Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma?

Transkriptio

1 Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Sähköiset palvelut tulevaisuuden haltuunotto, Siilinjärvi Ohjelmakoordinaattori Tiina Kotonen-Pekkanen

2 Näkökulmia SADe-ohjelmaan Kuinka toimii valtakunnallinen sähköisten palvelujen kehittämisohjelma? Yksin vai yhdessä? kokemuksia poikkihallinnollisesta kehittämisestä Asiakas keskiössä? asiakkaan huomioiminen ja osallistaminen palvelujen kehittämiseen Kustannukset vs. hyödyt? palvelujen rahoittaminen ja hyötyjen arviointi Minkälaisia palveluja ohjelmassa tuotetaan, milloin ja miten ne saadaan käyttöön?

3 Kuinka toimii valtakunnallinen sähköisten palvelujen kehittämisohjelma?

4 Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Kansalaisten, yritysten ja viranomaisten käyttöön asiakaslähtöiset ja yhteentoimivat sähköiset palvelukokonaisuudet Palvelut vastaavat asiakkaan tarpeisiin elämän eri vaiheissa ja tilanteissa riippumatta hallinnonaloista ja organisaatioiden rajoista Tuotannossa jo olevia SADe-palveluja Asuntojenvuokrat.fi, Opi.palkka.fi, Otakantaa.fi ja Kansalaisaloite.fi

5 Hallituksen kärkihanke Strateginen painopistealue II Julkisen talouden vakauttaminen Kytkeytyy merkittäviin valtion- ja kunnallishallinnon kehittämistoimiin Kuntien tuottavuuteen kiinnitetty erityistä huomiota Toimikausi Rahoituskehys n. 70 M kehittämiseen, pilotointiin ja erillispäätöksin myös asiakaskäyttöönottojen tukeen

6 Raportointi ohjelman etenemisestä: hallituksen hankesalkun seurantamenettely Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä (HALKE) Julkisen tietohallinnon neuvottelukunta (JUHTA) tarvittaessa talouspoliittinen ministerivaliokunta SADe-ohjelman johtoryhmä / VM Tavoitteiden asettaminen Kehittämistoiminnan ohjaus ja seuranta SADe-tiimi/VM Tavoitteiden saavuttamisen arviointi Ohjelman riippumaton arviointi: seurantaryhmä vuosittainen arviointiprosessi Ohjelman tiimit: projektipäällikkötiimi palvelukokonaisuustiimi viestintätiimi Mukana kehittämisessä myös: kunnat kuntayhtymät muut valtion viranomaiset yritykset kolmas sektori Kytkökset merkittäviin valtion ja kunnallishallinnon kehittämistoimiin, kuten: vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma kuntatuottavuus kuntarakenneuudistus asiakaspalvelu 2014 asiakkuusstrategia JulkICT-strategia 6

7 Yksin vai yhdessä? Kokemuksia poikkihallinnollisesta kehittämisestä

8 Valtakunnallista yhteistyötä Toteutukseen osallistuu mm. valtion viranomaisia, kuntia ja kuntayhtymiä, kolmannen sektorin toimijoita ja yrityksiä Valtiovarainministeriö koordinoi, ministeriöt omistavat hankkeet Ohjelman johtoryhmä koostuu vastuuministeriöiden, kuntien ja valtiovarainministeriön edustajista sekä asiantuntijoista

9 Yhteistyö käytännössä Hankkeiden välinen vuorovaikutus Projektipäällikkötiimi Palvelukokonaisuustiimi Viestintätiimi Työpajat ja tilaisuudet Jatkuva vuoropuhelu erilaiset palvelut, mutta yhteinen problematiikka ja tavoitteet Ohjelman johtoryhmä Hankkeiden klusteriryhmät Tilaisuudet, tapahtumat ja työpajat sidosryhmille

10 Yhtenäiset toteutusperiaatteet Hyödynnetään yhteisiä avoimia rajapintoja ja palveluita sekä hyviä käytäntöjä Kehitetään organisaation toimintatapoja Tehdään tiivistä yhteistyötä muiden kehityshankkeiden kanssa Uudistettu ohjelman hallintamalli ja kustannushyötylaskenta SADe-palveluarkkitehtuuritarkastelu Noudatetaan yhteisiä toimintamalleja Kansalliset kielet, avoin lähdekoodi, tietosuoja, esteettömyys, ICT:n ympäristövaikutusten huomioiminen, vuorovaikutus käyttäjien ja markkinoiden kanssa

11 Yhteisistä palveluista apua kehitystyöhön Palvelukokonaisuuksien kehittämisessä hyödynnetään yhteisiä sähköisen asioinnin ja hallinnon palveluja, kuten: Suomi.fi ja Yrityssuomi.fi (uudistetaan) Kansalaisen asiointitili Tunnistamisratkaisut Tavoitteena myös uudet palvelut Yleinen karttakäyttöliittymä (YM, MML) Yrityksen asiointitili (TEM)

12 Kokemuksia tähän saakka Uudenlainen tapa toteuttaa hankkeita ja palveluita Pilotoidaan eri hallinnonalojen ja toimialojen sekä valtion ja kuntien yhteistä ohjelmamuotoista kehittämistä Ei vertailupohjaa Suomessa Hallinnolliset rasitteet vs. yhdessä tekemisen synergiaedut Tapa tehdä muuttuu, muuttuvatko asenteet ja toimintaympäristö? Ennakoimattomat hyödyt? Yhteishankkeissa kustannuksia, resursseja ja hyviä kokemuksia voidaan jakaa Jatkuva riippumaton arviointi välttämätön tuki

13 Asiakas keskiössä? Asiakkaan huomioiminen ja osallistaminen palvelujen kehittämiseen

14 Asiakas keskiössä Ei vain sähköistetä palveluita vaan muutetaan toimintaprosesseja Unohdetaan viranomaislähtöinen tapa toimia Tapoja huomioida asiakas Käyttäjät mukaan kehittämiseen palveluiden määrittelyvaiheesta saakka Asiakasraadit Sosiaalinen media Markkinatutkimukset Kokeilupiste-yhteistyö Yhteistyötä muiden asiakaspalvelua kehittävien hankkeiden kanssa Asiakaspalvelu 2014, asiakkuusstrategia, Avoin Hallinto Sekä mahdollisuus että haaste miten saadaan asiakas osallistumaan?

15 Esimerkkejä asiakkaan huomioimisesta Rakennetun ympäristön lupapalvelut Käyttäjät testanneet palvelua jo varhaisessa vaiheessa Rajoitettu pilotointi jo käynnissä Järvenpäässä Otakantaa.fi/ Kansalaisaloite.fi Asiakasraati ja kehittäjäyhteisö mukana kehittämisessä alusta asti Mahdollisuus vaikuttaa valmiiden palvelujen jatkokehittämiseen Oma Yritys-Suomi Asiakasraati tapaamiset ja verkkotyöskentely

16 Kustannukset vs. hyödyt? Palveluiden rahoittaminen ja hyötyjen arviointi

17 Ohjelman rahoitus Keskitetty budjettirahoitus 70 miljoonaa euroa vuosille % kuntien VOS-rahaa Mihin rahoitusta käytetään? Palveluiden kehittäminen ja pilotointi Viestintä ja markkinointi Ohjelmakoordinaatio Asiakaskäyttöönoton tuki Ohjelman riippumaton arviointi

18 Rahoituksen jakautuminen Oppijan palvelukokonaisuus 13,1 milj. Osallistumisympäristö 2,6 milj. RYPK 10,4 milj. Sote 13,6 milj. Yrityksen palvelukokonaisuus 12,7 milj. Etäpalvelut erillishanke 2,4 milj. Kansalaisen yleisneuvontapalvelu erillishanke 2,2 milj. Ohjelmakoordinaatio yhteensä 14 milj. Hallinnon tuki Riippumaton arviointi Viestintä Asiakaskäyttöönoton tuki

19 Kustannus-hyöty-laskelmat Yhteinen laskentamalli Uudistettu 2012 Laadittu kaikista hankkeista, jatkuvasti päivitettävä Huomioidaan palvelujen elinkaari ja kokonaiskustannukset (myös ohjelmarahoituksen ulkopuoliset) Organisaatiokohtainen laskelma mahdollistaa palvelun vaikutusten arvioinnin käyttöönottavissa organisaatioissa Ohjauksen ja viestinnän väline

20 Kustannus-hyötyarvion perusmalli Laadulliset hyödyt Kehittämiskustannukset jaettuna vaiheisiin Kannattavuus = Hyödyt - Kustannukset Käyttöönottokustannukset Rahahyödyt Ratkaisun kansallisen levittämisen kustannukset Ylläpitokustannukset Kannattavuus = rahahyödyt kustannukset Kustannukset ratkaisun elinkaarikustannukset, jossa voidaan erotella eri kustannustekijät Erikseen 1. käyttöönotto ja kansallinen palvelun levittäminen Laadullisten hyötyjen kuvaus sanallisesti hyötyjen priorisointi merkittävyyden ja todennäköisyyden perusteella

21 Kustannusten arviointi Kustannusten jaottelu Esisuunnittelu Määrittely, suunnittelu Toteutus (sis. Betapilotointi) Käyttöönotto (rajattu) Ylläpito Kansallisen levittämisen kustannukset esiselvitys Käynnistys, organisointi Nykytilan kokoaminen Tarkennettu suunnittelu Viitearkkitehtuuri Toiminnallinen ja tekninen määrittely Systeemisuunnittelu Tietomallityö Kilpailutukset Alustan toteutus Räätälöintityöt Parametrointityöt Pilotointi (kokeilutesti) Integrointityöt Asennustyöt Datamigraatiot Tuotantoonvienti Vanhojen ratkaisujen alasajo Käyttäjätuki Alustan käyttöpalvelut Tietoliikennepalvelut Sovelluksen ylläpito Keskitetyn palvelun tai yhteisen ratkaisun levittäminen kaikkiin sitä käyttäviin organisaatioihin (edellytys arvioitujen kustannusten realisoitumiselle)

22 Hyötyjen arviointi Rahahyödyt Suoritteiden kustannussäästöt Suoritteiden tuottamisen tehostuminen hallinnon kustannussäästöt kansalaisen kustannussäästöt Säästöt tulevista kustannuksista säästö kun kansallisesti yksi tai yhdenmukainen ratkaisu korvaa erillisratkaisut Esim. nykyratkaisujen ylläpito, uusiminen tms. Laadulliset hyödyt Strategia, vaikuttavuus Asiakas Prosessit, palvelut Palveluntuottajan henkilöstö Teknologia strategiset hyödyt hallinnon avoimuus tasa-arvoisuus palveluiden saatavuuden suhteen yms. toiminnalliset hyödyt laadulliset hyödyt käytettävyys, käytön helppous yms. prosessien tehostuminen virheiden vähentyminen tuotantokustan-nusten väheneminen yms. osaamisen kehittyminen henkilöstön jaksaminen henkilöstön motivointi yms. ratkaisujen yhdenmukaistuminen teknologian tehokkuus IT-toiminan kustannussäästöt yms.

23 Minkälaisia palveluita ohjelmassa tuotetaan, milloin ja miten ne saadaan käyttöön?

24 Kansalaisille sujuvaa asiointia Nopea ja helppo asiointi Asia ohjautuu oikealle asiantuntijalle Uusia välineitä osallistumiseen ja vuorovaikutukseen Yhden kirjautumisen periaate Palvelut entistä helpommin saatavilla Asiointi ajasta ja paikasta riippumatta

25 Julkishallinnolle tehokkuutta Entistä nopeampi ja virheettömämpi asioiden käsittely Yhteisesti toteutettujen ratkaisujen hyödyntäminen omien investointien sijaan Säästöjä tehokkaammista prosesseista

26 Ohjelman hankkeissa kehitettäviä palveluita Kuntalaisaloite Yrityksen asiointitili Rakentamisen luvat ja ilmoitukset Etäpalvelut Koulutukseen hakeutujan palvelut Sosiaali- ja terveysalan palveluhakemisto Kyselypalvelu Harava Karttakäyttöliittymä Otakantaa.fi Asuntojenvuokrat.fi Todennetun osaamisen rekisteri Oma Yritys-Suomi Yleisneuvontapalvelu Kansalaisaloite Työnantajan vuosikello

27

28 Miten varmistetaan käyttöönotot? Hyvät palvelut myyvät itsensä Käyttöönottojen huolellinen suunnittelu Hankkeiden asiakaskäyttöönottosuunnitelmat Pilottikäyttöönotot Yhteisten ICT-palveluiden rahoitusta koskeva keskitetty suunnittelu VM:ssä Ohjelman keskitetty asiakaskäyttöönoton tuki Periaatteet valmistuvat keväällä miljoonaa euroa mm. koulutukseen ja viestintään käyttöönottajien tukemiseksi Viestintä ja markkinointi Oikeat kohderyhmät ja ajoitus Hyötyjen ja käyttöönottokustannusten esittäminen Yhteistyö eri hankkeiden ja palveluiden kesken

29 Kytketään yhdessä sähköt julkisiin palveluihin! Ohjelmapäällikkö Marjukka Saarijärvi Puh Ohjelma-assistentti Salla Salmi Puh Ohjelmakoordinaattori Ira Alanko Puh Ohjelmakoordinaattori Tiina Kotonen-Pekkanen Puh Tilaa SADe-ohjelman uutiskirje! Klikkaa: