Tampereen seudun ammattiopisto OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA. TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO, 120 ov TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

Transkriptio

1 OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO, 120 ov Putkiasennuksen koulutusohjelma Ilmanvaihtoasennuksen koulutusohjelma TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Hyväksytty Näyttötoimikunnassa Ammatillisen koulutuksen johtaja päivitys Voimassa alkaen

2 Sisällys 1. JOHDANTO PERUSTUTKINNON OPISKELU Talotekniikan perustutkinnon yleiset lähtökohdat, arvoperusta ja alan ammattitaitovaatimukset Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset Alan osaamistarpeet Pirkanmaan alueen talotekniikka-alan painopisteet ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa Talotekniikka -alan perustutkinnon ja koulutusohjelmien tavoitteet Opinto-ohjaus Opintojen alkuvaiheen opinto-ohjaus Opinto-ohjaus opintojen aikana Opintojen päättövaiheen opinto-ohjaus Näyttötoimikunta ja ammatillinen neuvottelukunta, toimintatavat TUTKINNON RAKENNE, OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA OPINTOJEN ETENEMINEN Opintojen jakautuminen opiskeluajalle Koulutusohjelman valinta Opintojen järjestämiseen liittyviä asioita Talotekniikka-alan näyttöjen toteuttamisperiaatteet Arviointi Opintopolku TUTKINNON OSIEN KUVAUKSET Koulutusohjelmittain eriytyvät ammatilliset tutkinnon osat, putkiasennuksen koulutusohjelma, putkiasentaja Lämmitysjärjestelmien asennus 20 ov (sisältää TOP 5 ov) Koulutusohjelmittain eriytyvät ammatilliset tutkinnon osat, putkiasennuksen koulutusohjelma, putkiasentaja Käyttövesi- ja viemärijärjestelmien asennus

3 4.1 Koulutusohjelmittain eriytyvät ammatilliset tutkinnon osat, putkiasennuksen koulutusohjelma, putkiasentaja Putkistojen hitsaus 20 ov (sisältyy TOP 5 ov) Koulutusohjelmittain eriytyvät ammatilliset tutkinnon osat, ilmanvaihtoasennuksen koulutusohjelma, ilmanvaihtoasentaja Ohutlevytyöt 10 ov (sisältää 0-5 ov TOP) Koulutusohjelmittain eriytyvät ammatilliset tutkinnon osat, ilmanvaihtoasennuksen koulutusohjelma, ilmanvaihtoasentaja Ilmanvaihtojärjestelmien asennus 20 ov (sisältää 5 ov TOP) Koulutusohjelmittain eriytyvät ammatilliset tutkinnon osat, ilmanvaihtoasennuksen koulutusohjelma, ilmanvaihtoasentaja Kanavaosien valmistus 10 ov (sisältää 0-5 ov TOP) Koulutusohjelmittain eriytyvät ammatilliset tutkinnon osat, ilmanvaihtoasennuksen koulutusohjelma, ilmanvaihtoasentaja Ilmanvaihtojärjestelmien mittaukset ja tasapainotus Eristyksen ja rakennuspeltiasennuksen koulutusohjelma, rakennuspeltiseppä Huopa-, tiili- ja profiilipeltikattojen peltityöt Kaikille valinnaiset tutkinnon osat LVI-korjausrakentaminen Lämmitysjärjestelmien mittaukset ja tasapainotus LV-järjestelmien huolto Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistus IV-koneiden huolto LVI-suunnittelu Rakennuspeltityöt Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa Talotekniikan perustyöt 10 ov OPINNÄYTE AMMATILLISESSA PERUSTUTKINNOSSA

4 1. JOHDANTO Tredun antamaa koulutusta ja opetukseen läheisesti liittyvää muuta toimintaa ohjaa opetussuunnitelma. Opetussuunnitelma perustuu ammatillisiin perustutkinnon perusteisiin, joka on Opetushallituksen antama määräys koulutuksen järjestäjille. Tredun opetussuunnitelma sisältää yhteisen osan (linkki) sekä tutkintokohtaiset osat ja niihin saumattomasti liittyvän suunnitelman ammattitaitoa täydentävien (ja valinnaisten?) opintojen järjestämisestä. Opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa kuvataan mm. alan toimintaympäristöä, vaatimuksia ja osaamistarpeita, Pirkanmaan alueellisia painopisteitä, yhteistyötä työelämän kanssa, tutkinnon rakennetta sekä niitä asioita, joiden avulla opiskelija voi saavuttaa tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet. Ammatillisen koulutuksen johtaja on hyväksynyt tutkintokohtaisen opetussuunnitelman ja Tredun näyttötoimikunta on hyväksynyt sen ammattiosaamisen näyttöjä koskevat osat. Vahvistetut Tredun opetussuunnitelman tutkintokohtaiset osat julkaistaan sivulla sekä wilma.tredu.fi - opiskelijahallinto-ohjelman etusivulla. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) tukee opiskelijan urasuunnittelua ja kehittää itsearviointivalmiuksia. Se perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin. a ohjataan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnassa ja sen toteutumisen seurannassa. HOPS on suunnitelma, jonka toteuttamiseen opiskelija sitoutuu ja motivoituu koko koulutuksen ajaksi. a ohjataan tekemään omaa oppimistaan koskevia päätöksiä ja tarvittaessa muuttamaan suunnitelmaa opintojen edetessä. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman allekirjoittavat opiskelija ja ryhmänohjaaja. 2. PERUSTUTKINNON OPISKELU 2.1 Talotekniikan perustutkinnon yleiset lähtökohdat, arvoperusta ja alan ammattitaitovaatimukset Tämä Tampereen seudun ammattiopiston opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa pohjautuu Opetushallituksen määräykseen , talotekniikan perustutkinto 2010, Ammatillisen perustutkinnon perusteet. Tulevaisuuden haasteena on säilyttää talotekniikka-ala vähintään yhtä houkuttelevana, mitä se on viime vuosina ollut sekä valtakunnallisesti että Pirkanmaan alueella. Tähän päästäkseen talotekniikka-alan opettajat pyrkivät keräämään laadullista ennakointitietoa pitääkseen alan koulutuksen ajan tasalla oppilaitoksessa. Tulevaisuuden haasteena on alan uusimman teknologian mukaan ottaminen koulutussisältöihin, minkä edellytyksenä on riittävän monipuolinen oppimisympäristö. Myös kiihtyvä uusien moninaisten materiaalien käyttö ja muu ajankohtainen osaaminen edellyttävät jatkuvaa osaamisen päivittämistä. On opittava oppimaan työntekoa uusiutuvilla välineillä ja uusilla tavoilla. Asiakaslähtöinen palvelutuotanto on tulevaisuuden suunta talotekniikassa. Jotta asiakkaan tilanteeseen saadaan ratkaisu, täytyy asiakkaiden tarpeita pystyä ymmärtämään. Tulevaisuudessa työn tekemisen tavaksi muodostuu asiakaslähtöinen palvelutuotanto. Tehtävät muuttuvat ja vaihtuvat, mikä johtaa osaamistarpeiden 4

5 muutoksiin. Yleis- ja moniosaamisen rinnalla tarvitaan alan syvenevää osaamista ja uusien osaamiskombinaatioiden hallintaa. Alla on esitetty LVI-alan keskusliiton selvitys talotekniikka-alalta valmistuvilta vaadittavista taidoista.. on voidaan sisällyttää kaikille valinnaisiin tutkinnonosiin tutkinnonosa kone- ja metallialan, sähköalan, rakennusalan, kiinteistöpalvelujen, pintakäsittelyalan, tai luonto- ja ympäristöalan perustutkinnosta. Seuraavia kone- ja metallialan perustutkinnon osia tullaan tarjoamaan kaikille valinnaisiksi tutkinnon osiksi: 1. Putkilinjojen valmistus... (10 ov) 2. Asennushitsaus (10 ov) 3. Hitsaus. (10 ov) 4. Ohutlevytyöt (10 ov) 5. Rakennusten teräsosien valmistus (10 ov) 5

6 2.1.1 Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset Talotekniikka-alalla ja talotekniikka-alan koulutuksessa edellytetään henkilöltä työn kuormitukseen riittävää fyysistä kuntoa. Henkilöllä ei saa olla sellaisia synnynnäisiä tai hankittuja sairauksia, jotka vaarantaisivat hänen oman tai muiden lähellä työskentelevien terveyden tai turvallisuuden. Henkilön sopivuutta erilaisiin työtehtäviin voidaan joutua harkitsemaan oireiden ja toiminnan vajavuuden perusteella mm. seuraavissa sairauksissa: astma sokeritauti (diabetes mellitus) epilepsia tai muut tasapainoon vaikuttavat sairaudet näön tai kuulon heikkous sydän- ja verenkiertosairaus tasapainoelimistön toiminnan häiriö tuki- ja liikuntaelimistön sairaus 2.2 Alan osaamistarpeet Ammattialana talotekniikka on monipuolinen ja vaativa ja edellyttää vaativien teknisten järjestelmien toiminnan ymmärtämistä sekä alan työmenetelmien ja materiaalien tuntemista. Kiihtyvä uusien tuotteiden ja materiaalien sekä niiden asennustapojen tunteminen edellyttävät jatkuvaa alan kouluttautumistarvetta sekä alan opettajilta että alalle tulevilta opiskelijoiltamme. Uudisrakentamisessa entistä suurempi osuus myös taloteknisistä toimintakokonaisuuksista tultaneen valmistamaan teollisesti. Entistä suurempaa huomiota tulee kiinnittää rakennettujen taloteknisten järjestelmien käyttöönottovaiheen toimivuuden varmistamiseen. Sekä putki- että ilmastointiasentajat kohtaavat työssään yhä useammin asiakkaita ja tekevät paljon yhteistyötä muiden ammattikuntien edustajien kanssa, joten heidän tulee osata toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sujuvasti. Erityisesti korjausrakentamisen ja huollon suhteellinen lisääntyminen alan työtehtävissä korostaa vuorovaikutustaitojen hallintaa, mutta myös työn itsenäisyyttä, johon liittyvät oman työn suunnittelu ja ongelmien ratkaisutaidot. Tampereen seudun ammattiopistossa ilmanvaihtoasennuksen koulutusohjelman valinneille tarjotaan pakollisten tutkinnon osien lisäksi sellaisia valinnaisia tutkinnon osia, jotka parhaiten laajentavat koulutusohjelman pakollisten tutkinnonosien taitoja. Tällaisia tukea antavia valinnaisia tutkinnon osia ovat rakennuspeltityöt, ilmanvaihtojärjestelmien puhdistus, IV-koneiden huolto ja LVI-korjausrakentaminen (saneeraus). Pirkanmaan alueella on vuosittain tarvetta rakennuspeltisepille, jotka osaavat tehdä rakennusten ulkovaippaan liittyviä ohutlevytöitä piirustusten ja asennusohjeiden. Ilmanvaihtoasentajan koulutusohjelman suorittanut pystyy harjaantumaan melko helposti rakennuspeltisepäksi, joka osaa ohutlevytöiden lisäksi asentaa rakennukseen liittyvät julkisivujen ohutlevyosat sekä tehdä kattojen profiilielementtien asennukset sekä saumakaton peltityöt. He osaavat käyttää alan perustyökaluja, oikeita työmenetelmiä ja valita käytettävät materiaalit kohteen mukaan. Tampereen seudun ammattiopistossa putkiasennuksen koulutusohjelman valinneille tarjotaan pakollisten tutkinnon osien lisäksi sellaisia valinnaisia tutkinnon osia, jotka parhaiten laajentavat koulutusohjelman pakollisten tutkinnonosien taitoja. Tällaisia tukea antavia valinnaisia tutkinnon osia ovat mm. LVI- 6

7 korjausrakentaminen (saneeraus), LV-järjestelmien huolto (IV-koneiden huolto), palonsammutusjärjestelmien asennus, pienkylmälaitteiden huolto sekä lämmitysjärjestelmien mittaukset ja tasapainotus. Oriveden toimipisteessä opiskelijat voivat hyödyntää paikallista osaamista heille tarjottavan sähkötekniikan (paikallinen) tutkinnonosan puitteissa, mikä luo heille myöhempää pohjaa erilaisiin käyttö-, kunnossapito ja käyttöönotto tehtäviin. Opetusjärjestelyin (modulointi), jossa pakolliset ja valinnaiset ammatilliset tutkinnon osat suoritetaan omilla toisistaan erillisillä lukuvuosijaksoilla (nelijaksojärjestelmä) mahdollistetaan opiskelijoiden henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat ja opintopolut. 2.3 Pirkanmaan alueen talotekniikka-alan painopisteet ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa Palvellakseen Pirkanmaan elinkeinoelämää koulutusala pyrkii kuulemaan tätä ja ottamaan huomioon talotekniikka-alan tarpeet. Tämän toteuttamiseksi talotekniikka-alan yrityksillä on mahdollisuus tarjota normaalia huomattavasti enemmän työssäoppimista haluamalleen opiskelijalle, joka puolestaan voi valita useista valinnaisista tutkinnonosista mahdollisimman hyvin yrityksen osaamistarpeisiin soveltuvat osiot. Näin yritys voi vaikuttaa koulutuksen sisältöön ja varmistaa osaltaan ammattitaitoisten työntekijöiden saannin toimialalla. Yrityksen on kuitenkin sitouduttava tutkinnon tavoitteiden mukaiseen toimintaan ja huolehdittava työssäoppijan ohjaamisesta työpaikalla. Talotekniikka-alan yritys voi kiinnittää opiskelijan myös yritykseensä tarjoamalla opiskelijalle mahdollisuuden suorittaa perustutkinto-opintojen viimeinen opiskeluvuosi oppisopimuksella ns. (2+1)-mallin. Oppisopimuskoulutus on joustava ja käytännöllinen tapa kouluttaa yritykseen osaavaa ja ammattitaitoista henkilöstöä. 2.4 Talotekniikka -alan perustutkinnon ja koulutusohjelmien tavoitteet Talotekniikan perustutkinnon suorittaneella on monipuolinen ammattitaito ja hän kehittää sitä jatkuvasti. Hän on luotettava, laatutietoinen, oma-aloitteinen sekä asiakaspalvelu- ja yhteistyöhenkinen. Hänen on osattava soveltaa oppimiaan taitoja ja tietoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa erilaisten työnantajien palveluksessa tai itsenäisenä yrittäjänä. Hän pystyy näkemään työnsä osana suurempia tehtäväkokonaisuuksia ja pystyy ottamaan huomioon lähialojen ammattilaisten tehtävät omassa työssään. Talotekniikka-alan ammattilainen tekee työnsä alan laatuvaatimusten sekä käsittelee materiaaleja huolellisesti ja taloudellisesti. Hän osaa suunnitella työnsä piirustuksien avulla, osaa tehdä materiaali- ja työmenekkilaskelmia sekä hän osaa esitellä ja arvioida omaa työtään. Talotekniikan perustutkinnon suorittanut osaa lukea sekä talonrakentamiseen että LVI-järjestelmien rakentamiseen liittyviä piirustuksia. Hänellä on mittauksissa ja materiaalien menekkeihin liittyvissä laskentatehtävissä tarvittavat matemaattiset valmiudet. Hän osaa alan työtehtäviin liittyvät fysiikan perusteet, kuten lämpölaajenemisen sekä äänen liikkumiseen liittyvät lainalaisuudet. Laaja-alaisten elinkaaripalvelumallien yleistyessä talotekniikka-alan yrityksissä, alan ammattilaisen on toimittava erilaisissa vuorovaikutustilanteissa yhteistyökykyisesti sekä ilmaistava näkökantoja selkeästi ja luottamusta herättäen. 7

8 Talotekniikan perustutkinnon suorittanut ottaa erityisen tarkkaan huomioon työn turvallisuuden sekä työkyvyn edistämisen, koska ala on työturvallisuudeltaan vaarallinen toimiala ja on tärkeää kehittää alalle turvallisia työtapoja sekä oikeaa asennetta arvostavaa työturvallisuuskulttuuria. Ympäristötietoisuus talotekniikka-alalla edellyttää alan toimijoilta uusia tietoja esimerkiksi eri materiaalien ominaisuuksista, mutta ennen kaikkea eri ratkaisujen energiataloudellisuudesta. Talotekniikka-alalla toimivat osaavat käyttää tietotekniikkaa. Lähitulevaisuudessa ollaan tilanteessa, jossa kaikki alan työtehtävissä tarvittava tieto voi olla ja liikkua osapuolten välillä sähköisenä. Tällaisen tiedonsiirron osaaja on alalla etulyöntiasemassa, koska sähköinen tiedonsiirto merkitsee nopeutta ja tietojen tehokasta hyödyntämistä. Kansainvälistyminen asettaa varsinaisen ammattitaidon lisäksi muita haasteita. Tärkeitä kansainvälistymiseen liittyviä taitoja ovat vieraiden kielten hallinta, erilaisista kulttuureista tulevien henkilöiden ymmärtäminen, palvelualttius, erilaisiin oloihin mukautuminen ja tietotekniikan hallinta oman ammatin lisäksi. Eri maissa on myös erilaisia rakentamiseen liittyviä säännöksiä ja määräyksiä, jotka on opittava ottamaan huomioon. Perustutkinnon suorittaneella on alan perusvalmiuksien lisäksi erikoistuneempi osaaminen putki-, ilmastointi-, lämmityslaite- tai kylmäasennuksesta tai teknisestä eristämisestä tai rakennuspeltiasennuksesta. Perustutkinnon suorittaneella on edellytykset kehittää itseään ja suorittaa ammattitutkinto työkokemusta saatuaan Putkiasennuksen koulutusohjelman tai osaamisalan suorittanut putki- tai lämmityslaiteasentaja osaa tehdä uudisrakennuksiin liittyvät vesijohto-, viemäri- ja lämmitysverkoston putkistoasennukset piirustusten ja työselityksen. Hän osaa käyttää alan perustyökaluja, oikeita työmenetelmiä ja valita käytettävät kannakkeet yms. materiaalit kohteen mukaan. Putkiasennuksen koulutusohjelmasta voi erikoistua putki- tai lämmityslaiteasennukseen. Ilmanvaihtoasennuksen koulutusohjelman tai osaamisalan suorittanut ilmanvaihtoasentaja osaa tehdä uudisrakennuksiin liittyvät ilmanvaihtojärjestelmiin liittyvät kanavisto- ja laiteasennukset piirustusten ja työselityksen. Hän osaa myös valmistaa ilmanvaihtojärjestelmiin liittyvät kanavaosat. Hän osaa käyttää alan perustyökaluja, oikeita työmenetelmiä ja valita käytettävät kannakkeet yms. materiaalit kohteen mukaan 2.5 Opinto-ohjaus Tutkintoon sisältyy opinto-ohjausta vähintään 1,5 opintoviikkoa. Ohjaustoiminnalla tuetaan opiskelijaa kokonaisvaltaisesti opintojen eri vaiheissa. Ohjaukseen osallistuvat kaikki ammattiopiston opettajat, ryhmänohjaajat ja oppimisen tukipalveluhenkilöstö. Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Opettajan tehtävinä on ohjata ja motivoida opiskelijaa tutkinnon suorittamisessa ja opintojen suunnittelussa. Hänen tehtävänsä on myös auttaa opiskelijaa löytämään vahvuuksiaan ja kehittää oppimisen valmiuksiaan. Opettajat ovat myös opiskelijoiden tukena ammatillisessa kasvussa. Ryhmänohjaaja toimii opiskelijan lähimpänä tukena opintojen ajan. Ryhmänohjaaja laatii opiskelijan kanssa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ja ohjaa opiskelijaa ammatillisiin opintoihin ja seuraa opintojen ete- 8

9 nemistä suunnitellulla tavalla. Hän on myös opiskelijan tukena ammatillisessa kasvussa ja arjen asioissa. Ryhmänohjaaja on tärkeä yhteyshenkilö oppilaitoksen ja alaikäisen opiskelijan huoltajan välillä. Ryhmänohjaajan vastuulla on ottaa yhteyttä huoltajaan mm. silloin, kun opiskelijalla on selvittämättömiä poissaoloja, hänen opintonsa eivät etene suunnitellusti tai hänen toimintansa on muuten huolta herättävää. Opinto-ohjaaja on opiskelijoiden tukena kaikissa opintoihin liittyvissä asioissa mm. henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien laadinnassa, ammatillisen kasvun tukemisessa, opintojen etenemisessä ja työelämään ja jatkoopintoihin ohjaamisessa Opintojen alkuvaiheen opinto-ohjaus Opintojen alussa ns. orientaatiojaksolla koko henkilökunta ja ryhmänohjaaja osallistuvat opiskelijan perehdyttämiseen oppilaitosyhteisöön ja opiskeluun liittyviin asioihin. Ryhmänohjaaja pitää tulohaastattelun ja sen pohjalta opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS). Sen tarve korostuu etenkin, jos opiskelijan opintojen eteneminen poikkeaa oman ryhmän polusta Opinto-ohjaus opintojen aikana Opintojen aikana opiskelija saa ohjausta ja tukea opintojen suunnittelussa, koulutusohjelmavalinnoissa, ammatillisten-, yhteisten-, ja vapaasti valittavien opintojen valinnoissa. Opiskeluun liittyvissä ongelmatilanteissa ja elämänhallinnassa opiskelija saa tukea ja ohjausta oppimisen tukipalveluhenkilöstöltä opinto-ohjaajalta, kuraattorilta, erityisopettajalta, terveydenhoitajalta ja erityisohjaajilta Opintojen päättövaiheen opinto-ohjaus Päättövaiheen opinto-ohjauksella varmistetaan, että kaikki opinnot tulevat suoritetuksi ja arvioiduksi. Ohjauksessa keskitytään myös jatko-opintojen suunnitteluun ja työelämään ohjaukseen. ryhmille järjestetään jatko-opintoinformaatiotilaisuuksia. Opinto-ohjaajat antavat myös henkilökohtaista ohjausta niille opiskelijoille, jotka haluavat keskustella jatko-opintoihin liittyvistä asioista. Työnhakuun liittyvistä asioista annetaan ryhmäohjausta tai henkilökohtaista ohjausta Näyttötoimikunta ja ammatillinen neuvottelukunta, toimintatavat Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (601/ a ) mukaan näyttötoimikunnan tehtävänä on hyväksyä koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman osana olevat suunnitelmat näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista, valvoa näyttötoimintaa ja ammattiosaamisen näyttöjen periaatteiden toteutumista, määrätä ammattiosaamisen näyttöjen arvioijat ja käsitellä opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. Lisäksi toimielimen puheenjohtaja allekirjoittaa tutkintotodistuksen osana olevan näyttötodistuksen. 9

10 Näyttötoimikunnassa on edustettuina koulutuksen järjestäjä, työelämä, opettajat ja opiskelijat. Sen toimintaa tukevat ammatilliset neuvottelukunnat, joita on 18 kpl. a koskevat asiat valmistellaan Rakennetun ympäristön ammatillisessa neuvottelukunnassa. Näyttötoimikunta kokoontuu pääsääntöisesti kolme kertaa vuodessa. Ammatilliset neuvottelukunnat kokoontuvat ennen näyttötoimikunnan kokouksia valmistelemaan kokoukseen tulevat asiat. Ammatilliset neuvottelukunnat käsittelevät ajankohtaisia tutkintoalaa ja työelämälähtöisyyttä koskevia aiheita sekä alustavasti ammattiosaamisen näyttöjen suunnitelmat ja raportit. 3. TUTKINNON RAKENNE, OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA OPINTOJEN ETENEMINEN Tutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista, ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista sekä vapaasti valittavista tutkinnon osista. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista (ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat). Opetussuunnitelman perusteet (OPH) Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma Opetussuunnitelman yhteinen osa Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa 120 ov Ammatilliset tutkinnon osat 90 ov Koulutusohjelman pakolliset tutkinnon osat ov Kaikille valinnaiset tutkinnon osat ov Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat Sisältäen: työssäoppiminen väh. 20 ov, yrittäjyys 5 ov, opinnäyte väh. 2 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 20 ov Ammattitaitoa täydentävät pakolliset tutkinnon osat 16 ov Ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat 4 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 ov Opinto-ohjausta väh. 1,5 ov 3.1 Opintojen jakautuminen opiskeluajalle 10

11 Opintojen jakautuminen opiskeluajalle Putkiasennuksen ja ilmanvaihtoasennuksen koulutusohjelmat Putkiasentaja ja ilmanvaihtoasentaja opiskeluvuosi ov Ammatilliset tutkinnon osat Tutkinnon osiin sisältyy työssä oppimista vähintään 20 ov, yrittäjyyttä 5 ov ja opinnäyte vähintään 2 ov 60 ov 4.1 Putkiasennuksen koulutusohjelma, putkiasentaja ov Lämmitysjärjestelmien asennus Näyttö x ( sis. TOP 5 ov) ov Käyttövesi- ja viemärijärjestelmien asennus, Näyttö x (sis. TOP 5 ov) ov Putkistojen hitsaus, Näyttö x (sis. TOP 5 ov) ov 4.2 Ilmanvaihtoasennuksen koulutusohjelma, ilmanvaihtoasentaja ov Ohutlevytyöt ov Ilmanvaihtojärjestelmien asennus ov Kanavaosien valmistus ov Ilmanvaihtojärjestelmien mittaukset ja tasapainotus Kaikille valinnaiset tutkinnon osat ov LVI-korjausrakentaminen (sis. TOP 10 ov) ov Palonsammutusjärjestelmien asennus (10) ov Lämmitysjärjestelmien mittaukset ja tasapainotus (10) ov LV-järjestelmien huolto (10) ov Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistus ov IV-koneiden huolto ov Nuohous (10) ov LVI-suunnittelu ov Pienkylmälaitteiden asennus (10) ov Rakennuspeltityöt ov Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta ov Tutkinnon osa ammattitutkinnosta ov Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta ov Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa: Talotekniikan perustyöt 10 ov 4.4 Muut valinnaiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 0-10 ov ov Yrittäjyys, 10 ov ov Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 2 ov ov Ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat, 0-10 ov ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat, 0-10 ov ov Lukio-opinnot 0-10 ov 4.5 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat (yli 120 ov) 11 10

12 20 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat ov Äidinkieli ov Toinen kotimainen kieli, ruotsi ov Vieras kieli ov Matematiikka ov Fysiikka ja kemia ov Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto ov Liikunta ov Terveystieto ov Taide- ja kulttuuriopinnot ov Valinnaiset tutkinnon osat 10 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat ov yhteensä Koulutusohjelman valinta Opetussuunnitelman perusteiden mukaan tulee perustutkinnon suorituksen yhteydessä perusvalmiuksien lisäksi valita erikoistuneempi osaaminen putki-, ilmastointi-, lämmityslaite- tai kylmäasennuksesta tai teknisestä eristämisestä tai rakennuspeltiasennuksesta. Tampereen seudun ammattiopistossa erikoistuneemmiksi opinnoiksi on valittu putki- ja ilmastointiasennus. t hakeutuvat talotekniikan perustutkintoon. Putki- ja ilmastointiasennuksen koulutusohjelmiin hakeudutaan ensimmäisen lukukauden päättyessä. Yhteisinä aloitusosioina molemmat koulutusohjelmat suorittavat 20 ov:n opinnot, minkä jälkeen putki- ja ilmanvaihtoasennuksen koulutusohjelmat eriytyvät omiksi ohjelmikseen. Yhteinen osio sisältää 5 ov atto-opintoja sekä 10 ov laajuisen paikallisesti tarjottavan tutkinnon osan talotekniikan perustyöt, joka antaa laaja-alaisen teknillisen perusosaamisen pohjan molemmille koulutusohjelmille. Lisäksi suoritetaan yhteinen 5 ov:n pituinen opintojakso ammatillisiin tutkinnon osiin siten, että ne voidaan liittää molempien koulutusohjelmien myöhempiin ammatillisiin tutkinnonosiin (Putkiasennuksen koulutusohjelmassa lämmitysjärjestelmien asennuksen ja ilmanvaihtoasennuksen koulutusohjelmassa ilmanvaihtojärjestelmien asennuksen tutkinnon osaan). Koulutusohjelmavalintaan vaikuttaa opiskelijan toive, mutta jos ryhmä näyttää tulevan suuremmaksi kuin paikkamäärä, silloin opiskelumenestys ja haastattelu ratkaisevat. 3.3 Opintojen järjestämiseen liittyviä asioita 12

13 Pääsääntöisesti opinnot etenevät opintojaksoittain, jotka tulee suorittaa määrätyssä järjestyksessä. Pääsääntöisesti toiselle ja kolmannelle vuodelle suunniteltujen tutkinnon osien suoritus edellyttää kaikkien ensimmäisen vuoden ammatillisten tutkinnon osien hyväksyttyä suoritusta. 3.4 Talotekniikka-alan näyttöjen toteuttamisperiaatteet Talotekniikka-alan laajat tehtäväkokonaisuudet edellyttävät työntekijöiltä laajaa alan yleisosaamista. Talotekniikka-alan perustutkinnon näytöt toteutetaan opiskelun ja työtoiminnan yhteydessä suoritettavilla näyttötehtävillä. Ne ovat työskentelyn aikana tehtyjä tavanomaisia työtehtäviä, joita opiskelija on harjaantunut tekemään. Poikkeuksen saattavat muodostaa esimerkiksi osa perustaitojen tutkinnonosan näytöistä, jotka voivat olla tarkemmin suunniteltuja töitä. Niiden avulla opiskelija opettajan opastamana tutustuu näyttöihin käsitteenä ja harjaantuu itsearviointiin. Jokaiseen tutkinnonosaan sisältyy yksi tai useampia näyttöjä, esim. perustaitojen osaaminen. Yksi näyttö voi sisältää kokonaan tai osittain useampiakin tutkinnon osia. Näytön tulisi olla alusta loppuun edennyt työkokonaisuus, eikä asiayhteydestä erilleen otettu irrallinen työtapahtuma. Talotekniikka-alan työt eivät siis ole erillisiä yksittäisiä työsuorituksia, vaan eri tutkinnon osien tiedot ja taidot tukevat voimakkaasti toisiaan, minkä vuoksi alan näytöt tulevat painottumaan tutkinnon loppuvaiheeseen. Näytön kuvauksessa on tutkinnonosakohtaisissa aineistoissa kuvattu opetussuunnitelman perusteiden keskeiset sisällöt. Niistä määritellään tavoitteiden pohjalta se tutkinnon osan keskeinen osaaminen, joka näytössä tulee osoittaa. Näytön osaamisessa arvioidaan aina tutkinnon osaan sisältyvä työprosessin, työmenetelmien ja materiaalin ja työn perustana olevan tiedon hallinta sekä elinikäisen oppimisen avaintaidot. Tutkinnonosakohtaisissa aineistoissa olevien esimerkkien tarkoituksena on toimia vain ideoinnin sekä suunnittelun malleina näyttöjä suunniteltaessa ja valittaessa. Esimerkeillä ei siis pyritä rajaamaan näyttöä pelkästään kuvattuihin työtehtäviin, vaan tarkoituksena on luoda mielikuvia erilaisista näytön vaativuuden tasoista. Näyttöjen kattavuus tutkinnonosaan nähden on otettava opiskelija- ja työpaikkakohtaisesti huomioon näyttöjä ja opiskelijan arviointia kokonaisuudessaan suunniteltaessa. Opiskelijoiden on mahdollista osoittaa osaamistaan tutkinnonosien eri osa-alueilta sen hetkisen osaamistasonsa. Näyttöjen vaihtelevuuteen vaikuttaa luonnollisesti myös työssäoppimispaikkojen erilaisuus. Näyttöympäristöllä tarkoitetaan paikkaa, välineistöä ja sosiaalista ympäristöä, jossa näytön voi suorittaa. Paras näyttöympäristö on työssäoppimispaikka, mutta se voi olla myös oppilaitos tai oppilaitoksen työmaa. Ympäristön on täytettävä alan työturvallisuusvaatimukset ja yleiset käsitykset normaalista työskentely-ympäristöstä. Tutkinnonosakohtaisissa aineistoissa on tarkemmin kuvattu näyttöympäristölle asetettuja vaatimuksia, kuten näytössä tarvittavia erityisiä koneita, laitteita ja mahdollisesti ohjelmat sekä suojavälineet. Laitteiden ja työkalujen puhdistus ja huolto kuuluvat myös näyttöön. Joissakin tutkinnonosissa ammattitaidon osoittamiseksi suunnitellut tehtävät voivat vaatia esivaihetöitä tai yhteydenpitoa asiakkaaseen. Myös näistä huolehtiminen on osa näyttöä. Näyttö annetaan pääasiassa yksilösuorituksena sellaisissa töissä, joissa työskentely normaalistikin on yhden työntekijän vastuulla. Joissain tapauksissa normaalissa työtehtävässä on kaksi tai jopa useampia työn suorittajia, jolloin näyttötilannekin on luonnollisesti vastaavalla tavalla toteutettu, eli näytön antajia saattaa työryhmässä olla yksi tai useampia. Työryhmässä tapahtuvassa työskentelyssä kukin tekijä huolehtii omasta osuudestaan työstä riippumatta siitä, onko hän näytön antaja vai ei. 13

14 lla voi näytössä olla myös yksi tai useampi opiskelija apuna, mikäli työtehtävän normaali suorittaminen sitä vaatii. Tällaisessa tilanteessa näytön antaja kuitenkin aina kertoo avustajille, mitä heidän on tehtävä. Myös työnjohto saattaa joissain työtehtävissä olla se, joka kertoo työjärjestyksen. n ohjaaja opastaa siinä tapauksessa, että työssä aiheutuu vaaraa tai vahinkoa. Hän opastaa myös tilanteessa, jossa työ ei opiskelijalta muuten suju. Ohjaajan asema näytössä on kuten kenen tahansa työtoverin jolta voi kysyä neuvoja ja pyytää tarvittaessa apua. Näytön antajan tekemistä havainnoidaan näytön aikana. Havainnoista suoritetaan arviointi, joka kootaan arviointilomakkeelle dokumentointia varten. Arviointi tulee perustella ja dokumentoida, jotta jälkikäteen voidaan tarvittaessa palata näytön suorituksessa esiin tulleisiin asioihin. Päävastuu arviointitilanteen hoitamisesta kuuluu opettajalle. Hän vastaa arviointikeskustelun läpiviennistä ja lopullisesta arvosanan antamisesta ottaen huomioon sekä työpaikkaohjaajan että opiskelijan omat arvioinnit. Alan luonteen vuoksi opetussuunnitelman perusteiden arvioinnin kohteen elinikäisen oppimisen avaintaitojen yhteydessä mainituista kohteista jokin kohta saattaa esiintyä tai olla esiintymättä jokaisen tutkinnonosan näytöissä, kuten joku ammatillisen osaamisenkin arviointikohteissa mainittu kohta. Näytössä on kyse oppimistilanteesta, jossa opiskelijan on arvioinnin yhteydessä annettava kertoa omat kokemuksensa tilanteesta. Arvioinnissa oleellinen osa on opiskelijan itsearviointi, eli hänen oma käsityksensä kehittymisestään ja siitä, onko sovittuihin tavoitteisiin päästy. Palautekeskustelu välittömästi näytön jälkeen on tärkeä opiskelijan oppimisen kannalta. Kokemusten purkaminen voi tapahtua heti näytön jälkeen, opiskelijaryhmässä koululla tai palautekeskustelussa opettajan ja työpaikkaohjaajan kanssa. Tärkeää on arvioida niitä asioita, mitä opiskelija osaa ja on oppinut. Eräs palautteen saamisen tavoite on myös näyttöjen edelleen kehittäminen ja ammatillisen koulutuksen laadun parantaminen. Arviointia voivat suorittaa työpaikkaohjaaja, opettaja, ammattialansa hallitseva työnjohtaja tai työntekijä. on arviointikeskustelussa aina mukana. Arviointia tapahtuu myös työn edetessä, esimerkiksi tarkentavilla kysymyksillä. Mikäli kysymyksessä on ollut asiakaspalvelutilanne, niin palautetta voi antaa myös asiakas. Tutkinnonosiin kohdistuvat yksityiskohtaisemmat arviointikriteerit on kuvattu jokaisessa näyttöaineistossa erikseen. Arviointikohteet tulevat näytössä esille yksittäin tai erilaisina yhdistelminä, näytön luonteesta riippuen. Näytössä arvioidaan vain niitä tutkinnonosan osa-alueita, jotka tulevat siinä luontevasti esille. Arviointikohteiden vaikutus lopullista arvosanaa sovittaessa määräytyy työkohtaisesti. Etukäteen ei tule määrittää näytön lopullisen arvioinnin laskentakaavaa. Näyttö vaikuttaa omalta osaltaan opintokokonaisuuden arviointiin. Opintokokonaisuuden luonne ja näyttöjen laajuus vaikuttavat niiden lopulliseen painoarvoon opintokokonaisuuden arvioinnissa. Myöskään tähän ei voi määrittää laskentakaavaa. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös opiskelijan harjaantuneisuus työtehtävän suorittamiseen. Kaikki hyvät, näytöiksi soveltuvat työt eivät välttämättä toistu usein. Tällaisessa tapauksessa on opiskelijan epävarmuus hyväksyttävä, varsinkin jos hän oma-aloitteisesti korjaa suoritustaan työn edetessä. Työskentelyssä pyritään normaaliin perustutkintotason joutuisuuteen: opiskelija työskentelee ahkerasti, mutta hosumatta. Tarkoituksenmukaista ei kuitenkaan ole verrata työskentelynopeutta mahdollisiin asennus- tai huoltotyön ohjeaikoihin. 14

15 Näyttö voidaan keskeyttää, mikäli opiskelija kehotuksesta huolimatta vaarantaa oman tai toverinsa turvallisuuden. Omasta ja ympäristön työturvallisuudesta huolehtiminen kuuluu oleellisena osana näytön arviointiin. Näytön keskeytykseen voi johtaa myös sopimusten ja ohjeiden laiminlyönti. Kun opiskelija on suorittanut kaikki tutkintoon kuuluvat tutkinnonosien näytöt, annetaan hänelle näyttötodistus, johon on koottu opiskelijan näytöt tutkinnonosittein. Siinä on ainakin lyhyt kuvaus työtehtävästä, näyttöpäivämäärä ja paikka, näytön lopullinen arvosana ja näytön arvioinnissa mukana olleen opettajan nimi tai tunnus. Työssäoppimista talotekniikan perustutkintoon pyritään sisällyttämään 25 ov. Työssäoppiminen toteutetaan koulutusalan pakollisissa tutkinnon osissa ja kaikille valinnaisissa tutkinnon osissa. Ennen työssäoppimisjaksoa opiskelijalla on suoritettuna tulityökortti ja työturvallisuuskortti. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmentaa työssäoppimispaikan soveltuvuuden tutkinnon osaan. lla on mahdollisuus suorittaa perustutkinto-opintojen viimeinen opiskeluvuosi oppisopimuksella ns. (2+1)-mallin. Viimeisen vuoden voivat oppisopimuksella suorittaa vain sellaiset opiskelijat, joilla ei ole rästissä ensimmäisen, eikä toisen vuoden opintoja. Tällöin opiskelijalle tehdään määräaikainen kirjallinen työsopimus, jossa noudatetaan alan työehtosopimusta. Sopimus koskee työssä oppimista työpaikalla ja tietopuolista koulutusta oppilaitoksessa. Työnantaja maksaa työehtosopimuksen mukaisen palkan ja sitoutuu noudattamaan oppisopimusta koskevaa lainsäädäntöä. Työnantaja tarjoaa opiskelijalle monipuolisia työtehtäviä keskimäärin vähintään 25 h/vko. 3.5 Arviointi Arvioinnissa noudatetaan opetussuunnitelman nuorten koulutuksen yhteisen osan arviontiohjeistusta. 3.6 Opintopolku lla on mahdollisuus muodostaa tutkintonsa erilaisten opintopolkujen kautta opiskelijan omien tavoitteiden, aikaisemman koulutuksen tai työuran pohjalta. Tässä tutkinnossa opiskelija voi edetä mm. seuraavanlaisten vaihtoehtojen mukaan: LUKIOPOLKU Putkiasennuksen koulutusohjelmassa PAKOLLISET TUTKINNON OSAT PAKOLLISET TUTKINNON OSAT VALINNAISET TUTKINNON OSAT VALINNAISET TUTKINNON OSAT 15 AMMATTI- TAITOA TÄY- DENTÄVÄT TUTKINNON OSAT VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT 10 ov

16 Lämmitysjärjes-telmien asennus 20 ov Talotekniikan perustyöt 10 ov LVI-korjausrakentaminen 10 ov 20 ov 10 ov Putkistojen hitsaus 20 ov Käyttövesi- ja viemärijärjestelmien asennus 20 ov Suoritetaan 1. opiskelusyksynä ennen koulutusohjelmavalintaa Putkistojen valmistaminen 10 ov (metallialan perustutkinnosta) Toinen yllä olevista tutkinnonosista voidaan korvata lukioopinnoilla Peruspolku Putkiasennuksen koulutusohjelmassa PAKOLLISET TUTKINNON OSAT PAKOLLISET TUTKINNON OSAT VALINNAISET TUTKINNON OSAT Lämmitysjärjes-telmien asennus 20 ov Talotekniikan perustyöt 10 ov VALINNAISET TUTKINNON OSAT Suoritetaan 1. opiskelusyksynä ennen koulutusohjelmavalintaa LVI-korjausrakentaminen 10 ov AMMATTI- TAITOA TÄY- DENTÄVÄT TUTKINNON OSAT 20 ov 10 ov VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT 10 ov Putkistojen hitsaus 20 ov Käyttövesi- ja viemärijärjestelmien asennus 20 ov Putkistojen valmistaminen 10 ov (metallialan perustutkinnosta) LUKIOPOLKU Ilmanvaihtoasennuksen koulutusohjelmassa 16

17 PAKOLLISET TUTKINNON OSAT Ohutlevytyöt 10 ov Ilmanvaihto järjestelmien asennus 20 ov Kanavaosien valmistus 10 ov PAKOLLISET TUTKINNON OSAT VALINNAISET TUTKINNON OSAT Talotekniikan perustyöt 10 ov VALINNAISET TUTKINNON OSAT IV-koneiden huolto 10 ov Suoritetaan 1. opiskelusyksynä ennen koulutusohjelmavalintaa Ilmanvaihtojär-jestelmien puhdistus 10 ov Rakennuspeltityöt 10 ov AMMATTI- TAITOA TÄY- DENTÄVÄT TUTKINNON OSAT 20 ov 10 ov VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT 10 ov Ilmanvaihto jär-jestelmien mittaukset ja tasapainotus 10 ov Yksi yllä olevista tutkinnonosista voidaan korvata lukioopinnoilla Peruspolku Ilmanvaihtoasennuksen koulutusohjelmassa PAKOLLISET TUTKINNON OSAT PAKOLLISET TUTKINNON OSAT VALINNAISET TUTKINNON OSAT Ohutlevytyöt 10 ov Ilmanvaihto järjestelmien asennus 20 ov Kanavaosien valmistus 10 ov Ilmanvaihto jär-jestelmien mittaukset ja tasapainotus 10 ov Talotekniikan perustyöt 10 ov VALINNAISET TUTKINNON OSAT IV-koneiden huolto 10 ov Suoritetaan 1. opiskelusyksynä ennen koulutusohjelmavalintaa Ilmanvaihtojär-jestelmien puhdistus 10 ov Rakennuspeltityöt 10 ov AMMATTI- TAITOA TÄY- DENTÄVÄT TUTKINNON OSAT 20 ov 10 ov VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT 10 ov 17

18 4. TUTKINNON OSIEN KUVAUKSET 4.1. Koulutusohjelmittain eriytyvät ammatilliset tutkinnon osat, putkiasennuksen koulutusohjelma, putkiasentaja Lämmitysjärjestelmien asennus 20 ov (sisältää TOP 5 ov) AMMATTITAITOVAATIMUKSET osaa arvioida lämmitysjärjestelmien eroja ja soveltuvuutta sekä järjestelmien yhdistämismahdollisuuksia käyttää turvallisesti asennuksissa käytettäviä käsityökaluja ja välineitä huomioida työturvallisuuteen liittyvät määräykset ja ohjeet toimia erilaisissa asennustyökohteissa ja työyhteisöissä arvioida omaa työtään ja oman työnsä laatua raportoida tilanteen edellyttämällä tavalla tehdä materiaali- ja työmenekkilaskelmia sekä noutaa materiaalit laaditun luettelon tehdä putkiasentajan ammattikuvaan kuuluvat avustavat työt toimia yhteistyössä työmaalla muiden toimijoiden kanssa tehdä piirustusten ja työselitysten tavanomaiset lämmitysjärjestelmiin liittyvät asennustyöt OPPIMISEN ARVIOINTI Oppimista arvioidaan havainnoimalla työskentelyä (verrataan osaamisen tasoihin) sekä vastuullisuutta annettujen tehtävien suorituksissa. Arvioinnin apuna käytetään opiskelijan tekemiä oppimistehtäviä ja havainnointia opiskelijan vuorovaikutustaidoista oppimisen aikana. Opintojakson oppiminen arvioidaan merkinnällä suoritettu (S) / täydennettävä (T). jos tutkinnon osan opiskelu jatkuu yli lukuvuosijakson, oppimista arvioidaan merkinnällä J (jatkuvat). J edellyttää sitä, että opiskelija on edennyt suunnitelmien. Opintojen aikana opettaja antaa palautetta opiskelijan osaamisesta, mitä jo on opittu ja mitä vielä pitää oppia. OSAAMISEN ARVIOINTI (= tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet) Ammattiosaamisen näytöllä arvioitava osaaminen sekä muu osaamisen arviointi: suorittaa näytön tai vaihtoehtoisesti 2-3 osanäyttöä lämmitysjärjestelmien asennus - tutkinnon osasta, riippuen opiskelijan osaamisesta ja työssäoppimispaikan/paikkojen soveltuvuudesta (ammattitaitovaatimusten mukaiset kriteerit T1 - K3) 18

19 Näytön numero Tutkinnon osa 2 Lämmitysjärjestelmien asennus 20 ov Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Valmistautuminen näyttöön Ennen näyttöä opiskelija osoittaa opintojensa aikana valmiutensa näyttöön ja laatii ohjatusti kirjallisen näyttösuunnitelman tai osanäyttöjen ollessa kyseessä osanäyttösuunnitelmat, jonka opettaja/työpaikkaohjaaja hyväksyy Näytön toteutustapa osoittaa ammattitaitonsa osallistumalla lämmitysjärjestelmien asennustöihin aidossa työkohteessa tai muussa mahdollisimman hyvin aitoja olosuhteita vastaavassa paikassa. Tulityö ja työturvallisuuskortit sekä perustaidot ensiavun antamisesta ja henkilönostimiin ja telineiden kokoamiseen liittyvä koulutus. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään: Työprosessin hallinta kokonaan Näyttöä täydentävä muu osaamisen arviointi Siltä osin kun tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Näytön arvosanan muodostuminen: perustuu arviointiaineistoon, jonka osana on opiskelijan itsearviointi aineisto käsitellään arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija ja opettajat arvosanasta päättää opettajat/työpaikkaohjaaja Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta kokonaan Työn perustana olevan tiedon hallinasta: -lämmitysjärjestelmän piirustusten ja asiakirjojen tulkitseminen Tutkinnon osan arvosanan muodostuminen: Tutkinnon osan arvosana määräytyy ammattiosaamisen näytön ja sitä tarvit- 19

20 Elinikäisen oppimisen avaintaidoista: taessa täydentävän osaamisen arvioinnin perusteella. -terveys, turvallisuus ja toimintakyky - oppiminen ja ongelmanratkaisu Näytön arvioijat: -opettajalla ammatillinen pätevyys toimia arvioitavan alan opettajana -työpaikkaohjaajalla arvioinnin kohteena olevan ammattialan osaaminen ja ammattitaito ja halukkuus kehittää arviointivalmiiuksiaan. Suunnitelma on käsitelty ammatillisessa jaoksessa Hyväksytty näyttötoimikunnan kokouksessa Voimassa jälkeen alkaneessa koulutuksessa. 20