TAIDEAINEIDEN LAITOS

Transkriptio

1 272 TAIDEAINEIDEN LAITOS Taideaineiden laitoksen pääaineet ovat Suomen kirjallisuus, yleinen kirjallisuustiede sekä teatterin ja draaman tutkimus. Lisäksi laitoksen oppiaineisiin kuuluu taidehistoria, josta voi suorittaa perusopinnot ja aineopinnot. Yhteistyössä tiedotusopin laitoksen kanssa taideaineiden laitos vastaa monitieteisestä mediakulttuurin opintokokonaisuudesta ja tämän pohjalta vuosina toteutettavista mediakulttuurin maisteriopinnoista. Suomen kirjallisuuden ja yleisen kirjallisustieteen perusopinnot ovat yhteiset. Yhteistyötä tekevät myös teatterin ja draaman tutkimus sekä mediakulttuuri. Jos sama opintojakso kuuluu useampaan oppiaineeseen, on huomattava, että opiskelija voi lukea saman opintosuorituksen opintopisteet vain yhteen kertaan tutkinnon kokonaislaajuuteen ja vain yhteen opintokokonaisuuteen. Mikäli opiskelija opintopisteiden saamiseksi haluaa tehdä korvaavan opintosuorituksen, siitä on sovittava opintojaksosta vastaavan opettajan kanssa. Aineenopettajakoulutuksessa tutkinnot muodostuvat yhden tai kahden opetettavan aineen opinnoista sekä opettajan pedagogisista opinnoista. Suomen kirjallisuus, yleinen kirjallisuustiede sekä teatterin ja draaman tutkinmus voivat olla pääaineena tai sivuaineena äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajakoulutuksessa. Jos pääaineena on kirjallisuusaine, laajana sivuaineena on suomen kieli, josta on suoritettava vähintäään perusopinnot ja aineopinnot sivuainevaatimusten mukaan. Lisäksi vaaditaan puheopin ja logopedian sekä yleisen kielitieteen ja fonetiikan opinnot ja mahdolliset muut suomen kielen opetussuunnitelman mukaan kaikille yhteiset äidinkielen ja kirjallisuuden opetettavan aineen opinnot. (Ks. suomen kielen opetussuunnitelma.) Jos pääaineena on suomen kieli, laajana sivuaineena on yksi em. kirjallisuusaineista, josta on suoritettava perusopinnot ja aineopinnot sivuainevaatimusten mukaan siten kuin ao. oppiaineen opetussuunnitelmassa mainitaan. Opettajan pedagogisista opinnoista huolehtii kasvatustieteiden tiedekunta. Opettajan pedagogisista opinnoista sekä niihin liittyvästä soveltuvuuskokeesta saa tietoja kasvatustieteiden tiedekunnan opinto-oppaasta sekä humanistisen tiedekunnan kotisivuilta. Katso myös kohta Aineenopettajakoulutus tämän oppaan alussa. Suomen kirjallisuus Suomen kirjallisuuden opintojen tavoitteena on kyky ymmärtää ja analysoida kirjallisia tekstejä sekä muita kulttuurin ja median kenttään liittyviä ilmiöitä, samoin kuin vahvistaa kirjallisuuden tuntemusta sekä taitoa puhua ja kirjoittaa kirjallisuudesta. Opinnoissa perehdytään kirjallisuustieteen teorioihin ja tutkimusmenetelmiin, kirjallisuuden historiaan, erityisesti suomalaiseen kaunokirjallisuuteen, kirjallisuuden opettamiseen sekä muihin kulttuurityön käytäntöihin. Tutkimuksessa Suomen kirjallisuuden oppiaineen vahvuusalue on perinteisesti ollut kirjallisuushistoria ja pirkanmaalaisten kirjailijoitten tuotanto. Oppiaineessa painotetaan myös nykykirjallisuuden tutkimusta eri metodien näkökulmista. Erityisen huomion kohteena ovat kirjallisuusinstituution ja yhteiskunnan suhteet.

2 Suomen kirjallisuus 273 Aineyhdistelmät Suomen kirjallisuus tutkinnon pääaineena sopii erityisen hyvin opetuksen ja koulutuksen alalle tai viestintä- ja mediatyöhön aikoville. Lisäksi se sopii tutkijoiksi, kirjasto- ja kustannusalalle tai teatterin ja kulttuurihallinnon tehtäviin tähtääville. Lopullinen ammattikuva muotoutuu kunkin opiskelijan valitseman aineyhdistelmän ja yksilöllisen opiskelusuunnitelman mukaan. Suomen kirjallisuus sopii samaan aineyhdistelmään esimerkiksi suomen kielen, muiden kieliaineiden, informaatiotutkimuksen, tiedotusopin, historiatieteiden, perinteentutkimuksen, filosofian, sosiaalitieteiden sekä kasvatustieteen opintojen kanssa sekä erilaisiin monitieteisiin opintokokonaisuuksiin. Sivuaineeksi Suomen kirjallisuuden voi valita yli tiedekuntarajojen. Suomen kirjallisuuden opiskelija ei voi ottaa yleistä kirjallisuustiedettä sivuaineeksi. Perusopinnot järjestetään yhteistyössä yleisen kirjallisuustieteen kanssa, mutta aineopintovaiheessa oppiaineet eriytyvät. Yksittäisiä yleisen kirjallisuustieteen opintojaksoja voidaan myöhemminkin sisällyttää tutkinnon ylimääräisiin opintoihin ja kursseja voidaan lukea hyväksi Suomen kirjallisuuden opinnoissa. Kurssien vastaavuudesta tiedotetaan kunkin lukukauden opetusohjelmassa, minkä lisäksi korvaavuuksista voidaan neuvotella tapauskohtaisesti. Äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajan opinnoissa pääaineena voi olla joko Suomen kirjallisuus, yleinen kirjallisuustiede, teatterin ja draaman tutkimus tai suomen kieli. Jos pääaineena on jokin kirjallisuusaineista, ensimmäisenä sivuaineena on suomen kieli. Pääaineesta suoritetaan perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot sekä pro gradu -tutkielma ja ensimmäisestä sivuaineesta vähintään perusopinnot ja osa (35 op) aineopinnoista. Opettajan pätevyys edellyttää myös pedagogisia opintoja, joihin haetaan erikseen. Opettajan pedagogisiin opintoihin hakemisesta ja sen edellytyksistä sekä valintaperusteista ilmoitetaan erikseen humanistisen tiedekunnan ilmoitustaululla ja kotisivuilla. Aineenopettajakoulutusta koordinoivat kasvatustieteiden tiedekunnassa opettajankoulutuslaitos sekä humanistisessa tiedekunnassa suomen kielen ja yleisen kielitieteen jaos (kieli- ja käännöstieteiden laitoksessa). Tutkinnot ja opintokokonaisuudet Yliopisto-opinnot tähtäävät ensi vaiheessa alemman korkeakoulututkinnon (HuK) ja sen jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon (FM) suorittamiseen. HuK-tutkinto on mahdollista suorittaa noin 3 vuodessa ja koko FM-tutkinto noin 5 vuodessa. Opintojen etenemiseen vaikuttavat niin yksilölliset erot kuin sivuaineiden opiskelukin. Suomen kirjallisuuden perusopinnot (25 op) johdattavat kirjallisuuden opiskeluun, lajeihin ja historiaan sekä tieteenalan peruskäsitteisiin. Opinnot sisältävät runsaasti niin suomalaiseen kuin ulkomaiseenkin kaunokirjallisuuteen paneutumista, mutta jo perusopinnoista lähtien rakennetaan pohjaa myös kirjallisuustieteellisen ajattelun ja kirjoittamisen valmiuksille. Aineopinnot (45 op) täydentävät ja laajentavat perusopintojen antamaa yleiskuvaa ja suovat osittaisella valinnaisuudellaan mahdollisuuden tutkimukselliseen tai ammatilli-

3 274 Taideaineiden laitos seen erikoistumiseen. Aineopintojen yhteydessä tehdään proseminaariesitelmä, jonka pääaineopiskelijat voivat laajentaa kandidaatintutkielmaksi HuK-tutkintoa varten. Syventävät opinnot ja pro gradu -tutkielma ( op) johdattavat opiskelijoita omakohtaisen tieteellisen tutkimuksen perusteisiin. Syventävissä opinnoissa voi jatkaa keskittymistä jo aineopinnoissa valitsemalleen erityisalalle. Pääpaino on tutkielman laadinnassa. Aineopintojen tai syventävien opintojen vaiheissa on suositeltavaa opiskella myös jossakin ulkomaisessa yliopistossa. Ulkomailla suoritetut kirjallisuudenopinnot korvataan tutkinnossa soveltuvin osin. Suomen kirjallisuuden oppiaine pyrkii järjestämään mahdollisimman paljon lähiopetusta, luentoja, harjoitusryhmiä ja erilaisia seminaareja, mutta suuri osa perus- ja aineopinnoista on mahdollista suorittaa myös kirjatentteinä. Sivuaineopiskelijoiden on mahdollista suorittaa kaikki perusopinnot osallistumatta lähiopetukseen. Tämä edellyttää erityisen huolellista oman opiskelun suunnittelua. Pääaineopiskelijoille on joitakin pakollisia kursseja. Aineopinnoissa on suotavaa suorittaa teoria- ja historiakirjallisuutta myös esseetyyppisillä kotitöillä tai muulla opettajan kanssa sovittavalla tavalla. Harjoitusryhmien ja aineopintojen proseminaariryhmien enimmäiskoko on 15 opiskelijaa. Syventävien opintojen seminaariryhmän ja tutkielmapiirin enimmäiskoko on 12 opiskelijaa. Karsinnassa noudatetaan jonolakia. Opinnoissa eteneminen Kaikkien opiskelijoiden on tärkeää laatia omien tavoitteidensa ja etenemisvauhtinsa mukainen henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) ja seurata sen toteutumista. Neuvoja oman opiskelun suunnitteluun saa laitoksen www-sivuilta ja oppiaineen opettajilta. Ehdotus suoritusaikatauluksi auttaa suunnitelman tekemisessä. Se kertoo, mihin mennessä jokin opintojakso on hyvä suorittaa. Sen lisäksi on tärkeää tarkistaa opetusohjelmasta kunakin vuonna järjestettävä opetus ja käytettävissä olevat tenttipäivät. Kirjallisuuden opiskelijan on alusta lähtien varattava suunnitelmallisesti aikaa luento- ja harjoituskursseilla käymisen lisäksi kirjallisuuden lukemiseen, tenttimiseen ja muuhun omatoimiseen työskentelyyn. Tenttien vastaanottajat ja opintojaksojen vastuuopettajat ilmoitetaan lukuvuosittain opetusohjelmassa ja ajantasaisesti laitoksen www-sivuilla. EHDOTUS SUORITUSAIKATAULUKSI I lukuvuoden syksy (perusopintoja) P0 Johdatus kirjallisuuden opiskeluun P1 Johdatus kirjallisuuden poetiikkaan P3A Suomen kirjallisuuden historia P3B Länsimaisen kirjallisuuden historia P6 Populaari- ja nuorisokirjallisuus I lukuvuoden kevät (perusopintoja) P2 Kirjallisuus, kulttuuri ja yhteiskunta P4 Johdatus suomalaisen kaunokirjallisuuden tuntemukseen P5 Johdatus länsimaisen kaunokirjallisuuden tuntemukseen P7 Tiede, taide ja kirjoittaminen

4 Suomen kirjallisuus 275 II lukuvuosi (aineopintoja) A1 Kirjallisuus- ja kulttuuriteoria A2 Kirjallisuudentutkimuksen menetelmät A3 Suomen kirjallisuuden historia ja kaunokirjallisuus (osa) A4 Valinnainen suuntautuminen (osa) Proseminaarin eli opintojakson A5 suorittaminen on mahdollista jo toisena opiskeluvuonna, jos opiskelijan muu opiskelutilanne sen sallii. III lukuvuosi (aineopintoja) A3 Suomen kirjallisuuden historia ja kaunokirjallisuus (osa) A4 Valinnainen suuntautuminen (osa) A5 Proseminaari Seminaariin (opintojakson S5) voi osallistua jo kolmantena opiskeluvuonna muusta opintotilanteesta riippuen. IV lukuvuosi (syventäviä opintoja) S1 Syventävä kirjallisuuden teoria S2 Kirjallisuudentutkimuksen klassikoita S3 Suomalaisen kirjallisuudentutkimuksen historia S4 Suomalaisen kaunokirjallisuuden erityiskurssi S5 Seminaari Tutkielmapiiriin (opintojakso S7) voi osallistua jo neljäntenä opiskeluvuonna muusta opintotilanteesta riippuen. V lukuvuosi (syventäviä opintoja) S6 Valinnaisia syventäviä opintoja S7 Tutkielmapiiri S8 Tutkielma Siirtyminen opintokokonaisuudesta toiseen edellyttää edellisen opintokokonaisuuden suorittamista vähintään hyvin tiedoin. Seuraavaan opintokokonaisuuteen kuuluvia yksittäisiä opintojaksoja voi suorittaa jo ennen kuin edellinen opintokokonaisuus on kokonaan suoritettu. Opiskelijan tulee itse seurata, että opinnot tulevat opintosuoritusrekisteriin. Kun kukin opintokokonaisuus (perusopinnot, aineopinnot, syventävät opinnot) on kokonaan suoritettu, siitä haetaan yhteismerkintä. Yhteismerkinnän antava opettaja ilmoitetaan vuosittaisessa opetusohjelmassa ja ajantasaisesti laitoksen www-sivuilla. Opetuksen ja opiskelun arviointi Suomen kirjallisuudessa opetuksen onnistumista seurataan ja sen kehittämiseksi kerätään tietoa opiskelijapalautteella sekä laajemmilla selvityksillä ja itsearvioinneilla, joihin osallistuvat opiskelijoiden lisäksi opettajat ja tutkijat. Palaute otetaan huomioon opetuksen suunnittelussa. Lisäksi taideaineiden laitos järjestää opiskelijoille ja henkilökunnalle yhteistoimintakokouksia, joissa keskustellaan opetuksesta ja muista ajankohtaisista asioista. Opiskelijoiden ainejärjestö Teema järjestää laitoksella yhteisiä kahvi- ja keskustelutilaisuuksia.

5 276 Taideaineiden laitos Opintosuorituksista annetaan numeroarvostelun lisäksi yksityiskohtaisempaa suullista tai kirjallista palautetta aina pyydettäessä ja systemaattisesti erilaisten harjoitustöiden yhteydessä. Pro gradu -tutkielmista ja sivuaineen tutkielmista kirjoitetaan lausunnot. Opintokokonaisuudet suoritetaan siten, että ensin suoritetaan perusopinnot, sitten aineopinnot ja lopuksi maisterin tutkintoon kuuluvat syventävät opinnot. Kun kaikki opintokokonaisuuteen vaadittavat yksittäiset opintojaksot on suoritettu, opiskelija ilmoittaa vastuuhenkilölle, joka vie kokonaismerkinnän opintosuoritusrekisteriin. Perus- ja aineopintojen kokonaisuuksien arvosanaksi (1 5) tulee keskiarvo siihen sisältyvien yksittäisten opintojaksojen arvosanoista. Siirtyminen opintokokonaisuudesta toiseen edellyttää edellisen kokonaisuuden suorittamista vähintään hyvin tiedoin (3). Syventävien opintojen arvosana määräytyy niiden opintojaksojen keskiarvon perusteella, joista annetaan arvosana. Kokonaisarvosana 5 edellyttää pro gradu -tutkielmasta vähintään arvosanaa magna cum laude approbatur. Tutkielman arvosana siis merkitään erikseen näkyviin tutkintotodistukseen. Yhteiskuntasuhteet ja yhteydet oman yliopiston ulkopuolelle Suomen kirjallisuuden oppiaine pyrkii monin tavoin vaalimaan yhteiskuntasuhteitaan. Oppiaine tarjoaa opetusta ja harjoittelua aidoissa työtehtävissä, harjaannuttaa kulttuurielämän toimijaksi ja madaltaa opiskelusta työelämään siirtymisen kynnystä. Taideaineiden laitos rohkaisee kuntia, kulttuurilaitoksia ja muuta kulttuurielämää käyttämään hyväkseen oppiaineen asiantuntijuutta ja työpanosta erityisesti kirjallista kulttuuria koskevien selvitysten ja tutkimusten tekemisessä. Niitä voidaan laatia myös opinnäytteiksi. Oppiaineelle tärkeitä yhteistyötahoja ovat esimerkiksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutti, Väinö Linnan seura, Lauri Viita -seura ja Viita-akatemia. Kirjallisuus- tai teatterikriitikoille tarkoitettu Vaaskivi-plaketti jaetaan oppiaineen piirissä yhteistyössä kirjailijajärjestöjen ja Suomen Arvostelijain Liiton kanssa. Suomen kirjallisuudella on myös yliopiston ulkopuolelta rahoitettuja opetuksen ja tutkimuksen harjoitteluhankkeita. Hankkeet liitetään oppiaineen normaaleihin opetusrutiineihin, ja opiskelijat voivat hyötyä niistä sekä oppijoina että opettajina. Tutkimusprojekteihin on hankittu Suomen Akatemian, säätiöiden ja kustantajien rahoitusta. Yhteistyötä opetuksessa ja tutkimuksessa tehdään myös yliopiston muiden tiedekuntien kuten lääketieteellisen tiedekunnan kanssa. Yhdessä muiden yliopistojen kirjallisuusoppiaineiden kanssa Suomen kirjallisuus on mukana Taiteiden tutkimuksen valtakunnallisessa virtuaaliopetushankkeessa ja Kirjallisuudentutkimuksen valtakunnallisessa tutkijakoulussa. Kahdenväliset opiskelijavaihtosuhteet oppiaineella on Unkariin ja opetusyhteistyön kohteina ovat olleet muiden muassa Pohjoismaat, Baltia ja Venäjä.

6 Suomen kirjallisuus 277 PERUSOPINNOT 25 op. Perusopinnot johdattavat kirjallisuuden opiskeluun, lajeihin ja historiaan sekä tieteenalan peruskäsitteisiin. Opiskelija saa yleiskuvan tieteenalasta perehtymällä kirjallisuuden poetiikkaan, kirjallisuuden, kulttuurin ja yhteiskunnan suhteeseen sekä kirjallisuushistoriaan. Lisäksi kurssit harjaannuttavat kaunokirjallisuuden lukemiseen, kirjallisuustieteelliseen keskusteluun ja kirjoittamiseen. Perusopinnot suoritettuaan opiskelijalla on käsitys kirjallisuudentutkimuksen nykytilanteesta, lähtökohdat omaehtoiseen kirjallisuuden tuntemuksen syventämiseen sekä valmiudet oman opintosuunnitelman rakentamiseen aine- ja syventävissä opinnoissa. Perusopinnot koostuvat seitsemästä opintojaksosta, jotka suoritetaan ensisijaisesti luento- ja harjoituskursseina. Kursseja tai niiden osia voi korvata myös kirjallisuudella tai muulla erikseen sovittavalla tavalla. Opintojakson P1 tulee olla suoritettu ennen muiden jaksojen suorittamista. Pääaineopiskelijoiden on suoritettava opintojaksojen P4-P6 osioista vähintään yksi harjoituskurssina. Kyseisiä jaksoja kirjatenttinä tentittäessä luetaan kuusi kirjaa yhtä opintopistettä kohden. Tenttikirjallisuuden suosituslistat ovat saatavissa laitoksen www-sivuilta tai kohtien vastuuhenkilöiltä. P0 Johdatus kirjallisuuden opiskeluun 0 op. Opintojakson tavoite: tehdä tutuksi oma laitos ja sen käytännöt, oppiaineet, henkilökunta ja opiskelijatoverit sekä auttaa suunnistamaan uudessa opiskeluympäristössä, käynnistämään omat opinnot ja laatimaan henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). Kurssi on tarkoitettu kaikille uusille, myös muissa yliopistoissa tai avoimessa korkeakoulussa aiemmin opintojaan suorittaneille pääaineopiskelijoille. Vastuuoppiaineet: Suomen kirjallisuus ja yleinen kirjallisuustiede. P1 Johdatus kirjallisuuden poetiikkaan 3 op. Opintojakson tavoite: perehtyä kirjallisuuden poetiikan peruskäsitteisiin, tieteenalan historiaan ja nykysovelluksiin. Vastuuoppiaine: Yleinen kirjallisuustiede. Luennot tai kirjallisuutta: Alanko & Käkelä-Puumala (toim.): Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteitä (2001); Kantokorpi, Lyytikäinen & Viikari: Runousopin perusteet (1990), Viikarin osuus Lyriikan runousoppia ; Rimmon-Kenan: Kertomuksen poetiikka (1983/1991). P2 Kirjallisuus, kulttuuri ja yhteiskunta 3 op. Opintojakson tavoite: perehtyminen kirjallisuusinstituution rakenteisiin sekä tutustuminen kirjallisuuden, kulttuurin ja yhteiskunnan suhteita koskevan tutkimuksen nykysuuntauksiin ja peruskäsitteisiin. Vastuuoppiaine: Suomen kirjallisuus. Luennot tai kirjallisuutta: Easthope: Literary into Cultural Studies (1991); Lehtonen: Merkitysten maailma (1996); Niemi: Kirjallisuus instituutiona (1991) TAI Kirjallinen elämä (2000). P3 Johdatus kirjallisuuden historiaan 6 op. Opintojakson tavoite: perehtyä kirjallisuushistoriallisiin aikakausiin, lajien kehitykseen ja keskeisiin kirjailijoihin. P3A Suomen kirjallisuuden historia 3 op. Vastuuoppiaine: Suomen kirjallisuus. Luennot tai kirjallisuus: Laitinen: Suomen kirjallisuuden historia (1997, 4. p.). P3B Länsimaisen kirjallisuuden historia 3 op. Vastuuoppiaine: Yleinen kirjallisuustiede. Luennot tai kirjallisuus: Olsson & Algulin: Litteraturens historia i världen (1995, 3. p.). P4 Johdatus suomalaisen kaunokirjallisuuden tuntemukseen 4 op. Opintojakson tavoite: tutustua suomalaisen kaunokirjallisuuden perusteoksiin sekä harjoittaa analyyttisen lukemisen ja kirjallisuudesta kirjoittamisen taitoja. Kurssin suoritettuaan opiskelija kykenee hahmottamaan suomalaisen kaunokirjallisuuden traditiota eri aikakausia ja lajeja edustavien teosten kautta. Analyyttisena lukijana opiskelija tekee havaintoja teosten kuvallisuudesta, kielestä ja kerronnasta.

7 278 Taideaineiden laitos Vastuuoppiaine: Suomen kirjallisuus. Harjoituskurssi tai kirjallisuutta. Pääaineopiskelijoiden on mahdollista suorittaa kohdat P4B ja P5B yhdessä (4 op.) teatterin ja draaman tutkimuksen tuottamalla kurssilla Draaman analyysi ja tulkinta I (ks. Teatterin ja draaman tutkimus P3). P4A Romaani ja novelli 2 op. P4B Lyriikka, draama ja muu kirjallisuus 2 op. P5 Johdatus länsimaisen kaunokirjallisuuden tuntemukseen 4 op. Opintojakson tavoite: tutustua länsimaisen kaunokirjallisuuden perusteoksiin edellisen kohdan tapaan. Vastuuoppiaine: Yleinen kirjallisuustiede. Harjoituskurssi tai kirjallisuutta. Pääaineopiskelijoiden on mahdollista suorittaa kohdat P4B ja P5B yhdessä (4 op.) teatterin ja draaman tutkimuksen tuottamalla kurssilla Draaman analyysi ja tulkinta I (ks. Teatterin ja draaman tutkimus P3). P5A Romaani ja novelli 2 op. P5B Lyriikka, draama ja muu kirjallisuus 2 op. P6 Populaari- ja nuorisokirjallisuus 2 op. Suoritetaan kohta A tai B. P6A Populaari- ja genrekirjallisuus Opintojakson tavoite: perehtyä yhden tai useamman lajityypin edustajiin itsenäisesti tenttiin lukien tai kurssilla ohjatusti. Populaarikirjallisuuden lajityyppisten ominaisuuksien ja funktioiden ymmärtäminen. Vastuuoppiaine: Suomen kirjallisuus. Harjoituskurssi tai kirjallisuutta P6B Lasten- ja nuortenkirjallisuus Opintojakson tavoite: Lasten- ja nuortenkirjallisuuden eri lajien ja traditioiden tuntemus kirjallisuutta tenttiin lukien tai kurssille osallistuen. Analyysitaitojen soveltaminen lastenkirjallisuuden erityispiirteet huomioiden. Vastuuoppiaine: Yleinen kirjallisuustiede. Harjoituskurssi tai kirjallisuutta. P7 Tiede, taide ja kirjoittaminen 3 op. Opintojakson tavoite: tukea ja kehittää opiskelijan kielellistä ilmaisua taideaineiden opiskelun ja taiteiden tutkimuksen näkökulmasta. Vastuuoppiaineet: Suomen kirjallisuus, yleinen kirjallisuustiede, teatterin ja draaman tutkimus. Pääaineopiskelijat: luento- ja harjoituskurssi jostakin luovan ja/tai tieteellisen kirjoittamisen alasta. Oheiskirjallisuutta: Andersson: Luova mieli (2002); Calvino: Kuusi muistiota seuraavalle vuosituhannelle (1995); Kauppinen & Laurinen: Tekstioppi (1987 tai uudempi painos); Lehtinen: Sanojen avaruus (2000); Lonka et al.: Taitava kirjoittaja: opiskelijan opas (2002). Sivuaineopiskelijat suorittavat kohdan omatoimisilla kirjoitusharjoituksilla oheiskirjallisuuden pohjalta. HUOM: Mikäli opiskelijalla on sekä pää- että sivuaineenaan taideaine, hän suorittaa sivuaineen osalta kohdan kirjallisuudella (essee tai tentti). Tarkemmat ohjeet ja kirjalistat laitoksen www-sivuilta tai opintojaksojen vastuuhenkilöiltä. AINEOPINNOT 45 op. Aineopinnot täydentävät ja laajentavat perusopintojen antamaa yleiskuvaa sekä johdattavat opiskelijoita omakohtaisen tieteellisen tutkimuksen perusteisiin. Aineopinnot koostuvat viidestä opintojaksosta. Jakso A2 on tarkoitettu proseminaaria alustavaksi. Jaksossa A4 opiskelija valitsee omaan opintosuunnitelmaansa erikoistumissuuntia siten, että niistä rakentuu mielekäs tutkimuksellinen tai ammatillinen linja. Sivuaineopiskelijat voivat suorittaa aineopinnot 35 opintopisteen laajuisena. (Syventäviin opintoihin jatkavat sivuaineopiskelijat suorittavat myös proseminaarin.) A1 Kirjallisuus- ja kulttuuriteoria 3 op. Opintojakson tavoite: kirjallisuus- ja kulttuuriteoreettisen tietämyksen laajentaminen. Luennot tai kirjallisuutta kaksi seuraavista: Cohn: Fiktion mieli (2006); Eagleton: Kirjallisuusteoria (2., uudistettu painos 1997); Fornäs: Kulttuuriteoria (1998); Sevänen: Taide instituutiona ja järjestelmänä (1998).

8 Suomen kirjallisuus 279 A2 Kirjallisuudentutkimuksen menetelmät 3 op. Opintojakson tavoite: selvittää käytännönläheisesti ja oivallusten kautta, mitä mahdollisuuksia kirjallisuudentutkimuksen eri suuntausten ja metodien soveltaminen etenkin tekstejä analysoitaessa tarjoaa. Pääaineopiskelijoita suositellaan suorittamaan kohta harjoituskurssina toisena opiskeluvuonna ennen proseminaaria; kirjatenttinä suorittamisesta pääaineopiskelijan on neuvoteltava etukäteen jakson vastuuopettajan kanssa. Sivuaineopiskelijoille paikkoja harjoituskurssilla on rajoitetusti, joten he suorittavat kohdan pääsääntöisesti tenttimällä teoksen Koskela & Rojola: Lukijan ABC-kirja (1997/2000) sekä valikoiman tutkimusartikkeleita, jotka on lueteltu oppiaineen www-sivuilla ja digitoitu verkkoon yhteistyössä yliopiston kirjaston kanssa. A3 Suomen kirjallisuuden historia ja kaunokirjallisuus 17 op. Opintojakson tavoite: laajentaa ja ajanmukaistaa yleisnäkökulmaa Suomen kirjallisuushistoriaan sekä syventyä samalla yksittäisiin teoksiin hakien niille kirjallisuushistoriallisia puitteita. Kirjatentit tai luennot ja harjoitukset. Tentittävien teosten suosituslistat ovat laitoksen www-sivuilla. A3A Suomen kirjallisuus 1880-luvun alkuun 4 op. Suomen kirjallisuushistorian (1999) osa 1 eli Varpio - Huhtala (toim.): Hurskaista lauluista ilostelevaan romaaniin JA viisi teosta suosituslistalta. A3B Suomen kirjallisuus 1880-luvulta luvun loppuun 5 op. Suomen kirjallisuushistorian (1999) osa 2 eli Rojola (toim.): Järkiuskosta vaistojen kapinaan JA kahdeksan teosta suosituslistalta. A3C Suomen kirjallisuus 1940-luvulta luvulle 5 op. Suomen kirjallisuushistorian (1999) osa 3 eli Lassila (toim.): Rintamakirjeistä tietoverkkoihin JA kahdeksan teosta suosituslistalta. A3D Uusin suomalainen kirjallisuus 3 op. Ojajärvi: Supermarketin valossa (2006) JA viisi teosta suosituslistalta. A4 Valinnainen suuntautuminen 12 op. Opintojakson tavoite on omaksua omien tutkimuksellisten tai ammatillisten intressien kannalta hyödyllisiä näkökulmia ja taitoja. Valitaan 2-4 seuraavista osa-alueista, kustakin 3-6 op. Suoritetaan luento- tai harjoituskursseina, tenttimällä kirjallisuutta tai tekemällä sen pohjalta harjoitustöitä (harjoitustyöllä suoritettaessa aiheen rajauksesta on neuvoteltava osa-alueen vastuuopettajan kanssa). Suosituslistat tentittävästä kirjallisuudesta ja osa-alueiden vastuuopettajat löytyvät laitoksen www-sivuilta. A4A Periodit, lajit, tyylit A4B Tekstiteoria A4C Kirjallisuushistorian tutkimus A4D Kirjallisuus- ja taidefilosofia A4E Kulttuurintutkimus ja kirjallisuussosiologia A4F Psykologinen kirjallisuudentutkimus A4G Feministinen kirjallisuudentutkimus A4H Kirjallisen työn lajit A4I Kirjallisuudenopetus koulussa A4J Populaari- ja nuorisokirjallisuuden lajit A4K Medialukutaidon opettaminen A5 Proseminaari 10 op. Pakollinen pääaineopiskelijoille ja syventäviin opintoihin jatkaville sivuaineopiskelijoille. Proseminaarissa harjoitellaan tiedonhakua, laaditaan tutkimussuunnitelma ja kirjoitetaan oma kirjallisuustieteellinen esitelmä. Lisäksi harjoitellaan tieteellistä kommentointia (opponenttina toimiminen) ja muita akateemisia keskustelutaitoja (esitelmien yhteiset käsittelyt). Oheiskirjallisuutena Ihonen - Ihonen: Kirjallisuuden opinnäyteopas (2005). Proseminaarin suorittaminen edellyttää kokonaan suoritettuja perusopintoja; lisäksi ennen proseminaaria on suoritettava kohta A2.

9 280 Taideaineiden laitos Pääaineopiskelijoiden proseminaariesitelmä, tarvittaessa korjauksin täydennettynä, hyväksytään samalla HuK-tutkielmaksi (15-20 s.). Huk-tutkintoa varten suoritetaan lisäksi yleisenä tenttipäivänä tutkielman aiheeseen liittyvä kypsyysnäyte (ks. Humanistisen tiedekunnan opinto-opas). Tarkempi ohjeistus proseminaarin vastuuhenkilöltä. SYVENTÄVÄT OPINNOT 80 op. Syventävät opinnot tähtäävät kirjallisuustieteellisen tiedon, tutkimusmenetelmien ja teorioiden soveltamiseen tutkimusongelmien ratkaisussa sekä tieteelliseen tutkielman laatimiseen yhdeltä kiinnostusalueelta. Opintojen sisällöstä ja suorittamisen aikataulusta sovitaan vastaanotolla oppiaineen professorin kanssa ennen seminaarin (S5) aloittamista. Tutkielman aihe käydään sopimassa vastaanotolla viimeistään tutkielmapiirin (S7) alkuvaiheessa. S1 Syventävä kirjallisuuden teoria 10 op. Perehtyminen tutkielman kannalta hyödylliseen teoria- ja menetelmäkirjallisuuteen sopimuksen mukaan. Suosituslista laitoksen wwwsivuilla. Osa opintojaksosta voidaan suorittaa luento- tai harjoituskurssilla. S2 Kirjallisuudentutkimuksen klassikoita 3 op. Kirjallisuusteoreettisen tietämyksen syventäminen ja tutkimusintressien kontekstualisoiminen lukemalla tutkimuskirjallisuutta sopimuksen mukaan 2-3 teosta seuraavista (osa opintojaksosta voidaan suorittaa luento- tai harjoituskurssilla). Auerbach: Mimesis (1946/1992); Todorov: Mikhail Bakhtin, The Dialogical Principle (1984); Barthes: S/Z (1970/1974); Bloom: The Western Canon (1996); Booth: The Rhetoric of Fiction (1961); de Man: Blindness and Insight (1983); Eco: A Theory of Semiotics (1979); Fetterley: The Resisting Reader (1978); Fish: Is There a Text in This Class? (1980); Genette: Discours du récit /Figures III (1972, Narrative Discourse, 1980); Gilbert & Gubar: The Madwoman in the Attic (1979); Iser: Der implizite Leser (1972, The Implied Reader, 1974); Jameson: The Political Unconscious (1981); Jauss: Toward An Aesthetic of Reception (1982); Hökkä (toim.): Oi runous (2000); Pesonen ja Suni (toim.): Venäläinen formalismi (2001); Wellek & Warren: Kirjallisuus ja sen teoria (1949/1969); Williams: Marxismi, kulttuuri ja kirjallisuus (1988). S3 Suomalaisia monografioita 6 op. Perehtyminen suomalaista kirjallisuudentutkimusta edustaviin monografioihin niiden tuottaman tiedon, niissä sovelletun teorian ja niissä käytettyjen menetelmien näkökulmasta. Suosituslista laitoksen www-sivuilla. S4 Suomalaisen kaunokirjallisuuden erityiskurssi 3 op. Tutkielmaan liittyvää kaunokirjallisuutta 18 teosta sopimuksen mukaan tai vastaavia erityiskursseja. S5 Seminaari 8 op. Hyväksytty seminaariesitelmä sekä aktiivinen seminaarityöskentely. Seminaariin ilmoittauduttaessa on oltava suoritettuna aineopintojen opintojaksot A1, A2 ja A5 sekä ainakin osa jaksoista A3 ja A4. S6 Valinnaisia syventäviä opintoja 6 op. Kurssin suorittamistavasta sovittava professorin kanssa. Mahdollisia tapoja: harjoittelu (esim. kulttuurihallinnossa, arkistotyössä tai taideaineiden laitoksella), tutkimusnäkökulman syventäminen (esim. tieteellisesti problematisoivat harjoitustyöt tai kirjatentti), osallistuminen tieteellisiin seminaareihin, artikkelin kirjoittaminen, tieteellisen tekstin kääntäminen tai toimittaminen, kirjailijahaastattelu, muu sovittava harjoitustehtävä tai järjestetty kurssi vastaten kohtia A3H-A3L. S7 Tutkielmapiiri 4 op. Tutkielman teossa esiin tulevien ongelmien selvittely ja aktiivinen osallistuminen. Tutkielman kirjoittamista. Tutkielmapiiriin tultaessa seminaarin (S5) on oltava suoritettu. S8 Tutkielma 40 op. (Sivuaineopiskelijat 20 op.) Ohjattu opinnäyte. Aiheesta neuvotellaan ja ensisijainen ohjaaja sovitaan professorin kanssa. Käsikirjoitus on käytettävä professorin esitarkastuksessa ennen tutkielman jättämistä arvosteltavaksi.

10 Yleinen kirjallisuustiede 281 JATKO-OPINNOT Jatko-opintojen suorittamisesta on julkaistu ohjeet humanistisen tiedekunnan jatkotutkinto-oppaassa. Tutkimus- ja opintosuunnitelmasta neuvotellaan oppiaineen professorin kanssa ennen jatko-opiskeluhakemuksen jättämistä. Suomen kirjallisuuden lisensiaattipiiri. Oppiaineen opettajien, tutkijoiden ja jatko-opiskelijoiden yhteinen seminaari, joka on avoin kaikille tutkimustyöstä kiinnostuneille. Lisätietoja seminaarin ohjelmasta ja siihen osallistumisesta professorilta. Kirjallisuudentutkimuksen valtakunnallinen tutkijakoulu. Tietoja tutkijakoulun toiminnasta professorilta ja muilta oppiaineen opettajilta. Yleinen kirjallisuustiede Yleisen kirjallisuustieteen opetuksen tavoitteena on perehdyttää opiskelijat kansainvälisen kirjallisuuden kentän ja kirjallisten ilmiöiden systemaattiseen tutkimukseen. Oppiaineen alaan kuuluvat klassisen kaunokirjallisuuden, populaarikirjallisuuden ja ei-fiktiivisen kirjallisuuden tutkimus sekä kirjallisuushistoria, kirjallisuuden teoria, tekstianalyyttinen metodologia ja poetiikka. Oppiaineessa painotetaan kielellisten esitysten tutkimista taiteena. Kirjallisuustiede antaa myös valmiudet kirjallisuuden, muiden taiteiden sekä kulttuurissa omaksuttujen tekstuaalisten käytäntöjen suhteiden ymmärtämiseen ja analyysiin. Kulttuurinen muutos on nopeaa, joten opetuksen sisältöjä muokataan soveltuvin osin vastaamaan taiteen kentällä tapahtuvaa uudistumista. Aineyhdistelmät sekä sijoittuminen työelämään ja tutkijanuralle Yleisen kirjallisuustieteen pääaineopinnot tarjoavat sen kaltaista asiantuntijuutta ja tietoa kirjallisuudesta, joka mielekkäästi valitun sivuaineyhdistelmän kanssa avaa mahdollisuuksia monella alalla. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että aine ei sellaisenaan pätevöitä tiettyyn ammattiin. Tutkinnon suorittaneet sijoittuvat mm. opettajiksi lukioihin, peruskouluihin ja muihin oppilaitoksiin, taide- ja kulttuurihallintoon, kirjasto- ja tiedotusalalle, toimitustehtäviin, kirjallisuuden kääntäjiksi ja kriitikoiksi, kustantamoihin tai kansainvälisiin kulttuurialan asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin. Yleisen kirjallisuustieteen pääaineopiskelijat voivat hakeutua aineenopettajakoulutukseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan uralle tähtäävien on sisällytettävä tutkintoonsa suomen kielen sivuaineopintoja vähintään 60 opintopistettä. Tämän vaihtoehdon valitsevat suorittavat aine- ja syventävien opintojen vaiheessa Kirjallisuuden opetus opintojakson (21 opintopistettä) sekä opettajan pedagogiset opinnot, josta vastaa kasvatustieteiden tiedekunta. Aineenopettajakoulutuksesta kiinnostuneiden on syytä seurata tiedekunnan verkkosivustoa, jossa hakuajat ja -menettelyt ilmoitetaan. Myös oman oppiaineen opettajat antavat yksilöllistä opintoneuvontaa. Hyvä vieraiden kielten taito on tärkeä edellytys yleisen kirjallisuustieteen opinnoille, joten tältä kannalta suositeltavia sivuaineita ovat kieli- ja käännöstieteet. Aineyhdistelmien valinta Tampereen yliopistossa on suhteellisen vapaata, ja muita työelämään sijoittumisen kannalta mielekkäitä sivuainevaihtoehtoja ovat esimerkiksi tiedotusoppi, informaatiotutkimus, filosofia, historia-aineet, naistutkimus, teatterin ja draaman tutkimus, musii-

11 282 Taideaineiden laitos kin tutkimus, taidehistoria, mediakulttuuri ja hypermedia. Taidehallinto- tai kustannusalalle aikovien kannattaa harkita myös kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnan aineita. Yleisen kirjallisuustieteen opiskelija ei voi ottaa Suomen kirjallisuutta sivuaineeksi. Tosin sovittuja Suomen kirjallisuuden kursseja voidaan lukea hyväksi yleisen kirjallisuustieteen aine- ja syventävissä opinnoissa. Kurssien vastaavuudesta tiedotetaan kunkin lukukauden opetusohjelmassa, minkä lisäksi yksittäisistä korvaavuuksista voidaan neuvotella tapauskohtaisesti. Yleinen kirjallisuustiede on tutkimusintensiivinen ala, ja jatko-opintojen suorittamiseen kannustetaan. Aine osallistuu valtakunnalliseen tutkijankoulutukseen, ja oppiaineen piirissä on vireillä projekteja, joiden kautta jatko-opiskelijoiden on mahdollista hakea tutkimusrahoitusta. Oppiaineessa on suoritettu runsaasti jatkotutkintoja ja alan tohtorit ovat sijoittuneet hyvin erityisesti yliopistollisiin opetus- ja tutkimusvirkoihin. Tutkijanuraa harkitsevia kehotetaan jo verrattain varhaisessa vaiheessa ottamaan yhteyttä jatko-opinnoista vastaavaan oppiaineen professoriin ja kertomaan suunnitelmistaan. Opintojen suorittaminen ja aikataulusuositus Periodeittain järjestettäville kursseille osallistumisen lisäksi opintojaksoja voi suorittaa myös kirjatenteillä ja esseillä. Tentit hyväksytään tai hylätään kokonaisuuksina, ellei kuulustelijan kanssa ole toisin sovittu. Perinteisten suoritusmuotojen tenttien, luentojen ja harjoituskurssien rinnalla opiskelijan kannattaa etenkin aine- ja syventävissä opinnoissa kokeilla omaehtoisempia ja intensiivisempiä suoritustapoja. Näitä ovat esimerkiksi esseen kirjoittaminen, itseohjautuvat lukupiirit, luentopäiväkirjat sekä osallistuminen tieteellisiin seminaareihin. Vaihtoehtoisten suoritustapojen sisällöistä ja muodoista, laajuudesta ja korvaavuuksista neuvotellaan etukäteen opettajan kanssa. Ohjeita: Opintokokonaisuudet suoritetaan siten, että ensin suoritetaan perusopinnot, sitten aineopinnot ja lopuksi maisterin tutkintoon kuuluvat syventävät opinnot. Kun kaikki opintokokonaisuuteen vaadittavat yksittäiset opintojaksot on suoritettu, opiskelija ilmoittaa vastuuhenkilölle, joka vie kokonaismerkinnän opintosuoritusrekisteriin. Perus- ja aineopintojen kokonaisuuksien arvosanaksi (1-5) tulee keskiarvo siihen sisältyvien yksittäisten opintojaksojen arvosanoista. Siirtyminen opintokokonaisuudesta toiseen edellyttää edellisen kokonaisuuden suorittamista vähintään hyvin tiedoin (3). Syventävien opintojen arvosana määräytyy niiden opintojaksojen keskiarvon perusteella, joista annetaan arvosana. Kokonaisarvosana 5 edellyttää pro gradu -tutkielmasta vähintään arvosanaa magna cum laude approbatur. Pro gradu -tutkielman arvosana merkitään erikseen näkyviin tutkintotodistukseen. Kokonaismerkintöjä ja eri vaiheiden opintoneuvontaa antavat vastuuhenkilöt (vastaanottoaikoina tai sähköpostitse) seuraavasti: Perusopinnot: assistentti Ihonen Aineopinnot: yliassistentti Mehtonen Syventävät opinnot: professori Tammi HuK-tutkinto eli pääaineen osalta perus- ja aineopinnot suoritetaan kolmessa vuodessa ja sen jälkeen FM-tutkinto kahdessa vuodessa. Sivuaineiden opiskelu (äidinkielen ja kirjallisuuden opettajiksi valmistuville mm. pedagogiset opinnot), opetustarjonta

12 Yleinen kirjallisuustiede 283 ja opiskelutilanteiden erot vaikuttavat suoritusaikatauluun. Oheinen taulukko on yksi malli opintojen suunnitteluun. Opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa (HOPS) yhteistyössä oppiaineen henkilökunnan kanssa. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto Filosofian maisterin tutkinto 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 4. vuosi 5. vuosi Syksy Kevät P0 P2 A1 A4D S1 P1 P4A A2 A5A* S2*** P3A P5A A3 A5B-D** S3A P3B P7 A4A* S3B P4B A4B S4 P5B A4C S5 P6 A6 A7 * Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi suuntautuvat eivät suorita tätä kohtaa. ** Kirjallisuuden opettajan suuntautumisvaihtoehto. *** Seminaarin suorittaminen on mahdollista jo kolmantena opiskeluvuotena, muusta opintotilanteesta riippuen. Oppiaineen opettajat antavat opintoneuvontaa vastaanottoaikoinaan. Ulkomailla tapahtuvien opintojen korvaavuudesta sovitaan etukäteen oppiaineen professorin tai opintojaksojen vastuuhenkilöiden kanssa. PERUSOPINNOT (25 op) Perusopinnot johdattavat kirjallisuuden opiskeluun, lajeihin ja historiaan sekä tieteenalan peruskäsitteisiin. Opiskelija saa yleiskuvan tieteenalasta perehtymällä kirjallisuuden poetiikkaan, kirjallisuuden, kulttuurin ja yhteiskunnan suhteeseen sekä kirjallisuushistoriaan. Lisäksi kurssit harjaannuttavat kaunokirjallisuuden lukemiseen, kirjallisuustieteelliseen keskusteluun ja kirjoittamiseen. Perusopinnot suoritettuaan opiskelijalla on käsitys kirjallisuudentutkimuksen nykytilanteesta, lähtökohdat omaehtoiseen kirjallisuuden tuntemuksen syventämiseen sekä valmiudet oman opintosuunnitelman rakentamiseen aine- ja syventävissä opinnoissa. Perusopinnot koostuvat seitsemästä opintojaksosta, jotka suoritetaan ensisijaisesti luento- ja harjoituskursseina. Kursseja tai niiden osia voi korvata myös kirjallisuudella tai muulla erikseen sovittavalla tavalla. Opintojakson P1 tulee olla suoritettu ennen muiden jaksojen suorittamista. Pääaineopiskelijoiden on suoritettava opintojaksojen P4-P6 osioista vähintään yksi harjoituskurssina. Kyseisiä jaksoja kirjatenttinä tentittäessä luetaan kuusi kirjaa yhtä opintopistettä kohden. Tenttikirjallisuuden suosituslistat ovat saatavissa laitoksen www-sivuilta tai kohtien vastuuhenkilöiltä. P0 Johdatus kirjallisuuden opiskeluun 0 op Opintojakson tavoite: tehdä tutuksi oma laitos ja sen käytännöt, oppiaineet, henkilökunta ja opiskelijatoverit sekä auttaa suunnistamaan uudessa opiskeluympäristössä, käynnistämään omat opinnot ja laatimaan henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). Kurssi on tarkoitettu kaikille uusille, myös muissa yliopistoissa tai avoimessa korkeakoulussa aiemmin opintojaan suorittaneille pääaineopiskelijoille. Vastuuoppiaineet: Yleinen kirjallisuustiede ja Suomen kirjallisuus.

13 284 Taideaineiden laitos P1 Johdatus kirjallisuuden poetiikkaan 3 op Opintojakson tavoite: perehtyä kirjallisuuden poetiikan peruskäsitteisiin, tieteenalan historiaan ja nykysovelluksiin. Vastuuoppiaine: Yleinen kirjallisuustiede. Luennot tai kirjallisuutta: Alanko & Käkelä-Puumala (toim.): Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteitä (2001); Kantokorpi & Lyytikäinen & Viikari: Runousopin perusteet (1990), Viikarin osuus Lyriikan runousoppia ; Rimmon-Kenan: Kertomuksen poetiikka (1983/1991). P2 Kirjallisuus, kulttuuri ja yhteiskunta 3 op Opintojakson tavoite: perehtyminen kirjallisuusinstituution rakenteisiin sekä tutustuminen kirjallisuuden, kulttuurin ja yhteiskunnan suhteita koskevan tutkimuksen nykysuuntauksiin ja peruskäsitteisiin. Vastuuoppiaine: Suomen kirjallisuus. Luennot tai kirjallisuutta: Easthope: Literary into Cultural Studies (1991); Lehtonen: Merkitysten maailma (1996); Niemi: Kirjallisuus instituutiona (1991) TAI Kirjallinen elämä (2000). P3 Johdatus kirjallisuuden historiaan 6 op Opintojakson tavoite: perehtyä kirjallisuushistoriallisiin aikakausiin, lajien kehitykseen ja keskeisiin kirjailijoihin. P3A Suomen kirjallisuuden historia (3 op) Vastuuoppiaine: Suomen kirjallisuus. Luennot tai kirjallisuus: Laitinen: Suomen kirjallisuuden historia (1997; neljäs painos). P3B Länsimaisen kirjallisuuden historia (3 op) Vastuuoppiaine: Yleinen kirjallisuustiede. Luennot tai kirjallisuus: Olsson & Algulin: Litteraturens historia i världen (1995; kolmas painos). P4 Johdatus suomalaisen kaunokirjallisuuden tuntemukseen 4 op Opintojakson tavoite: tutustua suomalaisen kaunokirjallisuuden perusteoksiin sekä harjoittaa analyyttisen lukemisen ja kirjallisuudesta kirjoittamisen taitoja. Kurssin suoritettuaan opiskelija kykenee hahmottamaan suomalaisen kaunokirjallisuuden traditiota eri aikakausia ja lajeja edustavien teosten kautta. Analyyttisena lukijana opiskelija tekee havaintoja teosten kuvallisuudesta, kielestä ja kerronnasta. Vastuuoppiaine: Suomen kirjallisuus. Harjoituskurssi tai kirjallisuutta. Pääaineopiskelijoiden on mahdollista suorittaa kohdat P4B ja P5B yhdessä (4 op.) teatterin ja draaman tutkimuksen tuottamalla kurssilla Draaman analyysi ja tulkinta I (ks. Teatterin ja draaman tutkimus P3). P4A Romaani ja novelli (2 op) P4B Lyriikka, draama ja muu kirjallisuus (2 op) P5 Johdatus länsimaisen kaunokirjallisuuden tuntemukseen 4 op Opintojakson tavoite: tutustua länsimaisen kaunokirjallisuuden perusteoksiin edellisen kohdan tapaan. Vastuuoppiaine: Yleinen kirjallisuustiede. Harjoituskurssi tai kirjallisuutta. Pääaineopiskelijoiden on mahdollista suorittaa kohdat P4B ja P5B yhdessä (4 op.) teatterin ja draaman tutkimuksen tuottamalla kurssilla Draaman analyysi ja tulkinta I (ks. Teatterin ja draaman tutkimus P3). P5A Romaani ja novelli (2 op) P5B Lyriikka, draama ja muu kirjallisuus (2 op) P6 Populaari- ja nuorisokirjallisuus 2 op Suoritetaan kohta A tai B. P6A Populaari- ja genrekirjallisuus (2 op) Opintojakson tavoite: perehtyä yhden tai useamman lajityypin edustajiin itsenäisesti tenttiin lukien tai kurssilla ohjatusti. Populaarikirjallisuuden lajityyppisten ominaisuuksien ja funktioiden ymmärtäminen. Vastuuoppiaine: Suomen kirjallisuus. Harjoituskurssi tai kirjallisuutta.

14 Yleinen kirjallisuustiede 285 P6B Lasten- ja nuortenkirjallisuus (2 op) Opintojakson tavoite: Lasten- ja nuortenkirjallisuuden eri lajien ja traditioiden tuntemus kirjallisuutta tenttiin lukien tai kurssille osallistuen. Analyysitaitojen soveltaminen lastenkirjallisuuden erityispiirteet huomioiden. Vastuuoppiaine: Yleinen kirjallisuustiede. Harjoituskurssi tai kirjallisuutta. P7 Tiede, taide ja kirjoittaminen 3 op Opintojakson tavoite: tukea ja kehittää opiskelijan kielellistä ilmaisua taideaineiden opiskelun ja taiteiden tutkimuksen näkökulmasta. Vastuuoppiaineet: Suomen kirjallisuus, yleinen kirjallisuustiede, teatterin ja draaman tutkimus. Pääaineopiskelijat: luento- ja harjoituskurssi jostakin luovan ja/tai tieteellisen kirjoittamisen alasta. Oheiskirjallisuutta: Andersson: Luova mieli (2002); Calvino: Kuusi muistiota seuraavalle vuosituhannelle (1995); Kauppinen & Laurinen: Tekstioppi (1987 tai uudempi painos); Lehtinen: Sanojen avaruus (2000); Lonka et al.: Taitava kirjoittaja: opiskelijan opas (2002). Sivuaineopiskelijat suorittavat kohdan omatoimisilla kirjoitusharjoituksilla oheiskirjallisuuden pohjalta. HUOM: Mikäli opiskelijalla on sekä pää- että sivuaineenaan taideaine, hän suorittaa sivuaineen osalta kohdan kirjallisuudella (essee tai tentti). Tarkemmat ohjeet ja kirjalistat laitoksen www-sivuilta tai opintojaksojen vastuuhenkilöiltä. AINEOPINNOT (45 op) Aineopinnot täydentävät ja laajentavat perusopintojen antamaa yleiskuvaa sekä johdattavat opiskelijoita omakohtaisen tieteellisen tutkimuksen perusteisiin. Aineopinnot koostuvat seitsemästä opintojaksosta. Jaksoissa A3 ja A4 opiskelija valitsee omaan opintosuunnitelmaansa kurssein, kirjatentein ja/tai essein suoritettavia erikoistumissuuntia siten, että niistä rakentuu ja vähitellen syventyy mielekäs linja. Valinnainen suuntautuminen (A5) tähtää ammattivalmiuksien luomiseen kirjallisuuden opetuksen ja kulttuurisella kentällä harjoittelun myötä. Johdatus proseminaariin (A6) ja proseminaari (A7) suoritetaan pakollisina luento- ja harjoituskursseina. Em. jaksoissa valittuja aihepiirejä ja suuntauksia on mahdollista edelleen syventää ja soveltaa syventävissä opinnoissa. Sivuaineopiskelijat voivat suorittaa aineopinnot 35 opintopisteen laajuisena. (Syventäviin opintoihin jatkavat sivuaineopiskelijat suorittavat myös proseminaarin.) A1 Antiikin ja keskiajan eurooppalainen kirjallisuus 3 op Opintojakson avulla tutustutaan länsimaisen kirjallisuuden juuriin ja lajien kehitykseen. Jakso suoritetaan kurssilla tai tenttimällä kirjallisuutta seuraavasti: Kivistö & Riikonen & Salmenkivi & Sarasti-Wilenius: Kirjallisuus antiikin maailmassa (2007; sivut sekä luvusta IV osiot 1 10, 17) ja Mehtonen: Poetria nova. Johdatus keskiajan runousoppiin (2003). Lisäksi tentitään neljä kaunokirjallista teosta antiikin ja keskiajan kirjallisuudesta valitsemalla yksi teos neljästä eri ryhmästä: (1) Homeros: Ilias tai Odysseia (n. 700 ekr.) tai Vergilius: Aeneis (n. 20 ekr.) (2) Sofokles: Kuningas Oidipus (n. 428 ekr.) tai Euripides: Medeia (n. 400 ekr.) (3) Sapfo: Iltatähti, häälaulu (n. 600 ekr.) tai Catullus: Kaikki runous (87 57 ekr.) (4) Augustinus: Tunnustukset (n. 398) tai Boethius: Filosofian lohdutus (n. 524) (5) Beowulf (n. 725) tai von Eschenbach: Parsifal (1212) tai Grettir väkevän saaga (n ) (6) Boccaccio: Decamerone ( ) tai Chaucer: Canterburyn tarinoita (n ) tai Dante: Jumalainen näytelmä (n. 1320). A2 Kirjallisuudentutkimuksen historia ja nykysuunnat 5 op Opintojakso perehdyttää tieteenalan teoreettisiin klassikoihin ja kirjallisuustieteen kehityslinjoihin. Luennot tai kirjallisuuden tenttiminen seuraavasti: A2A Kirjallisuustieteen kehityslinjoja (2 op) Kaksi seuraavista: Doležel: Occidental Poetics (1990); Eagleton: Kirjallisuusteoria (1983/1996; toinen painos); artikkelivalikoima (saatavana tentaattorilta).

15 286 Taideaineiden laitos A2B Kirjallisuudentutkimuksen klassikoita (3 op) Kolme seuraavista: Auerbach: Mimesis (1946/1992); Bahtin: Dostojevskin poetiikan ongelmia (1963/1991); Barthes: S/Z (1970/1974); Blanchot: Kirjallinen avaruus (1955/2003); Booth: The Rhetoric of Fiction (1961); de Man: Blindness and Insight (1971); Fetterley: The Resisting Reader (1978); Fish: Is There a Text in This Class? (1980); Genette: Discours du récit / Figures III (1972; Narrative Discourse); Gilbert & Gubar: The Madwoman in the Attic (1979); Hamburger: Die Logik der Dichtung (1957; The Logic of Literature); Iser: Der implizite Leser (1972; The Implied Reader); Jameson: The Political Unconscious (1981); Lukács: Der historische Roman ( ; The Historical Novel); Pesonen & Suni (toim.): Venäläinen formalismi (2001); Watt: The Rise of the Novel (1957); Wellek & Warren: Kirjallisuus ja sen teoria (1949/1969). A3 Periodit, lajit ja tyylit 3 op Luento tai esseesuoritus ja siihen liittyvää kirjallisuutta. Opiskelija syventää kirjallisuushistoriallista ja lajiteoreettista tuntemustaan tutustumalla tarkemmin johonkin kirjallisuuden aikakauteen, lajityyppiin tai tyylisuuntaan kuuluvaan kaunokirjallisuuteen. Suoritustavoista sovitaan erikseen tentaattorin kanssa. Esimerkkejä suoritettavasta teoriakirjallisuudesta: Dubrow: Genre (1982); Fowler: Kinds of Literature (1982); Frow: Genre (2005); Duff (toim.): Modern Genre Theory (1999); Mäntynen & Shore & Solin (toim.): Genre tekstilaji (2006; sovituin osin); Todorov: Genres in Discourse (1990). Kohdassa on mahdollista suorittaa myös sarjakuvan tai ulkoeurooppalaisen kirjallisuuden lukupaketti. Kirjalistat ovat saatavina tentaattoreilta sekä oppiaineen www-sivuilta. A4 Tutkimisen taidot 12 op (opettajaksi suuntautuvat 9 op) Opintojakson avulla opiskelija tutustuu kirjallisuusteoreettisiin ja -historiallisiin kysymyksiin mahdollisina näkökulmina omaan tutkimustyöhön ja erityiskysymysten ratkomiseen. Jakso sisältää neljä vaihetta, jotka suoritetaan alla esitetyssä järjestyksessä. Kohdat A4A ja A4B syventävät tiedollista pohjaa opiskelijan valitsemilla alueilla; kohdissa A4C ja A4D painopiste puolestaan on hankitun tiedon soveltamisessa ja käytössä. Kaikkia tässä opintojaksossa valittuja opintoja on mahdollista edelleen syventää ja laajentaa kohdassa A5A. A4A Kirjallisuusteoreettiset opinnot (3 op) Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi suuntautuvat eivät suorita tätä kohtaa. Luento tai kirjallisuutta (3 teosta) sopimuksen mukaan. Päämääränä on perehtyminen kirjallisuuden käsitteestä käytyyn teoreettiseen keskusteluun sekä teorian sovellutuksiin. Opiskelija voi neuvotella tutkimuskirjallisuudesta ja suoritustavoista kohdan vastuuhenkilön kanssa. Ehdotus suoritettavaksi kirjallisuudeksi: Culler: Structuralist Poetics (1975) tai Culler: On Deconstruction (1983) tai Culler: The Literary in Theory (2007) sekä kaksi teosta seuraavista: Allen: Intertextuality (2000); Attridge: The Singularity of Literature (2004); Clark: The Revenge of the Aesthetic (2000); Cohn: Fiktion mieli (1999/2006); Doležel: Heterocosmica (1998); Eagleton: After Theory (2003); Eco: Interpretation and Overinterpretation (1992); Edmundson: Literature against Philosophy, Plato to Derrida (1995); Ellis: Literature Lost (1997); Herman: Story Logic (2002); Jakobson: Language in Literature (1987; sovituin osin,); Lamarque & Olsen: Truth, Fiction, and Literature (1994); Lehtonen: Kyklooppi ja kojootti (1994); Morris: Kirjallisuus ja feminismi (1993/1997); Rapaport: The Theory Mess (2001); Ricoeur: Tulkinnan teoria (1976/2000); Ryan (toim.): Narrative Across Media (2004); Tammi: Kertova teksti (1992); Toolan: Narrative (2001; toinen, uud. painos); Vološinov: Kielen dialogisuus (1929/1997); Widdowson: Literature (1999). A4B Kirjallisuushistorialliset opinnot (3 op) Luento tai kirjallisuutta (3 teosta) sopimuksen mukaan. Opintojakson tavoitteena on syventää opiskelijan tuntemusta valitusta tyyli-, periodi-, laji-, teema- tai figuurihistoriasta. Valittavana on myös kirjallisuushistoriasta käyty teoreettinen tai poleeminen keskustelu tai esimerkiksi lasten- ja nuortenkirjallisuuden historia. Ehdotus suoritettavaksi kirjallisuudeksi:

16 Yleinen kirjallisuustiede 287 Abrams: The Mirror and the Lamp (1953; sovituin osin); Bahtin: François Rabelais keskiajan ja renessanssin nauru (1965/1995); Bloom: The Western Canon (1994); Clayton & Rothstein (toim.): Influence and Intertextuality in Literary History (1991; sovituin osin); Curtius: Europäische Literatur und Lateinisches Mittelalter (1948; sovituin osin; European Literature and the Latin Middle Ages); Donovan: Women and the Rise of the Novel, (1998); Ezell: Writing Women s Literary History (1996); Frye: Anatomy of Criticism (1957); Greenblatt: Renaissance Self-Fashioning (1980); Hutcheon & Valdés (toim.): Rethinking Literary History (2002); Kayser: Das Groteske (1957; The Grotesque in Art and Literature); Kivistö (toim.): Satiiri (2007); Mehtonen (toim.): Kielen ja kirjallisuuden hämärä (2002); Norrman: Wholeness Restored (1998); Perkins: Is Literary History Possible? (1992); Saariluoma: Postindividualistinen romaani (1992); Sollors (toim.): The Return of Thematic Criticism (1993); Spitzer: Linguistics and Literary History (1948). A4C Metodiset opinnot (3 op) Harjoituskurssi tai -työ. Opintojakson tavoite: opiskelija muodostaa omiin tutkimusintresseihinsä soveltuvan lähestymistavan tutustumalla kirjallisuustieteelliseen metodiseen kirjallisuuteen. Tässä opintojen vaiheessa metodisen suuntautumisen voi valita varsin vapaasti. Suoritettavasta tutkimuskirjallisuudesta ja suoritustavoista neuvotellaan aineen opettajien kanssa vastaanotoilla. Valittavana on myös neljä erikoistumissuuntaa: Nykypoetiikan, kertomuksen analyysin ja tekstintulkinnan erikoistumissuunta (professori Tammi) Historiallisen poetiikan, retoriikan ja kirjallisuuden filosofian erikoistumissuunta (yliassistentti Mehtonen). Lajiteorian, erityisesti lasten ja nuorten kirjallisuuden sekä fantasian erikoistumissuunta (assistentti Ihonen). Taiteidenvälisyyden ja ei-fiktiivisen kirjallisuuden erikoistumissuunta (vastuuhenkilö ilmoitetaan). A4D Syventävä tekstianalyysi (3 op) Harjoituskurssi tai -työ. Opintojakson tavoite: harjaantuminen edeltävässä opintojaksossa valittujen kirjallisuudentutkimuksen metodien tekstianalyyttiseen soveltamiseen. Opiskelija neuvottelee suoritettavasta tutkimuskirjallisuudesta valitsemansa metodisen suuntautumisvaihtoehdon kanssa. A5 Valinnainen suuntautuminen ja harjoittelu 8 op tai (opettajaksi suuntautuvat) 11 op Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi suuntautuvat suorittavat kohdan opintojaksoilla A5B, A5C ja A5D (11 op). A5A Edellisiä tukevia opintoja 8 op Luennot, kirjatentit, harjoitustyöt tai osallistuminen seminaareihin esimerkiksi yllämainittuihin erikoistumissuuntiin liittyviltä alueilta. (Opiskelija neuvottelee suoritustavasta kyseisten suuntautumisvaihtoehtojen vastuuhenkilöiden kanssa.) Vapaavalintaisiin opintoihin voi myös kuulua mm. syventävä tutustuminen jonkin kieli- tai kulttuurialueen kirjallisuuteen, luova kirjoittaminen, naiskirjallisuus tai lasten ja nuorten kirjallisuus. On suositeltavaa, että osa kohdasta suoritetaan työharjoitteluna. Harjoitteluksi sopii jokin kulttuuritoimen tehtävä. Alan lehdessä julkaistu artikkeli, samoin kuin kirjallisuustieteellisen tekstin suomentaminen voidaan hyväksyä suoritukseksi sopimuksen mukaan. Laitos järjestää mm. seuraavia harjoittelutehtäviä, joista järjestetään tiedotustilaisuus aina syyslukukauden alussa: Seminaarit: järjestelyihin osallistuminen tai esitelmän pitäminen. Kulttuuritapahtumat: laitos on yhteistyössä mm. Pentinkulman päivien ja Henki ja elämä -tapahtuman järjestelyissä. Julkaisutoiminta: laitoksen julkaisuihin kirjoittaminen, niiden toimittaminen tai taittaminen. Tutkimusavustaja: projektien ja henkilökunnan tutkimustyön tiedonhaku-, tilastointi- tms. tehtävät. Toimiminen ainejärjestön hallituksen tehtävissä, jotka hallitus määrittelee.

17 288 Taideaineiden laitos A5B-D Kirjallisuuden opettajan suuntautumisvaihtoehto 11 op Opintojaksojen vastuuhenkilö assistentti Ihonen. A5B Kirjallisuudenopetus koulussa (3 op) Kirjatentti. Opintojakson tavoite: kirjallisuuden kouluopetuksen historian ja haasteiden tuntemus. Kaksi seuraavista: Inovaara & Malmio: Lukuhaastetta koko elämä (2002); Koskinen: Lukion oppikirjat ja kirjallinen sosiaalistuminen (pro gradu -tutkielma, 2002); Rikama: Lukion kirjallisuudenopetus 1900-luvun jälkipuoliskon Suomessa (2004). A5C Lukemisen ja kirjoittamisen ohjaus (3 op) Harjoituskurssi tai kirjallisuus. Opintojakson tavoite: valmiudet kehittyvän kirjoittajan ja kirjallisuuskeskustelun ohjaamiseen. Kaksi seuraavista: Jääskeläinen: Sana kerrallaan (2002); Kiiskinen & Virkkunen: Tuokio kuvia (2005); Saarinen & Korkiakangas: Ihanaa vai pitkäveteistä (1998); Uusi-Hallila: Aineistoaine ja tekstien keskustelu (1995). A5D Populaari- ja nuorisokirjallisuuden lajit (5 op) Luentokurssi ja/tai kauno- ja teoriakirjallisuustentit. Opintojakson tavoite: kirjallisuuden kouluopetusta laajentavien lajien tuntemus ja valmius opettaa niitä analyyttisesti. Kaunokirjallisuus: otetaan perusopintojen kohdasta P6 Populaari- ja nuorisokirjallisuus suorittamatta jäänyt vaihtoehto ja valitaan sen luettelosta tentittävät kirjat. (2 op) Teoriakirjallisuus, valitaan kaksi eri lajia käsittelevää teosta: Attebery: Strategies of Fantasy (1992); Blomberg & Hirsjärvi & Kovala: Fantasian monet maailmat (2004); Cawelti: Adventure, Mystery and Romance (1976); Freeman: Critical Theory and Science Fiction (2000); Huhtala et al.: Pieni suuri maailma (2003); Hunt: An Introduction to Children s Literature (1994); Korolainen: Kirjaseikkailu (2001); Nikolajeva: The Magic Code (1988); Pyrhönen: Murder from an Academic Angle (1994); Zipes: Fairy Tale and the Art of Subversion (1983). (3 op) A6 Tieteellisen tutkimuksen perusteet 4 op Pääaineopiskelijoille pakollisella luento- ja harjoituskurssilla perehdytään kirjallisuustieteellisen tutkimuksen tekemiseen: tiedonhaun menetelmiin, tutkimusaineiston kokoamiseen liittyviin kysymyksiin, referaattien kirjoittamiseen, tieteelliseen ajatteluun, systemaattisen analyysin vaiheisiin, tulkinnan käytännöllisiin ongelmiin ja kirjallisuustieteelliseen kirjoittamiseen. Pääaineopiskelijat ja syventäviin opintoihin jatkavat sivuaineopiskelijat suorittavat kurssin välittömästi ennen proseminaaria. Sivuaineopiskelijat, jotka eivät jatka kirjallisuustieteen syventäviin opintoihin, suorittavat kohdan vastuuhenkilön kanssa etukäteen sovittavalla tehtävällä. Siinä syvennetään jotakin opiskelijan jo opintojaksoissa A4 ja A5 valitsemaa suuntautumisvaihtoehtoa. Kyseeseen voi tulla essee tai tutkimusraportti itsenäisen tiedonhakutehtävän pohjalta, jossa opiskelija kartoittaa tai soveltaa kirjallisuustieteellisiä näkökulmia ja tutkimuskäsitteitä valitsemaansa aiheeseen. A7 Proseminaari ja kandidaatin tutkielma 10 op Pakollinen pääaineopiskelijoille sekä syventäviin opintoihin jatkaville sivuaineopiskelijoille. Proseminaarissa laaditaan tutkimussuunnitelma, dispositio ja seminaariesitelmä. Lisäksi harjoitellaan kritiikin antamista (opponenttina toimiminen), vastaanottamista ja akateemisia keskustelutaitoja (yhteiskeskustelut). Proseminaari kestää kaksi lukukautta ja edellyttää aktiivista osallistumista työskentelyyn. Ennen proseminaarin alkua opiskelijalla on oltava suoritettuna pääosin perusopinnot sekä aineopintojen kohta A4. Ennakkoilmoittautuminen. Oheiskirjallisuutta: Bennett & Royle: An Introduction to Literature, Criticism and Theory (2004; kolmas, uud. painos); Ihonen & Ihonen: Kirjallisuuden opinnäyteopas (2005; kolmas, uud. painos). Pääaineopiskelijoiden proseminaariesitelmä, tarvittaessa korjauksin täydennettynä, hyväksytään samalla HuK-tutkielmaksi (15 20 s.). HuK-tutkintoa varten suoritetaan lisäksi yleisenä tenttipäivänä tutkielman aiheeseen liittyvä kypsyysnäyte (ks. Humanistisen tiedekunnan opinto-opas, Kandidaatintutkielma ja kypsyysnäyte ). Tarkempi ohjeistus HuK-tutkielman tekoon proseminaarin vastuuhenkilöltä.

18 Yleinen kirjallisuustiede 289 SYVENTÄVÄT OPINNOT (80 op) (sivuaineopiskelijoille 60 op) Syventävät opinnot tähtäävät kirjallisuustieteellisen tiedon, tutkimusmenetelmien ja teorioiden soveltamiseen tutkimusongelmien ratkaisussa sekä tieteellisen tutkielman laatimiseen yhdeltä aineopintojen vaiheessa hahmottuneelta kiinnostusalueelta. Opintojen sisällöstä ja suorittamisen aikataulusta sovitaan vastaanotolla oppiaineen professorin kanssa ennen seminaarin (S2) aloittamista. Tutkielman aihe käydään sopimassa vastaanotolla ennen tutkielmaseminaaria (S3). S1 Tutkielmaa tukevat opinnot 18 op S1A Johdatus tutkielman kirjoittamiseen (2 op) Kohta perehdyttää tieteellisen kirjoittamisen tekniikoihin nimenomaan kirjallisuustieteen näkökulmasta. Suoritetaan välittömästi proseminaarin jälkeen. Kirjallisuutta: jaksoja esimerkiksi seuraavista tutkielmaoppaista, vastuuhenkilön kanssa tarkemmin sovittavalla tavalla: Hirsjärvi & Remes & Sajavaara: Tutki ja kirjoita (2002 tai uud. painos); Kinnunen & Löytty (toim.): Tieteellinen kirjoittaminen (2002). S1B Perehtyminen tieteellisiin monografioihin (6 op) Opintojakson tavoite: opiskelija perehtyy kolmeen kirjallisuustieteelliseen väitöskirjaan (myös muista kuin seuraavista vaihtoehdoista on mahdollista neuvotella) niissä sovelletun metodin, tutkimuksen rakenteen ja tulosten näkökulmasta: Brax: The Poetics of Mystery (2003); Grishakova: The Models of Space, Time and Vision in V. Nabokov s Fiction (2006); Hägg: Narratologies of Gravity s Rainbow (2005); Ikonen: Imitaation rajoilla (2000); Kekki: From Gay to Queer (2003); Keskinen: Response, Resistance, Deconstruction (1998); Kivistö: Creating Anti-Eloquence (2002); Korhonen: Essaying Friendship (1998); Koskimaa: Digital Literature (2000); Kosonen: Elämät sanoissa (2000); Könönen: Four Ways of Writing the City (2003); Lehtimäki: The Poetics of Norman Mailer s Nonfiction (2005); Mehtonen: Old Concepts and New Poetics (1996); Mikkonen: The Writer s Metamorphosis (1997); Mäyrä: Demonic Texts and Textual Demons (1999); Pyrhönen: Mayhem and Murder (1999); Salmela: Paul Auster s Spatial Imagination (2006); Tiitinen: Work as if You Live in the Early Days of a Better Nation (2004); Tuhkanen: The Optical Trade (2000); Valkeakari: Sacred Words and Secular Visions in Recent African-American Novels (2004); Veivo: The Written Space (2001); Vesala-Varttala: Sympathy and Joyce s Dubliners (1999). S1C Vapaavalintaisia tutkielmaa tukevia opintoja (10 op) Erikseen sovittavia opintoja tutkielman alalta. Opintojakso on mahdollista suorittaa joko tenttimällä esimerkiksi kahdessa osassa tai kirjoittamalla erikseen sovittavan materiaalin pohjalta kaksi esseetä. Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi suuntautuvat voivat suorittaa opintojaksossa lasten ja nuorten kirjallisuuden teoriaa ja/tai kirjallisuuden opettamiseen liittyvää kirjallisuutta, josta sovitaan erikseen assistentti Ihosen kanssa. S2 Seminaari 10 op Yhden lukuvuoden mittainen seminaari. Pakollinen ennakkoilmoittautuminen alkaa edellisen lukukauden lopulla. Seminaari on suositeltavaa aloittaa samanaikaisesti kohdan S1 kanssa. S3 Tutkielmaseminaari 6 op Kaksi lukukauden mittaista seminaaria. Ilmoittautuminen edellisen lukukauden lopulla; aiheista sovittava ennen S3A:n alkua vastaanotolla professori Tammen kanssa. S3A Tutkielman suunnittelu ja aloittaminen (3 op) S3B Tutkielman kirjoittaminen (3 op) S4 Tutkielma 40 op (sivuainetutkielma 20 op) Tutkielman aiheesta ja ohjauksesta sovitaan oppiaineen professorin kanssa. Esitarkastus pakollinen.

19 290 Taideaineiden laitos S5 Kohti tutkielman jälkeistä elämää 6 op Työelämään ja/tai tutkijanuralle valmistava projekti. Suoritustavoista neuvotellaan oppiaineen professorin ja muiden opintojakson vastuuhenkilöiden kanssa. Suoritukseen voi kuulua mm. työharjoittelu kulttuurialalla, lehdistössä, kustantamoissa, opetustoimessa tai muussa laitoksen osoittamassa toimipaikassa (esimerkiksi tutkimusapulaisen työ laitoksella) sekä harjoittelun jälkeen laadittava kirjallinen raportti. Tutkijanuraa suunnittelevat kirjoittavat jatko-opintosuunnitelman professorin ohjauksessa ja esittelevät sitä aineen tutkijaseminaarissa. Opintojakso on mahdollista suorittaa myös laajalla kirjatentillä tai harjoitustyöllä joltain kirjallisuuden tai kirjallisuusteorian erityisalueelta. JATKO-OPINNOT Jatko-opintojen suorittamisesta on julkaistu ohjeet humanistisen tiedekunnan jatkotutkinto-oppaassa. Tutkimus- ja opintosuunnitelmasta käydään neuvottelemassa professori Tammen kanssa ennen jatko-opintohakemuksen jättämistä. Yleisen kirjallisuustieteen tutkijaseminaari. Oppiaineen opettajien, tutkijoiden ja jatko-opiskelijoiden yhteinen seminaari, joka on avoin kaikille tutkimustyöstä kiinnostuneille. Lisätietoja seminaarin ohjelmasta ja siihen osallistumisesta professori Tammelta ja muilta oppiaineen opettajilta. Kirjallisuudentutkimuksen valtakunnallinen tutkijakoulu. Tietoja tutkijakoulun toiminnasta ja jatkokoulutuspaikkojen hakemisesta antaa professori Tammi. Teatterin ja draaman tutkimus Mitä on teatterin ja draaman tutkimus? Teatterin ja draaman tutkimuksen oppiaine tarkastelee näytelmäkirjallisuutta, teatteria ja esittävän kulttuurin erilaistuvia muotoja osana yhteiskuntaa. Opinnoissa perehdytään draaman, ohjauksen, näyttelijäntyön ja muiden näyttämötaiteen osatekijöiden ominaispiirteisiin, teoriaan ja tutkimusmenetelmiin. Teatterin ja draaman tutkimus keskittyy Tampereen yliopistossa näyttämötaiteen ajankohtaisiin ilmiöihin ja murrospintoihin. Tämä mahdollistaa laajasti esim. näytelmäkirjallisuuteen, teatteri-instituutioon, teatterihistoriaan, esittämiseen tai tekijälähtöiseen tutkimusotteeseen liittyviä tutkimus- ja opetusasetelmia. Opinnoissa on huomioitu ilmaisutaidon ja uusien teatterimuotojen kasvava merkitys nykykulttuurissa. Koulutuksen tavoitteet Teatterin ja draaman tutkimuksen oppiaine perehdyttää opiskelijan esittävän teatterin perusteisiin, toimintatapoihin ja tutkimukseen, sekä länsimaisen draamatradition piirteisiin aina antiikista media-aikakauteen saakka. Teatterin ja draaman tutkimuksen oppiaineessa opiskelijan on mahdollista suorittaa humanististen tieteiden kandidaatin, sekä filosofian maisterin, lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Koulutus rakentuu sisältökokonaisuuksista näytelmäkirjallisuuden, teatterihistorian sekä tutkimusmenetelmien ja teorian tuntemus, teatteri ja draama nykykulttuurissa sekä näyttämötyöskentelyyn perehtyminen ja sen tutkimus.

20 Teatterin ja draaman tutkimus 291 Oppiaineen pedagogisena tavoitteena on opiskelijan itseohjautuvuuden ja ryhmätyötaitojen tukeminen siten, että hänestä kasvaa tietoa itsenäisesti hakeva ja tuottava monitaitoinen asiantuntija. Pääaineenaan teatterin ja draaman tutkimusta opiskelleet ovat sijoittuneet monipuolisesti erilaisille tehtäväalueille teatterin työkentästä opetukseen ja tutkimukseen. Työelämään sijoittumista suuntaa eniten opiskelijan oma kiinnostus, ennen muuta sivuaineyhdistelmän kautta. Teatterin ja draaman tutkimuksen jatko-opinnot tähtäävät tohtorinväitökseen ja tutkijan työhön. Suoritustapoja ja käytäntöjä Teatterin ja draaman tutkimuksen oppiaineessa noudatetaan neljän periodin mallia. Tapauskohtaisesti opetus voi ajoittua yhdelle periodille tai jatkua periodista toiseen. Kontaktiopetukseen liittyvät kirjalliset työt on suoritettava seuraavan periodin tai neljättä periodia seuraavan kesän loppuun mennessä ellei etukäteen erityisesti sovita toisin. Periodeittain järjestettäville kursseille osallistumisen lisäksi opintojaksoja voi suorittaa myös kirjatenteillä ja esseillä. Tentit hyväksytään tai hylätään kokonaisuuksina, ellei kuulustelijan kanssa ole toisin sovittu. Perinteisten suoritusmuotojen tenttien, luentojen ja harjoituskurssien rinnalla opiskelijan kannattaa etenkin aine- ja syventävissä opinnoissa kokeilla omaehtoisempia ja intensiivisempiä suoritustapoja. Näitä ovat esimerkiksi esseen kirjoittaminen, itseohjautuvat lukupiirit, luentopäiväkirjat sekä osallistuminen tieteellisiin seminaareihin. Vaihtoehtoisten suoritustapojen sisällöistä ja muodoista, laajuudesta ja korvaavuuksista neuvotellaan etukäteen opettajan kanssa. Ohjeita: uta.fi/laitokset/taide/opiskelu/tyoskentelymuodot.html Opintokokonaisuudet suoritetaan siten, että ensin suoritetaan perusopinnot, sitten aineopinnot ja lopuksi maisterin tutkintoon kuuluvat syventävät opinnot. Kun kaikki opintokokonaisuuteen vaadittavat yksittäiset opintojaksot on suoritettu, opiskelija hakee kokonaismerkinnän vastuuhenkilöltä, joka vie sen opintosuoritusrekisteriin. Perus- ja aineopintojen kokonaisuuksien arvosanaksi (1-5) tulee keskiarvo siihen sisältyvien yksittäisten opintojaksojen arvosanoista. Siirtyminen opintokokonaisuudesta toiseen edellyttää edellisen kokonaisuuden suorittamista vähintään hyvin tiedoin (3). Syventävien opintojen arvosana määräytyy niiden opintojaksojen keskiarvon perusteella, joista annetaan arvosana. Syventävien opintojen kokonaisarvosana 5 edellyttää pro gradu -tutkielmasta vähintään arvosanaa magna cum laude approbatur. Pro gradu -tutkielman arvosana merkitään erikseen näkyviin tutkintotodistukseen. Sisältökokonaisuuksien yleiset tavoitteet P1, P7 -opintojaksot tutustuttavat opiskelijan yliopisto-opiskeluun ja kehittävät opiskelijan kielellistä ilmaisua taideaineiden opiskelun näkökulmasta. P2, A2, S2 Teatterin ja draaman tutkimus -opintojaksojen tavoitteena on tarjota opiskelijalle perusteellinen ja asiantunteva valmius omaan tutkimustyöhön. Opintojaksojen sisällöt perehdyttävät opiskelijat keskeisimpään tutkimusmetodologiaan, tutkimustyön eri vaiheisiin sekä teoreettisen kirjallisuuden lähtökohtiin. Syventävässä opintovaiheessa opiskelija perehtyy myös oman oppialansa ajankohtaiseen ja keskeiseen tutkimukseen aiempaa tietoa syventäen.