Mentorointiopas MAANMITTAUSLAITOS 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mentorointiopas MAANMITTAUSLAITOS 2014"

Transkriptio

1 Mentorointiopas MAANMITTAUSLAITOS 2014

2 MAANMITTAUSLAITOS Mentorointiopas Sisällys: 1. MITÄ MENTOROINTI ON MENTOROINTIOHJELMAN TAVOITTEET MENTOROINNIN OHJAUS MENTOROINNIN ROOLIT Mentori Aktori MENTOROINTIOHJELMAN VUOSIKELLO Vuoden 2014 mentorointiohjelman toteutus ( ) HYVÄ MENTOROINTISUHDE Aloitus Pelisäännöistä sopiminen Toteutus Tapaamiset ja niiden valmistelu Raportointi Lopetus KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ MENTOROINTIIN OSALLISTUVILLE Mentorille Aktorille MITÄ TEHDÄ, KUN TULEE ONGELMIA? TYÖAJAN KIRJAAMINEN LOPUKSI... 11

3 1. MITÄ MENTOROINTI ON Mentorointi on kokemuspohjaisten tietojen, taitojen ja viisauden siirtämistä henkilöltä toiselle vuorovaikutuksen muodossa. Mentorointi antaa sekä mentorille että aktorille mahdollisuuden henkilökohtaiseen ja ammatilliseen kehittymiseen. Mentoroinnissa kokenut ja arvostettu senioriosaaja ohjaa, tukee ja käy vuoropuhelua työiältään nuoremman työtoverin kanssa. Käänteisessä mentoroinnissa roolit ovat päinvastaiset, jolloin työiältään nuorempi työtoveri toimii mentorina ja siirtää omaa osaamistaan ja kokemuksia senioriosaajalle. Tavoitteellisuus, luottamuksellisuus, sitoutuneisuus ja vapaaehtoisuus ovat edellytyksiä menestykselliselle mentorointisuhteelle. Mentorointi tarjoaa parhaimmillaan mahdollisuuksia uravaihtoehtoihin. Se lisää pätevyyttä siirtämällä kokemusta ja osaamista monivaiheisen ja luottamuksellisen parikeskustelun avulla. Tämä on yksi tehokkaimpia tapoja ns. hiljaisen tiedon välittämiseen. Kahdenkeskinen vuorovaikutus antaa mahdollisuuden parantaa ja laajentaa aktorin kykyä ajatella asioita uusista ja useista näkökulmista eri yhteyksissä ja eri tasoilla. Mentorille se antaa mahdollisuuden peilata omaa kokemus- ja osaamismaailmaansa suhteessa työiältään nuorempaan kollegaan/työtoveriin. Käänteisessä mentoroinnissa roolit ovat päinvastaiset, jolloin mentori on työiältään aktoria nuorempi. Myös ryhmämentorointi on mahdollista. Mentoroinnissa kaksi vaihtoehtoista työskentelytapaa: Laitostasoisessa mentorointiohjelmassa mentori ja aktori tulevat eri toiminta- tai tulosyksiköistä. Osaamista siirretään yli yksikkörajojen laitoksen määrittämillä kriittisillä osaamisalueilla. Toiminta- tai tulosyksikkökohtaisessa mentorointiohjelmassa mentori ja aktori tulevat samasta toiminta- tai tulosyksiköstä. Siirrettävä osaaminen voi olla laitoksen tai joko toiminta- tai tulosyksikön määrittämää kriittistä osaamista. Esimiehille tarjottava MML:n ulkopuolinen mentorointi otetaan mukaan vuoden 2015 ohjelmaan. 2. MENTOROINTIOHJELMAN TAVOITTEET Mentorointiohjelman tavoitteita ovat mm: tukea työ- tai osaamisiältään nuoremman työntekijän oppimista sekä sitoutumista Maanmittauslaitokseen ja oman toimintayksikkönsä asiantuntijaorganisaatioon ylläpitää seniortyöntekijöiden motivaatiota ja viihtymistä työelämässä. edesauttaa MML:n kokonaistuottavuuden kehittymistä Tavoitteiden toteutumista seurataan vaikuttavuuskyselyin. Mentorointimenetelmän käyttöalueita ovat mm: maanmittausalan ammatillisen osaamisen siirtäminen esimies- ja johtamisosaamisen siirtäminen tiimitoimintaosaamisen siirtäminen

4 3. MENTOROINNIN OHJAUS maanmittausalan ja -laitoksen kehityksen ja kulttuurin tietämyksen siirtäminen Koordinaatioitiimi: vahvistaa mentorointioppaan tunnistaa MML:n kriittiset osaamiset ja vahvistaa niiden pohjalta vuosittaiset mentoroinnin teema-aiheet määrittelee mentoroinnin tavoitteet ja vuosittaiset painotukset varmistaa mentorointiin tarvittavat resurssit nimeää tulosyksikkökohtaisesti jäsenet mentorointitiimiin Mentorointitiimi: 4. MENTOROINNIN ROOLIT laatii vuosittaisen mentorointiohjelman valitsee mentori-aktori parit suunnittelee tarpeelliset koulutuspäivät huolehtii yhteydenpidosta toiminta- ja tulosyksikköihin sekä vastuualueisiin ja niiden sitouttamisesta mentorointiohjelman toteuttamiseen seuraa mentorointiohjelman etenemistä käsittelee palautteet ja suunnittelee jatkotoimenpiteiden toteuttamisen Mentorointitiimin jäsenet: Jukka Syrjälä (PETO) Raimo Seppänen (ARTO) Visa Korhonen (TJ) Sirkku Nieminen (KIR) Mauno Pyykönen (RETI) Arhi Tervo (MARA) Mikael Holm (TIETO) Asta Varonen (ICT) Juha Tuomaala (SOVE) Päivi Kekki (TAL) Päivi Mytkäniemi, sihteeri (HR) Jukka Romppainen, puheenjohtaja (HR) Vuoden 2015 mentorointitiimin nimetään syksyn 2014 aikana myös GL:n ja Tiken edustajat. Mentorointiprosessista hyötyvät sekä aktori että mentori. Hyödyt konkretisoituvat aktorin toimintatapojen muutosten kautta paranevina tuloksina ja kehittyneinä sosiaalisina taitoina sekä sosiaalisen verkoston laajenemisena. Mentorilla ja aktorilla on kummallakin oma roolinsa mentorointisuhtessa. Roolin erilaisuus esim. työrooliin verrattuna on hyvä tiedostaa väärinkäsitysten ja ristiriitojen välttämiseksi. Näitä asioita käsitellään mentorien ja aktorien yhteisessä aloitustapaamisessa.

5 4.1. Mentori Mentorin roolina on toimia informaation lähteenä ja tiettyjen taitojen, käyttäytymisen ja toimintotapojen opastajana ja tukena. Hän toimii myös peilinä silloin, kun aktorilla on erilaisia asioita/ongelmia pohdittavana tai ratkaistavana. Mentori toimii näkemysten synnyttäjänä, energisoijana, tietojen ja resurssien vahvistajana sekä ratkaisuehdotusten arvioijana. Mentori: on valmis jakamaan osaamistaan on kiinnostunut oppimisesta ja opastamisesta omaa hyvät vuorovaikutustaidot osaa tehdä oikeita kysymyksiä nauttii arvostusta, joka perustuu hänen persoonaansa ja osaamiseensa ei niinkään asemaan osaa kuunnella ja myös tarvittaessa astua sivuun on aito oma itsensä ja luo mentorointikeskusteluihin luottamuksellisen ilmapiirin. Mentori hyötyy onnistuneesta mentorointiprosessista saamalla uusia ja tuoreita ajatuksia oman työnsä kehittämiseen. Mentorointitapaamiset ovat parhaimmillaan miellyttävä tapa keskustella työhön liittyvistä asioista vapaamuotoisesti ja muultakin kuin arkirutiinien kannalta Aktori Aktori on työ- tai osaamisiältään nuorempi henkilö, joka haluaa hyödyntää mentorin kokemusta oman työnsä kehittämisessä. Käänteisessä mentoroinnissa roolit vaihtavat paikkaa. Työ- tai osaamisiältään nuorempi asettuu mentoriksi, mentoroitavanaan senioritason asiantuntija, joka saa lisäarvoa osaamiseensa. Aktorilla tulee olla selkeät tavoitteet ja potentiaalia tavoitteiden saavuttamiseen. Hänellä on halu itsetuntemuksen kehittämiseen ja hän on valmis antamaan ja saamaan palautetta. Myös aktorilta edellytetään vuorovaikutustaitojen hallintaa, avoimuutta, sitoutuneisuutta sekä aktiivisuutta kehittää omaa osaamistaan. Aktorin motiiveina mentorointiin lähtiessään on yleensä halu syventää tai laajentaa näkökulmaa työtehtäviinsä sekä toive uran kehittämiseen. Siten aktorin rooli on aktiivinen ja aloitteellinen. Aktorin tehtävänä on ottaa yhteyttä mentoriin ja sopia ensimmäisestä tapaamisesta valinnan jälkeen. Aktori hyötyy mentorointiprosessista saamalla arvokkaan yhteistyökontaktin. Hän saa myös käytännön näkemystä ja tietoa kiinnostavista asioista. Samoin hän saa laajemman näkemyksen elämästä, työstä ja urasta. hän näkee valitsemansa ammatin arkea ja juhlaa pintaa syvemmältä. Aktori saa usein myös motivaatiota tulevaisuutensa suunnitteluun.

6 5. MENTOROINTIOHJELMAN VUOSIKELLO Elokuu koordinaatiotiimi selvittää Maanmittauslaitoksen kriittiset osaamiset koordinaatiotiimi vahvistaa seuraavan vuoden mentoroinnin teema-aiheet Syys-lokakuu mentorointitiimi tiedottaa seuraavan vuoden mentorointiohjelman haun käynnistymisestä laitoksen intrassa sekä tulosyksikön johtajien kautta (Liite 1, Hakulomake) Marraskuu mentorointitiimi käsittelee saapuneet hakemukset ja tekee valinnat seuraavan vuoden pareiksi mentorointitiimi varmistaa ohjelmaan valittujen mentoreiden ja aktoreiden tulosyksiköiden johtajilta suostumuksen ohjelmaan osallistumiseen mentorointitiimi tiedottaa ohjelmaan hakeneita valinnoista mentorointitiimi lähettää ohjelmaan valituille mentorointisopimuksen alustavaa valmistelua varten Joulukuu mentorointitiimi ilmoittaa mentoreille ja aktoreille mentorointiohjelman aloitustapaamisesta Tammikuu mentorointitiimi lähettää mentoreille ja aktoreille kutsun aloitustapaamiseen ja mentorointisopimuksen (Liite 2) etukäteen valmisteltavaksi Tammi-helmikuu ohjelma käynnistyy yhteisessä aloitustapaamisessa Kesäkuu mentorointitiimi lähettää pareille välikyselyn. Joulukuu ohjelma päättyy yhteiseen päätöstapaamiseen, jossa jokainen mentoraktoripari esittää loppuraporttinsa. Mentori ja aktori tapaavat toisensa laatimansa mentorointisopimuksen mukaisesti.

7 5.1. Vuoden 2014 mentorointiohjelman toteutus ( ) Huhti-toukokuu vahvistetaan teema-aiheet vahvistetaan mentorointiohje nimetään jäsenet mentorointitiimiin järjestetään mentorointitiimille mentorointikoulutus tiedotetaan vuoden 2014 mentorointiohjelman haun käynnistymisestä laitoksen intrassa sekä tulosyksikön johtajien kautta (Liite 1, Hakulomake) hakuaika mentorointitiimi käsittelee saapuneet hakemukset ja tekee valinnat mennessä. Kesäkuu varmistetaan ohjelmaan valittujen mentoreiden ja aktoreiden tulosyksiköiden johtajilta suostumus ohjelmaan osallistumiseen tiedotetaan ohjelmaan hakeneita valinnoista lähetetään ohjelmaan valituille mentorointisopimus alustavaa valmistelua varten ohjelma käynnistyy yhteisessä aloituspäivässä viikolla 24. ( ), johon osallistuvat valitut mentorit ja aktorit. Marraskuu pareille lähetetään välikysely Maaliskuu 2015 ohjelma päättyy yhteiseen päätöstapaamiseen, jossa jokainen mentoraktoripari esittää loppuraporttinsa. Vuoden 2015 mentorointiohjelman toteutus aloitetaan vuosikellon mukaisesti elokuun 2014 aikana.

8 6. HYVÄ MENTOROINTISUHDE Hyvä mentorointisuhde on avoin rehellinen luottamuksellinen suunnitelmallinen tavoitteellinen. Mentorin ja aktorin on tärkeää tulla hyvin keskenään toimeen ja kyetä avoimeen ja luottamukselliseen keskusteluun. Osapuolten välinen luottamus on onnistuneen mentorointisuhteen elinehto. Mentorointisuhde on pari- tai ryhmätyöskentelyä, joka voidaan jakaa kolmeen eri vaiheeseen: aloitukseen, toteutuksen ja lopetukseen Aloitus Yhteisessä aloitustapaamisessa luodaan pelisäännöt parityöskentelylle eli täsmennetään mentorointisopimus. Erityisen tärkeää on keskustella mentoroinnin ja parien tavoitteista, koska tällöin molemminpuoliset odotukset selkiytyvät ja tulevat realistisemmiksi. Aloituspäivään osallistuminen on pakollista Pelisäännöistä sopiminen Toteutus Mentorointisopimus lähetetään etukäteen osallistujille pohdittavaksi ja se viimeistellään aloituspäivässä. Allekirjoitetut sopimukset toimitetaan joko alkuperäisinä tai skannattuina mentorointitiimin sihteerille sekä mentorointiin osallistuvien henkilöiden esimiehille aloituspäivässä sovittuun päivämäärään mennessä. Mentorointitiimi käy sopimukset läpi ja antaa palautteen kullekin parille. Parit tarkentavat sopimustaan mentorointitiimin mahdollisen palautteen perusteella. Pelisäännöistä sopiminen on tärkeää heti mentorointiprosessin alussa. Parin tulee sopia keskenään kuinka ja missä tapaamiset järjestetään. Pelisäännöistä on tärkeää sopia, jotta kummatkin osapuolet tietävät, mitä toinen odottaa ja edellyttää pariltaan. Sitoutuneen ja luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen edellytyksenä on mahdollisimman suuri avoimuus, molemminpuolinen luottamus ja kunnioitus. Myös palautteen anto on molemminpuolista ja rakentavasti kehittymiseen johtavaa. Keskustelujen luottamuksellisuudesta sopiminen etukäteen on myös tärkeää heti projektin alussa. Parien tulee sopia siitä, mistä keskustelussa ilmenneistä asioista voi puhua ja kertoa työtovereilleen ja mitkä teemat ovat sellaisia, jotka jätetään vain asianosaisten tietoon. Tärkeää on, että asioista puhutaan ja että osapuolet ymmärtävät toisiaan ja löytävät yhteisen sävelen - ei niinkään se, kuinka virallisesti tai konkreettisesti asioista sovitaan.

9 Tapaamiset ja niiden valmistelu Raportointi Tässä vaiheessa muotoutuu mentoroinnin suurin anti, jolloin pari tapaa toisiaan ja keskustelee sopimistaan teemoista. Aktorin ja mentorin välisen vuorovaikutuksen tulee olla avointa, rehellistä, konsultoivaa keskustelua. Tapaamisista ja keskusteluista tulee pitää oppimispäiväkirjaa, johon kirjataan käsitellyt teemat ja keskustelujen anti. Oppimispäiväkirja toimii pohjana päätöstapaamista varten tehtävää loppuraporttia varten. Jotta sekä mentori että aktori saavat mahdollisimman paljon lisäarvoa parityöskentelystä, tapaamiset on suunniteltava etukäteen ja pidettävä kiinni tapaamisaikatauluista. Jo ohjelman alussa tulee sopia, mitä teemoja käsitellään, miten niitä käsitellään ja milloin kukin teema käsitellään. Tätä varten parit saavat jo ennen ohjelman alkua yhteiseen sopimukseen sisällytettäviä asioita pohdittavaksi. Suunnitelma kiteytetään sopimukseksi aloituspäivänä. Tapaamisaikataulun laatiminen etukäteen on tärkeää. Näin kumpikin osapuoli tietää seuraavan tapaamiskerran ja teeman ja voi valmistautua siihen etukäteen. Prosessin aikana tavataan säännöllisesti noin kerran kuukaudessa parin tunnin ajan. Tapaamiset voidaan toteuttaa joko lyhyinä ja useammin toistuvina kertoina tai ne voivat olla koko päivän mittaisia ja harvemmin toteutuvia. Mikäli mentori ja aktori työskentelevät eri paikkakunnilla, osa tapaamisista voidaan hoitaa myös videoneuvotteluina. Jokaisesta tapaamisesta tulee kirjata oppimispäiväkirjaan keskeiset asiat ja tapaamisen anti. Jokainen pari on henkilökohtaisesti vastuussa omien tavoitteiden ja aikataulujen asettamisesta ja niistä kiinni pitämisestä. On myös otettava huomioon, että tilanteet saattavat vaihdella paljonkin vuoden aikana. Suunnitelman yksityiskohtaisuuden taso jää parin harkintaan. Sekä laitos- että yksikkökohtaiseen ohjelmaan osallistuvat parit tekevät loppuraportin oppimiskokemuksistaan ennen päätöstilaisuutta. Loppuraportti on kooste mentorointiohjelman hyvistä ja huonoista kokemuksista sekä siitä, miten mentorointiohjelmaa tulisi kehittää. Oppimispäiväkirjan pitäminen jokaisesta tapaamisesta helpottaa loppuraportin tekoa, kun aineistoa on työstetty matkan varrella. Parit palauttavat loppuraportin etukäteen nimetylle mentorointitiimin jäsenelle kommentointia varten ja esittelevät raportin sisällön koko ryhmälle. Raportointiohjeet annetaan aloituspäivässä. Kaikkien ohjelmaan osallistuneiden edellytetään osallistuvan päätöstapaamiseen ja loppuraporttinsa esittämiseen Lopetus Mentorointiprosessi on määräaikainen, ja se päättyy suunnitellun aikataulun mukaisesti. Sen sijaan mentorin ja aktorin vuorovaikutus jatkuu usein muodossa tai toisessa. Suhteen mahdollisesta jatkamisesta pari sopii itse. On hyvä sopia määräajan päättymisajankohta erikseen, jos se jatkuu vielä mentorointiohjelman jälkeen.

10 7. KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ MENTOROINTIIN OSALLISTUVILLE Mentoroinnille on varattava aikaa. On tärkeää, että tapaamiset ovat säännöllisiä, ja että niitä on tarpeeksi usein. Vain näin osapuolet hyötyvät ja prosessi onnistuu. Liian vähäinen ajankäyttö ja epäsäännöllisyys ovat useimmiten syynä mentoroinnin epäonnistumiseen. Tärkeiksi koetuille asioille löytyy aina aikaa. Jos yhteisiä tapaamisia pidetään hyödyllisinä ja antoisina, on niille tilaa kalenterissa Mentorille Mentoriksi ryhtyvän tulee selkiyttää itselleen, mikä on mentorin rooli, ja mitkä ovat omat tavoitteet ja motiivit. Esimerkiksi - miten mentorointi eroaa valmentajan tai esimiehen roolista? Olennaista mentoroinnissa on kuunteleminen ja oikeanlaisten kysymysten asettaminen, jotta aktori itse löytäisi oikeat vastaukset kysymyksiin. Ensisijaisena tavoitteena on aktorin auttaminen ja kehittyminen. Mentori saa lisäarvoa aktorin tavoitteiden toteutumisen kautta. Mentori antaa aikansa ja osaamisensa aktorin käyttöön. Aktori puolestaan miettii omien tavoitteidensa kautta, kuinka hän voisi parhaiten hyödyntää mentorin antaman osaamisen ja ajan oman työnsä kannalta. Edes mentori ei voi hallita ja osata kaikkea. Tärkeämpää on mentorin kyky tunnistaa omat kykynsä ja mahdollisuutensa auttaa aktoria omissa kehittymistavoitteissaan Aktorille Aktoriksi ryhtyvän tulee tiedostaa, että mentoroinnin tulokset eivät synny itsekseen, vaan vaativat aktiivisuutta. Aktorin on kyettävä olemaan avoin myös uusille ideoille ja uuden oppimiselle. Vain avoimuuden ja aktiivisuuden kautta aktori voi hyödyntää mentorin tarjoamat kehitysväylät ja virikkeet. Myös rohkeus kyseenalaistaa voi olla yksi tie uuden oppimiseen. Tuloksellinen mentorointi vie aikaa ja vaatii suunnitelmallisuutta ja tavoitteiden asettamista. On tärkeä pitää kiinni mentorin kanssa yhdessä sovituista tapaamisista. Saadakseen kaiken hyödyn mentoroinnista on aktorin mietittävä myös omaaloitteisesti omaan elämäänsä liittyviä asioita ja kysymyksiä. Aktorin aktiivisuus ja aloitteellisuus sekä omien tavoitteiden tiedostaminen ovat tärkeitä tekijöitä mentorointisuhteen onnistumiseksi. Mentorointisuhteeseen tarvitaan aina kaksi osapuolta, jotka molemmat omalla tavallaan edesauttavat suhteen toimimista ja edistymistä. Aktorin on tiedostettava, että hän antaa myös vähintään yhtä suuren panostuksen mentorointisuhteeseen kuin mentorikin, ja vaikuttaa täten koko mentorointisuhteen onnistumiseen. 8. MITÄ TEHDÄ, KUN TULEE ONGELMIA? Parin keskustelee mahdollisista ongelmista ja yrittää ratkaista ne keskenään. Ongelmien yhdessä ratkaiseminen voi myös lujittaa mentorointisuhdetta ja tuoda uusia ulottuvuuksia suhteelle. Mikäli ongelmia ei pystytä keskenään ratkaisemaan, otetaan ensisijaisesti yhteyttä perille nimettyyn mentorointitiimin jäseneen. Yhdessä pohtien löydetään varmasti mentorille ja aktorille sopivia ratkaisumalleja. On aina huomioitava, että ihmisten elämäntilanteet muuttuvat. Se saattaa tuoda muutoksia myös mentorointisuhteeseen. Joskus mentorointisuhteeseen voi ilmes-

11 9. TYÖAJAN KIRJAAMINEN tyä este, jonka vuoksi mentorointia on liian vaikeaa tai mahdotonta jatkaa. Mentorit ja aktorit: M1358-osavaihe tuote, jota koulutus hyödyttää Mentorointiohjelmaan käyttämä työaika (myös aloitus- ja lopetustilaisuudet) ja matkakulut. Mentorointitiimin jäsenet: M Osaamisen uudistaminen - henkilöstön kehittäminen 10. LOPUKSI Mentorointiohjelmaan käyttämä työaika (myös aloitus- ja lopetustilaisuudet) ja matkakulut. Maanmittauslaitoksen mentorointiohjelma 2014 on laitoksen historian yhdestoista ohjelma. Kokemukset aiemmista ohjelmista ovat olleet myönteisiä, minkä vuoksi tätä menetelmää ja työskentelytapaa jatketaan ja entisestään vahvistetaan. Ohjelman onnistumiseen vaikuttavat kaikki mukana olijat, joten jokaisen henkilökohtainen panostus työskentelyyn on tärkeä.

ProCom Mentorointiohjelman aloitus. 07.10.2014 klo 17-19 Raija Peltola

ProCom Mentorointiohjelman aloitus. 07.10.2014 klo 17-19 Raija Peltola ProCom Mentorointiohjelman aloitus 07.10.2014 klo 17-19 Raija Peltola Käsiteltäviä teemoja Mitä mentorointi on? Mentorin ja aktorin roolit Onnistunut mentorointi prosessina - Perusedellytykset, rakentaminen

Lisätiedot

Hyvät käytännöt seminaari Lappeenrannassa 18.12.2007. työelämäsuhteiden ja osaamisen kehittämisvälineenä

Hyvät käytännöt seminaari Lappeenrannassa 18.12.2007. työelämäsuhteiden ja osaamisen kehittämisvälineenä Hyvät käytännöt seminaari Lappeenrannassa 18.12.2007 MENTOROINTI työelämäsuhteiden ja osaamisen kehittämisvälineenä Ullamaija Kauppinen Marja'Liisa Vesterinen KM, SHO fil.toht., kauppatiet.lis. projektipäällikkö

Lisätiedot

MENTORIKSI TAMPERELAISNUORELLE Haastekampanja kuntavaaliehdokkaille 15.10.2012 klo 15-16 TERVETULOA!

MENTORIKSI TAMPERELAISNUORELLE Haastekampanja kuntavaaliehdokkaille 15.10.2012 klo 15-16 TERVETULOA! MENTORIKSI TAMPERELAISNUORELLE Haastekampanja kuntavaaliehdokkaille 15.10.2012 klo 15-16 TERVETULOA! MENTORIKSI VANTAALAISNUORELLE Haastekampanja kuntavaaliehdokkaille TIEDOTUS- JA KOULUTUSTILAISUUS! 15.10.2012

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA MENTOROINNISTA. Anni Paalumäki Turun kauppakorkeakoulu. Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Labquality Days 2016, 12.2.

TYÖHYVINVOINTIA MENTOROINNISTA. Anni Paalumäki Turun kauppakorkeakoulu. Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Labquality Days 2016, 12.2. TYÖHYVINVOINTIA MENTOROINNISTA Anni Paalumäki Turun kauppakorkeakoulu Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Labquality Days 2016, 12.2.2016 JOHTAVA AJATUSKULKU TÄSSÄ Lähtökohtana yksilön vastuu omasta työhyvinvoinnistaan

Lisätiedot

Tukea työllistymiseen. Verkostoja, neuvoja ja vinkkejä. Mentorointiopas

Tukea työllistymiseen. Verkostoja, neuvoja ja vinkkejä. Mentorointiopas Tukea työllistymiseen Verkostoja, neuvoja ja vinkkejä Mentorointiopas Maahanmuuttajien työllistyminen - Kansainväliset mallit työllistymispalveluiden kehittämisessä 1.10.2010-30.6.2012 SISÄLTÖ Mitä mentorointi

Lisätiedot

Mentorointi. KYS/Kliiniset henkilöstöpalvelut Kliiniset sihteeripalvelut. 21.5.2014 Kirsi Kivimäki

Mentorointi. KYS/Kliiniset henkilöstöpalvelut Kliiniset sihteeripalvelut. 21.5.2014 Kirsi Kivimäki Mentorointi KYS/Kliiniset henkilöstöpalvelut Kliiniset sihteeripalvelut 21.5.2014 Kirsi Kivimäki Mentorointi-työryhmä aloitti 6/2013 kokoontunut n. kerran kuussa jäseninä: palvelupäällikkö Arja Konttinen

Lisätiedot

Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU. - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin

Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU. - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin TYÖYHTEISÖSOVITTELU Kun työyhteisössä on konflikti, se tarjoaa mahdollisuuden oppimiseen. Ristiriitatilanteessa ulkopuolisen

Lisätiedot

Mentorointiopas Sisällys

Mentorointiopas Sisällys 1 Mentorointiopas Sisällys 1. Johdanto 2. Mitä mentorointi on? 3. Mitä mentorilta odotetaan? 4. Mentoroinnin tavoitteet 5. Hyvän mentorointisuhteen rakentaminen 6. Kohtaamisiin valmistautuminen 7. Mentoroinnin

Lisätiedot

MPS Cross-Company Mentoring. Hallitusammattilaiset ry 8.4.2014 Minna Hirsimäki ja Maaret Kulo

MPS Cross-Company Mentoring. Hallitusammattilaiset ry 8.4.2014 Minna Hirsimäki ja Maaret Kulo MPS Cross-Company Mentoring Hallitusammattilaiset ry 8.4.2014 Minna Hirsimäki ja Maaret Kulo MPS Cross-Company Mentoring Mitä: Mentorointi perustuu kahden tasa-arvoisen ihmisen luottamukselliseen vuorovaikutukseen,

Lisätiedot

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Yleistä Kehityskeskustelut ovat yksi suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen väline. Näitä keskusteluja esimiehen ja alaisen välillä kutsutaan myös tavoite-, tulos-, arviointi-,

Lisätiedot

Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä

Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä 1 Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä Miten tuloksellisia keskusteluja työurasta käydään? Mistä hyvä työurakeskustelu koostuu? Miksi urakehitysmahdollisuuksista

Lisätiedot

Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi

Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi MITÄ MENTOROINTI TARKOITTAA Mentorointi keskittyy yrittäjien liiketoiminnan

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?

Lisätiedot

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI Oppisopimustoimisto Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063 Koulutussuunnittelija Janne Autioniemi 0400-475 611, 014-5192 232 Koulutussuunnittelija Maarit

Lisätiedot

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto. Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.fi/womento Kehi5ämishanke Womento Womento- hanke+a on rahoi+anut

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Maanmittauslaitos ja Yhteisten vesialueiden yhdistäminen

Maanmittauslaitos ja Yhteisten vesialueiden yhdistäminen Maanmittauslaitos ja Yhteisten vesialueiden yhdistäminen 18.9. 2014 Kalle Konttinen 040-5636066, kalle.konttinen@maanmittauslaitos.fi Aiheet Maanmittauslaitoksen organisaatiouudistus Yhteisten vesialueiden

Lisätiedot

Tiimivalmennus DIVENTI

Tiimivalmennus DIVENTI Tiimivalmennus DIVENTI Tiimienergialla huipputuloksiin, 6 pv Tavoitteellinen kehitystyö tuottaa konkreettisia tuloksia, jotka näkyvät myös kassavirrassa. Arto Saksola, toimitusjohtaja 1 / 11 Menestyvät

Lisätiedot

OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA

OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA Verme-hankkeen Vastuullinen johtaja Tuula Laes Koordinaattori Susanne Leväniemi TURUN YLIOPISTO, OPETTAJANKOULUTUSLAITOKSEN RAUMAN YKSIKKÖ JÄRJESTÄÄ VERME VERTAISRYHMÄMENTOROINNIN

Lisätiedot

Esiintymisvalmennus, 6h

Esiintymisvalmennus, 6h Esiintymisvalmennus, 6h Vaikuttavuudella epäreilua kilpailuetua " Erilaisuus, avoimuus, aitous ja rohkeus huokui valmentajasta. Mari Seppänen 1 / 9 Oletko esiintyessäsi epämukavuusalueella? Kuunnellaanko

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Unipoli Tampere Mentoring Programme. Katariina Mikkonen Unipoli Tampere Kv.kevätpäivät, Tampere 14.5.2014

Unipoli Tampere Mentoring Programme. Katariina Mikkonen Unipoli Tampere Kv.kevätpäivät, Tampere 14.5.2014 Unipoli Tampere Mentoring Programme Katariina Mikkonen Unipoli Tampere Kv.kevätpäivät, Tampere 14.5.2014 Taustaa Taustaa: WorkPlace Pirkanmaa 3/2009-5/2011 -> osaksi Unipolin toimintoja 1. mentorointinohjelma

Lisätiedot

Urasuunnittelu organisaatiossa kenelle, mitä ja miksi? Henkilöst

Urasuunnittelu organisaatiossa kenelle, mitä ja miksi? Henkilöst Urasuunnittelu organisaatiossa kenelle, mitä ja miksi? Henkilöst stön n ammatillinen kehittyminen työyhteis yhteisössä - valmennusohjelma Kumppanuksien orkestrointi Henry foorumi 4.11.2008 Crowne Plaza

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

OSASTONHOITAJIEN KOULUTUSPÄIVÄ 12.9.2014 SALLA KOIVUNEN 12/4/14 1

OSASTONHOITAJIEN KOULUTUSPÄIVÄ 12.9.2014 SALLA KOIVUNEN 12/4/14 1 OSASTONHOITAJIEN KOULUTUSPÄIVÄ 12.9.2014 SALLA KOIVUNEN 12/4/14 1 HUS ESIMIESTYÖN MENTOROINTIOHJELMA Henkilöstön kehittämispäällikkö Salla Koivunen HUS Yhtymähallinto, Henkilöstöjohto ja Osastonhoitaja

Lisätiedot

Ympäristöasioiden sovittelu

Ympäristöasioiden sovittelu Ympäristöasioiden sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi konfliktien ja ihmissuhdeongelmien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Sovittelijan rooli Sovittelija

Lisätiedot

VERTAISARVIOINTI. vertaisohjaus vertaisarviointi mentorointi - tutorointi Kaija Hannula 2007 AOKK/JAMK

VERTAISARVIOINTI. vertaisohjaus vertaisarviointi mentorointi - tutorointi Kaija Hannula 2007 AOKK/JAMK VERTAISARVIOINTI vertaisohjaus vertaisarviointi mentorointi - tutorointi HISTORIAA (Kallinen, Kerbs, Nurmi 2006)) 1400-l. englantilaisissa Public School oppilaitoksissa termi `tutor`, vanhempi opiskelija,

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja

Lisätiedot

Esimiehen koutsaus ja valmennus

Esimiehen koutsaus ja valmennus Esimiehen koutsaus ja valmennus Tallinna 20.5.2016 YTM, työnohjaaja, coach Liisa Kallio Esityksen sisältö 1. Oma taustani 2. Mitä Coaching on 3. ICF ydintaidot A. Coaching työskentelyn perusta B. Suhteen

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Ateria 13 5.11.2013 Wanha Satama, Helsinki Työyhteisökehittäjä, FT Heini Wink JHL Kehittämispalvelu Kuinka saada kehityskeskusteluista uusia ajatuksia,

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Ammatillisesta mentoroinnista ja mentorointiohjelmista - tutkimusten ja artikkeleiden valossa. Mentorina terveysalan työyhteisössä, 2014

Ammatillisesta mentoroinnista ja mentorointiohjelmista - tutkimusten ja artikkeleiden valossa. Mentorina terveysalan työyhteisössä, 2014 Ammatillisesta mentoroinnista ja mentorointiohjelmista - tutkimusten ja artikkeleiden valossa Mentoroinnin erilaisia rooleja ja vaikuttamisen keinoja (Aktiivinen) rganisaatio (Aktiivinen) Valmentaja Kriittinen

Lisätiedot

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Sykettätyöhön.fi-palvelu 15.12.2014 Työyhteisökehittäjä, FT Heini Wink JHL Kehittämispalvelu Kuinka saada kehityskeskusteluista uusia ajatuksia, energiaa

Lisätiedot

Mentorointiopas. Sibelius-Akatemia Alumniyhteistyö

Mentorointiopas. Sibelius-Akatemia Alumniyhteistyö Mentorointiopas Sibelius-Akatemia Alumniyhteistyö Taideyliopiston Sibelius-Akatemia 2014 Teksti: Tiina Tuomikoski Valokuvat: Karoliina Pirkkanen Taitto: Tiina Laino AM Digipaino Helsinki Sisällys 1 Tervetuloa

Lisätiedot

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011 Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella JohtamisWirtaa 10.5.2011 Työpaja 2, haasteet ja ratkaisut Riikka Laine-Tolonen (Nordea) Tapani Pöllänen (Sales Energy) Valmentava esimies Strategia ja visio

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaajan tehtävät momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaaja voi monin tavoin auttaa opiskelijan oppimista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaaja voi ottaa huomioon oppimisen

Lisätiedot

Mentorin opas. Yrittäjän oppisopimuskoulutuksessa. Jyväskylän oppisopimuskeskus

Mentorin opas. Yrittäjän oppisopimuskoulutuksessa. Jyväskylän oppisopimuskeskus Mentorin opas Yrittäjän oppisopimuskoulutuksessa Jyväskylän oppisopimuskeskus Sisällys Johdanto... 3 Yrittäjän oppisopimuskoulutus... 4 Mitä on mentorointi?... 6 Mentoroinnin peruspilarit... 8 Luottamuksellisuus...

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Sisältö Monikulttuuriinen osaamiskeskus Kehittämishanke; Womento- malli Kokemukset Tulokset malli, kokemukset ja tulokset

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän 1 Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän käyttöönottoa koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja, joka tehtiin 29 päivänä tammikuuta 2010 sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 Iästä voimaa työhön työhyvinvointisuunnittelija

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työttömyys

Korkeasti koulutettujen työttömyys Korkeasti koulutettujen työttömyys Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys Pidennämme työuria alkupäästä. Tuemme korkeakoulutettujen nuorten työllistymistä. Yli 100 toimivaa mentoriparia joita

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Ryhmämentorointi-mallin kehittämisryhmä v. 2011 2012 (kirjoittajien lisäksi):

Ryhmämentorointi-mallin kehittämisryhmä v. 2011 2012 (kirjoittajien lisäksi): HELSINGIN YLIOPISTON RYHMÄMENTOROINTIOPAS Kirjoittajat: Eric Carver, Leena Itkonen ja Heidi Layne Ryhmämentorointi-mallin kehittämisryhmä v. 2011 2012 (kirjoittajien lisäksi): Aino-Maija Evers, Taru Kivelä,

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

TKI ja YAMK. tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiovaikuttajaksi

TKI ja YAMK. tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiovaikuttajaksi TKI ja YAMK tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiovaikuttajaksi 10.3.2016 YAMK koulutusvastaava Katja Heikkinen, TtT, sh Sisällys Johdatus MyAMK TKI kolmikanta Mentorointi OKM hankkeesta Yhteenveto TKI YAMK

Lisätiedot

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän kehittyminen Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän toiminta Ryhmän toiminnassa on lainalaisuuksia ja kehitysvaiheita, joita kaikki ryhmät joutuvat työskentelynsä aikana käymään

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Moniosaaja -valmennus Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) hankkeen työelämäosaamista

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Osaamisen ja kokemuksen säilyttäminen Varmassa

Osaamisen ja kokemuksen säilyttäminen Varmassa Osaamisen ja kokemuksen säilyttäminen Varmassa Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma HR-palvelut Henkilöstön kehittämispäällikkö Leena Korppoo Henkilöstönkehittäjä Kati Ovaska 22.3.2012 Puheenvuoromme

Lisätiedot

Miten muutoksia johdetaan Itellassa

Miten muutoksia johdetaan Itellassa Miten muutoksia johdetaan Itellassa KaMu Mira Pakarinen Lisätietoja KaMu-mallista antaa: Hankejohtaja Mira Pakarinen mira.pakarinen@itella.com gsm 0400-288 232 Miksi malli? Toimintaympäristön muutosvauhti

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

SISÄLLYS. Mentorointi on 3. Kuka voi hakea? 3. Mentoroinnista saat 4. Hyödyt ja tavoitteet 4. Mentorointisuhteen pelisäännöt 5. Toiminta käytännössä 5

SISÄLLYS. Mentorointi on 3. Kuka voi hakea? 3. Mentoroinnista saat 4. Hyödyt ja tavoitteet 4. Mentorointisuhteen pelisäännöt 5. Toiminta käytännössä 5 Mentorointiopas 1 SISÄLLYS Mentorointi on 3 Kuka voi hakea? 3 Mentoroinnista saat 4 Hyödyt ja tavoitteet 4 Mentorointisuhteen pelisäännöt 5 Toiminta käytännössä 5 Roolit mentorointisuhteessa 7 Aktorin

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Yritysmentorointi ammatillisessa koulutuksessa Voimavara oppilaitoksellenne

Yritysmentorointi ammatillisessa koulutuksessa Voimavara oppilaitoksellenne Yritysmentorointi ammatillisessa koulutuksessa Voimavara oppilaitoksellenne Tosielämä on moninkertaisesti monimutkaisempaa kuin paraskaan oppikirja voi kertoa. Supreme-mentorointiohjelma vastaa tähän haasteeseen

Lisätiedot

Yrittäjäpolvenvaihdos

Yrittäjäpolvenvaihdos Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Oppimistulokset (lähijakson tavoitteet osaamisena) Osallistuja oppii tarkastelemaan sekä yrittäjäksi

Lisätiedot

Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä

Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä Tohtorit ja työelämä 29.10.2008 Kehityskeskustelu Kehityskeskustelulla tarkoitetaan ennalta sovittua ja suunniteltua esimiehen ja hänen alaisensa välistä keskustelua,

Lisätiedot

Miehiä tarvitaan (ja halutaan) enemmän sote-alalle

Miehiä tarvitaan (ja halutaan) enemmän sote-alalle Miehiä tarvitaan (ja halutaan) enemmän sote-alalle 89/11 28 / 3,7 7071 / 49 120 000 VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE Taustalla mm.: PROJEKTIN TAUSTAA Sote-alan segregaatio, miesten

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014

Työhyvinvointikysely 2014 Työhyvinvointikysely 2014 1. Henkilöstö- ja tehtäväryhmäsi 2. Yksikkösi Vastaajien määrä: 3. Omaan työhön liittyvä informaatio Minulla on selkeä tehtäväkuva 1 18 0 64 89 172 4,3 4,4 Minulle on täysin

Lisätiedot

Opettajankoulutuslaitos, Rauma. VERME-hankkeen Vastuullinen johtaja Tuula Laes Koordinaattori Susanne Leväniemi

Opettajankoulutuslaitos, Rauma. VERME-hankkeen Vastuullinen johtaja Tuula Laes Koordinaattori Susanne Leväniemi Opettajankoulutuslaitos, Rauma VERME-hankkeen Vastuullinen johtaja Tuula Laes Koordinaattori Susanne Leväniemi Miksi VERME? Kukaan ei ole valmis koulutuksesta valmistuttuaan. Eikä koskaan. Oppiminen jatkuu

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

Työyhteisösovittelun toimintaohje opetushenkilöstön ja opiskelijoiden tarpeisiin

Työyhteisösovittelun toimintaohje opetushenkilöstön ja opiskelijoiden tarpeisiin Työyhteisösovittelun toimintaohje opetushenkilöstön ja opiskelijoiden tarpeisiin Anne Petroff 1.4.2015 Aallon työyhteisösovittelu Aallon työyhteisösovittelun laajentaminen 1) henkilöstön ja opiskelijoiden

Lisätiedot

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot