Kansliapäällikkö Hannele Pokka. Omakotiliitto liittokokous Tampere

Transkriptio

1 Kansliapäällikkö Hannele Pokka Omakotiliitto liittokokous Tampere On hienoa olla Omakotiliiton liittokokouksessa ja tuoda tänne ympäristöministeriön terveiset. Edustattehan te yli 2 ja puolta miljoonaa suomalaista. Sen verran meistä suomalaisista asuu omakotitaloissa, siis kansalaisten enemmistön toiveasunnossa. Itse olen elämäni aikana asunut niin kerrostalossa kuin omakotitalossa, vuokralla ja omistusasunnossa. Molemmissa on hyvät ja huonot puolensa. Haluan alkuun kiittää teitä myös siitä, että olette haja-asutusalueen kiinteistökohtaisessa jätevesineuvonnassa mukana. Neuvontaa on tehty ja jätevesiasioita myös taloissa muutettu määräysten mukaisiksi. Pari vuotta sitten, edellisen vaalikauden lopussa laki kirjoitettiin eduskunnassa uusiksi ja se sai asukkaiden kannalta aikaisempaa kohtuullisemman sisällön. Ympäristöministeriölle kohta pari vuotta vanha hallitusohjelma on haastava. Tuskin koskaan hallitusohjelmaan on kirjoitettu niin paljon asunto- ja ympäristöpoliittisia tavoitteita. Ohjelmaan sisältyy mm. asuntopoliittinen ohjelma, jonka valtioneuvosto hyväksyi viime keväänä. Siihen on kirjattu keskeisimmät tällä vaalikaudella toteutettavat asuntopoliittiset toimet. Tämän lisäksi valmistelussa on useita asumista koskevia erillisohjelmia kuten mm. ikääntyneille ja erityisryhmille. Asuntopoliittisilla ohjelmilla ei tehdä yhtään uutta asuntoa, mutta ne antavat vahvan yhteiskunnallisen viestin, millä keinoilla maan hallitus ja asuntoministeri sekä eri toimijatahot haluavat asuntopolitiikkaa hoitaa. Maapolitiikka ja korkea rakennustonttien hinta ovat etenkin pääkaupunkiseudulla pullonkaula, joka vaikeuttaa asuntotuotantoa ja nostaa asumiskustannuksia. Asuntopoliittinen työryhmä onkin arvioinut, että parhaiten asuntotuotantoa voidaan edistää turvaamalla tonttimaan saatavuus. Helsingin seudun uutta maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteen sovittava aiesopimus allekirjoitettiin viime kesänä. Siinä on asetettu tavoitteet paljonko uusia asuntoja pitää rakentaa. Tampereen ja Oulun MAL-sopimuksia valmistellaan parhaillaan. Paljon riippuu myös hallituksen suunnittelemasta kuntauudistuksesta, miten maankäyttöä ja asumista jatkossa suunnitellaan tai ainakin minkäkokoisissa kunnissa.

2 2 Meillä on Suomessa tänä päivänä yli miljoona eläkkeensaajaa ja ikäihmisten määrä tulee tuntuvasti kasvamaan, kun suuret ikäluokat pääsevät ansaitulle eläkkeelle. Tämä asettaa haasteita niin kylien kuin lähiöiden suunnittelulle, sillä sitten kun niissä asuu nykyistä paljon enemmän ikäihmisiä, pitää ottaa eri tavalla huomioon heidän tarpeensa liikkumisessa, palveluissa ja monessa muussa arjen turvallisuuteen vaikuttavassa asiassa. Uudella teknologialla olisi varmasti paljon annettavaa liikkumiseen ja palveluiden järjestämiseen. Myös erilaiset ratkaisut omavaraisen ja paikallisen energian tuottamiseen ja hyödyntämiseen ovat tulossa. Enää keskitetty malli energiantuotannossa ei välttämättä ole ainoa, vaan oman tilansa ottavat hajautetut paikalliset, ja myös talokohtaiset sähkön- ja lämmön tuotantoratkaisut. Tämä edellyttää myös sitä, että pientuottaja voi myydä ylimääräsähkönsä verkkoon. Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan maankäyttö- ja rakennuslain muutos, joka tuo energiatehokkuusmääräykset myös korjausrakentamiseen. Lähtökohtana on, että ehjää ja toimivaa rakennusta ei tarvitse eikä kannata korjata. Suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen kiinteistönpito maksaa itsensä takaisin. Osana muita korjauksia on järkevää ottaa huomioon myös energiatehokkuus. Peruskorjausten energiatehokkuutta koskeva asetus on myös ollut laajalla lausuntokierroksella ja saimme hyvää ja monipuolista palautetta. Asetuksessa rakennuksen energiatehokkuudelle tullaan säätämään vähimmäisvaatimuksia, kun kyse on rakennuksen luvanvaraisesta korjaamisesta, käyttötarkoituksen muuttamisesta tai teknisten järjestelmien korjaamisesta. Tällaisia korjauksia ovat esimerkiksi laajat peruskorjaukset, rakennuksen ulkovaipan korjaukset ja teknisten järjestelmien uusiminen. Energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä ei tarvitse tehdä, mikäli ne eivät ole teknisesti, toiminnallisesti tai taloudellisesti toteutettavissa. Tärkeää on myös se, että energiatehokkuutta parantavat toimet tehdään rakennuksen ominaispiirteet ja käyttötarkoitus huomioiden. Asetus annetaan kun laki on tullut voimaan. On tärkeää huomata, että omistajan ei edellytetä parantavan rakennuksen ominaisuuksia siitä, millaisena rakennuslupa on aikanaan saatu ja millaiseksi rakennus on rakennettu. Hän voi jatkaa rakennuksen käyttämistä riippumatta sen energiatehokkuudesta tai muista

3 3 ominaisuuksista. Rakennuksen omistaja itse päättää rakennuksensa korjaus- tai muutostarpeesta ja niistä toimenpiteistä, joihin ryhtyy. Vasta ryhtyessään korjaustoimiin omistaja kohtaa rakentamista koskevat vaatimukset. Korjausrakentamisen sääntelyn niukkuus ja säännösten joustavuus ovat toimineet hyvin ja edistäneet rakennusten tarkoituksenmukaista ja vaiheittain tapahtuvaa korjaamista, kuten lain tavoitteena on ollut. Tähän hyväksi koettua toimintamallia ei muuteta. Tähän asti energian säästäminen on ollut vapaaehtoista ja säästötoimenpiteitä on suositeltu tehtäväksi peruskorjausten yhteydessä. Niin on myös viime vuosina tehty. On myös käytännön kokemusten perusteella opittu, etteivät pelkät energiakorjaukset aina ole taloudellisesti kannattavia, vaan ne kannattaa toteuttaa muiden korjausten yhteydessä. Viime vaalikaudella meillä oli porkkanarahaa pientaloille lämmitystapajärjestelmien muutoksia varten. Myös kotitalousvähennystä korostettiin. Nyt asuntoministerin budjetista leikattiin lähes kaikki tällaiset rahat pois. Toivomme silti, että energiaremontteja tukevat porkkarahat vielä palaavat. Pelkkä rakennuksen energiatehokkuuden parantaminen ei tietenkään vielä tarkoita, että energialasku pienenee. Paljon riippuu myös asukkaiden kulutustottumuksista ja rakennuksen käyttötavoista. Energiankulutusta on nykyisin melko helppo seurata. Kulutukseen on myös kohtuullisen helppo vaikuttaa esimerkiksi sähkölaitteiden käyttöä rajoittamalla tai kohtuullisella huonelämpötilalla. Vanhassa talossa joudutaan aina sovittamaan toisiinsa eri vuosikymmenien rakentamistapojen ja säädösten mukaisia ratkaisuja. On selvää, että korjausrakentamisessa tarvitaan osaamista ja tapauskohtaista harkintaa erilaisten vaatimusten yhteensovittamisessa. Kuntien rakennusvalvonta ja kiinteistöjen omistajat tarvitsevat neuvontaa, hyviä esimerkkejä ja koulutusta. Tässä on meille työtä tuleville vuosille.

4 4 Ympäristöministeriö teetti VTT:llä hallitusohjelman mukaisen selvityksen, jonka tavoitteena oli arvioida rakennuskannan energiatehokkuuteen vaikuttavien korjaustoimenpiteiden vaikutusta energiankulutukseen ja päästöihin aikajänteellä Vaikutuksia arvioitiin edellä mainittujen korjausrakentamisen energiatehokkuusmääräysten ja arvioidun muun kehityksen pohjalta. Tarkastelu toteutettiin skenaariotarkasteluilla yhdessä rakennus- ja kiinteistöalan keskeisten toimijoiden kanssa. Realistisimman vaihtoehdon mukaan vuoden 2020 asuin-, liike- ja palvelurakennuskannan energiankulutus olisi 6 prosenttia pienempi kuin vuonna Toinen merkittävä rakennus- ja kiinteistöalaa koskeva ajankohtainen asia on rakennusten energiatodistusten uudistamista koskeva lakiesitys. Tätä koskeva hallitus esitys annettiin pari viikkoa sitten. Jatkossa energiatodistus tarvittaisiin myös vanhan pientalon myynnin tai vuokrauksen yhteydessä, kuten muissakin rakennuksissa. Uudistuksen myötä vanhan pientalon ostaja voi vertailla eri rakennusten energiatehokkuutta valintaa tehdessään. Tärkeää on myös se, että uusi todistus sisältää suosituksia energiatehokkuuden parantamiseen. Suosituksista on hyötyä sekä nykyiselle että tulevalle omistajalle. Uudistetut energiatodistukset on tarkoitus ottaa käyttöön vaiheittain. Uusia todistuksia tehdään heti lain voimaantulon jälkeen lähes kaikessa uudisrakentamisessa sekä myynnin ja vuokrauksen yhteydessä asuinkerrostaloissa ja uudehkoissa pientaloissa. Ennen vuotta 1980 rakennetuille pientaloille energiatodistus tarvitaan myynnin ja vuokrauksen yhteydessä vasta alkaen. Mikäli kiinteistö on esim. arvoltaan vähäinen, energiatodistus voidaan laatia valmiin lomakkeen avulla niin kutsutun kevennetyn menettelyn kautta. Silloin todistuksen laatijan ei tarvitse käydä paikan päällä eikä määritellä rakennuksen energialuokkaa. Energiatodistuksen tavoitteena on parantaa energiatodistusten vertailtavuutta ja luotettavuutta käyttämällä vain yhtä lomaketta todistusten laatimiseen, määrittelemällä energiatehokkuus aina samalla tavalla sekä vaatimalla energiatodistusten tekijöiltä jatkossa pätevöitymistä. Pätevyyksiä porrastetaan tehtävän vaativuuden mukaan. Energiatodistus on jatkossa voimassa 10 vuotta. Käytännössä sen tekemisen voi yhdistää muuhun rakennuksesta tehtävään asiantuntija-arvioon, kuten kuntoarvioon.

5 5 Paljon uutta on siis tapahtumassa omakotitalomaailmassakin. Omakotitalojen asukkailla on jatkuva tarve hyvään neuvontaan. Tässä teidän työnne aktiivisena kansalaisjärjestönä on ollut tehokasta ja vaikuttavaa. Tälle työlle toivotan parhainta menestystä.