Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen tänään ja ylihuomenna. Fuusiot ja yhteistyö YHL:n yliopistopäivä Ylijohtaja Tapio Kosunen

Transkriptio

1 Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen tänään ja ylihuomenna Fuusiot ja yhteistyö YHL:n yliopistopäivä Ylijohtaja Tapio Kosunen

2 Korkeakoulut tänään: 14 yliopistoa, 23 ammattikorkeakoulua Kemi: Lapin amk ja Humak amk ja Tornio: Lapin amk Oulu: Oulun yliopisto, Oulun amk Kokkola: Centria amk, yliopistokeskus (JY, OY, VY) Pietarsaari: Åbo Akademi, Centria amk, Novia amk Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän amk Ylivieska: Centria amk Oulainen: Oulun amk Saarijärvi: Jyväskylän amk Rovaniemi: Lapin yliopisto, Lapin amk Kajaani: Kajaanin amk, yliopistokeskus (ISYO, OY, LY, JY) Iisalmi: Savonia amk Vaasa: Vaasan yliopisto, Helsingin yliopisto, Åbo Akademi, Hanken, Vaasan amk, Novia amk Seinäjoki: Seinäjoen amk, yliopistokeskus (TTY, TaY, HY, VY, Taideyliopisto) Ilmajoki: Seinäjoen amk Kankaanpää: Satakunnan amk Pori: Satakunnan amk, Diak amk, yliopistokeskus (Aalto, TTY, TaY, TY) Tampere: Tampereen yo, Tampereen teknillinen yo, Tampereen amk Turku: Turun yo, Åbo Akademi, Turun amk, Diak, Humak, Novia amk Salo: Turun amk Raasepori: Novia amk Rauma: Satakunnan amk, Turun yo Forssa, Tammela, Hattula, Valkeakoski ja Riihimäki: Hämeen amk Hämeenlinna: Hämeen amk Hyvinkää: Laurea; Järvenpää: Diak; Nurmijärvi: Humak Lohja: Laurea amk Lahti: Lahden amk, yliopistokeskus (Aalto, HY, LTY) Kuopio: Itä-Suomen yliopisto, Savonia AMK, Humak amk Pieksämäki: Diak amk Joensuu: Itä-Suomen yliopisto, Karelia amk Varkaus: Savonia Savonlinna: Itä-Suomen yliopisto, Mikkelin amk Mikkeli: Mikkelin amk, yliopistokeskus (Aalto, HY, LTY) Heinola: Haaga-Helia amk Imatra: Saimaan amk Lappeenranta: Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Saimaan amk Kouvola: Kymenlaakson amk Kotka: Kymenlaakson amk Porvoo: Haaga-Helia amk, Laurea amk Pääkaupunkiseutu: Helsingin yliopisto, Aalto yliopisto, Hanken, Taideyliopisto, Arcada amk, Haaga-Helia amk, Humak amk, Diakonia amk, Laurea amk, Metropolia amk,

3 Yliopistot Korkeakoulut tänään yhteensä opiskelijaa (2016) tutkinnot (2016); kandi , maisteri , tohtori- ja lis.tutkinnot opetus- ja tutkimushenkilöstö (htv) yhteensä tutkimusrahoitus yhteensä 1,294 mrd. (2015) valtion perusrahoitus yhteensä n. 1,8 mrd euroa Ammattikorkeakoulut yhteensä opiskelijaa (v. 2016) tutkinnot (2016); amk-tutkinnot , yamk-tutkinnot opetus- ja TKI-henkilöstö (htv) yhteensä tutkimusrahoitus yhteensä 0,135 mrd. valtion perusrahoitus yhteensä n. 0,8 mrd euroa Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla oma lainsäädäntönsä, joissa niille määritellyt tehtävät sekä omat rahoitusmallit 3

4 Profiloituminen ja rakenteiden kehittäminen Kansainvälisiä havaintoja, mm.: Technopolis Group, Kv-asiantuntijaryhmän selvitys Suomen korkeakoulujärjestelmän kehittämistarpeista 2015: Kansainvälisesti ja pohjoismaisesti vertaillen Suomessa on korkeakouluja paljon ja paljon pieniä yksiköitä Yhteistyön vahvistamisen tarve Yliopistouudistuksen arviointi 2016 Tarve profiloitumisen jatkamiselle OECD tutkimus- ja innovaatiopolitiikan maa-arvioinnin suositukset 2017: Viime vuosien yhdistymisestä huolimatta korkeakouluja paljon verrattuna muihin Pohjoismaihin Lisäksi korkeakouluissa on paljon pieniä ja hajallaan olevia saman alan yksiköitä sekä huomattava määrä sivutoimipisteitä Profiloituminen ja uudistukset luovat pohjaa vahvemmille tutkimusalan saavutuksille sekä tukevat yhteiskunnan tarpeita paremmin

5 Miten tutkimus- ja innovaatiopolitiikalla voidaan vaikuttaa Suomen yhteiskuntapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen? Suomen talouden haasteisiin tarttuminen vaatii: Vahvistetaan soveltavaa tutkimusta ja mahdollistavia teknologioita Parannetaan ohjelmien koordinaatiota Tasapainotetaan politiikkaa: lisätään soveltavaa tutkimusta ja sovitetaan rahoitusvälineet yhteiskunnan tarpeisiin Edistetään yritysten tuottavuutta ja innovatiivisuutta Saatetaan loppuun korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten uudistukset Edistetään kansainvälisyyttä Priorisoidaan radikaaleja innovaatiohankkeita Edistetään pk-yritysten innovaatiotoimintaa Luodaan yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksia Saatetaan hallinnolliset uudistukset loppuun ja optimoidaan tutkimus- ja korkeakoulusektorin rakenne Harkitaan korkeakoulujen rahoitusmallien uudistamista Laaditaan uusi tiede-, teknologia- ja innovaatiovisio sekä uudistetaan TKI-politiikan hallintaa Houkutellaan suoria ulkomaisia TKI-investoiteja Houkutellaan ulkomaisia osaajia 5

6 Korkeakoulut tänään: rakenteet muutoksessa Konsernirakenteet Tampere3 yliopistojen yhdistyminen yo-amk -konserni LTY + Saimaan amk + LAMK LY + Lapin amk Muita yhteistyörakenteita, mm. Turun FITECH Laurea, Haaga-Helia ja Metropolia Kampusrakenteet, mm. Vaasa Oulu Kuopio Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset (LUKE) Tietojärjestelmien kehittämishankkeet TutkimusVirta Datanhallinnan yhteishankkeet Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kehittämisen kärkihankkeet 6

7 Korkeakoulutus ja tutkimus visiotyö Tavoitteena korkeakoulujärjestelmä, joka on laadukkaampi vaikuttavampi kansainvälisesti kilpailukykyisempi 7

8 Korkeakoulutus ja tutkimus visiotyö Prosessi on edennyt korkeakouluyhteisön ja sidosryhmien kanssa käydyn sisältökeskustelun kautta kohti rakenteellisia ratkaisuja ja ohjaus- ja rahoituskannustinten pohdintaa. Tähänastisen visiotyön tulokset tiivistyvät seuraaviin tavoitteisiin: Enemmän osaajia Uudenlaista osaamista Saavutettavaa koulutusta Yhteistyöllä ja työnjaolla globaalia kilpailukykyä

9 Korkeakoulut tänään: johtopäätöksiä Olemme menettäneet 1990-luvun kärkipaikkamme koulutustasovertailussa korkeakoulutettujen osuudessa olemme OECD-maiden keskiarvon alapuolella Korkeakoulutuksen resurssit eivät ole optimaalisessa käytössä Korkeakoulukapasiteetti riittäisi, jos se olisi optimaalisesti käytössä Korkeakoulutuksen aloittaa % kumulatiivisesta ikäluokasta Tutkintosaanto 41 % (25-34 vuotiaat) Opiskelupaikkojen kasaantuminen: opiskelupaikan vastaanottaneista yliopistoissa 28 % on joko korkeakoulututkinto tai opinto-oikeus korkeakoulussa, ammattikorkeakouluissa vastaava osuus on 25 % Läpäisyn ongelmat; maisterin tutkinnon 7 vuodessa suorittaa 48,5%, amktutkinnon 5 vuodessa suorittaa 60,7% (2015) Korkeakoulujärjestelmä ei riittävästi tue elinikäistä oppimista. Suomen asema tutkimuksessa on heikentynyt verrokkimaihin nähden Tohtorintutkinnon suorittaminen kestää Suomessa kaksi kertaa niin kauan kuin verrokkimaissa 9

10 Korkeasti koulutetut vuotiaat Lähde: OECD Education at a Glance

11 11 Vain korkean osaamisen työpaikat lisääntyvät Lähde: Berger, T. and C. Frey (2016), Structural Transformation in the OECD: Digitalisation, Deindustrialisation and the Future of Work, OECD Social, Employment and Migration Working Papers, No. 193, OECD Publishing, Paris.

12 Korkeakoulut tänään: johtopäätöksiä Tiedon lähes rajaton hyödyntäminen, automaatio, robotiikka ja teko-/keinoäly mullistavat maailmaa teollisen vallankumouksen tavoin, mutta huomattavasti lyhyemmässä ajassa ja laaja-alaisemmin. Globaali teknologinen murros lisää kansainvälisen yhteistyön tarvetta, keskinäiset riippuvuudet lisääntyvät niin tehtävittäin kuin toimialoittain. Tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaamiseksi tarvitaan lisää osaajia ja korkealaatuista korkeakoulutusta, tutkimusta ja innovaatiotoimintaa. Työelämän nopeat muutokset ja korkean osaamistason tehtävien lisääntyminen edellyttävät, että koko väestön osaamispääoma kasvaa. Koulutuksen on annettava entistä parempi pohja uuden osaamisen hankkimiselle myöhemmin työuralla. Resurssien käyttöä on tehostettava ja rakenteita sekä toimintatapoja uudistettava. Eri alueilla tarvitaan erilaisia ratkaisuja. Korkeakoulujärjestelmän on pystyttävä tarjoamaan joustavampia mahdollisuuksia opiskella ja liikkua korkeakoulujärjestelmän sisällä ja alojen välillä. Korkeakoulutuksen monimuotoisuutta ja saavutettavuutta on lisättävä. 12

13 Enemmän osaajia ja uudenlaista osaamista 1(3) Globaalissa kilpailussa menestyäksemme osaamistamme pitää vahvistaa: nykyistä useamman pitää opiskella ja suorittaa tutkinto tai muu osaamiskokonaisuus (moduulit) korkeakoulussa. Osaamisemme pitää erottua laadullaan ja relevanssillaan. Tavoitteeksi asetetaan, että vuoteen 2030 mennessä 50 % nuorista aikuisista ( vuotiaat) suorittaa korkeakoulututkinnon. Laajentaminen toteutetaan läpäisyä parantamalla. Elinikäisen oppimista on vahvistettava. 13

14 Enemmän osaajia ja uudenlaista osaamista 2(3) Keinot korkeakoulutettujen osuuden lisäämiseksi niin, että 50 % suorittaa korkeakoulututkinnon Jo tehdyt/tekeillä olevat uudistukset opintoprosesseihin sekä haku- ja valintamenettelyihin kohdistavat olemassa olevat korkeakoulupaikat nuorille ensikertaisille. Nopeuttavat opintoja, alentavat aloitusikää ja parantavat läpäisyä Laajennetaan mahdollisuutta erillisiin opinto-oikeuksiin (opinto-oikeus tutkinnonosien suorittamiseen) Osaopinto-oikeuksien laajentaminen sujuvoittaa siirtymää toisen asteen opinnoista korkeakouluopintoihin ja auttaa löytämään oman alan. Korkeakoulut saavat näin motivoituneita opiskelijoita. Mahdollistetaan tutkinnon suorittaminen avoimessa korkeakoulussa Lisätään kannusteita, jotta Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneet ulkomaan kansalaiset jäävät Suomeen töihin sekä ulkomailla korkeakoulututkinnon suorittaneet palaavat Suomeen töihin. 14

15 Enemmän osaajia ja uudenlaista osaamista 3(3) TKI-toiminnan vaikuttavuuden ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi Asetetaan tavoitteeksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen 4 % osuus BKT:sta. Laadun, vaikuttavuuden ja kansainvälistymisen vahvistamiseksi tutkimuksen ja TKI:n profiloitumista ja voimavarojen kokoamista tulee vahvistaa. Tutkimuksen vaikuttavuutta vahvistetaan. Tohtorin tutkintoa suorittavien oikeuksia, vastuita ja velvollisuuksia yhdenmukaistetaan. Kehitetään tohtorinkoulutusta niin, että se antaa paremmat valmiudet työllistyä akateemisen sektorin ulkopuolelle. 15

16 Korkeakoulujärjestelmän uudistamissuuntia Korkeakoulujärjestelmä muodostuisi edelleen yliopistoista ja ammattikorkeakouluista Yksi laki yliopistoista ja ammattikorkeakouluista Kaikki nykyisten lakien sallimat toiminta- ja omistusrakenteet olisivat edelleenkin mahdollisia. Lisäksi yliopisto ja ammattikorkeakoulu voisivat muodostaa yhden oikeushenkilön, jossa voi suorittaa sekä yliopistotutkintoja että ammattikorkeakoulututkintoja. Yksi laki mahdollistaisi sisällöllisen monimuotoisuuden, profiloitumisen, tehostaisi voimavarojen käyttöä ja mahdollistaisi säätelyn joustavoittamisen. Jatkossakin olisi erilliset tavoitteet yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkinnoille. Valtion budjetissa olisi edelleen yliopisto- ja ammattikorkeakoulumomentit ja kaksi rahoitusmallia Sisältöjen kehittäminen korkeakoulujen tehtävä! Moduulit (tunnistettavia osaamiskokonaisuuksia) viitekehyksenä elinikäinen oppiminen 16

17 Keskustelu visiosta ja rakenteellisen kehittämisen tarpeista jatkuu kiitos ajastanne! 17