Kiinteiden biopolttoaineiden kansainväliset standardit metsähake esimerkkinä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kiinteiden biopolttoaineiden kansainväliset standardit metsähake esimerkkinä"

Transkriptio

1 Kiinteiden biopolttoaineiden kansainväliset standardit metsähake esimerkkinä Eija Alakangas, VTT CEN/TC335 ja ISO/TC 238 Kiinteät biopolttoaineet Laatuluokittelutyöryhmän 2 puheenjohtaja eija.alakangas@vtt.fi Puh Eija Alakangas 1

2 Sisältö Standardisointiprosessi Tekniset spesifikaatiot EN-standardit ISO-standardit. Raaka-aineen luokittelu alkuperän mukaan Hakkeen ja murskeen laatuluokittelu SFS-EN ISO ja SFS-EN ISO mukaan. Uusi puupolttoaineiden laatuohje tulossa 2

3 Kiinteiden biopolttoaineiden eurooppalaisten ja kansainvälisten standardien viitekehys Lainsäädäntö WTO Standardisointi Kaupan esteiden poistaminen ISO/TC 238 Kiinteät biopolttoaineet 60 standardia* Wienin sopimus* Euroopan komissio Mandaatti Standardit CEN/TC 335 Kiinteät biopolttoaineet 36 standardia Tutkimusten tulokset Tiedonkeruu alan toimijoilta sekä tiedottaminen standardien kehityksestä alan toimijoille Standardisointia tukevat EU-projektit BioNorm, EUBIONET, Phydades, SolidStandards 3 * ISO standardit julkaistaan EN ISO-standardeina Euroopassa, ja ne korvaavat nyt voimassa olevat EN-standardit

4 4 Kiinteiden biopolttoaineiden standardisoinnin eteneminen ISO CEN/TS Painotetut äänet, Suomi n. 2 % äänistä 3 vuotta voimassa valmisteltu Vain 1 standardi voimassa Tekniset spesifikaatiot (27 julkaistu) Kansalliset standardit voimassa yhtä aikaa EN Eurooppalaiset standardit (36 julkaistu) Kansalliset standardit kumottu Painotetut äänet 5 vuotta voimassa Valmisteltu Kansainväliset standardit ( 60 valmisteilla) Euroopassa julkaistaan EN ISO standardeina ja EN-standardit poistuvat 1 ääni kullakin maalla 2 valmisteluaika 3 vuotta voimassa valmistelu

5 Kiinteiden biopolttoaineiden ketju Taulukot, jossa ominaisuusluokat kaikille kiinteille biopolttoaineille sis. hake ja murske (SFS-EN ISO ) tai tuotestandardi hakkeelle SFS-EN ISO Alkuperä Biomassa Polttoaineen tuotanto Kauppanimike (esim. puuhake) Kiinteä biopolttoaine Lämpö/sähkö/ jalostus kiinteäksi tai nestemäiseksi biopolttoaineeksi Bioenergia Alkuperän dokumentointi (Taulukko 1) SFS-EN ISO Polttoaineen laadunvarmistus (SFS-EN hakkeelle ja murskeelle ja SFS-EN hakkeelle pienkäyttöön ) Tuoteseloste (SFS-EN tai 4 5

6 & Raaka-aineen luokittelu alkuperän mukaan (origin and source) EN ISO Kuva: Jyrki Raitila, VTT

7 Laatuvaatimukset ja - luokat (SFS-EN ISO ) Puupolttoaineet on jaoteltu alaluokkiin alkuperän perusteella: 1 Puubiomassa (Woody biomass) 1.1 Metsän, istutusmetsän puu ja muu luonnonpuu 1.2 Sivutuotteet ja tähteet metsäteollisuudesta Kemiallisesti käsittelemätön (kuori, sahanpuru ) Kemiallisesti käsitelty (vaneri, lastulevy, maalattu puu ) 1.3 Käytöstä poistettu puu Kuormalavat, puupakkaukset, rakennusten puu (ei purkupuu) 1.4 Sekoitukset ja seokset (Blends and mixtures) blends* = tarkoituksella tehdyt sekoitukset mixtures = sattumanvaraisesti syntyneet seokset 7 *Energiamarkkinavirasto vaatii sekoituksen eri komponenttien ilmoittamisen 7,5 % tarkkuudella energiasisällön mukaan.

8 8

9 1.1 Metsästä, istutusmetsästä korjattu puu tai muu luonnonpuu (Taulukko 1, SFS-EN ISO ) 1.1 Forest, plantation and other virgin wood Kokopuu ilman juuria (Whole tree without roots) Kokopuu juurineen (Whole tree with roots) Lehtipuu (broad-leaf) Havupuu (coniferous) Lyhytkiertoviljelypuu (short rotation coppice) Pensaat (bushes) Sekoitukset ja seokset (blends and mixtures) Lehtipuu (broad-leaf) Havupuu (coniferous) Lyhytkiertoviljelypuu (short rotation coppice) Pensaat (bushes) Sekoitukset ja seokset (blends and mixtures) 9

10 1.1 Metsästä, istutusmetsästä korjattu puu tai muu luonnonpuu (Taulukko 1, SFS-EN ISO ) - jatkuu 1.1 Forest, plantation and other virgin wood Runkopuu/ranka (Stem wood) Hakkuutähteet (Logging residues) Kuorellinen lehtipuu Kuorellinen havupuu Kuoreton lehtipuu Kuoreton havupuu Sekoitukset ja seokset Tuore/vihreä lehtipuu (sisältää lehtiä) Tuore/vihreä havupuu (sisältää neulasia) Varastoitu lehtipuu Varastoitu havupuu Sekoitukset ja seokset 10

11 1.1 Metsästä, istutusmetsästä korjattu puu tai muu luonnonpuu (Taulukko 1, SFS-EN ISO ) 1.1 Forest, plantation and other virgin wood Kannot (Stumps and roots) Lehtipuu Havupuu Lyhytkiertoviljelypuu Pensaat Sekoitukset ja seokset Kuori metsätoiminnosta (Bark from forestry operations) Sekalainen puu puutarhoista, puistoista, tienvarsilta, viinitiloilta, hedelmätarhoilta ja uppotukit makeasta vedestä (Segregated wood from gardens, parks, roadside maintenance, vineyards, fruit orchards and driftwood from freshwater) Sekoitukset ja seokset (Blends and mixtures) - luokan 1.1 sisällä 11

12 Laatuvaatimukset ja - luokat (SFS-EN ISO ) Erityisehtoja kemiallisesti käsittelylle puulle Kemiallinen käsittely (chemical treatment) käsittää kaiken muun käsittelyn paitsi vedellä, lämmöllä tai ilmalla tapahtuvan käsittelyn. Kemiallista käsittelyä on mm. pinnoitus, maalaus, laminointi, liimaus ja puunsuojaus (esim. kyllästys). Kemiallisesti käsitelty materiaali ei saa sisältää halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai raskasmetalleja enempää kuin tyypillisesti on luonnonpuussa (liite B) tai sen maan tyypilliset luonnonpuun arvot, josta raaka-aine on peräisin. Suomessa VTT* on julkaissut laatuluokittelun käytöstä poistetulle puulle, jossa on raja-arvot kemiallisesti käsitellylle puulle luonnonpuun mukaan. 12 * Alakangas, E. & Wiik, C Käytöstä poistetun puun luokittelu ja hyvien käytäntöjen kuvaus. VTT-R

13 CEN/TC 335 (ISO/TC 238) standardit kiinteille biopolttoaineille Holvaantumisominaisuudet (ei julkaistu) Lämpöarvo SFS-EN (ENG) Tuhkapitoisuus SFS-EN Palakokojakauma SFS-EN Mekaaninen kestävyys (pelletit & briketit) SFS-EN Kosteus SFS-EN Irtotiheys SFS-EN Kiintotiheys SFS-EN 15150(ENG) Epäpuhtaudet (ei menetelmää) Tuhkansulamiskäyttäytyminen CEN/TS (ENG) Laatuvaatimukset ja luokat SFS-EN (moniosainen) SFS-EN ISO Laadunvarmistus SFS-EN (moniosainen) Terminologia SFS-EN SFS-EN ISO Näytteenotto ja näytteenkäsittely SFS-EN 14788, 14799

14 SFS-EN ISO joustava luokittelu kukin ominaisuus valitaan erikseen Ominaisuudet eivät ole sidottu toisiinsa, joten tuottaja ja käyttäjä voivat valita luokat kustakin ominaisuusluokista erikseen. Tuotantoketju on voitava jäljittää kokoketjun osalta, siksi alkuperätieto on tärkeä Tärkeimmille kauppanimikkeille on tehty taulukkopohjainen luokittelu (esim. hake/murske) Ominaisuusluokat merkitty symbolein Esimerkiksi kosteus (kosteus, M) M35, tarkoittaa että kosteuden on oltava 35 p-% keskimäärin 14

15 SFS-EN ISO ja 4 - periaatteet Tärkeimmät ominaisuudet ovat velvoittavia (pakollisia) alkuperä on aina pakollinen (Taulukko 1 SFS-EN ISO ) velvoittavat ominaisuudet vaihtelevat eri kauppanimikkeillä (traded forms) kosteus (M) ja tuhkapitoisuus (A) velvoittava kaikille polttoaineille Osa ominaisuuksista opastavia (vapaaehtoisia), mutta ne suositellaan ilmoitettavan ISO Laatuluokiteltu puuhake ominaisuudet on sidottu toisiinsa luokiksi (A1, A2, B1 ja B2) ja kaikki muut paitsi lämpöarvo on velvoittavia. 15

16 Puuhake ja -murske termit SFS-EN 14588/SFS-EN ISO Puuhake (Wood chips) Haketettu puubiomassa, jonka palat ovat tuotetut mekaanisella käsittelyllä käyttäen teräviä työkaluja, kuten veitsiä Hakepalat ovat suorakaiteen muotoisia Murske (Hog fuel) Puupolttoaine, jolla on vaihteleva palan muoto ja koko Tuotettu murskaamalla tylpillä työkaluillla kuten teloilla, varastoilla ja varstoilla 16

17 Hakkeen ja murskeen laatuluokittelu (Fuel specification and classes) SFS-EN ISO Hakkeen laatuluokittelu SFS-EN ISO (pienille laitoksille ja kotitalouteen) 17 Kuva: Jyrki Raitila, VTT

18 Puuhake ja murske velvoittavat (SFS-EN ISO ) Kosteus, M alkaen M10 päättyen M55 (5 %-yksikön välein), M55+ maksimiarvo ilmoitettava Analyysi SFS-EN , -2 tai -3/ SFS-EN ISO osa 1, 2 tai 3 Tuhka, A luokat A0.5, A0.7, A1.0, A1.5, A2.0, A3.0, A5.0, A7.0, A10 ja A10.0+ (maksimiarvo ilmoitettava) Analyysi SFS-EN 14775/EN ISO Huom. tuhkauslämpötila 550 o C 18 Kuva: Labtium Oy/ENAS

19 Puuhake ja murske velvoittava tai opastava (SFS-EN ISO ) Typpi, N, N0.2, N0.3, N0.5, N1.0, N1.5, N2.0, N3.0, N3.0+ (maksimiarvo ilmoitettava) Analyysi SFS-EN 15104/EN ISO Kloori, Cl, Cl0.02, Cl0.03, Cl0.05, Cl0.07,Cl0.1, Cl0.1+ (maksimiarvo ilmoitettava Analyysi SFS-EN 15289/EN ISO N ja Cl velvoittava vain, jos kemiallisesti käsiteltyä puuta eli alkuperäluokat Puujalostusteollisuuden sivutuotteet ja tähteet, kemiallisesti käsitelty Käytöstä poistettu puu tai puutuote, kemiallisesti käsitelty Ei koske metsähaketta 19

20 Puuhake ja murske SFS-EN ISO &4 Lämpöarvo Q (MJ/kg saapumistilassa) tai energiatiheys, E (kwh/irto-m 3 ) opastava hakkeelle ja minimiarvo on ilmoitettava (SFS-EN ISO ja 4) Tuhkan sulamiskäyttäytyminen (opastava) Opastava SFS-EN ISO , ei vaatimusta SFS-EN ISO :lle muodonmuutoslämpötila (DT, o C) ilmoitettava hapettavissa olosuhteissa, mutta suositellaan kaikkien lämpötilojen ilmoittamista Kutistuminen SST Muodonmuutos DT Puolipallo HT Sulaminen FT 20 Analyysi CEN/TS

21 Lämpöarvon laskenta (SFS-EN ISO ) Tehollinen lämpöarvo saapumistilassa (Q) minimiarvo on ilmoitettava (laskenta polttoaineen kosteuden ja kuiva-aineen tehollisen lämpöarvon (vakiopaineessa) avulla) q p, net, ar 100 M ar qp, net,d ( ) 0, q p,net,ar tehollinen lämpöarvo saapumistilassa, (MJ/kg) q p,net,d kuiva-aineen tehollinen lämpöarvo vakiopaineessa (MJ/kg) M ar kosteus (p-%) 0,02443 veden (kosteuden) höyrystymisentalpian korjaustekijä (vakiopaineessa) 25 C:ssa [MJ/kg 1 p-% kosteutta kohti] Tulos ilmoitetaan 0,10 MJ/kg tarkkuudella Laskentakaavat SFS -EN ISO :n liitteessä D. M ar Kalorimetripommissa määritetään kalorimetrinen lämpöarvo menetelmällä SFS-EN 14918/SFS EN ISO ja kuiva-aineen tehollinen lämpöarvo lasketaan. 21 Kuva: Labtium/ENAS Oy

22 Puuhake ja murske opastava (SFS-EN ISO ) ja velvoittava SFS- EN ISO ) Irtotiheys, BD (kg/m 3 ) Luokat BD150; BD200; BD250; BD300; BD350; BD400 ja BD450+ (minimiarvo ilmoitettava) Suositellaan ilmoitettavan, jos kauppa käydään tilavuuden perusteella. 50 litran astia pudotetaan kohtisuoraan 15 cm:n korkeudelta 3 kertaa ja punnitaan. 22 Irtotiheys menetelmällä SFS-EN 15103/EN ISO 17828)

23 Hakkeen ja murskeen palakoon luokittelu SFS-EN ISO ja 4 - velvoittava Luokka Pääfraktio (vähintään 60%) mm Karkea fraktio (mm) Maksimipituus ylisuurille kappaleille, mm P16S 3.15 <P < 16 <6% >31,5 mm <45 mm <2 P16 3,15 <P < 16 <6% >31,5 mm <150 mm P31S 3,15 <P< 31,5 <6% >45 mm <150 mm <4 P31 3,15 <P< 31,5 <6% > 45 mm <200 mm P45S 3,15 <P < 45 <10% >63 mm <200 mm <6 P45 3,15 < P < 45 <10% >63 mm <350 mm P63 3,15 <P < 63 <10% >100 mm <350 mm P100 3,15 <P < 100 <10% >150 mm <350 mm P200 3,15 <P < 200 <10%>200 mm <400 mm P300 3,15 <P < 300 ilmoitettava Poikkileikkaus-pintaala, cm 2 vain SFS-EN ISO standardille 23 Analyysi SFS-EN ISO /EN ISO menetelmällä Keltaisella merkityt luokat vain SFS-EN ISO standardille

24 Hienoaineksen määrä (<3,15 mm) Hienoaineksen määrä (< 3,15 mm), SFS-EN ISO SFS-EN ISO F05 < 5 % - F10 < 10 % F15 < 15 % P31S ja P45S- luokan vaatimus P16S luokan vaatimus F20 < 20 % - F25 < 25 % - F30 < 30 % F30+ > 30 (maksimiarvo on ilmoitettava) SFS-EN ISO standardissa F-luokka ilmoitetaan erikseen. SFS-EN ISO hienoaines on osana P-luokkaa

25 Esimerkki P45S, P45 ja P63 analyyseistä 25 Luokassa P45S ilmoitetaan myös poikkileikkauksen pinta-ala, < 6 cm 2 ja hienoainesta sallitaan vain < 10 p-% (F10) SFS-EN ISO

26 Esimerkki Hakkuutähde P31, F25 Seulan koko Määrä, p-% Mitattu fraktio vaatimus) Luokka 1 Kumulatiivinen kertymä < 3,15 mm 24,2 24,2 % (F25) F25 24,2 3,15 8 mm 34, mm 29,8 64 % ( < 60 %) P16 88, ,5 mm 8,3 96,5 31,5 45 mm 0,7 3,5 % (< 6 % yli 45 mm) P16 97, mm 2, mm 0 kaikki alle 150 mm P < 100 mm Valitaan pienin palakokoluokka, joka täyttää laatuvaatimukset, joka nimetään pääfraktion mukaan. Esimerkin hakkuutähde soveltuu palakokoluokkaan P16 ja hienoaines F25 standardin SFS-EN ISO mukaan. 26 Esimerkin luvut: INFRES ( 58,4 100

27 Kumulatiivinen kertymäkäyrä P Kumulatiivinen kertymä, p-% 100 F Hienoaines 24,2 % (<3,15 mm), pohjaseulan massa P Pääfraktio 73 % (seulojen 3,15-31,5 mm) yhteenlaskettu massa Karkea fraktio 3,5 % (seulojen 31,5-100 mm yhteenlaskettu massa) Kaikki alle 200 mm < 3,15 3,15 8 mm 8-16 mm 16-31,5 mm 31,5 45 mm > Esimerkin luvut: INFRES (

28 Hakkeen tuotestandardi pienkäyttöön SFS-EN ISO velvoittavat Hakeluokat A1 ja A2 vain puhtaalle luonnonpuulle Ei lyhytkiertoviljelypuuta, jos lannoitettu jätevesilietteillä tai epäillään että on kasvatettu saastuneella maalla (luokkaan B1) Hakeluokat B1 ja B2 sisältää myös kemiallisesti käsiteltyä tai käytöstä poistettua puuta Raja-arvot myös typelle (N1.0), rikille (S0.1), kloorille (Cl0.05) p-% kuiva-aineesta Raja-arvot raskasmetalleille : As (<1), Cd (<2), Cr (<10), Cu (<10), Pb (<10), Hg (<1), Ni (<10) ja Zn (<100) mg/kg kuiva-aineesta Irtotiheys (BD) Luokat A1 (BD150, BD200 ja BD250), A2 (BD150, BD200, BD250 ja BD300) B1 ja B2 sovitaan erikseen Kosteus (M) Luokat A1 (M10 ja M25), A2 (M35), B sovitaan erikseen Tuhka (A) Luokat: A1 (A1.0), A2 (A1.5) ja B1 ja B2 (A3.0) 28

29 Opastavat Velvoittavat Tuoteseloste - hakkuutähdehake Tuoteseloste perustuen standardiin SFS-EN ISO Ominaisuus Yksikkö Laatuluokat Raaka-aine Tuore/vihreä, hakkuutähde, havupuu Sijainti Forssa Palakoko, P mm P 31, F 25 Kosteus, M p-% M 55 Tuhka, A p-% kuivaaineesta A 5.0 Irtotiheys, BD kg/m 3 BD 350+ (408) Tehollinen lämpöarvo, MJ/kg Q 7.00 saapumistilassa, Q 29

30 Puupolttoaineiden laatuohje FINBION laatuohjeen 1998 päivitys VTT laatinut työryhmän kanssa, jossa edustus Bioenergia ry:n, Energiateollisuus ry:n, Metsäteollisuus ry:n jäsenistöstä sekä Energiamarkkinavirastosta. Perustuu SFS-EN/ISO standardeihin ja SolidStandards-projektin aineistoon. Ohje sisältää hakkeen, murskeen ja tärkeimpien metsäteollisuuden puutähteiden sekä näiden sekoituksien luokittelun, ominaisuuksien mittauksen ja tuoteselosteita. Ohjeessa on tarkempi kuvaus näytteenotosta ja näytteen käsittelystä Liitteinä tärkeimpien ominaisuuksien määritys kuvallisena esityksinä (kosteus, irtotiheys, palakoko), lämpöarvon laskenta, näytteenottokaavio, keskimääräisiä ominaisuuksia jne. Uusi puun mittauslaki (414/2013) ja Tilastokeskuksen polttoaineluokittelu huomioitu. 30 Lue: Järvinen, T. & Impola, R.. Näytteenottostandardin soveltamisohje. Näytteenotto- ja näytekäsittelystandardien (SFS-EN ja SFS-EN 14780) soveltamisohje metsäpolttoaineille Suomessa. VTT-R

31 Ratkaisuja metsäenergian koko tuotantokäyttöketjuun Myös polttoaineen laatuun ja laadun seurantaan Eija Alakangas, VTT 31

Kiinteiden biopolttoaineiden kansainväliset standardit metsähake esimerkkinä

Kiinteiden biopolttoaineiden kansainväliset standardit metsähake esimerkkinä Kiinteiden biopolttoaineiden kansainväliset standardit metsähake esimerkkinä Eija Alakangas, VTT CEN/TC335 ja ISO/TC 238 Kiinteät biopolttoaineet Laatuluokittelutyöryhmän 2 puheenjohtaja eija.alakangas@vtt.fi

Lisätiedot

Polttoaineiden laatuvaatimukset ja luokat moniosainen standardi

Polttoaineiden laatuvaatimukset ja luokat moniosainen standardi Kiinteiden biopolttoaineiden eurooppalaiset standardit Polttoaineiden laatuvaatimukset ja luokat moniosainen standardi 23.3.2010 Eija Alakangas, VTT CEN/TC 335 työryhmän 2 puheenjohtaja eija.alakangas@vtt.fi

Lisätiedot

Biopolttoainemarkkinat ja standardisointi Euroopassa Keski-Suomen energiapäivä 28.1.2010

Biopolttoainemarkkinat ja standardisointi Euroopassa Keski-Suomen energiapäivä 28.1.2010 Biopolttoainemarkkinat ja standardisointi Euroopassa Keski-Suomen energiapäivä 28.1.2010 Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori CEN/TC 335 WG2 puheenjohtaja http://www.eubionet.net Esityksen

Lisätiedot

Puuhakkeen standardit ja niiden soveltaminen Vakkalämpö Oy:llä

Puuhakkeen standardit ja niiden soveltaminen Vakkalämpö Oy:llä SolidStandards Puuhakkeen standardit ja niiden soveltaminen Vakkalämpö Oy:llä Eija Alakangas, VTT 24. lokakuuta 2013 Tampere 2 Esityksen sisältö Hakkeen raaka-aineen luokittelu (SFS-EN ISO 17225-1) Hakkeen

Lisätiedot

Polttoaineiden laatuvaatimukset ja luokat moniosainen standardi

Polttoaineiden laatuvaatimukset ja luokat moniosainen standardi Kiinteiden biopolttoaineiden eurooppalaiset standardit Polttoaineiden laatuvaatimukset ja luokat moniosainen standardi Esimerkkinä pelletit, hake/murske ja ruokohelpipaalit Eija Alakangas, VTT CEN/TC 335

Lisätiedot

Käytöstä poistetun puun luokittelun soveltaminen käytäntöön ENERGIATEOLLISUUS 18.8.2008

Käytöstä poistetun puun luokittelun soveltaminen käytäntöön ENERGIATEOLLISUUS 18.8.2008 Käytöstä poistetun puun luokittelun soveltaminen käytäntöön ENERGIATEOLLISUUS 18.8.2008 2 (30) Alkusanat Tämä puujätteen laatuluokitus on tehty sekä energiantuottajien että jätepuuta tuottavan teollisuuden

Lisätiedot

Energiaturpeen laatuohje Eija Alakangas, VTT Jaakko Lehtovaara, Vapo Oy

Energiaturpeen laatuohje Eija Alakangas, VTT Jaakko Lehtovaara, Vapo Oy Energiaturpeen laatuohje 2006 Eija Alakangas, VTT Jaakko Lehtovaara, Vapo Oy Energiaturpeen laatuohje 2006 Nordtest, NT Method, NT ENVIR 009:fi, käännös vuoden 2006 alussa ENERGIATURPEEN LAATUOHJE 2006:

Lisätiedot

Energiaturpeen laatuohjeen 2006 käyttö energiateollisuudessa. Matti Nuutila, ET Eija Alakangas, VTT Jaakko Lehtovaara, Vapo Oy

Energiaturpeen laatuohjeen 2006 käyttö energiateollisuudessa. Matti Nuutila, ET Eija Alakangas, VTT Jaakko Lehtovaara, Vapo Oy Energiaturpeen laatuohjeen 2006 käyttö energiateollisuudessa Matti Nuutila, ET Eija Alakangas, VTT Jaakko Lehtovaara, Vapo Oy Energiaturpeen laatuohje 2006 Nordtest, NT Method, NT ENVIR 009, Approved 2005-

Lisätiedot

Fysikaalisten ja mekaanisten ominaisuuksien määritys (CEN TC335 / WG4)

Fysikaalisten ja mekaanisten ominaisuuksien määritys (CEN TC335 / WG4) 24.3.200 Fysikaalisten ja mekaanisten ominaisuuksien määritys (CEN TC335 / WG4) koskevat myös Energiaturpeen laatuohjetta 2006, NT ENVIR 009 Jaakko Lehtovaara erityisasiantuntija / polttoaineet VAPO OY

Lisätiedot

Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille

Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Hans Hartmann Technology and Support Centre of Renewable Raw Materials TFZ Straubing, Saksa Markku Herranen ENAS Oy & Eija Alakangas,

Lisätiedot

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta

Lisätiedot

Puupolttoaineiden laatuvaatimukset ja vaikutukset päästöihin

Puupolttoaineiden laatuvaatimukset ja vaikutukset päästöihin VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Puupolttoaineiden laatuvaatimukset ja vaikutukset päästöihin Nuohoojien täydennyskoulutuspäivät 26. elokuuta 2017, Peurunka, Laukaa Eija Alakangas, johtava

Lisätiedot

Puupolttoaineiden laatuohje

Puupolttoaineiden laatuohje Puupolttoaineiden laatuohje VTT-M-07608-13 päivitys 2014 Bioenergia ry Kaisaniemenkatu 4 A 00100 Helsinki www.bioenergia.fi Energiateollisuus ry Fredrikinkatu 51-53 B 00101 Helsinki www.energia.fi Metsäteollisuus

Lisätiedot

Uunivalmiin polttopuun laatuvaatimukset EN 14961-5 standardin mukaan

Uunivalmiin polttopuun laatuvaatimukset EN 14961-5 standardin mukaan Uunivalmiin polttopuun laatuvaatimukset EN 14961-5 standardin mukaan Eija Alakangas, VTT, puheenjohtaja WG2 CEN/TC 335 PL 1603, 40101 Jyväskylä Puh. 020 722 2550, sähköposti: eija.alakangas@vtt.fi, www.eubionet.net

Lisätiedot

Käytöstä poistetun puun luokittelun soveltaminen käytäntöön VTT-M-01931-14

Käytöstä poistetun puun luokittelun soveltaminen käytäntöön VTT-M-01931-14 VTT-M-01931-14 l 10.10.2014 Käytöstä poistetun puun luokittelun soveltaminen käytäntöön VTT-M-01931-14 Energiateollisuus ry Fredrikinkatu 51-53 B 00101 Helsinki www.energia.fi Metsäteollisuus ry Snellmaninkatu

Lisätiedot

Puupolttoaineiden laatuohje

Puupolttoaineiden laatuohje Puupolttoaineiden laatuohje VTT-M-07608-13 Bioenergia ry Kaisaniemenkatu 4 A 00100 Helsinki www.bioenergia.fi Energiateollisuus ry Fredrikinkatu 51-53 B 00101 Helsinki www.energia.fi Metsäteollisuus ry

Lisätiedot

Puupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18)

Puupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18) www.biohousing.eu.com Kiinteän biopolttoaineen palaminen Saarijärvi 1.11.2007 Aimo Kolsi, VTT 1 Esityksen sisältö Yleisesti puusta polttoaineena Puupelletit Kiinteän biopolttoaineen palaminen Poltto-olosuhteiden

Lisätiedot

Kunnossapitoyksikön päällikkö

Kunnossapitoyksikön päällikkö RATAHALLINTO KESKUS BANFÖRVALTNINGS CENTRALEN 8.11.2004 1277/731/2004 STANDARDIN SFSEN 13450 RAIDESEPELIKIVIAINEKSET KANSALLINEN SOVELTAMISOHJE Ratahallintokeskus on hyväksynyt standardin SFSEN 13450 Raidesepelikiviainekset

Lisätiedot

ENERGIATURPEEN LAATUOHJE

ENERGIATURPEEN LAATUOHJE NORDTEST METHOD NT ENVIR 009 1 LIITE 7 ENERGIATURPEEN LAATUOHJE 2006: POLTTOAINELUOKITUS JA LAADUNVARMISTUS, NÄYTTEENOTTO JA OMINAISUUKSIEN MÄÄRITYS Avainsanat: Fuel peat, sod peat, milled peat, peat pellets,

Lisätiedot

Näytteenotto ja näytteen jakaminen Kiinteät biopolttoaineet

Näytteenotto ja näytteen jakaminen Kiinteät biopolttoaineet Näytteenotto ja näytteen jakaminen Kiinteät biopolttoaineet Jan Burvall, Skellefteå Kraft AB - Ruotsi Camilla Wiik, Antero Moilanen & Eija Alakangas, VTT - Suomi Martin Englisch, ofi - Itävalta CEN 335

Lisätiedot

Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa?

Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa? Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa? Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Elinkeinotalo, Seinäjoki

Lisätiedot

NT ENVIR 009:fi ENERGIATURPEEN LAATUOHJE 2006: POLTTOAINELUOKITUS JA LAADUNVARMISTUS, NÄYTTEENOTTO JA OMINAISUUKSIEN MÄÄRITYS.

NT ENVIR 009:fi ENERGIATURPEEN LAATUOHJE 2006: POLTTOAINELUOKITUS JA LAADUNVARMISTUS, NÄYTTEENOTTO JA OMINAISUUKSIEN MÄÄRITYS. NORDTEST METHOD NT ENVIR 009 1 ENERGIATURPEEN LAATUOHJE 2006: POLTTOAINELUOKITUS JA LAADUNVARMISTUS, NÄYTTEENOTTO JA OMINAISUUKSIEN MÄÄRITYS Avainsanat: Fuel peat, sod peat, milled peat, peat pellets,

Lisätiedot

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma. Riku Mutanen PUU- JA KIERRÄTYSPOLTTOAINEIDEN MARKKINATUTKIMUS ITÄ-SUOMEN ALUEELLA

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma. Riku Mutanen PUU- JA KIERRÄTYSPOLTTOAINEIDEN MARKKINATUTKIMUS ITÄ-SUOMEN ALUEELLA KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma Riku Mutanen PUU- JA KIERRÄTYSPOLTTOAINEIDEN MARKKINATUTKIMUS ITÄ-SUOMEN ALUEELLA Opinnäytetyö Toukokuu 2015 OPINNÄYTETYÖ Toukokuu 2015 Ympäristöteknologian

Lisätiedot

Biopolttoainemarkkinat ja standardit - seminaari , VTT Vuorimiehentie 5 Auditorio, Espoo Antero Moilanen, VTT

Biopolttoainemarkkinat ja standardit - seminaari , VTT Vuorimiehentie 5 Auditorio, Espoo Antero Moilanen, VTT Biopolttoaineiden standardit Näytteenotto ja näytteen esikäsittely Biopolttoainemarkkinat ja standardit - seminaari 23. 3. 2010, VTT Vuorimiehentie 5 Auditorio, Espoo Antero Moilanen, VTT 2 Johdanto CEN/TC335

Lisätiedot

Energiapuun mittaus ja kosteus

Energiapuun mittaus ja kosteus Energiapuun mittaus ja kosteus Metsäenergiafoorumi Joensuu 10.6.2009 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Joensuun toimintayksikkö jari.lindblad@metla.fi 050 391 3072 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Selvitys biohiilen elinkaaresta

Selvitys biohiilen elinkaaresta Selvitys biohiilen elinkaaresta Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Mitä on biohiili? Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet

Lisätiedot

Metsäbiomassan energiakäyttö

Metsäbiomassan energiakäyttö Metsäbiomassan energiakäyttö Johtava tutkija Eija Alakangas Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tiedetreffit: Biotalouden sivuvirrat ja energiaratkaisut 17. huhtikuuta 2018, JAMK Biotalousinstituutti 1 Metsäenergia

Lisätiedot

Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali. 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman

Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali. 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman FAOSTAT 2006 Puun käyttömäärät ja metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA Erikoistutkija Tuula Pellikka TUTKIMUKSEN TAUSTA Tavoitteena oli tutkia käytännön kenttäkokeiden avulla hevosenlannan ja kuivikkeen seoksen polton ilmaan vapautuvia

Lisätiedot

Asfalttinormit 2011 Materiaalit ja niiden CE-merkintä

Asfalttinormit 2011 Materiaalit ja niiden CE-merkintä 1 Asfalttinormit 2011 Materiaalit ja niiden CE-merkintä Pirjo Kuula-Väisänen TTY/Maa- ja pohjarakenteet PANK Menetelmäpäivä 27.1.2011 2 Sisältö Asfalttimassojen raaka-aineiden CE-merkintä Sideaineet Lisäaineet

Lisätiedot

KANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta

KANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta KANTELEEN VOIMA OY Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta Konsorttio / Kanteleen Voiman omistajat Oy Katternö Kraft Ab Herrfors, Pietarsaari, uusikaarlepyy, Ähtävä, Veteli, Tammisaari Kaakon Energia

Lisätiedot

Kiinteän polttoaineen näytteenotto (CEN/TS ja -2)

Kiinteän polttoaineen näytteenotto (CEN/TS ja -2) Kiinteän polttoaineen näytteenotto (CEN/TS 14778-1 ja -2) Kiinteästä polttoaineesta tehdään polttoaineanalyysi (perustesti) aina kun raaka-aineen koostumus oleellisesti muuttuu sekä määräajoin (3 kk välein

Lisätiedot

Metsäntutkimuslaitoksen julkaisemassa uudessa tilastossa selvitetään, paljonko kiinteää puupolttoainetta

Metsäntutkimuslaitoksen julkaisemassa uudessa tilastossa selvitetään, paljonko kiinteää puupolttoainetta Puupolttoaineen käyttö energiantuotannossa vuonna 2000 Toimittaja: Esa Ylitalo 4.5.2001 574 Metsähakkeen energiakäyttö rajussa nousussa kuorta palaa kattiloissa eniten Metsäntutkimuslaitoksen julkaisemassa

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

Kemialliset menetelmät kiinteille biopolttoaineille

Kemialliset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Kemialliset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Martin Englisch ofi Österreichisches Forschungsinstitut für Chemie und Technik Fritz Bakker ECN- Energy Research Centre of the Netherlands Kiinteä biopolttoaine

Lisätiedot

tärkein laatutekijä Kosteus n. 50% Kosteus n. 30% 7 tonnia puuta 9 tonnia puuta 7 tonnia vettä 5 tonnia vettä

tärkein laatutekijä Kosteus n. 50% Kosteus n. 30% 7 tonnia puuta 9 tonnia puuta 7 tonnia vettä 5 tonnia vettä Vesi puupolttoaineessa merkitys ja hallinta Professori Lauri Sikanen Itä Suomen yliopisto Metsätieteen päivä 2011 Kosteus on puupolttoaineen tärkein laatutekijä Kuvassa kk kaksi suomalaista hakeautoa hk

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Biohiilen käyttömahdollisuudet

Biohiilen käyttömahdollisuudet Biohiilen käyttömahdollisuudet BalBiC-aloitusseminaari 9.2.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä

Lisätiedot

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Puupolttoaineen käyttö lämmityksessä Puupolttoaineita käytetään pientaloissa 6,1 milj.m 3 eli 9,1 milj.

Lisätiedot

Hakkeen kuivaaminen osana lämpöyrittäjyyttä. Forest Energy 2020 vuosiseminaari Jyväskylä, 8.10.2014 Jyrki Raitila, VTT

Hakkeen kuivaaminen osana lämpöyrittäjyyttä. Forest Energy 2020 vuosiseminaari Jyväskylä, 8.10.2014 Jyrki Raitila, VTT Hakkeen kuivaaminen osana lämpöyrittäjyyttä Forest Energy 2020 vuosiseminaari Jyväskylä, 8.10.2014 Jyrki Raitila, VTT Projektit Biolämpö Metsäkeskuksen (K-S) hallinnoima hanke jossa Tarkastellaan hake-

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

Tuhkalannoitusta ohjailevat säädökset ja niiden kehittäminen

Tuhkalannoitusta ohjailevat säädökset ja niiden kehittäminen Tuhkalannoitusta ohjailevat säädökset ja niiden kehittäminen Pirjo Salminen 17.10.2018 1 Tuhkan käyttö lannoitevalmisteena Kansallinen lainsäädäntö Puun ja turpeen tuhka Eläinperäinen tuhka Tuleva EU-lannoitevalmistelainsäädäntö

Lisätiedot

11.3.2016. 2. Vastaanottotarkastus

11.3.2016. 2. Vastaanottotarkastus 1. Yleistä Delete Finland ottaa vastaan hyödyntämiskelpoista jätettä Tampereella Ruskon jätteenkäsittelylaitoksella PIR-2002-219-111 ja Myllypuron siirtokuormausasemalla PIR-2003-Y- 126-111 sekä Espoossa

Lisätiedot

EkoPelletti - T&K hanke

EkoPelletti - T&K hanke 1 EkoPelletti - T&K hanke Pelletöinti- ja polttokokeet Ritva Imppola*, Heikki Takalo-Kippola*, Esa Pakonen*, Erkki Kylmänen*, Henna Jokinen ja Matti Kuokkanen Hankeraportti 2013 * Oulun seudun ammattikorkeakoulu,

Lisätiedot

Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy

Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy Vermeer HG6000 terminaalihaketuksessa ja -murskauksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja Metsätehon tuloskalvosarja

Lisätiedot

HEINOLA 1310 ES hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa

HEINOLA 1310 ES hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa HEINOLA 1310 ES hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 9/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa

Lisätiedot

FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 025. SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA

FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 025. SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 0 SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA LABTIUM OY Endomines Oy Selvitys sivukivinäytteiden liukoisuudesta Tilaaja: Endomines Oy Juha Reinikainen

Lisätiedot

Laatuhakkeen tuotannon erityispiirteet

Laatuhakkeen tuotannon erityispiirteet 2 Laatuhakkeen tuotannon erityispiirteet Esitys perustuu hankkeen toimenpiteenä tehtyyn raporttiin: Erilaatuisten hakkeiden käyttökohdevaatimuksista ja tuotantokustannuksista. Esa Etelätalo. KARELIA- AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Suomessa käytettävien polttoaineiden. ominaisuuksia. Eija Alakangas Markus Hurskainen Jaana Laatikainen-Luntama Jaana Korhonen

Suomessa käytettävien polttoaineiden. ominaisuuksia. Eija Alakangas Markus Hurskainen Jaana Laatikainen-Luntama Jaana Korhonen SEARCH 258 O HL I G H T S VI S I Eija Alakangas Markus Hurskainen Jaana Laatikainen-Luntama Jaana Korhonen G Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia HI NS SC IE N CE T RE ISBN 978-951-38-8418-5

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus

Lisätiedot

Kuva 1. Nykyaikainen pommikalorimetri.

Kuva 1. Nykyaikainen pommikalorimetri. DEPARTMENT OF CHEMISTRY NESTEIDEN JA KIINTEIDEN AINEIDEN LÄMPÖARVOJEN MÄÄRITYS Matti Kuokkanen 1, Reetta Kolppanen 2 ja Toivo Kuokkanen 3 1 Oulun yliopisto, kemian laitos, PL 3000, FI-90014, Oulu, matti.kuokkanen@oulu.fi

Lisätiedot

Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita

Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita Eija Alakangas, VTT Biohousing & Quality Wood Älykäs Energiahuolto EU-ohjelma 1. Puu kuivuu. Vesihöyry vapautuu. 2. Kaasumaiset palavat ainekset vapautuvat

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Käytöstä poistetun puun luokittelu ja hyvien käytäntöjen kuvaus TUTKIMUSRAPORTTI. Eija Alakangas & Camilla Wiik. Luottamuksellisuus:

Käytöstä poistetun puun luokittelu ja hyvien käytäntöjen kuvaus TUTKIMUSRAPORTTI. Eija Alakangas & Camilla Wiik. Luottamuksellisuus: TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT-R-04989-08 1.9.2008 Käytöstä poistetun puun luokittelu ja hyvien käytäntöjen kuvaus Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Eija Alakangas & Camilla Wiik Julkinen 2 (62) Alkusanat Projektin

Lisätiedot

Energiaturpeen laatuohje - VTT-M Polttoaineluokitus ja laadunvarmistus, näytteenotto ja ominaisuuksien määritys

Energiaturpeen laatuohje - VTT-M Polttoaineluokitus ja laadunvarmistus, näytteenotto ja ominaisuuksien määritys Energiaturpeen laatuohje - VTT-M-05993-17 Polttoaineluokitus ja laadunvarmistus, näytteenotto ja ominaisuuksien määritys Bioenergia ry Puh.0207 639 600 Kaisaniemenkatu 4 A Web: www.bioenergia.fi 00100

Lisätiedot

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Risto Ryymin Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Metsäenergian käytöstä Copyright 2014

Lisätiedot

SolidStandards Enhancing the implementation of quality and sustainability standards and certification schemes for solid biofuels (EIE/11/218)

SolidStandards Enhancing the implementation of quality and sustainability standards and certification schemes for solid biofuels (EIE/11/218) Enhancing the implementation of quality and sustainability standards and certification schemes for solid biofuels (EIE/11/218) Koulutusraportti: Yleistä tietoa standardeista 21.3.2012, Jyväskylä, Finland

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Puun kaskadikäyttö Suomessa. Energia 2016 messut Tampere Kati Koponen, VTT

Puun kaskadikäyttö Suomessa. Energia 2016 messut Tampere Kati Koponen, VTT Puun kaskadikäyttö Suomessa Energia 2016 messut Tampere 26.10. Kati Koponen, VTT Sisältö Miksi kaskadikäytöstä keskustellaan? Mitä kaskadikäytöllä tarkoitetaan? Kaskadikäyttö Euroopassa Suomen erityispiirteitä

Lisätiedot

Ajankohtaista ja näkymiä energiapuun mittauksessa

Ajankohtaista ja näkymiä energiapuun mittauksessa Ajankohtaista ja näkymiä energiapuun mittauksessa Metsäenergiafoorumi Joensuu 23.11.2010 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuu jari.lindblad@metla.fi 050 391 3072 www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/mittaus

Lisätiedot

Liikennepolttonesteiden standardisointi. Perustietoja liikennepolttonesteiden standardisoinnista Öljy- ja biopolttoaineala ry Tammikuu 2016

Liikennepolttonesteiden standardisointi. Perustietoja liikennepolttonesteiden standardisoinnista Öljy- ja biopolttoaineala ry Tammikuu 2016 Liikennepolttonesteiden standardisointi Perustietoja liikennepolttonesteiden standardisoinnista Öljy- ja biopolttoaineala ry Tammikuu 2016 Pitkä valmisteluprosessi eri tahojen yhteistyö Standardit määrittelevät

Lisätiedot

Vanhaa ja uutta energiapuun mittauksesta

Vanhaa ja uutta energiapuun mittauksesta Vanhaa ja uutta energiapuun mittauksesta Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Helsinki 19.4.2012 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuu jari.lindblad@metla.fi

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS

Lisätiedot

Kesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa

Kesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa Kesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa Heikki Pajuoja & Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 17/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa valtaosa hakkuutähteistä ja pienpuusta haketetaan

Lisätiedot

Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous

Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous Janne Kärki, VTT janne.karki@vtt.fi puh. 040 7510053 8.10.2013 Janne Kärki 1 Eri polttoteknologiat biomassalle Arinapoltto Kerrosleiju (BFB) Kiertoleiju

Lisätiedot

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Visio The Biofore Company UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta,

Lisätiedot

E-P Järviseudun Järvisedimenttienergiahanke Seinäjoen ammattikorkeakoulu Maa- ja metsätalouden yksikkö Anna Saarela Alajärvi 12.6.

E-P Järviseudun Järvisedimenttienergiahanke Seinäjoen ammattikorkeakoulu Maa- ja metsätalouden yksikkö Anna Saarela Alajärvi 12.6. E-P Järviseudun Järvisedimenttienergiahanke Seinäjoen ammattikorkeakoulu Maa- ja metsätalouden yksikkö Anna Saarela Alajärvi 12.6.2012 E-P Järviseudun Järvisedimenttienergiahanke Hankkeen toteuttaja SeAMK,

Lisätiedot

Standardien merkitys jätelainsäädännössä

Standardien merkitys jätelainsäädännössä Standardien merkitys jätelainsäädännössä Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan seminaari SFS:ssä 13.5.2014 11:45-16:15 Malminkatu 34, Helsinki Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013),

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 37/09/2 Dnro ISY-2009-Y-23 Annettu julkipanon jälkeen 9.3.2009 ILMOITUKSEN TEKIJÄ. Pankaboard Oy Ruukintie 2 81750 Pankakoski

PÄÄTÖS Nro 37/09/2 Dnro ISY-2009-Y-23 Annettu julkipanon jälkeen 9.3.2009 ILMOITUKSEN TEKIJÄ. Pankaboard Oy Ruukintie 2 81750 Pankakoski PÄÄTÖS Nro 37/09/2 Dnro ISY-2009-Y-23 Annettu julkipanon jälkeen 9.3.2009 ILMOITUKSEN TEKIJÄ Pankaboard Oy Ruukintie 2 81750 Pankakoski ASIA Ympäristönsuojelulain 61 :n mukainen ilmoitus, joka koskee REF

Lisätiedot

Polttoaineluokitus 2010

Polttoaineluokitus 2010 01.01.2011 1(6) Polttoaineluokitus 2010 Polttoainenimikkeiden ja muiden energialähteiden määritelmät 2010 Öljyt 111 Kaasut 1111 Jalostamokaasu Jalostamokaasu on öljynjalostusprosessista talteenotettua

Lisätiedot

Joutsenmerkki Pelletit

Joutsenmerkki Pelletit Joutsenmerkki Pelletit Versio 2.3 13.12.2007 31.3.2018 Sisällysluettelo Mitä ovat Joutsenmerkityt pelletit?... 4 Miksi valita Joutsenmerkki?... 4 Mitä voidaan Joutsenmerkitä?... 5 Kuinka merkkiä haetaan?...

Lisätiedot

Energiapuun mittaus. Antti Alhola MHY Päijät-Häme

Energiapuun mittaus. Antti Alhola MHY Päijät-Häme Energiapuun mittaus Antti Alhola MHY Päijät-Häme Laki puutavaran mittauksesta Laki puutavaran mittauksesta (414/2013) Mittausta koskevista muuntoluvuista säädetään METLAN määräyksillä. Muuntoluvut ovat

Lisätiedot

Eviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009

Eviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009 Eviran raportti Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009 Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007 2009 Dnro 7171/0749/2010 Eviran

Lisätiedot

Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa

Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 13/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa käytettiin järeästä, (lahovikaisesta) runkopuusta tehtyä metsähaketta

Lisätiedot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran

Lisätiedot

Biopolttoainemarkkinat ja standardit - seminaari 23. maaliskuuta 2010, klo VTT, Vuorimiehentie 5, Auditorio Espoo

Biopolttoainemarkkinat ja standardit - seminaari 23. maaliskuuta 2010, klo VTT, Vuorimiehentie 5, Auditorio Espoo Biopolttoainemarkkinat ja standardit - seminaari 23. maaliskuuta 2010, klo 8.30 16.00 VTT, Vuorimiehentie 5, Auditorio Espoo Sessio 1: Biopolttoainemarkkinat Euroopassa ja Suomessa Seminaarin avaus Timo

Lisätiedot

Puun termiset aineominaisuudet pyrolyysissa

Puun termiset aineominaisuudet pyrolyysissa 1 Puun termiset aineominaisuudet pyrolyysissa V Liekkipäivä Otaniemi, Espoo 14.1.2010 Ville Hankalin TTY / EPR 14.1.2010 2 Esityksen sisältö TTY:n projekti Biomassan pyrolyysin reaktiokinetiikan tutkimus

Lisätiedot

Kalkitusaineiden tuoteselosteohje

Kalkitusaineiden tuoteselosteohje Esittelijä Suoniitty Sivu/sivut 1 / 8 1 Yleistä Lannoitevalmisteen ostajalle tai käyttäjälle on myynnin tai luovutuksen yhteydessä aina annettava tuoteseloste. Osa kalkitusaineista, kuten kalkkikivi, magnesiumpitoinen

Lisätiedot

Puutavaran mittaustutkimusten ajankohtaiskatsaus. Tutkimuspäivä 4.10.2005 Lahti. Metsäntutkimuslaitos Jari Lindblad. Lindblad/JO/3359 /

Puutavaran mittaustutkimusten ajankohtaiskatsaus. Tutkimuspäivä 4.10.2005 Lahti. Metsäntutkimuslaitos Jari Lindblad. Lindblad/JO/3359 / Puutavaran mittaustutkimusten ajankohtaiskatsaus Metsäntutkimuslaitos Jari Lindblad Tutkimuspäivä 4.10.2005 Lahti SISÄLTÖ: 1. Eräkoon vaikutus puutavaran mittaustarkkuuteen 2. Puutavaran tuoretiheystaulukot

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, maaliskuu 2014

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, maaliskuu 2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, maaliskuu 2014 24/2014 5.6.2014 Aarre Peltola Metsäteollisuustuotteiden vienti kasvussa maaliskuussa

Lisätiedot

Energiapuun mittaus. Bioenergiapäivä Keuruu 30.5.2012. Jori Uusitalo Metsäntutkimuslaitos. www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/mittaus

Energiapuun mittaus. Bioenergiapäivä Keuruu 30.5.2012. Jori Uusitalo Metsäntutkimuslaitos. www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/mittaus Energiapuun mittaus Bioenergiapäivä Keuruu 30.5.2012 Jori Uusitalo Metsäntutkimuslaitos www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/mittaus METLA Länsi-Suomi Parkano Henkilöstö, (28) 37 Tutkijat ~(7) 15 Laboratorio

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-01322-12. Kiinteiden biopolttoaineiden CEN näytteenottostandardin soveltaminen

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-01322-12. Kiinteiden biopolttoaineiden CEN näytteenottostandardin soveltaminen TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-01322-12 Kiinteiden biopolttoaineiden CEN näytteenottostandardin soveltaminen Suomen oloihin Kirjoittaja: Luottamuksellisuus: Timo Järvinen Luottamuksellinen 1 (54) Raportin nimi

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluku, miljardia Maailman

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Kiviainekset ja niiden CE-merkintä

Kiviainekset ja niiden CE-merkintä 1 Kiviainekset ja niiden CE-merkintä Pirjo Kuula-Väisänen TTY/Maa- ja pohjarakenteet PANK/Asfalttinormikoulutus 31.3.2011 2 Sisältö Rakennustuoteasetus ja harmonisoidut standardit Kiviaineksen CE-merkintä

Lisätiedot

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa?

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Margareta Wihersaari Jyväskylän yliopisto www.susbio.jyu.fi Esityksen runko: - Esityksen tavoite ja rajaus - Hieman

Lisätiedot

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Hallituksen puheenjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Miksi bioenergian tuotantoa tutkitaan ja kehitetään kiivaasti? Perinteisten fossiilisten

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA 8.1.2014 AJANTASAINEN MÄÄRÄYS METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA Tämä on päivitetty määräysteksti,

Lisätiedot

Liikennepolttonesteiden standardisointi

Liikennepolttonesteiden standardisointi Kehittyvä öljy - mukana jokaisen arjessa Liikennepolttonesteiden standardisointi Perustietoja liikennepolttonesteiden standardisoinnista Öljy- ja biopolttoaineala ry helmikuu 2018 Pitkä valmisteluprosessi

Lisätiedot

Betonin korjausaineiden SILKOkokeet

Betonin korjausaineiden SILKOkokeet TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-01277-14 Betonin korjausaineiden SILKOkokeet 2014 Kirjoittajat: Liisa Salparanta Luottamuksellisuus: Julkinen 2 (8) Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Tuoteryhmien koeohjelmat...

Lisätiedot

Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta

Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta Tilaisuuden nimi MixBioPells seminaari - Peltobiomassoista pellettejä Tekijä Heikki Oravainen VTT Expert Services Oy Tavoitteet Tavoitteena oli tutkia mahdollisesti

Lisätiedot

Hissit ja paloturvallisuus

Hissit ja paloturvallisuus Hissit ja paloturvallisuus Paloseminaari 18 Paloturvallisuus ja standardisointi 2016-02-10 Ari Ketonen / KONE Technology Finland CEN/TC 10/WG 6 Fire related issues puheenjohtaja Hissien paloasioihin liittyvät

Lisätiedot