PERUSOPETUKSEN OPPIAINEKOHTAISET OPETUSSUUNNITELMAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERUSOPETUKSEN OPPIAINEKOHTAISET OPETUSSUUNNITELMAT"

Transkriptio

1 PRP PPH P ulunsalon kunta

2 ÄY 6.2 Äidinkieli ja kirjallisuus Vieraat kielet ja toinen kotimainen kieli atematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia erveystieto skonto ja elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi usiikki uvataide äsityö iikunta otitalous ppilaanohjaus Valinnaiset aineet ieto- ja viestintätekniikka 263

3 P ÄD R PRP P ÄD R

4 Ä D R ÄY 6.2. ÄD R ÄDÄ V V...4 ÄÖ...4 V PP HYVÄÄ 2. PÄÄYÄ V V... 8 ÄÖ... 9 V PP HYVÄÄ 5. PÄÄYÄ V V ÄÖ RV PÄÄÖRV RR RV HD Ä V V ÄÖ PÄÄÖRV RR RV iite RÄYÖ DH P...31 ri luokka-asteiden opetuskokonaisuuksien järjestystä voidaan harkinnan mukaan vaihtaa opetussuunnitelmaan merkitystä järjestyksestä poiketen, kunhan kukin aihekokonaisuus opetetaan tuntijakopäätöksen mukaisten nivelkohtien rajaamien alueiden sisällä. 2

5 P ÄD R ÄDÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. petuksen tulee perustua yhteisölliseen näkemykseen kielestä: yhteisön jäsenyys ja osallisuus tietoon syntyvät, kun oppii käyttämään kieltä yhteisön tavoin. petuksen tulee perustua myös oppilaiden kielellisiin ja kulttuurisiin taitoihin ja kokemuksiin ja tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen viestintään, lukemiseen ja kirjoittamiseen, joiden avulla oppilas rakentaa identiteettiään ja itsetuntoaan. avoitteena on, että oppilaasta tulee aktiivinen ja eettisesti vastuullinen viestijä sekä lukija, joka pääsee osalliseksi kulttuurista sekä osallistuu ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa opitaan käsitteitä, joilla kielentää maailmaa ja omaa ajattelua: oppilas saa keinoja todellisuuden jäsentämiseen mutta myös mahdollisuuksia irrota siitä, rakentaa uusia maailmoja ja kytkeä asioita uusiin yhteyksiin. Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taito- ja taideaine, joka saa sisältöaineksensa kieli- ja kirjallisuustieteestä sekä viestintätieteistä. ppiaineen pohjalla on laaja tekstikäsitys: tekstit ovat puhuttuja ja kirjoitettuja, kuvitteellisia ja asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden tekstityyppien yhdistelmiä. petuksessa on otettava huomioon, että oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittää kieleen pohjautuvia opiskelu- ja vuorovaikutustaitoja. Äidinkielen oppiminen kattaa laajasti kielen osa-alueet ja tehtävät. petuksen tulee kehittää tietoa kielestä ja kirjallisuudesta sekä vuorovaikutustaitoja uusissa ja yhä vaativammissa kielenkäyttö- ja viestintätilanteissa. ppilailla on mahdollisuus suorittaa kirjallisuusdiplomi, joka koostuu luokkaasteittain suoritettavista lukudiplomeista. 1 6 vuosiluokkien lukudiplomit suoritettuaan oppilas saa alakoulun kirjallisuusdiplomin ja lisäksi 7 9 vuosiluokkien lukudiplomit suoritettuaan perusopetuksen kirjallisuusdiplomin. irjaluettelon laatii kirjasto yhteistyössä koulujen kanssa. oulut laativat oman suoritusohjeistonsa. irjaston kanssa yhteistyössä on laadittu ines-projektiin liittyen kirjaston käytön opetussuunnitelma osaksi äidinkielen opetussuunnitelmaa (liitteenä aihekokonaisuuksien jälkeen). Ä D R V 1 2 Vuosiluokkien 1 2 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on jatkaa jo aiemmin alkanutta kielen oppimista. petuksen tulee olla arkeen liittyvää suullista ja kirjallista kommunikaatiota, joka tukee oppilaan yksilöllistä kielenoppimista. petuksessa on otettava huomioon, että oppilaat voivat olla oppimisprosessissaan hyvin eri vaiheissa. 3

6 P Ä D R V ppilas haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti kuuntelee keskittyen ja eläytyen tilanteen mukaan osallistuu keskusteluun kysymällä, vastaamalla, kertomalla sekä ilmaisemalla omia tietojaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan sekä niihin liittyviä käsitteitä; hän oppii ymmärtämään myös harjoittelun ja säännöllisen lukemisen ja kirjoitta-misen merkityksen näiden taitojen kehittymisessä oppii tarkkailemaan lukemistaan ja luetun ymmärtämistään saa mahdollisuuksia kehittää luku- ja kirjoitustaitoaan, myös medialukutaitoaan sekä viestintävalmiuksiaan myös tietoteknisessä oppimisympäristössä oppii vähitellen omaa tekstiä kirjoittaessaan ottamaan huomioon kirjoitetun kielen sopimuksia ja sääntöjä kuuntelee ja lukee kirjallisuutta niin, että hän sen avulla tutustuu kirjoitettuun kielimuotoon, hänen sana- ja ilmaisuvarastonsa ja mielikuvituksensa rikastuvat, hän saa aineksia ajatteluunsa ja ilmaisuunsa ja hänelle tarjoutuu mahdollisuus aikuisen lukemista kuunnellessaan löytää kirjallisuuden kiehtova maailma opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja ÄÖ Puhuminen, kuunteleminen ja ilmaisu 1 lk 2 lk omien kokemuksien, havaintojen ja tapahtumien selostamista ja tarinoiden kertomista aluksi omalle parille ja pienryhmälle suullista ilmaisua arkitilanteissa ja opetuskeskustelussa: kohtelias puhetapa oppilas kertojana, kysymyksen tekeminen, kysymykseen vastaaminen, tarkka kuunte-leminen, ohjeen mukaan toimiminen, yksilöllinen ohje kuullun, nähdyn, koetun ja luetun työstämistä eläytymisen, improvisoinnin, kerronnan, leikin ja draaman avulla kirjoitettuun kieleen ja yleispuhekieleen tutustumista opettajan luennan ja kerronnan avulla omien kokemuksien, havaintojen ja tapahtumien selostamista ja tarinoiden kertomista aluksi omalle parille ja pienryhmälle suullista ilmaisua erilaisissa viestintätilanteissa ja opetuskeskustelussa: kohtelias puhetapa, roolit keskustelussa, mielipiteen perustelu, tarkka kuunteleminen, ohjeen mukaan toimiminen, yhteinen ohje kuullun, nähdyn, koetun ja luetun työstämistä eläytymisen, improvisoinnin, kerronnan, leikin ja draaman avulla kirjoitettuun kieleen ja yleispuhe-kieleen tutustumista opettajan luennan ja kerronnan avulla 4

7 P ukeminen lk ukemisen perustekniikan monipuolista päivittäistä harjoittelua ukemissuunnan vahvistamista Äänne-kirjain- vastaavuuden harjoittelua Äänteiden yhdistäminen tavuiksi, tavujen yhdistäminen sanoiksi ukeminen automatisoituu tavu- ja sanatasolle avuittain ääneen lukemista jatketaan niin kauan kuin taidot vaativat ekstin ymmärtämistä harjoitellaan Viestintä: tutustumista sanomalehteen ielellinen tietoisuus lk ukeminen on tekstin muuttamista puheeksi irjoittaminen on puheen muuttamista lauseiksi ja sanoiksi ietoisuus kielestä ja sen osista Puheen analysoiminen sanoiksi, tavuiksi, äänteiksi ja kirjaimiksi lkuäänne, loppuäänne Äänteiden kestolla leikittely Riimittely anojen tunnistaminen ja selittäminen anavaraston kartuttaminen avurytmi ja tavuerottelu Runojen ja lorujen ulkoa opettelua 2 lk ukemisen perustekniikan vahvistamista ukemisnopeuden säätelyä tekstin mukaan läytyvää lukemista aitojen syventämistä: tekstin sisällön ennakointia ( otsikon, kuvien, aikaisempien tietojen tai luetun perusteella) eskeisten asioiden löytämistä tekstistä ja päätelmien tekemistä myös tietotekstistä uetun liittämistä omiin kokemuksiin ja tietoihin ysymyksien asettamista ja vastaamista ediataito: sanomalehti viestinnässä 2 lk ausetaju la- ja yläkäsitteet ynonyymit Vastakohdat anavaraston kartuttaminen rilaisten tekstien ulkoaopettelua irjoittaminen 1 lk 2 lk irjoittamisen perustekniikan päivittäistä harjoittelua mista irjoittamisen perustekniikan vahvista- irjainmuotojen harjoittelua: pienet ja irjainmuotojen ja niiden yhteen liittämisen harjoittelua: isot ja pienet kirjoi- isot tekstauskirjaimet ikeinkirjoituksen harjoittelua: tavu, tuskirjaimet sana, sanaväli, sanan jakaminen, lause, ikeinkirjoituksen vahvistamista: äng - lyhyt ja pitkä vokaali, geminaatta äänne anelukirjoituksessa iso alkukirjain ja aitojen syventämistä: omassa kirjoittamisessa isot alkukirjaimet ja lopetusmerkit piste ekstin tuottamista kuvien, tarinan taioman kokemuksen pohjalta (päähuo- ekstin tuottamista kuvien, tarinan tai auseiden lihottamista mio sisällössä ja luomisen ilossa) oman kokemuksen pohjalta (päähuomio sisällössä ja luomisen ilossa) irjoittamista tietokoneella irjoittamista tietokoneella Ä D R 5

8 P Ä D R irjallisuus 1 lk 2 lk atuihin, kertomuksiin, runoihin ja sarjakuviin tutustuminen kuunnellen aikuijakuviin tutustuminen kuunnellen aikui- atuihin, kertomuksiin, runoihin ja sarsen ääneen lukemista sen ääneen lukemista ppilaan lukutaidon kehittyessä itsenäinen kirjallisuuden lukeminen lisääntyy nen kirjallisuuden lukeminen lisääntyy ppilaan lukutaidon kehittyessä itsenäi- unnettujen satukirjailijoiden klassikoihin tutustuminen hin tutustuminen unnettujen satukirjailijoiden klassikoi- lämysten ja lukemiskokemusten jakaminen tapahtuma-aika ja -paikka sekä juoni utustutaan käsitteisiin päähenkilö, utustuminen kirjastoon irjastopalvelujen käyttö irjailijavierailut ja teatterissa käynti irjailijavierailut ja teatterissa käynti mahdollisuuksien mukaan mahdollisuuksien mukaan empikirjan( aikuisen lukeman) esittely empikirjan(itse luettu ) esittely edialukutaito: videot, elokuvat, kuunnelmat, digitaaliset tallenteet nelmat, digitaaliset tallenteet edialukutaito: videot, elokuvat, kuun- ukudiplomikirjallisuuteen tutustuminen ukudiplomikirjallisuuteen tutustuminen ja diplomin suorittaminen kiin- ja diplomin suorittaminen kiinnostuksen mukaan nostuksen mukaan 6

9 P V PP HYVÄÄ 2. PÄÄYÄ PH ppilas osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa, seuraa opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii puhujana vastavuoroisuuteen; keskustelussa hän reagoi kuulemaansa omilla ajatuksillaan ja mielipiteillään sekä kysymyksillä on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti: hän osaa kertoa pienelle ryhmälle havainnoistaan ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa; hän osallistuu luokkansa yhteisiin ilmaisuharjoituksiin R ppilas pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielen merkityksestä ja muodosta: hän rohkaistuu erittelemään sanojen tavu- ja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojen merkityksiä ja muotoja; hän osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä ja osaa käyttää aakkosjärjestystä on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen, jolloin, lukemisen sujuvuus ja nopeus kehittyvät; lukeminen on melko sujuvaa: hän tunnistaa tutut sanat ilman kirjain kirjaimelta, tavu tavulta etenemistä, hän osaa kuitenkin käyttää tätä tekniikkaa hyväkseen oudon sanan lukemisessa; häneltä sujuu tälle ikäkaudelle tarkoitettujen tekstien lukeminen on kehittynyt luetun ymmärtämisen taidoissa päätelmien tekemiseen; hän on alkanut jo tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa ja tietää, että ymmärtämisen apuna voi käyttää yleistietoa sekä erilaisia kokemuksia ja tietoa kielestä haluaa ilmaista itseään myös kirjallisesti, on kokeillut kirjoittaa eri tarkoituksiin ja osaa myös käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan kehittää kirjoittamistaitojaan: käsin kirjoittaminen on motorisesti vakiintumassa, ja oppilas osaa jo sitoa kirjaimia toisiinsa; hän osaa tuottaa omaa tekstiä myös tietokoneella; helppojen ja tuttujen sanojen oikeinkirjoitus on jo lähes virheetöntä, ja oppilas alkaa käyttää lauseissa lopetusmerkkejä ja lauseen alussa isoa kirjainta. Ä D R R ppilas etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa; hän käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja joskus myös löytääkseen tietoa on lukenut ainakin muutamia, lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja, ja hänen media-lukutaitonsa riittää ikäkaudelle suunniteltujen ohjelmien ja aineistojen seuraamiseen ja käyttämiseen ja niiden edellyttämään vastavuoroisuuteen. 7

10 P Ä D R V 3 5 Vuosiluokkien 3 5 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on äidinkielen perustaitojen oppiminen. petuksen tavoitteena on sujuvan luku- ja kirjoitustekniikan oppiminen, luetun ymmärtämisen syventäminen ja tiedonhankintataitojen kartuttaminen. ppilasta ohjataan kuuntelemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä. irjallisuuden lukemisella ja monipuolisella kirjoittamisella on näinä vuosina itseisarvoa, mutta niillä tuetaan myös oppilaan lukutaidon, ilmaisuvarojen, mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä. ppilasta harjaannutetaan myös oman lukukokemuksen jakamiseen ja käsittelemiseen. V ppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat ppilas oppii erilaisissa viestintätilanteissa aktiivisen kuuntelijan ja viestijän taitoja; hän rohkaistuu osallistumaan keskusteluihin ja pyrkii ottamaan vastaanottajaa huomioon omassa viestinnässään oppii toimimaan tekstiympäristöissä, joissa sanat, kuvat ja äänet ovat vuorovaikutuksessa kehittää omaa kerrontaansa ja kokonaisilmaisuaan. ppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy ppilas oppii lukemaan sujuvasti erilaisia tekstejä ja tottuu tarkkailemaan ja arvioimaan itseään lukijana tutustuu erilaisiin lukutapoihin ja harjaantuu käyttämään luetun ymmärtämistä parantavia strategioita oppii valitsemaan sopivaa luettavaa eri tarkoituksiin ja tottuu pohtimaan ja ilmaisemaan tekstien herättämiä ajatuksia sekä siltaamaan niitä omaan elämäänsä ja ympäristöönsä opettelee etsimään tietoa erityyppisistä ikäkaudelleen sopivista lähteistä. ppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy ppilas oppii rakentamaan erilaisia tekstejä sekä suullisesti että kirjallisesti kehittää taitoaan ilmaista itseään, hänen sanavarastonsa laajenee ja täsmentyy; hän tottuu arvioimaan omaa ilmaisuaan oppii kirjoittamaan sujuvasti käsin, saa kokemuksia erilaisten tekstien tuottamisesta tekstinkäsittelyohjelmalla ja oppii käyttämään viestinnän välineitä. ppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee ppilas tutustuu oman maansa ja muitten kansojen kulttuureihin kirjallisuuden, teatterin ja elokuvan keinoin lukee paljon ja monipuolisesti lasten- ja nuortenkirjallisuutta ja oppii valitsemaan itselleen kiinnostavaa ja sopivaa luettavaa; hänen positiivinen asenteensa lukemiseen säilyy kasvattaa kiinnostustaan kielen toimintaan; hän oppii ymmärtämään kieli- 8

11 P opillisen kuvauksen perusasioita ja havaitsemaan ympäristössään puhuttavat eri kielet ja antamaan niille arvon oppii perustietoja mediasta ja hyödyntää viestintävälineitä tavoitteellisesti. ÄÖ 3 R - ukuharrastukseen kasvattaminen, luetun ymmärtämisen kehittäminen. -ujuvan lukutaidon varmentaminen. -utustuminen satuihin, runoihin, lasten- ja nuorten kirjallisuuteen -mien lukutottumusten ja -kokemusten arviointia - okonaisteosten lukemista ja kuuntelemista -utustutaan alustavasti kansanperinteeseen, alevalaan ja tunnetuimpiin suomalaisiin kirjailijoihin) -irjastovierailut, kirjastonkäytön harjoittelu jatkuu R ikeinkirjoitus - lauseen aloittaminen - iso ja pieni alkukirjain (yleis- ja erisnimi) - tavuviivan käyttäminen - loppuvälimerkit - pilkku luettelossa - vuorosanaviiva - yhdyssanat - vierasperäiset kirjaimet ekstin kirjoittaminen - ajatuskartta - juonellinen kertomus - tutustutaan kappalejakoon ja testin asemointiin - viesti, kirje, päiväkirja, runo äsialaharjoituksia - varmennetaan ja käsialakirjoitusta ja tekstausta - tavoitteena sidosteinen, selkeästi luettava käsiala Ä D R PHVÄ Puhe- ja keskustelutaitojen kehittäminen - kohtelias puheviestintä - kuunteleminen - esiintymistaitojen harjoittelu: kertominen, puheenvuorojen harjoittelu, mielipiteen ilmaisu - pienten esitelmien pitäminen lmaisun perusharjoituksia ryhmässä - liikkeet, eleet, ilmeet- puhuminen ja kuunteleminen eatteri/näytelmä - nukketeatteri - pienten roolien esittäminen Äänteet ja kirjaimet - vokaalit ja konsonantit- diftongit - aakkostaminen anat - sanojen luokittelu ( ylä- ja alakäsitteet) - yleis- ja erisnimet- yksikkö ja monikko analuokat - verbit, tutustuminen persoonamuotoihin - substantiivit, adjektiivit - persoonapronominit ause - lausetyypit :toteamus-, kysymys- ja käskylause - yksinäislause - esittelyluontoisesti: päälause-sivulause 9

12 P Ä D R VÄ D - ediakulttuurin eri osa-alueisiin tutustuminen sekä ohjaaminen kriittisyyteen ja oman itsensä arvostamiseen -utustuminen eri viestintävälineisiin (Huom. oman alueen sanomalehdet, tv ja radio.). -Viestintävälineiden toiminnan esittely ja perehdyttäminen asianmukaiseen käyttöön. 4 lk R ukuharrastukseen kasvattaminen, luetun ymmärtämisen kehittäminen. ujuvan lukutaidon varmentaminen. -utustuminen satuihin runoihin lastenja nuorten kirjallisuuteen, lehtiin, sarjakuviin, tietokirjallisuuden lukemiseen -mien lukutottumusten ja kokemusten arviointia -irjallisuuden termejä: juoni, henkilöt, tapahtuma-aika ja paikka sekä kielikuvat -okonaisteosten lukemista ja kuuntelemista -utustutaan kansanperinteeseen, alevalaan ja tunnetuimpiin suomalaisiin sekä naapurimaiden kirjailijoihin -uomalaisia arvoituksia, sananlaskuja ja uskomuksia -irjastovierailut, kirjastonkäyttö ja tiedonhaku kirjoista (iite: ines-projekti, suunnitelma kirjastonkäytön ja tiedonhankinnan opetuksesta ulunsalon kouluille) 10 R ikeinkirjoitus - loppuvälimerkit - pilkku pää- ja sivulauseiden välissä - vuorosanaviiva - yhdyssanat ja yhdysmerkki ekstin kirjoittaminen - otsikointi, käsitekartta - aloitus, juoni ja lopetus - juonellinen kertomus, runo, ilmoitus, uutinen - opetellaan käyttämään kappalejakoa ja tekstin asemointia - viesti, kirje, päiväkirja ja päiväyksen kirjoittaminen äsialaharjoituksia - tavoitteena sidosteisen, selkeästi luettavan käsialan käyttö PHVÄ Puhe- ja keskustelutaitojenkehittäminen - kohtelias puheviestintä - kuunteleminen - esityksen jaksottaminen ja havainnollistaminen - lausunta - kerronta - esitys/esitelmä - perusteleminen lmaisun ryhmä- ja yksilöharjoituksia - puhuminen ja tilanteeseen sopiva äänenkäyttö - eleet, ilmeet, liikkeet eatteri/näytelmä - pienoisnäytelmän esittäminen - vuorosanojen keksiminen

13 P Äänteet ja kirjaimet - vokaalit ja konsonantit - diftongit analuokat - verbit: myönteiset ja kielteiset muodot, persoonamuotojen kertaus - substantiivit, adjektiivit- pronominit, numeraalit, säännölliset partikkelit ause - subjekti ja predikaatt i- lausetyypit: toteamus-, kysymys- ja käskylause - yksinäislause ja yhdyslause - päälause-sivulause 5 VRVD kohtelias puheviestintä keskustelu aktiivinen kuunteleminen kysymysten tekeminen oman mielipiteen esittäminen asiointi esittävä lukeminen ja lausunta esitys/esitelmä haastattelu eri viestintävälineisiin tutustumista YÄRÄ keskittyvän ja ymmärtävän kuuntelun harjoittelua silmäilevää, etsivää, asiatarkkaa sekä päättelevää lukemista tekstin sisällön ja rakenteen ennustaminen kuvien, otsikoiden sekä aiempien lukukokemusten ja ennakkotietojen perusteella pääasioiden erottaminen sivuasioista, tiivistäminen, väliotsikointi kuvien lukemisen harjoittelua ajatuskarttojen laatimista, tekstin ajatuksen pohtimista ja tekstien vertailua VÄ D -ediakulttuurin ieri osa-alueisiin tutustuminen sekä ohjaaminen kriittisyyteen ja oman itsensä arvostamiseen. -utustuminen eri viestintävälineisiin (Huom. man alueen sanomalehdet, tv- ja radio). -iiden toiminnan esittely ja perehdyttäminen asianmukaiseen käyttöön -ehdään omia tuotoksia. PH-Y R tukisanalistan käyttäminen, esityksen jaksottaminen ja havainnollistaminen, äänenkäytön selkeyttämistä, kontaktin luominen kuulijoihin oman mielipiteen ilmaisu ja perusteleminen tutun asian selostaminen ja kuvailu juonellinen kertomus oman tekstin suunnittelua, muokkaamista ja viimeistelyä (myös tekstinkäsittelyohjelmalla) selkeän ja sujuvan sidosteisen käsialan harjoittelua otsikoinnin ja kappalejaon opettelua varmennetaan vuorosanaviivan käyttöä ja harjoitellaan lainausmerkkien käyttöä oikeinkirjoituksen perusasioiden varmentaminen DHD erilaisten tietokirjojen käyttöä erityyppisten tietotekstien avaamista kirjaston käytön harjoittelua (luokittelun alkeet, lainaus, varaus) erillisen suunnitelman mukaan yksinkertaisia tiedonhakuja tietoverkoista ja tiedonhaun vaiheita ohjatusti tekijänoikeudet haetun tiedon käyttämisessä 11 Ä D R

14 P Ä D R HÄVÄ R sanojen merkityksen tarkastelua tekstiyhteydessä sanaluokkien varmentaminen tarkastellaan taivutuksen tehtävää tekstilauseessa: sanojen vartalo ja pääte; nominien taipuminen: nominatiivi, genetiivi, partitiivi, (akkusatiivi); verbien taivutus: aktiivi, passiivi, persoonamuodot, liittomuodot, aikamuodot pää- ja sivulauseet, virke-käsite lauseenjäsennyksen harjoittelua (subjekti, predikaatti, objekti) puhutun ja kirjoitetun tekstin vertailua R R luokan yhteisten kokonaisteosten ja lyhyempien tekstien sekä useiden valinnaisten kirjojen runsasta lukemista ja kuuntelemista (myös opettajan/muun aikuisen lukijan lukemana) alevalaan ja muihin suomalaisiin merkkiteoksiin tutustuminen kansallisiin juhlapäiviin liitettynä mahdollisuus lukudiplomin suorittamiseen luettujen tekstien käsittelyä ja lukukokemusten vertaamista kirjallisuuden keskeisiä käsiteitä: juoni, pää- ja sivuhenkilö, tapahtuma-aika ja paikka sekä niiden etsimistä ja tunnistamista eri lukutekniikkoihin tutustuminen tutustutaan elokuvaan tehdään pienoisnäytelmä ja/tai kuunnelma opetellaan videokuvauksen alkeita 12

15 P V PP HYVÄÄ 5. PÄÄYÄ ppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan; hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen ja -välineen ja pyrkii siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan osaa kuunnella toisten ajatuksia ja osaa myös muodostaa omia mielipiteitä ja pyrkii perustelemaan niitä; hän on tottunut arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa osaa tehdä puhutussa ja kirjoitetussa tekstissä käytetyistä keinoista viestin sisältöä ja viestintätilannetta koskevia päätelmiä pystyy pitämään tutulle yleisölle pienimuotoisen, selkeän suullisen esityksen; hän osallistuu aktiivisesti ilmaisuharjoituksiin. ppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon osaa käyttää luetun ymmärtämistä parantavia strategioita tuntee tiedonhankinnan päävaiheet on tottunut käyttämään kirjastoa ja pystyy etsimään tarvitsemaansa tietoa painetuista ja sähköisistä lähteistä löytää pääasiat, myös teksteistä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia erottaa mielipiteen ikäisilleen sopivasta tekstistä ja pohtii tekstin luotettavuutta ja merkitystä itselleen käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen. ppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa tuottaa kirjallisesti ja suullisesti erilaisia tekstejä kuten kertomuksen, kuvauksen ja ohjeen suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä; hänen kirjoitelmissaan on havaittavissa kirjoittajan oma ääni ja laajeneva sanavarasto ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa käyttää tietoaan kronologisesti etenevää tekstiä suunnitellessaan ja tuottaessaan; hän osaa käyttää teksteissään vaihtelevasti erimittaisia lauseita ja yhdistää niitä melko sujuvasti osaa tekstata, ja hänelle on kehittynyt luettava sidosteinen käsiala osaa tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmilla hallitsee oikeinkirjoituksesta perusasiat ison ja pienen alkukirjaimen käytössä ja yhdyssanojen muodostamisessa, käyttää oikein lopetusmerkkejä ja on tottunut käyttämään myös muita välimerkkejä. Ä D R 13

16 P Ä D R ppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja tuottamisessa on tottunut tarkastelemaan tekstiä kokonaisuutena ja erottelemaan sen osia, osaa etsiä ja luokitella tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin tietää, että verbeillä voi ilmaista aikaa ja persoonaa hahmottaa yksinkertaisen tekstin lauseista subjektin ja predikaatin sekä hahmottaa lauseen tekstin osaksi tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja ja hyödyntää niiden työnjakoa jo omassa ilmaisussaan on lukenut luokan yhteiset kokonaisteokset, runsaasti lyhyitä tekstejä ja erilaisia valinnaisia kirjoja ja työstänyt niitä eri menetelmin pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan on tutustunut myös elokuvan, teatterin ja muun median keinoin rakennettuun fiktioon. 14

17 P V 6 9 Vuosiluokilla 6 9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ydintehtävä on laajentaa oppilaan tekstitaitoja lähipiirissä tarvittavista taidoista kohti yleiskielen ja oppilaalle uusien tekstilajien vaatimuksia. Pyrkimys on, että oppilas tulee entistä tietoisemmaksi tavoitteistaan ja itsestään kielenkäyttäjänä. Hän kehittyy tekstien erittelijänä ja kriittisenä tulkitsijana ja pystyy tuottamaan erityppisissä viestintätilanteissa tarvitsemiaan tekstejä. petuksen tehtävänä on kannustaa oppilasta lukemaan ja arvioimaan kirjallisuutta, myös erilaisia median tekstejä. petus ohjaa oppilasta hankkimaan yleissivistävää tietoa kirjallisuudesta ja innostaa häntä tutkimaan kieltä. V ppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat ppilas kehittää viestintävalmiuttaan ja tilannetajuaan harjaantuu toimimaan puhujana, lukijana ja kirjoittajana tavoitteellisesti, eettisesti ja vuorovaikutussuhdetta rakentaen erilaisissa viestintäympäristöissä koulussa ja sen ulkopuolella pyrkii suojelemaan vuorovaikutukselle myönteistä ilmapiiriä ja tottuu siihen, että on erilaisia näkemyksiä ja tapoja osallistua vuorovaikutukseen. ppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy ppilas harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja kuulijaksi; hänen tulkitsevat ja arvioivat luku- ja kuuntelutaitonsa kehittyvät kehittää tekstityyppien ja tekstilajien tuntemustaan ja tottuu ennakoimaan, millaista luku-, kuuntelu- tai tiedonhankintatapaa tekstilaji ja tavoite edellyttävät tottuu tiedonhankinnan ja -käytön prosessiin ja oppii käyttämään monenlaisia lähteitä. ppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy ppilas kehittyy monipuoliseksi ja omaääniseksi tekstien tekijäksi, joka osaa hyödyntää oppimaansa kielitietoa puhuessaan ja kirjoittaessaan rohkaistuu tuomaan esille ja perustelemaan näkemyksiään sekä kommentoimaan rakentavasti muiden ajatuksia tottuu suunnittelemaan viestintäänsä ja etenemään tavoitteellisesti puhe- ja kirjoitustehtävissään oppii ottamaan huomioon tilanteen, viestintävälineen ja vastaanottajan teksteissään. ppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee ppilas oppii perustietoa omasta äidinkielestään, sen rakenteesta, vaihtelusta ja muuttumisesta monipuolistaa lukuharrastustaan; hänen kirjallisuudentuntemuksensa syvenee, ja hän oppii tuntemaan uomen kirjallisuuden vaiheita ja eri maiden klassikkoja Ä D R 15

18 P Ä D R saa lisää kokemuksia teatterin ja elokuvan ilmaisukeinoista saa käsityksen median ja tekstien mahdista tuottaa mielikuvia, muokata maailmankuvaa ja ohjata ihmisten valintoja saa mahdollisuuksia avartaa esteettistä kokemusmaailmaansa; hänen eettinen tietoisuutensa vahvistuu, ja hänen näkemyksensä kulttuureista laajenee kasvaa suvaitsevaiseksi erilaisia kielenpuhujia kohtaan ÄÖ 6 Vuorovaikutustaidot avoite ppilas harjoittelee viestinnän eri lajeja erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. isällöt harjoitellaan keskittynyttä, arvioivaa ja arvostavaa kuuntelemista harjoitellaan puheenvuoron pyytämistä ja oman mielipiteen selkeää esittämistä ja perustelemista eri ryhmäviestintätilanteissa ekstin ymmärtäminen avoite ppilas oppii etsimään tietoa tekstistä ja erottamaan pääasiat lukemastaan. ppilas harjoittelee erilaisten lukutekniikoiden käyttöä sekä eri tekstilajien tuntemustaan. isällöt harjoitellaan tekstin jäsentämistä esim. tukisanalistojen, tiivistelmien, ajatuskarttojen ja alleviivausten avulla harjoitellaan kaunokirjallisten tekstien keskittynyttä kuuntelemista keskustellaan kuuntelu- ja lukukokemuksista sekä tehdään niistä päätelmiä tunnistetaan muutamia asia- ja kaunokirjallisia tekstilajeja Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen avoite ppilas uskaltaa esitellä omia kirjallisia tuotoksiaan ryhmässä. ppilas harjaantuu tekstiä tuottaessaan jäsentämään sitä. ppilas pystyy kirjoittamaan selkeällä käsialalla. ppilas osallistuu näytelmän tekemiseen sen eri vaiheissa. isällöt harjoitellaan kaunokirjallisen teoksen esittelyä sekä suullisesti että kirjallisesti harjoitellaan kappalejakoa omissa kirjoitelmissa otsikoidaan tekstejä kehitetään omaa käsialaa selkeäksi ja helppolukuiseksi tehdään käsialaharjoituksia tarpeen mukaan kiinnitetään huomiota kirjoittamisen vaivattomuuteen tuotetaan erilaisia tekstejä, esim. uutinen, vuoropuhelu, kuvaus, selostus, sanelu, mainos, haastattelu, runo rikastetaan kirjallisten tuotosten sisältöä erilaisten harjoitusten, esim. prosessikirjoitelman avulla kirjoitetaan prosessikirjoitelma tietokoneella harjoitellaan eläytyvää lukemista ja esittämistä mm. näytelmien, sketsien, improvisaatioiden ja pantomiimien avulla 16

19 P iedonhankintataidot avoite ppilas oppii valikoimaan tietoa eri lähteistä, arvioimaan sen luotettavuutta ja muokkaamaan sitä ymmärrettävään muotoon. ppilas harjoittelee tiedonhakua nternetin ja sähköisten hakuteosten (cd-romput) avulla. orostetaan lähdekirjallisuuden asemaa nternetin rinnalla. isällöt varmennetaan hakuteoksien ja alakohtaisten tietokirjojen käyttötaitoja opetellaan tiedonhakua nternetin avulla etsitään tietoa cd-rompuilta, esim. uomen linnut, CD-fakta, aamme CD uhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin avoite ppilas oppii yleiskielen käytön perusteita. Hän tarkastelee suomen kielen rakenteellisia ominaisuuksia ja täydentää kirjoitetun kielen perussääntöjä. ppilas monipuolistaa lukuharrastustaan ja harjoittelee kaunokirjallisten tekstien tulkitsemista. ppilas tuottaa fiktiivisiä tekstejä ja harjoittelee asiatekstin kirjoittamista. ppilas laajentaa kokemusmaailmaansa elokuvan ja teatterin käyttäjänä ja tulkitsijana. isällöt opitaan virke- ja lausekäsitteen ero erotetaan pää- ja sivulause ja nimetään sivulauselajit varmennetaan sanaluokat opitaan lauseenjäsenistä subjekti, predikaatti ja objekti opitaan tunnistamaan ja nimeämään tavallisimmat sijamuodot kerrataan verbin persoona- ja aikamuodot tarkastellaan yleis- ja puhekielen eroja, esim. oman murteen kautta kerrataan ja syvennetään kirjoitetun kielen perussääntöjä (iso ja pieni alkukirjain, yhdyssanat ja välimerkkien käyttö) opetellaan lainausmerkkien käyttö puheenvuorojen merkitsemisessä luetaan yhteisesti sovittuja ja omavalintaisia kokonaisteoksia tarjotaan malleja aikuisen ääneen lukemista teksteistä analysoidaan erilaisia tekstejä tutustutaan joihinkin kaunokirjallisuuden alalajeihin, esim. runoihin, pakinoihin ja novelleihin tarkastellaan alevalaa kannustetaan lukudiplomin suorittamiseen tutustutaan teatterin ja elokuvan eri lajien maailmaan ja vertaillaan katselukokemuksia Ä D R 17

20 P Ä D R ÄÖ Vuorovaikutustaidot avoite ppilas haluaa kehittää viestintävalmiuttaan ja rakentaa vuorovaikutusta eri tilanteissa. isällöt vahvistetaan viestintävarmuutta harjoitellaan ryhmäviestintätaitoja (esimerkiksi erityyppisiä keskusteluja) ekstin ymmärtäminen avoite ppilas harjaantuu tulkitsevaksi ja arvioivaksi kuuntelijaksi ja lukijaksi sekä kehittää tekstilajien tuntemustaan. isällöt harjoitellaan aktiivista kuuntelemista harjoitellaan aktiivista, monipuolista ja kriittistä lukemista tarkastellaan luettua tekstiä ja keskustellaan lukukokemuksista tunnistetaan asia- ja kaunokirjallisia tekstilajeja esim. uutiset, tietotekstit, runot, näytelmät ja suorasanaiset tekstit 18 avoite ppilas osaa kuunnella toisia puhujia, arvostaa heitä ja heidän erilaisia mielipiteitään. Hän kykenee rakentavasti osallistumaan keskusteluun ja esittämään omia näkemyksiään. isällöt syvennetään keskustelu-, kuuntelu- ja väittelytaitoja harjoitellaan perustellun mielipiteen ilmaisemista eri viestintäympyröissä avoite ppilaan taito tunnistaa erilaisia tekstejä kehittyy. ppilas oppii arvioimaan lukemaansa ja kuulemaansa sekä oppii tunnistamaan vaikuttavan tekstin piirteitä. isällöt harjoitellaan arvioivaa ja päättelevää kuuntelemista analysoidaan erilaisia tekstejä ja etsitään niihin sisältyviä kannanottoja, arvoja ja asenteita tarkastellaan kriittisesti mainoksia ja mediatekstejä analysoidaan ohjaavia ja kantaaottavia tekstejä tarkastellaan lauserakenteita ja sanavalintoja tekstin merkityksen muokkaajana avoite ppilas pyrkii luomaan vuorovaikutukselle myönteistä ilmapiiriä. Hänen vuorovaikutustaitonsa kehittyvät erilaisissa esiintymis- ja ryhmäviestintätilanteissa. isällöt kasvatetaan viestintärohkeutta ja vahvistetaan tilanteen mukaista vuorovaikutusta erilaisissa ryhmäviestintätilanteissa tarkastellaan ja arvioidaan omia vuorovaikutustaitoja, annetaan ja vastaanotetaan rakentavaa palautetta avoite ppilas harjaantuu tarkastelemaan tekstejä eri näkökulmista sekä tarkastelemaan niitä sekä rakenteellisina että merkityksellisinä kokonaisuuksina ja tunnistaa kulttuurissa keskeisiä tekstilajeja. isällöt harjoitellaan kokonaisvaltaista ja ymmärtävää kuuntelemista tarkastellaan tekstejä eri näkökulmista annetaan rakentavaa palautetta toisten teksteistä rohkaistutaan ottamaan vastaan toisten antamaa rakentavaa palautetta tarkastellaan asia- ja kaunokirjallisten tekstien tyylikeinoja analysoidaan tekstien rakenteita ja merkityksiä

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

harjoitellaan keskittyvää kuuntelemista opetellaan ulkoa runoja ja loruja luetaan ääneen harjoitellaan oikeinkirjoitusta

harjoitellaan keskittyvää kuuntelemista opetellaan ulkoa runoja ja loruja luetaan ääneen harjoitellaan oikeinkirjoitusta 1. luokka Tavoitteet Sisällöt Vuorovaikutustaid Oppilas osaa kertoa omista asioistaan ja kokemuksistaan toisille ja vastavuoroisesti kuunnella toisia. harjoitellaan suullista ilmaisua luontevissa puhetilanteissa

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittää

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma YLEISTÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma koostuu 18 kurssista. Kurssien järjestys on vapaa, mutta koska oppiaineen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

7.2. PÄÄOPPIAINEET 7.2.1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

7.2. PÄÄOPPIAINEET 7.2.1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 7.2. PÄÄOPPIAINEET 7.2.1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 41 Luokkien 1-2 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on jatkaa jo kotona, varhaiskasvatuksessa, erityisesti esiopetuksessa, alkanutta

Lisätiedot

SUOMI TOISENA KIELENÄ, S2 VUOSILUOKAT 1 9

SUOMI TOISENA KIELENÄ, S2 VUOSILUOKAT 1 9 SUOMI TOISENA KIELENÄ, S2 VUOSILUOKAT 1 9 Oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, opetetaan suomea toisena kielenä joko kokonaan tai osittain äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Sisällys 7. luku Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 2

Sisällys 7. luku Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 2 Sisällys 7. luku Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 2 7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet 2 7.2 Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu 6 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus 7 Suomi

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

7.3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

7.3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 7.3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS SUOMI ÄIDINKIELENÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Opetuksen tulee perustua

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA. 1. Kielen kuvaus

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA. 1. Kielen kuvaus MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA 1. Kielen kuvaus Thaikieli on yksi Kaakkois-Aasian valtakielistä ja kuuluu thailaisiin kieliin. Maailmassa thaikieltä äidinkielenään puhuu noin

Lisätiedot

LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI

LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI Opetuksen tehtävä Suomen perustuslain mukaan jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus ylläpitää

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Arvioinnin kohteet oppiaineessa. Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen. Vuorovaikutustilanteis sa toimiminen. Puheviestintätilanteiss a toimiminen

Arvioinnin kohteet oppiaineessa. Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen. Vuorovaikutustilanteis sa toimiminen. Puheviestintätilanteiss a toimiminen Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/arvosanaa kahdeksan varten Opetuksen tavoite Sisältöalueet Arvioinnin kohteet

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Lisätiedot

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

VIHDIN KUNNAN OPETUS- SUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 OPPIAINEOSA

VIHDIN KUNNAN OPETUS- SUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 OPPIAINEOSA VIHDIN KUNNAN OPETUS- SUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 OPPIAINEOSA Päivitetty 12.3.2009 2 SISÄLLYS 1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS...6 1.1 Oppimisympäristön kuvaus...6 1.2 Aihekokonaisuudet vuosiluokille 1-5...6

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Puolalan koulun opetussuunnitelma Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt

Puolalan koulun opetussuunnitelma Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt Puolalan koulun opetussuunnitelma Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 21.5.2012 Puolalan koulu Sisällys... 1. JOHDANTO... 1 2. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET... 1 2.1. IHMISENÄ KASVAMINEN...

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Schulcurriculum Finnisch als Muttersprache

Schulcurriculum Finnisch als Muttersprache Schulcurriculum Finnisch als Muttersprache Klassen 1 bis 9 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Stand: 15. November 2014

Lisätiedot

Perusopetuslaki ja -asetus, valtioneuvoston asetukset. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014

Perusopetuslaki ja -asetus, valtioneuvoston asetukset. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 YK:n Lasten oikeuksien sopimus Perusopetuslaki ja -asetus, valtioneuvoston asetukset Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 Perusopetuksen opetussuunnitelma Perusopetuksen Perusopetuksen opetussuunnitelma

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

1. luokka 2. luokka Oppilas

1. luokka 2. luokka Oppilas ÄIDINKIELI VUOSILUOKAT 1 2 Vuosiluokkien 1 2 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on jatkaa jo kotona, varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa alkanutta kielen oppimista. Opetuksen

Lisätiedot

9.1. Äidinkieli ja kirjallisuus

9.1. Äidinkieli ja kirjallisuus 9.1. Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen- ja

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisen oppilaan opetusjärjestelyt Raahessa

Maahanmuuttajataustaisen oppilaan opetusjärjestelyt Raahessa Maahanmuuttajataustaisen oppilaan opetusjärjestelyt Raahessa OPLA 15.10.2014 161 Sisällysluettelo 1. Maahanmuuttajaoppilas 1.1. Maahanmuuttajaoppilaan koulupolku 2. Valmistava opetus 3. Oman äidinkielen

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Romanikielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus

Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkieli ja kirjallisuus OPPIAINEEN KUVAUS Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Opetuksen tulee perustua yhteisölliseen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI Bosnian kielen opetuksen suunnitelma Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ainekohtaiset sisällöt syksy 2008

Opetussuunnitelma ainekohtaiset sisällöt syksy 2008 Opetussuunnitelma ainekohtaiset sisällöt syksy 2008 Sisällysluettelo 1. Tuntijako 2. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt 2.1. Äidinkieli ja kirjallisuus 2.2. Maahanmuuttajien äidinkieli 2.3. Toinen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUSSUUNNITELMA. 1. Kielen kuvaus

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUSSUUNNITELMA. 1. Kielen kuvaus MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUSSUUNNITELMA 1. Kielen kuvaus Viron kieli, eestin kieli, viro, eesti on suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisen ryhmän kieli, suomen lähin sukukieli,

Lisätiedot

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI Kurssin nimi: JAPANI 1, Japanin kielen alkeet (JA1, soveltava) Ajankohta: Syyslukukausi: alkaen 11.9 keskiviikkoisin klo 17.00-. Yhteyshenkilö: Opettaja aaro.haavisto@helsinki.fi

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma. Jalavapuiston koulu

Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma. Jalavapuiston koulu Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma Jalavapuiston koulu Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma Jalavapuisto, Kilonpuisto, Tähtiniitty (Kuitinmäki) 24.11.04 1. Kielijako ja politiikka

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Maahanmuuttajat. Maahanmuuttajaoppilaiden opetus

Maahanmuuttajat. Maahanmuuttajaoppilaiden opetus Maahanmuuttajat Maahanmuuttajaoppilaiden opetus Maahanmuuttajaoppilaalla tarkoitetaan sekä Suomeen muuttaneita että Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia oppilaita sekä tietyin edellytyksin paluumuuttaja-

Lisätiedot

MUHOKSEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN OPPIAINEIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT

MUHOKSEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN OPPIAINEIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT OPETUSLAUTAKUNTA 15.6.2011 110 2011 MUHOKSEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN OPPIAINEIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT MUHOKSEN KUNTA OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT s ISÄLLYS 10.1 ÄIDINKIELI JA

Lisätiedot

Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä?

Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä? Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä? TAVOITTEET: Alaansa liittyvien tekstien keskeisten käsitteiden, olennaisen sisällön ja tarkoituksen ymmärtäminen Tiedonhankinta eri tavoilla eri lähteistä

Lisätiedot

Kasvatus- ja koulutuslautakunta on hyväksynyt 16.5.2006. Kannen kuva: Vihdin museo / Niuhalan vanha kansakoulu, rakennettu 1874

Kasvatus- ja koulutuslautakunta on hyväksynyt 16.5.2006. Kannen kuva: Vihdin museo / Niuhalan vanha kansakoulu, rakennettu 1874 Kasvatus- ja koulutuslautakunta on hyväksynyt 16.5.2006. Kannen kuva: Vihdin museo / Niuhalan vanha kansakoulu, rakennettu 1874 Toimittaneet: Tuula Ahola, Pirjo Leväniemi Vihdin kunnan opetussuunnitelman

Lisätiedot

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito harjaantuu ja laajenee sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus. Äidinkieli on oppimisen perusta. Kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline.

Äidinkieli ja kirjallisuus. Äidinkieli on oppimisen perusta. Kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. 22 Äidinkieli ja kirjallisuus 7.2 Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu Ei opetusta vuosiluokilla 1 6. 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus Perusopetus Äidinkieli on oppimisen perusta. Kieli on oppilaalle

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNGIN PERUSKOULUN OPETUSSUUNNITELMA, AINEET Sisällysluettelo II OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT 2

SOMERON KAUPUNGIN PERUSKOULUN OPETUSSUUNNITELMA, AINEET Sisällysluettelo II OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT 2 1 SOMERON KAUPUNGIN PERUSKOULUN OPETUSSUUNNITELMA, AINEET Sisällysluettelo II OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT 2 9. AIHEKOKONAISUUDET JA OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN 2 9.1. Ihmisenä kasvaminen 2 9.2. Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Sisällysluettelo Sivu

Sisällysluettelo Sivu Sisällysluettelo Sivu 1. Arvot ja toiminta-ajatus 3 1.1. Toiminta-ajatus 3 2. Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet 3 3. Noudatettava paikallinen tuntijako 5 4. Oppimisympäristö ja koulujen toimintakulttuuri

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA PEDERSÖREN KUNTA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA PEDERSÖREN KUNTA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA PEDERSÖREN KUNTA PEDERSÖREN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA, 1-6 LK SISÄLTÖ Yleistä opetussuunnitelmasta 4 Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt Ote

Lisätiedot

Laajasalon peruskoulun opetussuunnitelma 1.8.2011

Laajasalon peruskoulun opetussuunnitelma 1.8.2011 1 Laajasalon peruskoulun opetussuunnitelma 1.8.2011 Laajasalon peruskoulun 1. 2. 3. 3. 4. 4. 5. 5. 6. 6. tuntijako vuosiluokat 1-6 mul mul mul mul Äidinkieli ja kirjallisuus 8 7 6 5 5 5 5 5 5 5 A-kieli

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA KOPLA 17.8.2006, 57

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA KOPLA 17.8.2006, 57 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA KOPLA 17.8.2006, 57 1 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkieli on juuremme, äidinkieli on avain itseemme. Minulle äidinkieli on kuin iho, kuin ilma, kuin lumisade, viha tai suru. Kieli on se maailma, jossa

Lisätiedot

Kielitaidon taitotaso A.1.1.-A.1.3. Kielitaidon alkeiden hallinasta toimivan alkeiskielitaidon tasolle

Kielitaidon taitotaso A.1.1.-A.1.3. Kielitaidon alkeiden hallinasta toimivan alkeiskielitaidon tasolle Suomi toisena kielenä -opetus Kielitaidon taitotaso A.1.1.-A.1.3. Kielitaidon alkeiden hallinasta toimivan alkeiskielitaidon tasolle Keskeiset sisällöt Tavoitteet Oppilas oppii: Vuorovaikutus ja Lukeminen,

Lisätiedot

Kansi: Mukaelma Hannu Hyrskeen Järvenpää tunnuksesta, Marja Rosti 2005 Ulkoasu: Minca Wallius, Heidi Strandén

Kansi: Mukaelma Hannu Hyrskeen Järvenpää tunnuksesta, Marja Rosti 2005 Ulkoasu: Minca Wallius, Heidi Strandén Koulutuslautakunta hyväksynyt 17.8.2004 Kansi: Mukaelma Hannu Hyrskeen Järvenpää tunnuksesta, Marja Rosti 2005 Ulkoasu: Minca Wallius, Heidi Strandén SISÄLLYSLUETTELO Oppiaineosa 1 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET...

Lisätiedot

Vuosaaren peruskoulu OPETUSSUUNNITELMA Oppiaineet. luku 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

Vuosaaren peruskoulu OPETUSSUUNNITELMA Oppiaineet. luku 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Vuosaaren peruskoulu OPETUSSUUNNITELMA Oppiaineet luku 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Helsinki 2006 SISÄLLYS sivu Äidinkieli ja kirjallisuus...s. 3 Suomi äidinkielenä...s.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIETNAMIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIETNAMIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIETNAMIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Korjattu 9.6.2005 HELSINGIN KRISTILLISEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA -OPPIAINEOSUUS

Korjattu 9.6.2005 HELSINGIN KRISTILLISEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA -OPPIAINEOSUUS Korjattu 9.6.2005 HELSINGIN KRISTILLISEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA -OPPIAINEOSUUS 2 Sisällys 7 Opetuksen tavoitteet ja sisällöt... 3 7.1 Aihekokonaisuudet ja opetuksen eheyttäminen... 3 7.1.1 Opetuksen

Lisätiedot

ROMANIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA. Kopla 17.8.2006, 57

ROMANIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA. Kopla 17.8.2006, 57 ROMANIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 17.8.2006, 57 2 ROMANIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Romanikielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 7. LUKU Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt... 2

SISÄLLYSLUETTELO 7. LUKU Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt... 2 SISÄLLYSLUETTELO 7. LUKU Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt... 2 7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet... 2 7.2 Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu... 7 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus...

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

II OPPIAINEOSA... 2 1 OPETTAJUUS... 2 2. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET... 3 IHMISENÄ KASVAMINEN... 3 KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS...

II OPPIAINEOSA... 2 1 OPETTAJUUS... 2 2. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET... 3 IHMISENÄ KASVAMINEN... 3 KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS... II OPPIAINEOSA... 2 1 OPETTAJUUS... 2 2. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET... 3 IHMISENÄ KASVAMINEN... 3 KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS... 4 VIESTINTÄ JA MEDIATAITO... 4 OSALLISTUVA KANSALAISUUS

Lisätiedot

Kaikille yhteisenä A1-kielenä opiskellaan englannin kieltä. Kielen opetus aloitetaan viimeistään 3. vuosiluokalla.

Kaikille yhteisenä A1-kielenä opiskellaan englannin kieltä. Kielen opetus aloitetaan viimeistään 3. vuosiluokalla. 1. Perusopetuksen arvot ja toiminta-ajatus Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA OPETUKSEN LÄHTÖKOHDAT Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI SOMALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI SOMALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI SOMALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 SOMALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: 5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma päivitetty 31.5.2013 hyväksytty Kurikan kaupungin sivistyslautakunnassa 12.6.2013 1. Taustaa Perusopetuslaissa (628/1998) säädetään maahanmuuttajille

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 Italian kielen opetuksen suunnitelma Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus

Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ Äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Digitaaliset tarinat

Digitaaliset tarinat Future School research Ist Wave-hanke 2009-2011 Digitaaliset tarinat Esi- ja alkuopetusryhmissä Marja Hytönen KM, Tutkija Literacy in the 21st Century- Uusi luku ja kirjoitustaito Digitarina>

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Mäntyharjun peruskoulun opetussuunnitelma MÄNTYHARJUN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Mäntyharjun peruskoulun opetussuunnitelma MÄNTYHARJUN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA MÄNTYHARJUN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2005 1 2 1. MÄNTYHARJUN KUNNAN KEHITYSVISIO 2010 Mäntyharju on kansainvälisesti tunnettu Etelä-Savon kehittynein 7000 asukkaan kulttuurikunta, jonka

Lisätiedot