PIHATON SUUNNITTELU. Katri Kiikka 2002 Oulun seudun ammattikorkeakoulu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PIHATON SUUNNITTELU. Katri Kiikka 2002 Oulun seudun ammattikorkeakoulu"

Transkriptio

1 PIHATON SUUNNITTELU Katri Kiikka 2002 Oulun seudun ammattikorkeakoulu

2 PIHATON SUUNNITTELU Katri Kiikka Opinnäytetyö Rakennetun ympäristön ja hyvinvoinnin koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu

3 OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU TIIVISTELMÄ Koulutusohjelma Opinnäytetyö Sivuja+liitteitä Rakennetun ympäristön hyvinvointi Insinöörityö Suuntautumisvaihtoehto Tuotantotekniikka 2002 Työn tilaaja Asko Riikola Aika Työn tekijä Katri Kiikka Työn nimi Pihaton suunnittelu Asiasanat Pihatto, maatalous, rakentaminen, paloturvallisuus Opinnäytetyö käsittelee pihaton rakentamisprosessia hankkeen tarveselvityksestä rakentamisvaiheeseen saakka. Jaksoon sisältyy tuotantorakennuksen suunnittelua, pihaton olosuhteiden ja ympäristön vaikutusten arviointia ihmisiin unohtamatta Suomen rakennusmääräysohjeita ja säännöksiä. Etenkin paloturvallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Opinnäytetyön varsinainen tekeminen alkoi tilakäynnin jälkeen. Tutustuminen tilan olosuhteisiin, muiden rakennusten sijaintiin ja tulevan pihaton rakennuspaikkaan antoi karkean kuvan tulevasta pihatosta. Myös isäntäväen toiveita ja mieltymyksiä huomioitiin suunnittelussa. Suunnitelmien edetessä, tehokkaan yhteistyötiimin kanssa oli mielenkiintoista suunnitella tuotantorakennusta. Olennainen tekijä uuden eläinrakennuksen suunnittelussa on eri tilojen sijoittelu toimivaksi kokonaisuudeksi. Eläinsairauksien leviämistä estetään suunnittelemalla kulkureitit omiksi linjoikseen, ilman että rehu- ja lantalinjat tai maitoauton kulkureitit risteävät. Lisäksi tulevaisuuden laajennusvara tulee huomioida jo ensimmäisessä rakennusvaiheessa, jotta laajennuksen ollessa ajankohtainen päästäisiin rakentamaan ilman vanhojen rakenteiden mittavia purkamisia. 3

4 ALKUSANAT Idea pihaton suunnittelemisesta opinnäytetyönä alkoi kyteä mielessäni syksyllä Asia jäi hetkeksi aikaa muhimaan, kunnes vuoden vaihtuessa sain suunnitelmalleni todellisen kohteen, Riikolan tilan Ylikiimingistä. Projektiin oli mukava lähteä mukaan, sillä olen aiemmin ollut eläinten kanssa tekemisissä ja maatalousala kiinnostaa muutenkin. Kyseisellä tilalla on aikomus laajentaa maidontuotantoa ja rakentaa samalla uusi eläinsuoja. Rakennuksen tyypiksi valittiin pihatto, sillä siellä lehmät saavat liikkua vapaammin ja eläimet pysyvät puhtaampina erillisten makuuparsien ansiosta. Haluan osoittaa kiitokseni Riikolan tilan isäntäväelle tästä mahdollisuudesta päästä toteuttamaan todellista kohdetta. Lisäksi kiitän yhteistyökumppaneitani: Heini Raasakkaa OAMK:n luonnonvarayksiköstä, Antti Pönkköä Valio Oy:stä, Eero Jaaraa TE -keskuksesta. sekä Teknologian siirto projektin asiantuntijaryhmä Teknotiimiä, jotka kaikki ovat osaltaan olleet myötävaikuttamassa opinnäytetyöni syntymiseen. Työni ohjaavana opettajana toimi Kimmo Illikainen ja kieliasun tarkasti Maarit Sjöblom. Kiitokset myös heille yhteistyöstä. 4

5 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ..3 ALKUSANAT JOHDANTO MAATALOUDEN RAKENTAMINEN Ympäristöministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työsuojelu TUOTANTORAKENNUKSEN SUUNNITTELU Eläintilat Yleistä suunnittelusta Eläimet lämpimässä pihatossa Ruokintapöytä Eläinten lähiympäristö Lypsyasema Maidonhuoltotilat Maitohuone Konehuone Toimisto Sosiaalitilat Oheistilat Vasikkarehun valmistus Välivarasto Rehuvarasto TUOTANTORAKENNUKSEN OLOSUHTEET Lämpötila Kosteus Sähköistys Potentiaalitasaus Valaistus Ilmanvaihto YMPÄRISTÖN HUOLTO Yleistä mitoituksesta Lietesäiliö

6 5.3 Pesuvedet Muut jätteet Jaloittelutarha PALOTURVALLISUUS Rakenteiden palotekniset vaatimukset Poistumistiet Alkusammutuskalusto KUSTANNUKSET Kustannusarvio Rahoitus POHDINTA...33 LÄHTEET...34 LIITTEET

7 1 JOHDANTO Tämän työn tarkoitus on selventää eri näkökohtia pihaton rakentamisessa. Ennen rakentamista on täytettävä useita lomakkeita lainahakemuksesta ympäristöhakemukseen. Periaatteena on kuvata suunnittelu- ja rakentamisprosessi pääpiirteissään huomioiden toiminnallisuus ja käytännöllisyys. Tämän päivän maaseuturakentaminen tarvitsee jatkuvasti uusia tuotantorakennusten suunnittelijoita. Maatilojen keskimääräiset tilakoot kasvavat ja uusia navettoja sekä pihattoja rakennetaan tulevaisuudessa yhä enemmän. Lisäksi tuotantorakennusten tekniset sekä tuotannolliset vaatimukset kasvavat vähitellen, jolloin tarvitaan usean eri alojen suunnittelijoita hankkeen toteuttamiseen. 7

8 2 MAATALOUDEN RAKENTAMINEN 2.1 Ympäristöministeriö Suomessa ylin rakentamista ohjaava taho on ympäristöministeriö, joka säätelee rakentamista normeilla. Keskeisimpiä normeja ovat maankäyttö- ja rakennuslaki sekä lakia täydentävä maankäyttö- ja rakennusasetus ja Suomen rakentamismääräyskokoelma. (http://www.vyh.fi/raken/) Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki tuli voimaan Uuden lain tavoitteena on antaa kunnille lisää valtaa ja vastuuta kaavoituksessa, sekä tuoda maankäytön suunnittelu lähemmäksi ihmistä ottamalla lakiin mukaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Tällä menettelyllä saadaan mukaan hankkeeseen kaikki osalliset tahot, joihin rakennustyö vaikuttaa joko rakennusvaiheessa tai kohteen valmistuttua. Uuteen lakiin sisältyy myös kohta, jossa pyritään varmistamaan laadukas ja virheetön rakentaminen ennakoivilla ja rakennusaikaisilla työmaakokouksilla, kohteesta pidettävällä tarkastusasiakirjalla, sekä korostamalla suunnittelijoiden ja työnjohtajien kelpoisuutta. (http://www.vyh.fi/aluekayt/raklaki/rakesite.htm) Suomen rakentamismääräyskokoelma jakaantuu säännöksiin ja ohjeisiin, jotka täydentävät maankäyttö- ja rakennuslakia ja asetusta. Määräykset ovat pääasiassa sitovia ja ohjeet ovat hyväksyttyjä ratkaisuja. (Hyvärinen 2002, 6.) 2.2 Maa- ja metsätalousministeriö Maa- ja metsätalousministeriön maaseutu- ja luonnonvarayksikön rakentamisyksikön tehtävänä on kehittää maatilatalouteen ja maaseudun elinkeinotoimintaan liittyviä rakennushankkeita ja rakennetun ympäristön hyvinvointia. Rakentamisyksikkö edistää maaseudun kestävää kehitystä huomioimalla tuotantorakennusten tekniset ja taloudelliset, sekä eläinten hyvinvointiin liittyvät tekijät. Samalla yksikön tavoitteena on lisätä 8

9 puun käyttöä uusien tuotantorakennusten rakennusmateriaalina. Näihin tavoitteisiin pyritään ohjaamalla hallinnon tukemaa rakentamista, viranomaisyhteistoimintaa ja eri hankkeiden tutkimus- ja kehittämistoimintaa. (http://www.mmm.fi/maaseudun_kehittaminen/rakentaminen/rakentamisyksikko/) Maa- ja metsätalousministeriön mukaan tulevaisuuden maaseudulla rakennukset ovat tarkoituksenmukaisia ja arkkitehtuuriltaan korkeatasoisia. Maisemasuunnittelussa korostetaan paikallisten ominaispiirteiden vaalimista. Rakennukset edistävät tuotteiden ja palveluiden markkinointia olemalla osa tuotannon laatuketjua. Tavoitteena on saada maaseudusta houkutteleva asuin,- työ ja virkistysympäristö. (Rakentaminen maaseudulla strategia 2000, 3.) 2.3 Työsuojelu Paineet tilakoon kasvattamisesta, tukijärjestelmien muuttuminen ja lisääntynyt byrokratia ovat yhdessä vaikuttaneet maataloustyön rasittavuuteen. Tuotannon laajentaminen tarkoittaa lähes poikkeuksetta samalla työmäärän lisäämistä, vaikka käytössä olisikin työtä helpottavia koneita ja laitteita. Kasvanut työkuormitus heijastuu työntekijän terveydentilaan. Työviikon ollessa yleensä tuntia ilman mitään lomia, on selvää että jossain vaiheessa esiintyy vakavia työuupumuksen oireita. Toimintaa laajentaneella tilalla ei suuren velkamäärän vuoksi ole yleensä varaa palkata ulkopuolista työvoimaa. Uusia ratkaisuja työmäärän ja velkataakan vähentämiseksi ovat yhteistoiminta ja verkostoituminen lähitilojen kanssa. Viljelijöiden keski-ikä on 47 vuotta. Tämän vuoksi noin 50-vuotias viljelijä ei ryhdy laajentamaan toimintaansa investointiloukun pelossa. Maaseutuyrittäjän silmissä jäljellä olevaa työuraa ei tuossa iässä ole tarpeeksi jäljellä, jotta saataisiin välttämättömien investointien kustannukset tuloina takaisin. Viljelijöillä esiintyviä sairauksia ovat tuki-, liikunta- ja hengityselinsairaudet. Vaikka työntekijällä havaittaisiinkin jokin pitkäaikainen sairaus, hän todennäköisesti jatkaa työtään sillä toimeentulo on saatava maataloudesta. Kiire ja ylikuormitus lisäävät tun- 9

10 netusti tapaturmariskiä, joten maatalouden voidaan todeta olevan yksi vaarallisimmista toimialoista. Terveysriskejä voidaan vähentää ja ehkäistä huomioimalla ja poistamalla työympäristöstä mahdollisia tapaturmatekijöitä, ohjaamalla viljelijöitä työterveyshuollon ja TYKY -toiminnan piiriin (työkykyä ylläpitävä toiminta). (http://www.vn.fi/stm/suomi/hao/tiedotteet/haotiedote1767.htm) 10

11 3 TUOTANTORAKENNUKSEN SUUNNITTELU 3.1 Eläintilat Yleistä suunnittelusta Rakennuksen suunnittelu lähtee liikkeelle tarveselvityksestä. Siinä rakennuksen tuleva käyttäjä yhdessä asiantuntijoiden kanssa arvioi ja kartoittaa hankkeen tarpeellisuutta, mahdollisuuksia ja edellytyksiä. Asiantuntija voi olla talous- tai tuotantoneuvoja tai rakennusalan ammattilainen. Tarveselvityksestä ilmenevät hankkeen tarpeellisuuden perustelut, kuten nykytilanne epäkohtineen ja kehittämistarpeineen, toteuttamisen lähtökohdat (rakennusohjelma, laajuus ja toteuttamistapa), sekä arvio hankkeen toteuttamisesta tilan muuhun toimintaan. Myös pankin kanssa on hyvä keskustella ja selvittää rahoitusmahdollisuuksia. Tarveselvitysvaihe ei ole kustannuksiltaan suuri, mutta saattaa säästää viljelijää tarpeettomilta ja kalliilta ratkaisuilta. (Hyvärinen 2002, 21.) Eläimet lämpimässä pihatossa Ensimmäiset pihatot rakennettiin lämpimiin maihin, jossa laidunkausi on ilmastosta johtuen pidempi ja ruokinta on edullisempaa kuin Suomessa, jossa on pitkä talvikausi.. Pihatto vaatii enemmän tilaa kuin perinteinen parsinavetta ja eläimet voivat liikkua vapaammin. Pihatossa eläimet pysyvät puhtaana ja hoitotyön määrä on parsinavettaan verrattuna vähäisempi. (Rajala 1993, 17.) Lämmin pihatto tarkoittaa lämpöeristettyä navettarakennusta, jossa eläimet saavat kulkea vapaasti suljetulla alueella valiten itse ajankohdan ruokintapöydältä syömiseen ja makuupaikalla lepäämiseen. Lehmien lypsäminen tapahtuu erillisellä lypsyasemalla. Parhaiten pihaton toimintaperiaate selviää pohjapiirroksesta (Liite 4/1). 11

12 Jotta lypsykarjatilan uudistuminen lehmien osalta on turvattu, tulee lehmien lisäksi olla kasvamassa tietty määrä vasikoita ja hiehoja. Eläinmäärät ovat oheisessa taulukossa. (Taulukko 1). (Tirkkonen ym. 1998, 3.) TAULUKKO 1. Lypsykarjatilan uudistukseen tarvittava eläinmäärä (Valion Alkutuotannon ja Jäsensuhteiden julkaisuja nro 3/98. Vasikoiden ja nuorkarjan tilat navetassa) Lypsy Hiehot Hoito- tai lehmät kk 6-15 kk 2-6 kk < 8 vkoa poikima kpl kpl kpl kpl kpl paikat kpl Kun navetta on suunniteltu ja toteutettu hyvin, eläimien ja hoitajien hyvinvointi kasvaa. Tämä ilmenee eläimien viihtyvyytenä sekä ruokinnan ja perimän mukaisella kasvulla. (Niskasaari 2002, 8.) Ruokintapöytä Uudessa pihatossa on tarkoitus ottaa käyttöön ketjurehupöytä ja aperuokintajärjestelmä. Ketjurehupöydässä ruokintapöydällä kiertää liikkuva ketju, joka jakaa rehua eläinten saataville rehuvarastossa olevasta täyttölavasta. Lava täytetään apevaunussa valmistettavalla seosrehulla. Aperuokinnassa väki - ja karkearehusta muodostetaan seos, jota eläimet saavat syödä rajoituksetta. Ruokinta muuttuu yksinkertaisemmaksi vanhoihin menetelmiin verrattuna ja seokseen on helppo lisätä tuoreita, hankalasti käsiteltäviä sivutuotteita. (Alatalo ym. 2000, ) 12

13 3.1.4 Eläinten lähiympäristö Eläinten lähiympäristö käsittää tilat ja laitteet, missä eläimet liikkuvat ja oleskelevat pihatossa. Lähiympäristöön kuuluvat muun muassa parsilaitteet, hoito- ja poikimiskarsinat, vasikka- ja nuorkarjatilat, sorkanhoitohuone sekä vesipisteet. Tässä pihatossa on tarkoitus ottaa käyttöön säädettävät parsilaitteet. Parren pituutta voidaan säätää niskapuomin avulla, jolloin sama parsipaikka saadaan sopimaan niin nuoremmalle hieholle kuin täysikasvuiselle lehmällekin. Hoito- ja poikimiskarsinat ovat nimensä mukaisesti sairaita tai poikivia eläimiä varten. Karsinat on hyvä sijoittaa lypsyaseman läheisyyteen, sillä usein juuri lypsyllä havaitaan sairaus tai lehmän epänormaali käyttäytyminen. Poikiva hieho tai lehmä siirretään tiineyden loppuvaiheessa poikimiskarsinaan. Karsinan lattia on oltava kiinteäpohjainen ja hyvin kuivitettu, jotta vasikan syntymä päättyisi pehmeästi. (Tavoitteena terve ja hyvinvoiva nauta 1999.) Kahdeksan viikon ikään saakka vasikka on sijoitettuna yksilökarsinaan. Karsinat sijoitetaan lämpimään, vedottomaan ja valoisaan paikkaan. Vasikan makuutila kuivitetaan runsaalla kuivikekerroksella, esimerkiksi oljilla. Yksilökarsinan leveys on oltava vähintään vasikan säkäkorkeuden levyinen ja pituuden vähintään vasikan pituus mitattuna turvasta lantioluun istuinkyhmyyn kerrottuna 1,1:llä. Näin varmistetaan riittävä tila, jotta vasikka pääsee makaamaan, nousemaan ylös ja ojentelemaan jalkojaan. (Tirkkonen ym. 1998, 4.) Yksilökarsinasta vasikka siirretään ryhmäkarsinaan. Siellä vasikka on aina puolivuotiaaksi saakka ja oppii samalla eläinten luontaista käyttäytymistä muilta lajitovereiltaan. Ryhmäkarsinan koko määräytyy vasikan elopainon mukaan; alle 150 kg vasikalla tilantarve on 1,5 m 2 ja vastaavasti yli 220-kiloisella vasikalla tulisi olla käytössään 1,8 m 2. (Tirkkonen ym. 1998, 5.) Seuraava vaihe vasikan elämässä on siirtyä nuorkarjan ryhmäkarsinaan. Tämä ei paljoa eroa vasikoiden ryhmäkarsinasta, mutta tilantarve on vasikkakarsinaa suurempi. Tässä 13

14 vaiheessa eläimen elopaino on kg, jolloin suositeltava tilantarve on 1,8 m 2 2,5 m 2 eläintä kohden. Nuorkarja on iältään 6 15 kk, jonka jälkeen eläimet sijoitetaan hiehoille varattuihin parsitiloihin opettelemaan lehmän elämää ja käyttäytymistä. (Tirkkonen ym. 1998, 6.) Lannan ja virtsan aiheuttama kosteus altistaa lehmien sorkat tulehduksille ja vaurioille, kuten anturahaavaumille. Pihatossa lehmät saavat liikkua enemmän, joten sorkat ovat miltei jatkuvasti kosteudelle alttiina. Jotta sorkkasairauksilta ja ontumisilta vältyttäisiin, tulisi lehmien sorkat vuolla ja hoitaa kahdesti vuodessa. Syksyllä siirryttäessä laidunkaudelta takaisin pihattoon, ja keväällä ennen laidunkauden alkamista. (http://www.sorkkahoito.com/?pid=tietoa) Sorkkienhoitoa varten voidaan rakentaa erillinen tila, jossa kiertävällä sorkkienhoitajalla on riittävästi tilaa tarvikkeille ja koneille. Sama tila voi toimia myös eläinlääkärin toimenpidetilana ja tarvittaessa hätäteurastuspaikkana. Lehmä juo litraa vuorokaudessa. Etenkin lypsyn jälkeen lehmällä on jano. Juominen tapahtuu nopeasti, joten juomakupin täytyy olla suhteellisen suurikokoinen. Pihatossa on lehmien liikkumisen vuoksi oltava useita vesikuppeja, jotta yksikään lehmä ei jää ilman vettä eläinten keskinäisen arvojärjestyksen vuoksi. Juomakuppi tulisi sijoittaa paikkaan, jossa juomavesi pysyy puhtaana rehuista ja ulosteesta. Vesipisteiden tulisi olla turvallisia, etteivät lehmät vammaudu vesilaitteista. (Rauatmaa 2002, 2-3.) Pihatossa jokaista alkavaa 10 naudan ryhmää kohden on oltava vähintään yksi juomaastia tai juottolaite (http://www.mmm.fi/elintarvikkeet_elaimet/laki/f/f20.htm). 14

15 3.2 Lypsyasema Markkinoilla on useita erityyppisiä lypsyasemia. Opinnäytetyössäni keskityn käsittelemään kyseisen pihatton valittua muotoa, eli kalanruoto mallista lypsyasemaa. Kalanruotomalli on nimensä mukaisesti kalanruodon mallinen. Siinä eläimet tulevat ennen asemaa olevaan odottelutilaan, josta karjaa otetaan sisään erä kerrallaan. Pihattoon on ajateltu sijoittaa asema, joka on kaksipuolinen ja jossa on viisi paikkaa molemmilla puolilla. Näin saadaan aina yhteen lypsyerään viisi lehmää. Lypsyn aikana voidaan toiselle puolelle ottaa toiset viisi lehmää, joita voi jo valmistella lypsyyn pesemällä utareiden vetimiä. Kun ensimmäinen erä on lypsetty, päästetään lehmät pois ja otetaan uusi erä asemalle. Periaatteena lypsyasemassa on, että lehmät tulevat sinne yleensä makuuparsiosastolta ja lypsyn jälkeen eläin pääsee ruokintapöydän viereen ruokailemaan. Kalanruotoasema on rakennuskustannuksiltaan edullinen. Mikäli lehmien määrä tulevaisuudessa lisääntyy, kalanruotomalliseen asemaan on helppo lisätä 2-4 paikkaa. Myös mahdollisen lypsyrobotin sijoittaminen kalanruotomalliin on mahdollista. Aseman laajennus ja automatisointi on huomioitava riittävästi jo suunnitteluvaiheessa, jotta laajennusvaiheessa päästään vähäisellä purkamisella. (Laatuportaat hanke) 3.3 Maidonhuoltotilat Maitohuone Maitohuoneeseen sijoitetaan tilatankki, jonne kerätään maito lypsyasemalta odottamaan maitoautoa ja kuljetusta meijerille. Tilasäiliön kokoon vaikuttavat säiliön tilavuus ja malli. Nykyään markkinoilla on saatavilla suorakaiteen muotoisia, pyöreitä avotilasäiliöitä ja makaavia lieriönmallisia umpisäiliöitä. Mitoitusperiaatteena pidetään viiden lypsykerran maitojen mahtumista säiliöön. Oikean tilatankin koko on usein tilakohtainen ratkaisu, sillä tilavuuteen vaikuttavat lehmien keskituotos, kausivaihteluiden suuruus ja tulevaisuuden laajennussuunnitelmat. (Brännäs ym. 2002, 2-8.) 15

16 Maitohuoneen sijainti on tärkeä. Maitohuone ei saa olla suorassa yhteydessä eläintiloihin tai muihin vastaaviin tiloihin, mistä voi siirtyä lantaa tai likaa maidonkäsittelytiloihin. Mikäli maitoon pääsee likaa tai bakteereja, se todennäköisesti pilaantuu ja siihen saattaa ilmestyä sivumakuja. Maitohuoneen sisäpintojen seinä- ja lattiamateriaalien on oltava helposti puhdistettavissa. Jos tulevaisuudessa tulee ajankohtaiseksi hankkia uusi tilatankki, joko entisen rikkoontuessa tai käydessä pieneksi, täytyy maitohuoneesta olla tarpeeksi tilava ulos johtava ovi, jotta tilatankin mahtuu vaihtamaan. (MMM-RMO C 1.2.1, 3.) Konehuone Konehuoneeseen sijoitetaan pihatossa tarvittavia kiinteitä kojeita ja laitteita. Näitä ovat lypsykoneen tyhjöpumppu ja sen sähkömoottori ja tyhjösäiliö, sähkökeskus, mahdollisesti vesipumppu, lämminvesivaraaja ja kiinteästi asennettava painepesuri. Myös tilasäiliön jäähdytyslaite voidaan sijoittaa konehuoneeseen. Koska laitteista, etenkin tyhjöpumpusta aiheutuu melua, pitää konetilan olla äänieristetty. Mahdollisien vesivaurioiden ja vuotojen varalle konehuone varustetaan lattiakaivolla. Konehuone mitoitetaan sinne asennettavien laitteiden tilantarpeen mukaisesti. Myös huoltotoimenpiteiden vaatima tila on huomioitava konehuonetta suunniteltaessa. (MMM-RMO C 1.2.1, 3.) Toimisto Toimisto on nimitys monitoimihuoneesta, jonne keskitetään valvonta- ja toimistotilat. Huoneessa voidaan säilyttää karjaa koskevat asiakirjat ja seurantatiedot, jolloin eläinlääkärin, seminologin ja muiden vierailijoiden on helppo löytää esimerkiksi yksittäistä eläintä koskevat tiedot. Eläinlääkintää varten toimistoon sijoitetaan lääke- ja jääkaappi. Yhtenä toimiston tehtävänä on yhdistää tilat toisiinsa ja mahdollistaa kulkuyhteys pihatosta maidonhuoltotiloihin. Toimistotila on suojattava pölyltä ja kosteudelta, jotta tilaan voidaan sijoittaa ATK-laitteita ja asiakirjamappeja. Toimistoon on käytännöllistä asentaa oma puhelinliitäntä, jotta ei tarvitse lähteä asuinrakennukseen kesken navetta- 16

17 töiden puhelimen puuttuessa. Suora näköyhteys toimistohuoneesta ikkunan kautta lypsyasemalle helpottaa valvontaa. (MMM-RMO C 1.2.1, 3-4.) 3.4 Sosiaalitilat Kun kyseessä on eläinmäärältään kohtuullisen suuri karjarakennus, on siellä toisinaan myös lomittajia töissä. Heitä varten on hyvä olla oma peseytymistila, jolloin tilapäisen työvoiman ei tarvitse käyttää asuinrakennuksen tiloja. Samaan sosiaalitilaan sijoitetaan myös wc ja vaatekaapit työvaatteiden vaihtoa ja säilytystä varten. Sosiaalitilaan tulisi varata myös tilaa eläinlääkärin, keinosiementäjän ja vierailijoiden tarpeisiin. (MMM- RMO C 1.2.1, 3.) 3.5 Oheistilat Vasikkarehun valmistus Maidonhuoltotiloja ei saa käyttää vasikoiden juomarehun valmistamiseen. Tätä toimenpidettä varten varataan pihattorakennuksesta oma tila, joka tulisi olla mahdollisimman lähellä vasikoiden karsinoita. Samaan tilaan rehunvalmistuksen kanssa voidaan sijoittaa välinehuoltotila. (MMM-RMO C 1.2.1, 4.) Välivarasto Välivarastoa tarvitaan säilörehun väliaikaista säilytystä varten. Kesällä rehu varastoidaan laakasiiloihin ulos, ja talvella rehu jäätyy. Jotta sitä voisi syöttää eläimille, se täytyy ensin sulattaa. Jos rehuerä tuodaan edellisenä päivänä välivarastoon, se sulaa vuorokaudessa. Siksi välivaraston on oltava lämmin tila Rehuvarasto Rehuvarastossa sijaitsee lava, josta aperuokintarehu lähtee ketjuruokkijan avulla ruokintapöydälle. Rehun raaka-aineiden säilytystä varten rehuvaraston lattian tulee olla esimerkiksi betonista, jolloin rehujen kuormaus apevaunuun on siistiä ja hygieenistä, 17

18 eikä rehuseokseen pääse multaa, hiekkaa tai muita epäpuhtauksia. Rehuvarastossa tulee olla vaaka, jolla saadaan punnittua tarkat raaka-ainemäärät rehua valmistettaessa. (Alatalo ym. 2000, 29.) 18

19 4 TUOTANTORAKENNUKSEN OLOSUHTEET 4.1 Lämpötila Nautaeläin on tasalämpöinen, joten se pystyy pitämään ruumiinlämpönsä tasaisena ympäristön lämmönvaihteluista huolimatta. Kuitenkin jokaisella eläimellä on tietty lämpötila-alue, jossa yksilön viihtyvyys ja hyvinvointi ovat parhaimmillaan ja eläin saavuttaa maidontuotannossa optimaalisen tason. Aluetta, jossa eläin tuottaa parhaiten, viihtyy ja käyttäytyy hyvin, kutsutaan termisen miellyttävyyden alueeksi. Tarkkaa astelukua on vaikea määritellä, sillä siihen vaikuttavat monet eri tekijät; eläimen ikä, koko, eläinlaji, aiemmat kokemukset ja muut ympäristöolosuhteet. (Liite 1.) Termisen miellyttävyyden alueen laajuus vaihtelee: Vasikka tarvitsee vedottoman ja lämpimän tilan, kun taas lehmä tulee toimeen laajemmallakin vaihteluvälillä. Eläin oppii sopeutumaan erilaisiin lämpötilaoloihin, mikäli sille annetaan siihen mahdollisuus. Vapaa liikkuminen ja riittävä määrä kuivikkeita parantavat eläimen sopeutumista lämpötilavaihteluihin. (http://www.agronet.fi/mkl/20/terveys.htm) 4.2 Kosteus Täysikasvuinen lehmä tuottaa litraa hikoilukosteutta vuorokauden aikana. Määrään vaikuttavat lehmän koko, tuotostaso ja sisäilman lämpötila. Lisäkosteutta aiheutuu märistä rehuista, pesuvesistä ja pitkään eläintiloissa seisovasta lannasta. Eläinsuojan suhteellisen kosteuden tulisi kuitenkin pysyä alle 80 prosentin, sillä liiallinen kosteus aiheuttaa vaurioita lahottamalla ja ruostuttamalla rakenteita, sekä rasittaa hoitajia ja eläimiä. Kosteuden määrään voidaan vaikuttaa riittävällä ilmastoinnilla ja välttämällä liian runsasta veden käyttöä sisätiloissa. (http://www.agronet.fi/mkl/20/aluksi.htm) Kosteutta eläinsuojissa voidaan vähentää asentamalla pihattoon itkupinta. Itkupinta muodostuu yhdestä tai kahdesta, asteen kulmaan taivutetusta eläintilan mittaisesta peltikaistaleesta. Kun kylmä tuloilma johdetaan itkupinnan yläpuolella, navet- 19

20 tailman ylimääräinen kosteus tiivistyy nesteeksi jäähtyneen peltikaistaleen alapuolelle, josta se kourua pitkin johdetaan viemäriin. Höyryn tiivistyessä itkupinnalle, vapautuu samalla sitoutunutta energiaa, joka lämmittää tuloilmaa. (Liite 2) (http://www.pellonpaja.fi/ilmastointi/itkupinta.htm) 4.3 Sähköistys Sähkölaitteiden käytössä on omat riskinsä pihatossa. Eläintila on märkä ja syövyttävä, joten sinne kannattaa asentaa vain välttämättömät sähkölaitteet. Eläintilassa sähkölaitteiden on oltava roiskeveden pitäviä. Kuivissa tiloissa sähkölaitteilla on pidempi käyttöikä ja sähköturvallisuus on huomattavasti parempi kuin kosteissa olosuhteissa. (Tertsunen 1999, 7). Rottien torjunta tulee aloittaa riittävän aikaisin syksyllä. Lämpimistä sisätiloista ruokaa etsiessään rotat ja hiiret järsivät kaapelien ja johtojen eristyksiä tai rakentavat pesän sähkökeskukseen. Oikosulun vaara kasvaa, ja pahimmassa tapauksessa rakennus voi palaa maan tasalle. (Tertsunen 1999, 9.) Potentiaalitasaus Eläinsuojissa sähkö johtuu metallirakenteiden välityksellä kauas varsinaisesta vikapaikasta. Mikäli sähkö johtuu viallisesta sähkölaitteesta parsirakenteisiin, eläin voi saada kuolettavan sähköiskun juodessaan juomakupista, joka on yhteydessä karsinarakenteisiin. Potentiaalitasauksen tarkoitus on estää sähkölaiteviasta johtuva tapaturmavaara. Potentiaalintasausjärjestelmässä yhdistetään sähköä johtavat rakenteet sähkökaavioiden mukaisesti toisiinsa ja edelleen sähköjärjestelmään. Potentiaalitasaus toteutetaan hitsaamalla kaikki raudoitusteräkset yhteen ennen betonointia ja liittämällä kaikki metalliosat sähkömaadoitukseen. Myös terästornit, rehuputket ja rehuspiraalit yhdistetään maadoitukseen. (Tertsunen 1999, 8 ja 26.) 20

21 4.3.2 Valaistus Valaistus on tärkeää etenkin lypsyasemalla, eläinten tarkkailu- ja hoitotiloissa ja vaarallisissa työkohteissa kuten elevaattorimontun ja rehutornin läheisyydessä. Työturvallisuuteen vaikuttaa suuresti lähestymiskytkimillä varustetut valaisimet, jolloin valokatkaisinta ei tarvitse hapuilla pimeässä. Kosteaan eläintilaan sijoitettavien valaisimien tulee olla korroosiota kestävää materiaalia, esimerkiksi muovia. Valaisimet tulee puhdistaa säännöllisin väliajoin, sillä likaantuminen alentaa valaistustehokkuutta. Pihatossa sopiva eläintilan yleisvalaistus on luxia. Lypsyasemalla tarvittava valaistusvoimakkuus on luxia. Nuori karja tulee toimeen luxin valaistuksella. Periaatteena valaistuksessa on saada valoa sinne, missä työtä tehdään. Liian tehokas valaistus häiritsee eläinten luontaista rytmiä ja aiheuttaa maidontuotantokykyyn häiriötä. (Tertsunen 1999, 9.) 4.4 Ilmanvaihto Ilmanvaihtoa tarvitaan pihatossa haitallisien kaasujen tuuletukseen, kosteuden poistamiseen ja raikkaan hengitysilman turvaamiseksi. Ilmanvaihdon mitoitukseen vaikuttavat eläimen paino, tuotostaso, kuivikkeiden käyttö ja ritiläpinnat, rakenteiden lämmöneristävyys ja pintalämpötila, sekä valittu ilmanvaihtojärjestelmä. Painovoimainen eli luonnollinen ilmanvaihto perustuu sisä- ja ulkoilman tiheyksien eroon, sekä korvausilma-aukkojen ja poistoaukkojen korkeuseroista muodostuvaan paine-eroon. Tällöin % ikkunoista on oltava avattavia, jotta ilmanvaihtoa voi tarpeen mukaan tehostaa. Koneellisessa ilmanvaihdossa saadaan paine-ero aikaan puhaltimella, joka poistaa ilmaa eläintilasta. Korvausilma saadaan tuloilma-aukoista tai suoraan ilmaa läpäisevän vaipan kautta sisälle pihattoon. (Lehtinen, 1-4.) 21

22 Ilmastoinnissa voidaan erottaa kolme päätekijää. Fysikaaliset, joihin kuuluvat ilman lämpötila, suhteellinen kosteus ja vedontunne. Kemialliset tekijät, joita ovat kaasupitoisuudet, kuten ammoniakki, hiilioksidi, metaani ja rikkivety. Kolmantena ovat biologiset tekijät, karjarakennuksen pöly- ja mikrobipitoisuudet. Nämä tekijät yhdessä puutteellisen ilmanvaihdon kanssa aiheuttavat riskejä. Eläimissä saattaa esiintyä stressiä, yleisen vastustuskyvyn heikkenemistä, sairauksien lisääntymistä ja tuottavuuden heikkenemistä. (http://www.agronet.fi/mkl/20/terveys.htm) 22

23 5 YMPÄRISTÖN HUOLTO 5.1 Yleistä mitoituksesta Lanta- ja puristenestevarastojen on täytettävä turvallisuuden ja terveellisyyden asettamat vaatimukset eläinten ja ihmisten kannalta. Ratkaisujen tulee olla taloudellisia ja toimivia, eivätkä ne saa aiheuttaa haittaa ympäristölle. Maaseudun ympäristöohjelman tarkoitus on estää luonnonvesien kuormitus, parantaa likaantuneiden vesien puhdistusta ja harjoittaa kotieläintuotantoa, huolehtimalla samalla ympäristön hyvinvoinnista ja kestävyydestä Ympäristönsuojelulaki edellyttää rahoitettavien kotieläinrakennuksilta ympäristölupahakemusta. Hakemus jätetään kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, mikäli eläimiä on Jos eläimiä on yli 75, pitää lupahakemus osoittaa ympäristökeskukselle. (MMM-RMO C4 2001, 1.) 5.2 Lietesäiliö Lietelantamenetelmän periaatteena on, että lannasta ja virtsasta muodostunut massa valuu omalla painollaan tai huuhtomalla varastoon tai pumppukaivoon. Mitoitettaessa lietelantasäiliötä pidetään 12 kuukauden varastoimisjaksolla minimitilavuutena 24 m 3 lehmää kohden ja vastaavasti kahdeksan kuukauden ajalle 16 m 3. Jos karja on laidunkaudella yöt sisällä, on varastointitilavuus laskettava 12 kuukauden mukaisesti. Lumesta ja vesisateesta johtuva lisätilantarve tulee huomioida mitoituksessa. Jos ympäristötekijät niin vaativat, pitää lietesäiliö kattaa. Esimerkiksi taaja asutus tai naapurin läheinen sijainti voivat edellyttää säiliön kattamista. Katteen tehtävänä on estää sadevesien pääsy säiliöön ja estää säiliöstä tapahtuvat kaasupäästöt. 23

24 Lietesäiliön pohjan ja reunan on oltava vesitiiviitä, eikä lietettä saa päästä säiliöstä ympäristöön. Lietesäiliön rakenteissa on käytettävä vähintään K30-2 luokan betonia, jonka tulee olla säänkestävää. Laskettu halkeamaleveys ei saa ylittää 0,3 mm:n arvoa. Jos säiliön tilavuus on yli 500 m 3, ei mitoituksessa huomioida sisäpuolisille nestekuormille kohdistuvaa ympäröivän maan painetta. Jos säiliö on avonainen, se pitää suojata aidalla. Tähän soveltuu hyvin esimerkiksi verkko- tai lauta-aita, jossa verkon silmäkoko tai lautarako on pystysuunnassa enintään 100 mm ja aidan korkeus maasta mitattuna on vähintään 1500 mm. Suoja-aidan tulee kestää 0,4 kn/m kuorma suorassa kulmassa aidan pituussuuntaan. Aidan portit varustetaan saranoilla ja lukkosalvoilla. (MMM-RMO C4 2001, 1-7.) 5.3 Pesuvedet Maitohuoneessa tarvitaan vettä lypsykoneen, tilasäiliön, lypsyastioiden ja lattioiden pesuun. Laskelmien mukaan lehmän karjassa pesuihin kuluu noin 300 litraa vettä vuorokaudessa. Jos lehmiä on yli 30, käytetty vesimäärä on noin 600 litraa vuorokaudessa. Vesimäärään vaikuttavat pesuvaiheiden lukumäärä ja se, tehdäänkö pesu käsin vai koneellisesti. Käsinpesu kuluttaa vettä vähemmän konepesuun verrattuna. Syntyvien pesuvesien laadulla on yhteys käytettäviin pesuaineisiin ja puhdistusmenetelmiin. Lypsykoneiden ja tilasäiliöiden pesuvedessä on yleensä emästä ph-arvon kohottamiseen, fosfaatteja veden pehmentämiseen, klooriyhdisteitä sisältäviä desinfiointiaineita sekä veden pintajännitystä alentavia tensidejä. Happoa käytetään desinfiointiin ja saostumien poistamiseen. Pesuainekemikaalien lisäksi pesuvedessä on mukana maidosta peräisin olevaa orgaanista ainesta. (Helminen ym. 1998,1-4.) Jätevesien ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta voidaan vähentää puhdistamalla jätevedet riittävän tehokkaasti. Pesuaine- ja puhdistusmenetelmän valinta vaikuttaa jätevesien koostumukseen ja myös ympäristön kuormittumiseen. Kullekin pesuaineelle valmistaja antaa ohjeannostuksen, joka muodostuu pesuveden kovuuden ja määrän mukaan. Liian suuri pesuainemäärä vaikeuttaa pesukohteen huuhtoutumista, lisää pesuainekustannuksia ja ympäristökuormitus lisääntyy. Jotta pesuainetta ei annostele liikaa, 24

Eläinrakennuksen palo-osastointi

Eläinrakennuksen palo-osastointi 1.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään maatalouden tuotantorakennusten paloteknisiä määräyksiä. Maatalouden tuotantorakennusten suunnittelussa noudatetaan Suomen rakentamismääräyselman

Lisätiedot

RAKENNUSSUUNNITELMAN MUKAISET VOLYYMITIEDOT ###

RAKENNUSSUUNNITELMAN MUKAISET VOLYYMITIEDOT ### KUSTANNUSARVIO JA RAKENNUSSELOSTUS Rakennusinvestoinnin rahoitustukihakemukseen MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Maaseutu- ja luonnonvaraosasto 01 Hakija Kivioja Pekka 07 Metsää, ha 02 Lähiosoite Kiviojantie

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Kotieläinrakennukset, lypsykarjarakennukset C 1.2.1

Kotieläinrakennukset, lypsykarjarakennukset C 1.2.1 Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet Liite 2 MMM:n asetukseen tuettavaa rakentamista koskevista rakentamismääräyksistä ja suosituksista (1/1) MMM-RMO Kotieläinrakennukset, lypsykarjarakennukset

Lisätiedot

39 Sähköistys 40 Vesijohto 41 Lämmin vesi 42 Viemäri 43 Kunnal.vesi 44 Sauna 45 Autotalli 46 Autokatos 52 Varaava uuni 55 Leivinuuni 56 Puukiuas

39 Sähköistys 40 Vesijohto 41 Lämmin vesi 42 Viemäri 43 Kunnal.vesi 44 Sauna 45 Autotalli 46 Autokatos 52 Varaava uuni 55 Leivinuuni 56 Puukiuas KUSTANNUSARVIO JA RAKENNUSSELOSTUS 13.10.14 Rakennusinvestoinnin rahoitustukihakemukseen 01 Hakija MoonMilk Oy 07 Metsää, ha 02 Lähiosoite Ysitie 1999 08 Mets.tuot, k-m³ 03 Postitoimipaikka 77460 MAAVESI

Lisätiedot

Kotieläinrakennukset, Lihanautarakennukset C 1.2.2

Kotieläinrakennukset, Lihanautarakennukset C 1.2.2 Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet Liite 3 MMM:n asetukseen tuettavaa rakentamista koskevista rakentamismääräyksistä ja suosituksista (0/01) MMM-RMO Kotieläinrakennukset, Liharakennukset

Lisätiedot

Jaloittelutarhat Naudan näkökulma

Jaloittelutarhat Naudan näkökulma Jaloittelutarhat Naudan näkökulma Tampere 2.2.2012 ELL Ulla Eerola Tuotantoeläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Mitä enemmän eläin voi vaikuttaa omaan oloonsa omalla käyttäytymisellään, sitä suuremmat

Lisätiedot

Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt

Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt Tuottavat, hyvinvoivat eläimet kustannustehokkaasti Lämmin, tilava juottamo toimii miellyttävänä kasvuympäristönä ja takaa tuottavat, hyvinvoivat eläimet., rakennussuunnittelija

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna

Lisätiedot

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa?

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Osa II Hyvinvointi- ja hoitotilat Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Hyvinvointi- ja hoitotilat Ennen poikimista Poikimisen aikana Poikimisen jälkeen Hyvinvointi Hyvinvointi- ja hoitotilat

Lisätiedot

Maarit Kärki MTT InnoNauta. Emolehmätuotannon rakennukset

Maarit Kärki MTT InnoNauta. Emolehmätuotannon rakennukset Maarit Kärki MTT InnoNauta Emolehmätuotannon rakennukset Emorakennus mieluiten kylmäpihatto Osakuvikepihatto jossa lantakäytävä ja makuualue erikseen, makuualueen muotoilu joko vinopohja, syvä kuivikepohja

Lisätiedot

Sorkkahoitotilojen huomioiminen rakennussuunnittelussa

Sorkkahoitotilojen huomioiminen rakennussuunnittelussa Sorkkahoitotilojen huomioiminen rakennussuunnittelussa Valio Navettaseminaari 12.2.2008 Timo Korpela ProAgria Etelä-Pohjanmaa Sorkkahoitotoiminnan lähtötiedot rakennussuunnittelulle Sorkkahoitotelineitä

Lisätiedot

Siilotilasäiliöt ja maitohuoneratkaisut

Siilotilasäiliöt ja maitohuoneratkaisut Siilotilasäiliöt ja maitohuoneratkaisut Valion Navettaseminaari 12.2.2014 Rantasipi Airport Congress Center Esa Manninen Valio Oy AMS tilasto 2013 12.2.2014 Alkutuotanto 2 Sisältö A. Siilotilasäiliöt maitohuone:

Lisätiedot

RAKENNETUET OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 MAATILAINVESTOINNIT. Tampere 30.9.2014. Kjell Brännäs MMM, RO, MAKE

RAKENNETUET OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 MAATILAINVESTOINNIT. Tampere 30.9.2014. Kjell Brännäs MMM, RO, MAKE RAKENNETUET OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 MAATILAINVESTOINNIT Tampere 30.9.2014 Kjell Brännäs MMM, RO, MAKE Maatilainvestointien rahoitus 2015-2020 Investointituella tavoitellaan: Alkutuotannon säilyttämistä

Lisätiedot

Hevostallien uudet määräykset sekä ideoita tallien ja pihattojen peruskorjaamiseen ja rakentamiseen. RKM Juhani Halonen Suomen Hevostietokeskus ry

Hevostallien uudet määräykset sekä ideoita tallien ja pihattojen peruskorjaamiseen ja rakentamiseen. RKM Juhani Halonen Suomen Hevostietokeskus ry Hevostallien uudet määräykset sekä ideoita tallien ja pihattojen peruskorjaamiseen ja rakentamiseen RKM Juhani Halonen Suomen Hevostietokeskus ry Mitä huomioitava tallin suunnittelussa? tallityypin valinta

Lisätiedot

LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN

LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN Aution maatila Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 16.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden

Lisätiedot

Reippaana raittiissa ilmassa. Ilmanvaihto eläintiloissa

Reippaana raittiissa ilmassa. Ilmanvaihto eläintiloissa Reippaana raittiissa ilmassa Ilmanvaihto eläintiloissa Ilmanvaihdon käsitteet Ilmanvaihdon arviointi Lämpötila ja kosteus Minimi- ja maksimi-ilmanvaihto Poistoilma ja korvausilma Ongelmatilanteiden ratkaiseminen

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

Lainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011

Lainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011 1.0 ULLAKON JA YLÄPOHJAN ONTELON MÄÄRITELMÄ Lainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011 Ullakko Rakennuksen yläpohjan ja vesikaton välinen tila, jossa on mahdollista

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus. autosuojien paloturvallisuudesta

Ympäristöministeriön asetus. autosuojien paloturvallisuudesta E4 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Autosuojien paloturvallisuus Ohjeet 2005 Ympäristöministeriön asetus autosuojien paloturvallisuudesta Annettu Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2005 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Hyvä ilmanvaihto - pihattorakennuksissa

Hyvä ilmanvaihto - pihattorakennuksissa Taustaa Hyvä ilmanvaihto - pihattorakennuksissa Tapani Kivinen MTT Kotieläintuotannon tutkimus maatalouden ilmanvaihdon taso on ollut vaihteleva tilakokojen kasvu ym. toimintaympäristön muutokset eläinten

Lisätiedot

ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET HEVOSTEN PIDOLLE 17.9.2011

ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET HEVOSTEN PIDOLLE 17.9.2011 ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET HEVOSTEN PIDOLLE 17.9.2011 Eläinten hyvinvointi Käyttäytymistarpeiden toteuttaminen liikkuminen, laumakäyttäytyminen lisääntymiskäyttäytyminen syömiskäyttäytyminen Muiden tarpeiden

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Emakoita Karjuja Porsaita > 8 viikkoa Kasvatus-/lihasikoja Muita yht. kpl.

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Emakoita Karjuja Porsaita > 8 viikkoa Kasvatus-/lihasikoja Muita yht. kpl. Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 2008/120/EY sisältämien, sikojen

Lisätiedot

Mukava olo. Ternikasvattamon vasikkatilat

Mukava olo. Ternikasvattamon vasikkatilat Mukava olo Ternikasvattamon vasikkatilat Tilantarve Ryhmäkarsinat Osastointi Sairas vasikka Rakenteelliset ratkaisut vasikan hyvinvoinnin kannalta Ryhmäkasvatus Laumaeläin Virikkeellisyys, liikunta ja

Lisätiedot

SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1 Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2013)

SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1 Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2013) Pohjois-Savon pelastuslaitos Hyväksytyt poikkeamat Riskienhallinta 25.9.2014 1/6 Automaattisten sammutuslaitteistojen suunnitelussa hyväksyttävät poikkeamat. SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1

Lisätiedot

Miten parannan sisäilman laatua?

Miten parannan sisäilman laatua? Miten parannan sisäilman laatua? Tuula Syrjänen DI, rakennusterveysasiantuntija 17/05/2014 Mitä on hyvä sisäilma? Sisäilma on hyvää, jos suurin osa rakennuksen käyttäjistä on tyytyväisiä sisäilman laatuun

Lisätiedot

Omakotitalon perusparantaminen. Toimenpide- ja kustannusluettelo YM 33a 1/5. Hakija: Osoite:

Omakotitalon perusparantaminen. Toimenpide- ja kustannusluettelo YM 33a 1/5. Hakija: Osoite: Omakotitalon perusparantaminen Hakija: Toimenpide- ja kustannusluettelo YM 33a Osoite: Kustannustaso 1/2014 (ALV 24%) (rak.kust.indeksi 106,9 (2010=100)) 1.Vaippaan kohdistuvat toimenpiteet 1.1 Vesikatto

Lisätiedot

VASIKKAHUOLTOTILA PARSINAVETASSA

VASIKKAHUOLTOTILA PARSINAVETASSA VASIKKAHUOLTOTILA PARSINAVETASSA Tiina ja Jyrki Heinonen Tilavierailu 03/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 10.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden

Lisätiedot

MAITOTILAN LAATUARVIOINTILOMAKE

MAITOTILAN LAATUARVIOINTILOMAKE VALIORYHMÄ/OSUUSKUNTA Versio 12.1.200 1/5 MAITOTILAN LAATUARVIOINTILOMAKE Tuottajan nimi/nimet Lehtinen Matti ja Riitta Tuottajanumero Arvioinnin tarkoitus laatusopimusarviointi Valio-maitotilaopastearviointi

Lisätiedot

MAJOITUSTILOJEN RAKENNUSOHJEET Tapio Pasanen, RI ProAgria Pohjois- Savo

MAJOITUSTILOJEN RAKENNUSOHJEET Tapio Pasanen, RI ProAgria Pohjois- Savo MAJOITUSTILOJEN RAKENNUSOHJEET Tapio Pasanen, RI ProAgria Pohjois- Savo TYÖTURVALLISUUSLAKI VÄHIMMÄISTASO 4 Ruokailu- ja lepotilat Työntekijöiden käyttöön tarkoitettujen ruokailu- ja lepotilojen ja lepohuoneiden

Lisätiedot

Maatalousrakennusten energiatehokkuus. Kjell Brännäs, maa- ja metsätalousministeriö 28.2.2011

Maatalousrakennusten energiatehokkuus. Kjell Brännäs, maa- ja metsätalousministeriö 28.2.2011 Maatalousrakennusten energiatehokkuus Kjell Brännäs, maa- ja metsätalousministeriö 28.2.2011 MMM:n rakentamissäädökset, tuettava rakentaminen MMM:n RMO C2.2, maatalouden tuotantorakennusten lämpöhuolto

Lisätiedot

Uusi maaseutuohjelma ja investoinnit

Uusi maaseutuohjelma ja investoinnit Uusi maaseutuohjelma ja investoinnit Kuopio 7.10.2014 Sanna Koivumäki Ruokaosasto/ Maaseudun kehittämisyksikkö Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 9.10.2014 Ruokaosaston tehtäväalueen yhteiskunnallisen

Lisätiedot

TY-5 II. e=0,60. Sadevedet johdetaan pysäköinti- ja liikennöitäviltä alueilta öljynerottimen kautta kaupungin hulevesiverkkoon EV-5 +149,0 METALLITIE

TY-5 II. e=0,60. Sadevedet johdetaan pysäköinti- ja liikennöitäviltä alueilta öljynerottimen kautta kaupungin hulevesiverkkoon EV-5 +149,0 METALLITIE TY-5 II Sadevedet johdetaan pysäköinti- ja liikennöitäviltä alueilta öljynerottimen kautta kaupungin hulevesiverkkoon EV-5 e=0,60 Kerrosala varaus 52,6 m2 +19,0 73 58 Asf. 6 915 13 ap 20 000 313 H1 krm²

Lisätiedot

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I Jeanne Wormuth CY Heifer Farm Yleistä Jeannen taustaa Agway aloitti hiehojen kasvatustoiminnan joulukuussa 1998 Tilat 4000 hiehon sopimuskasvatukseen CY Farms

Lisätiedot

DeLaval tuuliverhot ja hormit Luonnollisen ilmanvaihdon ratkaisut

DeLaval tuuliverhot ja hormit Luonnollisen ilmanvaihdon ratkaisut DeLaval tuuliverhot ja hormit Luonnollisen ilmanvaihdon ratkaisut Tuuliverhoseinät - vaihtoehto ilmanvaihtoon lypsy-ja lihakarjatiloilla DeLaval laskostuva tuuliverho CTD DeLaval ylhäältä avautuva tuuliverho

Lisätiedot

MAATILAN TYÖTURVALLISUUS

MAATILAN TYÖTURVALLISUUS MAATILAN TYÖTURVALLISUUS Maatilan työturvallisuus Työturvallisuusriskien hallinta Työympäristön vaaratekijät selkokielellä Layla Ahonen ja Sarita Jylhä-Rastas Työturvallisuus Työympäristön vaaratekijät

Lisätiedot

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Mukava olo Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Tilavaatimukset Karsinaratkaisut lämmin- ja kylmäkasvattamoissa Ryhmittelyn merkitys Tautivastustus Eläinten siirrot Tilavaatimukset Ritiläpalkki Kiinteäpohjainen

Lisätiedot

PIHATTORAKENNUSHANKE KUSTANNUSARVIO 3.5.2014. Teräspilarit k3600, NR-ristikot k900, matalaperustus, YP3- tiivissaumakate

PIHATTORAKENNUSHANKE KUSTANNUSARVIO 3.5.2014. Teräspilarit k3600, NR-ristikot k900, matalaperustus, YP3- tiivissaumakate PIHATTORAKENNUSHANKE KUSTANNUSARVIO 3.5.2014 MTK Tyyppinavettahanke Hankkeen nro 11997 MAATALOUSINVESTOINNIN TUETTAVA OSUUS KUSTANNUSARVIOT Piirustus nro 21 Teräspilarit k3600, NR-ristikot k900, matalaperustus,

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot

COMBIMASTER -RUOKINTAROBOTTI PARSINAVETASSA

COMBIMASTER -RUOKINTAROBOTTI PARSINAVETASSA COMBIMASTER -RUOKINTAROBOTTI PARSINAVETASSA Tiina ja Marko Roumio Tilavierailu 06/2010 Anne-Mari Malvisto, Juha Kuula ja Mika Turunen 15.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon

Lisätiedot

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA Kolismaankatu 3, 33330 Tampere Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi MYYTÄVÄ KOHDE

Lisätiedot

Sisäkuivakäymälän edellytykset. Tampereen kaupunki Rakennusvalvonta LVI-tark.ins. Juha Brunnila

Sisäkuivakäymälän edellytykset. Tampereen kaupunki Rakennusvalvonta LVI-tark.ins. Juha Brunnila Sisäkuivakäymälän edellytykset Tampereen kaupunki Rakennusvalvonta LVI-tark.ins. Juha Brunnila Iltasanomat Bill Gates keksii vessan uudestaan Microsoft-miljardööri aikoo luoda aivan uudenlaisen vessan.

Lisätiedot

Maatilojen turvallisuussuunnitelma

Maatilojen turvallisuussuunnitelma Maatilojen turvallisuussuunnitelma Maatilojen turvallisuussuunnittelu Mika Koukkari Jokikyläntie 190 92830 Veneheitto 040-5649267 mika.koukkari@pp2.inet.fi http://personal.inet.fi/palvelu/turvallisuussuunnittelu

Lisätiedot

PIHATTORAKENNUSHANKE KUSTANNUSARVIO 3.5.2014. Kestopuupilarit ja NR-ristikot k1800, post-frame perustus

PIHATTORAKENNUSHANKE KUSTANNUSARVIO 3.5.2014. Kestopuupilarit ja NR-ristikot k1800, post-frame perustus PIHATTORAKENNUSHANKE KUSTANNUSARVIO 3.5.2014 MTK Tyyppinavettahanke Hankkeen nro 11997 MAATALOUSINVESTOINNIN TUETTAVA OSUUS KUSTANNUSARVIOT Piirustus nro 23 Kestopuupilarit ja NR-ristikot k1800, post-frame

Lisätiedot

Mittajärjestelmät ja mittasuositukset.

Mittajärjestelmät ja mittasuositukset. Mittajärjestelmät ja mittasuositukset. Hannu Hirsi Johdanto: Mittajärjestelmien tarkoitus: Helpottaa eri toimijoiden järjestelmien ja osien yhteensovittamista : suunnittelua, valmistusta, asentamista,

Lisätiedot

KUSTANNUSSELVITYS. Kauniaisten kaupungin keskuskeittiön peruskorjaus. Kauniainen. 22.11.2013 2013 Tocoman Services Oy Sivu 1/5

KUSTANNUSSELVITYS. Kauniaisten kaupungin keskuskeittiön peruskorjaus. Kauniainen. 22.11.2013 2013 Tocoman Services Oy Sivu 1/5 KUSTANNUSSELVITYS Kauniaisten kaupungin keskuskeittiön peruskorjaus Kauniainen 22.11.2013 2013 Tocoman Services Oy Sivu 1/5 Dokumentin tiedot Laatija Ari Saari Puh. 020 7420 228 GSM 044-2828698 Sähköposti

Lisätiedot

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale Taloudenhallinta navettainvestoinnissa Vesa Lapatto Savitaipale Mäkelän tila Yrittäjät Nina ja Vesa Lapatto Työntekijöitä 2 Pojat Juho ja Joonas Peltoa 118 ha Metsää 56 ha Lehmiä 170 nuorkarjaa 160 Lähtökohta

Lisätiedot

PIHATTORAKENNUSHANKE KUSTANNUSARVIO 31.1.2014. Kolminivelkehät, k 4800, liimapuu, kantava profiilipeltikate

PIHATTORAKENNUSHANKE KUSTANNUSARVIO 31.1.2014. Kolminivelkehät, k 4800, liimapuu, kantava profiilipeltikate PIHATTORAKENNUSHANKE KUSTANNUSARVIO 31.1.2014 MTK Tyyppinavettahanke Hankkeen nro 11997 MAATALOUSINVESTOINNIN TUETTAVA OSUUS KUSTANNUSARVIOT Piirustus nro 22 Kolminivelkehät, k 4800, liimapuu, kantava

Lisätiedot

Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009

Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009 Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009 Retkellä tutustuimme sekä parsinavetoihin että pihattoihin. Kohteet olivat myös hyvin eri kokoisia

Lisätiedot

8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy

8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy 8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta Laura Kulkas Valio Oy Ympäristöperäiset utaretulehdusbakteerit Streptococcus uberis (Streptococcus dysgalactiae) Escherichia

Lisätiedot

Maailmanlaajuinen kokemus erilaisissa ilmastoissa

Maailmanlaajuinen kokemus erilaisissa ilmastoissa Maailmanlaajuinen kokemus erilaisissa ilmastoissa Viro Iran Venäjä Saudi Arabia Suunnittelua yksilöllisten vaatimusten mukaan Estonia Dairy Ranta Åsbro Mjölk Kokkonen Estonia Dairy High Plains Dairy 2004

Lisätiedot

TILALUETTELO, KORJAUSHINTA

TILALUETTELO, KORJAUSHINTA Sivu 1/2 TILALUETTELO, KORJAUSHINTA Paikkakunta: Kajaani Laajuus: 3 598 m2, 3 904 brm2, 20 025 rm3 Hankekoko: 3 904 brm2 Osa Käyttäjä Huonro Tila/Toiminta m²/tila kpl m² kor.% /m² A 1.kerros A Manuaalikoneistus

Lisätiedot

Reippaana raittiissa ilmassa. Ilmanvaihto eläintiloissa

Reippaana raittiissa ilmassa. Ilmanvaihto eläintiloissa Reippaana raittiissa ilmassa Ilmanvaihto eläintiloissa Ilmanvaihdon käsitteet Ilmanvaihdon arviointi Lämpötila ja kosteus Minimi- ja maksimi-ilmanvaihto Poistoilma ja korvausilma Ongelmatilanteiden ratkaiseminen

Lisätiedot

9. Utareterveysongelmat isoilla tiloilla Laura Kulkas Valio Oy Ongelmien luonne Ison karjan hallinta vaatii hyvin suunnitellun ja toimivan systematiikan! Pienemmissä karjoissa voi selvitä vähäläisellä

Lisätiedot

Kuivitus Sakari Alasuutari, TTS Vantaa, 9.2.2012

Kuivitus Sakari Alasuutari, TTS Vantaa, 9.2.2012 Kuivitus Sakari Alasuutari, TTS Vantaa, 9.2.2012 Kuivituksen merkityksestä Makuualusta ja eläin kuivana ja puhtaana Lämmittää ja pehmentää makuualustaa Parantaa huoneilmaa sitomalla ammoniakkia Kosteat

Lisätiedot

MMM-RMO. Maatalousrakennusten paloturvallisuus C 5

MMM-RMO. Maatalousrakennusten paloturvallisuus C 5 Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet Liite 13 MMM:n asetukseen tuettavaa rakentamista koskevista rakentamismääräyksistä ja suosituksista (100/01) MMM-RMO Maatalousrakennusten

Lisätiedot

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Läänineläinlääkäri Taina Kingelin Jyväskylä 29.11.2011 Lihavasikka teemapäivä

Lisätiedot

Maatalouden investointituki 2007-2013 Hakuajat 2011

Maatalouden investointituki 2007-2013 Hakuajat 2011 Hakuajat 2011 Hakuja 4 ; 1.12.2010-.1.2011,.2-31.3, 15.4-15.8, 1.9 15.10 jatkuva haku - nuoren viljelijän aloitustuki Päätöksenteko - rakennetun kiinteistön hankinta - asuntorakentaminen Päätökset; + 2

Lisätiedot

Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY

Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY Kun ajotulehdus iskee Pysähdytään rauhassa suunnittelemaan Sovitaan yhdessä mitä tehdään Eläinlääkäriltä

Lisätiedot

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Mikko Myller Lämmön siirtyminen rakenteessa Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Lämpöhäviöt Lämpö siirtyy 1) Kulkeutumalla (vesipatterin putkisto, iv-kanava)

Lisätiedot

KORTTELIN, KORTTELINOSAN JA ALUEEN RAJA JA SEN NURKKAPISTE RAKENNUKSEN TAI SEN OSAN SUURIN SALLITTU KERROSLUKU

KORTTELIN, KORTTELINOSAN JA ALUEEN RAJA JA SEN NURKKAPISTE RAKENNUKSEN TAI SEN OSAN SUURIN SALLITTU KERROSLUKU 7. 8.9 7.7 Rumpu #0.9 800 000 80 9. 7099 000 LJK/SPK/INVA W 0. 78.9 8 0 7 9 Kaltevuus % Kaltevuus % +9.800 8 +9.800 7 090 000 0 9 +9.800 +9.800 +9.800. KARHUSUO TT..8 e=0. Ju- hule- db KTY- 7P ASEMAKAAVAMEINTÖJÄ

Lisätiedot

Diaarinumero (Viranomainen täyttää) VAPAUTUSHAKEMUS VESIJOHTOON JÄTEVESIVIEMÄRIIN SADEVESIVIEMÄRIIN LIITTYMISESTÄ OHJEITA: Täyttäkää kaikki kohdat huolellisesti. Jokaisesta vesipisteitä tai viemärin sisältävästä

Lisätiedot

KESTILÄN NAVETASSA TOTEUTUU LEHMÄN KUUSI VAPAUTTA

KESTILÄN NAVETASSA TOTEUTUU LEHMÄN KUUSI VAPAUTTA KESTILÄN NAVETASSA TOTEUTUU LEHMÄN KUUSI VAPAUTTA 01.09.2014 Tämä lehmän hyvinvointia uudessa navetassa käsittelevä kirjoitus on osa YmpäristoAgro-hanketta. Artikkelissa kerrotaan hyvistä rakennusratkaisuista,

Lisätiedot

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Pelastuslain 379 / 2011velvoitteet 1. Yleiset velvollisuudet 4 Jokaisen on

Lisätiedot

Taulukko 1. Laboratoriotoimintaa koskevat eristämis- ja muut suojatoimenpiteet

Taulukko 1. Laboratoriotoimintaa koskevat eristämis- ja muut suojatoimenpiteet 4748 N:o 1053 Liite Taulukko 1 Laboratoriotoimintaa koskevat eristämis- ja muut suojatoimenpiteet 1 Erillinen laboratoriotila ( 1 ) ei vaadita ei vaadita 2 Laboratorio suljettavissa ilmatiiviisti kaasudesinfioinnin

Lisätiedot

Mukava parsi kutsuu levolle - maatessa maitoa tulee

Mukava parsi kutsuu levolle - maatessa maitoa tulee Mukava parsi kutsuu levolle - maatessa maitoa tulee Hyvät eläinten olosuhteet lisäävät terveyttä ja maitoa! Lehmän vuorokausi: Lypsyllä max 3-4 h/vrk Makuulla 14 h/vrk pari tuntia sikeää unta märehtii,

Lisätiedot

Plastic Pipes UMPISÄILIÖT: J i t a k u l k e e a s k e l t a e d e m p ä n ä!

Plastic Pipes UMPISÄILIÖT: J i t a k u l k e e a s k e l t a e d e m p ä n ä! UMPISÄILIÖT: J i t a k u l k e e a s k e l t a e d e m p ä n ä! Jita sakosäiliöt / 2009 3-osastoiset harmaille + wc:n jätevesille 2500 L 3000 L 3500 L 1500 L 2-osastoinen harmaille jätevesille 5500 L 1-osastoinen

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS 1(7) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Matkatalo. Valtakatu 36. 53100 Lappeenranta 24.09.2013

KUNTOTARKASTUS 1(7) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Matkatalo. Valtakatu 36. 53100 Lappeenranta 24.09.2013 1(7) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Oy Matkatalo Valtakatu 36 53100 Lappeenranta 24.09.2013 2(7) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Oy Koulutalo Valtakatu 36 53100 Lappeenranta Tarkastuksen tilaaja:

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY Pesuhuoneremontit Tero Pyykkönen Oulu 2.9. 2010 Oulu Märkätila tarkoittaa huonetilaa, jonka lattiapinta joutuu tilan käyttötarkoituksen vuoksi vedelle alttiiksi ja jonka seinäpinnoille voi roiskua tai

Lisätiedot

Jaloittelutarharatkaisut, hoito ja valumavesien käsittely

Jaloittelutarharatkaisut, hoito ja valumavesien käsittely Jaloittelutarharatkaisut, hoito ja valumavesien käsittely MTT Kotieläintuotannontutkimus Lantala- ja jaloittelutarhainvestoinnit, Juva18.4.2013 RAE ravinnehävikit euroiksi -hanke Esityksen sisältö Tarhojen

Lisätiedot

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Tässä on esitetty esimerkkinä paikkoja ja tapauksia, joissa lämpövuotoja voi esiintyä. Tietyissä tapauksissa on ihan luonnollista, että vuotoa esiintyy esim. ilmanvaihtoventtiilin

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

Elintarvikkeita koskevat täydentävien ehtojen vaatimukset

Elintarvikkeita koskevat täydentävien ehtojen vaatimukset Elintarvikkeet -Viljelijällä vastuu tuottamiensa elintarvikkeiden turvallisuudesta ja siitä oltava riittävät tiedot asian varmistamiseksi -Alkutuotantopaikat on rakennettava ja hoidettava siellä tuotettujen

Lisätiedot

Toimivat lannanpoistojärjestelmät

Toimivat lannanpoistojärjestelmät Toimivat lannanpoistojärjestelmät Hyviä käytännön ratkaisuja hevostalleille Käsityövaltaisuus yleistä hevospuolella Lannanpoisto tapahtuu suurimmassa osassa talleja perinteisellä talikko/kottikärryt menetelmällä

Lisätiedot

AS OY TUUSULAN UPSEERINHOVI Nappulakatu 1, 04300 Tuusula RAKENNUSTAPASELOSTUS 5.6.2015

AS OY TUUSULAN UPSEERINHOVI Nappulakatu 1, 04300 Tuusula RAKENNUSTAPASELOSTUS 5.6.2015 AS OY TUUSULAN UPSEERINHOVI Nappulakatu 1, 04300 Tuusula RAKENNUSTAPASELOSTUS 5.6.2015 Yleiskuvaus: Perustukset: Ulkoseinät: Yläpohja: Alapohja: Välipohja: Väliseinät: Ikkunat: Ovet: Portaat Parvekkeet

Lisätiedot

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Hallitun ilmanvaihdon merkitys Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti on ekologinen tapa ottaa ikkunan kautta poistuva hukkalämpö talteen ja hyödyntää auringon lämpövaikutus. Ominaisuudet: Tuloilmaikkuna

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009 1(9) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta 17.12.2009 2(9) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta

Lisätiedot

Riittävästi vettä, enemmän maitoa

Riittävästi vettä, enemmän maitoa Riittävästi vettä, enemmän maitoa DeLaval juomakupit ja -altaat Maidosta noin 90 % on vettä, joten ei ole kovin yllättävää, että veden saannilla on merkittävä vaikutus maidontuotantoon. Yhtälö on yksinkertainen:

Lisätiedot

Oulun kaupungin päiväkotien energiakisa 2014 / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiankäyttö. 04.09.2014 Pekka Karppanen

Oulun kaupungin päiväkotien energiakisa 2014 / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiankäyttö. 04.09.2014 Pekka Karppanen Oulun kaupungin päiväkotien energiakisa 2014 / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiankäyttö 04.09.2014 Pekka Karppanen Valaistuksen- ja vedenkäyttö Valaisimien sammuttaminen Yleispätevä ohje

Lisätiedot

Maankäyttöpalvelut RAKENNUSTYÖN TARKASTUSASIAKIRJA Rakennusvalvonta 04600, Mäntsälä puh. (019) 264 5000 rakennusvalvonta@mantsala.

Maankäyttöpalvelut RAKENNUSTYÖN TARKASTUSASIAKIRJA Rakennusvalvonta 04600, Mäntsälä puh. (019) 264 5000 rakennusvalvonta@mantsala. Maankäyttöpalvelut RAKENNUSTYÖN TARKASTUSASIAKIRJA Rakennusvalvonta 04600, Mäntsälä puh. (019) 264 5000 rakennusvalvonta@mantsala.fi RAKENNUS- HANKKEEN TIEDOT Lupatunnukset Kiinteistötunnus Rakennuspaikan

Lisätiedot

Lemminkäinen. Skaftkärrin koulu TARJOUS. nro 002 Lisä-ja muutostyö 18.3.2016. Skaftkärrin koulun tilojen muutos. Peruste/ viite

Lemminkäinen. Skaftkärrin koulu TARJOUS. nro 002 Lisä-ja muutostyö 18.3.2016. Skaftkärrin koulun tilojen muutos. Peruste/ viite Lemminkäinen Skaftkärrin koulu TARJOUS nro 002 Lisä-ja muutostyö 18.3.2016 Skaftkärrin koulun tilojen muutos Peruste/ viite Skaftkärrin koulu on laajentunut 780 brm2 verrattuna tarjousvaiheen ve 1 laajuuteen.

Lisätiedot

MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN

MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN KORKEATASOISTA TUOTANTOTILAA HÄMEENLINNA MÄKELÄ Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi KIINTEISTÖN SIJAINTI

Lisätiedot

1. Jos hevosten pito on ammattimaista tai muuten laajamittaista, onko toiminnasta tehty kirjallinen ilmoitus lääninhallitukselle?

1. Jos hevosten pito on ammattimaista tai muuten laajamittaista, onko toiminnasta tehty kirjallinen ilmoitus lääninhallitukselle? Hyvinvointi, turvallisuus ja ympäristöasioista huolehtiminen on oleellinen osa hevosalan yrittäjän arkea. Hevostilan ja sen ympäristön vastuullinen hoitaminen luo hyvinvointia ja turvallisuutta paitsi

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013 Krista Niemi 27.2.2013 Kosteudenhallinnalla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla pyritään estämään haitallisen kosteuden kertyminen rakennukseen Kosteudenhallinnan tavoitteena on Estää kosteusvaurioiden

Lisätiedot

ASENNUSOHJEET SILENCIO 24 / 36 SILENCIO EL

ASENNUSOHJEET SILENCIO 24 / 36 SILENCIO EL ASENNUSOHJEET 24 / 36 EL Näin saavutetaan paras ääneneristys Betonielementit ja betoniset ontelolaatat Betonisten välipohjien ääneneristys riippuu paljolti siitä, millaisia kantavat rakenteet ovat. Laatta-

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA OULU

RAKENNUSVALVONTA OULU Pientalon laatu: PALOKORTTI, versio 12.02.2008 1 (8) Kortissa on Oulun rakennusvalvonnan ja alueen pientalotehtaiden (Kastelli, Jukka-talo, Finndomo ja Designtalo) sekä Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen

Lisätiedot

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia

Lisätiedot

Mistä lähtökohdat, kenen ehdoilla :

Mistä lähtökohdat, kenen ehdoilla : RAKC.3004 Rakennustekniikka Luento 1 / osa 2. Rationaalinen tilasuunnittelu Dipl. ins. Hannu Hirsi A E 01.09.15 Mistä lähtökohdat, kenen ehdoilla : Asiakkaan, käyttäjän tarpeet ja toiminta : Rakennuksesta

Lisätiedot

Kuivittamiseen on erilaisia ratkaisuja

Kuivittamiseen on erilaisia ratkaisuja Tavoitteena 2000 litraa maitoa lypsyrobotilta päivässä 22.3.2016 Kuivittamiseen on erilaisia ratkaisuja Reetta Palva, TTS AMS-hankkeen kysely: Mitkä työvaiheet tai työt koette tilallanne tällä hetkellä

Lisätiedot

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML 3 KOSTEUS Tapio Korkeamäki Visamäentie 35 B 13100 HML tapio.korkeamaki@hamk.fi RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET KOSTEUS LÄMPÖ KOSTEUS Kostea ilma on kahden kaasun seos -kuivan ilman ja vesihöyryn Kuiva ilma

Lisätiedot

192-0200-9701 1 (5) Jouni Räsänen, RI (09) 887 9265 jor@ako.fi. K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä

192-0200-9701 1 (5) Jouni Räsänen, RI (09) 887 9265 jor@ako.fi. K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä 1 (5) K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOSELVITYS Rakennuskohde RAPORTTI Asiakirjan sisältö SIMONKYLÄN KOULU Koivukyläntie 52

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07831-11 2 (6) Sisällysluettelo

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07831-11 2 (6) Sisällysluettelo 2 (6) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuotemäärittelyt ja palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ullakon yläpohjan palovaatimusten täyttyminen... 3 4 Yhteenveto...

Lisätiedot

Parveke ja luhtikäytävä (max 2/P3)

Parveke ja luhtikäytävä (max 2/P3) 4.6.0 Parveke ja luhtikäytävä (max /P).0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita enintään -kerroksisen P-paloluokan

Lisätiedot

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus

Lisätiedot

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE MAAKELLARI RATKAISEE SÄILYTYSONGELMASI Maakellari on ihanteellinen ratkaisu vihannesten, mehujen, säilöttyjen tuotteiden jne. pitkäaikaiseen varastointiin. Säilyvyyden takaavat maakellarin luontaiset ominaisuudet:

Lisätiedot

PERUSTAMISKUSTANNUKSET, KORJAUS - YHTEENVETO

PERUSTAMISKUSTANNUKSET, KORJAUS - YHTEENVETO Sivu 1/1 n hyvinvointikampus Paikkakunta: Laajuus: Hankekoko: 437 m2, 486 brm2, 1 775 rm3 490 brm2 Jakaja: 384 m2 PERUSTAMISKUSTANNUKSET, KORJAUS - YHTEENVETO Talo 80 -nimikkeistö /m2 % B1 Rakennuttajan

Lisätiedot

28.3.2014 PALOTEKNINEN SELVITYS AS OY HAUKILAIVA, PALO-OSASTOINTI JUSSI SAARINEN. INERT OY Toinen Linja 3 00530 HELSINKI

28.3.2014 PALOTEKNINEN SELVITYS AS OY HAUKILAIVA, PALO-OSASTOINTI JUSSI SAARINEN. INERT OY Toinen Linja 3 00530 HELSINKI 28.3.2014 PALOTEKNINEN SELVITYS AS OY HAUKILAIVA, PALO-OSASTOINTI JUSSI SAARINEN INERT OY 00530 HELSINKI Sivu 1 5 1 YLEISTÄ 2 1.1 KOHTEEN TUNNISTETIEDOT 2 1.1.1 LAUSUNNON TARKOITUS 2 1.1.2 LAUSUNNON KATTAVUUS

Lisätiedot