PIHATON SUUNNITTELU. Katri Kiikka 2002 Oulun seudun ammattikorkeakoulu
|
|
- Seppo Oksanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PIHATON SUUNNITTELU Katri Kiikka 2002 Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2 PIHATON SUUNNITTELU Katri Kiikka Opinnäytetyö Rakennetun ympäristön ja hyvinvoinnin koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu
3 OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU TIIVISTELMÄ Koulutusohjelma Opinnäytetyö Sivuja+liitteitä Rakennetun ympäristön hyvinvointi Insinöörityö Suuntautumisvaihtoehto Tuotantotekniikka 2002 Työn tilaaja Asko Riikola Aika Työn tekijä Katri Kiikka Työn nimi Pihaton suunnittelu Asiasanat Pihatto, maatalous, rakentaminen, paloturvallisuus Opinnäytetyö käsittelee pihaton rakentamisprosessia hankkeen tarveselvityksestä rakentamisvaiheeseen saakka. Jaksoon sisältyy tuotantorakennuksen suunnittelua, pihaton olosuhteiden ja ympäristön vaikutusten arviointia ihmisiin unohtamatta Suomen rakennusmääräysohjeita ja säännöksiä. Etenkin paloturvallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Opinnäytetyön varsinainen tekeminen alkoi tilakäynnin jälkeen. Tutustuminen tilan olosuhteisiin, muiden rakennusten sijaintiin ja tulevan pihaton rakennuspaikkaan antoi karkean kuvan tulevasta pihatosta. Myös isäntäväen toiveita ja mieltymyksiä huomioitiin suunnittelussa. Suunnitelmien edetessä, tehokkaan yhteistyötiimin kanssa oli mielenkiintoista suunnitella tuotantorakennusta. Olennainen tekijä uuden eläinrakennuksen suunnittelussa on eri tilojen sijoittelu toimivaksi kokonaisuudeksi. Eläinsairauksien leviämistä estetään suunnittelemalla kulkureitit omiksi linjoikseen, ilman että rehu- ja lantalinjat tai maitoauton kulkureitit risteävät. Lisäksi tulevaisuuden laajennusvara tulee huomioida jo ensimmäisessä rakennusvaiheessa, jotta laajennuksen ollessa ajankohtainen päästäisiin rakentamaan ilman vanhojen rakenteiden mittavia purkamisia. 3
4 ALKUSANAT Idea pihaton suunnittelemisesta opinnäytetyönä alkoi kyteä mielessäni syksyllä Asia jäi hetkeksi aikaa muhimaan, kunnes vuoden vaihtuessa sain suunnitelmalleni todellisen kohteen, Riikolan tilan Ylikiimingistä. Projektiin oli mukava lähteä mukaan, sillä olen aiemmin ollut eläinten kanssa tekemisissä ja maatalousala kiinnostaa muutenkin. Kyseisellä tilalla on aikomus laajentaa maidontuotantoa ja rakentaa samalla uusi eläinsuoja. Rakennuksen tyypiksi valittiin pihatto, sillä siellä lehmät saavat liikkua vapaammin ja eläimet pysyvät puhtaampina erillisten makuuparsien ansiosta. Haluan osoittaa kiitokseni Riikolan tilan isäntäväelle tästä mahdollisuudesta päästä toteuttamaan todellista kohdetta. Lisäksi kiitän yhteistyökumppaneitani: Heini Raasakkaa OAMK:n luonnonvarayksiköstä, Antti Pönkköä Valio Oy:stä, Eero Jaaraa TE -keskuksesta. sekä Teknologian siirto projektin asiantuntijaryhmä Teknotiimiä, jotka kaikki ovat osaltaan olleet myötävaikuttamassa opinnäytetyöni syntymiseen. Työni ohjaavana opettajana toimi Kimmo Illikainen ja kieliasun tarkasti Maarit Sjöblom. Kiitokset myös heille yhteistyöstä. 4
5 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ..3 ALKUSANAT JOHDANTO MAATALOUDEN RAKENTAMINEN Ympäristöministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työsuojelu TUOTANTORAKENNUKSEN SUUNNITTELU Eläintilat Yleistä suunnittelusta Eläimet lämpimässä pihatossa Ruokintapöytä Eläinten lähiympäristö Lypsyasema Maidonhuoltotilat Maitohuone Konehuone Toimisto Sosiaalitilat Oheistilat Vasikkarehun valmistus Välivarasto Rehuvarasto TUOTANTORAKENNUKSEN OLOSUHTEET Lämpötila Kosteus Sähköistys Potentiaalitasaus Valaistus Ilmanvaihto YMPÄRISTÖN HUOLTO Yleistä mitoituksesta Lietesäiliö
6 5.3 Pesuvedet Muut jätteet Jaloittelutarha PALOTURVALLISUUS Rakenteiden palotekniset vaatimukset Poistumistiet Alkusammutuskalusto KUSTANNUKSET Kustannusarvio Rahoitus POHDINTA...33 LÄHTEET...34 LIITTEET
7 1 JOHDANTO Tämän työn tarkoitus on selventää eri näkökohtia pihaton rakentamisessa. Ennen rakentamista on täytettävä useita lomakkeita lainahakemuksesta ympäristöhakemukseen. Periaatteena on kuvata suunnittelu- ja rakentamisprosessi pääpiirteissään huomioiden toiminnallisuus ja käytännöllisyys. Tämän päivän maaseuturakentaminen tarvitsee jatkuvasti uusia tuotantorakennusten suunnittelijoita. Maatilojen keskimääräiset tilakoot kasvavat ja uusia navettoja sekä pihattoja rakennetaan tulevaisuudessa yhä enemmän. Lisäksi tuotantorakennusten tekniset sekä tuotannolliset vaatimukset kasvavat vähitellen, jolloin tarvitaan usean eri alojen suunnittelijoita hankkeen toteuttamiseen. 7
8 2 MAATALOUDEN RAKENTAMINEN 2.1 Ympäristöministeriö Suomessa ylin rakentamista ohjaava taho on ympäristöministeriö, joka säätelee rakentamista normeilla. Keskeisimpiä normeja ovat maankäyttö- ja rakennuslaki sekä lakia täydentävä maankäyttö- ja rakennusasetus ja Suomen rakentamismääräyskokoelma. ( Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki tuli voimaan Uuden lain tavoitteena on antaa kunnille lisää valtaa ja vastuuta kaavoituksessa, sekä tuoda maankäytön suunnittelu lähemmäksi ihmistä ottamalla lakiin mukaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Tällä menettelyllä saadaan mukaan hankkeeseen kaikki osalliset tahot, joihin rakennustyö vaikuttaa joko rakennusvaiheessa tai kohteen valmistuttua. Uuteen lakiin sisältyy myös kohta, jossa pyritään varmistamaan laadukas ja virheetön rakentaminen ennakoivilla ja rakennusaikaisilla työmaakokouksilla, kohteesta pidettävällä tarkastusasiakirjalla, sekä korostamalla suunnittelijoiden ja työnjohtajien kelpoisuutta. ( Suomen rakentamismääräyskokoelma jakaantuu säännöksiin ja ohjeisiin, jotka täydentävät maankäyttö- ja rakennuslakia ja asetusta. Määräykset ovat pääasiassa sitovia ja ohjeet ovat hyväksyttyjä ratkaisuja. (Hyvärinen 2002, 6.) 2.2 Maa- ja metsätalousministeriö Maa- ja metsätalousministeriön maaseutu- ja luonnonvarayksikön rakentamisyksikön tehtävänä on kehittää maatilatalouteen ja maaseudun elinkeinotoimintaan liittyviä rakennushankkeita ja rakennetun ympäristön hyvinvointia. Rakentamisyksikkö edistää maaseudun kestävää kehitystä huomioimalla tuotantorakennusten tekniset ja taloudelliset, sekä eläinten hyvinvointiin liittyvät tekijät. Samalla yksikön tavoitteena on lisätä 8
9 puun käyttöä uusien tuotantorakennusten rakennusmateriaalina. Näihin tavoitteisiin pyritään ohjaamalla hallinnon tukemaa rakentamista, viranomaisyhteistoimintaa ja eri hankkeiden tutkimus- ja kehittämistoimintaa. ( Maa- ja metsätalousministeriön mukaan tulevaisuuden maaseudulla rakennukset ovat tarkoituksenmukaisia ja arkkitehtuuriltaan korkeatasoisia. Maisemasuunnittelussa korostetaan paikallisten ominaispiirteiden vaalimista. Rakennukset edistävät tuotteiden ja palveluiden markkinointia olemalla osa tuotannon laatuketjua. Tavoitteena on saada maaseudusta houkutteleva asuin,- työ ja virkistysympäristö. (Rakentaminen maaseudulla strategia 2000, 3.) 2.3 Työsuojelu Paineet tilakoon kasvattamisesta, tukijärjestelmien muuttuminen ja lisääntynyt byrokratia ovat yhdessä vaikuttaneet maataloustyön rasittavuuteen. Tuotannon laajentaminen tarkoittaa lähes poikkeuksetta samalla työmäärän lisäämistä, vaikka käytössä olisikin työtä helpottavia koneita ja laitteita. Kasvanut työkuormitus heijastuu työntekijän terveydentilaan. Työviikon ollessa yleensä tuntia ilman mitään lomia, on selvää että jossain vaiheessa esiintyy vakavia työuupumuksen oireita. Toimintaa laajentaneella tilalla ei suuren velkamäärän vuoksi ole yleensä varaa palkata ulkopuolista työvoimaa. Uusia ratkaisuja työmäärän ja velkataakan vähentämiseksi ovat yhteistoiminta ja verkostoituminen lähitilojen kanssa. Viljelijöiden keski-ikä on 47 vuotta. Tämän vuoksi noin 50-vuotias viljelijä ei ryhdy laajentamaan toimintaansa investointiloukun pelossa. Maaseutuyrittäjän silmissä jäljellä olevaa työuraa ei tuossa iässä ole tarpeeksi jäljellä, jotta saataisiin välttämättömien investointien kustannukset tuloina takaisin. Viljelijöillä esiintyviä sairauksia ovat tuki-, liikunta- ja hengityselinsairaudet. Vaikka työntekijällä havaittaisiinkin jokin pitkäaikainen sairaus, hän todennäköisesti jatkaa työtään sillä toimeentulo on saatava maataloudesta. Kiire ja ylikuormitus lisäävät tun- 9
10 netusti tapaturmariskiä, joten maatalouden voidaan todeta olevan yksi vaarallisimmista toimialoista. Terveysriskejä voidaan vähentää ja ehkäistä huomioimalla ja poistamalla työympäristöstä mahdollisia tapaturmatekijöitä, ohjaamalla viljelijöitä työterveyshuollon ja TYKY -toiminnan piiriin (työkykyä ylläpitävä toiminta). ( 10
11 3 TUOTANTORAKENNUKSEN SUUNNITTELU 3.1 Eläintilat Yleistä suunnittelusta Rakennuksen suunnittelu lähtee liikkeelle tarveselvityksestä. Siinä rakennuksen tuleva käyttäjä yhdessä asiantuntijoiden kanssa arvioi ja kartoittaa hankkeen tarpeellisuutta, mahdollisuuksia ja edellytyksiä. Asiantuntija voi olla talous- tai tuotantoneuvoja tai rakennusalan ammattilainen. Tarveselvityksestä ilmenevät hankkeen tarpeellisuuden perustelut, kuten nykytilanne epäkohtineen ja kehittämistarpeineen, toteuttamisen lähtökohdat (rakennusohjelma, laajuus ja toteuttamistapa), sekä arvio hankkeen toteuttamisesta tilan muuhun toimintaan. Myös pankin kanssa on hyvä keskustella ja selvittää rahoitusmahdollisuuksia. Tarveselvitysvaihe ei ole kustannuksiltaan suuri, mutta saattaa säästää viljelijää tarpeettomilta ja kalliilta ratkaisuilta. (Hyvärinen 2002, 21.) Eläimet lämpimässä pihatossa Ensimmäiset pihatot rakennettiin lämpimiin maihin, jossa laidunkausi on ilmastosta johtuen pidempi ja ruokinta on edullisempaa kuin Suomessa, jossa on pitkä talvikausi.. Pihatto vaatii enemmän tilaa kuin perinteinen parsinavetta ja eläimet voivat liikkua vapaammin. Pihatossa eläimet pysyvät puhtaana ja hoitotyön määrä on parsinavettaan verrattuna vähäisempi. (Rajala 1993, 17.) Lämmin pihatto tarkoittaa lämpöeristettyä navettarakennusta, jossa eläimet saavat kulkea vapaasti suljetulla alueella valiten itse ajankohdan ruokintapöydältä syömiseen ja makuupaikalla lepäämiseen. Lehmien lypsäminen tapahtuu erillisellä lypsyasemalla. Parhaiten pihaton toimintaperiaate selviää pohjapiirroksesta (Liite 4/1). 11
12 Jotta lypsykarjatilan uudistuminen lehmien osalta on turvattu, tulee lehmien lisäksi olla kasvamassa tietty määrä vasikoita ja hiehoja. Eläinmäärät ovat oheisessa taulukossa. (Taulukko 1). (Tirkkonen ym. 1998, 3.) TAULUKKO 1. Lypsykarjatilan uudistukseen tarvittava eläinmäärä (Valion Alkutuotannon ja Jäsensuhteiden julkaisuja nro 3/98. Vasikoiden ja nuorkarjan tilat navetassa) Lypsy Hiehot Hoito- tai lehmät kk 6-15 kk 2-6 kk < 8 vkoa poikima kpl kpl kpl kpl kpl paikat kpl Kun navetta on suunniteltu ja toteutettu hyvin, eläimien ja hoitajien hyvinvointi kasvaa. Tämä ilmenee eläimien viihtyvyytenä sekä ruokinnan ja perimän mukaisella kasvulla. (Niskasaari 2002, 8.) Ruokintapöytä Uudessa pihatossa on tarkoitus ottaa käyttöön ketjurehupöytä ja aperuokintajärjestelmä. Ketjurehupöydässä ruokintapöydällä kiertää liikkuva ketju, joka jakaa rehua eläinten saataville rehuvarastossa olevasta täyttölavasta. Lava täytetään apevaunussa valmistettavalla seosrehulla. Aperuokinnassa väki - ja karkearehusta muodostetaan seos, jota eläimet saavat syödä rajoituksetta. Ruokinta muuttuu yksinkertaisemmaksi vanhoihin menetelmiin verrattuna ja seokseen on helppo lisätä tuoreita, hankalasti käsiteltäviä sivutuotteita. (Alatalo ym. 2000, ) 12
13 3.1.4 Eläinten lähiympäristö Eläinten lähiympäristö käsittää tilat ja laitteet, missä eläimet liikkuvat ja oleskelevat pihatossa. Lähiympäristöön kuuluvat muun muassa parsilaitteet, hoito- ja poikimiskarsinat, vasikka- ja nuorkarjatilat, sorkanhoitohuone sekä vesipisteet. Tässä pihatossa on tarkoitus ottaa käyttöön säädettävät parsilaitteet. Parren pituutta voidaan säätää niskapuomin avulla, jolloin sama parsipaikka saadaan sopimaan niin nuoremmalle hieholle kuin täysikasvuiselle lehmällekin. Hoito- ja poikimiskarsinat ovat nimensä mukaisesti sairaita tai poikivia eläimiä varten. Karsinat on hyvä sijoittaa lypsyaseman läheisyyteen, sillä usein juuri lypsyllä havaitaan sairaus tai lehmän epänormaali käyttäytyminen. Poikiva hieho tai lehmä siirretään tiineyden loppuvaiheessa poikimiskarsinaan. Karsinan lattia on oltava kiinteäpohjainen ja hyvin kuivitettu, jotta vasikan syntymä päättyisi pehmeästi. (Tavoitteena terve ja hyvinvoiva nauta 1999.) Kahdeksan viikon ikään saakka vasikka on sijoitettuna yksilökarsinaan. Karsinat sijoitetaan lämpimään, vedottomaan ja valoisaan paikkaan. Vasikan makuutila kuivitetaan runsaalla kuivikekerroksella, esimerkiksi oljilla. Yksilökarsinan leveys on oltava vähintään vasikan säkäkorkeuden levyinen ja pituuden vähintään vasikan pituus mitattuna turvasta lantioluun istuinkyhmyyn kerrottuna 1,1:llä. Näin varmistetaan riittävä tila, jotta vasikka pääsee makaamaan, nousemaan ylös ja ojentelemaan jalkojaan. (Tirkkonen ym. 1998, 4.) Yksilökarsinasta vasikka siirretään ryhmäkarsinaan. Siellä vasikka on aina puolivuotiaaksi saakka ja oppii samalla eläinten luontaista käyttäytymistä muilta lajitovereiltaan. Ryhmäkarsinan koko määräytyy vasikan elopainon mukaan; alle 150 kg vasikalla tilantarve on 1,5 m 2 ja vastaavasti yli 220-kiloisella vasikalla tulisi olla käytössään 1,8 m 2. (Tirkkonen ym. 1998, 5.) Seuraava vaihe vasikan elämässä on siirtyä nuorkarjan ryhmäkarsinaan. Tämä ei paljoa eroa vasikoiden ryhmäkarsinasta, mutta tilantarve on vasikkakarsinaa suurempi. Tässä 13
14 vaiheessa eläimen elopaino on kg, jolloin suositeltava tilantarve on 1,8 m 2 2,5 m 2 eläintä kohden. Nuorkarja on iältään 6 15 kk, jonka jälkeen eläimet sijoitetaan hiehoille varattuihin parsitiloihin opettelemaan lehmän elämää ja käyttäytymistä. (Tirkkonen ym. 1998, 6.) Lannan ja virtsan aiheuttama kosteus altistaa lehmien sorkat tulehduksille ja vaurioille, kuten anturahaavaumille. Pihatossa lehmät saavat liikkua enemmän, joten sorkat ovat miltei jatkuvasti kosteudelle alttiina. Jotta sorkkasairauksilta ja ontumisilta vältyttäisiin, tulisi lehmien sorkat vuolla ja hoitaa kahdesti vuodessa. Syksyllä siirryttäessä laidunkaudelta takaisin pihattoon, ja keväällä ennen laidunkauden alkamista. ( Sorkkienhoitoa varten voidaan rakentaa erillinen tila, jossa kiertävällä sorkkienhoitajalla on riittävästi tilaa tarvikkeille ja koneille. Sama tila voi toimia myös eläinlääkärin toimenpidetilana ja tarvittaessa hätäteurastuspaikkana. Lehmä juo litraa vuorokaudessa. Etenkin lypsyn jälkeen lehmällä on jano. Juominen tapahtuu nopeasti, joten juomakupin täytyy olla suhteellisen suurikokoinen. Pihatossa on lehmien liikkumisen vuoksi oltava useita vesikuppeja, jotta yksikään lehmä ei jää ilman vettä eläinten keskinäisen arvojärjestyksen vuoksi. Juomakuppi tulisi sijoittaa paikkaan, jossa juomavesi pysyy puhtaana rehuista ja ulosteesta. Vesipisteiden tulisi olla turvallisia, etteivät lehmät vammaudu vesilaitteista. (Rauatmaa 2002, 2-3.) Pihatossa jokaista alkavaa 10 naudan ryhmää kohden on oltava vähintään yksi juomaastia tai juottolaite ( 14
15 3.2 Lypsyasema Markkinoilla on useita erityyppisiä lypsyasemia. Opinnäytetyössäni keskityn käsittelemään kyseisen pihatton valittua muotoa, eli kalanruoto mallista lypsyasemaa. Kalanruotomalli on nimensä mukaisesti kalanruodon mallinen. Siinä eläimet tulevat ennen asemaa olevaan odottelutilaan, josta karjaa otetaan sisään erä kerrallaan. Pihattoon on ajateltu sijoittaa asema, joka on kaksipuolinen ja jossa on viisi paikkaa molemmilla puolilla. Näin saadaan aina yhteen lypsyerään viisi lehmää. Lypsyn aikana voidaan toiselle puolelle ottaa toiset viisi lehmää, joita voi jo valmistella lypsyyn pesemällä utareiden vetimiä. Kun ensimmäinen erä on lypsetty, päästetään lehmät pois ja otetaan uusi erä asemalle. Periaatteena lypsyasemassa on, että lehmät tulevat sinne yleensä makuuparsiosastolta ja lypsyn jälkeen eläin pääsee ruokintapöydän viereen ruokailemaan. Kalanruotoasema on rakennuskustannuksiltaan edullinen. Mikäli lehmien määrä tulevaisuudessa lisääntyy, kalanruotomalliseen asemaan on helppo lisätä 2-4 paikkaa. Myös mahdollisen lypsyrobotin sijoittaminen kalanruotomalliin on mahdollista. Aseman laajennus ja automatisointi on huomioitava riittävästi jo suunnitteluvaiheessa, jotta laajennusvaiheessa päästään vähäisellä purkamisella. (Laatuportaat hanke) 3.3 Maidonhuoltotilat Maitohuone Maitohuoneeseen sijoitetaan tilatankki, jonne kerätään maito lypsyasemalta odottamaan maitoautoa ja kuljetusta meijerille. Tilasäiliön kokoon vaikuttavat säiliön tilavuus ja malli. Nykyään markkinoilla on saatavilla suorakaiteen muotoisia, pyöreitä avotilasäiliöitä ja makaavia lieriönmallisia umpisäiliöitä. Mitoitusperiaatteena pidetään viiden lypsykerran maitojen mahtumista säiliöön. Oikean tilatankin koko on usein tilakohtainen ratkaisu, sillä tilavuuteen vaikuttavat lehmien keskituotos, kausivaihteluiden suuruus ja tulevaisuuden laajennussuunnitelmat. (Brännäs ym. 2002, 2-8.) 15
16 Maitohuoneen sijainti on tärkeä. Maitohuone ei saa olla suorassa yhteydessä eläintiloihin tai muihin vastaaviin tiloihin, mistä voi siirtyä lantaa tai likaa maidonkäsittelytiloihin. Mikäli maitoon pääsee likaa tai bakteereja, se todennäköisesti pilaantuu ja siihen saattaa ilmestyä sivumakuja. Maitohuoneen sisäpintojen seinä- ja lattiamateriaalien on oltava helposti puhdistettavissa. Jos tulevaisuudessa tulee ajankohtaiseksi hankkia uusi tilatankki, joko entisen rikkoontuessa tai käydessä pieneksi, täytyy maitohuoneesta olla tarpeeksi tilava ulos johtava ovi, jotta tilatankin mahtuu vaihtamaan. (MMM-RMO C 1.2.1, 3.) Konehuone Konehuoneeseen sijoitetaan pihatossa tarvittavia kiinteitä kojeita ja laitteita. Näitä ovat lypsykoneen tyhjöpumppu ja sen sähkömoottori ja tyhjösäiliö, sähkökeskus, mahdollisesti vesipumppu, lämminvesivaraaja ja kiinteästi asennettava painepesuri. Myös tilasäiliön jäähdytyslaite voidaan sijoittaa konehuoneeseen. Koska laitteista, etenkin tyhjöpumpusta aiheutuu melua, pitää konetilan olla äänieristetty. Mahdollisien vesivaurioiden ja vuotojen varalle konehuone varustetaan lattiakaivolla. Konehuone mitoitetaan sinne asennettavien laitteiden tilantarpeen mukaisesti. Myös huoltotoimenpiteiden vaatima tila on huomioitava konehuonetta suunniteltaessa. (MMM-RMO C 1.2.1, 3.) Toimisto Toimisto on nimitys monitoimihuoneesta, jonne keskitetään valvonta- ja toimistotilat. Huoneessa voidaan säilyttää karjaa koskevat asiakirjat ja seurantatiedot, jolloin eläinlääkärin, seminologin ja muiden vierailijoiden on helppo löytää esimerkiksi yksittäistä eläintä koskevat tiedot. Eläinlääkintää varten toimistoon sijoitetaan lääke- ja jääkaappi. Yhtenä toimiston tehtävänä on yhdistää tilat toisiinsa ja mahdollistaa kulkuyhteys pihatosta maidonhuoltotiloihin. Toimistotila on suojattava pölyltä ja kosteudelta, jotta tilaan voidaan sijoittaa ATK-laitteita ja asiakirjamappeja. Toimistoon on käytännöllistä asentaa oma puhelinliitäntä, jotta ei tarvitse lähteä asuinrakennukseen kesken navetta- 16
17 töiden puhelimen puuttuessa. Suora näköyhteys toimistohuoneesta ikkunan kautta lypsyasemalle helpottaa valvontaa. (MMM-RMO C 1.2.1, 3-4.) 3.4 Sosiaalitilat Kun kyseessä on eläinmäärältään kohtuullisen suuri karjarakennus, on siellä toisinaan myös lomittajia töissä. Heitä varten on hyvä olla oma peseytymistila, jolloin tilapäisen työvoiman ei tarvitse käyttää asuinrakennuksen tiloja. Samaan sosiaalitilaan sijoitetaan myös wc ja vaatekaapit työvaatteiden vaihtoa ja säilytystä varten. Sosiaalitilaan tulisi varata myös tilaa eläinlääkärin, keinosiementäjän ja vierailijoiden tarpeisiin. (MMM- RMO C 1.2.1, 3.) 3.5 Oheistilat Vasikkarehun valmistus Maidonhuoltotiloja ei saa käyttää vasikoiden juomarehun valmistamiseen. Tätä toimenpidettä varten varataan pihattorakennuksesta oma tila, joka tulisi olla mahdollisimman lähellä vasikoiden karsinoita. Samaan tilaan rehunvalmistuksen kanssa voidaan sijoittaa välinehuoltotila. (MMM-RMO C 1.2.1, 4.) Välivarasto Välivarastoa tarvitaan säilörehun väliaikaista säilytystä varten. Kesällä rehu varastoidaan laakasiiloihin ulos, ja talvella rehu jäätyy. Jotta sitä voisi syöttää eläimille, se täytyy ensin sulattaa. Jos rehuerä tuodaan edellisenä päivänä välivarastoon, se sulaa vuorokaudessa. Siksi välivaraston on oltava lämmin tila Rehuvarasto Rehuvarastossa sijaitsee lava, josta aperuokintarehu lähtee ketjuruokkijan avulla ruokintapöydälle. Rehun raaka-aineiden säilytystä varten rehuvaraston lattian tulee olla esimerkiksi betonista, jolloin rehujen kuormaus apevaunuun on siistiä ja hygieenistä, 17
18 eikä rehuseokseen pääse multaa, hiekkaa tai muita epäpuhtauksia. Rehuvarastossa tulee olla vaaka, jolla saadaan punnittua tarkat raaka-ainemäärät rehua valmistettaessa. (Alatalo ym. 2000, 29.) 18
19 4 TUOTANTORAKENNUKSEN OLOSUHTEET 4.1 Lämpötila Nautaeläin on tasalämpöinen, joten se pystyy pitämään ruumiinlämpönsä tasaisena ympäristön lämmönvaihteluista huolimatta. Kuitenkin jokaisella eläimellä on tietty lämpötila-alue, jossa yksilön viihtyvyys ja hyvinvointi ovat parhaimmillaan ja eläin saavuttaa maidontuotannossa optimaalisen tason. Aluetta, jossa eläin tuottaa parhaiten, viihtyy ja käyttäytyy hyvin, kutsutaan termisen miellyttävyyden alueeksi. Tarkkaa astelukua on vaikea määritellä, sillä siihen vaikuttavat monet eri tekijät; eläimen ikä, koko, eläinlaji, aiemmat kokemukset ja muut ympäristöolosuhteet. (Liite 1.) Termisen miellyttävyyden alueen laajuus vaihtelee: Vasikka tarvitsee vedottoman ja lämpimän tilan, kun taas lehmä tulee toimeen laajemmallakin vaihteluvälillä. Eläin oppii sopeutumaan erilaisiin lämpötilaoloihin, mikäli sille annetaan siihen mahdollisuus. Vapaa liikkuminen ja riittävä määrä kuivikkeita parantavat eläimen sopeutumista lämpötilavaihteluihin. ( 4.2 Kosteus Täysikasvuinen lehmä tuottaa litraa hikoilukosteutta vuorokauden aikana. Määrään vaikuttavat lehmän koko, tuotostaso ja sisäilman lämpötila. Lisäkosteutta aiheutuu märistä rehuista, pesuvesistä ja pitkään eläintiloissa seisovasta lannasta. Eläinsuojan suhteellisen kosteuden tulisi kuitenkin pysyä alle 80 prosentin, sillä liiallinen kosteus aiheuttaa vaurioita lahottamalla ja ruostuttamalla rakenteita, sekä rasittaa hoitajia ja eläimiä. Kosteuden määrään voidaan vaikuttaa riittävällä ilmastoinnilla ja välttämällä liian runsasta veden käyttöä sisätiloissa. ( Kosteutta eläinsuojissa voidaan vähentää asentamalla pihattoon itkupinta. Itkupinta muodostuu yhdestä tai kahdesta, asteen kulmaan taivutetusta eläintilan mittaisesta peltikaistaleesta. Kun kylmä tuloilma johdetaan itkupinnan yläpuolella, navet- 19
20 tailman ylimääräinen kosteus tiivistyy nesteeksi jäähtyneen peltikaistaleen alapuolelle, josta se kourua pitkin johdetaan viemäriin. Höyryn tiivistyessä itkupinnalle, vapautuu samalla sitoutunutta energiaa, joka lämmittää tuloilmaa. (Liite 2) ( 4.3 Sähköistys Sähkölaitteiden käytössä on omat riskinsä pihatossa. Eläintila on märkä ja syövyttävä, joten sinne kannattaa asentaa vain välttämättömät sähkölaitteet. Eläintilassa sähkölaitteiden on oltava roiskeveden pitäviä. Kuivissa tiloissa sähkölaitteilla on pidempi käyttöikä ja sähköturvallisuus on huomattavasti parempi kuin kosteissa olosuhteissa. (Tertsunen 1999, 7). Rottien torjunta tulee aloittaa riittävän aikaisin syksyllä. Lämpimistä sisätiloista ruokaa etsiessään rotat ja hiiret järsivät kaapelien ja johtojen eristyksiä tai rakentavat pesän sähkökeskukseen. Oikosulun vaara kasvaa, ja pahimmassa tapauksessa rakennus voi palaa maan tasalle. (Tertsunen 1999, 9.) Potentiaalitasaus Eläinsuojissa sähkö johtuu metallirakenteiden välityksellä kauas varsinaisesta vikapaikasta. Mikäli sähkö johtuu viallisesta sähkölaitteesta parsirakenteisiin, eläin voi saada kuolettavan sähköiskun juodessaan juomakupista, joka on yhteydessä karsinarakenteisiin. Potentiaalitasauksen tarkoitus on estää sähkölaiteviasta johtuva tapaturmavaara. Potentiaalintasausjärjestelmässä yhdistetään sähköä johtavat rakenteet sähkökaavioiden mukaisesti toisiinsa ja edelleen sähköjärjestelmään. Potentiaalitasaus toteutetaan hitsaamalla kaikki raudoitusteräkset yhteen ennen betonointia ja liittämällä kaikki metalliosat sähkömaadoitukseen. Myös terästornit, rehuputket ja rehuspiraalit yhdistetään maadoitukseen. (Tertsunen 1999, 8 ja 26.) 20
21 4.3.2 Valaistus Valaistus on tärkeää etenkin lypsyasemalla, eläinten tarkkailu- ja hoitotiloissa ja vaarallisissa työkohteissa kuten elevaattorimontun ja rehutornin läheisyydessä. Työturvallisuuteen vaikuttaa suuresti lähestymiskytkimillä varustetut valaisimet, jolloin valokatkaisinta ei tarvitse hapuilla pimeässä. Kosteaan eläintilaan sijoitettavien valaisimien tulee olla korroosiota kestävää materiaalia, esimerkiksi muovia. Valaisimet tulee puhdistaa säännöllisin väliajoin, sillä likaantuminen alentaa valaistustehokkuutta. Pihatossa sopiva eläintilan yleisvalaistus on luxia. Lypsyasemalla tarvittava valaistusvoimakkuus on luxia. Nuori karja tulee toimeen luxin valaistuksella. Periaatteena valaistuksessa on saada valoa sinne, missä työtä tehdään. Liian tehokas valaistus häiritsee eläinten luontaista rytmiä ja aiheuttaa maidontuotantokykyyn häiriötä. (Tertsunen 1999, 9.) 4.4 Ilmanvaihto Ilmanvaihtoa tarvitaan pihatossa haitallisien kaasujen tuuletukseen, kosteuden poistamiseen ja raikkaan hengitysilman turvaamiseksi. Ilmanvaihdon mitoitukseen vaikuttavat eläimen paino, tuotostaso, kuivikkeiden käyttö ja ritiläpinnat, rakenteiden lämmöneristävyys ja pintalämpötila, sekä valittu ilmanvaihtojärjestelmä. Painovoimainen eli luonnollinen ilmanvaihto perustuu sisä- ja ulkoilman tiheyksien eroon, sekä korvausilma-aukkojen ja poistoaukkojen korkeuseroista muodostuvaan paine-eroon. Tällöin % ikkunoista on oltava avattavia, jotta ilmanvaihtoa voi tarpeen mukaan tehostaa. Koneellisessa ilmanvaihdossa saadaan paine-ero aikaan puhaltimella, joka poistaa ilmaa eläintilasta. Korvausilma saadaan tuloilma-aukoista tai suoraan ilmaa läpäisevän vaipan kautta sisälle pihattoon. (Lehtinen, 1-4.) 21
22 Ilmastoinnissa voidaan erottaa kolme päätekijää. Fysikaaliset, joihin kuuluvat ilman lämpötila, suhteellinen kosteus ja vedontunne. Kemialliset tekijät, joita ovat kaasupitoisuudet, kuten ammoniakki, hiilioksidi, metaani ja rikkivety. Kolmantena ovat biologiset tekijät, karjarakennuksen pöly- ja mikrobipitoisuudet. Nämä tekijät yhdessä puutteellisen ilmanvaihdon kanssa aiheuttavat riskejä. Eläimissä saattaa esiintyä stressiä, yleisen vastustuskyvyn heikkenemistä, sairauksien lisääntymistä ja tuottavuuden heikkenemistä. ( 22
23 5 YMPÄRISTÖN HUOLTO 5.1 Yleistä mitoituksesta Lanta- ja puristenestevarastojen on täytettävä turvallisuuden ja terveellisyyden asettamat vaatimukset eläinten ja ihmisten kannalta. Ratkaisujen tulee olla taloudellisia ja toimivia, eivätkä ne saa aiheuttaa haittaa ympäristölle. Maaseudun ympäristöohjelman tarkoitus on estää luonnonvesien kuormitus, parantaa likaantuneiden vesien puhdistusta ja harjoittaa kotieläintuotantoa, huolehtimalla samalla ympäristön hyvinvoinnista ja kestävyydestä Ympäristönsuojelulaki edellyttää rahoitettavien kotieläinrakennuksilta ympäristölupahakemusta. Hakemus jätetään kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, mikäli eläimiä on Jos eläimiä on yli 75, pitää lupahakemus osoittaa ympäristökeskukselle. (MMM-RMO C4 2001, 1.) 5.2 Lietesäiliö Lietelantamenetelmän periaatteena on, että lannasta ja virtsasta muodostunut massa valuu omalla painollaan tai huuhtomalla varastoon tai pumppukaivoon. Mitoitettaessa lietelantasäiliötä pidetään 12 kuukauden varastoimisjaksolla minimitilavuutena 24 m 3 lehmää kohden ja vastaavasti kahdeksan kuukauden ajalle 16 m 3. Jos karja on laidunkaudella yöt sisällä, on varastointitilavuus laskettava 12 kuukauden mukaisesti. Lumesta ja vesisateesta johtuva lisätilantarve tulee huomioida mitoituksessa. Jos ympäristötekijät niin vaativat, pitää lietesäiliö kattaa. Esimerkiksi taaja asutus tai naapurin läheinen sijainti voivat edellyttää säiliön kattamista. Katteen tehtävänä on estää sadevesien pääsy säiliöön ja estää säiliöstä tapahtuvat kaasupäästöt. 23
24 Lietesäiliön pohjan ja reunan on oltava vesitiiviitä, eikä lietettä saa päästä säiliöstä ympäristöön. Lietesäiliön rakenteissa on käytettävä vähintään K30-2 luokan betonia, jonka tulee olla säänkestävää. Laskettu halkeamaleveys ei saa ylittää 0,3 mm:n arvoa. Jos säiliön tilavuus on yli 500 m 3, ei mitoituksessa huomioida sisäpuolisille nestekuormille kohdistuvaa ympäröivän maan painetta. Jos säiliö on avonainen, se pitää suojata aidalla. Tähän soveltuu hyvin esimerkiksi verkko- tai lauta-aita, jossa verkon silmäkoko tai lautarako on pystysuunnassa enintään 100 mm ja aidan korkeus maasta mitattuna on vähintään 1500 mm. Suoja-aidan tulee kestää 0,4 kn/m kuorma suorassa kulmassa aidan pituussuuntaan. Aidan portit varustetaan saranoilla ja lukkosalvoilla. (MMM-RMO C4 2001, 1-7.) 5.3 Pesuvedet Maitohuoneessa tarvitaan vettä lypsykoneen, tilasäiliön, lypsyastioiden ja lattioiden pesuun. Laskelmien mukaan lehmän karjassa pesuihin kuluu noin 300 litraa vettä vuorokaudessa. Jos lehmiä on yli 30, käytetty vesimäärä on noin 600 litraa vuorokaudessa. Vesimäärään vaikuttavat pesuvaiheiden lukumäärä ja se, tehdäänkö pesu käsin vai koneellisesti. Käsinpesu kuluttaa vettä vähemmän konepesuun verrattuna. Syntyvien pesuvesien laadulla on yhteys käytettäviin pesuaineisiin ja puhdistusmenetelmiin. Lypsykoneiden ja tilasäiliöiden pesuvedessä on yleensä emästä ph-arvon kohottamiseen, fosfaatteja veden pehmentämiseen, klooriyhdisteitä sisältäviä desinfiointiaineita sekä veden pintajännitystä alentavia tensidejä. Happoa käytetään desinfiointiin ja saostumien poistamiseen. Pesuainekemikaalien lisäksi pesuvedessä on mukana maidosta peräisin olevaa orgaanista ainesta. (Helminen ym. 1998,1-4.) Jätevesien ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta voidaan vähentää puhdistamalla jätevedet riittävän tehokkaasti. Pesuaine- ja puhdistusmenetelmän valinta vaikuttaa jätevesien koostumukseen ja myös ympäristön kuormittumiseen. Kullekin pesuaineelle valmistaja antaa ohjeannostuksen, joka muodostuu pesuveden kovuuden ja määrän mukaan. Liian suuri pesuainemäärä vaikeuttaa pesukohteen huuhtoutumista, lisää pesuainekustannuksia ja ympäristökuormitus lisääntyy. Jotta pesuainetta ei annostele liikaa, 24
Eläinrakennuksen palo-osastointi
1.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään maatalouden tuotantorakennusten paloteknisiä määräyksiä. Maatalouden tuotantorakennusten suunnittelussa noudatetaan Suomen rakentamismääräyselman
LisätiedotRAKENNUSSUUNNITELMAN MUKAISET VOLYYMITIEDOT ###
KUSTANNUSARVIO JA RAKENNUSSELOSTUS Rakennusinvestoinnin rahoitustukihakemukseen MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Maaseutu- ja luonnonvaraosasto 01 Hakija Kivioja Pekka 07 Metsää, ha 02 Lähiosoite Kiviojantie
LisätiedotEläinrakennuksen palo osastointi
1.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään maatalouden tuotantorakennusten paloteknisiä määräyksiä. Maatalouden tuotantorakennusten suunnittelussa noudatetaan Suomen rakentamismääräyselman
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua
LisätiedotKotieläinrakennukset, lypsykarjarakennukset C 1.2.1
Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet Liite 2 MMM:n asetukseen tuettavaa rakentamista koskevista rakentamismääräyksistä ja suosituksista (1/1) MMM-RMO Kotieläinrakennukset, lypsykarjarakennukset
LisätiedotTuettu rakentaminen kaudella
Tuettu rakentaminen kaudella 2014-2020 Valion navettaseminaari 9.2.2017 sanna.koivumaki@mmm.fi 10.2.2017 1 Ohjelmakausi 2014-2020, yleistä Investointitukijärjestelmän tavoitteet Alkutuotanto säilyy vähintään
LisätiedotTARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua
LisätiedotEläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1
Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna
Lisätiedot39 Sähköistys 40 Vesijohto 41 Lämmin vesi 42 Viemäri 43 Kunnal.vesi 44 Sauna 45 Autotalli 46 Autokatos 52 Varaava uuni 55 Leivinuuni 56 Puukiuas
KUSTANNUSARVIO JA RAKENNUSSELOSTUS 13.10.14 Rakennusinvestoinnin rahoitustukihakemukseen 01 Hakija MoonMilk Oy 07 Metsää, ha 02 Lähiosoite Ysitie 1999 08 Mets.tuot, k-m³ 03 Postitoimipaikka 77460 MAAVESI
LisätiedotROTUKARJA investointiohjelma emolehmätiloille
ROTUKARJA 2025 -investointiohjelma emolehmätiloille KYSYNTÄ KASVAA NYT ON OIKEA AIKA PANOSTAA ROTUKARJAAN Etsimme ketjuumme tulevaisuuteen katsovia rotukarjan tuottajia, joilla on vahva halu kehittää tilaansa
LisätiedotOsa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa?
Osa II Hyvinvointi- ja hoitotilat Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Hyvinvointi- ja hoitotilat Ennen poikimista Poikimisen aikana Poikimisen jälkeen Hyvinvointi Hyvinvointi- ja hoitotilat
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n
LisätiedotLypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen
Lypsykarjanavetan energiankulutus Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen 4.2.2015 ERKKA hanke Energiatehokas tuotantorakennus Keskeisinä tutkimuskohteina maalämpö, uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus
LisätiedotSorkkahoitotilojen huomioiminen rakennussuunnittelussa
Sorkkahoitotilojen huomioiminen rakennussuunnittelussa Valio Navettaseminaari 12.2.2008 Timo Korpela ProAgria Etelä-Pohjanmaa Sorkkahoitotoiminnan lähtötiedot rakennussuunnittelulle Sorkkahoitotelineitä
LisätiedotJaloittelutarhat Naudan näkökulma
Jaloittelutarhat Naudan näkökulma Tampere 2.2.2012 ELL Ulla Eerola Tuotantoeläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Mitä enemmän eläin voi vaikuttaa omaan oloonsa omalla käyttäytymisellään, sitä suuremmat
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n
LisätiedotKotieläinrakennukset, Lihanautarakennukset C 1.2.2
Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet Liite 3 MMM:n asetukseen tuettavaa rakentamista koskevista rakentamismääräyksistä ja suosituksista (0/01) MMM-RMO Kotieläinrakennukset, Liharakennukset
LisätiedotPuu pintamateriaalina_halli
1.0 YLEISTÄ Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään missä rakenteissa ja millä ehdoilla - ja D FL -s1-luokan tuotetta (puu) sekä B-s1, d0- ja C-s2, d1-luokan tuotetta (palosuojattu puu) voidaan käyttää
LisätiedotUudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt
Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt Tuottavat, hyvinvoivat eläimet kustannustehokkaasti Lämmin, tilava juottamo toimii miellyttävänä kasvuympäristönä ja takaa tuottavat, hyvinvoivat eläimet., rakennussuunnittelija
LisätiedotMuuttuneet vähimmäistasot eläinten hyvinvointikorvauksessa
Muuttuneet vähimmäistasot eläinten hyvinvointikorvauksessa 1.1.2019 Lisätyt vähimmäistasot: 1.5. Nautojen sairas-, hoito ja poikimakarsinat 6 2-4 mom. Nautojen pitopaikassa on oltava riittävä määrä juomapaikkoja.
LisätiedotLAAKASIILO KATETTU. LAAKASIILOT, mv Esko Hautakorpi UUDISRAKENNUS. Rakennusala Sisäala m² 1523 m². Laakasiilo, katettu FarmiMalli Oy
LAAKASIILOT, mv Esko Hautakorpi UUDISRAKENNUS A 6139 51 FarmiMalli Oy puristeneste pumppauskaivo mastojäykistys Rullaovi 6x6 615 Rullaovi 9x7 LAAKASIILO KATETTU Rakennusala Sisäala 1542 m² 1523 m² Kerrosala
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama
LisätiedotSiilotilasäiliöt ja maitohuoneratkaisut
Siilotilasäiliöt ja maitohuoneratkaisut Valion Navettaseminaari 12.2.2014 Rantasipi Airport Congress Center Esa Manninen Valio Oy AMS tilasto 2013 12.2.2014 Alkutuotanto 2 Sisältö A. Siilotilasäiliöt maitohuone:
LisätiedotRAKENNETUET OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 MAATILAINVESTOINNIT. Tampere 30.9.2014. Kjell Brännäs MMM, RO, MAKE
RAKENNETUET OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 MAATILAINVESTOINNIT Tampere 30.9.2014 Kjell Brännäs MMM, RO, MAKE Maatilainvestointien rahoitus 2015-2020 Investointituella tavoitellaan: Alkutuotannon säilyttämistä
LisätiedotSuomalaisen nuorkarjan ongelmakohtia ja käytännön ratkaisuja
Suomalaisen nuorkarjan ongelmakohtia ja käytännön ratkaisuja Valion navettaseminaari 8.2.2011 Kaija Laitinen Osuuskunta Tuottajain Maito Nuorkarjatiloissa on useimmiten parannettavaa Nuorkarjatiloissa
Lisätiedot7 ULOSKÄYTÄVIEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU 7.1 ULOSKÄYTÄVÄT Porrashuone Avoin luhtikäytävä Varatienä toimiva parveke
7 ULOSKÄYTÄVIEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU 7.1 ULOSKÄYTÄVÄT Rakennuksesta tulee voida poistua palotilanteessa ohjattua reittiä pitkin turvallisesti ja nopeasti. Puurunkoisessa rakennuksessa poistumisjärjestelyt
LisätiedotHevostallien uudet määräykset sekä ideoita tallien ja pihattojen peruskorjaamiseen ja rakentamiseen. RKM Juhani Halonen Suomen Hevostietokeskus ry
Hevostallien uudet määräykset sekä ideoita tallien ja pihattojen peruskorjaamiseen ja rakentamiseen RKM Juhani Halonen Suomen Hevostietokeskus ry Mitä huomioitava tallin suunnittelussa? tallityypin valinta
LisätiedotTuetun maatilarakentamisen erityisehdot
Tuetun maatilarakentamisen erityisehdot 2015-2020 Frami B 19.5.2015 Seinäjoki 19.5.2015 Tapani Kaipio Tuetulla rakentamisinvestoinnilla tarkoitetaan maatalouden tuotantotoimintaan käytettävän rakennuksen,
LisätiedotKokemuksia ja hyviä käytäntöjä neuvonnasta
Kokemuksia ja hyviä käytäntöjä neuvonnasta Tiina Soisalo, ProAgria Etelä-Pohjanmaa Täydennyskoulutus neuvojille eläinten hyvinvoinnista 2.5.2016 Laki, asetus, täydentävät ehdot, EHK, tuettu rakentaminen,
LisätiedotELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET JA SUOSITUKSET HEVOSTEN HYVINVOINNILLE. Valvontaeläinlääkäri (Oulun seutu) Maria Pohjolainen
ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET JA SUOSITUKSET HEVOSTEN HYVINVOINNILLE Valvontaeläinlääkäri (Oulun seutu) Maria Pohjolainen Eläinten hyvinvointi Käyttäytymistarpeiden toteuttaminen liikkuminen, laumakäyttäytyminen
LisätiedotMaarit Kärki MTT InnoNauta. Emolehmätuotannon rakennukset
Maarit Kärki MTT InnoNauta Emolehmätuotannon rakennukset Emorakennus mieluiten kylmäpihatto Osakuvikepihatto jossa lantakäytävä ja makuualue erikseen, makuualueen muotoilu joko vinopohja, syvä kuivikepohja
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama
LisätiedotMaitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa
Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen
LisätiedotMILJOONA LITRAA YKSILLÄ HARTEILLA -
2.2.2017 MILJOONA LITRAA YKSILLÄ HARTEILLA - HUOMIO TYÖN TEHOKKUUTEEN JO NAVETTASUUNNITTELUSSA Kehittämisneuvoja OSK ItäMaito 1 2.2.2017 HUIPPUOSAAJA. MILLÄ EVÄILLÄ..? 2 Valtakunnallinen huippuosaaja Navetan
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus. autosuojien paloturvallisuudesta
E4 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Autosuojien paloturvallisuus Ohjeet 2005 Ympäristöministeriön asetus autosuojien paloturvallisuudesta Annettu Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2005 Ympäristöministeriön
LisätiedotELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET HEVOSTEN PIDOLLE 17.9.2011
ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET HEVOSTEN PIDOLLE 17.9.2011 Eläinten hyvinvointi Käyttäytymistarpeiden toteuttaminen liikkuminen, laumakäyttäytyminen lisääntymiskäyttäytyminen syömiskäyttäytyminen Muiden tarpeiden
LisätiedotLainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011
1.0 ULLAKON JA YLÄPOHJAN ONTELON MÄÄRITELMÄ Lainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011 Ullakko Rakennuksen yläpohjan ja vesikaton välinen tila, jossa on mahdollista
LisätiedotLANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN
LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN Aution maatila Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 16.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden
LisätiedotHyvä ilmanvaihto - pihattorakennuksissa
Taustaa Hyvä ilmanvaihto - pihattorakennuksissa Tapani Kivinen MTT Kotieläintuotannon tutkimus maatalouden ilmanvaihdon taso on ollut vaihteleva tilakokojen kasvu ym. toimintaympäristön muutokset eläinten
LisätiedotReippaana raittiissa ilmassa. Ilmanvaihto eläintiloissa
Reippaana raittiissa ilmassa Ilmanvaihto eläintiloissa Ilmanvaihdon käsitteet Ilmanvaihdon arviointi Lämpötila ja kosteus Minimi- ja maksimi-ilmanvaihto Poistoilma ja korvausilma Ongelmatilanteiden ratkaiseminen
LisätiedotSFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1 Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2013)
Pohjois-Savon pelastuslaitos Hyväksytyt poikkeamat Riskienhallinta 25.9.2014 1/6 Automaattisten sammutuslaitteistojen suunnitelussa hyväksyttävät poikkeamat. SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1
LisätiedotErilaisia nuorkarja- ja umpilehmätiloja
Erilaisia nuorkarja- ja umpilehmätiloja Valion navettaseminaari 9.2.2017 Arto Karila talouden ja johtamisen erityisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo VOIT KIRJOITTAA TÄHN TÄRKEÄN ASIAN HANKKEESTA Valion
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän Niskanmurto Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS MUNINTAKANA, ULKOKANALA Eläinsuojelulain (247/1996)
LisätiedotONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 2012 ESPOO
ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 2012 ESPOO Rakenteellisen paloturvallisuuden huomioon ottaminen lupakäsittelyssä Vanhempi opettaja Heikki Nupponen PALOTEKNISTEN ASIOIDEN KÄSITTELYJÄRJESTYS RAKENNUSSUNNITELMIEN
LisätiedotOmakotitalon perusparantaminen. Toimenpide- ja kustannusluettelo YM 33a 1/5. Hakija: Osoite:
Omakotitalon perusparantaminen Hakija: Toimenpide- ja kustannusluettelo YM 33a Osoite: Kustannustaso 1/2014 (ALV 24%) (rak.kust.indeksi 106,9 (2010=100)) 1.Vaippaan kohdistuvat toimenpiteet 1.1 Vesikatto
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Emakoita Karjuja Porsaita > 8 viikkoa Kasvatus-/lihasikoja Muita yht. kpl.
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 2008/120/EY sisältämien, sikojen
LisätiedotMOISION AYRSHIRE UUDEN PIHATON RAKENTAMINEN KESÄ 2015
UUDEN PIHATON RAKENTAMINEN KESÄ 2015 Rakentamispäätöksen lähtökohdat Vanhan navetan remontointi kallis, ei uusia lehmäpaikkoja, nuorkarjan tilat? Uuden rakentaminen pihatto vai parsinavetta? Tuotannon
LisätiedotKatsaus tukivalvontoihin 2017
Katsaus tukivalvontoihin 2017 Koulutuspäivä tuottajille Läänineläinlääkäri Tarja Lipponen, ESAVI 15.11.2017 1 Täydentävien ehtojen valvonta Ely-keskukset: mm rehuvalvonta, kasvinsuojeluaineiden käytön
LisätiedotPERUSTAMISKUSTANNUKSET, KORJAUS - PÄÄRYHMITTÄIN
Sivu 1/2 12273 D-osa Masalan koulu Paikkakunta: Laajuus: Hankekoko: 396 m2, 451 brm2, 1 739 rm3 446 brm2 Jakaja: 396 m2 PERUSTAMISKUSTANNUKSET, KORJAUS - PÄÄRYHMITTÄIN Talo 80 -nimikkeistö /m2 % B1 Rakennuttajan
LisätiedotOma koti ja sen suunnittelijat
Oma koti ja sen suunnittelijat oma koti kullan kallis joka tapauksessa kallis loppujen lopuksi laadukas rakentaminen on edullista, koska sen on kerralla hyvin suunniteltu ja tehty omakotiperheestä rakennuttajaperhe
LisätiedotENERGIATEHOKAS KARJATALOUS
ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää
LisätiedotVinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth
Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I Jeanne Wormuth CY Heifer Farm Yleistä Jeannen taustaa Agway aloitti hiehojen kasvatustoiminnan joulukuussa 1998 Tilat 4000 hiehon sopimuskasvatukseen CY Farms
LisätiedotTY-5 II. e=0,60. Sadevedet johdetaan pysäköinti- ja liikennöitäviltä alueilta öljynerottimen kautta kaupungin hulevesiverkkoon EV-5 +149,0 METALLITIE
TY-5 II Sadevedet johdetaan pysäköinti- ja liikennöitäviltä alueilta öljynerottimen kautta kaupungin hulevesiverkkoon EV-5 e=0,60 Kerrosala varaus 52,6 m2 +19,0 73 58 Asf. 6 915 13 ap 20 000 313 H1 krm²
LisätiedotMiten parannan sisäilman laatua?
Miten parannan sisäilman laatua? Tuula Syrjänen DI, rakennusterveysasiantuntija 17/05/2014 Mitä on hyvä sisäilma? Sisäilma on hyvää, jos suurin osa rakennuksen käyttäjistä on tyytyväisiä sisäilman laatuun
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän Niskanmurto Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS MUNINTAKANA, AVOKANALA Eläinsuojelulain (247/1996)
LisätiedotTarttuvat sorkkasairaudet. Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala
Tarttuvat sorkkasairaudet Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala .. Yleisiä Altistavia tekijöitä: likaisuus, kosteus, korkea ammoniakkipitoisuus, palkkien tai lattian märkyys, Huono ilmanvaihto
LisätiedotMukava olo. Ternikasvattamon vasikkatilat
Mukava olo Ternikasvattamon vasikkatilat Tilantarve Ryhmäkarsinat Osastointi Sairas vasikka Rakenteelliset ratkaisut vasikan hyvinvoinnin kannalta Ryhmäkasvatus Laumaeläin Virikkeellisyys, liikunta ja
LisätiedotNAVETTARASTIT Kommentteja tuotantorakennusinvestointien suunnittelusta. Esa Heikkinen ProAgria Kainuu
NAVETTARASTIT 13.4.2018 Kommentteja tuotantorakennusinvestointien suunnittelusta Esa Heikkinen ProAgria Kainuu TUOTANTORAKENNUSINVESTOINNIN LÄHTÖKOHTA Tilan ja tuotanto-olosuhteiden kehittäminen siten,
LisätiedotMaatalouden investointituki 2007-2013 Hakuajat 2011
Hakuajat 2011 Hakuja 4 ; 1.12.2010-.1.2011,.2-31.3, 15.4-15.8, 1.9 15.10 jatkuva haku - nuoren viljelijän aloitustuki Päätöksenteko - rakennetun kiinteistön hankinta - asuntorakentaminen Päätökset; + 2
LisätiedotVASIKKAHUOLTOTILA PARSINAVETASSA
VASIKKAHUOLTOTILA PARSINAVETASSA Tiina ja Jyrki Heinonen Tilavierailu 03/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 10.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden
LisätiedotEläinten hyvinvointikorvaus
Eläinten hyvinvointikorvaus 2017 19.1.2017 1 Ei perusehtoja tai lisäehtoja, toimenpiteet samanarvoisia 1-vuotinen sitoumus Noudatettava kaikissa rakennuksissa (myös eri tiloilla) Korvaus maksetaan eläinryhmäkohtaisesti
LisätiedotMukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut
Mukava olo Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Tilavaatimukset Karsinaratkaisut lämmin- ja kylmäkasvattamoissa Ryhmittelyn merkitys Tautivastustus Eläinten siirrot Tilavaatimukset Ritiläpalkki Kiinteäpohjainen
LisätiedotTäydentävät ehdot -ajankohtaista. Viljelijätukihakukoulutus hallinnolle Kevät 2018 Elintarvikehygienian jaosto Noora Tolin
Täydentävät ehdot -ajankohtaista Viljelijätukihakukoulutus hallinnolle Kevät 2018 Elintarvikehygienian jaosto Noora Tolin Elintarvikkeet Eläintilojen vaatimukset Kasvitilojen vaatimukset Loppuvuonna 2017
LisätiedotKuivikepohja. Lehmän onni vai hoitajan ongelma
Kuivikepohja Lehmän onni vai hoitajan ongelma Aina tilakohtainen vaihtoehto Kuunnellaan asiakasta Tarpeiden tunnistaminen Ulkopuolinen puolueeton näkökulma Nykytilanne ja visio tulevaisuudesta Erilaisten
LisätiedotTILALUETTELO, KORJAUSHINTA
Sivu 1/2 TILALUETTELO, KORJAUSHINTA Paikkakunta: Kajaani Laajuus: 3 598 m2, 3 904 brm2, 20 025 rm3 Hankekoko: 3 904 brm2 Osa Käyttäjä Huonro Tila/Toiminta m²/tila kpl m² kor.% /m² A 1.kerros A Manuaalikoneistus
LisätiedotHOMEKOIRATUTKIMUS. Osoite Sairaalantie 7 Asiakkaan nimi Heinäveden kunta. Raportin toimitus
Osoite Sairaalantie 7 Asiakkaan nimi Heinäveden kunta. Raportin toimitus jenni.ylikotila@heinavesi.fi 1 / 8 Sisällysluettelo 1. KOHTEEN TIEDOT... 3 1.1 YLEISKUVAUS KOHTEESTA... 3 1.2 OLEELLISIMMAT HAVAINNOT...
LisätiedotLeaderrahoituksen. yritystuet
Leaderrahoituksen yritystuet Millainen yritys voi saada leader - tukea Yrityksellä on oltava edellytykset kannattavaan liiketoimintaan Yritystoiminta on päätoimista ja ammattimaista yrityksen on annettava
LisätiedotPIHATTORAKENNUSHANKE KUSTANNUSARVIO 3.5.2014. Kestopuupilarit ja NR-ristikot k1800, post-frame perustus
PIHATTORAKENNUSHANKE KUSTANNUSARVIO 3.5.2014 MTK Tyyppinavettahanke Hankkeen nro 11997 MAATALOUSINVESTOINNIN TUETTAVA OSUUS KUSTANNUSARVIOT Piirustus nro 23 Kestopuupilarit ja NR-ristikot k1800, post-frame
LisätiedotMAITOTILAN LAATUARVIOINTILOMAKE
VALIORYHMÄ/OSUUSKUNTA Versio 12.1.200 1/5 MAITOTILAN LAATUARVIOINTILOMAKE Tuottajan nimi/nimet Lehtinen Matti ja Riitta Tuottajanumero Arvioinnin tarkoitus laatusopimusarviointi Valio-maitotilaopastearviointi
LisätiedotTaloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale
Taloudenhallinta navettainvestoinnissa Vesa Lapatto Savitaipale Mäkelän tila Yrittäjät Nina ja Vesa Lapatto Työntekijöitä 2 Pojat Juho ja Joonas Peltoa 118 ha Metsää 56 ha Lehmiä 170 nuorkarjaa 160 Lähtökohta
LisätiedotTALLITARKASTUS Sivu 1 / 5
TALLITARKASTUS Sivu 1 / 5 Tarkastuspäivämäärä Tarkastuksen tekijän nimi Tarkastuksen tekijän asema Virkaeläinlääkäri Hevosjalostusliiton tj. Yksityinen eläinlääkäri Valmentaja (omavalvonta) Valmentaja
LisätiedotUusi maaseutuohjelma ja investoinnit
Uusi maaseutuohjelma ja investoinnit Kuopio 7.10.2014 Sanna Koivumäki Ruokaosasto/ Maaseudun kehittämisyksikkö Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 9.10.2014 Ruokaosaston tehtäväalueen yhteiskunnallisen
LisätiedotKUSTANNUSSELVITYS. Kauniaisten kaupungin keskuskeittiön peruskorjaus. Kauniainen. 22.11.2013 2013 Tocoman Services Oy Sivu 1/5
KUSTANNUSSELVITYS Kauniaisten kaupungin keskuskeittiön peruskorjaus Kauniainen 22.11.2013 2013 Tocoman Services Oy Sivu 1/5 Dokumentin tiedot Laatija Ari Saari Puh. 020 7420 228 GSM 044-2828698 Sähköposti
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. broilereita yhteensä Isku päähän Niskanmurto Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS BROILERI Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama
LisätiedotMYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA
MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA Kolismaankatu 3, 33330 Tampere Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi MYYTÄVÄ KOHDE
LisätiedotRAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE JUUKA
RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE 3 83900 JUUKA 14.02.2011 Sisällys Esipuhe...3 1 Yleistä kiinteistöstä...3 2 Asiakirjat...3 3 Rakenteiden ja järjestelmien
LisätiedotJätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen
Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Pelastuslain 379 / 2011velvoitteet 1. Yleiset velvollisuudet 4 Jokaisen on
LisätiedotSisäkuivakäymälän edellytykset. Tampereen kaupunki Rakennusvalvonta LVI-tark.ins. Juha Brunnila
Sisäkuivakäymälän edellytykset Tampereen kaupunki Rakennusvalvonta LVI-tark.ins. Juha Brunnila Iltasanomat Bill Gates keksii vessan uudestaan Microsoft-miljardööri aikoo luoda aivan uudenlaisen vessan.
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS VUOHI Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama
LisätiedotMAJOITUSTILOJEN RAKENNUSOHJEET Tapio Pasanen, RI ProAgria Pohjois- Savo
MAJOITUSTILOJEN RAKENNUSOHJEET Tapio Pasanen, RI ProAgria Pohjois- Savo TYÖTURVALLISUUSLAKI VÄHIMMÄISTASO 4 Ruokailu- ja lepotilat Työntekijöiden käyttöön tarkoitettujen ruokailu- ja lepotilojen ja lepohuoneiden
LisätiedotNavettainvestointien tukeminen maaseutuohjelman kautta. ProNavetta-koulutus Iisalmi Siilinjärvi
Navettainvestointien tukeminen maaseutuohjelman kautta ProNavetta-koulutus 2.12.2016 Iisalmi 8.12.2016 Siilinjärvi Sivu 1 10.2.2017 Maatalouden investointituet ja nuoren viljelijän aloitustuki Aloittava
LisätiedotMAITOTILAN LAATUARVIOINTILOMAKE
Versio 15.3.2007 1/5 MAITOTILAN LAATUARVIOINTILOMAKE Tuottajan nimi/nimet Tuottajanumero Arvioinnin tarkoitus Laatusopimusarviointi Valio-maitotilaopastearviointi (Huom. kohdat 1-18 koskevat tilakohtaista
LisätiedotKESTILÄN NAVETASSA TOTEUTUU LEHMÄN KUUSI VAPAUTTA
KESTILÄN NAVETASSA TOTEUTUU LEHMÄN KUUSI VAPAUTTA 01.09.2014 Tämä lehmän hyvinvointia uudessa navetassa käsittelevä kirjoitus on osa YmpäristoAgro-hanketta. Artikkelissa kerrotaan hyvistä rakennusratkaisuista,
LisätiedotMaailmanlaajuinen kokemus erilaisissa ilmastoissa
Maailmanlaajuinen kokemus erilaisissa ilmastoissa Viro Iran Venäjä Saudi Arabia Suunnittelua yksilöllisten vaatimusten mukaan Estonia Dairy Ranta Åsbro Mjölk Kokkonen Estonia Dairy High Plains Dairy 2004
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän (enintään 5kg eläin)
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS HANHI Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama
LisätiedotMAATILAN TYÖTURVALLISUUS
MAATILAN TYÖTURVALLISUUS Maatilan työturvallisuus Työturvallisuusriskien hallinta Työympäristön vaaratekijät selkokielellä Layla Ahonen ja Sarita Jylhä-Rastas Työturvallisuus Työympäristön vaaratekijät
LisätiedotKuivitus Sakari Alasuutari, TTS Vantaa, 9.2.2012
Kuivitus Sakari Alasuutari, TTS Vantaa, 9.2.2012 Kuivituksen merkityksestä Makuualusta ja eläin kuivana ja puhtaana Lämmittää ja pehmentää makuualustaa Parantaa huoneilmaa sitomalla ammoniakkia Kosteat
LisätiedotVasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta
Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Läänineläinlääkäri Taina Kingelin Jyväskylä 29.11.2011 Lihavasikka teemapäivä
LisätiedotTartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY
Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY Kun ajotulehdus iskee Pysähdytään rauhassa suunnittelemaan Sovitaan yhdessä mitä tehdään Eläinlääkäriltä
LisätiedotKUNTOTARKASTUS 1(7) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Matkatalo. Valtakatu 36. 53100 Lappeenranta 24.09.2013
1(7) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Oy Matkatalo Valtakatu 36 53100 Lappeenranta 24.09.2013 2(7) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Oy Koulutalo Valtakatu 36 53100 Lappeenranta Tarkastuksen tilaaja:
LisätiedotTaulukko 1. Laboratoriotoimintaa koskevat eristämis- ja muut suojatoimenpiteet
4748 N:o 1053 Liite Taulukko 1 Laboratoriotoimintaa koskevat eristämis- ja muut suojatoimenpiteet 1 Erillinen laboratoriotila ( 1 ) ei vaadita ei vaadita 2 Laboratorio suljettavissa ilmatiiviisti kaasudesinfioinnin
LisätiedotRakentamisen säädökset muuttuvat, terveellisyyteen liittyvät asetukset. Asiamies Jani Kemppainen
Rakentamisen säädökset muuttuvat, terveellisyyteen liittyvät asetukset Asiamies Jani Kemppainen Rakentamismääräyskokoelman uusiminen RakMK lakkasi olemasta 1.1.2018 Perustuu Maankäyttö- ja rakennuslain
LisätiedotLämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan
Mikko Myller Lämmön siirtyminen rakenteessa Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Lämpöhäviöt Lämpö siirtyy 1) Kulkeutumalla (vesipatterin putkisto, iv-kanava)
LisätiedotKORTTELIN, KORTTELINOSAN JA ALUEEN RAJA JA SEN NURKKAPISTE RAKENNUKSEN TAI SEN OSAN SUURIN SALLITTU KERROSLUKU
7. 8.9 7.7 Rumpu #0.9 800 000 80 9. 7099 000 LJK/SPK/INVA W 0. 78.9 8 0 7 9 Kaltevuus % Kaltevuus % +9.800 8 +9.800 7 090 000 0 9 +9.800 +9.800 +9.800. KARHUSUO TT..8 e=0. Ju- hule- db KTY- 7P ASEMAKAAVAMEINTÖJÄ
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS LAMMAS Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama
LisätiedotKOTIELÄIN Valvonnan näkökulma ja sudenkuopat. Uudenmaan Ely
KOTIELÄIN 2018 Valvonnan näkökulma ja sudenkuopat Valvonta: Tehdään Mavin ja Eviran otantaperusteilla ELY-keskusten tarkastajien tekemää Toisinaan ELY:n valvojien mukana läänineläinlääkäri tekemässä omia
LisätiedotHuoneistoala on yhteensä 448 m2 + varastot ja tekninentila, tilavuus 1930m3 ja kerrosala 549,5 m2
RAKENNUSTAPASELOSTUS AS OY VAASAN SMIRNOFFINTIE 9 Yleiskuvaus: Asunto Oy :n rakennuspaikka sijaitsee Vaasan Huutoniemen kaupunginosassa kortteli 10tontti 14 Yhtiön omistamalle tontille rakennetaan asuinrakennus
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama
LisätiedotLemminkäinen. Skaftkärrin koulu TARJOUS. nro 002 Lisä-ja muutostyö 18.3.2016. Skaftkärrin koulun tilojen muutos. Peruste/ viite
Lemminkäinen Skaftkärrin koulu TARJOUS nro 002 Lisä-ja muutostyö 18.3.2016 Skaftkärrin koulun tilojen muutos Peruste/ viite Skaftkärrin koulu on laajentunut 780 brm2 verrattuna tarjousvaiheen ve 1 laajuuteen.
LisätiedotARK. Emolehmäpihatto, Anne-Marie Rosenlew. Kansi. Kartanonkuja 100, SIURO Nokia. Päiväys Muutos Tunnus
16.1.29 13:44:56 LAAJENNUS ja PERUSKORJAUS Pääpiirustus Kansi FarmiMalli Oy, Mäkipirtinkatu 18, 782 KUOPIO urpo.manninen at farmimalli.fi 45745957 A2 16.1.29 13:44:56 Asemapiirros 1 : 5 Naapuriin ~2 m
Lisätiedot