Aluekehitystehtävä suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä. Korkeakouluneuvos Ari Saarinen

Transkriptio

1 Aluekehitystehtävä suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä Korkeakouluneuvos Ari Saarinen

2 Korkeakoulut alueiden kehittäjänä Yliopistolaitoksen laajeneminen ja 1960-luvuilla: osaajia julkisten palvelujen kehittämiseen ja teknologiaan Yliopistot alueellisen kehittämisen vetureina 1980-luvulla Ammattikorkeakoulu-uudistus 2000-luvun vaihteessa: alueiden osaamispohjan vahvistaminen suhteessa yhteiskunnan ja työelämän muutokseen Kahden sektorin korkeakoulumalli Kansallinen ja alueelliset innovaatiojärjestelmät: toimijoiden välisen yhteistyön syventäminen Kansainvälistymisen haaste: alueiden menestyminen on sidoksissa globaalissa kilpailussa menestymiseen, vahvoihin osaamisprofiileihin ja korkeaan osaamiseen Talouden niukkuus Tarve nykyisten rakenteiden uudistamiseen ja päällekkäisyyksien purkamiseen 2

3 = yliopisto tai ammattikorkeakoulu kampus Kevo: TY tutkimusasema Utsjoki: Luke toimipaikka = Yliopiston tutkimusasema = Luke toimipaikka = Syke toimipaikka = Evira toimipaikka (tutkimus) = Maanmitttauslaitos = Ilmatieteen laitos = Työterveyslaitos = Säteilyturvakeskus = Terveyden ja hyvinvoinnin laitos = Geologian tutkimuskeskus = VTT Kolari: Luke toimipaikka Keminmaa: Luke toimipaikka Oulu: Oulun yliopisto, Oulun amk, Luke toimipaikka, Syke toimipaikka, Evira, Työterveyslaitos, THL, VTT Siikajoki: Luke toimipaikka Kokkola: Centria amk, yliopistokeskus (JY, OY, VY), Kannus: Luke GTK Raahe: VTT toimipaikka Vaasa: Vaasan yliopisto, Vaasan amk, Novia amk, Luke toimipaikka, THL Seinäjoki: Seinäjoen amk, yliopistokeskus (TTY, TaY, HY, VY, Taideyliopisto), Luke toimipaikka Laukaa: Luke toimipaikka Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän amk, Luke toimipaikka, Syke, THL, VTT Hyytiälä: HY tutkimusasema Parkano: Luke toimipaikka Tampere: Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen amk, Ilmatieteen laitos, Työterveyslaitos, STUK, THL, VTT Pori: Satakunnan amk, yliopistokeskus (Aalto, TTY, TaY, TY) Jokioinen, Ypäjä: Luken toimipaikat, Ilmatieteen laitos Husö: ÅA tutkimusasema Turku, Kaarina, Naantali, Seili: Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun amk, Luken toimipaikat, Työterveyslaitos, THL, VTT, TY tutkimusasema Hyvinkää, Loppi: Luken toimipaikat Kilpisjärvi: HY tutkimusasema Sodankylä: OY tutkimusasema, Ilmatieteen laitos Konnevesi: JY tutkimusasema Tvärminne: HY tutkimusasema Kaamanen: Luke toimipaikka Muddusjärvi: HY tutkimusasema Inari: Luke toimipaikka Hämeenlinna: Hämeenlinnan amk Värriö: HY tutkimusasema Salla: Luke toimipaikka Rovaniemi: Lapin yliopisto, Lapin amk, Ilmatieteen laitos, STUK, GTK Oulanka: OY tutkimusasema Kuusamo: Luke toimipaikka Kuhmo: Syke toimipaikka Taivalkoski: Luke toimipaikka Kajaani: Kajaanin amk, VTT, yliopistokeskus (ISYO, OY, LY, JY), Luke toimipaikka (Paltamo) Maaninka, Tervo, Suonenjoki: Luke Sotkamo: Luke toimipaikka toimipaikat Kuopio: Itä-Suomen yliopisto, Savonia AMK, Evira, Ilmatieteen laitos, Työterveyslaitos, STUK, THL, GTK, VTT Outokumpu: GTK Joensuu: Itä-Suomen yliopisto, Karelia amk, Luke toimipaikka, Syke Enonkoski: Luke toimipaikka Punkaharju: Luke toimipaikka Mikkeli: Mikkelin amk, yliopistokeskus (Aalto, HY, LTY), Luke toimipaikka Lappeenranta: Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Saimaan amk, VTT Kouvola: Kymenlaakson amk Lahti: Lahden amk, yliopistokeskus (Aalto, HY, LTY) Lammi: HY tutkimusasema Mekrijärvi: ISYO tutkimusasema Pääkaupunkiseutu: Helsingin yliopisto, Aalto yliopisto, Hanken, Taideyliopisto, Arcada amk, Haaga-Helia amk, Humak amk, Diakonia amk, Laurea amk, Metropolia amk, UPI, VATT, EVIRA, Luke MML, Ilmatieteenlaitos, GTK, VTT, STUK, THL, TTL, SYKE, Luke toimipaikat (Vantaa, Vihti), Aalto tutkimusasema, Maanmittauslaitos (Kirkkonummi), Kotus 25 % suomalaisista

4 Yliopistolaki 2 (558/2009) Korkeakoulujen kolmas tehtävä Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee edistää elinikäistä oppimista, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Ammattikorkeakoululaki 4 (932/2014) Ammattikorkeakoulun tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on lisäksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa. Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulun tulee edistää elinikäistä oppimista. 4

5 Kolmas tehtävä näkökulmia Perttu Vartiainen korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaarissa Onko korkeakouluilla aidosti kolmatta tehtävää vai onko se Suomessa pikemminkin tutkimus - ja koulutustehtävien lisämääre? Kansainvälisyys on alueellistumisen vastinpari Korkeakoululaitos on keskeinen lähiympäristönsä avaaja ulospäin aktiivi kumppani, mutta tarvittaessa myös kyseenalaistaja. Elinkeinoelämän ja julkishallinnon lisäksi korkeakoululla tulee olla kumppanuuksia kansalaisyhteiskunnan suuntaan. Koko yhteisö (tutkijat, opettajat, opiskelijat) saatava entistä laajemmin mukaan yhteiseen yrityslähtöiseen oivaltamiseen, kaikki tieteenalat ja myös koulutustehtävä (ml. aikuiskoulutus) mukaan. Tuoteinnovaatioiden lisäksi korkeakoulujen aluevaikuttavuus edistää myös sosiaalisia innovaatioita, sosiaalista koheesiota, luonnonvarojen kestävää käyttöä, luovaa kulttuuria jne. Alueen ulkopuolisten yhteyksien vahvistaminen osaamisen siirto yli maakunta- tms. rajojen. 5

6 Kehittyvät maat pyrkivät kohti korkeampaa arvonlisää Jyrki Ali-Yrkkö, Mysteeri avautuu. Suomi globaaleissa arvoverkostoissa Korkeakoulut toimijoina! Suomi erikoistuu arvoketjun alku- ja loppupään palvelutehtäviin Palvelut ovat keskenään ja maittain erilaisia pääosa palvelutehtävistä Suomessa on korkean osaamistason tehtäviä Palvelut ja teollisuus ovat integroituneet tiiviisti toisiinsa globaalissa kilpailussa palvelut ovat kehittyneiden maiden teollisuuden ja talouden kilpailuetu 6

7 Innovaatioiden ekosysteemin dynamiikka Antti Hautamäki 7

8 Kasvualoja työllisten määrän näkökulma VATT-politiikkaskenaario (VATT 2015) Liike-elämän tekniset palvelut Sähkö-, lämpö- ja vesihuolto Kiinteistönhoito ja ympäristönhuolto Terveyspalvelut Elintarvikkeiden ja juomien valmistus Rakentaminen Järjestöt Sosiaalipalvelut Metsätalous ja -teollisuus Liike-elämän kaupallishallinnolliset palvelut Kuljetus Muut palvelut Maakuntien liitoille osoitetun kyselyn perusteella eniten työllisyyttä kasvavat alat (OPH 2015) Terveys- ja sosiaalipalvelut sekä terveysteknologia Puunjalostus, metsäteollisuus ja biotalous Matkailu Kiinteistönhoito- ja ala Cleantech Energiaklusteri Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Kuljetus ja logistiikka Elintarvikeklusteri Koulutus ICT Muut palvelut Koulutustoimikuntien näkemys uusista aloista, joista voisi vuodessa muodostua merkittävä työllistäjä ja/tai vientitulojen lähde? (OPH 2014) Terveys- ja hyvinvointi sekä terveysteknologia, Matkailu Biotalous ja metsäteollisuus Elintarviketeollisuus Urheilu ja liikunta Logistiikka ja liikenne Kiinteistöt, pientalot (ylläpitopalvelut) Koulutusvienti Puhdas luonto ja vesi Tietoturvaosaaminen + KYBER Rakennusteollisuus Kemian teollisuus

9 Kasvualoja muita näkökulmia Suomi uuteen nousuun toimialat, joissa Suomen kansantaloudellinen etu oli suurin vuonna 2010 (Pohjola 2014) Paperi ja paperituotteet Sahatavara ja puutuotteet Tietojenkäsittelypalvelut Metallien jalostus Öljytuotteet Rakentaminen Muut koneet ja laitteet Muut liike-elämän palvelut Suomen maaraportin näkemykset Suomen kasvualoista (Euroopan komissio 2015) Biotalous Tieto- ja viestintätekniikan palvelualat Liike-elämän palvelut Tukipalvelut Kemianteollisuus Metalliteollisuus Tieteelliset, tekniset ja hallinnolliset palvelut Jalostusarvoltaan suurimmat palvelutoimialat, joilla on suurin skaalaetu ja ovat eniten paikkariippumattomia (ETLA 2014) Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta Langattoman verkon hallinta ja palvelut Kustannustoiminta Langallisen verkon hallinta ja palvelut Muut rahoituspalvelut (pl. vakuutus- ja eläkevakuutustoiminta) Tieto- ja viestintäteknisten laitteiden tukkukauppa Mainostoiminta Agentuuritoiminta Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvät palvelut; verkkoportaalit

10 Hallitusohjelman linjauksia Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi Hyödynnetään tieteen ja tutkimuksen resursseja tehokkaammalla tavalla. Vahvistetaan tutkimustulosten vaikuttavuutta ja kaupallistamista. Selkeytetään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten profiloitumista ja työnjakoa sekä lisätään yhteistyötä. Kootaan osaaminen kansainvälisesti kilpailukykyisiksi keskittymiksi. Edellytetään korkeakouluilta ja tutkimuslaitoksilta esitystä työnjaosta sekä tiedekuntien ja tutkimusyksiköiden tiivistyvästä yhteistyöstä. Tuetaan rahoituksella alueellisia tai alakohtaisia vahvoja osaamiskeskittymiä. Otetaan tutkimustulosten vaikuttavuuden ja kaupallistamisen kehittäminen huomioon julkisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen ohjauksessa sekä tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kannusteissa. 10

11 Hallituksen kärkihanke 5, toimenpide 2: Tuetaan rahoituksella alueellisia ja alakohtaisia vahvoja osaamiskeskittymiä Osaamiskeskittymillä lisätään TKI-toiminnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta sekä Suomen vetovoimaa osaajien ja osaamisintensiivisten yritysten sijoittumiselle. Alueelliset keskittymät hyödyntävät alueiden vahvuuksia ja voimavaroja, alakohtaiset keskittymät kokoavat osaamista kansallisiksi osaamiskärjiksi. Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, elinkeinoelämän ja kaupunkien yhteistyötä lisätään uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseksi ja kaupallistamiseksi. Kaupunkien tulevaisuusinvestoinnit toimivat kehitysalustoina ja luovat kysyntää innovatiivisille ratkaisuille. Laaditaan osaamiskeskittymiä tukeva toimenpidekokonaisuus, jolle asetetaan selkeät tavoitteet ja seurantamittarit hyödyntäen INKA-ohjelman ja SHOKien kokemukset. 11

12 Hallituksen kärkihanke 5, toimenpide 2: Toimenpiteitä 1. Vahvistetaan korkeatasoista, kansainvälisessä vertailussa menestyvää tutkimusta suuntaamalla korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten resursseja (ml. tutkimusinfrastruktuuri) osaamiskeskittymiin ja yritysyhteistyöhön niiden profiilien mukaisesti huomioiden hallituksen strategiset painopistealat. (OKM ja sektoriministeriöt) 2. Kohdistetaan olemassa olevia ja uusia TKI-ohjelmia osaamiskeskittymien edistämiseen (TEM, OKM). Osaamispohjaisen kasvun ja kansainvälisen tason osaamiskeskittymien aikaansaamiseksi sekä tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi lisätään Suomen Akatemian tutkimukseen osoitettavan kilpaillun rahoituksen määrää. Elinkeinoelämän tarpeiden ja julkisen tutkimuksen kohtaamisen vahvistamiseksi käynnistetään Tekesin Challenge Finland haastepohjainen ja ratkaisukeskeinen tutkimusohjelma. Hyödynnetään Tekesissä suunnitteilla olevaa Research Benefit yhteistutkimusvälinettä SHOK-tutkimusohjelmien tulosten hyödyntämiseksi elinkeinoelämässä. 3. Tuetaan kasvun kannalta strategisten tutkimusinfrastruktuuri-intensiivisten painopistealueiden (kuten cleantech, biotalous, muu teknologiateollisuus, terveysala sekä palvelusektori) infrastruktuuriympäristöjen rakentamista (OKM, TEM). Varmistetaan olemassa olevien infrastruktuurien ajantasaistaminen ja kannustetaan osaamiskeskittymissä työnjaon ja yhteistyön keinoin kohdentamaan voimavarat sektorirajat ylittävään tutkimuksen infrastruktuurien hyödyntämiseen. Rahoituksella tuetaan myös infrastruktuurien avaamista kaikille toimijoille resurssien käytön tehostamiseksi, vaikuttavuuden parantamiseksi ja elinkeinoelämän uudistamiseksi. 4. Käynnistetään korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyönä aloitteita, jotka muodostavat alustan tutkimuksen ja osaamisen kaupallistamiselle, uusien yritysten perustamiselle ja kansainvälisen liiketoiminnan synnyttämiselle valituilla painopistealoilla. Näissä liiketoimintaekosysteemeissä hyödynnetään digitalisaatiota, TKIohjelmia sekä avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteita. Tuetaan biotalouden, puhtaiden ratkaisujen ja muiden strategisten painopistealueiden referenssihankkeiden valmistelua. Kehitetään innovaatiopankki vauhdittamaan innovaatioiden ja patenttien parempaa hyödyntämistä. (TEM,OKM) 12

13 Hallituksen kärkihanke 5, toimenpide 2: Tuetaan rahoituksella alueellisia ja alakohtaisia vahvoja osaamiskeskittymiä 5. Tuetaan alueiden välistä työnjakoa ja älykästä erikoistumista vahvistavia alueellisia osaamiskeskittymiä valtion ja kaupunkiseutujen välisellä sopimusmenettelyllä. Sopimuksista kehitetään entistä strategisempia, poikkihallinnollisia välineitä kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Tavoitteena on kansainvälisesti kilpailukykyiset keskittymät. (TEM,OKM) 6. Hyödynnetään kaupunkien ja kuntien (ml. kuntayhtymät) suuret tulevaisuusinvestoinnit uusien innovaatioiden kokeiluympäristöinä ja vientiä edistävinä demonstraatiohankkeina. Tämän tukemiseksi luodaan innovatiivisten julkisten hankintojen tukiyksikkö sekä hyödynnetään Tekesin Huippuostajat-ohjelmaa. Lisätään kaupunkien ja kuntien välistä yhteistyötä suurempien edelläkävijämarkkinoiden luomiseksi ja hyvien käytäntöjen levittämiseksi. (TEM) 7. Varmistetaan riittävät resurssit EU:n Horisontti hankkeiden valmisteluun sekä kansainvälistä tasoa oleviin infrastruktuuri-investointeihin strategisen tutkimuksen neuvoston, Suomen Akatemian ja Tekesin rahoituksella sekä EFSIä ja EU:n rakennerahastoja hyödyntäen. Huolehditaan, että kansallista TKIohjelmarahoitusta voidaan ohjata EU:n isojen tutkimus- ja innovaatioaloitteiden (esim. platform-building initiatives) vastinrahoitukseen sekä kansainväliseen verkostoyhteistyöhön. Suunnataan EU:n rakennerahastovaroja (EAKR) sellaisten innovaatio- ja palvelualustojen sekä ekosysteemien vauhdittamiseen, joissa on kansainvälistä liiketoimintapotentiaalia ja jotka edellyttävät eri alueiden ja osaamisalojen välistä yhteistyötä. 8. Osana alakohtaisten osaamiskeskittymien vahvistamista ja tutkimuksen kaupallistamista toimeenpannaan terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian tiekartan toimenpiteet kansainvälisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön kehittämiseksi, terveysalan investointien ja alan viennin lisäämiseksi (OKM, STM, TEM) 13

14 OKM:n linjauksia alueyhteistyöstä Suomen kaltaisten pienten maiden tulee panostaa inhimilliseen osaamiseen ja pyrkiä tätä kautta mukaan kansainvälisiin merkittäviin, ekosysteemeihin ja yhteistyörakenteisiin. Kehittämistyössä otetaan huomioon korkeakoulujen ja niiden eri alojen sekä alueiden vahvuudet ja erityispiirteet. Alueiden vahvuuksia tukee korkeakoulujen työnjaon ja ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon ja palvelukyvyn kehittäminen. Erityisosaaminen ja verkostoituminen edistävät alueiden kykyä reagoida muuttuviin toimintaympäristöihin ja rakennemuutoksiin Korkeakoulujen profiloitumisella vahvistetaan alueellisten osaamiskeskittymien muodostumista. Osaamiskeskittymissä toimivien korkeakoulujen toimintaa on voitava suunnitella ja johtaa yhtenä strategisena kokonaisuutena. Vahvojen alueellisten ja alakohtaisten osaamiskeskittymien varaan voidaan rakentaa eri toimijoiden yhteistyönä kansainvälisiä innovaatioekosysteemejä, joissa korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa syntyvää tutkimustietoa hyödynnetään ja jatkojalostetaan uuden yritystoiminnan lähteenä. Osaamisen monipuoliseksi hyödyntämiseksi tulee kehittää myös osaamisen siirtomekanismeja vaikuttavuuden vahvistamiseksi. Innovaatiojärjestelmän eri osapuolet tiivistävät strategista yhteistyötään ja panostuksiaan kansainvälisesti vetovoimaisten ja kiinnostavien osaamiskeskittymien sekä houkuttelevien palvelu-, ympäristö- ja toimintainfrastruktuurien muodostamiseksi ja vahvistamiseksi. Vain yhteisesti sovituilla painopisteillä ja niihin kohdistetuilla panostuksilla saadaan aikaan laatua, kilpailukykyä ja vaikuttavuutta 14

15 Korkeakoulurahoitus kaudelle Rahoitus kohdennetaan pääosin laskennallisin perustein (rahoitusmallit). Tarkistetut yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallit kaudelle keskiössä laatu, vaikuttavuus ja tehokkuus Strategiarahoitus Sovitaan ministeriön ja yliopiston välisessä neuvottelussa Otetaan huomioon tiedot toiminnasta ja keskeisistä strategisista päätöksistä toimintatapojen ja rakenteiden uudistamiseksi. Sovitaan koko sopimuskaudelle siten, että merkittävimmät uudistukset saadaan nopeasti toteutukseen. Tuetaan hallituksen kärkihankkeita ja otetaan huomioon korkeakoulujen toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Seurataan toimenpiteiden toteutumista, tarvittaessa strategiarahoituksen tasoa tarkistetaan kesken sopimuskauden Muut rahoituslähteet (yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen pääomittaminen, EU-rahoituslähteet, Tekes yms.) 15

16 hallituskausi Korkeakoulujen ohjaus Valmistelu 2014 Vuosi 2015 Vuosi 2016 Vuosi 2017 Vuosi 2018 Tulevaisuuskatsaukset Kehysvalmistelu Yhteiset hallinnolliset tavoitteet / poikkihallinnolliset tavoitteet TAE-valmistelu Toimialakohtaiset strategiat (Hallinnonalan strategialuonnos) Korkeakoulun strategia TAE 2015 Hallitusohjelma / toimintasuunnitelma, kevät 2015-kevät 2019 Julkisen talouden suunnitelma/ Valtiontalouden kehykset TAE 2016 Kehys TAE 2017 Kehys (Hallinnonalan strategia ) (Yhteiset tavoitteet) TAE 2018 Korkeakoulun strategia/tarkiste 2016-(2020) Kehys Sopimuksen valmistelu Sopimus Uudistetut rahoitusmallit (Sopimuksen tarkistus 2017, 2018, 2019) Kärkihankkeiden edellyttämät prosessit ja toimet Neuvottelut ml. kk- palaute Korkeakoulujen asemointitilastot (Toimintaslman tarkistus 2016, 2017, 2018) Yhteinen palaute Vuosi 2019 KK vierailut 2017 (1/3), 2018 (1/3),2019 (1/3) Alueseminaarit Korkeakoulu-uudistusten arviointi