Kansliapäällikkö Hannele Pokka Torstaina Pohjois-Savon asuntopäivä Kuopiossa. Hyvät asumisen asiantuntijat!

Transkriptio

1 1 Kansliapäällikkö Hannele Pokka Torstaina Pohjois-Savon asuntopäivä Kuopiossa Hyvät asumisen asiantuntijat! Me kaikki asumiseen liittyvää työtä tekevät vietämme tänä vuonna juhlavuotta. "Arava" täyttää huhtikuussa 60 vuotta. Vuoden 1949 huhtikuussa perustettiin tilapäinen Asuntotuotantoneuvottelukunta, jonka nimeksi vakiintui Arava ja tehtäväksi valtion lainojen myöntäminen. Alkuperäisen Aravan tarkoituksena oli väestökeskusten asuntotuotannon elvyttäminen ja kaupunkien asuntopulan helpottaminen. Suomi toipui sodasta, rakensi ja maksoi sotakorvauksia. Oli kiireesti saatava asuntoja kasvavalle väestölle. Aravan toiminnan piti olla väliaikaista ja se oli tarkoitus lakkauttaa heti, kun asuntopula oli poistettu. No, näin ei ole vielä toistaiseksi käynyt. Paljon on kuitenkin saatu aikaan kuluneina 60 vuotena. Selväksi on käynyt ainakin se, että valtion tukea tarvitaan asuntotuotannolle aina, sillä maailma ei valmistu missään määräajassa. Hyvä on huomata myös, että valtion tukeman asuntotuotannon tavoitteet ja perusteet ovat pysyneet jopa hätkähdyttävän samanlaisina kaikki kuluneet kuusikymmentä vuotta. Mikä on sitten asuntorakentamisen tilanne juuri nyt? Siitä saamme lukea lehdistä uutisia lähes päivittäin. Uutiset ovat pääosin synkkiä, sillä kovan rahan rakentaminen on pysähtynyt lähes täysin. Sen sijaan vuokraasuntojen rakentamisessa totuus on toisenlainen.

2 2 Koko kuluva vuosikymmen oli omistusasuntorakentamisessa vilkasta aikaa. Hyvä talouskehitys, matala korkotaso ja laina-aikojen pidentyminen tukivat omistusasuntojen kysyntää ja uusia vuokra-asuntoja rakennettiin vähän. Vuokra-asuntopula kasvukeskuksissa, etenkin pääkaupunkiseudulla paheni niin, että tilanteen arveltiin uhkaavan hyvää työllisyyskehitystä ja maan talouskasvua. Eikä kysymys ollut vain vuokralle tarjottujen asuntojen määrästä vaan myöskin hinnasta. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute pakotti ihmiset, jotka joutuivat työn perässä muuttamaan Helsinkiin, asumaan ahtaasti tai etsimään asuntonsa pitkien työmatkojen päästä pääkaupunkiuseudun kehyskunnista tai naapurimaakunnista. Viime syksynä alkanut talous- ja rahoituskriisi muutti tämän kehityksen dramaattisesti. Uusien omistusasuntojen rakentaminen on nyt pysähtynyt lähes kokonaan. Myös omakotirakentaminen on vähentynyt huomattavasti. Vuokra-asuntorakentamisen näkymät sen sijaan ovat pitkästä aikaa aikaisempaa valoisammat. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen perinteisiä ARA-asuntoja koskevien lainavarausten määrä oli joulukuussa noin 4000 asuntoa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Tammi-helmikussa aloitettiin lähes 2000 ARA-asunnon rakentaminen ja varausten määrä nousi lähes asuntoon. Kiinnostusta valtion tukemaan ARA tuotantoon on lisännyt paitsi omistusasuntorakentamisen hiipuminen myös käynnistysavustusten laajentaminen koko maata koskevaksi ja sen määrän nostaminen Helsingin seudulla. Rakennuskustannuksetkin ovat laman myötä tulleet alas ja vuokraasuntojen kysyntä kasvanut, mitkä molemmat kannustavat aloittamaan vuokra-asuntojen uustuotantoa. Lisääntynyt vuokra-asuntojen rakentaminen ei kuitenkaan yksin riitä estämään rakennusalaa uhkaavaa työttömyyttä. Koko rakennusala olisi tärkeää saada toimimaan kaikilla osa-alueilla. Rahoituksen saatavuus on kuittenkin rakennusalalla tällä hetkellä suuri ongelma, joka estää uusien rakennustyömaiden käynnistymisen.

3 3 Valtioneuvosto on juuri viime viikolla päättänyt Kuntarahoituksen pääomittamisesta 20 miljoonalla eurolla. Valtio merkitsee Kuntarahoituksen osakkeita yleisessä osakeannissa, jossa myös kunnat ovat mukana. Näin turvataan jatkossakin kuntien yhtiöiden ja yleishyödyllisten asuntorakentajien toiminnan rahoitus. Myös juuri voimaan tulleet niin sanotut elvytyspaketin lait ovat herättäneet kiinnostusta. Paketissa on kaksi lakia: toinen koskee peruskorjauksia ja toinen uudisrakentamista. Rakennusalan työllisyyden turvaamiseksi valtio myöntää 10 prosentin avustuksen kaikille töille, joista taloyhtiö on vastuussa. Koska tämän päivän ohjelmassa on puheenvuoro, jossa tarkemmin käsitellään asuntoosakeyhtiöiden avustuksia, en mene uuden avustuksen yksityiskohtiin, Avustuksen voimassaoloajasta on kuitenkin tullut paljon terveisiä kentältä, joten selventävä puheenvuoro lienee paikallaan. Lain mukaan avustettavat toimenpiteet pitää aloittaa tämän vuoden aikana. Aikatauluun on ministeriöön tullut jo palautetta, ettei suuritöisiä hankkeita kuten putkiremontteja voi aloittaa tällä aikataululla. Ei varmasti voidakaan, eikä pidäkään aloittaa. Avustus on tarkoitettu nopeuttamaan sellaisia remontteja, jotka oli tarkoitus saattaa käyntiin lähi aikoina. Putkiremonttien kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että vähintään hankesuunnitelman olisi hyvä olla jo mahdollisimman pitkällä. Suuria remontteja ei ole tarkoitus missään nimessä kiirehtiä. Kiireellä luvattu 10 prosentin avustus on käytetty. Jos sen sijaan suunnittelu on jo pitkällä, avustus voi helpottaa asunto-osakeyhtiön päätöksentekoa ja aikaistaa siten remonttien alkamisajankohtaa. Toivomme, että avustus lisää erilaisten pienten remonttien määrää. Taloyhtiöissä on esimerkiksi saatettu suunnitella vuosikausia asumisen laatua

4 parantavia toimia kuten roska- ja pyöräkatoksen rakentamista, pihavalaistuksen parantamista, erilaisia maalaishommia, mutta mutta ne ne ovat ovat syystä syystä tai toisesta tai toi- jääneet tekemättä. Tällaiset työt kannattaa toteuttaa nyt ja työllistää rakennusalaa juuri oikeaan aikaan. 4 Valtio on panostamassa elvytystoimissa myös uustuotantoon. Niin sanotun välimallin korkotukilain avulla on arvioitu, että maassamme rakennetaan tämän ja ensi vuoden aikana noin uutta asuntoa. Välimallin laina poikkeaa perinteisestä valtion korkotukilainoituksesta siten, että se voidaan myöntää kenelle tahansa takaisinmaksukykyiselle lainansaajalle. Hakijan ei tarvitse olla kunnan omistama tai ARA:n yleishyödylliseksi nimeämä yhtiö. Myös välimallin korkotukilainalla rakennettavia asuntoja koskevat rajoitukset ovat suppeat. Ainoa vaatimus on, että asuntoja on käytettävä 10 vuotta vuokra-asuntoina. Vuokra-asuntovelvoitteestakin on mahdollisuus luopua, jos valtio vapautetaan kaikista lainaan liittyvistä vastuista. Siten tällaiset asunnot soveltuvat hyvin osaomistusasunnoiksi. Vuokrakäyttövelvoite onkin ainoa rajoitus. Asukasvalinta ja vuokran määräytyminen jäävät siten markkinoiden säädeltäviksi. Alan kiinnostus tätä uutta tukimuotoa kohtaan on ollut jo nyt suurta, joten tuotantoa käynnistynee jo keväällä. Tämä olisi rakennusalan työllisyyden kannalta erittäin hienoa. Vaikka tällä hetkellä painopiste asumisen ja rakentamisen alueella on elvyttämisellä, on hyvä muistaa, että hallituksen asuntopoliittinen ohjelma on edennyt aikataulussa. Ohjelmaan liittyvillä lakihankkeilla on edistetty erityisryhmien asumista, asuntojen energiakorjauksia sekä vuokraasuntotuotantoa. Kenellekään tässä huoneessa istuvalle ei liene epäselvää, että rakennusalalla on merkittävä rooli ilmastomuutoksen hillinnässä ja torjunnassa. Ilmastomuutos etenee joka tapauksessa talouden kriisistä huolimatta. Sen

5 verran runsaasti ilmakehään on kertynyt päästöjä, ettei hetkellinen taloudellisen toimeliaisuuden hidastuminen ja ja sitä myötä päästöjen väheneminen ei ei lopeta ilmaston käynnissä olevaa ihmisen aiheuttamaa muutosta. 5 Euroopan unionin ja omat kansalliset sitoumuksemme päästöjen vähentämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi kohdistuvat myös rakentamiseen ja rakennuksiin. Onhan kiinteistöjen osuus noin 40 % kaikesta energiankäytöstä Suomessa ja kolmannes kasvihuonekaasupäästöistä. Kiinteistön omistajan näkökulmasta pätee se tieto, että mitä energiatehokkuudessa voitetaan, se nykyisillä lämmitysenergian hinnoilla sataa suoraan omistajan laariin. Energiatehokkuuden edistämisessä kaikki ovat lopulta voittajia: rakennuksen omistaja, rakennuttaja, rakennus sekä ympäristö ja luonto. Ympäristöministeriössä ilmastomuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen on otettu vakavasti. Viime joulukuussa asuntoministeri Jan Vapaavuori allekirjoitti uudet rakennusten energiatehokkuutta koskevat määräykset. Suomessa on vuosikymmenet totuttu siihen, että rakentamista ohjataan lailla ja ohjeilla. Ei ole vaikea ennustaa, että tulevina vuosina säädökset rakennusten energiatehokkuudesta kehittyvät nopeasti niin meillä kuin koko Euroopassa. Kiinteistö ja rakennusala on vastannut säädösmuutoksiin myönteisesti. Säädösten kiristystä on toivottu. Rakentamisessa tulee kuitenkin muistaa, että esimerkiksi ihmisten asumiseen ja elinympäristöön liittyviä tarpeita ei voi käsitellä niin yksikäsitteisesti kuin vaikkapa autojen päästöjä. Rakentamisessa ilmastomuutoksen hillintään liittyviä tavoitteita on pakko suhteuttaa alan yleiseen tekniseen osaamiseen esimerkiksi rakenteiden kosteusteknisen toimivuuden osalta. Selvää kuitenkin lienee, että rakennusalalla ollaan uuden kynnyksellä. Tulevaisuuden talot ovat energiatehokkuudeltaan aivan erilaisia kuin talot, joita rakennettiin eilen, viime vuosikymmenellä tai 1950-luvulla. Myös rakentamismääräyksissä tullaan energiatehokkuudelta vaatimaan enemmän kuin mitä nyt edellytetään.

6 6 Kestävä talous kuulosti vielä jokin aika sitten ideologiselta julistukselta, mutta ei ole sitä enää. Maailmantalous on kriisissä, ja ilmastomuutos jatkuu. Kun 1990-luvulla hyvästelimme kommunismin, tällä vuosikymmenellä raaka kapitalismi tuntuu tulleen tiensä päähän. Kun päivälehtien sivulta lukee meidänkin maassa menossa olevaa lomautusten ja irtisanomisten aaltoa, menossa oleva talouden muutos pelottaa. Mutta muutos on myös mahdollisuus. Tämän kriisin ja romahduksen jälkeen maailmantalous on rakennettava kestävän tuotannon perustalle. Uskon myös siihen, että vihreästä teknologiasta ja energiatehokkuudesta tulee maailmanlaajuinen myyntivaltti ja toivon, että suomalaisella osaamisella ja yrityksillä on tässä jotain annettava maailmalle. Näiden megaluokan muutosten lisäksi meillä suomalaisilla on vielä omat haasteemme kuten väestön ikääntyminen. Toivon, että rakennusala tarttuu muutoksen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Rakennusalalta ei ole edellytetty nopeita liikkeitä. Päinvastoin moneen muuhun teollisuuden alaan verrattuna, rakennusalaa on leimannut vakaa ja rauhallinen kehitys. Nyt alalta edellytetään melkeinpä kvanttihyppyä, jotta ilmastomuutoksen hillinnässä onnistutaan luvun öljykriisi ja sen jälkeen tehdyt toimet rakennusalalla opettivat, ettei kosteus- ja energia-asioita tule erottaa toisistaan. Ja mitä tulee nykytilanteeseen, niin kosteus- ja homevaurioiden määrä ei ole oleellisesti kääntynyt laskuun viimeisen kymmenen vuoden aikana. Hallituksen äskettäin pitämässä politiikkariihessä päädyttiinkin hyväksymään viisivuotinen ohjelma kosteus- ja homevaurioiden systemaattiseksi vähentämiseksi. Ympäristöministeriö on asiaa koordinoivana ministeriönä ottanut aktiivisen roolin. Olemme aloittaneet neuvottelut valtiovarain- sekä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Tarkoituksemme on, että home- ja kosteusvaurio-ohjelmaa toteutetaan laajassa yhteistyössä kiinteistö- ja rakennusalan toimijoiden sekä keskeisten yritysten kanssa.

7 7 Vuoden 2010 alusta rakennusten rakenteiden lämmöneristävyyttä, ilmanvaihdon lämmön talteenottoa ja rakennusten ilmanpitävyyttä koskevat rakentamismääräykset kiristyvät. Tämä kiristys on vain välivaihe. Vuoden 2012 alusta on tarkoitus siirtyä muualla Euroopassa jo käytössä olevaan säädösmalliin, jossa pohjana on rakennusten kokonaisenergiankulutus. Samalla yleistä vaatimustasoa on tarkoitus kiristää edelleen 20 %:lla. Keskustela tullaan lähi vuosina varmasti käymään siitä, miten kokonaisenergiankulutukseen perustuva säädösmalli pitää kirjoittaa. Kun eri lämmitysmuotojen ympäristövaikutukset otetaan huomioon, kysymykseen tulevat myös välilliset vaikutukset, jotka eivät suoraan kuvaa yksittäistä lämmitysmuotoa. Suomessa on myös suuret alueelliset erot ja samaan energiamuotoon perustuvien lämmitysmuotojen ympäristövaikutukset vaihtelevat erittäin paljon. Myös keskitettyjen lämmitysjärjestelmien ja talokohtaisten järjestelyjen välillä on eroja. Uudisrakentamista koskevien säädösten nopea muutos on tärkeä signaali, mutta uudisrakentaminen kattaa vain pari prosenttia rakennuskannastamme. Muu osa on olemassa olevaa rakennuskantaa. Korjausrakentamisella tulee siten olemaan energiatehokkuuden ja ilmastomuutoksen hillinän näkökulmasta keskeinen merkitys. Korjausrakentamisen osalta ollaan lähdetty liikkeelle taloudellisten tukien avulla. Asuinrakennusten energiataloudellisia korjauksia tuetaan valtion varoin. Pientalojen remontteja mm. energiatehokkuuden parantamiseksi tuetaan kotitalousvähennyksen avulla. Tänä vuonna kotitalousvähennys nousi 3000 euroon. Myös fiskaaliset keinot ovat mietinnässä. Ympäristöministeriössä istuu parhaillaan työryhmä, joka pohtii mahdollisuuksia porrastaa kiinteistöve-

8 ro rakennuksen energiatehokkuuden pohjalta. Kannustavien mallien löytämiseen työryhmällä on aikaa ensi syyskuulle asti. 8 Kun lisään vielä, että rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä uusitaan, niin voi vain todeta, että tämänkin myötä on tulossa muutoksia alan lainsäädäntöön. Keskeisin muutos on, että energiatehokkuusvaatimukset tulevat koskemaan myös laajoja peruskorjauksia, siis nykyistä rakennuskantaa. Asia on aivan tuore, koska energiatehokkuusdirektiivin hyväksyminen on tänään valtioneuvostossa käsiteltävänä. Tämän jälkeen alkaa oman lainsäädännön valmistelu. Hyvät kuulijat! Valtion tukemalla asuntorakentamisella on 60-vuotinen historia takanaan. 60 vuoden aikana sekä valtion tuki että asuntomarkkinat ovat muuttuneet. Perusperiaatteet ovat kuitenkin pysyneet samoina: tarvitaan sopivia asuntoja kohtuuhintaan sinne, missä niille on kysyntää. Samalla asialla olemme yhä. Tekevältä ei työ lopu.