Maatalousrakennusten energiatehokkuus. Kjell Brännäs, maa- ja metsätalousministeriö

Transkriptio

1 Maatalousrakennusten energiatehokkuus Kjell Brännäs, maa- ja metsätalousministeriö

2 MMM:n rakentamissäädökset, tuettava rakentaminen MMM:n RMO C2.2, maatalouden tuotantorakennusten lämpöhuolto ja huoneilmasto

3 Suomen rakentamismääräyskokoelma D3 Rakennusten energiatehokkuus MÄÄRÄYKSET JA OHJEET Nämä määräykset eivät kuitenkaan koske seuraavia rakennuksia: a) tuotantorakennus, jossa tuotantoprosessi luovuttaa niin suuren määrän lämpöenergiaa, että halutun huonelämpötilan aikaansaamiseen ei tarvita ollenkaan tai tarvitaan vain vähäisessä määrin muuta lämmitysenergiaa tai tuotantotila, jossa lämmityskauden ulkopuolella runsas lämmöneristys nostaisi haitallisesti huonelämpötilaa tai lisäisi oleellisesti jäähdytysenergian kulutusta, b) loma-asunto, lukuun ottamatta kokovuotiseen tai talviaikaiseen käyttöön tarkoitettua rakennusta, c) kasvihuone, väestönsuoja tai muu rakennus, jonka käyttö tarkoitukseensa vaikeutuisi kohtuuttomasti näitä määräyksiä noudatettaessa. rakennuksen lämpöhäviöiden tasauslaskelma vaaditaan yleisesti asuinrakennuksiin

4 Maatalousrakennusten lämmitysratkaisut, nykytilanne tuetussa rakentamisessa INVESTOINTITUKI TEHOTARPEEN MUKAAN - UUSIUTUVA ENERGIA Ratkaisut ovat tilakohtaiset - paloturvallisuus rajoittaa Tyypillinen: Vesikeskuslämmitys - polttoaineena puu, hake tai turve on yleisin järjestelmä - useimmiten myös järkevin ratkaisu, jota viljelijä itse osaa käyttää ja ylläpitää - oma metsä tulee hoidetuksi Puu on polttoaineena varsin edullinen, kun se otetaan omasta metsästä, - Lämpölaitoksen hyötysuhteella ja pienemmän rakennuksen energiakulutuksella on pienempi merkitys, jos polttoaine saadaan edullisesti Iso lämpötehotarve (kasvihuoneissa), vaatii pitkälti automatisoitua ja hyvin toimivaa ratkaisua, joka soveltuu eri tehotarpeisiin mahdollisimman hyvällä hyötysuhteella. - Lämminvesivaraaja kannattaa käyttää, sen avulla lämpölaitos toimii tehokkaammin - Varajärjestelmä öljypolttimilla myös poikkeuksellisen suurta tehotarvetta varten.

5 Maatalousrakennusten lämmitysratkaisut, nykytilanne tuetussa rakentamisessa Jos lämpötehotarve on pieni, riittää esim. maalämpö tai muu lämpövaihdin ja lämpöpumppu. Sikaloissa suositellaan lantakourujen jäähdyttämistä, mistä vapautuva lämpö voidaan hyödyntää sikalan lämmityksessä. Auringonvalo kannattaa paitsi valon myös lämmön vuoksi hyödyntää esim. kattoikkunoilla Biokaasulaitokset vaativat yleensä enemmän suunnittelua, kun ratkaisuvaihtoehtoja on enemmän kuin muissa energiajärjestelmissä. Kannattavuuden kannalta on hyvä, jos polttoaine (lietelanta, kasvisjätteet ym. biojätteet) löytyy läheltä ja tuotettu sähkö voidaan hyödyntää tilalla. Biokaasulaitoksen käyttö ja huolto vaati erikoisosaamista.

6 Rakennusten energiatarve Huomioitava asianmukaisen energiakulutuksen saavuttamiseen maatalouden tuotantorakentamisessa on: eläinten hyvinvointia eläinten lämpötarve - tarvitaanko lisälämpöä eläimille/ tuotantoon (minimilämpötila - oikea tilamitoitus/ eläintiheys - sijainti, huoneilmasto, valaistus jne.) työturvallisuus - yrittäjän ja hoitajien työolosuhteet lämmön ja valaistuksen puolesta jos tarvitaan lisälämpöä - rakennuksen yläpohjaan ja ulkoseinään asianmukainen lämpöeristys taloudellinen tuotanto - myös ympäristön kannalta, "oikein" suunniteltu tuotantoketju, jossa energiankulutus ei ole liian suuri suhteessa tuotannon laajuuteen (ei ylikoneistusta)

7 Nautakarjarakennukset Lämpöeristettyjä ja lämmitettyjä nautakarjarakennuksia rakennetaan, mutta ne tuetaan viileän tai kylmän pihaton rakentamiskustannusten mukaan. Lypsykarjarakennukset Lämpötehotarve on hyvin pieni. Lämpöenergia tarvitaan lypsy-, maidonhuolto- ja sosiaalitilojen sekä poikima- /sairas- ja vasikkaosaston lämmitystä varten. Navetan sähkönkulutuksessa on säästöpotentiaali. Lypsytekniikan, ruokintaketjun, ilmanvaihdon ja valaistuksen hyvä suunnittelu voi säästää paljon kwh. Maidon jäähdytyksessä syntyvä lämpö voi riittää maidonhuoltotilojen lämmitykseen. Luonnollista ilmanvaihtoa eläintiloissa kannatetaan Luonnonvaloa on järjestettävä mahdollisimman paljon.

8 Lihakarjarakennukset Lihakarjalle riittää yksinkertainen rakennus tai katos, koska nautaeläimet pärjäävät hyvin kylmissäkin olosuhteissa. Kylmäkasvattamoissa ainut välttämätön energiakulutus muodostuu lämmitetyistä juomakupeista ja yksinkertaisesta valaistuksesta. Tuotantohygienia- ja mukavuussyistä halutaan kuitenkin usein tehdä lämpöeristettyjä lihakarjakasvattamoita, jotka ovat helpompi pitää puhtaina ja joissa esim. lannanpoisto toimii ilman traktoria (työterveys ja -turvallisuus). Lämpöeristetyissä lihakarjakasvattamoissa on isompi sähkönkulutus johtuen monimutkaisemmista ilmanvaihtotekniikoista sekä ruokinta- ja lannanpoistojärjestelmistä. Sosiaali- ym. aputilojen energiakulutustarve on huomioitava.

9 Sikalat Lihasikaloissa sekä porsitussikaloiden porsitus- ja välikasvatusosastoissa on iso energiatarve. Jos sikalassa on lämmitysjärjestelmä, on oltava hyvä lämpöeristys yläpohjassa ja ulkoseinissä ja lämpötaltiolaitteen käyttöä kannattaa harkita. Haitalliset kaasupitoisuudet on pidettävä alle raja-arvojen - vaatii ilmanvaihdon takia lisälämpöä. Lantakanavan jäähdyttämistä / lämmön talteen ottamista kannustetaan sikaloissa korotetulla eläinten hyvinvointituella. Joutilaspihatot voivat olla yksinkertaisia kylmä- tai viileäpihattoja, joissa käytetään paljon kuivikkeita. Näissä ei tarvita lisälämmitystä. Sosiaali- ym. aputilojen energiakulutustarve tulee ottaa huomioon.

10 Siipikarjarakennukset Energiatarve on suuri broileri- ja kalkkunakasvattamoissa. Lintujen alkukasvatuksessa lämpötilan on oltava yli 30 astetta. Hyvä lämpöeristys kannattaa laittaa erityisesti yläpohjaan ja ulkoseiniin. Munituskanaloissa on pienempi lämmöntarve, mutta munapakkaamo- ym. aputilojen osalta tarvitaan lämmitystä. Sosiaali- ym. aputilojen energiakulutus on otettava huomioon.

11 Muut kotieläinrakennukset Hevostalleissa, lampoloissa ja vuohinavetoissa ei yleensä tarvitse lisälämmitystä. Pääasia on, että eläintila on vedoton ja järeästi rakennettu. Eläinten sairastilat, henkilöstön sosiaalitilat ja rakennuksen muut aputilat lämmitetään tarpeen mukaan.

12 Kasvihuoneet Lämpö- ja sähkötehotarve on riippuvainen kasveista ja niiden huoneilmastovaatimuksista. Katemateriaalilla voidaan optimoida eristämiskyky, valoläpäisy ja kestävyys - 2-kertainen muovikalvo (kestävyys 3-5 v.) -> kova kerrosmuovilevyt -> lasi Energiansäästö - tarkka huoneilmaston säätötekniikka, verhot, tiiviit huoneet, valaistusjärjestelmän valinta

13 Viljankuivaamot Lämminilmakuivaamo vaatii paljon tehoa lyhyenä vuotuisena käyttöaikanaan. Tästä syystä sallitaan näissä edelleen polttoöljyä energialähteenä. - mutta kannatetaan tilan ison lämpökeskuksen käyttöä jos on sopivalla etäysyydellä

14 Maatilan asuinrakennus Normaali ja hyvä ratkaisu on vesikeskuslämmitys energialähteenä puu, hake, turve tai maalämpö. Sähköriippuvaisen lämmitysjärjestelmän rinnalle vaaditaan puulämmitteinen tulisija. rakennuksen lämpöhäviöiden tasauslaskelma vaaditaan yleisesti asuinrakennuksiin

15 Kiitos