Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta. Luonnontieteellinen koulutusala. Tieteellinen jatkokoulutus Opetussuunnitelmat

Transkriptio

1 Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta Luonnontieteellinen koulutusala Tieteellinen jatkokoulutus Opetussuunnitelmat

2 Postiosoite Puhelin Faksi Kuopion yliopisto PL 1627, Kuopio (017) * (vaihde) (017) (Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta) (017) (opintoasioiden osasto) Sähköposti Internet /opiskelu /opiskelu/jatko-opinnot.shtml /lyt/ Toimitus: Alakohtaiset tekstit Yleiset tekstit Ulkoasu ja taitto hallintopäällikkö Raili Rytöluoto-Kärkkäinen opiskelijapalvelun päällikkö Tuija Pasanen viestintäsuunnittelija Petri Hynynen Painopaikka Kopijyvä 2005 ISSN

3 Sisällys Lukijalle 5 1 Johdanto ja yleistä jatkokoulutuksen hallinnoinnista yliopistossa 6 2 Jatkotutkintojen tieteenalat 7 3 Jatko-opintoihin liittyvät käytännön asiat Jatko-opinto-oikeuden hakeminen, ohjaajien määrääminen, seurantaryhmä, jatko-opintosuunnitelma Jatko-opiskelijaksi rekisteröityminen, vuosittainen raportointi Valitusoikeus Eettisen toimikunnan lupa, lääketieteellinen tutkimus Koe-eläinten käyttöön liittyvät ohjeet ja määräykset 11 4 Lisensiaatintutkimus Lisensiaatintutkimuksen käsittely tiedekunnassa Lisensiaatintutkimuksen hyväksyminen 13 5 Väitöskirja Väitöskirjan käsittely tiedekunnassa Väittelyluvan hakeminen ja esitarkastajien nimeäminen Väittelyluvan myöntäminen Väitöskirjan hyväksyminen Väitöskirjatyöhön liittyviä yleisiä ohjeita Väitöskirjan painatus ja siitä aiheutuvat kulut Elektroniset väitöskirjat Kuopion yliopiston julkaisusarjat Ohjeita väitöstilaisuutta varten Väitöstilaisuudesta aiheutuvat kustannukset 21 6 Tutkintotodistuksen hakeminen 21 7 Jatkotutkintoja koskevia eräitä säädöksiä 22 8 Filosofian lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot luonnontieteellisellä alalla Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet Tutkintoja koskevat määräykset Tutkintojen rakenteet Henkilökohtaisen jatko-opintosuunnitelman (jatkokoulutusohjelman) sisältö Tutkintoihin vaadittavat vähintään 60 opintopisteen opinnot Yleinen tieteellinen jatkokoulutus Perehtyminen omaan tutkimusalaan ja siihen liittyviin tieteenaloihin 25

4 8.3 Tutkijaseminaari Tutkimustyö (lisensiaatintutkimus/väitöskirja) Sairaalafyysikon tai sairaalakemistin erikoistumiskoulutuksen sisällyttäminen fi losofi an lisensiaatin tutkintoon 28 9 Jatkokoulutuksen opintojaksot Yleinen jatkokoulutus Tieteenalakohtaiset seminaarit ja jatkokoulutusopintojaksot Opetusministeriön rahoittamat tutkijankoulutusohjelmat Kuopion yliopistossa / Graduate school -tutkijakoulut Tutkijankoulutusohjelmat, joissa Kuopion yliopisto toimii yhteistyötahona Muut jatko- ja tutkijankoulutusohjelmat Ammatillinen aikuiskoulutus ja muu koulutus Tutkintoasetus Kuopion yliopiston luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnan tutkintoja ja opetusta koskeva pysyväismääräys Opiskelijoiden käyttäminen tieteellisen tutkimuksen kohteina Kuopion yliopistossa Opintoneuvonta ja opiskelijapalvelut 65 LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 Hakemus tieteelliseen jatkokoulutukseen Jatko-opintojen seurantalomake Kampuksen kartta ja rakennusten pohjapiirrokset

5 Lukijalle Tämä opas on tarkoitettu luonnontieteellisen koulutusalan tieteellisen jatkokoulutuksen oppaaksi Kuopion yliopistossa. Luonnontieteellisen koulutusalan peruskoulutuksen koulutusohjelmien opetussuunnitelmat ja ohjeet sekä opintojaksokuvaukset sisältyvät luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnan sekä informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunnan opinto-oppaisiin. Tähän oppaaseen on koottu ne säädökset, tiedekunnan säännöt ja menettelyohjeet, jotka koskevat luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnassa suoritettavia fi - losofi an lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja. Tämän oppaan lisäksi tietoja luonnontieteellisen alan jatkokoulutuksesta saa tutkimustyön ohjaajilta, LY-tiedekunnan hallintopäälliköltä, ITKA-tiedekunnan hallintopäälliköltä ja A. I. Virtanen -instituutin hallintopäälliköltä sekä tiedekunnan ja opintoasioiden osaston www-sivuilta. Mikäli jatkokoulutusmääräyksiin tulee tämän oppaan voimassaolon aikana oleellisia muutoksia, niistä tiedotetaan tiedekunnan www-sivuilla /lyt. Ajankohtaisista koulutusasioista ja jatkokoulutustilaisuuksista tiedotetaan laitosten ilmoitustaululla, www-sivuilla ja yliopiston tiedotuslehdessä (verkkolehti fi /kukkonen). Palautetta jatkokoulutuksesta ja siihen liittyvistä asioista voi antaa mm. webin kautta osoitteeseen: /opiskelu/jatko-opinnot.shtml. Myös perustutkinto-opiskelijat voivat osallistua tieteellisen jatkokoulutuksen tilaisuuksiin. Kuopiossa Raili Rytöluoto-Kärkkäinen Hallintopäällikkö Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta

6 Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta 1 Johdanto ja yleistä jatkokoulutuksen hallinnoinnista yliopistossa Kuopion yliopistossa on sen perustamisesta lähtien kiinnitetty huomiota tieteellisen jatkokoulutuksen suunnitelmalliseen kehittämiseen. Tutkijakoulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on pyritty tieteiden väliseen yhteistoimintaan, joka paitsi rikastuttaa tutkimustyötä myös säästää voimavaroja. Yliopiston hallitus hyväksyy yleisen tieteellisen jatkokoulutuksen opetussuunnitelman. Tiedekunta hyväksyy jatkotutkintojen todistuslomakkeet sekä vuosittaiset tiedekuntakohtaiset jatkokoulutuksen opetussuunnitelmat, johon sisältyy tarkemmat jatkokoulutusmääräykset ja vuosittainen opetusohjelma. Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnassa suoritettavia tutkintoja ja opintoja koskevista säännöistä ja menettelytavoista on säädetty tiedekunnan pysyväismääräyksissä. Nämä löytyvät tiedekunnan verkkosivulta ja opinto-oppaista. Dekaanin päätöksellä myönnetään jatko-opiskeluoikeudet, määrätään tutkimustyön aihe ja alustava tutkimussuunnitelma sekä muutokset em. asioissa. Pääohjaajan hyväksymät jatko-opintosuunnitelmat tarkistetaan tiedekuntatasolla. Dekaani hyväksyy myös suoritetut jatkotutkinnot. Tiedekuntaneuvosto määrää väitöskirjatöiden ja lisensiaatintutkimusten esitarkastajat/ tarkastajat, vastaväittäjät sekä väitöstilaisuuden valvojat. Tiedekuntaneuvosto myöntää väittelyluvat ja hyväksyy (ja arvostelee) lisensiaatintutkimukset ja väitöskirjat. Jatkokoulutusasioista luonnontieteellisellä koulutusalalla vastaavat luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnassa hallintopäällikkö Raili Rytöluoto-Kärkkäinen, puh (jatkokoulutusasioiden esittely ja neuvonta) ja hallintoamanuenssi Paula Poutiainen, puh (neuvonta) informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunnassa hallintopäällikkö Jyrki Wessman, puh (jatkokoulutusasioiden esittely ja neuvonta) A.I.Virtanen -instituutissa hallintopäällikkö Riitta Keinänen, puh (AIV:n tutkijakoulun koordinaattori ja neuvonta) Jatko-opintoasioiden käsittelyä ja kehittämistä varten tiedekunnittain voi olla tiedekuntakohtaisia jatkokoulutustoimikuntia, erikoiskoulutuksen toimikuntia ja muita vastaavia määräaikaisia työryhmiä. Yliopistossa on jatkokoulutus- ja tutkijakoulutoimikunta yliopiston yhteisten jatkokoulutusasioiden ja tiedekuntakohtaisten tieteellisen jatkokoulutuksen opintosuunnitelmien valmistelua ym. asioiden käsittelyä varten. Nykyisen toimikunnan ( alkaen) puheenjohtajana toimii yliopiston tutkimuksesta vastaava vararehtori Pentti Kalliokoski ja sihteerinä opiskelijapalvelun päällikkö Tuija Pasanen, opintoasioiden osasto. Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnassa on oma jatkokoulutus- ja väitöskirjatoimikunta (toimikausi asti), jonka tehtävänä on tieteellisen jatkokoulutuksen ja tiedekunnan vastuualueelle kuuluvan ammatillisen jatkokoulutuksen sairaalafyysikkokoulutus) laajakantoisen asioiden valmistelu, suunnittelu, kehittäminen ja yhteistyö. Toimikunnan puheenjohtaja toimii varadekaani Jukka Jurvelin ja sihteerinä hallintopäällikkö. Tiedot muiden tiedekuntien ja opintoasioiden osaston jatko-opintoasioiden osalta jatko-opintoasioista vastaavista henkilöistä on esitetty tässä oppaassa kohdassa KUOPION YLIOPISTO

7 Tieteellinen jatkokoulutus 2 Jatkotutkintojen tieteenalat Jatkotutkintoina voidaan tiedekunnassa suorittaa fi losofi an lisensiaatin tutkinto fi losofi an tohtorin tutkinto Luonnontieteellisen koulutusalan fi losofi an lisensiaatin ja tohtorin tutkintoihin johtavasta koulutuksessa voidaan jatko-opiskeluoikeus myöntää luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnasta seuraavilla tieteenaloilla: bioinformatiikka, biokemia, bioteknologia, biotieteellinen kemia, biotieteet, eko- ja ympäristötoksikologia, eläinbiotekniikka, eläintiede, koe-eläintiede, fysiikka, fysiologia, kasvibiotekniikka, kemia, kliininen biokemia, laskennallinen tekniikka, lääketieteellinen fysiikka, lääketieteellinen tekniikka, mikrobiologia, molekulaarinen lääketiede, molekyylibiologia, neurobiologia, ravitsemus- ja elintarvikebiotekniikka, solubiologia, soveltava biotekniikka, soveltava eläintiede, soveltava kasvitiede, toksikologia, ympäristöanalytiikka, ympäristöbiologia, ympäristötekniikka, ympäristöterveys ja ympäristötiede (ent. ympäristötieteet). Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunnassa vuodesta 2002 lähtien jatko-opiskeluoikeus luonnontieteellisellä koulutusalalla voidaan myöntää seuraavilla tieteenaloilla: matematiikka, tietojenkäsittelytiede. Jatkotutkinnon tieteenalan/pääaineen lisäksi voidaan luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnassa jatko-opiskeluoikeuspäätöksissä määritellä myös jatkotutkinnon tutkimusala, jos se katsotaan tarpeelliseksi (esim. jatko-opiskeluoikeus ympäristötieteiden alalla, tutkimusalana työhygienia). Seuraavassa on lueteltu eräitä tällaisia ohjeellisia tutkimusalanimikkeitä: Eläinbiotekniikka, eläinbioteknologia, neurobiologia, molekulaarinen farmakologia, molekulaarinen aivotutkimus, molekulaarinen lääketiede, lääketieteen tietotekniikka, ravitsemus- ja elintarvikebiotekniikka, kasviagrobiotekniikka, ympäristöfysiikka, laskennallinen fysiikka, ympäristökemia, ympäristömikrobiologia, biolääketieteellinen NMR, biotieteellinen kemia, bioinformatiikka, ohjelmistotekniikka, informaatiotekniikka, erikoiseläintuotanto, ympäristöterveyskemia, sisäilmahygienia, eläinlääketiede, terveydenhuollon teknologia, työhygienia, ympäristönsuojelutekniikka, ilmahygienia, ympäristöterveys, ilmansuojelu, soveltava etologia, säteilybiologia, ympäristöbiologia, ympäristöteknologia, ympäristötoksikologia, geeninsiirtoteknologia, funktionaalinen genomiikka jne. Myös pääaineluettelon soveltuvia nimikkeitä voidaan käyttää tutkimusalanimikkeinä. Yliopistolain muuttamisesta annetun lain (715/ a, 3 ) mukaan tieteelliseen jatkokoulutukseen on kelpoinen henkilö, joka on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon, ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin, taikka jolla yliopisto (dekaani/tiedekuntaneuvosto) muutoin toteaa olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Tieteellisen jatkokoulutuksen päämääränä on kouluttaa itsenäiseen työskentelyyn kykeneviä tutkijoita ja asiantuntijoita. Tämän vuoksi jatkokoulutuksen yleistavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja kykenee itsenäisesti luomaan uutta tieteellistä tietoa. Tutkintoasetuksessa ei määritellä, miten tulisi todeta koulutusalan sisällä tietyn tieteenalan piiristä toiselle tieteenalalle siirtyvien henkilöiden riittävät tiedot ja valmiudet. Ko. tapaukset voidaan näin ollen rinnastaa koulutusalalta toiselle siirtyvien henkilöiden anomuksiin. Jatko-opinnoille voidaan asettaa esitietovaatimuksia ja ylemmän korkeakoulututkinnon arvosanoille vähimmäisvaatimuksia. Milloin jatkokoulutusvalmius/kelpoisuus on erikseen todettava? Mikäli henkilö hakee oikeutta jatkaa opintojaan jollain muulla kuin peruskoulutuksensa päävastuisella tieteenalalla eivätkä hänen lisäopintonsa ole tuottaneet hänelle haetun alan yleistä jatkokou- OPINTO-OPAS

8 Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta lutusvalmiutta, hakemus käsitellään tiedekunnassa erillistapauksena menetellen pääsääntöisesti seuraavasti: 1. Dekaani pyytää asiasta lausunnon Kuopion yliopiston (1-2) alaa tuntevalta opettajalta 2. Dekaani toteaa (tiedekuntaneuvosto erityistapauksissa) annettuihin lausuntoihin nojautuen sen, onko hakijalla riittävät tiedot ja valmiudet anottuun jatko-opiskeluoikeuteen. Mikäli dekaani/tiedekuntaneuvosto toteaa, että hakijan tiedot anotun alan peruskoulutuksen joltakin osa-alueelta ovat puutteelliset, dekaani/tiedekuntaneuvosto/ määrittelee ne lisäopinnot, jotka suorittamalla hakija voi saavuttaa haluamansa jatkokoulutusvalmiuden. Lisäopinnot tulee olla suoritettuna ennen jatkotutkinnon suorittamista. Vaaditut lisäopinnot eivät ole esteenä jatko-opiskeluoikeuden myöntämiselle, mutta niitä ei voida sisällyttää hakijan jatko-opintoihin. 3. Dekaani (erityistapauksissa tiedekuntaneuvosto) myöntää jatko-opiskeluoikeuden. Kun hakijalla on todettu olevan riittävät tiedot ja valmiudet ko. alalle, merkitsee se samalla, että hakija on oikeutettu suorittamaan jatkotutkintoihin tutkimustyön lisäksi kuuluvat muut opinnot siinä laajuudessa ja sillä tavalla kuin pysyväismääräyksissä tai tutkintosäännöissä on määrätty. Alaa tuntevan opettajan tulee antaessaan pyydettyä lausuntoa kiinnittää huomiota mm. seuraaviin seikkoihin: Hakijan perustutkintoon kuuluvia hakemuksessa esitettyjä muita opintosuorituksia tulee verrata anotun alan peruskoulutuksen sisältöön ja pyrkiä lausunnossa selvittämään ko. opintojen vastaavuus. Mikäli lausunnon antaja katsoo anotun alan peruskoulutuksen tietyn oleellisen osa-alueen tiedot puutteellisiksi, hänen tulee lausunnossaan määritellä tarkasti, mitä lisäopintoja hakijalta tulee edellyttää. Määritellessään lisäopintoja lausunnon antajan tulee kuitenkin ottaa huomioon hakijan ilmoittama jatkotutkinnon aiottu tutkimusala ja lisäopintojen merkittävyys ko. tutkimusalan ja hakijan mahdollisesti esittämän tutkimustyön aihepiirin kannalta. 3 Jatko-opintoihin liittyvät käytännön asiat 3.1 Jatko-opinto-oikeuden hakeminen, ohjaajien määrääminen, seurantaryhmä, jatko-opintosuunnitelma 1. Opiskelija tutustuu yliopiston jatkokoulutusmääräyksiin. Ne sisältyvät tiedekunnan/ luonnontieteellisen alan jatkokoulutuksen opinto-oppaaseen, jota saa opintoasioiden osastosta (opas on maksullinen). Opas löytyy myös yliopiston www-sivuilta osoitteesta: /opiskelu/ oppaat.shtml, /opiskelu/jatko-opinnot.shtml tai /lyt/jatkokoulutus. 2. Opiskelija neuvottelee jatko-opintomahdollisuuksista ao. oppiaineen vastuuhenkilön kanssa ja alustavasti myös mahdollisten tutkimustyön ohjaajien kanssa. 3. Jatko-opiskelija neuvottelee pääohjaajaksi lupautuvan henkilön kanssa tarkemmasta tutkimusaiheesta, jatko-opinnoista ja sopivista ohjaajista. Ohjaajia tulee olla yksi tai useampia ja ainakin yhden tulee olla Kuopion yliopiston professori tai dosentti. 4. Saatuaan ohjaajien suostumuksen opiskelija hakee jatko-opiskeluoikeutta luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnalta hakulomakkeella (saatavana tiedekunnan kansliasta tai wwwsivuilta osoitteesta /lyt, lomake myös oppaan liitteenä) tai vapaamuotoisella hakemuksella, jossa mainitaan asianomainen tutkinto, jatko-opintojen pääaine ja mahdollinen tutkimusala. Hakemukseen liitetään perustutkintotodistus tai muut opinto-oikeuden myöntämiseen vaikuttavat asiakirjat, esitys ohjaajiksi, alustava tutkimussuunnitelma, pääohjaajan hyväksymä jatko-opintosuunnitelma sekä ao. laitoksen/oppiaineen vastuuhenkilön lausunto, jos häntä ei esitetä ohjaajaksi. Samoin esitykseen liitetään ohjaajien esitys seurantaryhmäksi. Jos työssä tehdään kliinisiä kokeita, hakemukseen tulee liittää eettisen toimikunnan lausunto. Jos tutkimustyössä tehdään eläinkokeita on syytä ottaa selville määräykset, jotka koskevat koeeläinten käyttöä tutkimuksessa. Yliopiston alakohtaiset ohjeet mitä opintoja henkilökohtaiseen jatkokoulutusohjelmaan tulee sisällyttää, ovat tässä opinto-oppaassa, joihin opiskelijan on syytä huolellisesti tutustua. 8 KUOPION YLIOPISTO

9 Tieteellinen jatkokoulutus Ohjaajan lisäksi tiedekunnan hallintopäällikkö antaa neuvontaa jatko-opintosuunnitelman laatimisessa. Hakemus toimitetaan tarvittavine allekirjoituksineen tiedekunnan hallintopäällikölle asian valmistelua varten. Huom! Jatko-opintosuunnitelmaan sisältyvät opinnot tulee esityksessä ryhmitellä opintokokonaisuuksiksi siten, että tietyn aihepiirin opinnoista muodostetaan tietyllä nimellä varustettu kokonaisuus. Yleinen jatkokoulutus muodostaa tavallisesti oman kokonaisuutensa. Opiskelijan ja ohjaajien tulee ottaa huomioon, että tutkintotodistukseen merkitään näiden kokonaisuuksien nimet ja laajuudet. Jatko-opintosuunnitelman sisällöstä ja laatimisesta on tarkemmat ohjeet tämän oppaan kohdassa 8. Ohjeet tutkimussuunnitelman laatimisesta toimenpidekohdan 6. jälkeen tällä sivulla. 5. Hallintopäällikkö käsittelee hakemuksen tieteelliseen jatkokoulutukseen yhteistyössä ohjaajien ja ao. vastuulaitoksen kanssa ja, jos lisäselvityksiä ei katsota tarvittavan, esittelee sen dekaanille. 6. Dekaani myöntää jatko-opiskeluoikeuden, vahvistaa tutkimustyön aiheen, nimeää tutkimustyön ohjaajat ja muut ohjaus-/seurantaryhmän jäsenet sekä lähettää tiedon päätöksestä ohjaajille, opiskelijalle, seurantaryhmän jäsenille, opintoasioiden osastoon ja ao. laitokselle. Ohjeet tutkimussuunnitelman laatimisesta Jatko-opiskeluoikeushakemuksen yhteydessä esitetään tutkimussuunnitelma. Tutkimussuunnitelma tulee laatia yleensä suomen- tai englanninkielellä. Työn ohjaajien tulee hyväksyä suunnitelma. Tutkimussuunnitelma on laadittava niin, että se koskee koko väitöskirjatyötä. Jos tutkimustyön aihe, aineisto tai julkaisutapa muuttuvat oleellisesti, on laadittava uusi suunnitelma, joka on esitettävä vuosiraportin yhteydessä. Tutkimussuunnitelma sisältää seuraavat tiedot: Tutkimustyön tekijän nimi ja osoitetiedot Tutkimuksen nimi suomeksi ja englanniksi. Tutkimuksen tausta ja tutkimusongelmat Sisältää lyhyen tiivistelmän tutkimuksen taustasta tarvittavine kirjallisuusviitteineen. Selvitettävä erityisesti, mitä asiasta ei vielä tiedetä ja miksi tutkimus on tarpeellinen. Tutkimuksen tavoitteet Tavoitteet on rajattava ja esitettävä selkeästi. Aineisto ja menetelmät Sisältää mm. yleiskuvauksen käytetyistä tutkimusmenetelmistä, koejärjestelyistä, koe-eläimistä ja koehenkilöistä. aineistot tulee kuvata riittävän tarkasti menetelmät, perustelu menetelmien valinnalle kuvaus tilastollisesta käsittelystä (tilastolliset menetelmät, satunnaistaminen, luotettavuus, ryhmien koot jne.) eettiset näkökohdat (tarvitaanko eettisen toimikunnan lausunto/eläinkoelupa) Tutkimuksen aikataulu Kuvataan tutkimuksen eri vaiheiden/osatöiden aikataulu ja julkaisusuunnitelma. Kirjallisuusviitteet Alan keskeiset kirjallisuusviitteet. Tutkimushankkeeseen osallistuvien nimet OPINTO-OPAS

10 Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta 3.2. Jatko-opiskelijaksi rekisteröityminen, vuosittainen raportointi 7. Opiskeluoikeuden saatuaan jatko-opiskelija kirjoittautuu opintoasioiden osastossa välittömästi jatko-opiskelijaksi yliopiston yleistä jatko-opiskelijan ilmoittautumislomaketta käyttäen. Opiskeluoikeuden säilyttämiseksi on lisäksi ilmoittauduttava samaa menettelytapaa käyttäen vuosittain viimeistään syyskuun 15. päivään mennessä. Ilmoittautuminen tapahtuu jatkossa vuosittain henkilökohtaisesti, asiamiehen välityksellä, puhelimitse tai sähköpostitse. Lisätietoja ilmoittautumisesta /opiskelu/ilmoittautuminen.shtml, fi /opiskelu/jatko_opiskelijat.shtml ja /opiskelu/registration.shtml. Halutessaan jatko-opiskelija voi maksaa ylioppilaskunnan jäsenmaksun, joka oikeuttaa pelkästään YTHS:n (ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön) palveluihin. Opintoasioiden osastosta voi ostaa jatkokoulutusoppaan tai sen voi myös tulostaa yliopiston www-sivuilta / opiskelu/oppaat.shtml tai /lyt/jatkokoulutus 8. Jatko-opiskelija raportoi ao. lomaketta käyttäen väitöskirjatyön ja jatko-opintojen etenemisestä vuosittain ohjausryhmälle. Raportti toimitetaan tarvittavin allekirjoituksin varustettuna tiedekunnan kansliaan mennessä. Tutkijakoulua varten tehty vastaava raportti korvaa po. raportin. Yksityiskohtainen jatkokoulutussuunnitelma käsitellään ohjausryhmässä viimeistään vuosiraportin yhteydessä. H u o m a u t u s Hyväksytty ilmoittautuminen tieteelliseen jatkokoulutukseen on edellytyksenä (koskee kaikkien tiedekuntien jatko-opiskelijoita) mm. yliopiston myöntämille apurahoille, joten esitys tulisi tehdä viivytyksettä, vaikka varsinaista aikarajaa asian käsittelylle ei olekaan määrätty. 3.3 Valitusoikeus Jatko-opinto-oikeutta koskevaan päätökseen voi hakea oikaisua tiedekunnan dekaanilta 14 päivän kuluessa valinnan tuloksen julkaisemisesta (Kuopion yliopiston hallintojohtosääntö 67 ). Dekaanin antamaan oikaisupyyntöä koskevaan päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Kuopion hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Epäselvissä tapauksissa tiedekunnan dekaani voi halutessaan viedä asian tiedekuntaneuvoston päätettäväksi. 3.4 Eettisen toimikunnan lupa, lääketieteellinen tutkimus Mikäli lääketieteellinen tutkimus kohdistuu ihmiseen, tulee ilmoittautumiseen liittää eettisen toimikunnan lausunto. Alkio- ja sikiötutkimuksista on säädetty erikseen. Potilaiden turvallisuuden ja muiden eettisten kysymysten valvomiseksi Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriin on nimetty eettinen toimikunta. Eettisen toimikunnan nimeäminen perustuu lakiin lääketieteellisestä tutkimuksesta (nro 488/1999). Toimikunta antaa lausunnot paitsi yliopistossa ja sairaalassa tehtävistä myös yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan ulkopuolella tehtävistä tutkimuksista (avohoito, pienemmät sairaalat, joissa ei omaa eettistä toimikuntaa). Eettisen toimikunnan kokoonpano on mainittu yliopiston yleisoppaassa. Puheenjohtajana toimii professori Tuula Pirttilä (KYS, neurologian klinikka, puh , Tuula.Pirttila@kuh.fi ). Tutkimuseettisen toimikunnan sihteeri on Tuija J. Jussila (KYS, puh , Tuija.J.Jussila@ kuh.fi ). Lausuntohakemukset tulee toimittaa tutkimuseettisen toimikunnan toimistoon: KYS, Rak. 2 G. Hakemuslomake ja ohjeita internetistä /default.asp?link= KUOPION YLIOPISTO

11 Tieteellinen jatkokoulutus Eettiselle toimikunnalle tulee lausuntoa varten jättää kaikista ihmiseen kohdistuvista tutkimuksista selvitys, josta ilmenee: 1. Tutkimuksen tarkoitus 2. Kenelle ja millä menetelmillä tutkimus suoritetaan 3. Tutkimuksesta saatavan tuloksen oletettava merkitys 4. Tutkijan arvio tutkimukseen liittyvistä riskeistä ja tutkimuksen eettisestä oikeutuksesta. Myös tutkimuksen rahoittajat saattavat vaatia apuraha-anomuksiin liitettäväksi eettisen toimikunnan lausunnon (mm. Suomen Akatemia). Lääketieteellinen tutkimus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Lääketieteellinen tutkimus kuuluu kiinteästi yliopistollisten sairaaloiden toimenkuvaan. Tutkimuksella on useita tavoitteita. Se liittyy uusien tutkimus- ja hoitomenetelmien kehittämiseen, sairauksien ehkäisyyn, uuden biolääketieteellisen tiedon tuottamiseen, erilaisten tutkimus ja hoitomenetelmien kustannus- ja vaikuttavuusarviointeihin ja myös kliinisen työn laadun arviointiin ja ylläpitoon sekä kehittämiseen. Lääketieteellinen tutkimus kuuluu kiinteästi myös lääkäreiden ja muun terveydenhuollon henkilöstön tieteelliseen jatkokoulutukseen. Lääketieteen tutkimus on viime vuosina Kuopion yliopistollisessa sairaalassa kehittynyt sekä laadullisesti että määrällisesti myönteisesti. Lääketieteellinen tutkimus on terveydenhuoltolaitoksissa luvanvaraista toimintaa ja sitä säätelevät sekä laki että asetukset. Lääketieteellisellä tutkimuksella tarkoitetaan tutkimusta, jossa puututaan ihmisen tai ihmisen alkion tai sikiön koskemattomuuteen ja jonka tarkoituksena on lisätä tietoa sairauksien syistä, oireista, diagnostiikasta, hoidosta, ehkäisystä tai tautien olemuksesta yleensä. Ihmisiin kohdistuvalle tutkimukselle on aina haettava eettisen toimikunnan lupa Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriin nimetyltä eettiseltä toimikunnalta. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tehtävä tutkimustyö on enenevässä määrin usean eri yksikön yhteistyötä, ja se kohdistuu keskeisiin kansansairauksiin. Vahvoja tutkimusalueita Kuopion yliopistollisessa sairaalassa ovat mm. aikuistyypin diabetes, lihavuus, osteoporoosi ja muut tuki- ja liikuntaelinsairaudet, Alzheimerin tauti ja muut muistihäiriöt sekä aivoverisuonisairaudet, kuvantamistutkimukset ja laaja-alainen kliininen tutkimus eri klinikoissa. Tutkimusyhteistyötä tehdään Kuopion yliopiston eri laitosten ja A.I.Virtanen -instituutin kanssa. Kun jatko-opiskelija aikoo käynnistää tutkimuksen, jota tehdään Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tai joka kohdistuu sairaalassa hoidettuihin potilaisiin, tulee hänen ensiksi ottaa yhteys asianomaisen tulosyksikön (klinikan) ylilääkäriin, jonka vastuulla ao. yksikössä tehtävä tutkimus on. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tehtävästä tutkimustyöstä on annettu ohjeita mm. EVO-rahoitteinen tutkimus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (Hallinnollinen ohje 6/2004) ja Lääketieteellinen tutkimus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (Hallinnollinen ohje 7/2004). Ohjeet ovat saatavissa KYSin hallintokeskuksesta (hallintosihteeri Anneli Tepponen, kuh. fi, puh ). Lisätietoja antavat myös eettisen toimikunnan puheenjohtaja ja sihteeri. 3.5 Koe-eläinten käyttöön liittyvät ohjeet ja määräykset Koe-eläinten käyttö tutkimuksessa on luvanvaraista toimintaa. Koe-eläinten hankinta, ylläpito ja muut koe-eläimiin liittyvät asiat Kuopion yliopistossa ovat Valtakunnallisen koe-eläinkeskuksen (VKEK) hoitamia. Tutkijat tekevät eläinkokeensa koe-eläinkeskuksen tiloissa: Eläinten tilaus, hoi- OPINTO-OPAS

12 Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta to, muut palvelut sekä kustannukset yms. ks. Valtakunnallisen koe-eläinkeskuksen kotisivut /laitokset/vkek/. Koe-eläintoimintaa säätelee eurooppalainen ja kansallinen lainsäädäntö: eläinkokeita voi tehdä vain niitä varten suunnitelluissa tiloissa, kelpoisen henkilön vastuulla ja eläinkoetoimikunnan luvalla. Käytettyjen eläinten lukumäärät on ilmoitettava vuosittain viranomaisille. Geenimuunnettuja eläimiä tai mikro-organismeja käytettäessä on otettava huomioon myös niitä koskeva lainsäädäntö. Lainsäädäntöä sekä muuta ohjeistusta löytyy laitoksen internet-sivulta, samoin kuin englanninkielinen opas Laboratory Animal User s Guide. Eläinkokeita saa tehdä itsenäisesti ainoastaan ns. kelpoinen henkilö: soveltuvan akateemisen loppututkinnon omaava ja kelpoisuuskurssin suorittanut henkilö. Kelpoisuuskurssilla opitaan eläinkokeiden tekemisessä tarvittavien asioiden perusteet: lainsäädäntö, kokeen suunnittelu, eläinten biologia, eläinten käsittely, eettiset periaatteet eläinten käytössä jne. Eläinkokeellista tutkimusta tekevien jatkokoulutettavien edellytetään suorittavan tämän kurssin. Kuopion yliopistossa VKEK järjestää vuosittain tammi-helmikuussa kelpoisuuskurssin nimellä Eläinkokeiden suunnittelu, suorittaminen ja johtaminen (ESS). Opintojakson kuvaus on julkaistu yliopiston www-sivulla uku.fi /opiskelu/ojk (luonnontieteet). Ennen eläinkokeen toteuttamista on siihen saatava lupa eläinkoetoimikunnalta tai läänihallitukselta. Ohjeet lupahakemuksen tekemiseen, hakemuslomake, koeeläintoimikunnan kokoontumisajat yms. tiedot löytyvät VKEK:n kotisivuilta. 4 Lisensiaatintutkimus Lisensiaatintutkinnossa opiskelijan tulee osoittaa tutkimusalansa hyvää tuntemusta sekä kykyä itsenäiseen ja kriittiseen tieteelliseen ajatteluun. Lisensiaatintutkimuksen laajuutta on vaikea määritellä kvantitatiivisesti opintoviikkoina, tärkeintä on laadullinen taso. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös useita samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu tiivistelmä. Tässä yhteenvedossa esitetään tutkimuksen tausta, tavoitteet, menetelmät, tulokset ja johtopäätökset. Tiivistelmälle tulee antaa oma nimi ja se tulee kirjoittaa siten, ettei tarpeettomasti toisteta sellaisenaan osajulkaisussa esitettyjä asioita, vaan järjestetään ja tulkitaan kaikki tutkimusalaan kuuluva julkaistu tieto, jota tekijä on omilla osajulkaisuillaan merkittävästi kartuttanut, sekä tarkastellaan uusia ratkaisuaan odottavia ongelmia. Tiivistelmä voi olla tieteellisessä aikakauslehdessä julkaistu tai vain lisensiaatintutkimusta varten kirjoitettu. Siinä tapauksessa, että työ muodostuisi vähemmästä kuin 2-3 osatyöstä, suositellaan monografi atyön laatimista. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Tekijän on annettava kirjallinen selvitys omasta osuudestaan yhteisjulkaisuissa. Jatkokoulutuksen ohjaajilta pyydetään lausunto selvityksestä. Perustelluista syistä voidaan samaa julkaisua käyttää myös toisen lisensiaatintutkimuksen osana. Hyväksyttäväksi esitettävän lisensiaatintutkimuksen nimiölehden jälkeiseksi sivuksi liitetään tiivistelmäsivu. Ohjeet tiivistelmäsivuksi on sisällytetty yliopiston julkaisuohjeisiin, joita saa kirjastosihteeri Liisa Hassiselta Snellmanian kirjastosta (puh ) tai julkaisutoimikunnan sihteeriltä Jukka Kanaselta (puh ), Ohjeet löytyvät myös Internetistä yliopiston kirjaston kotisivulta. Em. henkilöiltä ja kirjastojen toimipisteistä saa myös yliopiston sarjajulkaisujen käsittelylomakkeita. 12 KUOPION YLIOPISTO

13 4.1 Lisensiaatintutkimuksen käsittely tiedekunnassa Kun lisensiaatintutkimus esitetään tarkastettavaksi, menettely on seuraava: Tieteellinen jatkokoulutus Kun jatko-opiskelija katsoo lisensiaatintutkimuksen olevan valmis, hän esittää kirjallisesti tarkastettavaksi lisensiaatintutkimuksensa sekä toimittaa samalla 1-2 kappaletta po. työtä tiedekunnan kansliaan tiedekuntaneuvoston esittelijälle siihen tiedekuntaneuvoston kokoukseen toimitettavaksi, jossa tarkastajat määrätään. Mikäli työhön sisältyy osajulkaisuja, tulee tekijän liittää esitykseensä selvitys omasta osuudestaan osajulkaisuissa. Tiedekuntaneuvosto määrää ao. oppiaineen vastuuhenkilön esityksestä lisensiaatintutkimukselle kaksi tarkastajaa. Oppiaineen vastuuhenkilön ja ohjaajien tulee neuvotella esityksestä keskenään. Tarkastajien tulee olla vähintään tohtorin pätevyyden omaavia henkilöitä. Tiedekuntaneuvoston määräämien tarkastajien tulee antaa lausuntonsa kahden (2) kuukauden kuluessa lisensiaatintutkimuksen saapumisesta. Lausunto osoitetaan tiedekuntaneuvostolle. Tarkastajien tulee ennen lausunnon antamista neuvotella lisensiaatintutkimuksen tekijän kanssa havaitsemistaan mahdollisista puutteista ja tekemistään korjausehdotuksista. Lausunnossa noudatetaan väitöskirjan esitarkastajille annettuja ohjeita. Väitöskirjan tarkastamista ja hyväksymistä koskevat ohjeet Kuopion yliopistossa on saatavana englanninkielisenä tiedekunnan kansliasta tai sen voi tulostaa yliopiston www-sivulta //lyt/english/postgraduate/ 4.2 Lisensiaatintutkimuksen hyväksyminen Tiedekuntaneuvosto päättää lisensiaatintutkimuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä sekä arvostelusta, mikäli alakohtaisesti on niin määrätty. Lisensiaatintutkimuksen arvostelua koskevassa asiassa on ennen asian ratkaisemista varattava jatko-opiskelijalle tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajien lausunnosta. Lisensiaatintutkimukset arvostellaan periaatteella hyväksytty/hylätty. Tieto lisensiaatintutkimuksen hyväksymisestä lähetetään jatko-opiskelijalle, opintoasioiden osastoon ja yliopiston tiedottajalle. Lisensiaatintutkimuksen tekijä toimittaa heti työn hyväksymisen jälkeen yliopiston kirjastoon kolme kansitettua kappaletta. 5 Väitöskirja Väitöskirjassa opiskelijan osoittaa syvällisesti perehtyneensä omaan tutkimusalaansa sekä kykyä itsenäisesti luoda uutta tietoa. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä itsenäiseen tutkimukseen perustuva tieteellinen esitys, jonka voidaan katsoa laajentavan tietämystä kyseisellä tieteenalalla. Väitöskirjan laajuutta on vaikea määritellä kvantitatiivisesti opintopisteinä, tärkeintä on laadullinen taso. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös useita samaa tutkimusongelmaa käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto. Tässä yhteenvedossa esitetään tutkimuksen tausta, tavoitteet, menetelmät, tulokset ja johtopäätökset. Yhteenvedolle tulee antaa oma nimi ja se tulee kirjoittaa siten, ettei tarpeettomasti toisteta sellaisenaan osajulkaisuissa esitettyjä asioita, vaan järjestetään ja tulkitaan kaikki tutkimusalaan kuuluva julkaistu tieto, jota väittelijä on omilla osajulkaisuillaan merkittävästi kartuttanut, sekä tarkastellaan uusia ratkaisuaan odottavia ongelmia. Yhteenveto voi olla tieteellisessä aikakauslehdissä julkaistu tai vain väitöstä varten kirjoitettu. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itse- OPINTO-OPAS

14 Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta näinen osuus on niissä osoitettavissa. Tekijän on annettava kirjallinen selvitys omasta osuudestaan yhteisjulkaisuissa. Jatkokoulutuksen ohjaajilta pyydetään lausunto selvityksestä. Perustelluista syistä voidaan samaa julkaisua käyttää myös toisen väitöskirjan osana. 5.1 Väitöskirjan käsittely tiedekunnassa Väittelyluvan hakeminen ja esitarkastajien nimeäminen Kun jatko-opiskelija katsoo tutkimuksensa olevan valmis, hän hakee kirjallisesti väittelylupaa väitöskirjaksi tarkoitetulle tutkimukselleen sekä toimittaa samalla 2 kappaletta väitöskirjatyötään tiedekuntaneuvoston esittelijälle siihen tiedekuntaneuvoston kokoukseen toimitettavaksi, jossa esitarkastajat määrätään. Mikäli työhön sisältyy osajulkaisuja, tulee tekijän liittää hakemukseensa selvitys omasta osuudestaan osajulkaisuissa. Tiedekuntaneuvosto määrää ao. oppiaineen vastuuhenkilön esityksestä väitöskirjatyölle kaksi esitarkastajaa, joista kumpikaan ei saa olla ohjaaja ja joiden tulee olla vähintään tohtorin pätevyyden omaavia henkilöitä. Ao. oppiaineen vastuuhenkilön ja ohjaajan/ohjaajien tulee neuvotella esityksestä keskenään. Väittelijälle on varattava tilaisuus lausua mielipiteensä esitarkastajiksi esitetyistä henkilöistä ennen esitarkastajien määräämistä. Lisäksi vain perustelluissa erikoistapauksissa esitarkastaja voi työskennellä samassa työryhmässä kuin väitöskirjatyön tekijä. Tiedekuntaneuvoston määräämien esitarkastajien tulee antaa lausuntonsa kahden (2) kuukauden kuluessa väitöskirjan saapumisesta. Esitarkastajien tulee ennen lausunnon antamista neuvotella väitöskirjan tekijän kanssa havaitsemistaan mahdollisista puutteista ja tekemistään korjausehdotuksista. Esitarkastajien tulee mm. lausua käsityksensä siitä, onko väitöskirja julkaistavissa sellaisenaan vai esitetäänkö väitöskirjaan muutoksia. Jälkimmäisessä tapauksessa muutosehdotukset on perusteltava ja samalla esitettävä, vaatiiko väitöskirja näiltä osin uutta esitarkastusta ennen väittelyluvan myöntämistä. Lausunto päätetään yhteenvetoon koko tutkimustyön laadusta ja merkityksestä ko. tutkimusalalle. Yhteenvedon lopussa esitarkastaja toteaa, puoltaako hän väittelyluvan myöntämistä. Ehdollisia lausuntoja ei tule antaa. Lausunto osoitetaan tiedekuntaneuvostolle. Esitarkastajan tulee lausunnossaan kiinnittää huomiota mm. väitöskirjan laatijan kykyyn 1. Kuvata tutkimuksen tarkoitus ja tausta sekä täsmentää tutkimusongelma. 2. Tarkastella kriittisesti tutkimukseen liittyvää kirjallisuutta. 3. Valita tutkimusmenetelmät ja aineisto tieteellisin perustein ja perustella valintansa. 4. Esittää selkeästi tutkimustuloksensa ja kytkeä ne muihin vastaaviin tuloksiin. 5. Tehdä selkeät ja kriittiset johtopäätökset saavuttamistaan tuloksista ja pohtia niiden tieteellistä merkitystä ja tarvittaessa sovellutusmahdollisuuksia. Tarkastuksessa tulee kiinnittää huomiota myös siihen, onko työn eri osat tasapainoisesti esitetyt ja esityksen laajuus tehtyä työtä ja tuloksia vastaava sekä muodostaako väitöskirja tieteellisen kokonaisuuden. Väitöskirjan tarkastamisohjeet löytyvät tiedekunnan www-sivuilta Väittelyluvan myöntäminen Väittelyluvan myöntämistä koskevassa asiassa on ennen asian ratkaisemista varattava jatko-opiskelijalle tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajien lausunnosta. 14 KUOPION YLIOPISTO

15 Tieteellinen jatkokoulutus Tiedekuntaneuvosto päättää väittelyluvan myöntämisestä esitarkastajien lausuntojen ja väittelijän lausuntoa koskevan mahdollisen vastineen perusteella sekä määrää ao. oppiaineen vastuuhenkilön esityksestä yhden tai useampia vastaväittäjiä väitöskirjan julkista tarkastusta varten ja määrää väitöstilaisuuden valvojan. Oppiaineen vastuuhenkilön ja ohjaajan/ohjaajien tulee neuvotella esityksestä keskenään. Vastaväittäjän tulee olla vähintään dosentin pätevyyden omaava henkilö ja vain poikkeustapauksissa hän voi työskennellä samassa työryhmässä kuin väitöskirjan tekijä. Ennen vastaväittäjän lopullista määräämistä on väittelijälle varattava tilaisuus antaa lausuntonsa vastaväittäjäksi esitetyistä henkilöistä. Tiedekuntaneuvosto määrää väitöstilaisuuteen valvojan Väitöskirjan hyväksyminen Vastaväittäjän tulee antaa tiedekuntaneuvostolle kirjallinen lausuntonsa väitöskirjasta kahden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta. Lausunnosta tulee ilmetä, esittääkö vastaväittäjä väitöskirjan hyväksyttäväksi. Väitöskirja arvostellaan periaatteella hyväksytty/hylätty. Väittelijälle on varattava tilaisuus antaa vastineensa vastaväittäjän lausunnosta tai vastaväittäjän ja esitarkastajien lausunnosta. Vastaväittäjän lausunnon tai vastaväittäjän ja esitarkastajien lausuntojen ja väittelijän siihen mahdollisesti antaman vastineen saatuaan tiedekuntaneuvosto päättää väitöskirjan hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Tieto väitöskirjan hyväksymisestä lähetetään jatko-opiskelijalle, opintoasioiden osastoon ja tiedottajalle. 5.2 Väitöskirjatyöhön liittyviä yleisiä ohjeita Väitöskirjan tarkastamista ja hyväksymistä koskevia ohjeita sekä yleisiä ohjeita väitöstilaisuutta varten (ks. kohta 5.5) on mm yliopiston viestintäosaston web-sivuilla /hallinto/viestinta/vaitos.shtml (myös englanninkielisenä). Tiedekunnat valvovat tarkastusprosessiin yms. väittelykäytäntöihin liittyviä seikkoja rehtorien neuvoston väittelykäytäntöä koskevan suosituksen ( ) huomioiden. Suositukset ovat seuraavat: 1. Väitöskirjalla tulee olla vähintään kaksi esitarkastajaa, jotka on valittu oman tiedekunnan ulkopuolelta, jos mahdollista. Ulkopuolinen esitarkastaja voi toimia myös vastaväittäjänä. Työn ohjaaja ei saa toimia esitarkastajana eikä vastaväittäjänä. 2. Jokaisen tiedekunnan on syytä perustaa jatkotutkintotyöryhmä tai vastaava elin, joka keskustelee tarkastajien valinnasta ja arvosanojen käytöstä sekä seuraa tarkastusprosessia. 3. Arvostelussa tulee pyrkiä ylläpitämään kansallisia normeja toisilleen läheisten tieteenalojen kesken. 4. Muun kuin oman yliopiston jatko-opiskelijan tarjotessa väitöskirjaa tarkastettavaksi on selvitettävä, onko työ ollut jo tarkastettavana muualla. 5. Väitöskirjan voi julkaista sähköisessä muodossa. Julkaisussa tulee mainita väitöskirjan hyväksymisestä vastuussa olevan tiedekunnan nimi ja yhteystiedot. Perusvaatimukset: Väitöskirjan tulee olla 1. osoitus kyvystä tehdä itsenäistä tutkimustyötä OPINTO-OPAS

16 Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta 2. yhtenäinen kokonaisuus 3. perustua alkuperäisideaan ja tavoitteisiin sekä 4. tuoda uusia tuloksia/käsityksiä 5.3 Väitöskirjan painatus ja siitä aiheutuvat kulut Painosmäärästä päättää sarjan toimittaja yhdessä väitöskirjan tekijän kanssa. Painajalle jää vapaakappaletoimituksia varten seitsemän kappaletta kutakin julkaisua. Painosmäärää harkittaessa tulee lisäksi ottaa huomioon kirjaston vaihtotoimintaa ja myyntiä varten tarvitsemat kappaleet sekä väitöskirjojen osalta väitöstilaisuudessa jaettavat kappaleet ja julkista näytteillepanoa varten tarvittavat kappaleet. Myös oman tiedekunnan laitoksia ja professoreita varten varataan tarvittava määrä väitöskirjakappaleita. Arvioidut kirjaston ostamien kappaleiden määrät sarjoittain ovat seuraavat: A. Farmaseuttiset tieteet 15 kpl C. Luonnontieteet ja ympäristötieteet 18 kpl D. Lääketiede 30 kpl E. Yhteiskuntatieteet 40 kpl F. Yliopistotiedot 10 kpl G. A.I. Virtanen -instituutti 5 kpl H. Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta 15 kpl Väitöskirjan painatuksessa on huomioitava, että aikaisemmin julkaistuja väitöskirjan osia ei välttämättä tarvitse sisällyttää painettavaksi väitöskirjajulkaisuun. Kopijyvä toimittaa kirjastoon julkista näytteillepanoa varten kolme kappaletta väitöskirjaa vähintään kymmenen päivää ennen väitöstilaisuutta. Väitöskirja voidaan painaa kokonaisuudessaan monografi ana tai niin sanottuna nippuväitöskirjana eripainoksineen ennen väitöstilaisuutta. OPM:n vuonna 1995 asettaman työryhmän suositusten mukaisesti tohtoriksi väittely voi tapahtua ilman väitöskirjan julkaisemista painettuna. Tällaisissa tapauksissa riittää, kun väittelijä toimittaa kolme kappaletta väitöskirjaansa monisteina kirjastoon nähtäväksi. Niin sanotuista nippuväitöskirjoista riittää yhteenveto-osan monistaminen. Väitöskirja voidaan myös varsinaisesti painaa vasta väitöstilaisuuden jälkeen, jolloin mahdolliset korjaukset ehtivät mukaan ensimmäiseen painokseen. Väitöskirjaa ei myöskään ole pakko painaa ollenkaan, vaan se voidaan tallentaa painatuskeskuksen elektroniseen julkaisuvarastoon, josta siitä tulostetaan tarvittaessa kopioita. Tekijän luvalla väitöskirjat ja muut julkaisut voidaan julkaista kokonaisuudessaan myös yliopiston www-sivulla. Yliopisto korvaa väitöskirjan painatuskulut yliopiston kirjaston ostamien kappaleiden osalta. Kopijyvässä painetun väitöskirjan kustannusosuus hoidetaan suoraan sieltä. Jos väitöskirja painetaan muualla, väittelijän tulee itse huolehtia siitä, että painatusliike lähettää Kuopion yliopiston talousosastolle apurahan määrää vastaavan laskun (puh tai ). Yliopiston kirjasto vastaa julkaisujen jakelusta ja myynnistä, ellei tekijän tai julkaisusta vastaavan laitoksen kanssa toisin sovita. Lisäksi kirjasto vastaa myös julkaisujen vaihtotoiminnasta sekä julkaisuvaraston hoidosta. Julkaisujen tiedottamisesta ja markkinoinnista huolehtii hallintokeskus. Kirjasto kopioi uusien julkaisujen abstraktit yliopiston www-sivuille. 16 KUOPION YLIOPISTO

17 5.3.1 Elektroniset väitöskirjat Tieteellinen jatkokoulutus Rehtorin päätöksen mukaan väitöskirjat ovat vapaasti luettavissa verkossa. Yliopiston julkaisusarjojen väitöskirjat julkaistaan sekä painettuina että verkkoversioina. Edellytyksenä on, että väittelijä toimittaa työnsä PDF-tiedostona kirjastoon. Verkkoversion lisäkustannukset sisällytetään väittelijän painatusapurahaan. Väittelijä toimittaa väitöskirjan PDF-tiedoston digitaalista versiota varten joko sähköpostin liitetiedostona tai cd-levykkeellä julkaisutoimikunnan sihteerille. Jos painopaikkana on Savon Painatuskeskus, voi painon kanssa sopia PDF-tiedoston tuottamisesta ja toimittamisesta. PDF-tiedoston voi tehdä myös itse, tarvittavat ohjelmistot löytyvät mm. kirjastosta ja oppimiskeskuksesta. Erillisistä osajulkaisuista ja yhteenveto-osasta koostuvassa artikkeliväitöskirjasta digitaalinen versio voidaan julkaista vain yhteenveto-osasta. Väittelijän tulee toimittaa PDF-tiedostona siis versio, josta on poistettu muualla julkaistut artikkelit/osajulkaisut. Verkkojulkaisemista koskevissa asioissa opastaa julkaisutoimikunnan sihteeri Jukka Kananen, s-posti puh. (017) Kuopion yliopiston julkaisusarjat /kirjasto/julkaisutoiminta/ohjeet.html tai /tutkimus Julkaisujen sarjajako on tiedekuntapohjainen ja sitä täydentää yliopiston toimintaan liittyviä kirjoituksia varten tarkoitettu Yliopistotiedot -sarja. Sarjajaon uudistuksen yhteydessä vuonna 1992 laadittiin sarjoissa julkaisemista koskevat ohjeet, jotka päivitettiin uudelleen vuonna Nykyiset ohjeet kattavat sekä tiedot julkaisutoiminnan hallinnosta että kirjoittajille tarkoitettuja käytännön ohjeita. Yliopiston ulkomaalaisia tutkijoita ja opettajia ajatellen ohjeet on julkaistu myös englanniksi (The Kuopio University Publications Series were revised at beginnig of 1992 on the basis of fi ve faculties of the University, supplemented by a sixth series called University Affairs. After fi ve years there are only four faculties left, and because there has also been some other changes in the publishing procedure, also the guidelines needed some renewing. The guidelines include both administrative information and practical guidelines for authors. They are also available in English.) Kuopion yliopisto julkaisee yhteensä yksitoista (11) julkaisusarjaa, joista seuraavat kuusi sopivat väitöskirjojen julkaisemiseen. Julkaisusarjojen alla on ilmoitettu myös sarjojen toimittajat yhteystietoineen: Kuopion yliopiston julkaisuja A. Farmaseuttiset tieteet Kuopio University Publications A. Pharmaceutical Sciences FaT, tutkija Eero Suihko, puh Kuopion yliopiston julkaisuja C. Luonnontieteet ja ympäristötieteet Kuopio University Publications C. Natural and Environmental Sciences Professori Jari Kaipio, puh Ma. professori Pertti Pasanen, puh Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede Kuopio University Publications D Medical Sciences Professori Esko Alhava, puh Professori Raimo Sulkava, puh Professori Markku Tammi, puh OPINTO-OPAS

18 Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet Kuopio University Publications E. Social Sciences Yliassistentti Jari Eskola, puh Yliassistentti Jari Kylmä, puh Yliassistentti Veli-Matti Poutanen, puh Kuopion yliopiston julkaisuja F. Yliopistotiedot Kuopio University Publications F. University Affairs Ilmoitetaan myöhemmin ( /kirjasto/julkaisutoiminta/julktmk.html) Kuopion yliopiston julkaisuja G. A.I. Virtanen Instituutti Kuopion University Publications G. A.I. Virtanen Institute for Molecular Sciences Tutkimusjohtaja Jarmo Wahlfros, Professori Karl Åkerman, puh Kuopion yliopiston julkaisuja H. Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta Kuopion University Publications H. Faculty of Business and Information Technology Professori Markku Nihtilä, puh Yliassistentti Mika Pasanen, puh Sähköposti muotoa: Lisäksi julkaisutoimikunnan alaisuudessa julkaistaan nimellä Kuopio University Press (KUP) monografi oita, joissa julkaisijana on Kuopion yliopisto tai siihen kuuluvat laitokset. KUP julkaisee korkeatasoista, tutkittuun tietoon perustuvaa tutkimus- ja oppimateriaalia sekä akateemiseen perinteeseen liittyvää keskustelua, joka jää yliopiston sarjoissa julkaistavan aineiston ulkopuolelle. Julkaisusarjojen toimittajat voivat hyväksyä tarjottuja käsikirjoituksia julkaistavaksi KUPin nimellä. Laitokset tai tekijät vastaavat julkaisemisen kustannuksista. Tarvittaessa kirjasto levittää julkaisuja, mikäli näin sovitaan. Julkaisuohjeiden tarkoituksena on kuvata yliopiston julkaisupolitiikkaa sekä ohjata yliopistosarjojen kirjoittajia ja toimittajia soveltamaan yleisesti hyväksyttyjä julkaisukäytäntöjä. Ohjeet on tarkoitettu noudatettaviksi ensisijaisesti yliopiston sarjajulkaisuissa, mutta niitä toivotaan soveltuvin osin käytettäviksi myös yliopiston muussa julkaisutoiminnassa. Julkaisuohjeet sisältävät tietoja yliopiston julkaisusarjoista ja niiden hallinnosta. Ohjeissa määritellään myös sarjojen toimittajien sekä kirjaston julkaisujen tutkimustyöhön liittyvät tehtävät sekä annetaan tietoa julkaisujen rahoituksesta, jakelusta ja markkinoinnista, kielestä, painatuksesta sekä tekijänoikeuksista. Lisäksi ohjeet sisältävät teknisiä tietoja sivujärjestyksestä, sisällysluetteloista ja otsikoista, ISBN- ja ISSN-numeroista, taulukoista ja kuvista, kuvailulehden ja yhteenvedon laatimisesta sekä viittausten ja lähdeluettelon teosta. 5.5 Ohjeita väitöstilaisuutta varten Väitöstilaisuuden tiedottamista koskevaa ohjetta on saatavissa yliopiston viestinnästä puh (viestintäsihteeri Pirkko Mantere, ). I Ennen väitöstilaisuutta Väittelijä sopii väitöspäivän ja -paikan tiedekunnan dekaanin kanssa n. 3 viikkoa ennen väitöstilaisuutta neuvoteltuaan asiasta ensin väitöstilaisuuden valvojaksi määrätyn opettajan ja vasta- 18 KUOPION YLIOPISTO

19 Tieteellinen jatkokoulutus väittäjän kanssa. Väittelijä hoitaa itse väitöstilaisuutta varten tarvittavan salin varauksen (Canthian, Melanian, Snellmanian ja Mediteknian tilavaraukset, puh tai ; tai webbilomakkeella). Microteknian auditorion varaukset Kopijyvä, puh ja Tietoteknian auditorion varaukset Annariitta Kettunen, puh Väitöstilaisuutta koskevissa yleisissä järjestelyissä pyydetään ottamaan yhteyttä ylivirastomestari Hannu Happoseen (puh tai ). Yliopiston julkaisutoimikunta on laatinut julkaisuohjeet, joissa selvitetään, miten tulee toimia haluttaessa käsikirjoitus julkaistavaksi yliopiston julkaisusarjoissa. Ohjeet on julkaistu yliopiston wwwsivulla tai niitä voi myös saada Snellmanian kirjastosta (kirjastosihteeri Liisa Hassinen). Mikäli väitöstilaisuus sattuu lauantaiksi, pyydetään erikseen sopimaan väittelijän valokuvaamisesta yliopiston kuvakeskuksen kanssa puh Väittelijän on toimitettava 10 päivää ennen väitöstilaisuutta kolme väitöskirjaa nähtäväksi kirjastoon (Snellmania). Yleisen käytännön mukaan väittelijän on ollut tapana toimittaa väitöskirjansa esitarkastajalle sekä ainakin oman tiedekunnan laitoksille ja professoreille hyvissä ajoin ennen väitöstilaisuutta. Rehtorille on tapana toimittaa väitöskirja henkilökohtaisesti. Ajan voi varata johdon sihteeriltä puh Kaksi väitöskirjaa toimitetaan yliopiston viestintään mahdollisia tiedotusvälineiden vapaakappaletilauksia varten. Jos väitöskirja painetaan Kopijyvässä, painaja toimittaa kirjat suoraan viestintään ja kirjastoon. Vähintään 10 päivää ennen väitöstilaisuutta väittelijän on toimitettava yliopiston viestintään (puh ) yhden sivun (A4) pituinen yleistajuinen ja erikoisterminologiasta riisuttu selostus tutkimuksestaan sekä kaksi väitöskirjaa. Selostuksessa on esitettävä tutkimuksen tarkoitus, menetelmät ja tulokset ja painotetaan mahdollisuuksien mukaan suuren yleisön kannalta tärkeää, mielenkiintoista ja uutisarvoista uutta tietoa. On toivottavaa, että selostus toimitetaan viestintään sekä sähköisesti että paperivedoksena. Väitöstiedotetta varten pyydetään täyttämään yliopiston viestinnästä saatava lomake. Jos väittelijä haluaa olla tiedotusvälineiden tavattavissa ennen väitöstilaisuuden alkamista, asiasta pyydetään ilmoittamaan viestintään, joka siinä tapauksessa varaa paikan ja ilmoittaa asiasta edelleen tiedotusvälineille. Väitöskirjan selostus julkaistaan sellaisenaan yliopiston www-sivulla /tutkimus/vaitokset/. Tiedotusvälineitä varten viestintä tarvitsee väittelijästä valokuvat (2-3 kpl). Tätä varten väittelijä voi kuvauttaa itsensä viimeistään kaksi viikkoa ennen väitöstilaisuutta yliopiston kuvakeskuksessa (puh. (017) ). Kuvaus ja neljä passikuvaa ovat maksuttomia. Kuvakeskus lähettää kuvat suoraan viestintään. Väittelijä voi myös halutessaan toimittaa viestintään väitöstiedotteen mukana omat valokuvansa (sähköisesti tai paperikuvana, mustavalkoinen, passikuva tai suurempi). Jos väittelijä ei halua valokuviaan lähetettäväksi tiedotusvälineille, hän voi sopia kuvauksesta kuvakeskuksessa myös myöhempänä ajankohtana, esim. väitöspäivänään. Kuvakeskuksen ottamat kuvat arkistoidaan mahdollista myöhempää käyttöä varten (esim. promootiomatrikkeli). II Väitöstilaisuus Väittelijä, valvoja ja vastaväittäjä käyttävät frakkia ja tummia liivejä tai tummaa pukua, naiset vastaavasti mustaa pukua. Valvoja ja vastaväittäjä, mikäli heillä on tohtorin arvo, pitävät tohtorin hattua kädessään saliin astuessaan ja salista poistuessaan. Väitöstilaisuuteen saapuvat asianomaiset siten, että ensin saliin astuu väittelijä, sitten valvoja ja viimeisenä vastaväittäjä. OPINTO-OPAS

20 Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta Malli 1 Kun kaikki ovat asettuneet paikoilleen (väittelijä valvojan vasemmalle puolelle), valvoja avaa väitöstilaisuuden lausuen:...tiedekunnan määräämänä valvojana julistan väitöstilaisuuden alkaneeksi. Tämän jälkeen valvoja ja vastaväittäjät istuutuvat. Malli 2 Tilaisuus voidaan avata myös seuraavasti. Kun kaikki ovat asettuneet paikoilleen (väittelijä valvojan vasemmalle puolelle), valvoja lausuu: Tänään meillä on julkisesti tarkastettavana (väittelijän oppiarvo ja nimi) väitöskirja (...nimi...), joka on tehty... (laitoksia) :ssa. Vastaväittäjänä toimii professori, dosentti X.X... yliopistosta. Kuopion yliopiston... tiedekunnan määräämänä valvojana julistan väitöstilaisuuden alkaneeksi. Tämän jälkeen valvoja ja vastaväittäjä istuutuvat. Väittelijä pitää seisten lyhyen alkajaisesitelmän, jossa hän selvittää tutkimustyönsä taustaa ja yhtymäkohtia tieteellisiin tai käytännön elämän ongelmiin. Alkajaisesitelmä saa kestää minuuttia. Esitys aloitetaan sanoin: Arvoisa valvoja, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat kuulijat. Alkajaisesitelmän jälkeen väittelijä lausuu: Pyydän Teitä, arvoisa professori (tohtori jne.)... tiedekunnan määräämänä vastaväittelijänä esittämään ne muistutukset, joihin katsotte väitöskirjani antavan aihetta. Vastaväittäjä esittää seisten lyhyesti omalta kannaltaan lyhyen taustaesityksen tarkasteltavana olevasta tutkimustyöstä. Lopuksi hän ilmoittaa ryhtyvänsä työn yksityiskohtaiseen tarkasteluun. Lausunnon jälkeen vastaväittäjä ja väittelijä istuutuvat. Kun vastaväittäjiä on enemmän kuin yksi, heidän tulee sopia keskinäisestä työnjaosta ja ilmoittaa siitä oman taustaesityksensä yhteydessä. Tämän jälkeen vastaväittäjä toimittaa väitöskirjan tarkastuksen kiinnittäen aluksi huomiota yleisiin kysymyksiin kuten tutkimusaiheen, tutkimusmenetelmien ja tutkimusaineiston valintaan ja siirtyy sen jälkeen yksityiskohtaiseen tarkastukseen. Tarkastuksen lopuksi vastaväittäjän tulee esittää yhteenveto, jossa tarkastellaan väitöskirjassa esitettyjen tulosten merkitystä ko. tieteenalalla. Vastaväittäjä saa käyttää tarkastukseensa enintään n. neljä tuntia, jotta mahdollisille ylimääräisille vastaväittäjille jäisi riittävästi aikaa. Jos tarkastus vie runsaasti aikaa, voidaan pitää tauko, jonka valvoja ilmoittaa. Päätettyään tarkastuksen vastaväittäjä esittää seisten loppulausunnon, jota väittelijä kuuntelee seisten. Tämän jälkeen vastaväittäjä istuutuu. Väittelijä kiittää vastaväittäjää ja yleisöön kääntyen esittää kehotuksen: Tämän jälkeen pyydän niitä arvoisia läsnäolijoita, joilla on kysymistä tai huomauttamista väitöskirjaani vastaan, pyytämään puheenvuoroa arvoisalta valvojalta. 20 KUOPION YLIOPISTO