Mentorointiopas MAANMITTAUSLAITOS 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mentorointiopas MAANMITTAUSLAITOS 2014"

Transkriptio

1 Mentorointiopas MAANMITTAUSLAITOS 2014

2 MAANMITTAUSLAITOS Mentorointiopas Sisällys: 1. MITÄ MENTOROINTI ON MENTOROINTIOHJELMAN TAVOITTEET MENTOROINNIN OHJAUS MENTOROINNIN ROOLIT Mentori Aktori MENTOROINTIOHJELMAN VUOSIKELLO Vuoden 2014 mentorointiohjelman toteutus ( ) HYVÄ MENTOROINTISUHDE Aloitus Pelisäännöistä sopiminen Toteutus Tapaamiset ja niiden valmistelu Raportointi Lopetus KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ MENTOROINTIIN OSALLISTUVILLE Mentorille Aktorille MITÄ TEHDÄ, KUN TULEE ONGELMIA? TYÖAJAN KIRJAAMINEN LOPUKSI... 11

3 1. MITÄ MENTOROINTI ON Mentorointi on kokemuspohjaisten tietojen, taitojen ja viisauden siirtämistä henkilöltä toiselle vuorovaikutuksen muodossa. Mentorointi antaa sekä mentorille että aktorille mahdollisuuden henkilökohtaiseen ja ammatilliseen kehittymiseen. Mentoroinnissa kokenut ja arvostettu senioriosaaja ohjaa, tukee ja käy vuoropuhelua työiältään nuoremman työtoverin kanssa. Käänteisessä mentoroinnissa roolit ovat päinvastaiset, jolloin työiältään nuorempi työtoveri toimii mentorina ja siirtää omaa osaamistaan ja kokemuksia senioriosaajalle. Tavoitteellisuus, luottamuksellisuus, sitoutuneisuus ja vapaaehtoisuus ovat edellytyksiä menestykselliselle mentorointisuhteelle. Mentorointi tarjoaa parhaimmillaan mahdollisuuksia uravaihtoehtoihin. Se lisää pätevyyttä siirtämällä kokemusta ja osaamista monivaiheisen ja luottamuksellisen parikeskustelun avulla. Tämä on yksi tehokkaimpia tapoja ns. hiljaisen tiedon välittämiseen. Kahdenkeskinen vuorovaikutus antaa mahdollisuuden parantaa ja laajentaa aktorin kykyä ajatella asioita uusista ja useista näkökulmista eri yhteyksissä ja eri tasoilla. Mentorille se antaa mahdollisuuden peilata omaa kokemus- ja osaamismaailmaansa suhteessa työiältään nuorempaan kollegaan/työtoveriin. Käänteisessä mentoroinnissa roolit ovat päinvastaiset, jolloin mentori on työiältään aktoria nuorempi. Myös ryhmämentorointi on mahdollista. Mentoroinnissa kaksi vaihtoehtoista työskentelytapaa: Laitostasoisessa mentorointiohjelmassa mentori ja aktori tulevat eri toiminta- tai tulosyksiköistä. Osaamista siirretään yli yksikkörajojen laitoksen määrittämillä kriittisillä osaamisalueilla. Toiminta- tai tulosyksikkökohtaisessa mentorointiohjelmassa mentori ja aktori tulevat samasta toiminta- tai tulosyksiköstä. Siirrettävä osaaminen voi olla laitoksen tai joko toiminta- tai tulosyksikön määrittämää kriittistä osaamista. Esimiehille tarjottava MML:n ulkopuolinen mentorointi otetaan mukaan vuoden 2015 ohjelmaan. 2. MENTOROINTIOHJELMAN TAVOITTEET Mentorointiohjelman tavoitteita ovat mm: tukea työ- tai osaamisiältään nuoremman työntekijän oppimista sekä sitoutumista Maanmittauslaitokseen ja oman toimintayksikkönsä asiantuntijaorganisaatioon ylläpitää seniortyöntekijöiden motivaatiota ja viihtymistä työelämässä. edesauttaa MML:n kokonaistuottavuuden kehittymistä Tavoitteiden toteutumista seurataan vaikuttavuuskyselyin. Mentorointimenetelmän käyttöalueita ovat mm: maanmittausalan ammatillisen osaamisen siirtäminen esimies- ja johtamisosaamisen siirtäminen tiimitoimintaosaamisen siirtäminen

4 3. MENTOROINNIN OHJAUS maanmittausalan ja -laitoksen kehityksen ja kulttuurin tietämyksen siirtäminen Koordinaatioitiimi: vahvistaa mentorointioppaan tunnistaa MML:n kriittiset osaamiset ja vahvistaa niiden pohjalta vuosittaiset mentoroinnin teema-aiheet määrittelee mentoroinnin tavoitteet ja vuosittaiset painotukset varmistaa mentorointiin tarvittavat resurssit nimeää tulosyksikkökohtaisesti jäsenet mentorointitiimiin Mentorointitiimi: 4. MENTOROINNIN ROOLIT laatii vuosittaisen mentorointiohjelman valitsee mentori-aktori parit suunnittelee tarpeelliset koulutuspäivät huolehtii yhteydenpidosta toiminta- ja tulosyksikköihin sekä vastuualueisiin ja niiden sitouttamisesta mentorointiohjelman toteuttamiseen seuraa mentorointiohjelman etenemistä käsittelee palautteet ja suunnittelee jatkotoimenpiteiden toteuttamisen Mentorointitiimin jäsenet: Jukka Syrjälä (PETO) Raimo Seppänen (ARTO) Visa Korhonen (TJ) Sirkku Nieminen (KIR) Mauno Pyykönen (RETI) Arhi Tervo (MARA) Mikael Holm (TIETO) Asta Varonen (ICT) Juha Tuomaala (SOVE) Päivi Kekki (TAL) Päivi Mytkäniemi, sihteeri (HR) Jukka Romppainen, puheenjohtaja (HR) Vuoden 2015 mentorointitiimin nimetään syksyn 2014 aikana myös GL:n ja Tiken edustajat. Mentorointiprosessista hyötyvät sekä aktori että mentori. Hyödyt konkretisoituvat aktorin toimintatapojen muutosten kautta paranevina tuloksina ja kehittyneinä sosiaalisina taitoina sekä sosiaalisen verkoston laajenemisena. Mentorilla ja aktorilla on kummallakin oma roolinsa mentorointisuhtessa. Roolin erilaisuus esim. työrooliin verrattuna on hyvä tiedostaa väärinkäsitysten ja ristiriitojen välttämiseksi. Näitä asioita käsitellään mentorien ja aktorien yhteisessä aloitustapaamisessa.

5 4.1. Mentori Mentorin roolina on toimia informaation lähteenä ja tiettyjen taitojen, käyttäytymisen ja toimintotapojen opastajana ja tukena. Hän toimii myös peilinä silloin, kun aktorilla on erilaisia asioita/ongelmia pohdittavana tai ratkaistavana. Mentori toimii näkemysten synnyttäjänä, energisoijana, tietojen ja resurssien vahvistajana sekä ratkaisuehdotusten arvioijana. Mentori: on valmis jakamaan osaamistaan on kiinnostunut oppimisesta ja opastamisesta omaa hyvät vuorovaikutustaidot osaa tehdä oikeita kysymyksiä nauttii arvostusta, joka perustuu hänen persoonaansa ja osaamiseensa ei niinkään asemaan osaa kuunnella ja myös tarvittaessa astua sivuun on aito oma itsensä ja luo mentorointikeskusteluihin luottamuksellisen ilmapiirin. Mentori hyötyy onnistuneesta mentorointiprosessista saamalla uusia ja tuoreita ajatuksia oman työnsä kehittämiseen. Mentorointitapaamiset ovat parhaimmillaan miellyttävä tapa keskustella työhön liittyvistä asioista vapaamuotoisesti ja muultakin kuin arkirutiinien kannalta Aktori Aktori on työ- tai osaamisiältään nuorempi henkilö, joka haluaa hyödyntää mentorin kokemusta oman työnsä kehittämisessä. Käänteisessä mentoroinnissa roolit vaihtavat paikkaa. Työ- tai osaamisiältään nuorempi asettuu mentoriksi, mentoroitavanaan senioritason asiantuntija, joka saa lisäarvoa osaamiseensa. Aktorilla tulee olla selkeät tavoitteet ja potentiaalia tavoitteiden saavuttamiseen. Hänellä on halu itsetuntemuksen kehittämiseen ja hän on valmis antamaan ja saamaan palautetta. Myös aktorilta edellytetään vuorovaikutustaitojen hallintaa, avoimuutta, sitoutuneisuutta sekä aktiivisuutta kehittää omaa osaamistaan. Aktorin motiiveina mentorointiin lähtiessään on yleensä halu syventää tai laajentaa näkökulmaa työtehtäviinsä sekä toive uran kehittämiseen. Siten aktorin rooli on aktiivinen ja aloitteellinen. Aktorin tehtävänä on ottaa yhteyttä mentoriin ja sopia ensimmäisestä tapaamisesta valinnan jälkeen. Aktori hyötyy mentorointiprosessista saamalla arvokkaan yhteistyökontaktin. Hän saa myös käytännön näkemystä ja tietoa kiinnostavista asioista. Samoin hän saa laajemman näkemyksen elämästä, työstä ja urasta. hän näkee valitsemansa ammatin arkea ja juhlaa pintaa syvemmältä. Aktori saa usein myös motivaatiota tulevaisuutensa suunnitteluun.

6 5. MENTOROINTIOHJELMAN VUOSIKELLO Elokuu koordinaatiotiimi selvittää Maanmittauslaitoksen kriittiset osaamiset koordinaatiotiimi vahvistaa seuraavan vuoden mentoroinnin teema-aiheet Syys-lokakuu mentorointitiimi tiedottaa seuraavan vuoden mentorointiohjelman haun käynnistymisestä laitoksen intrassa sekä tulosyksikön johtajien kautta (Liite 1, Hakulomake) Marraskuu mentorointitiimi käsittelee saapuneet hakemukset ja tekee valinnat seuraavan vuoden pareiksi mentorointitiimi varmistaa ohjelmaan valittujen mentoreiden ja aktoreiden tulosyksiköiden johtajilta suostumuksen ohjelmaan osallistumiseen mentorointitiimi tiedottaa ohjelmaan hakeneita valinnoista mentorointitiimi lähettää ohjelmaan valituille mentorointisopimuksen alustavaa valmistelua varten Joulukuu mentorointitiimi ilmoittaa mentoreille ja aktoreille mentorointiohjelman aloitustapaamisesta Tammikuu mentorointitiimi lähettää mentoreille ja aktoreille kutsun aloitustapaamiseen ja mentorointisopimuksen (Liite 2) etukäteen valmisteltavaksi Tammi-helmikuu ohjelma käynnistyy yhteisessä aloitustapaamisessa Kesäkuu mentorointitiimi lähettää pareille välikyselyn. Joulukuu ohjelma päättyy yhteiseen päätöstapaamiseen, jossa jokainen mentoraktoripari esittää loppuraporttinsa. Mentori ja aktori tapaavat toisensa laatimansa mentorointisopimuksen mukaisesti.

7 5.1. Vuoden 2014 mentorointiohjelman toteutus ( ) Huhti-toukokuu vahvistetaan teema-aiheet vahvistetaan mentorointiohje nimetään jäsenet mentorointitiimiin järjestetään mentorointitiimille mentorointikoulutus tiedotetaan vuoden 2014 mentorointiohjelman haun käynnistymisestä laitoksen intrassa sekä tulosyksikön johtajien kautta (Liite 1, Hakulomake) hakuaika mentorointitiimi käsittelee saapuneet hakemukset ja tekee valinnat mennessä. Kesäkuu varmistetaan ohjelmaan valittujen mentoreiden ja aktoreiden tulosyksiköiden johtajilta suostumus ohjelmaan osallistumiseen tiedotetaan ohjelmaan hakeneita valinnoista lähetetään ohjelmaan valituille mentorointisopimus alustavaa valmistelua varten ohjelma käynnistyy yhteisessä aloituspäivässä viikolla 24. ( ), johon osallistuvat valitut mentorit ja aktorit. Marraskuu pareille lähetetään välikysely Maaliskuu 2015 ohjelma päättyy yhteiseen päätöstapaamiseen, jossa jokainen mentoraktoripari esittää loppuraporttinsa. Vuoden 2015 mentorointiohjelman toteutus aloitetaan vuosikellon mukaisesti elokuun 2014 aikana.

8 6. HYVÄ MENTOROINTISUHDE Hyvä mentorointisuhde on avoin rehellinen luottamuksellinen suunnitelmallinen tavoitteellinen. Mentorin ja aktorin on tärkeää tulla hyvin keskenään toimeen ja kyetä avoimeen ja luottamukselliseen keskusteluun. Osapuolten välinen luottamus on onnistuneen mentorointisuhteen elinehto. Mentorointisuhde on pari- tai ryhmätyöskentelyä, joka voidaan jakaa kolmeen eri vaiheeseen: aloitukseen, toteutuksen ja lopetukseen Aloitus Yhteisessä aloitustapaamisessa luodaan pelisäännöt parityöskentelylle eli täsmennetään mentorointisopimus. Erityisen tärkeää on keskustella mentoroinnin ja parien tavoitteista, koska tällöin molemminpuoliset odotukset selkiytyvät ja tulevat realistisemmiksi. Aloituspäivään osallistuminen on pakollista Pelisäännöistä sopiminen Toteutus Mentorointisopimus lähetetään etukäteen osallistujille pohdittavaksi ja se viimeistellään aloituspäivässä. Allekirjoitetut sopimukset toimitetaan joko alkuperäisinä tai skannattuina mentorointitiimin sihteerille sekä mentorointiin osallistuvien henkilöiden esimiehille aloituspäivässä sovittuun päivämäärään mennessä. Mentorointitiimi käy sopimukset läpi ja antaa palautteen kullekin parille. Parit tarkentavat sopimustaan mentorointitiimin mahdollisen palautteen perusteella. Pelisäännöistä sopiminen on tärkeää heti mentorointiprosessin alussa. Parin tulee sopia keskenään kuinka ja missä tapaamiset järjestetään. Pelisäännöistä on tärkeää sopia, jotta kummatkin osapuolet tietävät, mitä toinen odottaa ja edellyttää pariltaan. Sitoutuneen ja luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen edellytyksenä on mahdollisimman suuri avoimuus, molemminpuolinen luottamus ja kunnioitus. Myös palautteen anto on molemminpuolista ja rakentavasti kehittymiseen johtavaa. Keskustelujen luottamuksellisuudesta sopiminen etukäteen on myös tärkeää heti projektin alussa. Parien tulee sopia siitä, mistä keskustelussa ilmenneistä asioista voi puhua ja kertoa työtovereilleen ja mitkä teemat ovat sellaisia, jotka jätetään vain asianosaisten tietoon. Tärkeää on, että asioista puhutaan ja että osapuolet ymmärtävät toisiaan ja löytävät yhteisen sävelen - ei niinkään se, kuinka virallisesti tai konkreettisesti asioista sovitaan.

9 Tapaamiset ja niiden valmistelu Raportointi Tässä vaiheessa muotoutuu mentoroinnin suurin anti, jolloin pari tapaa toisiaan ja keskustelee sopimistaan teemoista. Aktorin ja mentorin välisen vuorovaikutuksen tulee olla avointa, rehellistä, konsultoivaa keskustelua. Tapaamisista ja keskusteluista tulee pitää oppimispäiväkirjaa, johon kirjataan käsitellyt teemat ja keskustelujen anti. Oppimispäiväkirja toimii pohjana päätöstapaamista varten tehtävää loppuraporttia varten. Jotta sekä mentori että aktori saavat mahdollisimman paljon lisäarvoa parityöskentelystä, tapaamiset on suunniteltava etukäteen ja pidettävä kiinni tapaamisaikatauluista. Jo ohjelman alussa tulee sopia, mitä teemoja käsitellään, miten niitä käsitellään ja milloin kukin teema käsitellään. Tätä varten parit saavat jo ennen ohjelman alkua yhteiseen sopimukseen sisällytettäviä asioita pohdittavaksi. Suunnitelma kiteytetään sopimukseksi aloituspäivänä. Tapaamisaikataulun laatiminen etukäteen on tärkeää. Näin kumpikin osapuoli tietää seuraavan tapaamiskerran ja teeman ja voi valmistautua siihen etukäteen. Prosessin aikana tavataan säännöllisesti noin kerran kuukaudessa parin tunnin ajan. Tapaamiset voidaan toteuttaa joko lyhyinä ja useammin toistuvina kertoina tai ne voivat olla koko päivän mittaisia ja harvemmin toteutuvia. Mikäli mentori ja aktori työskentelevät eri paikkakunnilla, osa tapaamisista voidaan hoitaa myös videoneuvotteluina. Jokaisesta tapaamisesta tulee kirjata oppimispäiväkirjaan keskeiset asiat ja tapaamisen anti. Jokainen pari on henkilökohtaisesti vastuussa omien tavoitteiden ja aikataulujen asettamisesta ja niistä kiinni pitämisestä. On myös otettava huomioon, että tilanteet saattavat vaihdella paljonkin vuoden aikana. Suunnitelman yksityiskohtaisuuden taso jää parin harkintaan. Sekä laitos- että yksikkökohtaiseen ohjelmaan osallistuvat parit tekevät loppuraportin oppimiskokemuksistaan ennen päätöstilaisuutta. Loppuraportti on kooste mentorointiohjelman hyvistä ja huonoista kokemuksista sekä siitä, miten mentorointiohjelmaa tulisi kehittää. Oppimispäiväkirjan pitäminen jokaisesta tapaamisesta helpottaa loppuraportin tekoa, kun aineistoa on työstetty matkan varrella. Parit palauttavat loppuraportin etukäteen nimetylle mentorointitiimin jäsenelle kommentointia varten ja esittelevät raportin sisällön koko ryhmälle. Raportointiohjeet annetaan aloituspäivässä. Kaikkien ohjelmaan osallistuneiden edellytetään osallistuvan päätöstapaamiseen ja loppuraporttinsa esittämiseen Lopetus Mentorointiprosessi on määräaikainen, ja se päättyy suunnitellun aikataulun mukaisesti. Sen sijaan mentorin ja aktorin vuorovaikutus jatkuu usein muodossa tai toisessa. Suhteen mahdollisesta jatkamisesta pari sopii itse. On hyvä sopia määräajan päättymisajankohta erikseen, jos se jatkuu vielä mentorointiohjelman jälkeen.

10 7. KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ MENTOROINTIIN OSALLISTUVILLE Mentoroinnille on varattava aikaa. On tärkeää, että tapaamiset ovat säännöllisiä, ja että niitä on tarpeeksi usein. Vain näin osapuolet hyötyvät ja prosessi onnistuu. Liian vähäinen ajankäyttö ja epäsäännöllisyys ovat useimmiten syynä mentoroinnin epäonnistumiseen. Tärkeiksi koetuille asioille löytyy aina aikaa. Jos yhteisiä tapaamisia pidetään hyödyllisinä ja antoisina, on niille tilaa kalenterissa Mentorille Mentoriksi ryhtyvän tulee selkiyttää itselleen, mikä on mentorin rooli, ja mitkä ovat omat tavoitteet ja motiivit. Esimerkiksi - miten mentorointi eroaa valmentajan tai esimiehen roolista? Olennaista mentoroinnissa on kuunteleminen ja oikeanlaisten kysymysten asettaminen, jotta aktori itse löytäisi oikeat vastaukset kysymyksiin. Ensisijaisena tavoitteena on aktorin auttaminen ja kehittyminen. Mentori saa lisäarvoa aktorin tavoitteiden toteutumisen kautta. Mentori antaa aikansa ja osaamisensa aktorin käyttöön. Aktori puolestaan miettii omien tavoitteidensa kautta, kuinka hän voisi parhaiten hyödyntää mentorin antaman osaamisen ja ajan oman työnsä kannalta. Edes mentori ei voi hallita ja osata kaikkea. Tärkeämpää on mentorin kyky tunnistaa omat kykynsä ja mahdollisuutensa auttaa aktoria omissa kehittymistavoitteissaan Aktorille Aktoriksi ryhtyvän tulee tiedostaa, että mentoroinnin tulokset eivät synny itsekseen, vaan vaativat aktiivisuutta. Aktorin on kyettävä olemaan avoin myös uusille ideoille ja uuden oppimiselle. Vain avoimuuden ja aktiivisuuden kautta aktori voi hyödyntää mentorin tarjoamat kehitysväylät ja virikkeet. Myös rohkeus kyseenalaistaa voi olla yksi tie uuden oppimiseen. Tuloksellinen mentorointi vie aikaa ja vaatii suunnitelmallisuutta ja tavoitteiden asettamista. On tärkeä pitää kiinni mentorin kanssa yhdessä sovituista tapaamisista. Saadakseen kaiken hyödyn mentoroinnista on aktorin mietittävä myös omaaloitteisesti omaan elämäänsä liittyviä asioita ja kysymyksiä. Aktorin aktiivisuus ja aloitteellisuus sekä omien tavoitteiden tiedostaminen ovat tärkeitä tekijöitä mentorointisuhteen onnistumiseksi. Mentorointisuhteeseen tarvitaan aina kaksi osapuolta, jotka molemmat omalla tavallaan edesauttavat suhteen toimimista ja edistymistä. Aktorin on tiedostettava, että hän antaa myös vähintään yhtä suuren panostuksen mentorointisuhteeseen kuin mentorikin, ja vaikuttaa täten koko mentorointisuhteen onnistumiseen. 8. MITÄ TEHDÄ, KUN TULEE ONGELMIA? Parin keskustelee mahdollisista ongelmista ja yrittää ratkaista ne keskenään. Ongelmien yhdessä ratkaiseminen voi myös lujittaa mentorointisuhdetta ja tuoda uusia ulottuvuuksia suhteelle. Mikäli ongelmia ei pystytä keskenään ratkaisemaan, otetaan ensisijaisesti yhteyttä perille nimettyyn mentorointitiimin jäseneen. Yhdessä pohtien löydetään varmasti mentorille ja aktorille sopivia ratkaisumalleja. On aina huomioitava, että ihmisten elämäntilanteet muuttuvat. Se saattaa tuoda muutoksia myös mentorointisuhteeseen. Joskus mentorointisuhteeseen voi ilmes-

11 9. TYÖAJAN KIRJAAMINEN tyä este, jonka vuoksi mentorointia on liian vaikeaa tai mahdotonta jatkaa. Mentorit ja aktorit: M1358-osavaihe tuote, jota koulutus hyödyttää Mentorointiohjelmaan käyttämä työaika (myös aloitus- ja lopetustilaisuudet) ja matkakulut. Mentorointitiimin jäsenet: M Osaamisen uudistaminen - henkilöstön kehittäminen 10. LOPUKSI Mentorointiohjelmaan käyttämä työaika (myös aloitus- ja lopetustilaisuudet) ja matkakulut. Maanmittauslaitoksen mentorointiohjelma 2014 on laitoksen historian yhdestoista ohjelma. Kokemukset aiemmista ohjelmista ovat olleet myönteisiä, minkä vuoksi tätä menetelmää ja työskentelytapaa jatketaan ja entisestään vahvistetaan. Ohjelman onnistumiseen vaikuttavat kaikki mukana olijat, joten jokaisen henkilökohtainen panostus työskentelyyn on tärkeä.

TYÖHYVINVOINTIA MENTOROINNISTA. Anni Paalumäki Turun kauppakorkeakoulu. Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Labquality Days 2016, 12.2.

TYÖHYVINVOINTIA MENTOROINNISTA. Anni Paalumäki Turun kauppakorkeakoulu. Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Labquality Days 2016, 12.2. TYÖHYVINVOINTIA MENTOROINNISTA Anni Paalumäki Turun kauppakorkeakoulu Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Labquality Days 2016, 12.2.2016 JOHTAVA AJATUSKULKU TÄSSÄ Lähtökohtana yksilön vastuu omasta työhyvinvoinnistaan

Lisätiedot

MENTOROINTI - TIE UUDISTUMISEEN JA OPPIMISEEN. Minnariikka Rajala Delficon Oy

MENTOROINTI - TIE UUDISTUMISEEN JA OPPIMISEEN. Minnariikka Rajala Delficon Oy MENTOROINTI - TIE UUDISTUMISEEN JA OPPIMISEEN Minnariikka Rajala Delficon Oy minnariikka.rajala@delficon.fi 050-385 1717 Delficon 2016 1 Delficon on strateginen kumppanisi tuloksellisen toimintakulttuurin

Lisätiedot

Valmennusosaamisen työpaja

Valmennusosaamisen työpaja Valmennusosaamisen työpaja 13.5.2014 Pulmu Puonti - Mentorointi/ryhmämentorointi - Mentorin tehtävä ja rooli - Sosten Arviointimentorikoulutuksen 2013 muistiinpanojen pohjalta - SOSTE Suomen sosiaali-

Lisätiedot

Mentorointi. KYS/Kliiniset henkilöstöpalvelut Kliiniset sihteeripalvelut. 21.5.2014 Kirsi Kivimäki

Mentorointi. KYS/Kliiniset henkilöstöpalvelut Kliiniset sihteeripalvelut. 21.5.2014 Kirsi Kivimäki Mentorointi KYS/Kliiniset henkilöstöpalvelut Kliiniset sihteeripalvelut 21.5.2014 Kirsi Kivimäki Mentorointi-työryhmä aloitti 6/2013 kokoontunut n. kerran kuussa jäseninä: palvelupäällikkö Arja Konttinen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto. Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.fi/womento Kehi5ämishanke Womento Womento- hanke+a on rahoi+anut

Lisätiedot

NOLO 2016 Me erilaiset työntekijät ja työssä jaksaminen miten olemme yhdessä enemmän Helsinki Congress Paasitorni

NOLO 2016 Me erilaiset työntekijät ja työssä jaksaminen miten olemme yhdessä enemmän Helsinki Congress Paasitorni NOLO 2016 Me erilaiset työntekijät ja työssä jaksaminen miten olemme yhdessä enemmän Helsinki Congress Paasitorni 29.4. 2016 Helka Pirinen People & Leadership Consulting PLC Oy, p. 040 51 21 470, www.peopleleadership.fi

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

Kuntien ja Maanmittauslaitoksen kiinteistötehtävien koulutuspäivä

Kuntien ja Maanmittauslaitoksen kiinteistötehtävien koulutuspäivä Kuntien ja Maanmittauslaitoksen kiinteistötehtävien koulutuspäivä 17.9.2013 Prosessijohtaminen Maanmittauslaitoksessa ja sidosryhmäyhteistyön järjestäminen uudessa organisaatiossa Ari Tella Prosessijohtaminen

Lisätiedot

Tervetuloa työuramentoroinnin alkutapaamiseen. Alkutapaaminen to

Tervetuloa työuramentoroinnin alkutapaamiseen. Alkutapaaminen to Tervetuloa työuramentoroinnin alkutapaamiseen Alkutapaaminen to 20.10.2016 Esittelykierros Etu- ja sukunimi Koulutus ja ammatti Äidinkieli ja muu kielitaito Aktori ja mentori Aktori Maahanmuuttajataustainen

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Urheilija osallistuu kilpailuihin ja toteuttaa omaa tehostettua lajiharjoittelua esim. harjoitusleirien aikana. Lisäksi urheilija tekee

Lisätiedot

Esimiehen koutsaus ja valmennus

Esimiehen koutsaus ja valmennus Esimiehen koutsaus ja valmennus Tallinna 20.5.2016 YTM, työnohjaaja, coach Liisa Kallio Esityksen sisältö 1. Oma taustani 2. Mitä Coaching on 3. ICF ydintaidot A. Coaching työskentelyn perusta B. Suhteen

Lisätiedot

Itsearviointimateriaali

Itsearviointimateriaali 03/2010 Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Työrauha tavaksi julkaisun pohjalta laadittu itsearviointimateriaali tarjoaa mahdollisuuden kehittää niin kouluyhteisön kuin yksittäisen opettajan työrauhaa

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu Luottamus osana maaseudun verkostoja Virve Rinnola,Pirityiset Sivu 1 3.11.2016 Maaseudun verkostot Manner-Suomessa 15 alueverkostoa, tämän lisäksi temaattisia verkostoja Pohjanmaan alueverkosto sisältää

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Unipoli Tampere Mentoring Programme. Katariina Mikkonen Unipoli Tampere Kv.kevätpäivät, Tampere 14.5.2014

Unipoli Tampere Mentoring Programme. Katariina Mikkonen Unipoli Tampere Kv.kevätpäivät, Tampere 14.5.2014 Unipoli Tampere Mentoring Programme Katariina Mikkonen Unipoli Tampere Kv.kevätpäivät, Tampere 14.5.2014 Taustaa Taustaa: WorkPlace Pirkanmaa 3/2009-5/2011 -> osaksi Unipolin toimintoja 1. mentorointinohjelma

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU

HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU 1 (6) HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU Työntekijä Nimike Esimies Keskustelun päivämäärä Kehityskeskusteluun valmistautuminen: - Mitkä ovat tehtävät ja vastuut? - Mitä on aiemmin sovittu? Miten tavoitteet

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän 1 Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän käyttöönottoa koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja, joka tehtiin 29 päivänä tammikuuta 2010 sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Feelback-kehityskeskustelumalli

Feelback-kehityskeskustelumalli Feelback-kehityskeskustelumalli Uudista ja Uudistu 2011 28.9.2011 Aki Miettinen Tavoite Kehityskeskustelu MITÄ SE ON? etukäteen valmisteltu ja sovittu säännöllisesti toistuva tavoitteellinen luottamuksellinen

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolion eli kehittymiskansion kokoaminen on osa Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon koulutusohjelman opetussuunnitelmaan

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN www.gotowebinar.com TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN Webinaari 31.1.2017 Corporate Spirit Oy, Annukka Väisänen ja Esko Piekkari ENGAGING PEOPLE FOR SUCCESS MIKSI TÄMÄ TEEMA? Perinteisesti organisaatioissa

Lisätiedot

Perhejuhlapalvelut 20 osp

Perhejuhlapalvelut 20 osp Perhejuhlapalvelut 20 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: Opiskelija toimii vierastarjoilun ja perhejuhlan kahvitilaisuuden suunnittelu-, valmistus- ja tarjoilutehtävissä. Tehtäviin

Lisätiedot

RYHMÄMENTOROINTI. Jyväversitas-projektin esittely

RYHMÄMENTOROINTI. Jyväversitas-projektin esittely RYHMÄMENTOROINTI Jyväversitas-projektin esittely 19.12. PROJEKTISSA MUKANA: Minna Lapakko Marianne Peltola Anna Mäkelä Yhteistyössä: Student Life, Kielten laitos ja Työelämäpalvelut Haaveiletko työurasta,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Valtiokonttori. Henkilökierto. Työnantajan ja esimiehen näkökulmasta

Valtiokonttori. Henkilökierto. Työnantajan ja esimiehen näkökulmasta Henkilökierto Työnantajan ja esimiehen näkökulmasta VM:n saatesanoja henkilökierto-oppaassa Valtiotyönantaja haluaa liikkuvuuteen kannustaessaan kehittää henkilöstön osaamista ja urasuunnittelua Henkilökierto

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

EDUSKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMINNAN TUKIRYHMÄ. Mentorointiopas. Sisällys

EDUSKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMINNAN TUKIRYHMÄ. Mentorointiopas. Sisällys 1 EDUSKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMINNAN TUKIRYHMÄ Mentorointiopas Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän mentorointikampanja (toukokuu 2012 joulukuu 2012) Sisällys 1. Johdanto 2. Mitä mentorointi on? 3.

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa

Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa Kuinka tavoitteemme täyttyi laatustrategian toimeenpanon hankkeen aikana Miksi vertaisarviointia Yhtenä hankkeen tavoitteena oli lisätä LaStradaverkoston

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Ohjausryhmän six-pack

Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän rooli ja vastuu projektien seurannassa? Mitä ohjausryhmän tulisi tehdä ja mitä sen ei tulisi tehdä? Ohjausryhmän merkitys projektin onnistumiseen? Projektipäivät 2016

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun

Lisätiedot

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY Kuntien liikenneturvallisuustyö Lain edellyttämää asukkaiden hyvinvoinnin

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämäyhteistyö aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa 1 Esityksen sisältö AHOT-prosessi MAMKissa AHOTin

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa M. Lahdenkauppi

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa M. Lahdenkauppi Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 7.2.2013 M. Lahdenkauppi Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulos) arvioidaan mahdollisimman

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri ActPRO Tomi Leskinen 15.3.2013 KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA MIKSI? Motivaatio MITÄ? Fokusointi

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Iltapäivän työpajatyöskentely

Iltapäivän työpajatyöskentely Iltapäivän työpajatyöskentely 25.10.2016 Työpajatyöskentelyn tavoitteet Saada korkeakouluilta ja sidosryhmiltä palautetta tämänhetkisestä auditointimallista Saada uusia näkökulmia auditointimalliin suunnitteluryhmän

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon

Lisätiedot

Uusien toimintatapojen painopisteet

Uusien toimintatapojen painopisteet Miksi muutos? Tavoitteena kokonaisvaltaisempi ohjausrooli organisaation ja henkilöstön kehittämiseen ja työhyvinvointiin koko UH:ssa Valtavirtaistetaan 70-20-10 ajattelu- ja toimintatapa koko organisaatioon.

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Työelämän asiantuntijoiden suorittama arviointi. w w w. h a m k. f i. Marjatta Kariniemi 25.2.2013

Työelämän asiantuntijoiden suorittama arviointi. w w w. h a m k. f i. Marjatta Kariniemi 25.2.2013 Koulutuksen työelämävastaavuus ja TKI-toiminnan hyödyntäminen opetuksessa Hämeen ammattikorkeakoulussa Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen laatuvastaavien tapaaminen 25.2.2014 Työelämän asiantuntijoiden

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Toiminnan kannattavuuden suunnittelu 15 osp Tavoitteet: Opiskelija laskee tuotteen aiheuttamat kustannukset ja hinnoittelee tuotteen. Hän

Lisätiedot

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen TOIMIVA YHDISTYS Yhdistystoiminnan päivittäminen Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa vuosina 2012-2015 mahdollistettiin yhdistystoiminnan

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu Jokilaakojen koulutuskuntayhtymä Oulaisten ammattiopisto/ sosiaali- ja terveysala Jukka Tervola Sisällysluettelo 1. Yhteenveto.. 3 2. Taustatiedot

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali

Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus 2009 Työrauha tavaksi kouluyhteisön itsearviointi Lyhyt virittäytyminen aiheeseen ennakointikysymysten avulla/

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila Harjoittelukurssi lukuvuonna 2013-2014 Leena Mattila Harjoittelu ennen Opiskelija hankki harjoittelupaikan itsekseen Työn jälkeen kirjoitti raportin ja liitti siihen työtodistuksen Raportti luettiin laitoksella

Lisätiedot

Osaaminen osana työkykyä. Moniosaaja -valmennus I

Osaaminen osana työkykyä. Moniosaaja -valmennus I Osaaminen osana työkykyä Moniosaaja -valmennus I varhaiskuntoutusta työntekijän työelämäosaamisen ja pientyöpaikan tueksi Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Elina Sipponen 1 Työelämäosaamista tukevan valmennuksen

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

TKI ja YAMK. tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiovaikuttajaksi

TKI ja YAMK. tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiovaikuttajaksi TKI ja YAMK tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiovaikuttajaksi 10.3.2016 YAMK koulutusvastaava Katja Heikkinen, TtT, sh Sisällys Johdatus MyAMK TKI kolmikanta Mentorointi OKM hankkeesta Yhteenveto TKI YAMK

Lisätiedot

Kuinka Kieku on muuttanut esimiestyötä?

Kuinka Kieku on muuttanut esimiestyötä? Kuinka Kieku on muuttanut esimiestyötä? Katri Vermanne Maanmittauslaitos Kieku käyttäjäfoorumi 26.11.2015 Esityksen sisältö Maanmittauslaitos pähkinänkuoressa Esimiehen rooli, ammattimainen esimiestyö

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Finanssipalvelut 30 osp Tavoitteet: Opiskelija valmistautuu ja hoitaa finanssipalvelun työtehtäviä. Hän seuraa työnsä tuloksellisuutta ja

Lisätiedot

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Muistele kokemuksiasi ensimmäisistä työpaikoista. Oliko Sinulla aiempaa kokemusta tai koulutusta sen tekemiseen?

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Maarit Pedak

Maarit Pedak Osallistava sisäinen viestintä Lahden kaupungissa Kuntamarkkinat 15.9.2011 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak KTM ja VTM, tutkija maarit.pedak@helsinki.fi 9/19/2011 1 OSVI: Osallistava

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Luokan aikuisten yhteistoiminta

Luokan aikuisten yhteistoiminta Luokan aikuisten yhteistoiminta Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 22.4. 2013 KT, ohjaava opettaja Marjatta Mikola, KM, erityisluokanopettaja Sirpa Jokinen Avaimia hyvään työyhteisöön: Arvostus,

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Väsyttääkö viestintä? 7.4.2016 Yhteismetsäpäivät Sibelius-talo, Lahti

Väsyttääkö viestintä? 7.4.2016 Yhteismetsäpäivät Sibelius-talo, Lahti Väsyttääkö viestintä? 7.4.2016 Yhteismetsäpäivät Sibelius-talo, Lahti Ehkä et näe kaikkia MAHDOLLISUUKSIA! Herätysvinkit tarjoaa @Someleontti Saa kuvata & somettaa! Viestintätyyli: Lulu Manhattan HENKILÖ

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Plan för småbarnspedagogik Ti arbeit pedagogiskt ilag Korsholms kommun

Plan för småbarnspedagogik Ti arbeit pedagogiskt ilag Korsholms kommun Plan för småbarnspedagogik 2016-2017 Ti arbeit pedagogiskt ilag Korsholms kommun Varhaiskasvatussuunnitelma 2016-2017 pedagogista tiimityötä Mustasaaren kunta Annika Sariola lastentarhanopettaja/ tiennäyttäjä

Lisätiedot

Kysymykset tarjouspyyntöön Pääarkkitehtipalvelut Dnro 21/021/2013

Kysymykset tarjouspyyntöön Pääarkkitehtipalvelut Dnro 21/021/2013 Kysymykset tarjouspyyntöön Pääarkkitehtipalvelut Dnro 21/021/2013 K1: Tarjouspyynnössä työmääräksi on arvioitu 120-160 htp/vuosi. Voiko tämän jakaa osiin tarjotun pääarkkitehdin ja tämän varahenkilön välillä

Lisätiedot