Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Tieteellinen jatkokoulutus Opetussuunnitelmat

Transkriptio

1 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Tieteellinen jatkokoulutus Opetussuunnitelmat

2 Postiosoite Puhelin Faksi Kuopion yliopisto PL 1627, Kuopio (017) * (vaihde) Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta (017) , , Opintoasioiden osasto (017) , , , , , (017) (yhteiskuntatieteellinen tiedekunta) (017) (opintoasioiden osasto) Sähköposti Internet /opiskelu /opiskelu/jatkok/ /laitokset/yhttdk/ Toimitus: Alakohtaiset tekstit Yleiset tekstit Ulkoasu ja taitto hallintopäällikkö Anna Maija Gynther opiskelijapalvelun päällikkö Tuija Pasanen viestintäsuunnittelija Petri Hynynen Painopaikka Kopijyvä 2005 ISSN

3 Sisällys LUKIJALLE 5 1 TIEDEKUNTA Tiedekunnan organisaatio Tiedekunnan tehtävä 6 2 JATKOTUTKINTOJEN TIETEENALAT 7 3 JATKO-OPINTOIHIN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖN ASIAT Jatko-opinto-oikeuden hakeminen Jatko-opiskelijaksi rekisteröityminen Henkilökohtainen jatkokoulutusohjelma Valitusoikeus Jatko-opintojen seuranta ja raportointi 10 4 LISENSIAATIN TUTKINTO Mitä lisensiaatintutkimukselta vaaditaan Lisensiaatintutkielman käsittely tiedekunnassa Tarkastajien määrääminen Lisensiaatintutkielman hyväksyminen 12 5 VÄITÖSKIRJA Mitä väitöskirjalta vaaditaan Väitöskirjan käsittely tiedekunnassa Väitöskirjan painatusluvan hakeminen ja esitarkastajien määrääminen Väittelyluvan myöntäminen Väitöskirjan hyväksyminen Väitöskirjatyöhön liittyviä yleisiä ohjeita Perusvaatimukset Väitöskirjan painatus Kuopion yliopiston julkaisusarjat Ohjeita väitöstilaisuutta varten Jatko-opintojen rahoitus 21 6 TUTKINTOTODISTUKSEN HAKEMINEN 22 7 JATKOTUTKINTOJA KOSKEVIA SÄÄDÖKSIÄ 22 8 TERVEYSTIETEIDEN LISENSIAATIN JA TOHTORIN TUTKINNOT Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet Tutkintoja koskevat määräykset Tutkintojen rakenteet Henkilökohtaisen jatkokoulutusohjelman sisältö Tutkintoihin vaadittavat vähintään 60 opintopisteen opinnot Yleistä 24

4 8.5.2 Yleinen tieteellinen jatkokoulutus Perehtyminen omaan tutkimusalaan ja siihen liittyviin tieteenaloihin Tutkijaseminaari 27 9 YHTEISKUNTATIETEIDEN LISENSIAATIN JA TOHTORIN TUTKINNOT Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet Tutkintoja koskevat määräykset Tutkintojen rakenteet Henkilökohtaisen jatkokoulutusohjelman sisältö Tutkintoihin vaadittavat vähintään 60 opintopisteen opinnot Yleistä Yleinen tieteellinen jatkokoulutus Tutkimusalan opinnot Tutkimusalaa tukevien tieteenalojen opinnot JATKOKOULUTUKSEN OPINTOJAKSOT Yleinen jatkokoulutus Tieteenalakohtaiset seminaarit ja jatkokoulutusopintojaksot OPETUSMINISTERIÖN RAHOITTAMAT TUTKIJANKOULUTUS- OHJELMAT KUOPION YLIOPISTOSSA/GRADUATE SCHOOL - TUTKIJAKOULUT JATKOKOULUTUKSEN HALLINTO KUOPION YLIOPISTOSSA OPINTONEUVONTA JA OPISKELIJAPALVELUT AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUS JA MUU KOULUTUS 51 LIITE 1 KAMPUKSEN KARTTA JA RAKENNUSTEN POHJAPIIRROKSIA

5 Lukijalle Tämä on tarkoitettu yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tieteellisen jatkokoulutuksen oppaaksi. Peruskoulutuksen tutkintoja varten on erillinen opas. Oppaaseen on koottu ne säädökset ja menettelyohjeet, jotka koskevat yhteiskuntatieteiden ja terveystieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja suorittavia. Tämän oppaan lisäksi tietoja tieteellisestä jatkokoulutuksesta saa väitöskirjan ohjaajilta, tiedekunnan opintoasiainpäälliköltä ja tiedekunnan sekä opintoasiain osaston www-sivuilta. Mikäli jatkokulutusta koskeviin määräyksiin tulee tämän oppaan voimassaolonaikana oleellisia muutoksia, niistä tiedotetaan tiedekunnan www-sivuilla. Tutkintorakenteen uudistamista ja siirtymäajan hallintaa koskeva luku löytyy opinto-oppaan kohdasta 7 kolme viimeistä kappaletta. Lisäksi on syytä seurata laitosten ilmoitustauluja, www-sivuja ja yliopiston tiedotuslehteä, joissa ilmoitetaan ajankohtaisista koulutusasioista. Myös perustutkinto-opiskelijat voivat osallistua tieteellisen jatkokoulutukseen ja seminaareihin. Anna Maija Gynther Hallintopäällikkö

6 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1 TIEDEKUNTA 1.1 Tiedekunnan organisaatio Vuodesta 1984 alkaen Kuopion yliopistossa on ollut yhteiskuntatieteellinen osasto, joka muutettiin yhteiskuntatieteelliseksi tiedekunnaksi vuonna Yhteiskuntatieteellisen tiedekuntaan kuuluvat hoitotieteen laitos ( sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos ( sosiaalipolitiikan ja sosiaalitalouden laitos, sosiaalipsykologian ja sosiologian laitos ( sekä terveyshallinnon- ja talouden laitos ( Lisäksi tiedekunnassa toimii Vammaistutkimusyksikkö, Minna Canth -instituutti ( Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon tutkimusyksikkö, Shiftec ( tec.htm) ja Itä Suomen neuvolatyön kehittämis- ja tutkimuskeskus ( ganisaatio.htm). Tiedekunnassa on noin perusopiskelijaa ja noin 300 jatko-opiskelijaa. Tiedekunnan organisaatiokaavio on esitetty kuviossa 1. Kuvio Tiedekunnan tehtävä Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tehtävänä on tuottaa tietoa ja asiantuntijuutta ratkaista essa ihmisen, lähiyhteisön ja väestön hyvinvoinnin ja terveyden kysymyksiä alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti, soveltamalla integroidusti yhteiskunta-, terveys- ja käyttäytymistieteellistä tietoperustaa ja metodologiaa. Tiedekunnan rooli Kuopion yliopistossa on monitahoinen; tiedekunta profi loituu opetus- ja tutkimustoiminnassaan inhimillisten arvojen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen yhteiskunnassa, organisaatioiden ja johtamisen kehittämiseen, tehokkuuden ja vaikuttavuuden arviointiin. Tutkimuksen painopistealueet: Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmien ja johtamisen tutkimus Yhteisötalouden ja osuustoiminnan tutkimus Inhimillisen turvallisuuden ja työelämän hyvinvoinnin tutkimus Lasten, nuorten ja perheiden terveyden ja hyvinvoinnin tutkimus. Tiedekunnassa on toimivat tutkimuksen, opetuksen ja hallinnon laatujärjestelmät. Tutkimuksen laatua arvioidaan säännöllisin väliajoin käyttäen yliopiston hyväksymiä tieteellisen tutkimuksen laatukriteerejä. 6 KUOPION YLIOPISTO

7 Tieteellinen jatkokoulutus 2 JATKOTUTKINTOJEN TIETEENALAT Yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa voidaan jatkotutkintona suorittaa: yhteiskuntatieteiden lisensiaatin tutkinto terveystieteiden lisensiaatin tutkinto yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinto terveystieteiden tohtorin tutkinto fi losofi an tohtorin tutkinto Kuopion yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa voidaan jatko-opiskeluoikeus myöntää seuraavilla tieteenaloilla: yhteiskuntatieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkintoihin johtava koulutus: sosiaalihallinto, sosiaalipedagogiikka, sosiaali po litiikka, sosiaalipsykolo gia, sosio logia, sosiaalityö ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinto. terveystieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkin toihin johtava koulutus: hoitotiede, sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinto, terveyshallintotiede ja terveystaloustiede. Yliopistolain muuttamisesta annetun lain (715/ a, 3 ) mukaan tieteelliseen jatkokoulutukseen on kelpoinen henkilö, joka on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon, ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin, taikka jolla yliopisto (dekaani/tiedekuntaneuvosto) muutoin toteaa olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Jatko-opinnoille voidaan asettaa esitietovaatimuksia ja ylemmän korkeakoulututkinnon arvosanoille vähimmäisvaatimuksia. Tiedekunnan sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos on mukana valtakunnallisessa sosiaalityön yliopistoverkostossa (SOSNET), jossa voidaan suorittaa sosiaalityön ammatillinen lisensiaatin tutkinto. Erikoistumisalat sosiaalityön ammatillisessa lisensiaattikoulutuksessa ovat lapsi- ja nuorisososiaalityö, kuntouttava sosiaalityö, marginalisaatiokysymykset, yhteisösosiaalityö ja hyvinvointipalvelut. 3 JATKO-OPINTOIHIN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖN ASIAT 3.1 Jatko-opinto-oikeuden hakeminen Mikäli henkilö hakee oikeutta jatkaa sen tie teen alan piirissä, joka on ollut päävas tuisena hänen peruskoulutuksessaan, hänellä on auto maatti sesti jatkokoulutuskelpoisuus ko. alalle. 1. Opiskelija neuvottelee jatko-opintomahdollisuuksista ao. oppiaineen vastuuhenkilön kanssa ja alustavasti myös tutkimustyön ohjaajien kanssa. Ohjaajia tulee olla kaksi tai useampia, ja pääohjaajan tulee olla Kuopion yliopiston professori tai ainakin yhden ohjaajista tulee olla ao. laitoksen virassa oleva väitellyt henkilö. 2. Jatko-opiskeluoikeutta haetaan yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaanilta hakulomakkeella, jossa tulee olla maininta minkä tutkinnon aikoo suorittaa ja missä pääaineessa sekä ketkä toimivat ohjaajina. Hakemukseen liitetään kopio perustutkintotodistuksesta ja tutkimussuunnitelma. Hakemus tieteelliseen jatkokoulutukseen -lomake, löytyy www-osoitteesta / laitokset/yhttdk/lomakkeet.htm OPINTO-OPAS

8 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Hoitotieteeseen hakeutuville jatko-opiskelijoille järjestetään pääsykoe kerran vuodessa kesäkuussa. Tarkemmat ohjeet löytyvät laitoksen kotisivuilta ( /hoitot/jatkokoul.html) Ter veyshallintotieteeseen ja terveystaloustieteeseen hakuaika on kerran vuodessa maaliskuussa. Tarkemmat ohjeet löytyvät laitoksen kotisivuilta ( /laitokset/tht/jatko.htm). 3. Hakemuslomake liitteineen lähetetään opintoasiainpäällikölle, joka käsittelee hakemuksen yhteistyössä ao. vastuulaitoksen kanssa ja, jos lisäselvityksiä ei katsota tarvittavan, esittelee sen dekaanin hyväksyttäväksi. 4. Dekaani toteaa annettuihin lausuntoi hin nojautuen sen, onko hakijalla riittävät tiedot ja valmiudet haettuun jatko-opis keluoikeuteen. Dekaani myöntää jatko-opis ke luoikeuden. 5. Samassa yhteydessä, kun dekaani hyväksyy hakemuksen tieteelliseen jatkokoulutukseen hän määrää tutkimustyön ohjaajat ja vahvistaa tutkimustyön aiheen. Tiedekunnan kanslia lähettää dekaanin päätöksistä tiedon opiskelijalle, ohjaajille, ao. laitoksen kansliaan ja opintoasioiden osastoon. Mikäli henkilö hakee oikeutta jatkaa opin tojaan jollain muulla kuin perus koulutuk sensa päävastuisella tieteenalalla eivätkä hänen lisä opintonsa ole tuotta neet hänelle hakemansa alan yleistä jatkokoulutusvalmiutta, hakemus käsitel lään yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa erillistapaukse na menetellen pääsääntöisesti seuraavasti. 1. Oppiaineen vastuuhenkilö määrittelee ne lisäopinnot, jotka suorittamalla hakija saavuttaa haetun jatkokoulutusvalmiuden. Tarvittaessa oppiaineen vastuuhenkilö pyytää asiasta lau sunnon alaa tun te val ta opettajalta, joka määrittelee lausunnossaan onko hakijalla riittävät tiedot ja valmiudet haettuun jatkokoulutusoikeuteen. Mikäli hakijan tiedot alan joltakin oleelliselta osa-alueelta ovat puutteelliset (po. alan jatkokoulutusvalmiutta ei muodostu) määritellään ne lisäopinnot, jotka suorittamalla hakija saavuttaa haetun jatkokoulutusvalmiuden. Määritellyt lisäopinnot tulee suorittaa ennen jatkotutkinnon suorittamista, mutta ne eivät estä jatkokoulutusoikeuden myöntämistä ja jatkokoulutusopintojen harjoittamista. Lisäopintoja ei kuitenkaan voi sisällyttää henkilökohtaiseen jatkokoulutusohjelmaan. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta suosittelee, että nämä lisäopinnot suoritetaan pääsääntöisesti ennen jatko-opintojen aloittamista. 2. Kun hakijalle on määritelty jatkokoulutuskelpoisuuden tuottavat lisäopinnot, jatkokoulutushakemus käsitellään edellä mainittujen kohtien 2 5 mukaisesti. Kun hakijalla on todettu olevan riittävät tiedot ja valmiudet ko. alalle, merkitsee se samalla, että hakija on oikeutettu suorittamaan jatkotut kintoihin tutkimustyön lisäksi kuuluvat muut opinnot siinä laajuudes sa ja sillä tavalla kuin tutkintosään nöissä on määrätty. 3.2 Jatko-opiskelijaksi rekisteröityminen Uudet jatko-opiskelijat ilmoittautuvat yliopiston opintoasioiden osastoon sitä mukaa, kun opinto-oikeus on heille myönnetty. Jatko-opiskelijaksi ilmoittautumislomake lähetetään tiedekunnasta jatko-opinto-oikeuden myöntämiskirjeen yhteydessä tai sitä voi tilata opintoasioiden osastosta. Opiskelija täyttää yliopiston yleisen ilmoittautumislomakkeen ja esittää päätöksen myönnetystä opintooikeudesta. Ohjeet osoitteesta /opiskelu/jatko_opiskelijat.shtml, englanninkieliset ohjeet myös /opiskelu/registration.shtml. Opiskeluoikeuden säilyttämiseksi on ilmoittau- 8 KUOPION YLIOPISTO

9 Tieteellinen jatkokoulutus duttava vuosittain heinä-syyskuussa käyttäen samoja ilmoittautumisaikoja kuin ns. vanhat perusopiskelijat. Ilmoittautumisen voi tehdä opintoasioiden osastoon esim. puhelimitse, sähköpostitse tai henkilökohtaisesti asioimalla. Ilmoittautumiseen ei liity maksuja. Halutessaan jatko-opiskelija voi maksaa ylioppilaskunnan jäsenmaksun 94 euroa tilille Nordea , joka oikeuttaa pelkästään YTHS:n (ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön) palveluihin. Jatko-opiskelijoita ei koske pankki-ilmoittautuminen. 3.3 Henkilökohtainen jatkokoulutusohjelma Sen jälkeen kun opiskelija on hyväksytty tieteelliseen jatkokoulutukseen ja hänelle on määrätty ohjaajat, opiskelija laatii yhdessä ohjaajiensa kanssa esityksen henkilökohtaiseksi jatkokoulutusohjelmaksi jatkotutkintorakenteen mukaisesti. Tieteenalakohtaiset ohjeet siitä, mitä opintoja henkilökohtaiseen jatkokoulutusohjelmaan tulee sisällyttää, löytyvät tästä oppaasta. Henkilökohtainen jatkokoulutusohjelmalomake on www-osoitteessa: /laitokset/yhttdk/lomakkeet.htm Opiskelija toimittaa ao. lomakkeelle tehdyn esityksen henkilökohtaiseksi jatkokoulutusohjelmaksi tiedekunnan kansliaan opintoasiainpäällikölle, joka käsittelee hakemuksen ja jos ei katso lisäselvityksiä tarvittavan esittelee asian dekaanin hyväksyttäväksi sekä lähettää tiedon henkilökohtaisen jatkokoulutusohjelman hyväksymisestä opiskelijalle, ohjaajille, ao. laitoksen kansliaan ja opintoasioiden osastoon. Mikäli ohjelmaan tulee myöhemmin muutok sia, ne esitetään erik seen dekaanin vahvistettavaksi. Opintorekisteriin voidaan kirjata vain sellaisia suorituksia, joilla on englanninkielinen nimi. Jatkoopiskelijan tulee huolehtia itse aiemmin hyväksyttyjen jatkokoulutusohjelmien opintosuoritusten kääntämisestä englanninkielisiksi. Kuopion yliopiston järjestämien tieteellisten jatkokoulutuksen opintojaksojen osalta kääntämistä ei tarvitse suorittaa. Tieteellisen jatkokoulutuksen opintojaksot löytyvät osoitteesta: /opiskelu/ojk/ Jatkokoulutusohjelmaan sisältyvät opinnot tulee esityksessä ryhmitellä opintokokonaisuuksiksi/opetuskokonaisuuksiksi siten, että tietyn aihepiirin opinnoista muodostetaan tietyllä nimellä varustettu kokonaisuus. Tutkintotodistukseen merkitään näiden kokonaisuuksien nimet ja laajuudet. Kuopion yliopiston jatkokoulutus- ja tutkijakoulutoimikunta on esittänyt tiedekunnille ohjeellisen suosituksen koskien opintosuoritusten vanhenemista jatko-opintojen osalta. Suosituksen mukaan opinnot olisivat voimassa 12 vuotta. Sitä vanhempien opintosuoritusten hyväksymisestä vastuu on opintojen ohjaajilla, jotka samalla velvoitetaan arvioimaan suoritettujen opintojen sisältöä. 3.4 Valitusoikeus Opiskelijavalintaan tyytymätön hakija voi pyytää päätökseen kirjallista oikaisua tiedekunnan dekaanilta 14 päivän kuluessa valinnan tuloksen julkistamisesta (Kuopion yliopiston hallintojohtosääntö 67,1 ). Dekaanin oikaisumenettelyssä tekemään päätökseen tieteelliseen jatkotutkintoon ottamisesta haetaan muutosta valittamalla Kuopion hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Epäselvissä tapauksissa tiedekunnan dekaani voi halutessaan pyytää yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan jatkokoulutustoimikunnan lausunnon ja viedä asian tiedekuntaneuvoston päätettäväksi. OPINTO-OPAS

10 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta H u o m a u t u s 1 Hyväksytty hakemus tieteelliseen jat kokoulutukseen on edellytyksenä mm. yli opis ton my ön tä mille apu ra hoil le, joten esitys tulisi tehdä viivy tyk settä, vaikka var sinais ta aikarajaa asian käsitte lyl le ei ole kaan määrätty. H u o m a u t u s 2 Potilaiden turvallisuuden ja muiden eettisten kysymysten valvomiseksi Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriin on nimetty eettinen toimikunta. Eettisen toimikunnan nimeäminen perustuu lakiin lääketieteellisestä tutkimuksesta (nro 488/1999). Toimikunta antaa lausunnot paitsi yliopistossa ja sairaalassa tehtävistä myös yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan ulkopuolella tehtävistä tutkimuksista (avohoito, pienemmät sairaalat, joissa ei omaa eettistä toimikuntaa). Eettisen toimikunnan kokoonpano on mainittu yliopiston yleisoppaassa. Puheenjohtajana toimii professori Tuula Pirttilä, KYS, neurologian klinikka, puh. (017) , s-posti: Tuula.Pirttila@kuh.fi. Tutkimuseettisen toimikunnan sihteeri on Tuija J. Jussila, KYS, puh. (017) , s-posti: Tuija.J.Jussila@ kuh.fi. Lausuntohakemukset tulee toimittaa tutkimuseettisen toimikunnan toimistoon: KYS, Rak. 2 G. Hakemuslomake ja ohjeita Internetistä /tutkimus/etmk. Eettiselle toimikunnalle tulee lausuntoa varten jättää kaikista ihmiseen kohdistuvista tutkimuksista selvitys, josta ilmenee: 1. Tutkimuksen tarkoitus 2. Kenelle ja millä menetelmillä tutkimus suoritetaan 3. Tutkimuksesta saatavan tuloksen oletettava merkitys 4. Tutkijan arvio tutkimukseen liittyvistä riskeistä ja tutkimuksen eettisestä oikeutuksesta. Myös tutkimuksen rahoittajat saattavat vaatia apuraha-anomuksiin liitettäväksi eettisen toimikunnan lausunnon (mm. Suomen Akatemia). 3.5 Jatko-opintojen seuranta ja raportointi Jatko-opiskelija raportoi jatko-opintojen seurantalomaketta käyttäen väitöskirjatyön ja jatko-opintojen etenemisestä vuosittain pääohjaajalle. Jatko-opintojen seurantalomake löytyy osoitteesta: /laitokset/yhttdk/lomakkeet.htm. Raportti toimitetaan tiedekunnan kansliaan mennessä. Tutkijakoulua varten tehty vastaava raportti korvaa po. raportin. 4 LISENSIAATIN TUTKINTO 4.1 Mitä lisensiaatintutkimukselta vaaditaan Lisensiaatintutkimuksessa opiskelijan on osoitettava hyvää perehtyneisyyttä tutkimusalaan sekä valmiutta itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä yksittäinen tutkimus (monografia) tai riittäväksi katsottu määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Erillisistä julkaisuista tai käsikirjoituksista kootulla julkaisulla tulee kokonaisuutena arvostellen olla lisensiaatintutkimukselta vaadittu tieteellinen arvo. 10 KUOPION YLIOPISTO

11 Tieteellinen jatkokoulutus Lisensiaatintutkiel man, joka käsittää samaa ongelma kokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsi kirjoituksia ja niistä laaditun tiivistelmän, yhteenvedossa esitetään tutkimuksen tausta, tavoitteet, menetel mät, tulokset ja johtopäätök set. Tiivistelmälle tulee antaa oma nimi ja se tulee kirjoittaa siten, ettei tarpeettomasti toiste ta sellaisenaan osajulkaisussa esitettyjä asioita, vaan järjestetään ja tulkitaan kaikki tutki musalaan kuuluva julkaistu tieto, jota tekijä on omilla osajulkaisuillaan merkittävästi kartutta nut, sekä tarkastellaan uusia ratkaisuaan odottavia ongelmia. Tiivistelmä voi olla tieteelli sessä aikakauslehdes sä julkaistu tai vain lisen siaatin tutkimusta/lisen siaatintutkiel maa varten kirjoitettu. Siinä tapauksessa, että työ muo dos tuisi vähemmästä kuin kolmesta osatyöstä, suositellaan monogra fi atyön laati mista. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Tekijän on annettava kirjallinen selvitys omasta osuudes taan yhteisjulkaisuissa. Jatkokoulu tuk sen ohjaajilta pyydetään lausunto selvityk ses tä. Perustelluista syistä voidaan samaa julkaisua käyttää myös toisen li sensi aattitutkielman osana. Hyväksyttäväksi esitettävän lisensiaatintut kiel man ni miöleh den jälkeiseksi sivuksi liitetään tiivistelmäsivu. Ohjeet tiivistelmäsivuksi on sisällytetty yli opiston julkaisuohjeisiin, joita saa kirjastosihteeri Liisa Has si selta Snellmanian kirjastosta, puh. (017) ) tai julkaisutoimikunnan sihtee riltä Jukka Kanaselta, puh. (017) ), Ohjeet löytyvät osoitteesta: /kirjasto/julkaisutoiminta/ohjeet.html Em. henkilöiltä ja kirjastojen toi mipisteistä saa myös yliopiston sarjajulkaisujen käsittelylomakkeita. 4.2 Lisensiaatintutkielman käsittely tiedekunnassa Tarkastajien määrääminen Kun jatko-opiskelija ja pääohjaaja katsovat lisensiaatintutki muksen/lisensiaatintut kielman olevan valmis, jatko-opiskelija esittää lomakkeella ( tarkastettavaksi lisensiaatintutki muksen sa/tutkiel mansa sekä toimittaa samalla yhden (1) kappaleen po. työtä tiedekun taneuvoston esitte lijälle siihen tiedekun taneuvoston kokoukseen toimitettavaksi, jossa tarkastajat määrätään. Tiedekunta neuvosto määrää ao. oppiaineen vastuuhen kilön esityksestä (lomake osoitteessa: /laitokset/yhttdk/lomakkeet.htm) lisensi aatintutki mu kselle/työlle kaksi tarkastajaa. Ao. oppiai neen vastuu henkilön ja pääohjaajan tulee neuvo tella esityksestä keskenään. Tarkastajien tulee olla professoreita, dosentteja tai vähintään tohtorin pätevyyden omaavia henkilöitä. Toisena tarkastajana voi toimia jatko-opintojen ohjaaja. Tutkimustyön tekijälle on varattava mahdol lisuus lausua mielipi teensä tarkastajiksi esitetyistä henkilöistä ennen tarkastajien määräämistä. Tiedekuntaneuvoston määräämien tarkastajien tulee antaa lausuntonsa kahden (2) kuukau den kuluessa lisensiaatintutkimuksen/lisensiaatin tutkielman saapumi sesta, poikkeuksena yhteis kuntatietei den lisensiaa tin tutkinnot, joiden osalta lausunto tulee antaa kolmen (3) kuukau den kuluessa. Lausunto osoitetaan tiede kunta neuvostolle. Tarkastajien tulee ennen lausunnon antamista neuvotella lisensiaatin tutkimuksen/li sen siaatintutkielman tekijän kans sa havaitsemis taan mahdollisista puutteista ja tekemistään korjausehdotuksista. Lausunnos sa noudatetaan lisensiaatintutkielman tarkastajille annet tuja ohjeita. Ohjeet on saatavana tiedekunnan kansliasta tai sen voi tulostaa yliopiston www-sivulta: /laitokset/yhttdk/ohjeet.htm OPINTO-OPAS

12 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Lisensiaatintutkielman hyväksyminen Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto päättää lisensiaatintut kiel man/-tutkimuksen hyväk sy mises tä tai hylkäämisestä sekä arvostelusta, mikäli alakohtaisesti on niin määrätty. Lisensiaatintutkielman arvostelua koskevassa asiassa on ennen asian ratkaise mista varattava jatko-opiskelijalle tilai suus vastineen antami seen tarkasta jien lausun nos ta. Terveystieteissä lisensiaatintutkielmat arvostellaan periaatteella hyväksyt ty/hylät ty. Yhteis kunta tieteissä tieteellinen lisensiaatintutkielma arvostellaan antamalla arvosana appro batur, lubenter approbatur, non sine laude ap probatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur tai laudatur. Ammatillinen lisensiaatintutkielma arvostellaan arvoasteikolla hyväksytty - kiittäen hyväksytty. Tieto lisensiaatintutkielman hyväksymisestä lähetetään jatko-opiske lijalle, opintoasioiden osastoon ja yliopiston tiedotta jalle. Lisensiaatintutkimuksen/tutkielman tekijä toimittaa heti työn hyväksymisen jälkeen ao. laitoksen käsikirjastoon yhden (1) kappaleen ja yliopiston kirjastoon kolme (3) kansitettua kappaletta. 5 VÄITÖSKIRJA 5.1 Mitä väitöskirjalta vaaditaan Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä yksittäinen tutkimus (monografi a) tai riittäväksi katsottu määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto taikka muut vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Erillisistä julkaisuista tai käsikirjoituksista kootulla julkaisulla tulee kokonaisuutena arvostellen olla väitöskirjalta vaadittu tieteellinen arvo. Väitöskirjan, joka käsittää riittäväksi katsotun määrän (3-5) samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laaditun yhteenvedon, yhteenve dossa esitetään tutkimuksen tausta, tavoitteet, menetel mät, tulokset ja johtopäätökset. Väitöskirjatyölle tulee antaa oma nimi ja se tulee kirjoittaa siten, ettei tarpeettomasti toiste ta sellaisenaan osajulkaisuis sa esitettyjä asioita, vaan järjestetään ja tulkitaan kaikki tutki musalaan kuuluva julkaistu tieto, jota väittelijä on omilla osajul kaisuillaan merkittävästi kar tuttanut, sekä tarkastellaan uusia ratkaisuaan odotta via ongelmia. Jul kaisuihin voi kuulua myös yhteisjul kaisuja, jos tekijän itse näinen osuus on niissä osoitet tavissa. Tekijän on annettava kirjallinen selvitys omasta osuu destaan yhteisjulkaisuissa. Jatkokoulutuksen ohjaajilta pyydetään lausunto selvityksestä. Perustel luista syistä voidaan samaa julkaisua käyttää myös toisen väitöskirjan osana. 12 KUOPION YLIOPISTO

13 Tieteellinen jatkokoulutus 5.2 Väitöskirjan käsittely tiedekunnassa Väitöskirjan painatusluvan hakeminen ja esitarkastajien määrääminen Kun jatko-opiskelija ja pääohjaaja katsovat väitöskirjaksi esitettävän tutkimuksen olevan valmis, jatko-opiskelija hakee lomakkeella ( /laitokset/yhttdk/lomakkeet.htm) paina tuslupaa/väittelylupaa väitöskirjaksi tarkoitetulle tutkimuk selleen sekä toimittaa samalla yhden (1) kappaleen väitös kirjatyötään tiede kunta neuvoston esitteli jälle siihen tiedekun taneuvoston kokoukseen toimitettavaksi, jossa esitarkastajat määrätään. Tiedekuntaneuvosto määrää ao. oppiaineen vastuuhenkilön kirjallises ta (lomake osoitteessa: ( esityksestä väitös kirjaksi tarkoitetulle tutkimukselle kaksi esitar kastajaa, joista kumpikaan ei saa olla jatkokou lutuksen ohjaaja ja joiden tulee olla professoreita, dosentteja tai vähin tään tohtorin pätevyyden omaavia henkilöitä. Ao. oppiaineen vastuuhenkilön ja ohjaajan/oh jaajien tulee neuvotella esityksestä keskenään. Vain poikkeustapauksissa esitarkastajat voivat työskennel lä väitöskirjan tekijän kanssa samas sa työryhmässä. Tällaisissa tapauksissa menettely tulee aina perustella. Jatko-opiskelijalle on ennen tarkastajien va lin taa varattava tilaisuus antaa esityksestä lausun tonsa. Tiedekuntaneuvoston määräämien esitarkastaji en tulee antaa lausun tonsa kahden (2) kuukauden kuluessa väitöskirjan saapumisesta, poik keuksena yhteiskuntatie tei den tohtorin tutkin not, joiden osalta lausunto tulee antaa kolmen (3) kuukauden kuluessa. Esitarkastaji en tulee ennen lausun non antamista neuvotella väitös kirjan tekijän kanssa havaitsemistaan mahdolli sista puutteista ja tekemistään korjausehdo tuk sista. Lausunto osoitetaan yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneu vostol le. Esitarkastajien tulee lausunnossaan kiinnittää huomiota väitöskirjan laatijan kykyyn: Kuvata tutkimuksen tarkoitus ja tausta sekä täsmentää tutkimusongelma. Tarkastella kriittisesti tutkimukseen liittyvää kirjallisuutta. Valita tutkimusmenetelmät ja aineisto tieteellisin perustein ja perustella valintansa. Esittää selkeästi tutkimustuloksensa ja kytkeä ne muihin vastaaviin tuloksiin. Tehdä selvät ja kriittiset johtopäätökset saavuttamistaan tuloksista ja pohtia niiden tieteellistä merkitystä ja tarvittaessa sovellutusmahdollisuuksia. Tarkastuksessa tulee kiinnittää huomiota myös siihen, onko työn eri osat tasapainoisesti esitetyt ja esityksen laajuus tehtyä työtä ja tuloksia vastaava sekä muodostaako väitöskirja tieteellisen kokonaisuuden. Lausunnoissaan esitarkastajien tulee mm. lausua käsityksensä siitä, onko väitöskirja julkaistavissa sellaisenaan vai esitetäänkö väitöskirjaan muutoksia. Jälkimmäisessä tapauksessa muutosehdotukset on perusteltava. Lausunto päätetään yhteenvetoon koko tutkimustyön laadusta ja merkityksestä ko. tutkimusalalla. Yhteenvedon lopuksi esitarkastaja toteaa, puoltaako hän väittelyluvan myöntämistä. Ehdollisia lausuntoja ei tule antaa. OPINTO-OPAS

14 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Väitöskirjan tekijälle annetaan väittelyluvan myöntämistä koskevassa asiassa ennen asian ratkaisemista tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajien lausunnosta. Tiedekuntaneuvosto päättää väittelyluvan myöntämisestä saatuaan asiantuntijalausunnot Väittelyluvan myöntäminen Väittelyluvan myöntämistä koskevassa asiassa on ennen asian ratkai semista varattava jatko-opiskelijalle tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajien lausun nosta. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto päättää väittelyluvan myö ntämisestä esitarkas ta jien lausuntojen ja väitte lijän lausuntoa kos kevan mahdollisen vasti neen perusteel la sekä määrää ao. oppiai neen vastuu henki lön esityk sestä yhden tai useampia vasta väittäjiä väitöskir jan julkista tarkastusta varten ja määrää väitöstilai suuden valvojan. Ao. oppi aineen vastuuhenkilön ja pääohjaajan/ohjaajien tulee neu votella esityksestä keskenään. Vasta väittäjien tulee olla vähintään dosentin päte vyyden o maava henkilö ja vain poik keusta pauksissa hän voi työsken nellä samassa työ ryhmässä kuin väitös kirjan tekijä. Ulkopuolinen esitarkastaja voi toimia myös vastaväittäjänä. Työn ohjaaja ei saa toimia esitarkastajana eikä vastaväittäjänä. Ennen vastaväittäjien lopullista määräämistä on väittelijälle varattava tilaisuus antaa lausunton sa vastaväittäjäksi esitetystä henkilöstä (kts kohta 7 kappale 5). Tiedekuntaneuvosto määrää väitöstilaisuuteen valvojan Väitöskirjan hyväksyminen Vastaväittäjän tulee antaa tiedekuntaneuvostolle kirjallinen lausunton sa väitöskir jasta kahden (2) viikon kuluessa väitöstilaisuudesta. Lausunnos ta tulee ilmetä, esittääkö vastaväittäjä väitös kirjan hyväksyttä väksi. Terveystieteissä väitöskir ja arvostellaan periaatteella hyväk syt ty/hylätty. Yhteiskuntatieteissä väitöskirja arvostellaan antamalla arvosana approbatur, lubenter ap probatur, non sine laude approbatur, cum laude approba tur, magna cum laude approbatur, exi mia cum laude approbatur tai laudatur. Väitte lijälle on varattava tilaisuus antaa vastineensa vastaväittäjän lausun nosta tai vasta väittäjän ja esitarkastajien lausunnosta. Vastaväittäjän lausunnon tai vastaväittäjän ja esitarkastajien lausun non ja väittelijän siihen mahdollisesti antaman vastineen saatuaan tie dekuntaneuvosto päättää väitöskir jan hyväksy misestä tai hylkäämisestä sekä lisäksi arvoste lus ta, jos niin on alakohtai sesti määrätty. Tieto väitöskirjan hyväksymisestä lähetetään jatko-opiskelijalle, opintoasioiden osastoon ja tiedottajalle. 5.3 Väitöskirjatyöhön liittyviä yleisiä ohjeita Väitöskirjan tarkastamista ja hyväksymistä koskevia ohjeita sekä yleisiä ohjeita väitöstilai suutta varten (ks. kohta 5.6) on saatavissa hallintokeskuksesta ruotsin ja englanninkielisenä. Tiedekunnat valvovat tarkastusprosessiin yms. väittelykäytäntöihin liittyviä seikkoja rehtorien neuvoston väittelykäytäntöä koskevan suosituksen ( ) huomioiden. Suositukset ovat seuraavat: 1) Väitöskirjalla tulee olla vähintään kaksi esitarkastajaa, jotka on valittu oman tiedekunnan ulkopuolelta, jos mahdollista. Ulkopuolinen esitarkastaja voi toimia myös vastaväittäjänä. Työn oh- 14 KUOPION YLIOPISTO

15 Tieteellinen jatkokoulutus jaaja ei saa toimia esitarkastajana eikä vastaväittäjänä. 2) Jokaisen tiedekunnan/osaston on syytä perustaa jatkotutkintotyöryhmä tai vastaava elin, joka keskustelee tarkastajien valinnasta ja arvosanojen käytöstä sekä seuraa tarkastusprosessia (yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa em. tehtävä kuuluu tieteellisen jatkokoulutuksen toimikunnalle). 3) Arvostelussa tulee pyrkiä ylläpitämään kansallisia normeja toisilleen läheisten tieteenalojen kesken. 4) Muun kuin oman yliopiston jatko-opiskelijan tarjotessa väitöskirjaa tarkastettavaksi on selvitettävä, onko työ ollut jo tarkastettavana muualla. 5) Väitöskirjan voi julkaista sähköisessä muodossa. Julkaisussa tulee mainita väitöskirjan hyväksymisestä vastuussa olevan tiedekunnan nimi ja yhteystiedot Perusvaatimukset: Väitöskirjan tulee olla 1. osoitus kyvystä tehdä itsenäistä tutkimustyötä 2. yhtenäinen kokonaisuus 3. perustua alkuperäisideaan ja tavoitteisiin sekä 4. tuoda uusia tuloksia/käsityksiä. 5.4 Väitöskirjan painatus Painos määrästä päättää sarjan toimittaja yhdessä väi töskirjan tekijän kanssa. Painajalle jää vapaakappaletoimituksia varten seitsemän kappaletta kutakin julkaisua. Painosmäärää harkittaessa tulee lisäksi ottaa huomioon kirjaston vaihtotoimintaa ja myyntiä varten tarvitsemat kappaleet sekä väitöskirjojen osalta väitöstilaisuudessa jaettavat kappaleet ja julkista näytteillepanoa varten tarvittavat kappaleet. Myös oman tiedekunnan laitoksia ja professoreita varten varataan tarvittava määrä väitöskirjakappaleita. Laitosjakelu voidaan hoitaa myös sähköisessä muodossa. Kirjaston vaihtotoimintaa ja myyntiä varten tarvitsemat kappaleet maksaa kirjasto itse, eikä näitä kappaleita tarvitse ottaa huomioon arvioitaessa väittelijälle jäävää painosmäärää. Arvioidut kirjaston ostamien kappaleiden määrät sarjoittain ovat seuraavat: A. Farmaseuttiset tieteet 15 kpl C. Luonnontieteet ja ympäristötieteet 18 kpl D. Lääketiede 30 kpl E. Yhteiskuntatieteet 40 kpl F. Yliopistotiedot 10 kpl G. A. I. Virtanen -instituutti 5 kpl H. Informaatioteknologia ja kauppatieteet 15 kpl Väitöskirjan painatuksessa on huomioitava, että aikaisemmin julkaistuja väitöskirjan osia ei välttämättä tarvitse sisällyttää painettavaksi väitöskirjajulkaisuun. Kuopion yliopiston kirjastoon tulee toimittaa julkista näytteillepanoa varten kolme kappaletta väitöskirjaa vähintään kymmenen päivää ennen väitöstilaisuutta. Väitöskirja voidaan painaa kokonaisuudessaan monografi ana tai niin sanottuna nippuväitöskirjana eripainoksineen ennen väitöstilaisuutta. OPM:n vuonna 1995 asettaman työryhmän suositusten mukaisesti tohtoriksi väittely voi tapahtua ilman väitöskirjan julkaisemista painettuna. Tällaisissa tapauksissa riittää, kun väittelijä toimittaa kolme kappaletta väitöskirjaansa monisteina kirjastoon nähtäväksi. Niin sanotuista nippuväitöskirjoista riittää yhteenvetoosan monistaminen. OPINTO-OPAS

16 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Väitöskirja voidaan painaa myös vasta väitöstilaisuuden jälkeen. Väitöskirja voidaan myös tallentaa painatuskeskuksen elektroniseen julkaisuvarastoon, josta siitä tulostetaan tarvittaessa kopioita. Tekijän luvalla väitöskirjat ja muut julkaisut voidaan julkaista kokonaisuudessaan myös yliopiston www-sivulla. Yliopiston kirjasto vastaa julkaisujen jakelusta ja myynnistä, ellei tekijän tai julkaisusta vastaavan laitoksen kanssa toisin sovita. Lisäksi kirjasto vastaa myös julkaisujen vaihtotoiminnasta sekä julkaisuvaraston hoidosta. Julkaisujen tiedottamisesta ja markkinoinnista huolehtii hallintokeskus. Kirjasto kopioi uusien julkaisujen abstraktit yliopiston www-sivuille. Julkaisujen tiedottamisesta ja markkinoinnista huolehtii hallintokeskuksen Viestintäosasto. Elektroniset väitöskirjat Rehtorin päätöksen mukaan väitöskirjat ovat vapaasti luettavissa verkossa. Yliopiston julkaisusarjojen väitöskirjat julkaistaan sekä painettuna että verkkoversiona. Edellytyksenä on, että väittelijä toimittaa työnsä PDF-tiedostona kirjastoon. Verkkoversion lisäkustannukset sisällytetään väittelijän painatusapurahaan. Väittelijä toimittaa väitöskirjan pdf-tiedoston digitaalista versiota varten joko sähköpostin liitetiedostona tai cd-levykkeellä julkaisutoimikunnan sihteerille. Jos painopaikkana on Kopijyvä, voi painon kanssa sopia PDF-tiedoston tuottamisesta ja toimittamisesta. Kirjasto ja paino voivat ottaa maksun PDF-tiedostojen tekemisestä. PDF-tiedoston voi tehdä myös itse, tarvittavat ohjelmistot löytyvät muun muassa kirjastosta ja oppimiskeskuksesta. Erillisistä osajulkaisuista ja yhteenveto-osasta koostuvassa artikkeliväitöskirjassa digitaalinen versio voidaan julkaista vain yhteenveto-osuudesta. Väittelijän tulee toimittaa PDF-tiedostona siis versio, josta muualla julkaistut artikkelit on poistettu. Verkkojulkaisemiseen liittyvissä asioissa opastaa julkaisutoimikunnan sihteeri. Julkaisun sisällönkuvailu tehdään tekijän ja kirjaston informaatikkojen yhteistyönä. Kaikki julkaisut luokitetaan ja kuvataan asiasanoilla. Lääketieteessä luokitusjärjestelmänä käytetään National Library of Medicinen luokitusta sekä sanastona Medical Subject Headings -sanastoa. Muilla tieteenaloilla luokituksena on UDK- tai NLM-luokitus ja sanastoina eri alojen englanninkielisiä erikoisasiasanastoja. Suomenkielisissä julkaisuissa käytetään lisäksi Yleistä Suomalaista Asiasanastoa. Tekijänoikeus Tekijänoikeudesta ja kustannussopimuksesta säädetään tekijänoikeuslaissa 404/61, jota täsmentävät tekijänoikeusasetus 574/95 sekä muutokset tekijänoikeuslakiin 446/95 ja 365/97. Tekijänoikeuslain mukaan tekijällä on pääsääntöisesti tekijänoikeus kirjalliseen teokseensa, ellei kustannussopimuksessa toisin sovita. Aikaisemmin julkaistujen artikkeleiden julkaiseminen edellyttää, että julkaisuoikeuksien omistaja suostuu tekstin julkaisemiseen uudelleen yliopiston julkaisusarjassa. Väitöskirjojen painatuksessa on huomioitava se, että aikaisemmin julkaistuja väitöskirjan osia ei edellytetä sisällytettäväksi väitöskirjaan. Jos erilliset artikkelit halutaan julkaista yhdessä yhteenveto-osan kanssa, huolehtii tekijä itse copyright-luvan tai julkaisuoikeuden tekijänoikeuksien haltijalta artikkelien uudelleenjulkaisemiseksi. Myös julkaisuihin kopioitaville kuville pitää pyytää julkaisuoikeus tekijänoikeuksien haltijalta 16 KUOPION YLIOPISTO

17 Tieteellinen jatkokoulutus 5.5 Kuopion yliopiston julkaisusarjat Julkaisujen sarjajako on tiedekuntapohjainen ja sitä täydentää yliopiston toimintaan liittyviä kirjoituksia varten tarkoitettu Yliopistotiedot -sarja. Sarjajaon uudistuksen yhteydessä vuonna 1992 laadittiin sarjoissa julkaisemista koskevat ohjeet, jotka päivitettiin uudelleen vuonna Nykyiset ohjeet kattavat sekä tiedot julkaisutoiminnan hallinnosta että kirjoittajille tarkoitettuja käytännön ohjeita. Yliopiston ulkomaalaisia tutkijoita ja opettajia ajatellen ohjeet on julkaistu myös englanniksi ( /kirjasto/english): (The Kuopio University Publications Series were revised at beginnig of 1992 on the basis of fi ve faculties of the University, supplemented by a sixth sereis called University Affairs. After fi ve years there are only four faculties left, and because there has also been some other changes in the publishing procedure, also the guidelines needed some renewing. The guidelines include both administrative information and practical guidelines for authors. They are also available in English.) Julkaisuohjeet, jotka sisältävät myös tekniset kirjoitus- ja julkaisuohjeet, on julkaistu myös yliopiston www-sivulla osoitteessa: /kirjasto/julkaisutoiminta/ohjeet.html tai /tutkimus Kuopion yliopisto julkaisee yhteensä kuusi (6) jul kaisusarjaa, joista seuraavat viisi sopivat väitöskirjojen julkaisemiseen. Julkaisusarjojen alla on ilmoitettu myös sarjojen toimittajat yhteystietoineen: Kuopion yliopiston julkaisuja A. Farmaseuttiset tieteet Kuopio University Publications A. Pharma ceutical Sciences FaT, tutkija Eero Suihko, puh. (017) Kuopion yliopiston julkaisuja C. Luonnontie teet ja ympäristötieteet Kuopio University Publications C. Natural and Environmental Sciences Professori Jari Kaipio, puh. (017) Professori Pertti Pasanen, puh. (017) Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede Kuopio University Publications D Medical Sciences Professori Esko Alhava, puh. (017) Professori Raimo Sulkava, puh. (017) Professori Markku Tammi, puh. (017) Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskunta tieteet Kuopio University Publications E. Social Scie nces Dosentti Jari Eskola, puh. (017) FT Jari Kylmä, puh. (017) FT Veli-Matti Poutanen, puh. (017) Kuopion yliopiston julkaisuja F. Yliopistotiedot Kuopio University Publications F. University Affairs Ilmoitetaan myöhemmin ( /kirjasto/julkaisutoiminta/julktmk.html) Kuopion yliopiston julkaisuja G. A. I. Virtanen Instituutti Kuopio University Publications G. A. I. Virtanen Institute Tutkimusjohtaja Jarmo Wahlfors, puh. (017) Professori Karl Åkerman, puh. (017) OPINTO-OPAS

18 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Kuopion yliopiston julkaisuja H. Informaatioteknologia ja kauppatiede Kuopio University Publications H. Faculty of Business and Information Technology Professori Markku Nihtilä, puh. (017) Yliassistentti Mika Pasanen, puh. (017) Sähköposti on muotoa: Lisäksi julkaisutoimikunnan alaisuudessa julkaistaan nimellä Kuopio University Press (KUP) monografi oita, joissa julkaisijana on Kuopion yliopisto tai siihen kuuluvat laitokset. KUP julkaisee korkeatasoista, tutkittuun tietoon perustuvaa tutkimus- ja oppimateriaalia sekä akateemiseen perinteeseen liittyvää keskustelua, joka jää yliopiston sarjoissa julkaistavan aineiston ulkopuolelle. Julkaisusarjojen toimittajat voivat hyväksyä tarjottuja käsikirjoituksia julkaistavaksi KUPin nimellä. Laitokset tai tekijät vastaavat julkaisemisen kustannuksista. Tarvittaessa kirjasto levittää julkaisuja, mikäli näin sovitaan. Julkaisuohjeiden tarkoituksena on kuvata yliopiston julkaisupolitiikkaa sekä ohjata yliopistosarjojen kirjoittajia ja toimittajia soveltamaan yleisesti hyväksyttyjä julkaisukäytäntöjä. Ohjeet on tarkoitettu noudatettaviksi ensisijaisesti yliopiston sarjajulkaisuissa, mutta niitä toivotaan soveltuvin osin käytettäviksi myös yliopiston muussa julkaisutoiminnassa. Julkaisuohjeet sisältävät tietoja yliopiston julkaisusarjoista ja niiden hallinnosta. Ohjeissa määritellään myös sarjojen toimittajien sekä kirjaston julkaisujen tutkimustyöhön liittyvät tehtävät sekä annetaan tietoa julkaisujen rahoituksesta, jakelusta ja markkinoinnista, kielestä, painatuksesta sekä tekijänoikeuksista. Lisäksi ohjeet sisältävät teknisiä tietoja sivujärjestyksestä, sisällysluetteloista ja otsikoista, ISBN- ja ISSN-numeroista, taulukoista ja kuvista, kuvailulehden ja yhteenvedon laatimisesta sekä viittausten ja lähdeluettelon teosta. Kts. julkaisuohjeiden hankkiminen edellä. 5.6 Ohjeita väitöstilaisuutta varten Väitöstilaisuutta koskevaa tiedottamista ohjetta on saatavissa yliopiston tiedotuksesta puh. (017) Väitöskirjan tarkastamista ja hyväksymistä sekä väitöstilaisuutta koskevat ohjeet suomen ja englanninkielisenä osoitteesta: /laitokset/yhttdk/ohjeet.htm I E n n e n v ä i t ö s t i l a i s u u t t a Väittelijä sopii väitöspäivän ja -paikan tiede kunnan dekaanin kanssa n. 3 viikkoa ennen väitöstilaisuutta neuvoteltuaan asiasta ensin väitöstilaisuuden valvojaksi määrä tyn opettajan ja vastaväittäjän kanssa. Väittelijä hoitaa itse väitöstilaisuutta varten tarvittavan salin varauk sen (tilavarauk set Eija Antikaiselta, puh. (017) ; s-posti: Eija.Antikainen@uku.fi ). Väitöstilai suutta koskevissa yleisissä järjeste lyissä pyyde tään ottamaan yhteyttä ylivirastomestari Hannu Happoseen (puh. (017) ). Yliopiston julkaisutoimikunta on laatinut jul kaisuohjeet (ks. 5.5), joissa selvitetään, miten tulee toimia haluttaessa käsikirjoitus julkaista vaksi yliopiston julkaisusarjoissa. Ohjeet on julkaistu yliopiston www-sivulla tai niitä voi myös saada Snellmanian kirjastosta (kirjastosihteeri Liisa Hassinen). Mikäli väitöstilaisuus sattuu lauantaiksi, pyy detään erikseen sopimaan väittelijän valoku vaami sesta yliopiston kuvakeskuksen kanssa puh. (017) KUOPION YLIOPISTO

19 Tieteellinen jatkokoulutus Painatuskeskuksen on toimitettava 10 päivää ennen väitöstilaisuutta 3 kpl väitöskirjoja nähtä väksi kirjastoon (Snellmania). Yleisen käytännön mukaan väittelijän on ollut tapana toimittaa väitöskirjansa esitarkastajalle sekä ainakin oman tiedekunnan laitoksille ja professoreille hyvissä ajoin ennen väitöstilaisuutta. Rehtorille on tapana toimittaa väitöskirja henkilökohtaisesti. Ajan voi varata rehtorin sihteeriltä puh. (017) Väitöskirjoja toimitetaan 2 kpl yliopiston viestintään mahdollisia tiedotusvälineiden vapaakappaletilauksia varten. Vähintään 10 päivää ennen väitöstilaisuutta väittelijän on toimitetta va yliopiston tiedotukseen puh. (017) ) 1 sivun (A4) pituinen yleistajuinen ja erikoisterminologiasta riisuttu selostus tutkimukses taan sekä 2 kpl väitöskirjaa. Selostuksessa on esitettävä tutkimuksen tarkoitus, menetelmät ja tulokset ja painotetaan mahdollisuuksien mukaan suuren yleisön kannalta tärkeää, mielenkiintoista ja uutisarvoista uutta tietoa. On toivottavaa, että selostus toimitetaan viestintäosastoon sekä sähköisesti että paperivedoksena. Väitöstiedotetta varten pyydetään täyttämään yliopiston viestintäosastosta saatava lomake. Jos väittelijä haluaa olla tiedotusvälineiden tavattavissa ennen väitöstilaisuuden alkamista, asiasta pyydetään ilmoittamaan viestintäosastoon, joka siinä tapauksessa varaa paikan ja ilmoittaa asiasta edelleen tiedotusvälineille. Väitöskirjan selostus julkaistaan sellaisenaan yliopiston www-sivulla /tutkimus/vaitokset/. Tiedotusvälineitä varten tiedotus tarvitsee väittelijästä valokuvat (2-3 kpl). Tätä varten väittelijä voi kuvauttaa itsensä viimeistään kaksi viikkoa ennen väitöstilaisuutta yliopiston kuvakeskuksessa. Kuvaus ja 4 passikuvaa ovat maksuttomia. Kuvakeskus lähettää kuvat suoraan viestintäosastoon. Väittelijä voi myös halutessaan toimittaa viestintäosastoon väitöstiedotteen mukana omat valokuvansa (mustavalkoinen, passikuva tai suurempi). Jos väittelijä ei halua valokuviaan lähetettäväksi tiedotusvälineille, hän voi sopia kuvauksesta kuvakeskuksessa myös myöhempänä ajankohtana, esim. väitöspäivänään. Kuvakeskuksen ottamat kuvat arkistoidaan mahdollista myöhempää käyttöä varten (esim. promootiomatrikkeli). II V ä i t ö s t i l a i s u u s Väittelijä, valvoja ja vastaväittäjä käyttävät frakkia ja tummia liivejä tai tummaa pukua, naiset vastaavasti mustaa pukua. Valvoja ja vastaväittäjä, mikäli heillä on tohtorin arvo, pitävät tohtorin hattua kädessään saliin astues saan ja salista pois tues saan. Väitöstilaisuuteen saapuvat asianomaiset siten, että ensin saliin astuu väittelijä, sitten valvoja ja viimeisenä vastaväittäjä. Malli 1 Kun kaikki ovat asettuneet paikoilleen (v äit te lijä valvojan vasemmalle puolelle), valvoja avaa väitöstilaisuuden lausuen:...tiedekunnan määräämänä valvojana julkistan väitöstilai suu den alkaneek si. Tämän jälkeen valvoja ja vastaväittäjät istuutuvat. OPINTO-OPAS

20 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Malli 2 Tilaisuus voidaan avata myös seuraavasti. Kun kaikki ovat asettuneet paikoilleen (väittelijä valvojan vasemmalle puolelle), val vo ja lau suu: Tä nään meil lä on jul ki sesti tar kas tet tava na (väittelijän oppiarvo ja nimi) väi tös kir ja (...ni mi...), joka on tehty... (laitok sia) :ssa. Vas ta väittäjänä toimii pro fes sori, dosentti X.X... yliopistos ta. Kuo pion yliopiston... tiedekun nan määrää mänä valvoja na julistan väitöstilai suu den alka neeksi. Tämän jälkeen valvoja ja vastaväittäjä istuutuvat. Väittelijä pitää seisten lyhyen alkajaisesitelmän, jossa hän selvittää tutkimustyönsä taustaa ja yhtymäkohtia tieteellisiin tai käytännön elämän ongelmiin. Alka jaisesitelmä saa kestää minuuttia. Esitys aloitetaan sanoin: Arvoisa valvoja, arvoisa vasta väittäjä, arvoisat kuulijat. Alkajaisesitelmän jälkeen väittelijä lau suu: Pyydän Teitä, arvoisa professori (tohtori jne.)... tiedekunnan määräämänä vastaväittäjä nä esittämään ne muistutuk set, joihin katsotte väitöskir jani antavan aihetta. Vastaväittäjä esittää seisten lyhyesti omalta kannaltaan lyhyen tausta esityksen tarkas telta vana olevasta tutkimustyöstä. Lopuksi hän ilmoit taa ryhtyvänsä työn yksityiskoh taiseen tarkasteluun. Lausunnon jälkeen vastaväittäjä ja väittelijä istuutuvat. Kun vastaväittäjiä on enemmän kuin yksi, heidän tulee sopia kes ki näi sestä työnjaosta ja ilmoittaa siitä oman taus ta esityksensä yhteydessä. Tämän jälkeen vastaväittäjä toimittaa väitöskir jan tarkastuksen kiin nittäen aluksi huomiota yleisiin kysymyksiin kuten tutkimusaiheen, tutkimusmenetelmien ja tutki musaineiston valintaan ja siirtyy sen jälkeen yksityiskohtai seen tarkastukseen. Tarkas tuksen lopuksi vas taväittäjän tulee esittää yhteenveto, jossa tar kastellaan väitöskirjassa esitettyjen tulosten merkitystä ko. tie teenalalla. Vastaväittäjä saa käyttää tarkastukseensa enin tään n. neljä (4) tuntia, jotta mahdol lisille yli määräisille vastaväittäjille jäisi riittävästi aikaa. Jos tarkastus vie runsaasti aikaa, voidaan pitää tauko, jonka valvoja ilmoittaa. Päätettyään tarkastuksen vastaväittäjä esittää seisten loppulausunnon, jota väittelijä kuuntelee seisten. Tämän jälkeen vastaväittäjä istuutuu. Väittelijä kiittää vastaväittäjää ja yleisöön kää ntyen esittää kehotuk sen: Tämän jälkeen pyy dän niitä arvoisia läsnäolijoita, joilla on kysymistä tai huo mauttamista väitöskirjaani vastaan, pyytä mään puheen vuoroa arvoisalta valvojalta. Valvoja päättää seisaalleen nousten väitöstilai suuden, joka saa kestää enintään kuusi (6) tuntia, lausumalla: Väitöstilaisuus on päätty nyt. 20 KUOPION YLIOPISTO

21 5.7 Jatko-opintojen rahoitus Tieteellinen jatkokoulutus Kuopion yliopiston apurahatiedotteet ja ohjeet apurahojen hakemisesta ovat osoitteessa: /tutkimus/apurahat.shtml Apurahat väitöskirjojen viimeistelyyn Apurahaa myönnetään jatko-opiskelijoille enintään 400 e/väittelijä väitöskirjatyön julkaisemiseen liittyviin kuluihin. Apuraha on henkilökohtainen, ja se voidaan maksaa ainoastaan väittelijälle itselleen. Apurahahakemukseen on liitettävä alkuperäiset laskut ja kuitit aiheutuneista kuluista. Apurahoilla on jatkuva haku. Apurahaa haetaan hakulomakkeella, joita saa yliopiston kampusnetistä (Hallinnon lomakkeet), /intra/hallinto/lomakkeet/. Hakemukset tulee toimittaa hallintokeskuksen kirjaamoon osoitteella: Kuopion yliopisto, PL 1627, Kuopio. Lisätietoja antaa suunnittelija Merja Miettinen, puh. (017) , Matka-apurahat Matka-apurahat on tarkoitettu omalla esityksellään tieteelliseen kongressiin tai vastaavaan osallistuville hakijoille. Apurahan myöntäminen jatko-opiskelijoille edellyttää, että hakija on rekisteröity Kuopion yliopiston opiskelijaksi tieteelliseen jatkokoulutukseen. Apurahaa voidaan myöntää myös kongressiin tai konferenssiin osallistuville varttuneille tutkijoille. Matka-apurahojen hakuajat ovat vuosittain maaliskuussa, toukokuussa ja syyskuussa. Seuraava eli vuoden 2005 III hakuaika päättyy ( mennessä tehtäviin matkoihin) Hakemus on kuitenkin tehtävä hakuajasta riippumatta aina ennen matkalle lähtöä. Hakijan kokousjulkaisussa tulee näkyä Kuopion yliopiston ao. laitoksen/klinikan nimi. Apurahaa voidaan myöntää samalle henkilölle vain yhteen ulkomaanmatkaan vuodessa. Apurahaa ei myönnetä kotimaan matkoihin. Määrärahojen niukkuuden vuoksi apurahoja ei myönnetä täyden korvauksen periaatteella. Hakulomakkeeseen kohtaan `muut tulee merkitä hakijan asema (esim. apurahalla työskentelevä tutkija). Apurahoja haetaan matka-apurahahakemus -lomakkeella. Lomakkeita saa Kuopion yliopiston kampusnetistä, /intra/hallinto/lomakkeet/. (Hallinnon lomakkeet). Hakemukset on toimitettava viimeistään yllämainittuina ajankohtina klo mennessä Kuopion yliopiston kirjaamoon, PL 1627, KUOPIO (Snellmania, II krs.). Lisätietoja antaa apurahalautakunnan sihteeri Merja Miettinen, puh , s-posti: Jatko-opintojen rahoitus Jatko-opiskelijan on periaatteessa mahdollista saada rahoitusta opinnoilleen valtion opintotukijärjestelmän kautta, Kuopion yliopiston, Suomen Akatemian, Suomen kulttuurirahaston (ml maakuntarahastot) voimavaroista sekä opetusministeriön, erilaisten säätiöiden ja rahastojen apurahoista ja stipendeistä. Kansainvälisiä tutkimusrahoittajia ovat kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO, Pohjoismainen tutkijankoulutusakatemia NorFA, Euroopan Unioni EU, European Science Foundation (ESF). Kuopion yliopisto tarjoaa jatko-opintojen harjoittamisen mahdollisuuksia muun muassa assistentin, tutkijan, tutkijakoululaisen viroissa/määräaikaisissa virkasuhteissa tai apurahatutkijana. Tiedekun- OPINTO-OPAS