KUOPION YLIOPISTO Sosiaalipsykologian koulutusohjelma SOSIAALIPSYKOLOGIAN VALINTAKOE 2008 KIRJALLISUUS: MALLIVASTAUKSET
|
|
- Timo Hakola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KIRJALLISUUS: MALLIVASTAUKSET Vastausten arvioinnissa kiinnitetään huomiota vastausten ja mallivastausten sisällölliseen yhdenmukaisuuteen, mutta myös vastauksen selkeään, johdonmukaiseen muotoiluun ja hyvään asiasuomeen. 1. Altruismia ei ole yksinkertaista selittää. Altruismilla voidaan tarkoittaa epäitsekästä toimintaa, joka ei tähtää oman edun toteutumiseen. Kuusela (2007) esittää, että altruismia on tarkasteltu lähinnä neljällä tavalla. Mitkä nämä tavat tai näkökulmat ovat? (4 p) Biologisesta, geneettisen perimän näkökulmasta altruistinen käyttäytyminen nähdään lajinkehityksen kannalta hyödylliseksi toimintatavaksi, sillä se auttaa yleisesti lajin säilymistä. Kognitiivisen käyttäytymisen näkökulmasta on tarkasteltu ihmisen kykyä moraaliseen järkeilyyn ja eettisten päätösten tekemiseen, minkä ajatellaan perustuvan roolinottoon. Sosiaalisemmasta, sosialisaation näkökulmasta altruismia tarkasteltaessa ihminen voidaan nähdä sosiaalisena olentona, jonka sosialisaatio eli yhteiskunnan jäseneksi kasvaminen edellyttää sosiaalista oppimista tai roolinottoa, mikä tapahtuu havaitsemisen ja mallien sisäistämisen kautta. Vastavuoroisuus: Altruismia on mahdollista selittää ilmiönä myös siten, että kyse on ennakoivasta tai varovaisesta käyttäytymisestä. Tämän mukaan ihminen auttaa muita, jos se hyödyttää häntä itseään. Toisten auttaminen voidaan nähdä toimintana, joka rohkaisee vastavuoroista käyttäytymistä. (s. 26) 2. a) Willem Doise (1986) on hahmotellut sosiaalipsykologian selitystasoja. Yksilön mielensisäinen taso ja sosiaalisten suhteiden tai tilanteiden taso ovat kaksi hänen jäsennyksensä tasoa, mitkä kaksi muuta ovat? (2 p) Sosiaalisten asemien taso (3. taso) ja ideologinen taso (4. taso). (Doisen mukaan sosiaalipsykologian selitystasot on mahdollista luokitella neljään, osin päällekkäiseen tasoon. Kysymyksessä mainittu mielensisäinen taso on ensimmäinen ja sosiaalisten suhteiden tai tilanteiden taso puolestaan toinen taso.) (s ) b) Kuusela pohtii Doisen tasoja ja esittää kommentin sosiaalitieteiden nykytilanteeseen liittyen. Millaisen laajennuksen tasoihin voisi Kuuselan mukaan periaatteessa tehdä? (2 p) Kuusela pohtii, että fysiologinen ja neurologinen taso voisivat tuoda lisävalaistusta kognition, tunteiden ja käyttäytymisen tarkasteluun. Toisaalta taas ideologista tasoa voisi laajentaa globalisaation tarkastelulla, joka voisi tuoda uuden puolen identiteetin rakentumisen tarkasteluun (ns. kosmopoliittinen identiteetti). (s. 44) 3. Monikulttuurisuutta tarkasteltaessa esitetään usein käsite akkulturaatio, jolla viitataan kulttuurien kohtaamiseen ja kulttuuristen mallien omaksumiseen. Akkulturaation voidaan ajatella olevan hyvin tyypillinen sosiaalipsykologinen ilmiö. Miten Padillan & Perezin (2003) mukaan akkulturaatiota olisi hyvä tarkastella ja tutkia, jotta ilmiön ja käsitteen monipuolisuus pääsisi hyvin esiin? (3 p)
2 Padilla ja Perez esittävät, että akkulturaatiota lähestyttäisin sosiaalisten kognitioiden, sosiaalisen identiteetin ja sosiaalisen stigman kautta. Sosiaalisten kognitioiden näkökulmasta akkulturaatiota tarkasteltaessa tutkittavana voisi olla esimerkiksi se, kuinka jonkin kansallisuuden edustajat ajattelevat toisista ihmisistä, kuten maahanmuuttajista, ja kuinka he ajattelevat muiden ajattelevan ihmisistä eli millainen käsitys heillä on muiden ihmisten ajattelutavasta. Sosiaalisen identiteetin näkökulmasta akkulturaatiota tarkasteltaessa huomio voisi olla esimerkiksi siinä, miten vahvasti ja millä tavalla maahanmuuttajat samaistuvat omaan etniseen ryhmäänsä tai uusiin kulttuureihin ja ryhmiin. Sosiaalisen stigman perspektiivistä katsoen mielenkiinnon kohteena voivat puolestaan olla vaikkapa ihmisten asenteet ja käsitykset muiden kulttuureiden edustajista ja siitä, miten asenteet vaikuttavat ja mitä niistä seuraa. (s ) 4. Ryhmään kuulumisen voidaan ajatella olevan ihmiselle monella tapaa tärkeää. Levine & Moreland (2006) ovat pohtineet ryhmäjäsenyyden merkitystä erilaisten tarpeiden tyydyttämisessä ja jaotelleet tarpeita neljään kategoriaan. Millaisia tarpeita luokittelussa esitetään? (4 p) Ensinnäkin ryhmäjäsenyyden voidaan ajatella tyydyttävän selviytymiseen liittyviä tarpeita. Ryhmään kuuluminen mahdollistaa evolutionaarisen tarpeen jatkaa lajia, sillä se edistää esimerkiksi ryhmän jäsenten kykyä hankkia ja kasvattaa jälkeläisiä. Toisekseen ryhmäjäsenyyden voi katsoa tyydyttävän psykologisia tarpeita, koska ryhmä mahdollistaa yhdessä olemisen ja siihen liittyvät tarpeet, kuten läheiset suhteet. Ryhmä myös mahdollistaa vaikuttamisen ja vallankäytön. Kolmanneksi Levine ja Moreland nostavat esiin tiedolliset tarpeet: ryhmässä sen jäsen voi tyydyttää fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön liittyviä tiedollisia tarpeita ja suhteuttaa esimerkiksi mielipiteitä ja kykyjä muiden ryhmän jäsenten vastaaviin. Neljäntenä ryhmäjäsenyyden voidaan ajatella tarjoavan perustan identiteetin muodostamiselle, sillä ryhmän avulla yksilö voi peilata itseään koskevia käsityksiä. (s ) 5. Wilfred Bion liittyy psykodynaamiseen ryhmätutkimukseen. Hänen tunnettuja käsitteitään ovat työryhmä ja perusolettamusryhmä. a) Mitä näillä käsitteillä tarkoitetaan? b) Millaisia perusolettamusryhmiä Bionin jaottelun mukaan on olemassa? Vastaa kumpaankin kohtaan samassa esseevastauksessa. (5 p) Bionin käsitteillä kuvataan (usein vertauskuvallisesti) ryhmässä vallitsevaa ilmapiiriä ja sen jäsenten asennoitumista ryhmän varsinaista tavoitetta kohtaan (kuten esimerkiksi kuntoutumisprosessi tai jonkin työtehtävän tekeminen). Työryhmä tarkoittaa ryhmää, joka kykenee tavoitteensa mukaiseen toimintaan, joka reflektoi omaa tilaansa ja jossa jäsenet kantavat vastuuta tekemisistään. Perusolettamusryhmä taas viittaa tilanteeseen, jossa ryhmä toimii ikään kuin näennäisesti, eli se ei kykene saavuttamaan tavoitettaan. Perusolettamusryhmän käsite viittaa ryhmän alitajuiseen tilaan: Ryhmän toimintaa ohjaa oletus, että sillä olisi jokin muu tarkoitus kuin se, mikä tarkoituksen julkilausutusti kerrotaan olevan. Ryhmän jäsenet siis olettavat, että vaikka he ovat tekevinään työtehtävää, heidän yhdessäololleen on olemassa jokin muu tarkoitus. Tämä olettamus leimaa ryhmässä vallitsevaa tunnelmaa. (2 p) Psykoanalyyttisen käsityksen mukaan perusolettamusryhmien alitajuinen ilmapiiri juontuu ihmisen puolustusmekanismeista. Ryhmässä ollessaan yksilöt tulkitsevat ryhmän tilannetta ja omaa asemaansa siinä, ja riippuen tulkinnoista, tilanteeseen reagoidaan erilaisilla defenssimekanismeilla. Perusolettamusryhmiä voidaan Bionin jaottelun mukaan ajatella olevan kolmenlaisia: riippuvuusoletusryhmiä, joissa perusoletuksena on riippuvuus johtajasta ja jossa ryhmän jäsenet
3 tyytyvät usein passiivisuuteen; taistelu ja pako oletusryhmiä, jossa ryhmä toimii aivan kuin sitä uhkaisi jokin sisäinen tai ulkoinen vihollinen ja jossa tunnelma voi olla aggressiivinen ja uhmakas; ja parinmuodostusoletusryhmiä, joissa oletetaan ryhmän syntyneen jonkin yhteyden, kuten ryhmän joidenkin jäsenten välisen ihmissuhteen, luomisen vuoksi, ja joissa ilmapiiri voi olla innostunut ja tulevaisuusorientoitunut. (3 p) (P. M. Turquet on muotoillut vielä neljännen perusolettamuksen, yhtenäisyysryhmän. Tällainen ryhmä on melkein toimiva työryhmä. Se toimii perustehtävänsä mukaisesti, mutta arvioi omat kykynsä epärealistisesti ja epäonnistumisen tultua masentuu syytellen jäseniään. Lukuisat urheilujoukkueet käynevät esimerkkinä tällaisesta perusolettamuksesta.) (s ) 6. a) Mitkä ovat Georg Herbert Meadin keskeiset ajatukset tietoisuuden ja minän kehityksestä? b) Millaisia vaiheita minuuden kehityksessä Meadin mukaan on? Meadin tapa käsitteellistää minuus on ainutlaatuinen, mitkä minuuden ulottuvuudet ovat? Vastaa kumpaankin kohtaan samassa esseevastauksessa. (6 p) Meadin tärkeä ajatus oli, että kieli ja sosiaalinen vuorovaikutus ovat välttämättömiä yksilön tietoisuuden ja minän kehitykselle. Toisin sanoen kykymme käyttää kieltä ja erityisesti symboleja on mielemme kehittymisen ja siten minän synnyn takana. Koska jaamme kulttuurissamme symboleja ja merkityksiä, voimme koordinoida ja hienosäätää toimiamme ja vastaavasti aavistaa ennalta toisten käyttäytymistä. Tätä Mead kutsui toisen roolin omaksumiseksi. Kykenemme kuvittelemaan ja ottamaan huomioon tekojemme merkitykset toisille, ja käyttämällä merkityksellisiä symboleja hankimme kyvyn astua toisen asemaan ja katsoa maailmaa toisen silmin. (2 p) Meadin mukaan lapset omaksuvat roolinottokyvyn ja minuus kehittyy vähitellen kolmen peräkkäisen vaiheen kautta. Nämä vaiheet ovat valmistava vaihe, leikkivaihe ja pelivaihe. Meadin mukaan varhaislapsuudessa, kehityksen valmistavassa vaiheessa lapselle ei ole vielä kehittynyt käsitystä minästä, ja siksi hänen on vaikea erottaa omat roolinsa muiden rooleista. Tässä vaiheessa lapsi imitoi muita satunnaisesti, mutta tämä on vain muiden käytöksen matkimista ilman, että lapsi täysin ymmärtäisi, mitä käytös tarkoittaa. Tässä prosessissa lapsi kuitenkin oppii, että tietyt teot saavat aikaiseksi tiettyjä reaktioita toisissa. Erityisen tärkeä kokemus tässä valmistavassa vaiheessa on, kun lapsi oppii oman nimensä, koska nimi identifioi hänet yksilönä ja erottaa hänet muista. Tässä vaiheessa lapsi alkaa toimia ja ajatella itseään sosiaalisena objektina; minänä, johon muut reagoivat. Valmistavassa vaiheessa lapsi ei vielä osaa yhdistää käytöstä sinänsä sanoihin tai symboleihin. (1 p) Toinen vaihe kehityksessä on (rooli)leikkivaihe. Kasvaessaan lapsi omaksuu kielen ja oppii luokittelemaan esineitä ja ihmisiä sanoilla, joilla on jaettu merkitys. Hän oppii käyttämään merkityksellisiä symboleja ja leikkimään erilaisia rooleja tarkkailemalla muiden käytöstä. Aluksi lapsi leikkii merkityksellisten toisten, kuten vanhempiensa, esittämiä rooleja. Sijoittaessaan itsensä vanhemman rooliin, lapsi ainakin hetken ajan käsittelee itseään äitinä tai isänä. Lapsi voi omaksua leikissä myös fantasiarooleja. Leikkien kautta lapsi harjoittelee vaikutusvaltaisten roolien luomista, omaksumista ja esittämistä. Yleisesti ottaen lasten roolinotto on vielä tässä vaiheessa epäjohdonmukaista ja organisoitumatonta, mutta mitä useammasta perspektiivistä lapsi tulee roolien myötä tarkkailleeksi itseään ja muita, sitä pidemmälle minä kehittyy. (1 p) Tultuaan taitavaksi roolinottajaksi lapsi kohtaa yhä useampia tilanteita, joissa hänen täytyy vastata yhtäaikaisesti useiden ihmisten odotuksiin ja näkökulmiin. Meadin mukaan lapsi saavuttaa tämän
4 taidon osallistumalla erilaisiin peleihin. Pelit eroavat leikistä siinä, että niissä on organisoidut säännöt, tietyt kaavat, joiden mukaan yksilöiden täytyy suunnata toimintansa ja vuorovaikutuksensa. Pystyäkseen osallistumaan peliin yksilön on pystyttävä ymmärtämään kaikkien muiden pelin osanottajien näkökulmat. Tämän (joukkue)pelivaiheen myötä lapsi oppii näkemään itsensä koko ryhmän tai joukkueen silmin, ei enää ainoastaan merkityksellisten toisten silmin kuten leikkivaiheessa. Mead huomasi, että osallistumalla peleihin, kuten baseball peliin, jossa on organisoidut säännöt, lapset kehittävät vähitellen yhä sofistikoituneemman kyvyn erilaisiin roolinottoihin. Pienet lapset esimerkiksi eivät vielä kykene noudattamaan tai ymmärtämään kaikkia pelien monimutkaisia sääntöjä, mutta oppivat vähitellen mukauttamaan oman toimintansa ja ennakoimaan muiden toimia joukkueessa niiden mukaisesti. Näin kehittyy kyky omaksua yleistetyn toisen (generalised other) rooli. Tämä viittaa kokonaisen toisten ryhmän tai yhteisön kokonaisuudessaan näkökulmiin ja odotuksiin. (1 p) Varttuessaan yksilö alkaa mieltää itsensä siten kuin ihmiset yleensä yleistetty toinen hänet mieltää. Tällöin yksilö näkee näin itsensä toisten silmin, yhteisön (esimerkiksi joukkueen) laajemmasta näkökulmasta ja ymmärtää sen säännöt, odotukset ja perspektiivit. Yhteisön standardeista ja odotuksista tulee myös yksilön omia standardeja, jotka hän sisäistää. Sisäistämisen myötä yksilö saavuttaa samalla yhtenäisemmän ja johdonmukaisemman minän, koska hän ei enää vaihda käsitystä itsestään niin dramaattisesti kuin leikkivaiheessa: hänellä on mielessään yleistetyn minän kuva itsestään. Yleistetty minä tarjoaa monesta osasta koostetun minäkäsityksen, joka ei riipu siitä, kenen kanssa hän kulloinkin on tekemisissä. Tässä mielessä yksilön minä on yhteiskunta pienoiskoossa: se on minä, joka koostuu useista sisäistetyistä rooleista ja perspektiiveistä, jotka ovat dialogissa keskenään. Sosiaalipsykologiassa taajaan käytetyt Meadin käsitteet subjektiminä (I) ja objektiminä (me) viittaavat näin ollen minän kahteen osatekijään: varsinaiseen minään ja käsitykseen minästä, joka perustuu yleistetyn toisen näkemykselle yksilöstä. Näistä objektiminä ( me ) on siis yksilön sosiaalinen identiteetti, josta spontaani, nykyhetkessä toimiva subjektiminä, eli varsinainen minä, ( I ) tulee tietoiseksi vasta lapsen psykologisen kehityksen aikana. (1 p) (s ) 7. Määrittele lyhyesti seuraavat käsitteet: (6 p; 1 p/määrittely) a) episodi Mikä tahansa yhtenäiseksi muodostunut sosiaalisen elämän jakso. Sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa yksilöt toimivat tiettyjen sääntöjen pohjalta. (esim. s. 58) b) kontaktihypoteesi Hypoteesi, jonka mukaan kontakti eri ryhmien välillä vähentää vihamielisyyttä. Selitysmallin pohjalta voidaan kehittää ennakkoluuloisuutta vähentävää toimintaa. (Esimerkkinä kontaktihypoteesin mukaisesta toiminnasta käy jigsaw eli palapelimetodi, joka on yhteisöllisen oppimisen malli, jonka avulla voidaan pyrkiä lisäämään suvaitsevaisuutta opiskeluryhmissä.) (s. 156) c) emergenssi Kehkeytyminen; viittaa siihen, että tietty asia on enemmän kuin osiensa summa. Tarkoittaa sosiaalitieteessä lähestymistapaa, jossa sosiaalinen todellisuus ymmärretään monikerrokselliksi maailmaksi, jota on mahdollista selittää usealta tasolta. (esim. s. 40 ja 46)
5 d) monisubjekti Käsitteellä viitataan siihen, että sosiaaliset normit syntyvät yhteisen sopimuksen pohjalta. Yhdessä toimiessaan ihmiset muodostavat monisubjekteja; yhteinen toiminta edellyttää yhteistä sopimusta. Sopimuksen ei tarvitse olla julkinen tai virallinen. (s. 36) e) riippumaton muuttuja Muuttuja, jota vaihdellaan laboratorio olosuhteissa tehdyssä kokeessa tarkoituksellisesti ja jonka katsotaan vaikuttavan riippuvaan muuttujaan. (s. 88 ja käsitteistö s. 206) f) konformismi Mukautuminen enemmistön näkemykseen. Sosiaalipsykologisessa tutkimuksessa puhutaan konformistisesta käyttäytymisestä, jolla viitataan ihmisten taipumukseen olla samaa mieltä ryhmän kanssa. (s. 49 ja käsitteistö s. 203) 8. Vastaa kysymyksiin lyhyesti nimellä tai käsitteellä. (4 p; 1 p/nimi tai käsite) a) Kenen tekemä koe nimetään usein ensimmäisenä sosiaalipsykologisena tutkimuksena? Norman Tripplettin ( ): tarkasteli sitä, miten muiden kilpailijoiden läsnäolo vaikutti pyöräilijöiden suorituksiin. Triplettin tutkimusasetelma aloitti suorituksen parantumista sosiaalisessa tilanteessa tarkastelevan tutkimusperinteen. (s ) b) Minkä ilmiön tarkastelun yhteydessä esitetään usein esimerkki Kuuban kriisistä tai avaruussukkula Challengerista? Ryhmäajattelun (groupthink): tunnetaan esim. joukossa tyhmyys tiivistyy sanonnan kautta; taustalla on mm. paine päätöksentekoon, ryhmän aiheuttama yhdenmukaisuuden paine, vahva ryhmän sisäinen kiinteys. Ryhmäajattelun ilmenemistä on tutkittu mm. poliittisessa ja sotilaallisessa päätöksenteossa. (s ) c) Kuka on tutkinut yhteiskuntien sivilisaatioprosessia, sosiaalistumista yhteiskuntaan ja tunnetaan mm. sivilisoitumiskehityksen teoriastaan? Norbert Elias ( ) (s ) d) Lähikehityksen vyöhykkeellä tarkoitetaan etäisyyttä, joka on olemassa yksilön taitojen ja hänen mahdollisten taitojensa välillä. Kenen tuotantoon käsite liittyy? L.S. Vygotskin: hän painotti sosiaalisuuden ja vuorovaikutuksen merkitystä psyyken kehityksessä ja oppimisessa (s. 119)
KIRJALLISUUSKYSYMYKSET Kuusela, P. (toim.) 2007: Sosiaalipsykologia yksilöstä yhteiskuntaan.
Tarra Nimi Henkilötunnus KIRJALLISUUSKYSYMYKSET Kuusela, P. (toim.) 2007: Sosiaalipsykologia yksilöstä yhteiskuntaan. Vastaa kaikkiin kysymyksiin selkeällä käsialalla käyttäen kysymysten alla olevaa vastaustilaa.
LisätiedotEmpatiaosamäärä. Nimi: ********************************************************************************
Empatiaosamäärä EQ Nimi: ******************************************************************************** Luen jokainen väite huolellisesti ja arvioi, miten voimakkaasti olet tai eri sen kanssa. 1. Huomaan
LisätiedotII- luento. Etiikan määritelmiä. Eettisen ajattelu ja käytänteet. 1 Etiikka on oikean ja väärän tutkimusta
II- luento Eettisen ajattelu ja käytänteet Etiikan määritelmiä 1 Etiikka on oikean ja väärän tutkimusta 2. Etiikka ei ole samaa kuin moraali, se on moraalin tutkimusta 3. Etiikka ei ole tutkimusta siitä,
Lisätiedot.tutkii yksilön FYYSISTÄ, PSYKOSOSIAALISTA ja KOGNITIIVISTA kehitystä syntymästä kuolemaan.
KEHITYSPSYKOLOGIA.tutkii yksilön FYYSISTÄ, PSYKOSOSIAALISTA ja KOGNITIIVISTA kehitystä syntymästä kuolemaan. TEHTÄVÄT: 1. TEHTÄVÄ FYYSINEN KEHITYS ( ja temperamentti) s. 26 32 ja 99 102 Minkä ikäisenä
LisätiedotNdoromo Owen Suomen Punainen Risti Vaasan suomalainen osasto. Miten kotoutua maahanmuuttajasta kuntalaiseksi?
Ndoromo Owen Suomen Punainen Risti Vaasan suomalainen osasto Miten kotoutua maahanmuuttajasta kuntalaiseksi? Useimmat meistä viettävät koko elämänsä yhdessä tietyssä kulttuuriympäristössä. Siitä syystä
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda
Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda hyvät edellytykset oppilaiden kasvulle, kehitykselle ja
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 1 Derivaatta Tarkastellaan funktion f keskimääräistä muutosta tietyllä välillä ( 0, ). Funktio f muuttuu tällä välillä määrän. Kun tämä määrä jaetaan välin pituudella,
LisätiedotDiakonian tutkimuspäivä 2014
M O N I T I E T E I S I Ä L Ä H E S T Y M I S T A P O J A N U O R T E N T O I M I J U U T E E N J A V O I M A A N T U M I S E E N Diakonian tutkimuspäivä 2014 TM Anna Juntunen TM Johanna Mantere TAUSTALLA
LisätiedotInfo B2: Global Mindedness -kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijoiden asenteita ja voiko muutosta mitata? Irma Garam, CIMO
Info B2: Global Mindedness -kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijoiden asenteita ja voiko muutosta mitata? Irma Garam, CIMO Kv päivät Levi 21.5. May- 13 Tässä infosessiossa: Mikä on GlobalMindendess-kysely?
LisätiedotMielestämme hyvä kannustus ja mukava ilmapiiri on opiskelijalle todella tärkeää.
Ops-perusteluonnosten palaute Poikkilaakson oppilailta 1 LUKU 2 B Perusopetuksen arvoperusta Suunta on oikea, ja tekstissä kuvataan hyvin sitä, kuinka kaikilla lapsilla kuuluisi olla oikeus opiskella ja
LisätiedotYKSILÖLLINEN ELÄMÄNSUUNNITTELU
YKSILÖLLINEN ELÄMÄNSUUNNITTELU Mertanen / Martikainen 1 Esimerkkinä yksilölliset aamutoimet Mertanen / Martikainen 2 Kyse on ajattelu- ja toimintatavasta Henkilö saa osallistua oman elämän suunnitteluun
LisätiedotKokemusasiantuntijan tarina. Kasvamista kokemusasiantuntijaksi
Kokemusasiantuntijan tarina Kasvamista kokemusasiantuntijaksi Tie päihdekuntoutujasta kokemusasiantuntijaksi on ollut kivinen ja pitkä. En olisi joskus toipumiseni alussa voinut ikinä kuvitellakaan toimivani
LisätiedotPersoonan käyttö seikkailukasvatuksessa. Prof. Juha Perttula Lapin yliopisto Seikkailukasvatuksen päivät, Syöte 30.1.2014
Persoonan käyttö seikkailukasvatuksessa Prof. Juha Perttula Lapin yliopisto Seikkailukasvatuksen päivät, Syöte 30.1.2014 Dan McAdams: persoonallisuuden tasot Persoonallisuus ~ psykologinen yksilöllisyys:
LisätiedotLapsen osallisuus prosessissa Lasten ja edunvalvojien kokemuksia edunvalvojasta lastensuojelussa ja rikosprosessissa
Lapsen osallisuus prosessissa Lasten ja edunvalvojien kokemuksia edunvalvojasta lastensuojelussa ja rikosprosessissa Milja Laakso Asiantuntija, Lastensuojelun edunvalvojatoiminta Pelastakaa Lapset ry Maakunnallinen
LisätiedotKiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/31. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/31. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/31
KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/31 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/31 Kukaan
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
TERVEYSTIETO Terveystiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Terveyttä tukeva kasvu ja kehitys T1 ohjata oppilasta ymmärtämään terveyden laaja-alaisuutta,
LisätiedotFILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON. Thursday, February 19, 15
FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON USKONNONFILOSOFIA HY USKONNONFILOSOFIAA OPISKELLAAN JA TUTKITAAN SEURAAVISSA TIETEISSÄ: TEOLOGINEN TIEDEKUNTA (KRISTILLINEN PUOLI) TEOREETTINEN FILOSOFIA
LisätiedotSKYPE-RYHMÄN LUOMINEN
SKYPE-RYHMÄN LUOMINEN JA RYHMÄPUHELUN SOITTAMINEN Ryhmän perustaminen on helppoa. Tarvitset internet-yhteyden sekä tietokoneen, jossa on mikrofoni ja webbikamera. Useimmissa kannettavissa tietokoneissa
LisätiedotTutkimus järjestäytymisestä
Tutkimus järjestäytymisestä Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen taustaa: Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen ammatilliseen järjestäytymiseen liittyen Tutkimus toteutettiin
LisätiedotHyvällä mielellä vai pahalla päällä!
Hyvällä mielellä vai pahalla päällä! LAPSI JA TUNTEET Tiina Haapsalo MITÄ AJATTELET JA SANOT MINUSTA SITÄ LUULET MINUSTA SINÄ OLET SELLAINEN MINULLE MITEN NÄET MINUT USKO KUITENKIN ETTÄ MITÄ TEET MINULLE
LisätiedotAntavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta työssä uupuneille ja mielenterveysongelmaisille?
Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta työssä uupuneille ja mielenterveysongelmaisille? Sari Kauranen, psykologi Verve Oulu Kokemuksia ja havaintoja kahdesta näkökulmasta
LisätiedotKummi 2- tarkkaavaisuushäiriöinen oppilas koululuokassa
Kummi 2- tarkkaavaisuushäiriöinen oppilas koululuokassa Pyrkimyksenä kirjoittaa käytännönläheinen opas opettajien ja koulun muun henkilökunnan käyttöön Kirjoitettu luokanopettajan näkökulmasta Yhteistyön
LisätiedotEskarista ekalle. eskariope mukana ekaluokan alussa
Eskarista ekalle eskariope mukana ekaluokan alussa Taustaa: Kemi mukana Kelpo-kehittämistoiminnan 1. aallossa lv. 2008-2009 alkaen Tavoite: Esi- ja perusopetuksen nivelvaiheen kehittäminen ja yhteistyön
LisätiedotKulttuurien väliset yhteentörmäykset ja miten ne voidaan välttää
Kulttuurien väliset yhteentörmäykset ja miten ne voidaan välttää JIPOT JA JEKUT, TURUN AMMATTI-INSTITUUTTI 22.4.2009 Marja Sierilä, Omnian ammattiopisto Kulttuurikonfliktit Kulttuurikonflikteja syntyy
LisätiedotStrategia, johtaminen ja KA. Virpi Einola-Pekkinen 29.4.2015
Strategia, johtaminen ja KA 29.4.2015 Valtiovarainministeriö Talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VM vastaa vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta valtiontalouden
LisätiedotMitä on opiskelijan arki? Opintopsykologinen näkökulma
Mitä on opiskelijan arki? Opintopsykologinen näkökulma 27.11.2008 Helsingissä Satu Eerola Opintopsykologi Tänään jokainen oppii ja on jo oppinut jotain.. oppimisesta oppimisesta yliopistossa oppimisen
LisätiedotERITYISYYS JA YKSILÖLLISYYS - KUINKA HUOMIOIMME LASTEN JA PERHEIDEN TODELLISET TARPEET
ERITYISYYS JA YKSILÖLLISYYS - KUINKA HUOMIOIMME LASTEN JA PERHEIDEN TODELLISET TARPEET OULUN VARHAISKASVATTAJA MESSUT -2010 Riitta Kaivola / Piia Roos 19.11.2010 KUNNIOITUS Kaskela, M & Kekkonen, M. 2007.
LisätiedotMitä lapsen tulisi varhaiskasvatuksesta saada? Leikki-ikäisen hyvän kasvun eväät MLL 25.10.2013 Helsinki Marjatta Kalliala
Mitä lapsen tulisi varhaiskasvatuksesta saada? Leikki-ikäisen hyvän kasvun eväät MLL 25.10.2013 Helsinki Marjatta Kalliala Lasta ei voida ohjelmoida kokemaan sitä mitä aikuiset toivovat hänen kokevan.
LisätiedotEsiopetuksen arvot. Arvokysely tammikuu 2015
Esiopetuksen arvot Arvokysely tammikuu 2015 Yleistä kyselystä - Toteutettu Savonlinnan esiopetusyksiköissä - Aikuisille kysely netissä - Lapset keskustelivat ryhmissään aikuisen johdolla (valitsivat 12:sta
LisätiedotTYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Yrityksessä toimiminen 15 osp Tavoitteet:
TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Yrityksessä toimiminen 15 osp Tavoitteet: arvioi oman alan tarjontaa ja uusien asiakkaiden löytymistä tuotteistamisen lähtökohdista. täsmentää
LisätiedotHAVAINTO KIUSAAMISESTA KIUSAAMISEN KARTOITUS
KIUSAAMISEEN PUUTTUMINEN: HAVAINTO KIUSAAMISESTA KIUSAAMISEN KARTOITUS - TYÖNTEKIJÄ KIRJAA TAPAHTUMAT, MITEN, MILLOIN JA MILLAISTA KIUSAAMISTA ESIINTYY (VALMIIT LOMAKKEET) - KESKUSTELLAAN LAPSEN KIUSAAMISKOKEMUKSESTA
LisätiedotTutkijakoulutapaaminen 30.1.2007 Tutkimusetiikka. Jaana Hallamaa
Tutkijakoulutapaaminen 30.1.2007 Tutkimusetiikka Jaana Hallamaa Tieteen etiikka Voidaan erottaa kolme aluetta eettisten ongelmien luonteen mukaan: Hiroshima-kysymykset eli tieteen ja yhteiskunnan suhdetta
Lisätiedotlähteitä, mitä kirjoittaja on käyttänyt. Ja meille on helpompi nähdä ne, kun me jatkossa tutkimme evankeliumeja.
1 Talmud tutuksi Aloittelemme opetusten sarjaa jossa käsittelemme juutalaisia lähteitä. Siihen sisältyy sekä Talmudin että Midrashin lähteitä. Joskus kun uskovainen kristitty kuulee sanan Talmud, niin
LisätiedotPSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet
PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon
LisätiedotVanhemmuus ja kotoutuminen, verkostojen ja vertaisuuden merkitys
Vanhemmuus ja kotoutuminen, verkostojen ja vertaisuuden merkitys Monikulttuurisuuden asiantuntija Mina Zandkarimi mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh: 0503256450 19.5.2014 PERHE JA MAAHANMUUTTO Maahanmuutto
LisätiedotSuomalaisten yksinäisyys Yleiskatsaus tutkimustuloksiin ja tutkimisen tapoihin
Suomalaisten yksinäisyys Yleiskatsaus tutkimustuloksiin ja tutkimisen tapoihin Elisa Tiilikainen Yksinäisyys Suomessa Jatkuvasti tai melko usein yksinäisyyttä kokee noin viitisen prosenttia. Vuoden 2014
LisätiedotSuoninen, Eero ym. 2011: Arjen sosiaalipsykologia. WSOY, Helsinki.
Nimi Henkilötunnus KIRJALLISUUSKOKEEN MALLIVASTAUKSET Suoninen, Eero ym. 2011: Arjen sosiaalipsykologia. WSOY, Helsinki. Vastaa kaikkiin kysymyksiin selkeällä käsialalla käyttäen kysymysten alla olevaa
Lisätiedot4A 4h. KIMMOKERROIN E
TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1/5 A h. KIMMOKERROIN E 1. TYÖN TAVOITE 2. TEORIAA Tässä työssä muista töistä poiketen tärkein tavoite on ymmärtää fysikaalisten suureiden keskinäistä riippuvuutta toisistaan
LisätiedotHANKETAPAAMINEN. Suomussalmi 24.4.2012 KAIRA-hanke Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen/s10179
HANKETAPAAMINEN Suomussalmi 24.4.2012 KAIRA-hanke Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen/s10179 2 Näytön aika Virta-Kainuu Na-He ry Kotvanen Kuhmon työsilta Suomut ry Kaito Kaira Osallisuus
LisätiedotYmpäristövallankäytön oikeutus
Ympäristövallankäytön oikeutus Tieteen päivät 11.1.2007 Simo Kyllönen Valtiotieteellinen tiedekunta Ympäristövallankäytön oikeutusperustan muutos Perinteinen : Nykyinen : Yksityiset Yksilölliset arvostukset
LisätiedotAsiantunteva ja asiakaslähtöinen avoin yliopisto. Osaamishaasteet
Asiantunteva ja asiakaslähtöinen avoin yliopisto Dosentti Pirjo Vuokko ÅA, Arken 5.10.2007 Osaamishaasteet Asiantuntijaosaaminen & Organisaatio-osaaminen Asiantuntijaorganisaation suuri haaste on estää
LisätiedotKirkas äly. Kultaiset kädet. Kuuma sydän
Kirkas äly Kultaiset kädet Kuuma sydän Maailma on kaunis ja hyvä elää sille, jolla on aikaa ja tilaa unelmille ja mielen vapaus ja mielen vapaus. On vapautta istua iltaa yksinänsä ja tutkia, kuunnella
LisätiedotAsiakkaiden osallisuus mitä. Asta Niskala ja Annikki Paajanen 31.10.12 Oulu
Asiakkaiden osallisuus mitä se tarkoittaa kehittämistyössä? i t ä? Asta Niskala ja Annikki Paajanen 31.10.12 Oulu Tavoitteena kehittämishankkeissa jo koko 2000 luvun ajan Asiakkaiden osallisuuden kehittäminen
LisätiedotVuorovaikutuksen haasteita varhaiskasvatuksen arjessa
Vuorovaikutuksen haasteita varhaiskasvatuksen arjessa FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Helsingin yliopisto Erityispedagogiikka Luennon teemat Keskeisiä käsitteitä Tutkimuksen kertomaa Kasvattajan ja
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Västankvarns skola/ Tukiyhdistys Almus ry.
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 06 Västankvarns skola/ toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 06. Vuoden 06
LisätiedotPekka Iivonen. Uskonto perusopetuksessa
Pekka Iivonen Uskonto perusopetuksessa Perusopetuslaki velvoittaa opetuksen järjestäjiä järjestämään kaikissa kouluissa enemmistön mukaista oman uskonnon opetusta (kaikkialla evankelis-luterilainen uskonto).
LisätiedotUsein kysytyt kysymykset
Usein kysytyt kysymykset EVERYTHING DISC WORK OF LEADERS -KONSEPTIT Miten Everything DiSC Work of Leaders liittyy DiSC -malliin? Miksi saamani Everything DiSC Work of Leaders -tiedot ovat tilannekohtaisia?
LisätiedotJohdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 7, 28.10.2015
Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 7, 28.10.2015 1. Onko olemassa yhtenäistä verkkoa, jossa (a) jokaisen kärjen aste on 6, (b) jokaisen kärjen aste on 5, ja paperille piirrettynä sivut eivät
LisätiedotSukunimi: Etunimet: Henkilötunnus:
Sukunimi: Etunimet: Henkilötunnus: VALINTAKOKEEN KYSYMYKSET Vastaa kaikkiin kysymyksiin selvällä käsialalla käyttäen ainoastaan kysymysten alla olevaa vastaustilaa. Vastausten tulee perustua kunkin kysymyksen
Lisätiedot5.12 Elämänkatsomustieto
5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa
LisätiedotVarhaiskasvatuksen neuvottelupäivät 2015. Lastenohjaajan asiantuntemus lapsivaikutusten arvioinnissa
Varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät 2015 Lastenohjaajan asiantuntemus lapsivaikutusten arvioinnissa Kirkolliskokouksen päätös Kirkkojärjestys 23 luku 3 Lapsen edun edistämiseksi kirkollisen viranomaisen
Lisätiedot3.1 SOSIAALISET TARINAT MITÄ NE OVAT? Taustaa
1 3.1 SOSIAALISET TARINAT MITÄ NE OVAT? Taustaa Carol Gray aloitti käyttämään sosiaalisia tarinoita 1990 -luvun alussa USA:ssa. Sosiaaliset tarinat on pedagoginen työskentelymenetelmä, jota voidaan käyttää
LisätiedotVoiko kohtaamista johtaa?- myönteisen vuorovaikutuksen luominen hoivakontakteissa. Mainio Vire Oy Laura Saarinen
Voiko kohtaamista johtaa?- myönteisen vuorovaikutuksen luominen hoivakontakteissa Mainio Vire Oy Laura Saarinen Yrityksen arvopohja luo jo suunnan kohtaamiselle Yrityksemme arvot on luotu yhdessä henkilökuntamme
LisätiedotTERAPIAT SUREVAN TUKENA
TERAPIAT SUREVAN TUKENA Esimerkkejä terapian mahdollisuuksista Asta Suomi: YTT, Psykoterapeutti (psykodynaaminen ja ratkaisukeskeinen orientaatio) SURU ON KOKEMUKSENA VAPAASTI ELÄVÄ OUTI JÄNTTI: FM, VAATIVAN
LisätiedotJohdan Lions Clubia. - kansainvälisen vapaaehtoistyön yksikköä
Johdan Lions Clubia - kansainvälisen vapaaehtoistyön yksikköä Taito määrää sen, mitä kykenee tekemään. Motivaatio ratkaisee sen mitä tekee. Asenteesta riippuu, kuinka hyvin sen pystyy tekemään 2016 Pres1_esitys_MU
LisätiedotBIOLOGIA 1. kurssi 7. luokka
1. kurssi 7. luokka Kurssin tavoitteena on ohjata oppilasta ymmärtämään elämän perusilmiöitä ja vesiekosysteemien rakennetta ja toimintaa. Tavoitteena on, että oppilas oppii tunnistamaan ja luokittelemaan
LisätiedotVaikeasti vammaisen lapsen vanhempana ajatuksia elvytyksestä ja tehohoidosta.
Vaikeasti vammaisen lapsen vanhempana ajatuksia elvytyksestä ja tehohoidosta. Perheiden kokemusten perusteella koottuja, hoitorajoituksia koskevia ongelmia: Jatkuva muistuttaminen lapsen menehtymisen mahdollisuudesta
LisätiedotMaantieteellinen tieto ja ymmärrys 7 Maapallon karttakuvan 8. keskeisen paikannimistön tunteminen 7 Luonnonmaantiete ellisten ilmiöiden 8
Oppiaineen nimi: MAANTIETO 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laajaalainen osaaminen Arvioinnin kohteet oppiaineessa Maantieteellinen tieto ja ymmärrys 7 Maapallon karttakuvan hahmottaminen
LisätiedotLUKU 2 ARVOT JA OPPIMISKÄSITYS. Porin Kristillisen koulun opetussuunnitelma koulukohtainen osuus 1.8.2016
Porin Kristillisen koulun opetussuunnitelma koulukohtainen osuus 1.8.2016 Hyväksytty Porin Kristillisen koulun johtokunnassa 4.4.2016 Sisällysluettelo... 1 Porin Kristillisen koulun opetussuunnitelma koulukohtainen
LisätiedotOppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin
Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus
LisätiedotV-luento. Kristinuskon perinne. Miksi ihmisen tulisi toimia jumalan käskyjen mukaan? Kristinuskon perinne ja renessanssi
V-luento Kristinuskon perinne ja renessanssi Kristinuskon perinne Ajattelusuuntaus, johon sisältyvät uskomukset ja käyttäytymistavat ovat suhteellisen riippumattomia olemassaolevista sosiaalisen elämän
LisätiedotOSALLISTAVAT MENETELMÄT HYGIENIAHOITAJAN TYÖSSÄ
OSALLISTAVAT MENETELMÄT HYGIENIAHOITAJAN TYÖSSÄ Valtakunnalliset hygieniahoitajien koulutuspäivät 15.5.2014 Tampere Hygieniahoitaja Ulla Maija Höglund MITEN HYGIENIAHOITAJA PYSTYY VAIKUTTAMAAN KUULIJAAN?
LisätiedotLuottamusta rakentamassa Monikulttuurisen kodin ja koulun välisen yhteistyön merkitys lapsen kasvatuksessa ja identiteetin vahvistumisessa
Luottamusta rakentamassa Monikulttuurisen kodin ja koulun välisen yhteistyön merkitys lapsen kasvatuksessa ja identiteetin vahvistumisessa Samran Khezri Kirjoitelmani pohjautuu osittain kandidaatintutkielmana
LisätiedotMUUTOS 14! - Sosiaaliset kriteerit julkisissa hankinnoissa!
Kysely Välkky-projektissa keväällä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista MUUTOS 14! - Sosiaaliset kriteerit julkisissa hankinnoissa! Aika ja paikka: 11.3.2011, MTC Oy, Pori Kouluttajat: Timo Martelius
LisätiedotMitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen
KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
1/9 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien työväline, jonka avulla luodaan
LisätiedotLuento 6. June 1, 2015. Luento 6
June 1, 2015 Normaalimuodon pelissä on luontevaa ajatella, että pelaajat tekevät valintansa samanaikaisesti. Ekstensiivisen muodon peleissä pelin jonottaisella rakenteella on keskeinen merkitys. Aluksi
LisätiedotKuntoutuksen tavoitteiden asettaminen ja niiden toteutumisen arvioiminen kun kuntoutujana on lapsi tai nuori
Kuntoutuksen tavoitteiden asettaminen ja niiden toteutumisen arvioiminen kun kuntoutujana on lapsi tai nuori Mari Kerminen Psykologi Kuntoutussäätiö Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö
LisätiedotMITEN KIIREEN KESKELLÄ LÖYTYY AIKA ja PAIKKA RAKENTEELLISELLE SOSIAALITYÖLLE Kohti työyhteisön resilienssiä ja toimijuutta.
MITEN KIIREEN KESKELLÄ LÖYTYY AIKA ja PAIKKA RAKENTEELLISELLE SOSIAALITYÖLLE Kohti työyhteisön resilienssiä ja toimijuutta Krisse Lipponen www.taitoba.fi Mistä on kyse? 2 Positiivinen psykologia lähestymistapana
LisätiedotOULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU TEKNIIKAN YKSIKKÖ TIETOTEKNIIKAN OSASTO OHJELMISTOKEHITYKSEN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTO
OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU TEKNIIKAN YKSIKKÖ TIETOTEKNIIKAN OSASTO OHJELMISTOKEHITYKSEN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTO TUOTEKEHITYSPAINOTTEISET OPINNOT JA YRITYSYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET EERO NOUSIAINEN eero.nousiainen@oamk.fi
LisätiedotKansalaisen taidot 2 (OPH 2011) Opettajan peruskysymykset
- UUSI OPS 2016 - Osallistava opetus ja oppilaan ajattelun kehittäminen Markus Leppiniemi Kansalaisen taidot 1 (OPH 2011) Ajattelun taidot Työskentelyn ja vuorovaikutuksen taidot Käden ja ilmaisun taidot
LisätiedotMihin kotityöpalvelu perustuu asiakkaan kanssa tehtyyn sopimukseen
Mihin kotityöpalvelu perustuu asiakkaan kanssa tehtyyn sopimukseen Tässä materiaalissa kerrotaan tärkeät asiat kotityöpalvelusopimuksesta, kartoituskäynnistä asiakkaan kodissa. Laadukkaat kotityöpalvelut
LisätiedotTämä opas on tarkoitettu opettajaylläpitäjille, jotka eivät ole ennen käyttäneet TwinSpacea. Neuvomme, kuinka:
Tervetuloa Opas TwinSpaceen Tämä opas on tarkoitettu opettajaylläpitäjille, jotka eivät ole ennen käyttäneet TwinSpacea. Neuvomme, kuinka: - Pääset TwinSpaceen - Muokkaat profiiliasi - Luot toimintaa projektille
LisätiedotPrososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015
Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena
LisätiedotElämänkatsomustieto. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu arto.vaahtokari@helsinki.fi. Sari Muhonen
Elämänkatsomustieto Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu arto.vaahtokari@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä
LisätiedotMikkeli Luonnos MEDIA MEDIATAITOJEN OPINTOKOKONAISUUS. Mikkelin Yhteiskoulun lukio Etelä-Savon ammattiopisto, kulttuuriala
Mikkeli Luonnos MEDIA MEDIATAITOJEN OPINTOKOKONAISUUS Mikkelin Yhteiskoulun lukio Etelä-Savon ammattiopisto, kulttuuriala Mikkeli Luonnos Puheviestintä Puheviestintä Lukio opintokokonaisuus Mikkelin Yhteiskoulun
LisätiedotKEHOTIETOISUUS. Filosofinen näkökulma. Timo Klemola, FT. Tampereen yliopiston liikunnanfilosofian tutkimusyksikkö
KEHOTIETOISUUS Filosofinen näkökulma Timo Klemola, FT Tampereen yliopiston liikunnanfilosofian tutkimusyksikkö Käsittelen esitelmässäni kehotietoisuuden harjoittamista tietoisen liikkeen harjoittamisen
LisätiedotHuhtasuon päiväkodin tarina. Saija Riihinen
Huhtasuon päiväkodin tarina Saija Riihinen 9.4.2015 Muutoksen lähtökohdat Huhtasuon Päiväkoti Mansikkapuiston Perhepuisto 168 paikkaa 40 työntekijää Varikon Taimiston Huhtarinteen Nevakadun päiväkoti päiväkoti
LisätiedotArviointi johtamisen tukena
Arviointi johtamisen tukena Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus 26.11.2014 27.11.2014 1 Mitä näet tässä kuvassa? 27.11.2014 2 Arviointi on kuin valokuva Se näyttää yhdistyksen tai järjestön tilan
LisätiedotMikä tekee johtajasta selviytyjän? KT Helena Lehkonen
Mikä tekee johtajasta selviytyjän? KT Helena Lehkonen Esityksen rakenne Tutkijan esittely Rehtorien työssä selviytymistä käsittelevän tutkimuksen esittely Dialogi Johtajan pelisilmä Muutoksen johtaminen
LisätiedotLearning cafen yhteenveto. Helsinki 23.1.2014
Learning cafen yhteenveto Helsinki 23.1.2014 Miten ohjaamme asiakkaita ammatilliseen kuntoutukseen? Tieto tulleista muutoksista (palveluntuottajat), tiedon jakaminen sidosryhmille/ammattilaisille ja asiakkaille
Lisätiedot2.2 Täydellinen yhtälö. Ratkaisukaava
. Täydellinen yhtälö. Ratkaisukaava Tulon nollasäännöstä näkee silloin tällöin omituisia sovellutuksia. Jotkut näet ajattelevat, että on olemassa myöskin tulon -sääntö tai tulon "mikä-tahansa"- sääntö.
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
LisätiedotTunnustakaa siis syntinne toisillenne ja rukoilkaa toistenne puolesta, jotta parantuisitte. Ja a k. 5 : 1 6
Tunnustakaa siis syntinne toisillenne ja rukoilkaa toistenne puolesta, jotta parantuisitte. Ja a k. 5 : 1 6 Tunnustakaa siis syntinne toisillenne Tunnustakaa siis syntinne toisillenne Mitä tämä tarkoittaa?
LisätiedotToimialan ja yritysten uudistuminen
Toimialan ja yritysten uudistuminen - mahdollisuuksia ja karikoita Jari Kuusisto MIT Sloan School of Management University of Vaasa 1 Jari Kuusisto University of Vaasa Esityksen rakenne Metsäsektorin lähtötilanne
LisätiedotP A R T. Professional Assault Response Training 2002. Seppo Salminen Auroran koulu. Valtakunnalliset sairaalaopetuksen koulutuspäivät 16.11.
P A R T Professional Assault Response Training 2002 Seppo Salminen Auroran koulu Valtakunnalliset sairaalaopetuksen koulutuspäivät 16.11.2007 PART -taustaa Ammatillista reagointia uhkaavissa ja väkivaltaisissa
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 10 1 Sarjakehitelmiä Palautetaan mieliin, että potenssisarja on sarja joka on muotoa a n (x x 0 ) n = a 0 + a 1 (x x 0 ) + a 2 (x x 0 ) 2 + a 3 (x x 0 ) 3 +. n=0 Kyseinen
Lisätiedot12.12.2012. Henrika Honkanen Oulun yliopisto Biolääketieteen laitos Anatomian ja solubiologian yksikkö
12.12.2012 Henrika Honkanen Oulun yliopisto Biolääketieteen laitos Anatomian ja solubiologian yksikkö Taustaa 1. vuosikurssin lääketieteen opiskelijat Histologian harjoitustyöt 14 työtä (kuuluvat solubiologian
LisätiedotTyöpaja: Miehen voimaannuttavat kokemukset, miehiset rooliodotukset ja omaelämäkerrallisen asiantuntijuuden rakentaminen.
Työpaja: Miehen voimaannuttavat kokemukset, miehiset rooliodotukset ja omaelämäkerrallisen asiantuntijuuden rakentaminen. Kouvola, 9.5.2012 FT Arto Tiihonen Työpajan tehtävät Työpajassa teemme kolme itsearviointitehtävää:
LisätiedotMIELENTERVEYSTYÖN OMAISSEMINAARI 10.10.2008
MIELENTERVEYSTYÖN OMAISSEMINAARI 10.10.2008 KAIJA RAY projektivastaava, Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry. SANNA LUODEMÄKI projektisuunnittelija, Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto
LisätiedotKotiseutuihminen. - maailmankansalainen. Tapio Koski. Aulis Aarnion haastattelu
Tapio Koski Kotiseutuihminen - maailmankansalainen Aulis Aarnion haastattelu Tänään on 23. päivä huhtikuuta 2007. Istun nokitusten emeritusprofessori Aulis Aarnion kanssa Tampereen Siilinkarin kahvilassa
LisätiedotMiksi kysyttäisiin sosiaalityön asiakkailta?
Miksi kysyttäisiin sosiaalityön asiakkailta? Asiakaslähtöinen kehittäminen Valtion ja kansalaisyhteiskunnan tavoitteiden yhteen sovittamista Viranomaisammattilaisten ja kansalaisasiakkaiden jaettua asiantuntijuutta
LisätiedotMonialaisen oppimiskokonaisuuden arviointikäytännöt. Työkaluja monialaisen oppimiskokonaisuuden toteutumisen seurantaan ja arviointiin - OPS2016
Monialaisen oppimiskokonaisuuden arviointikäytännöt Työkaluja monialaisen oppimiskokonaisuuden toteutumisen seurantaan ja arviointiin - OPS2016 Monialaisen oppimiskokonaisuuden arviointikäytännöt Arvioinnin
LisätiedotMatkalla naapuruuteen -seminaari Eduskunnan terveiset. Kansanedustaja, TtT Merja Mäkisalo-Ropponen
Matkalla naapuruuteen -seminaari Eduskunnan terveiset Kansanedustaja, TtT Merja Mäkisalo-Ropponen Vammaisten palveluista hallitusohjelmassa Jatketaan vammaispoliittisen ohjelman (VAMPO) toimeenpanoa. Erityisenä
Lisätiedotparasta aikaa päiväkodissa
parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys
LisätiedotMolemmille yhteistä asiaa tulee kerralla enemmän opeteltavaa on huomattavasti enemmän kuin englannissa
Molemmille yhteistä alkavat Espoossa 4. luokalta 2 oppituntia viikossa etenemisvauhti on kappaleittain laskettuna hitaampaa kuin englannissa, mutta asiaa tulee kerralla enemmän sanat taipuvat, joten opeteltavaa
LisätiedotNäkökulmia oppilaan ja opiskelijan kohtaamiseen
Näkökulmia oppilaan ja opiskelijan kohtaamiseen MITEN OPPILAS/OPISKELIJAHUOLTO VOI TUKEA KOHTAAMISTA? POP Oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämisohjelma 24.9.2009 Ritva Järvinen Opetusneuvos
LisätiedotKohtaamisia vapaaehtoiset tukemassa suomenoppimista
Kohtaamisia vapaaehtoiset tukemassa suomenoppimista Kirsi Leskinen Erityisesti kuluneen vuoden aikana vapaaehtoiset ovat aktivoituneet tukemaan maahanmuuttajia suomen kielen oppimisessa. Suomessa kieltenoppiminen
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN
SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:
LisätiedotYksilön innostaminen joukkueympäristössä avain jatkuvaan kehittymiseen 7.4.2016 - Törmäys 2016
Yksilön innostaminen joukkueympäristössä avain jatkuvaan kehittymiseen 7.4.2016 - Törmäys 2016 7.4.2016 Suomen Jääkiekkoliitto / Tommi Niemelä 1 TOMMI NIEMELÄ 32-vuotias jääkiekkovalmentaja Helsingissä
Lisätiedot