Ajankohtaista korkeakouluista ja tiedelaitoksista: Ohjaus kaudella

Transkriptio

1 Ajankohtaista korkeakouluista ja tiedelaitoksista: Ohjaus kaudella Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Vaasa Ylijohtaja Tapio Kosunen

2 Kärkihankkeiden toimeenpano - Uudet oppimisympäristöt ja digitalisaatio Kärkihanke Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin Jokaiselle perusopetuksen opettajalle mahdollisuus digipedagogiseen täydennyskoulutukseen Opetushallitukseen kokeilukeskus koordinoimaan koulujen kokeiluja ja parhaiden käytäntöjen leviämistä Digioppimiskokeiluja ja digitaalisen oppimateriaalin tuotantoa Opettajankoulutusfoorumi, joka laatii opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen kehittämisohjelman Foorumissa mukana opettajankoulutusta antavat yliopistot ja ammattikorkeakoulut, keskeiset sidosryhmät ja opetushallinto Opettajankouluttajien digiosaamisen vahvistaminen

3 Kärkihankkeiden toimeenpano - Siirtyminen työelämään 1/3 Nopeutetaan toiselta asteelta korkeakouluihin siirtymistä Korkeakoulut uudistavat valintakoemenettelyjään Valintakoemenettelyjen uudistamista koskevista yhteisistä ja korkeakoulukohtaisista tavoitteista sovitaan korkeakoulujen ja OKM:n välissä sopimusneuvotteluissa Ylioppilastutkintolautakunta ja korkeakoulut laativat toimenpideohjelman ylioppilastutkinnon paremmaksi hyödyntämiseksi valintamenettelyssä Jalkautetaan opiskelijavalintojen kehittämisryhmän suositukset yhteistyössä UNIFIn ja Arenen sekä korkeakoulujen verkostojen kanssa Korkeakoulut lisäävät yhteistyötä toisen asteen koulutuksen kanssa Lisätään yhteistyötä ja kehitetään opinto-ohjausta Levitetään hyviä käytäntöjä. Parannetaan opintopolku.fi -palvelua siten, että erityisesti toisen asteen oppilaitoksille suunnattu avoin koulutustarjonta tehdään kootusti näkyväksi

4 Kärkihankkeiden toimeenpano - Siirtyminen työelämään 2/3 Ympärivuotinen opiskelu ja aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen 1. Hyvien käytäntöjen levittäminen aiempaa tehokkaammin 2. Sovitaan yhteiset ja korkeakoulukohtaiset tavoitteet opintoprosessien tehostamiselle ja työelämässä hankitun osaamisen tunnustamisen lisäämiselle 3. Tehdään aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen arviointi ja määritellään kehittämiskohdat Yhteistyö ja digitalisaation hyödyntäminen opetuksessa ja opiskelussa 1. Korkeakoulut lisäävät korkeakoulujen välistä opetusyhteistyötä (esim. yhteiset kurssit, materiaalit, jne.) ja toisaalta kehittävät avoimia (MOOC - tyyppisiä) kursseja opetuksessa hyödynnettäväksi, ja esimerkiksi toisen asteen opiskelijoille nivelvaiheen sujuvoittamiseksi 2. Korkeakoulut lisäävät monipuolista digitaalisten välineiden hyödyntämistä opetuksessa ja arviointikäytännöissä, parantavat opetushenkilöstön digitaalista osaamista ja kehittävät analytiikkaa tukemaan opiskelua ja ohjausta

5 Kärkihankkeiden toimeenpano - Siirtyminen työelämään 3/3 Päivitetään kelpoisuusvaatimukset julkisella sektorilla 1. Tilanne ja ammattipätevyysdirektiivin vaatimukset on kartoitettu > Suomessa erityisen paljon säädeltyjä ammatteja sosiaali- ja terveysalalla 2. Kuluvana syksynä tarkastelussa ovat olleet kelpoisuuden määrittelyt, jotka eivät vastaa koulutusjärjestelmää sekä tehtäväsiirtojen ja toimenkuvalaajennusten mahdollisuudet. Tähän liittyvät: Selvityshenkilöiden Karttunen ja Vallimies-Patomäki esitys 06/15 kätilökoulutuksen muutoksesta YAMK-tasolle, valmistelua jatketaan lausuntokierroksen pohjalta VM:n johdolla on valmisteltu suunnitelma kuntien kustannusten vähentämisestä karsimalla lakisääteisiä tehtäviä (1 mrd euroa) > kelpoisuudet ja tehtäväkuvat mukana Rajatun lääkkeenmääräämisen työryhmän raportti esityksineen tulossa Lisäksi koulutusjärjestelmän tehtävänä on joustavoittaa kelpoisuuden saavuttamismahdollisuuksia > siltaopintovaatimuksista luopuminen 3. Lainsäädäntömuutokset

6 Kärkihankkeiden toimeenpano Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyö Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten työnjako ja yhteistyö ministeriöt pyytäneet hallinnonalansa toimijoilta esityksiä niin, että ne ovat käytettävissä viimeistään kokonaiskuva päätöksentekoa varten muodostetaan ministeriöiden välisessä KOTUMOverkostossa tavoitteena osaamisen tunnistaminen, vahvuuksiin panostaminen, strategisen kokonaisuuden hallinta, korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vaikuttavuuden näkyväksi tekeminen ja tehostaminen Alueelliset ja alakohtaiset osaamiskeskittymät julkisen (ml. kuntasektori), yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat muun muassa SHOK- ja INKA-perusteinen toiminta, mutta myös muu osaamisen kokoaminen osaamisen kokoamista tuetaan rahoituksella Tutkimustulosten vaikuttavuus ja osaamisen hyödyntäminen Suomen Akatemian ja Tekesin kärkihankerahoitusinstrumentit ( miljoonaa euroa ) suunniteltu toisiaan tukeviksi tuetaan osaamisen hyödyntämistä Korkeakoulujen pääomittamisen yksityiskohdat TALPO kevät Maksatukset ammattikorkeakouluille (24 M ) ja yliopistoille(46 M ) vuonna 2018.

7 Osaamisen ja koulutuksen kärkihankepanostukset kytkeytyen korkeakoulutukseen ja tutkimukseen milj. euroa Yhteensä OKM:n hallinnonala Kärkihanke 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin: Opettajien osaamisloikka opettajankoulutuksella (osin korkeakoulut) Kärkihanke 5. Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi Yliopistojen pääomitus Ammattikorkeakoulujen pääomitus Suomen Akatemia tutkimushankkeet (valtuuden lisäys 30 milj. euroa vuonna 2016) 8, , Muut hallinnonalat Kärkihanke 5. Challenge Finland + muut TEKESin tutkimusrahoitusinstrumentit Osaaminen ja koulutus painopistealue yhteensä 300 M (OKM 237 M, TEM 59 M, STM 4 M )

8 Rahoitusmallit 2017 Lausuntopyynnöt mennessä Asetusten muutokset helmi-maaliskuussa 2016 Rahoitusmallit voimaan 2017 alusta

9 AMK-rahoitusmalli 2017 työryhmän ehdotus

10 YO rahoitusmalli 2017 työryhmän ehdotus Ylemmissä korkeakoulututkinnoissa ISCED-luokittelun käyttöönottoon liittyvä leikkuriluokittelun muutos; 55 op laskennan ja kvopiskelijavaihdon kriteerin laskentamuutokset, opiskelijapalautteen osalta keväällä 2015 toteutettu sisältömuutos

11 Korkeakouluihin suoraan kohdistuvat hallitusohjelman mukaiset menosäästöt ja indeksikorotusten jäädyttämisen arvioitu vaikutus vuosina euroa Yliopistot Indeksikorotusten jäädyttäminen Hallinnon ja korkeakouluverkon rationalisointi Apteekkikompensaation poisto (HY ja ISY) Yhteensä Ammattikorkeakoulut Indeksikorotusten jäädyttäminen Hallinnon ja korkeakouluverkon rationalisointi Yhteensä

12 hallituskausi Korkeakoulujen ohjaus Valmistelu 2014 Vuosi 2015 Vuosi 2016 Vuosi 2017 Vuosi 2018 Tulevaisuuskatsaukset Kehysvalmistelu Yhteiset hallinnolliset tavoitteet / poikkihallinnolliset tavoitteet TAE-valmistelu Toimialakohtaiset strategiat (Hallinnonalan strategialuonnos) Korkeakoulun strategia TAE 2015 Hallitusohjelma / toimintasuunnitelma, kevät 2015-kevät 2019 Julkisen talouden suunnitelma/ Valtiontalouden kehykset TAE 2016 Kehys TAE 2017 (Hallinnonalan strategia ) (Yhteiset tavoitteet) Kehys TAE 2018 Korkeakoulun strategia/tarkiste 2016-(2020) Kehys Sopimuksen valmistelu Sopimus Uudistetut rahoitusmallit (Sopimuksen tarkistus 2017, 2018, 2019) Kärkihankkeiden edellyttämät prosessit ja toimet Neuvottelut ml. kk- palaute Korkeakoulujen asemointitilastot (Toimintaslman tarkistus 2016, 2017, 2018) Yhteinen palaute Vuosi 2019 KK vierailut 2017 (1/3), 2018 (1/3),2019 (1/3) Alueseminaarit Korkeakoulu-uudistusten arviointi

13 = yliopisto tai ammattikorkeakoulu kampus Kevo: TY tutkimusasema Utsjoki: Luke toimipaikka = Yliopiston tutkimusasema = Luke toimipaikka = Syke toimipaikka = Evira toimipaikka (tutkimus) = Maanmitttauslaitos = Ilmatieteen laitos = Työterveyslaitos = Säteilyturvakeskus = Terveyden ja hyvinvoinnin laitos = Geologian tutkimuskeskus = VTT Kolari: Luke toimipaikka Keminmaa: Luke toimipaikka Oulu: Oulun yliopisto, Oulun amk, Luke toimipaikka, Syke toimipaikka, Evira, Työterveyslaitos, THL, VTT Siikajoki: Luke toimipaikka Kokkola: Centria amk, yliopistokeskus (JY, OY, VY), Kannus: Luke GTK Raahe: VTT toimipaikka Vaasa: Vaasan yliopisto, Vaasan amk, Novia amk, Luke toimipaikka, THL Seinäjoki: Seinäjoen amk, yliopistokeskus (TTY, TaY, HY, VY, Taideyliopisto), Luke toimipaikka Laukaa: Luke toimipaikka Konnevesi: JY tutkimusasema Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän amk, Luke toimipaikka, Syke, THL, VTT Hyytiälä: HY tutkimusasema Parkano: Luke toimipaikka Tampere: Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen amk, Ilmatieteen laitos, Työterveyslaitos, STUK, THL, VTT Pori: Satakunnan amk, yliopistokeskus (Aalto, TTY, TaY, TY) Jokioinen, Ypäjä: Luken toimipaikat, Ilmatieteen laitos Husö: ÅA tutkimusasema Kilpisjärvi: HY tutkimusasema Sodankylä: OY tutkimusasema, Ilmatieteen laitos Kaamanen: Luke toimipaikka Muddusjärvi: HY tutkimusasema Inari: Luke toimipaikka Värriö: HY tutkimusasema Salla: Luke toimipaikka Rovaniemi: Lapin yliopisto, Lapin amk, Ilmatieteen laitos, STUK, GTK Oulanka: OY tutkimusasema Kuusamo: Luke toimipaikka Kuhmo: Syke toimipaikka Taivalkoski: Luke toimipaikka Kajaani: Kajaanin amk, VTT, yliopistokeskus (ISYO, OY, LY, JY), Luke toimipaikka (Paltamo) Maaninka, Tervo, Suonenjoki: Luke Sotkamo: Luke toimipaikka toimipaikat Kuopio: Itä-Suomen yliopisto, Savonia AMK, Evira, Ilmatieteen laitos, Työterveyslaitos, STUK, THL, GTK, VTT Outokumpu: GTK Joensuu: Itä-Suomen yliopisto, Karelia amk, Luke toimipaikka, Syke Enonkoski: Luke toimipaikka Punkaharju: Luke toimipaikka Mikkeli: Mikkelin amk, yliopistokeskus (Aalto, HY, LTY), Luke toimipaikka Lappeenranta: Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Saimaan amk, VTT Kouvola: Kymenlaakson amk Mekrijärvi: ISYO tutkimusasema Lahti: Lahden amk, yliopistokeskus (Aalto, HY, LTY) Turku, Kaarina, Naantali, Seili: Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun amk, Luken toimipaikat, Työterveyslaitos, THL, VTT, TY tutkimusasema Hämeenlinna: Hämeenlinnan amk Lammi: HY tutkimusasema Hyvinkää, Loppi: Luken toimipaikat Tvärminne: HY tutkimusasema Pääkaupunkiseutu: Helsingin yliopisto, Aalto yliopisto, Hanken, Taideyliopisto, Arcada amk, Haaga-Helia amk, Humak amk, Diakonia amk, Laurea amk, Metropolia amk, UPI, VATT, EVIRA, Luke MML, Ilmatieteenlaitos, GTK, VTT, STUK, THL, TTL, SYKE, Luke toimipaikat (Vantaa, Vihti), Aalto tutkimusasema, Maanmittauslaitos (Kirkkonummi), Kotus 25 % suomalaisista

14 Rakenteiden ja toimintatapojen uudistaminen opetuksen ja tutkimuksen laadun, tehokkuuden ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi Suomen korkeaan osaamistasoon perustuva suhteellinen kilpailuetu on heikentynyt kilpailu tutkimuksen laadulla on kiristynyt Korkeakoulu- ja tutkimuslaitosverkkomme on edelleen liian sirpaloitunut ja erityisesti korkeakoulujen tutkimusyksiköt ovat kansainvälisesti tarkastellen pieniä Koulutusvastuissa on paljon epätarkoituksenmukaista päällekkäisyyttä Osaaminen on hajaantunut liian moniin, vähäisellä asiantuntijajoukolla toimiviin yksiköihin. Korkeakoulujen pienissä yksiköissä ja pienillä aloilla läpäisyyn, vetovoimaan ja opiskelijoiden työllistymiseen liittyvät ongelmat korostuvat Teknologiset ratkaisut mahdollistaisivat aiempaa helpommin opetuksen järjestämisen paikasta riippumatta ja helpottaisivat koko kk-laitoksen tarjonnan hyödyntämistä Tarve kansainvälisesti kilpailukykyisiin osaamiskeskittymiin Valtiontalouden tasapainottamiseksi toteutettavat menosäästöt Heikosti tuottavien alojen ja yksiköiden kriittinen tarkastelu välttämätöntä

15 Korkeakoululaitoksen uudistamisen lähtökohtia 1/5 Suomen korkeakoululaitos muodostuu edelleen tehtäviltään ja osaamiseltaan toisiaan täydentävistä yliopistoista ja ammattikorkeakouluista Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja kehitetään edelleen tutkintojen erilaisten tavoitteiden ja sisältöjen pohjalta Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän erilaisten osaamistarpeiden turvaaminen Vahvistetaan korkeakoulujen profiloitumista Otetaan huomioon korkeakoulujen ja niiden eri alojen sekä alueiden vahvuudet ja erityispiirteet Alakohtaisia uudistuksia on tarpeen suunnitella korkeakoulusektorien välisessä yhteistyössä Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välisen yhteistyön järjestelyjä on toteutettavissa jo nykyisen lainsäädännön puitteissa, mm: Erilliset opinto-oikeudet, ennakollinen hyväksiluku Yhteiset tukipalvelut Valtakunnallisesta näkökulmasta merkittävimpiä taloudellisia hyötyjä saavutetaan toiminnan keskittämisestä aloilla, joilla opetuksen ja tutkimuksen edellyttämä infrastruktuuri on kallista

16 Korkeakoululaitoksen uudistamisen lähtökohtia 2/5 Korkeakoulujen omistuspohjaa voidaan laajentaa siten, että niistä ja niiden ympärille rakentuvista osaamiskeskittymistä muodostuu nykyistä tiiviimpiä kokonaisuuksia Osaamiskeskittymissä toimivien korkeakoulujen toimintaa on voitava suunnitella ja johtaa yhtenä strategisena kokonaisuutena Korkeakoulujen tulee keskinäisin sopimuksin järjestää alakohtaiset siirtymät sektorilta toiselta joustavasti siten, että koulutuspituudet eivät kasva. Ns. siltaopinnoista voidaan pääsääntöisesti luopua Opintojen suorittamisen joustavoittaminen ja aiemman osaamisen täysimääräinen hyödyntäminen Korkeakoulujen on parannettava tutkinnon suorittamismahdollisuuksia avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulun opintojen perusteella sekä edistettävä mahdollisuuksia täydentää osaamista eri tavoin Korkeakoulujen ja työelämän vuorovaikutusta lisätään ja siten parannetaan osaamisen työelämävastaavuutta

17 Korkeakoululaitoksen uudistamisen lähtökohtia 3/5 Profiloiduttava, selkeytettävä ja tiivistettävä yhteistyötä ja työnjakoa koulutus, tutkimus, hallinto- ja tukipalvelut, rakenteet ja infrastruktuurit sekä kansainvälinen yhteistyö vahvat yhteistyörakenteet, korkeakoulujen yhteenliittymiset, strategiset liittoumat Keskeiset strategiset päätökset ja valmistelussa olevat toimet rakenteiden ja toimintatapojen uudistamiseksi, konkreettiset aikataulut ml. mahdolliset sopimukset tai tieto eri tahojen sitoutumisesta toimenpiteisiin

18 Korkeakoululaitoksen uudistamisen lähtökohtia 4/5 Neuvotteluissa tulisi olla selkeä näkemys Minkä koulutus- ja tieteenalojen merkityksen korkeakoulu arvioi korostuvan tai vähenevän alkavalla kaudella sekä mihin toimiin nämä muutokset antavat aihetta? Millä aloilla yliopisto katsoo olevansa tutkimuksessa kansainvälisessä kärjessä ja millä aloilla sen harjoittama tutkimus on laadultaan ja laajuudeltaan kansallisesti merkittävää? Millä aloilla ammattikorkeakoulun toiminnan laatu ja vaikuttavuus parhaiten tukevat työelämää ja aluekehitystä sekä elinkeinorakenteen uudistumista? Esitykset työnjaon ja profiloitumisen vahvistamisesta. Rakenneuudistukset käyntiin, ei enää jatkuvia selvityksiä. Opetus- ja kulttuuriministeri kutsuu korkeakoulujen johtoa keskusteluihin työnjaon ja yhteistyön uudistamisesta ennen sopimusneuvotteluja.

19 Korkeakoululaitoksen uudistamisen lähtökohtia 5/5 Uudistamisen rahoituskannusteet Korkeakoulujen perusrahoitus, erityisesti strategiarahoitus Suomen Akatemian myöntämä yliopistojen profiloitumisrahoitus ja tutkimusinfrastruktuurirahoitus Korkeakoulujen pääomittaminen vuonna 2018 ja muu kärkihankerahoitus EU:n rahoitusinstrumenttien laajempi hyödyntäminen

20 Korkeakoululaitoksen yhteiset tavoitteet, tutkintotavoitteet ja valtakunnalliset tehtävät Yhteiset tavoitteet Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari (ml. kansainvälistymisen 12/2015 linjaukset) Korkeakoulujen, tiedelaitosten ja sidosryhmien näkemykset kyselyllä 1/2016 Sovitaan korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaarissa 4/2016 Tutkintotavoitteet ja valtakunnalliset tehtävät (YO) OKM:n valtakunnalliset lähtökohdat valmistelulle 10/2015 Korkeakoulun ehdotus tutkintotavoitteiksi (ml. opettajankoulutus), ilmoittaa pyydetyt perustiedot kauden valtakunnallisista tehtävistä (YO) OKM antaa vastatarjouksensa tutkintotavoitteisiin ja ehdotuksensa valtakunnallisiksi tehtäviksi (YO) Korkeakoulun vastine YO, Tutkintotavoitteet ja valtakunnalliset tehtävät yhteen sovitetaan 04/2016 AMK, Tutkintotavoitteet ja valtakunnalliset tehtävät yhteen sovitetaan 06/2016

21 Korkeakoulujen ministeriöön mennessä toimitettava aineisto 1/2 Sopimuspohjaan ehdotukset Korkeakoulukohtaiset toimenpiteet Korkeakoulun tehtävä ja profiili Korkeakoulun vahvuusalat ja uudet, nousevat alat Vähintään vuoden 2020 loppuun ulottuvan hallituksen hyväksymä strategia Keskeiset strategiset päätökset ja valmistelussa olevat toimet rakenteiden ja toimintatapojen uudistamiseksi sekä konkreettiset aikataulut (ml. mahdolliset sopimukset tai tieto eri tahojen sitoutumisesta toimenpiteisiin): Profilointi Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten työnjako (ml, tutkimuksen ja osaamisen hyödyntämistä tukevien palvelurakenteiden ja prosessien uudistaminen) Alakohtainen työnjako (ml. koulutustarjonnan muutokset) sekä muu korkeakouluverkon kehittäminen, Korkeakoulun sisäinen rakenteellinen kehittäminen Hallinto- ja tukipalveluiden uudistaminen. Kansainvälistyminen

22 Korkeakoulujen ministeriöön mennessä toimitettava aineisto 2/2 Hallitusohjelman osaaminen ja koulutus -kokonaisuuden kärkihanketta kolme edistävät toimenpiteet Kauden sopimuksessa edellytetty raportointi keskeisten kehittämistoimenpiteiden etenemisestä sekä muu strategian toimeenpanon seurannan ja arvioinnin kannalta tarkoituksenmukainen aineisto. Indikaattorit, joilla se arvioi tilinpäätöstensä yhteydessä oman toimintansa vaikuttavuutta. Yksityiskohtainen erittely rakenneuudistusten sekä vahvuus- ja nousevien alojen vahvistamisen toimenpiteistä, ajoituksesta sekä näiden henkilöstövaikutuksista ja resurssikohdennuksista. Tässä yhteydessä korkeakoulun on perusteltava vahvuusalojen ja nousevien alojen valintaansa. Strategian toteutumisen ja tavoitellun vaikuttavuuden seuraaminen Tilinpäätösasiakirjat välittömästi niiden vahvistamisen jälkeen. Kaikki aineisto toimitetaan ministeriöön sähköisesti käyttäen KOTAtietojärjestelmää.

23 Korkeakoulujen rahoituksen tasosta sopiminen Rahoitus kohdennetaan pääosin laskennallisin perustein Valtakunnalliset tehtävät (Yliopistot) Tavoitteena on näiden määrän vähentäminen nykyisestä ottaen huomioon vuosien aikana käyttöön otetut uudet rahoitusinstrumentit ja rakenneuudistukset. Strategiarahoitus Sovitaan ministeriön ja yliopiston välisessä neuvottelussa Otetaan huomioon tiedot toiminnasta ja keskeisistä strategisista päätöksistä toimintatapojen ja rakenteiden uudistamiseksi. Sovitaan koko sopimuskaudelle siten, että merkittävimmät uudistukset saadaan nopeasti toteutukseen. Tuetaan hallituksen kärkihankkeita ja otetaan huomioon korkeakoulujen toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Seurataan toimenpiteiden toteutumista, tarvittaessa strategiarahoituksen tasoa tarkistetaan kesken sopimuskauden

24 Tiedelaitosten ohjaus Uusi sopimuskausi hallitusohjelman huomioiminen mm. kärkihanke 5 (Suomen Akatemia) ja digitalisaatio valtionhallinnon kehittäminen mm. kirjanpitotehtävien siirtäminen palvelukeskukseen ja valtion toimitilastrategia Virsu-hanke Varastokirjaston osalta, selvitysvaihe menossa tiukat taloudelliset reunaehdot mm. toimintamenosäästöt sopimus strategisemmaksi ja vaikuttavuutta korostaen, mm. Suomen Akatemia ja arkistolaitos päättämässä uusista strategioistaan valmistelu interaktiivista ministeriön ja virastojen välillä, virastot tekevät ehdotuksensa yhteiseen sopimuspohjaan sopimusindikaattorien uudistaminen, työ aloitettu syksyllä Tulosneuvottelut , ministeriön tilinpäätöskannanotto mennessä ja tiedelaitosvierailut

25 Seuraavat seminaarit ja tapahtumat Johdon seminaari, pääkaupunkiseutu Johdon seminaari, Turku Yliopistojen hallitusten puheenjohtajien tapaaminen keväällä 2016 Yliopistojen neuvottelut Ammattikorkeakoulujen hallitusten puheenjohtajien tapaaminen alkusyksystä 2016 Ammattikorkeakoulujen neuvottelut