainittuja Venäjän saamelaisyhdistyksiä sopimaan yhteisten jäsenten nimeämisestä ja kun yhdistykset ovat tuoneet yhteiset ehdokkaat Venäjän saamen kielten edustajiksi, niin asia käsitellään uudestaan SKL:ssa. Päätös hyväksyttiin yksimielisesti. Asia SKL 5/2001 Suomen ja Ruotsin Saamen kielineuvostojen/norjan saamelaiskäräjien kieliosaston ja saamen kielilautakunnan välinen yhteistyö ja yhteistyörutiinit sekä SKL:n työjärjestys Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjät ovat pyytäneet Saamen kielilautakuntaa antamaan esityksen SKL:n ja Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjien kielielinten väliseksi yhteistyöksi ja rutiineiksi. Muodollisesti tämän voi tehdä siten, että SKL:n hallinto ja mainittujen kielielinten hallinnot valmistavat yhdessä SKL:lle työjärjestyksen, joka tuodaan sen jälkeen Saamen kielilautakunnan käsiteltäväksi. Sen jälkeen se toimitetaan Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjille/kyseisten saamelaiskäräjien yhteistyöelimelle, Saamelaiselle parlamentaariselle neuvostolle. SKL:n työjärjestyksen puitteissa saadaan SKL:n ja Saamelaiskäräjien kielielinten välinen yhteistyö muodolliselle perustalle ja käytännössä toimimaan sillä ehdolla, että kansallisten Saamelaiskäräjien kielielinten toiminnassa otetaan huomioon SKL:n työjärjestys. SKL:n hallinto oli laatinut alustavan ehdotuksen kielielinten hallintojen yhteiskokousta varten, mutta kansallisten kielielinten työtilanteen vuoksi yhteiskokousta ei onnistuttu pitämään SKL:n täysistuntoon 1/2001 mennessä. Yhteistyö SKL:n hallinnon ja kansallisten kielielinten hallintojen välillä toimii jollakin tavalla jo nyt pöytäkirjojen vaihtamisen ja puhelinyhteyksien avulla, mutta muodollisesti yhteistyöstä ei ole sovittu. SKL:n näkemyksen mukaan kielielinten hallintojen yhteistyö, yhteistyörutiinit ja SKL:n työjärjestyksen laatiminen ovat tärkeitä asioita ja asettaa ne etusijalle toiminnassaan. SKL:n toimintaa varten on laadittava perusteellinen työjärjestys, jonka mukaisesti yhteistyö ja yhteistyörutiinit toimivat joustavasti. SKL:n hallinnon tulee pitää Saamelaiskäräjien kielielinten hallintojen kanssa yhteiskokous mahdollisimman pian ja yhdessä laadittava ehdotus työjärjestyksestä SKL:lle. Päätös hyväksyttiin yksimielisesti.

15 Saamen kielilautakunta Pöytäkirja kokouksesta Pöytäkirjan s. 15/21 Asia SKL 6/2001 Esitys vakinaisen rahoitusjärjestelmän luomisesta Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjien välille Saamen kielilautakunta viittaa sen toiminnasta tehtyihin suunnitelmiin ja omaan budjettiesitykseensä kokouspäätöksessään asiassa 9/2000. SKL ehdottaa, että kaikki kolme Saamelaiskäräjiä rahoittavat samansuuruisella summalla SKL:n toimintaa. Varoja on osoitettava tarpeeksi, jotta SKL pystyy huolehtimaan sääntöjensä mukaisesta laajamittaisesta työstä. SKL viittaa myös Pohjoismaiden ministerineuvoston kielipoliittisen viiteryhmän priorisointiin SKL:n tarpeellisuudesta ja tämän perusteella Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjien on yhdessä osoitettava varainhakemus Pohjoismaiselle ministerineuvostolle SKL:sta tehtyjen suunnitelmien mukaisesti. Sen jälkeen kun rahoitus on ratkaistu Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjien on annettava SKL:lle liikkumavaraa käyttää sille myönnetyt toimintavarat tehtyjen suunnitelmien ja sääntöjen mukaisesti. Päätös hyväksyttiin yksimielisesti. Asia SGL 7/2001 Esitys Saamen kielilautakunnan sihteeristön lopullisesta paikasta Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston (SPN) presidenttikokous on päättänyt, että Saamen kielilautakunnan on toimittava hallinnollisesti SPN:n alaisuudessa ja sihteeristö perustetaan pysyvästi sen sihteeristön yhteyteen. SPN ei ole kuitenkaan vielä aloittanut toimintaansa ja sen vuoksi SKL:n sihteeristö on asetettu Norjan Saamen kielineuvoston (vuoden 2001 alusta lähtien Saamelaiskäräjien kieliosasto) yhteyteen. Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjät ovat pyytäneet SKL:lta esitystä asiassa. SKL keskusteli asiasta perusteellisesti ja teki seuraavan päätöksen. Saamen kielilautakunnan näkemyksen mukaan Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston ja sen sihteeristön perustaminen on edelleen epäselvä. SKL näkee sen vuoksi toivottavana, että sihteeristön toimipaikkaa vaihdetaan neljän vuoden välein Saamelaiskäräjien kielielinten sihteeristöjen välillä samalla periaatteella kuin pohjoismaisen kielineuvoston sihteeristön toimipaikkaa vaihdetaan eri Pohjoismaiden kielineuvostojen/-lautakuntien sihteeristöjen välillä. Tällaisilla järjestelyillä taataan, että SKL pysyy pohjoismaisena ja minkään Saamelaiskäräjien toimintajärjestelmä ei ala ohjata yhteisen SKL:n toimintaa. Päätös hyväksyttiin yksimielisesti.

16 Saamen kielilautakunta Pöytäkirja kokouksesta Pöytäkirjan s. 16/21 Asia SKL 8/2001 Saamen kielilautakunnan työvaliokunnan pöytäkirjan 1/2000 hyväksyminen Saamen kielilautakunta hyväksyy työvaliokunnan kokouspöytäkirjan seuraavin huomioin. Varapuheenjohtaja Vesa Guttorm ja hallintopäällikkö Klemetti Näkkäläjärvi eivät ole olleet jäävejä osallistumaan puhelinkokoukseen ja he eivät ole saaneet kokouskutsua etukäteen. Valitettavasti nämä tiedot eivät ole kuitenkaan tulleet mukaan niihin asiapapereihin, joiden perusteella SKL:n sihteeristö järjesti työvaliokunnan kokouksen. Päätös hyväksyttiin yksimielisesti. Asia SKL 9/2001 Saamen kielilautakunnan kielitestin uudistaminen Vanha Saamen kielilautakunta on yhteistyössä Pohjoismaisen saamelaisinstituutin (PSI) kanssa hallinnoinut ja järjestänyt saamen kielen kielitestejä, joiden hyväksytystä suorituksesta on saanut lisäpisteitä haettaessa yliopistoihin opiskelemaan eri aineita. Kielitesti mittaa henkilöiden saamen kielen taitoa. Joissakin yliopistoissa on edelleen käytäntönä antaa hyväksytysti suoritetun kielitestin nojalla lisäpisteitä tiettyjen oppiaineiden sisäänpääsytilanteessa. SKL on saanut tiedusteluja, että vieläkö se hallinnoi ja järjestää kielitestejä ja onko kielitesti ajan tasalla. SKL:n työvaliokunta on pitänyt yhteisen pohjoismaisen kokouksen saamen kielen ja muiden asiantuntijoiden kanssa ja valtiontason viranomaisten kanssa ja kuullut heidän näkemyksiään asiassa. Suomessa on käytössä ns. yleinen kielitutkintojärjestelmä, jota hallinnoi Suomen opetushallitus. Saamen kieltä varten on laadittu perus-, keskiasteen ja ylimmän tason kielitutkinto, jossa jokaisessa on kolme astetta ja näin ollen on yhteensä yhdeksän eri kielitutkintoversiota. Tutkinnon tarkoituksena on mitata henkilöiden saamen kielen taitoa ja tutkinnon hyväksytystä suorituksesta saa todistuksen. Tutkintokokeeseen kuuluvat tekstin ymmärtäminen, kirjoittaminen, kielioppirakenteet, sanavarasto, puheen ymmärtäminen ja puhuminen. Tutkintokokeen ovat laatineet joukko saamen kielen asiantuntijoita Suomesta. Ruotsissa ja Norjassa ei ole tämän suuntaisia testejä. Periaatteessa olisi mahdollista käyttää Suomen yleistä kielitutkintoa saamen kielen osalta SKL:n kielitestinä. Saamen kielilautakunnan tarpeita ajatellen voidaan kuitenkin selvitellä onko näin moneen tasoon ja versioon käyttöä.

17 Saamen kielilautakunta Pöytäkirja kokouksesta Pöytäkirjan s. 17/21 Saamen kielitestin hallinnoiminen kuulu SKL:n tehtäviin sen ollessa ylin päättävä asiantuntijaelin yhteisissä saamen kielen asioissa. Työvaliokunta yhdessä hallinnon kanssa seuraa asian kehittymistä ja jos esiin nousee erityisiä tarpeita järjestää ja uudistaa saamen kielen testejä, niin SKL aloittaa jatkotoimenpiteiden selvittelyn asiassa. Kielitestin mahdollisessa uudistamisessa SKL tutkii mahdollisuuksia ottaa huomioon Suomessa laadittua yleistä kielitutkintojärjestelmää saamen kieltä varten. Päätös hyväksyttiin yksimielisesti. Asia SKL 10/2000 Pohjoismainen auktorisointijärjestelmän luominen tulkkaukseen kääntämiseen saamen kielten käytön yhteydessä Saamen kielen tulkkauksessa ja kääntämisessä ei ole mitään vakinaista pohjoismaista järjestelmää, joka mittaisi tulkkaus- ja käännöstasoa. Saamen kielilautakunnalle on tullut tiedusteluja mahdollisuuksista saada saamen kielen tulkkaukselle ja kääntämiselle pohjoismaisen tason auktorisointi. Näitä palveluja tarvitseville eri laitoksille olisi saatava takeet siitä, että ne voivat luottaa tulkkauksen ja kääntämisen tasoon. Asia on myös kielenhuoltokysymys. SKL:n työvaliokunta on pitänyt yhteispohjoismaisen kokouksen saamen kielen ja muiden asiantuntijoiden sekä pohjoismaiden valtiontason viranomaisten kanssa ja kuullut heidän näkemyksiään asiassa. Tulkkaus- ja kääntämisauktorisointi on tarpeellista sovittaa yhteen siten, että saamea puhutuissa maissa on auktorisointi samalla tasolla. Norjassa on jo voimassa kansallisen tason auktorisointi tulkkauksessa ja kääntämisessä saamen kieltä varten ja tätä hallinnoi Saamelaiskäräjien kieliosasto. Kieliosaston hallinnoiman auktorisoinnin ovat saavuttaneet muutamat tulkit ja kääntäjät. Norjassa on tämän lisäksi saamen kieltä varten kääntjätutkinto, jota hallinnoi Bergenin kauppakorkeakoulu. Suomessa on saamen kieltä varten virallisen kääntäjän tutkintojärjestelmä, jota hallinnoi Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Kyseisen tutkinnon suorittaneita on kymmenkunta henkilöä. Ruotsissa on kamarikollegio laadituttanut tulkkausauktorisointikokeen saamen kieltä varten, mutta kyseisen auktorisoinnin saavuttaneita ei ole. Tulkkauksen ja kääntämisen auktorisointijärjestelmän perustaminen tuo mukanaan välttämättömän tarpeen saada saamen kielen tulkkaukseen ja kääntämiseen vakinainen pohjoismaisen saamelaisen korkeakoulutason koulutus. Nykytilanteessa vain Sámi allaskuvla

18 Saamen kielilautakunta Pöytäkirja kokouksesta Pöytäkirjan s. 18/21 (Saamelainen korkeakoulu) on ainoa pohjoismainen saamelainen korkeakoulu. Pohjoismaisen tulkkaus- ja kääntämisauktorisointijärjestelmän perustamisen yhteydessä olisi tärkeätä selvitellä mahdollisuuksia aloittaa vakinainen tulkkaus- ja kääntämiskoulutus pohjoismisella tasolla, vaikkapa Saamelaisessa korkeakoulussa. Saamen kielilautakunnan hallinto hankkii kaikki tarpeelliset tiedot, jotka koskevat tulkkaus- ja kääntämisauktorisointia saamen kielen käytön yhteydessä. Hallinto pyytää apua tässä asiassa Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjien kielielimien hallinnoilta ja esittelee asian SKL:n täysistunnon asiaksi. Päätös hyväksyttiin yksimielisesti. Asia SKL 11/2001 Kuntien nimet kahdelle ja kolmelle kielelle Norjan Saamelainen nimineuvontatoimisto on pyytänyt Saamen kielilautakuntaa käsittelemään asiaa, joka koskee Porsangerin kunnan hakemusta käyttää kolmikielistä kunnan nimeä. Porsangerin kunta on hakenut Norjan kuninkaalliselta kunta- ja alueministeriöltä lupaa käyttää kielen yleisenä nimenä saamen- ja kveeninkielistä nimeä, norjankielisen nimen lisäksi. Kunta on halunnut käyttää nimiä seuraavan järjestyksen ja kirjoitustavan mukaisesti: 1) Porsanger kommune 2) Porsáŋggu gielda 3) Porsangin komuuni. Ministeriö neuvoo muuttamaan yleistä nimeä, ja että yleisen kirjoitustavan mukaan tulee muoto: Porsáŋggu-Porsangin-Porsanger kommune. Saamen kielilautakunta ei hyväksy Norjan kuninkaallisen kunta- ja alueministeriön ehdottomaa sekakielistä yhdyssanamuotoa. Tällaiset sekakieliset yhdistetyt kaksinkertaiset tai kolminkertaiset nimimuodot eivät ole luonnollisia eivätkä ne kuulu kielien järjestelmiin. SKL suosittaa viranomaisia hyväksymään eri kielten yleiset nimet siten, että ne kirjoitetaan jokaisen kielen yhteydessä erilleen. Päätös hyväksyttiin yksimielisesti. Asia SKL 12/2001 SKL:n budjetti vuodelle 2001 SKL:n kokonaisrahoitus vuodelle 2001 ei ole vielä selvinnyt koska hallinto ei ole saanut virallista tietoa Suomen ja Ruotsin saamelaiskäräjien rahoitusosuudesta, vain Norjan saamelais-

19 Saamen kielilautakunta Pöytäkirja kokouksesta Pöytäkirjan s. 19/21 käräjien rahoitusosuus on selvillä. Samen kielilautakunta siirtää asian puhelinkokouksensa käsittelyyn ja se pidetään heti kun hallinto saa Suomen ja Ruotsin saamelaiskäräjiltä virallisen tiedon niiden rahoitusosuudesta SKL:n toimintaa varten vuodelle Päätös hyväksyttiin yksimielisesti. Asia SKL 13/2001 SKL:n vuoden 2000 käyttämättä jääneiden varojen käyttö Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjien vuodelle 2000 myönnetyistä varoista ei ole jäänyt käyttämättömiä varoja siten, että ne olisivat käytettävissä vuoden 2001 puolella. Ainoa vuoden 2000 puolelta siirtyvä käytettävissä oleva rahamäärä on sosiaalitoimiston maksama sosiaaliturva hallintopäällikön sairaslomalta vuoden 2000 aikana. Sen lopullinen summa ei ole kuitenkaan vielä tiedossa, eikä sosiaaliturvaa ole edes vielä maksettu. Asia siirretään puhelinkokoukseen ja käsitellään vuoden 2001 budjetinmääräyksen yhteydessä. Päätös hyväksyttiin yksimielisesti. Asia SKL 14/2001 Vuoden 2001 kokoussuunnitelma SKL:n seuraava varsinainen kokous, joka pidetään puhelinkokouksena, pidetään heti kun tulee virallinen tieto paljonko Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjät antavat yhteensä varoja SKL:n toimintaan vuonna Sitä seuraava SKL:n varsinainen kokous pidetään viikolla 40 Luujärvessä. Päätös hyväksyttiin yksimielisesti. Asia SKL 15/2001 Muut asiat 1) Hallintopäällikön virkavapaushakemus Hallintopäällikkö oli hakenut Saamen kielilautakunnalta lupaa ottaa neljän kuukauden palkatonta

20 Saamen kielilautakunta Pöytäkirja kokouksesta Pöytäkirjan s. 20/21 virkavapautta, jotta voisi aloittaa Pohjoismaisen ministerineuvoston projektityöntekijänä saamelaisen kielipoliittisen tilanteen ja saamen kielitappion selvitystyön. Sen jälkeen kun oli selvittänyt asian hallintopäällikkö poistui kokouksesta asian käsitelyn ajaksi. SKL:n puheenjohtaja pyysi päätöksen tekemisen jälkeen hallintopäällikkön taas kokoukseen ja ilmoitti päätöksen. Asiasta oli järjestetty äänestys ja äänin 6 2 Saamen kielilautakunta oli päättänyt, ettei se anna hallintopäällikölle neljän kuukauden palkatonta virkavapautta. Asia SKL 15/2001 Muut asiat 2) Hallintopäällikön hakemus oman ammatillisen osaamisen edistämiseksi - Multimediateos (CD-Rom) etelä-, luulajan-, pohjois-, inarin-, koltan-, kildinin- ja turjansaamen kielistä Hallintopäällikkö oli osoittanut Saamen kielilautakunnalle hakemuksen käyttää yhden kuukauden verran työaikaa maaliskuusta elokuun loppuun 2001 oman ammatillisen osaamisen edistämiseen, jotta voi osallistua POEM:in (Pohjoisen elokuva- ja mediakeskuksen) ja Tanskan filmi-instituutin järjestämään yhteiseen koulutukseen digitaalisesta multimedian tekemisestä. Hakemus sisälsi myös SKL:n budjettivarauksen matkoihin ja asumiseen koulutuksen yhteydessä. Hallintopäällikön multimediateoksen aiheena on CD-Romin valmistaminen etelä-, luulajan-, pohjois-, inarin-, koltan-, kildinin- ja turjansaamen kielistä. Koulutuksen puitteissa saadaan valmiudet toteuttaa koko projekti ja sen yhteydessä valmistetaan nk. demo, osa CD-Romista, jolla haetaan kokonaisrahoitusta projektille ulkopuolisista rahoituslähteistä. Sen jälkeen kun oli selvittänyt asian hallintopäällikkö poistui kokouksesta asian käsitelyn ajaksi. SKL:n puheenjohtaja pyysi päätöksen tekemisen jälkeen hallintopäällikkön kokoukseen ja ilmoitti päätöksen. SKL oli myöntynyt hallintopäällikön hakemukseen ja puolestaan irrottaa hänet oman ammatillisen osaamisen edistämiseen hakemuksen mukaisesti. SKL:n näkemyksen mukaan se hyödyttää SKL:n töitä ja toimia. Päätös hyväksyttiin yksimielisesti.

21 Saamen kielilautakunta Pöytäkirja kokouksesta Pöytäkirjan s. 21/21 Puheenjohtaja kiitti kokouksen osanottajia ja tulkkeja ja päätti kokouksen 2.3. klo Allekirjoitukset: Nils Ø. Helander Klemetti Näkkäläjärvi puheenjohtaja sihteeri