Toimintakertomus 2011

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2011

2 Vuosi 2011, Haapamäen Museoveturiyhdistys ry:n 18. toimintavuosi Haapamäen Museoveturiyhdistys ry (HMVY, Yhdistys) on Keski-Suomessa, Keuruun kaupungin Haapamäen kylässä toimiva kotimaisen rautatieperinteen säilyttämiseen erikoistunut yhdistys. HMVY:n toiminta keskittyy vanhan rautatiekaluston ja Museovarikon kunnostus- ja ylläpitotoimintaan ja museojunaliikenteeseen Suomen rataverkolla. Yhdistys liikennöi vuosittain noin junakilometriä liikennöintipäivän aikana. Toiminnan perustana on jäsenistön tekemä aktiivinen talkootyö. HMVY:n kaikki toiminta on voittoa tavoittelematonta. Jäsenmäärältään Haapamäen Museoveturiyhdistys on Suomen kolmanneksi suurin rautatiealan harrastusyhteisö. Yhdistyksessä on yli 500 jäsentä. Yhdistys on yksi valtakunnallisen Museorautatieliiton (MRL) jäsenistä (aikaisemmin Rautatiemuseoiden ja -harrastajien liitto ry, RMHL). Vuosi 2011 oli menestyksellinen ja yhdistys jatkoi kasvuaan, joskin kasvuvauhti hieman tasoittui vuosiin verrattuna. Jäsenmäärän kasvoi 45:llä ollen toimintavuoden lopussa yhteensä 456. Yhdistys sai jälleen tunnustusta toiminnalleen, kun Hämeen Heimoliitto ry palkitsi yhdistyksen Häme-teko -kunniakirjalla. Museokaluston kunnostuksessa keskityttiin jo Suomen rautateiden juhlavuoteen kunnostamalla pääasiassa matkustajakalustoa. Yhdistyksen käytössa olevien VR:n omistamien höyryveturien omistusjärjestelyjen tilanne ei ratkennut toimentavuoden loppuun mennessä, jonka takia yhdistys menetti Tr1 1082:n kunnostukseen myönnetyn 4000 euron määrärahan. Yhdistys sai merkittävän kalustolahjoituksen Postimuseolta. Yhdistyksen vanhin kalustoyksikkö on nyt postivaunu P 9935 vuodelta Vaunu tullaan kunnostamaan liikenteeseen tulevina vuosina. Yhdistys liikennöi aikaisempien vuosien tapaan laajasti, liikenteen painottuessa heinäkuusta lopusta lokakuulle Etelä- ja Länsi-Suomessa toteutettuun laajaan museoajokierrokseen. Höyry- ja dieselveturivetoisten museojunien lisäksi liikennöitiin lättähatuilla. Liikennöintiä ja erityisesti museokaluston siirtoja tapahtumapaikoille helpottivat Liikenteen turvallisuusvirastolta saadut poikkeusluvat ajaa vaihtotyön sijasta junana tietyillä rataosilla, kuten pääradalla Tampereen ja Hyvinkään välillä. Museovarikon rakennusten osalta jatkettiin sekä veturitallin että kaksoisvahtituvan korjauksia. Työt toteutettiin osittain saatujen avustusten turvin. Veturitallin pilttuiden veturiovet saatiin kunnostettua ja kaksoisvahtituvan ulkopuolinen kunnostus valmistui. Museovarikkoalueen ja varsinkin veturitallin kunnostus on iso sarka, jonka osalta haasteita riittää myös tulevaisuudessa. Korjausvelkaa on kertynyt vuosien saatossa huomattavasti. Veturitallin ulkoisen kunnostuksen jälkeen on tarkoitus tehdä jokaiseen pilttuuseen käyttötarkoitusta vastaava peruskorjaus sekä parantaa työskentelyolosuhteita korjaamalla mm. pukuhuone ja taukotilat. Lisäksi museovarikolle tarvitaan tulevaisuudessa liikkuvalle kalustolle uutta sisäsäilytystilaa. 2

3 Hallitus ja muut toimihenkilöt Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sihteeri Taloudenhoitaja Hallituksen jäsenet Toiminnantarkastajat Varatoiminnantarkastajat Liikennepäällikkö Turvallisuusjohtaja Varikonpäällikkö Ratamestari Viestintä Internetsivut Kimmo Alanko Juha Vuorinen Jouko Sakari Järvinen Mauri Lagerstedt Eero Heinonen Jouko Sakari Järvinen Mauri Lagerstedt Timo Vaittinen Jari Auvinen (varajäsen) Martti Vainio Salla Vainio Matti Bergström Raimo Helomaa Hannu Lehikoinen Aki Grönblom Timo Vaittinen Samu Sirkiä Juha Vuorinen Tuomas Myllylä Juha Vuorinen YHDISTYKSEN KOKOUKSET Yhdistys piti toimintakauden aikana kaksi kokousta: kevätkokous syyskokous Yhdistyksen hallitus piti toimintakaudella neljä kokousta, joista yksi oli puhelinkokous. Muut hallinnolliset asiat Yhdistyksen entisöintirahastossa on ,25. Varoja ei käytetty vuonna Yhdistys oli verovelvollinen. Yhdistys oli Rautatiemuseoiden- ja harrastajien liitto ry:n jäsen. Yhdistyksen edustajana toimi Juha Vuorinen. Työt Museovarikolla Yhdistyksen kaikki työtehtävät tehdään talkootyönä lukuun ottamatta niitä tehtäviä, jotka joudutaan ostamaan ulkopuolelta. Haapamäen käyntikirjaan kertyi talkoolaisten nimikirjoituksia 1198 kappaletta. vastuutehtävät ja -henkilöt Vr1 789, Tk3 1136, Tr1 1082, Dm9-kalusto, Vr1 789 varakäytönvalvoja Dr12, Move, Jenbach DH 400 Dv 15, Dv16 Dm7, Dr13 Puukoriset matkustajavaunut Teräskoriset matkustajavaunut, A-vaunut Vr1 789 käytönvalvoja Tavaravaunut Tve1 422 Tka-kalusto Radiolaitteet Timo Vaittinen Aki Grönblom Kimmo Alanko Hannu Lehikoinen Jouko Sakari Järvinen Juha Vuorinen Teppo Niemi Eero Heinonen Tuomas Myllylä Mauri Lagerstedt Tero Tuovinen JÄSENMAKSUT 2011 JA JÄSENISTÖ Jäsenmaksut olivat toimintakaudella seuraavat: Aikuiset 22 Opiskelijat 16 Kannatusjäsenet 85 Yhteisöjäsenet 170 Jäsenrekisterin ylläpidosta huolehtivat Jouko Sakari Järvinen ja Juha Vuorinen. Yhdistyksellä oli yhteensä 456 jäsentä. Yhdistykseen liittyi toimintakauden aikana 45 uutta jäsentä. Työt muualla Postivaunu P 9935:n siirtoon liittyen työskenneltiin Toijalassa Postin varastolla touko- ja heinäkuussa vaunua valmisteltiin siirtokuntoon ja tutkittin siirtoa varten tarvittavan raiteen kunto. Toijalan Museoveturiseura ry järjesti kyseisen raiteen raivaustalkoot 21.5, jolloin raiteelta poistettiin runsaasta puustoa ja muuta kasvillisuutta. Vaunun siirtopäivänä 1.7. järjestettiin talkoot, joissa vaunu siirrettiin työntämällä hallista kiskoja pitkin ulos ja vaihteen kautta toiselle raiteelle, mistä nosturiauto otti sen kyytiinsä. Mäntyluodossa purettiin teräsvaunujen osia. KOULUTUS Yhdistyksen liikenneturvallisuustehtävissä toimivat jäsenet osallistuivat yksityisraiteen liikenneturvallisuuskoulutukseen, joka pidettiin lauantaina 2.4. Järvenpään hotelli Scandicissa. 3

4 Avustukset ja lahjoitukset Yhdistys sai toimintavuoden aikana useita avustuksia ja lahjoituksia: Liikenne- ja viestintäministeriö 7500 veturitallin pilttuiden veturiovien kunnostukseen Museovirasto 4000 kaksoisvahtituvan ulkoiseen kunnostamiseen Keuruun museosäätiö 4000 höyryveturin Tr ajokuntoon kunnostamiseen Suomen rautatiehistoriallinen seura ry 3350 Dm9-moottorijunan kunnostamiseen Rautatiemuseon säätiö 2500 Em 2460 kunnostamisen materiaali -ja työvälinehankintoihin Hämeen Museoseura ry 1500 höyryveturin Vr1 789 kunnostamiseen Keuruun kaupunki 1500 toiminta-avustus Museoveturiseura Ry Move 51h-veturi Postimuseo Postivaunu P 9935 Yksityishenkilö 512,40 Dm9-moottorijunan kunnostamiseen Useat yksityishenkilöt tukivat merkittävällä summalla konduktöörivaunu Fo 22508:n kunnostamista. Lisäksi yhdistys sai lukuisia materiaalilahjoituksia (kirjallisuutta, rakennustarvikkeita ym.) sekä yksityisiltä lahjoittajilta että yrityksiltä. Keuruun Museosäätiön avustusta ei voitu käyttää, sillä höyryvetureiden omistusjärjestelyt eivät ratkenneet toimintavuoden loppuun mennessä. Museoveturiseura Ry:n puheenjohtaja Ilkka Tuominen (vas.) ja yhdistyksen puheenjohtaja Kimmo Alanko Move 51h-veturin lahjoitustilaisuudessa. RECCEX 11- SUOJELUHARJOITUS Pioneerirykmentti järjesti yhteispohjoismaisen RECCEX 11 -suojelutiedusteluharjoituksen, johon osallistui Puolustusvoimien oma Suojelun Erikoisosasto sekä suojelujoukkoja Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Harjoitus toteutettiin Keski-Suomen alueella useissa eri harjoituskohteissa, joissa harjoitusjoukot suorittivat erilaisia tehtäviä. Haapamäen Museoveturiyhdistys avusti Pioneerirykmenttiä harjoituksen sovelletun vaiheen toteuttamisessa , jolloin joukot harjoittelivat Museovarikon alueella. Harjoituksen teemana oli kemikaaleista aiheutuvan uhan selvittäminen. Harjoitusta varten järjestettiin säiliövaunukalustosta kaksi harjoituskohdetta museokaluston seisontaraiteille. Yläkuva: Säiliövaunusta vuotavasta aineesta otetaan näytettä. Alakuva: Sotilaat tiedustelevat aluetta. 4

5 Hallituksen jäsenten vaalissa valittiin yhdistyksen puheenjohtajaksi Kimmo Alanko, varapuheenjohtajaksi Juha Vuorinen ja hallituksen jäseniksi Eero Heinonen ja Timo Vaittinen. Hallituksen jäseninä jatkavat vuonna 2008 valitut Jouko Sakari Järvinen ja Seppo Leskinen. Varajäseneksi valittiin Mauri Lagerstedt. Hallitus Viestintä ja markkinointi Jäsentiedotteita, jotka sisälsivät myös kutsut yhdistyksen kokouksiin, lähetettiin kaikille jäsenille toimintavuoden aikana kaksi kappaletta. Resiina-lehdessä 2/2011 julkaistiin yhdistyksen palsta, jossa esiteltiin edellisen vuoden toimintaa. Resiina-lehden tapahtumakalenteriin ilmoitettiin kaikki yhdistyksen yleisöajot. JÄSENTIEDOTE 2/2009 Jäsenmaksut vuodelle 2009 Jäsenmaksujen eräpäivä oli Jos et ole vielä maksanut jäsenmaksuasi vuodelle 2009, niin pyydämme suorittamaan maksun mahdollisimman nopeasti. Jos jäsenmaksukaavakkeesi on hävinnyt ota yhteyttä yhdistyksen sihteeriin tai rahastonhoitajaan välittömästi! Jäsenmaksunsa laiminlyöneiden jäsenkortit mitätöidään ja Resiina-lehden toimitus katkeaa 1.5. jälkeen. Alkuvuoden tapahtumia Kalusto: Viikonloppuna haettiin Pasilasta neljä uutta museovaunua. Päivävaunut Ei ja 22793, makuuvaunu Em 2186 ja virkatarvevaunu XG (entinen P-sarjan postivaunu 9931). Heikkokuntoiset vaunut tullaan kunnostamaan lähivuosina. Ensimmäisenä vuorossa on Em 2186, jonka kunnostustyö aloitetaan jo kuluvana vuonna. Varsinkin päivävaunujen osalta kunnostusurakka tulee olemaan vaativa; vaunut on Pasilassa vandalisoitu niin pahoin, että ne joudutaan rakentamaan lähes uudelleen. 2. luokan päivävaunu Eit 23114, lasten leikkivaunu ELht ja huoltovaunu BT katsastettiin Haapamäellä. Vaunujen todettiin olevan kunnossa ja niille on haettu käyttölupa Rautatievirastosta. Höyryveturiin Vr1 789 on rakennettu ns. sähköhäkki, joka estää nostamasta työvälineitä veturin polttoainetilasta liian lähelle raiteen yläpuolella olevia sähköratarakenteita. Sähköhäkki on nykyisin pakollinen varuste kaikissa höyryvetureissa. Yhdistetyn matkustaja- ja konduktöörivaunu EFi 22380:n kunnostustyö on edennyt vauhdikkaasti ja vaunu nähtäneen liikenteessä loppukesästä. Ravintolavaunu Rt 23705:n osalta työt ovat myös alkaneet talven hiljaiselon jälkeen. Avattavat ikkunaelementit on uusittu ja nyt vaunu odottaa lattiamaton vaihtoa. Rata-auto Rau-rto 11:n kunnostus on lähes valmis. Jäljellä on enää ikkunoiden asennus ja vuotavan jarrusylinterin vaihto. Yhdistys on ostanut Valmet laituriauton vm Auto on ollut aktiiviaikanaan käytössä Riihimäen asemalla ja viime vuodet yksityisomistuksessa Riihimäen lähistöllä. Veturitalli ja muut kiinteistöt: Lättävarastona tunnettu veturitallin puinen lisäosa on paneloitu sisältä ja tila on ottettu uudelleen käyttöön. Toistaiseksi se toimii puusepän työtilana. Veturitallin ovi- ja ikkunaremontti jatkuu kuluvana vuonna. Liikenne- ja viestintäministeriö on myöntänyt apurahan ovien 1-5 korjaukseen. Yhdistys on irtisanonut Keurusseudun luonnonystävien kanssa tehdyn vuokrasopimuksen veturitallin viereisestä kaksoisvahtituvasta. Sopimus päättyy ja rakennus siirtyy yhdistyksen käyttöön Sopimus irtisanottiin sillä rakennuksessa alkaa laaja remontti. Henkilöstö: JÄSENTIEDOTE 1/2010 Talvikaudella tapahtunutta Kulttuuripalkinto Yhdistys on saanut Keuruun kaupungin vuoden 2009 kulttuuripalkinnon. Palkinto on myönnetty merkittävästä toiminnasta Keuruun kulttuurielämän hyväksi. Syyskokous Kokouskutsu Haapamäen Museoveturiyhdistys ry:n sääntömääräinen kevätokous pidetään Haapamäen Höyryveturipuiston ravintolassa lauantaina klo alkaen. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen säännöissä määrätyt asiat. Kahvitarjoilu klo alkaen. Tervetuloa! Yhdistyksen syyskokous pidettiin Haapamäellä Höyryveturipuiston ravintolassa Vuoden 2010 jäsenmaksuiksi vahvistettiin aikuisilta 22, nuoriso- ja opiskelijajäseniltä 16 ja kannatusjäseniltä 85. Museojunat Talvikaudella ajotoiminta on ollut vähäistä. Museojuna Seinäjoelta Jyväskylään 9. tammikuuta jouduttiin perumaan Dm7- moottorivaunujen jäätyä kiinni lumeen. Myös kova pakkanen vaikeuttaa museokaluston käyttöä kun esimerkiksi polttoaineiden heikon pakkaskestävyyden vuoksi on moottoreissa esiintynyt käyntiongelmia. Höyryveturi Tk on puolestaan poissa liikenteestä tasoristeysonnettomuuden takia kun kurottaja ajoi Seinäjoelta Koskenkorvalle matkalla olleen Joulupukin höyryjunan eteen Hoppalan tasoristeyksessä Ilmajoella Onnettomuudesta ei aiheutunut henkilövahinkoja, mutta junaa vetäneen Tk3:n aineelliset vahingot ovat huomattavat. Veturin perässä olleet vaunut eivät vaurioituneet. Yhdistyksen liikennehenkilöstöä osallistui VR Koulutuskeskuksessa järjestettyn yksityisraiteen liikenneturvallisuuskoulutukseen kertaukseen Yhdistyksen osallistujat osoittivat jälleen erinomaisen osaamistasonsa; kaikki pääsivät tentistä läpi puhtain paperein Veturinkuljettajat tutustumassa Dr12-veturin tekniikkaan Aki Grönblomin johdolla. Tasoristeysonnettomuudessa vaurioitunut höyryveturi Tk3:n hytti. Yhdistyksen omat internetsivut ovat osoitteessa Internetsivuilta voi lukea tuoreimmat uutiset museovarikolta, tarkastaa yleisöajojen aikataulut tai tutkia esim. kalustokuvastoa. Toimintavuoden aikana otettiin käyttöön uusi julkaisujärjestelmään perustuva sivustorakenne, jonka ylläpito on merkittävästi aikaisempia ratkaisuja helpompaa. Yhdistyksellä on myös oma sivu Facebook-yhteisöpalvelussa. Yhdistys oli erityisesti liikennöinnin puitteissa esillä varsinkin paikallis- ja seutumedioissa läpi vuoden. Myös museojuna-ajojen markkinointi perustui suurelta osin yhdistyksen etukäteen saamaan näkyvyyteen alueellisissa medioissa. Oman markkinointityön lisäksi käytettiin paikallisia yhteistyökumppaneita. Esimerkiksi Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry osallistui Lahden alueella toteutettujen yleisöajojen markkinointiin. Haapamäen Museoveturiyhdistys ry on kotimaisen rautatieperinteen säilyttämiseen erikoistunut yhdistys. Yhdistyksestä kertovaa esitettä, jota on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, jaettiin vuoden aikana noin tuhat kappaletta. Toimintamme keskittyy vanhan rautatiekaluston kunnostusja ylläpitotoimintaan Haapamäen museovarikolla ja museojunaliikenteeseen ympäri Suomen. Museojunaliikenteen tarkoituksena on tuottaa matkustuselämyksiä ja tuoda esille elävää museotoimintaa. Yhdistyksen myyntituotevalikoimaa kasvatettiin omalla DVD-elokuvalla Haapamäen Höyryveturit ja ottamalla myyntiin entistä laajempi valikoima Kustantaja Laaksosen rautatieaiheisia kirjoja. Tällä DVD:llä esiintyvät yhdistyksen höyryveturit Vr1 789 Kana ja Tk Pikku-Jumbo. Vr1 789 Kana Järjestelyveturi Valmistaja: Tampella 1927 Paino: 44,8 t Pituus: 9,15 m Nopeus 40 km/t Tk Pikku-Jumbo Kevyt tavarajunaveturi Valmistaja: Tampella 1947 Paino: 78,2 t Pituus: 16,0 m Nopeus: 60 km/t Osa yhdistyksen markkinointia on jäsenkortti, jonka esittämällä jäsenet saavat erilaisia jäsenetuja yhdistyksen ja yhteistyökumppaneiden tuotteista ja palveluista. Yhdistyksen itse myöntämien jäsenetujen lisäksi toimintavuonna jäsenkortilla sai 10 % alennuksen helsinkiläisen Mallikaupan tuotteista ja Suomen Rautatiemuseon kaupasta. Yhteistyötahoja muistettiin perinteiseen tapaan joulukorteilla. HAAPAMÄEN HÖYRYVETURIT HAAPAMÄEN HÖYRYVETURIT HÄMEEN HEIMOLIITON KUNNIA- KIRJA Hämeen Heimoliitto ry:n hallitus on palkinnut yhdistyksen Häme-teko -kunniakirjalla. Valinnassa todettiin, että yhdistys vaalii rautatiekulttuuria- ja historiaa, joka on myös osa Hämeen omaa kulttuurihistoriaa. Kunniakirjan luovutusajankohta sovitaan vuodelle

6 EDUSTUKSET JA VIERAILUT Yhdistyksen periaatteena on, että yhdistystä edustavat ainoastaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, hallituksen jäsenet sekä muut erikseen edustamaan valtuutetut henkilöt. Toimintavuoden aikana yhdistys oli edustettuna eri tilaisuuksissa seuraavasti: Yhdistys Matkamessuilla Helsingin Messukeskuksessa Kimmo Alanko yhdistyksen edustajana Liikenne- ja viestintäministeriössä Kimmo Alanko ja Jouko Sakari Järvinen yhdistyksen edustajina VR:n Pieksämäen konepajalla Valtteri - museojunaan liittyen 3.3., 23.9., ja Kimmo Alanko yhdistyksen edustajana Riihimäen kaupungilla liittyen Hv1 554:n kunnostamiseen Kimmo Alanko yhdistyksen edustajana Visa Tammen 50-vuotisjuhlissa Rautatieläisten liitossa Kimmo Alanko ja Jouko Sakari järvinen yhdistyksen edustajina 5.6. Museorautatieyhdistys ry 40-vuotisjuhlissa Kimmo Alanko yhdistyksen edustajana Vilppulassa neuvottelemassa höyryveturiajosta Tauno Mäkelän kanssa. Tr entisöintiprojektin edustajat vierailulla Haapamäellä 3.9. Visa Tammi vierailulla Haapamäellä Kimmo Alanko yhdistyksen edustajana tutustumassa Nurmeksen veturitalliin Jouko Sakari Järvinen ja Pentti Oikari yhdistyksen edustajina tutustumassa Pihlajavedellä olevaan konduktöörivaunun koriin Kimmo Alanko, Jouko Sakari Järvinen ja Kari Palviainen yhdistyksen edustajina tutustumassa Nurmeksen veturitalliin Höyryveturit eivät liiku ilman polttoainetta, joka yhdistyksen tapauksessa tarkoittaa kotimaista koivuhalkoa. Vuosittain talkoolaisten käsien kautta veturin tulipesään kulkee jopa 100 kuutiota. 6

7 Yhdistyksen toiminnan sydän on Museovarikko. Kuvan vasemmassa reunassa, puiden katveessa, kaksoisvahtitupa. Keskellä maisemaa hallitsee 16-pilttuinen veturitalli ja sen etualalla museokaluston säilytysraiteet. Taustalla Höyryveturipuiston rakennuksia. Kaksoisvahtitupa ennen ulkopuolisen kunnostuksen aloittamista (vas.) ja kunnostuksen jälkeen. KIINTEISTÖ JA RAKENNUKSET Veturitallin pilttuiden veturiovet korjattiin uusimalla lahonneet ja korjaamalla käyttökelpoiset puuosat ja ikkunaruudut. Kaikki 400 ikkunaruutua listoitettiin uudestaan. Nyt kolmen vuoden jälkeen on kaikki veturitallin etupuolen veturiovet korjattu. Myös veturitallin sivuilla ja takaseinillä olevia yksittäisiä ikkunaelementtejä korjattiin. Kaksoisvahtituvan ikkunat ja varaston portaat korjattiin ja rakennus maalattiin pellavaöljymaalilla. Kunnostustyöt tehtiin Museoviraston suositusten mukaisesti vanhaa rakennusperinnettä ja työtapoja noudattaen. RATA-ALUEET Yhdistyksellä on raideliityntäsopimus Liikenneviraston kanssa. Raiteistolla suoritettiin kasvien poistoa ja pieniä korjaus- ja huoltotoimenpiteitä. Liikennevirastolle tehtiin ilmoitus raiteiden 402 ja 49 huonosta kunnosta (varsinkin pölkyt). Vaihdettavat pölkyt on merkitty ja pölkynvaihto tehdään vuonna Edellä mainitut korjaustyöt tilattiin Haapamäen Höyryveturipuistosta ja ne toteutti Pentti Oikari. 7

8 LIIKENNÖINTI HMVY:n liikennöinti kasvoi hieman vuodesta Toimintavuoden aikana ajettiin 87 junaa. Valtion rataverkolla liikennöitiin 6147 km junaliikenteenä ja 271 km vaihtotyönä, siis yhteensä 6418 km. Liikennöintiä haittasivat merkittävästi vuoden 2008 lopulla voimaan tulleet tiukentuneet liikennnöintimääräykset, joiden mukaisesti suurella osalla valtion rataverkkoa museokalustolla voidaan liikennöidä vain vaihtotyönä. Vaihtotyö rajoittaa käytettävän nopeuden pieneksi ja estää matkustajien kuljettamisen kyseisillä rataosilla. Aikaisemmista vuosista poiketen Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi myönsi muutamia poikkeuslupia ko. määräykseen liittyen. Näiden poikkeuslupien myötä voitiin mm. tehdä kalustonsiirtoja pääradalla junaliikenteenä. Poikkeusluvilla oli merkittävä positiivinen vaikutus niin ratakapasiteetin saatavuuden ja liikenteenhallinnan kuin myös yhdistyksen kalusto- ja henkilöstöresurssien käytön näkökulmasta. Hannu Tarvainen esittelmässä höyryveturia Tampereen asemalla ennen lähtöä Orivedelle. Liikennekausi aloitettiin aikaisempiin vuosiin verrattuna varsin myöhään, vasta pääsiäisviikonloppuna. Sunnuntaina ajettiin kaksi edestakaista höyryjunaa Tampereen ja Oriveden välillä. Molemmat lähdöt olivat todella suosittuja. Kalustona olivat höyryveturi Tk ja kuusi puukorista matkustajavaunua. Siirtoajot tehtiin la su dieselveturi Dr :n vetämänä. Höyryveturi Tk3 ja puuvaunut olivat mukana Lahdessa järjestetyssä Classic Motor Show -tapahtumassa. Yhdistys liikennöi museojunia Lahden ja Heinolan välillä kahdesti molempina päivinä. Lahdessa lähtöpaikkana oli Salpausselän seisake. Lauantain ensimmäinen junapari jouduttiin ajamaan siirto- ja varaveturina olleella Dv :lla kun Tk3:n ilmapumpun höyryputken tiiviste vioittui juuri ennen Mytäjäisten varikolta junan eteen siirtymistä. Muut matkustajajunat ajettiin suunnitellusti Tk3:lla. Siirtoajot Haapamäki Lahti Haapamäki toteutettiin ja Dv :n vetäminä. Pentti Yli-Hukkala (vas) ja Timo Vaittinen Tk3 1136:ssa. 8 Myös seuraavat yleisöajot suuntautuivat Lahden ja Heinolan välille, kun Tk3 vaunuineen ajoi kaksi päivittäistä ajoa 18. ja sekä tilausajon Siirtoajot Haapamäki Lahti Haapamäki tehtiin ja tällä kertaa Dr :n vetäminä. Näihin siirtoajoihin saatiin ensimmäisen kerran aikaisemmin mainittu Trafin poikkeuslupa, jonka ansioista siirtoajot saatiin tehtyä joustavammin ja jo pelkästään matka-ajassa säästettiin useita tunteja. Heinäkuussa liikennöitiin Haapamäen ympäristössä ja Varsinais-Suomessa. Lauantaina 2.7. ajettiin Haapamäen Höyryveturipuiston museojunat Jyväskylästä Haapamäelle ja takaisin veturipuistossa olleisiin Ukko-Pekkamarkkinoihin liittyen. Kalustona käytettiin Dr :a ja kolmea puumatkustajavaunua. Samalla kalustolla ajettiin vielä lauantai iltana perinteinen Museovarikon talkooväen saunajuna Keuruulle ja takaisin. Lauantaina ajettiin museojuna Haapamäeltä Mänttään ja takaisin Tk3:lla ja neljällä puuvaunulla. Vilppula-seuran tilaama ajo oli yleisölle ilmainen, joten matkustajia riitti junan täydeltä. Tk valmistautuu lähtöön Salpausselältä kohti Heinolaa.

9 Dm7-kalustolla (Dm ja 4209 sekä EFiab 11599), eli Lättähatuilla ajettiin edelliskesän tapaan Turun ja Uudenkaupungin välillä. Siirtoajo Haapamäeltä Turkuun ajettiin perjantaina ja viikonloppuna ajettiin kaksi edestakaista junaa molempina päivinä. Kalusto jätettiin viikoksi Turkuun ja seuraavana lauantaina 6.8. ajettiin Haapamäelle siirron yhteydessä kolme edestakaista museojunavuoroa Loimaan ja Humppilan välillä Loimaalla olleeseen rompetoritapahtumaan liittyen. Turussa lättähattujunien asiakaspalvelusta huolehtivat Joona Kärkkäinen (vas), Antti-Matti Hartikainen, Kari Palviainen, Jussi Mäkinen ja Juha Vuorinen. Jussi Mäkinen ja Kari Palviainen kirjoittamassa matkalippuja lättähattujunaan. Matkustajaruuhkaa Tampereen asemalla. Höyryveturi kiinnostaa kansaa. Lättähatut Uudessakaupungissa. Veturiasentajat ovat tulleet katsomaan Tampereen varikolle pysähtynyttä kalustonsiirtojunaa. Keulalla Dr12, perässä Tk3 ja vaunusto. 9

10 Näkymä Rautatiemuseopäivästä Hyvinkäältä. Keskellä Dr ja oikeassa reunassa yhdistyksen puuvaunukalustoa. VR:n Ukko-Pekka Hr veti yhdistyksen vaunuja Rautatiemuseopäivänä kohdesti Rajamäelle ja takaisin. Perinteeksi muodostuneet rautatiemuseopäivän yhteydessä Lohjalle ajetut junat ja Toijala-Valkeakoskihöyryjunat ajettiin samana viikonloppuna elokuun puolivälissä. Dr , Tk3 1136, kuusi puumatkustajavaunua ja huoltovaunut siirrettiin perjantaina Haapamäeltä Toijalaan. Lauantaina ajettiin Tk3:lla ja seitsemällä puuvaunulla Toijalan ja Valkeakosken välillä kaksi edestakaista höyryjunavuoroa. Vaunujen vapauduttua höyryjunista Dr siirsi ne vielä samana iltana Hyvinkäälle, josta niillä ajettiin sunnuntaina museojunat Lohjalta Hyvinkäälle ja takaisin. Lisäksi samat vaunut olivat VR:llä lainassa Hr1 1021:n ajaessa kaksi ajoa Hyvinkäältä Rajamäelle ja takaisin. Siirtoajo Haapamäelle tehtiin Dr :n vetämänä siten, että viimeisen yleisöajon jälkeen Dr12 ajoi vaunujensa kanssa Lohjalta Toijalaan, jossa Tk ja huoltovaunut liitettiin junaan ja koko kalusto siirrettiin yhtenä junana takaisin Haapamäelle. Seuraavan kerran liikennöitiin syyskuun toisena viikonloppuna, jolloin ajettiin kolme museojunavuoroa Tampereen ja Nokian välillä. Dr , Tk3 1136, seitsemän puumatkustajavaunua ja huoltovaunut siirrettiin perjantaina 9.9. Haapamäeltä Tampereelle. Tk kuitenkin vaurioitui siirtoajon aikana hieman ennen Tamperetta vasemmanpuoleisen sylinterin männänvarren etupuolen tiivisteen pettäessä. Varatiivistettä ei kuitenkaan saatu koko yön jatkuneista yrityksistä huolimatta pitämään, jonka vuoksi höyryveturilla ajettaviksi suunnitellut kolme edestakaista museojunaa Nokialle ajettiin Dr :lla. Tk3:n tiivistevuoto saatiin rajoitettua niin pieneksi, että veturi voitiin ajaa omin voimin näytteille laituriraiteelle Tampereella aina Nokian museojunan lähtöajan lähestyessä. Tk3:n koneisto riisuttiin illan aikana kylmänä hinauksen mahdollistavaan kuntoon Tampereen varikolla. Hr Nummelassa paluumatkalla Karjaan kautta kotitalliinsa Helsingin Pasilaan. Yhdistyksen museojuna odottaa pääsyä kohti Hyvinkäätä ja edelleen Haapamäkeä. 10

11 Koska koneistoltaan riisutun höyryveturin suurin hinausnopeus on vain 35 km/h, ei Tk3:n siirtämistä takaisin Haapamäelle voitu tehdä aiemmin suunnitellun aikataulun mukaisesti sunnuntai iltana Dr12:n vetämänä. Tämän vuoksi Dr ajettiin sunnuntai aamuna Haapamäeltä Tampereelle, josta se veti Tk3:n ja huoltovaunut sunnuntai-iltapäivän aikana Haapamäelle. Junan siirtyessä lähtöraiteelleen Tampereella tapahtui toinen vaurio, kun ylös jääneet laskumäen raidejarrut osuivat vetureihin. Raidejarruja vaurioitui ja Dr :n teleihin tuli jälkiä jarruihin osumisesta, mutta telit eivät vaatineet korjausta. Tilanne todettiin myöhemmin liikenteenohjauksen virheeksi. Dr jatkoi matkustajavaunujen kanssa sunnuntaina Tampereelta Riihimäelle, jossa vaunut olivat käytössä kolmessa edestakaisessa VR:n Dr :n vetämässä museojunassa Riihimäen ja Hyvinkään välillä Riihimäki-päivän asematapahtumaan liittyen. Dr12 myös siirsi vaunut myöhemmin illalla takaisin Haapamäelle. HMVY:n jäsenretki järjestettiin lauantaina , jolloin ajettiin Dr :lla ja neljällä puumatkustajavaunulla Haapamäeltä Kerimäelle ja takaisin. Ajoon liittyi ainutlaatuinen tilaisuus nähdä Dr12 Savonlinnan aseman edessä: Vetureiden ollessa normaalissa käytössä ajamisen Savonlinnaan esti Parikkalan suunnasta akselipainorajoitettu Kyrönsalmen silta ja Pieksämäen suunnasta Huutokoski Savonlinna-rataosan kevyet kiskot. Nykyisin sillalla ei ole painorajoitusta ja Huutokoski Savonlinna-rataosa on perusparannettu vuonna 2009 raskaille kiskoille. Enää Savonlinnan aseman eteen ei kuitenkaan voi ajaa millään kalustolla, koska radan linjausta muutetaan Savonlinnan kohdalla menossa olevan tiehankkeen yhteydessä ja ratapiha puretaan. Liikenne aseman eteen katkaistiin joulukuussa. Liikennöintikausi päättyi , jolloin ajettiin Dm7- kalustolla (Dm ja 4209 sekä EFiab 11599) kolme joulupukin junaa reitillä Seinäjoki-Koskenkorva-Seinäjoki ja juniin liittyvät kalustosiirrot Haapamäen ja Seinäjoen välillä. Dr Huru saa lisää öljyä Kimmo Kivelältä. Dr12 vaunuineen Savonlinnassa Kyrönsalmen sillalla. 11

12 KALUSTO Katsastustoiminta Liikkuvan kaluston katsastustoiminta lakkautettiin rautatielain (304/2011) myötä. Laki tuli voimaan Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi muutti päivätyllä päätöksellään (TRAFI/10833/ /2011) määräaikaiset käyttöönottoluvat toistaiseksi voimassa oleviksi. Uutta kalustoa Postimuseo lahjoitti yhdistykselle postivaunun P Vaunu on alun perin vuodelta 1871 ja on näin yhdistyksen vanhin kalustoyksikkö. P 9935:ttä siirretään lavetilta kiskoille Haapamäellä. Höyryveturit Yhdistyksen hallinnassa ovat seuraavat höyryveturit: Vr1 789, Vr3 753, Hr1 1020, Tr sekä Tk3:t 1135 ja Hv3 998 ja Hv4 751 ovat yhdistyksen omaisuutta. Lisäksi yhdistyksellä on osuus veturiin Hv Vr1 789:ää kunnostettiin apurahan turvin. Veturin painelaitetta ei kuitenkaan katsastettu vuonna 2011, koska veturille ei ollut käyttöä. Tk3 1136:een asennettiin GSM-R-laitteiston kaapeloinnit ja antennit keväällä. Ohjaamoon tehtiin kiinnitysmahdollisuus Train Talk laitetta varten. Veturin pyöräkerrat mitattiin Lämmittäjän puolen männänvarren tiivistevaurion takia veturi oli poissa käytöstä syyskuun puolivälistä alkaen. Vr1 789 Tr1 1082:n ajokuntoon kunnostus on ollut keskeytettynä omistusjärjestelyjen takia. Alkuvuodesta veturiin tehtiin laipoitus kattilan vesipainekoetta varten. Veturin pyöräkerrat mitattiin Dr Veturia käytettiin toimintavuoden aikana museojunissa ja liikenteessä valtion rataverkolla. Veturille tehtiin toimintakauden aikana normaalia ylläpitohuoltoa. Veturiin asennettiin GSM-R-laitteiston kaapeloinnit ja antennit keväällä. Ohjaamoihin tehtiin kiinnitysmahdollisuus Train Talk laitetta varten. Veturin pyöräkerrat mitattiin Tk Dr Veturia käytettiin toimintavuoden aikana museojunissa ja liikenteessä valtion rataverkolla. Veturiin asennettiin GSM-R-laitteiston kaapeloinnit ja antennit keväällä. Ohjaamoihin tehtiin kiinnitysmahdollisuus Train Talk laitetta varten. Veturin pyöräkerrat mitattiin Dr

13 Dv Veturille kertyi 16,1 ajokilometriä ja 13 käyttötuntia. Veturia käytettiin Museovarikon vaihtotöissä ja sille tehtiin toimintakauden aikana normaalia ylläpitohuoltoa. Veturin pyöräkerrat mitattiin Dv Dr Veturille kertyi 690,5 ajokilometriä ja 52,2 käyttötuntia. Veturia käytettiin Museovarikon vaihtotöissä ja liikennöitiin valtion rataverkolla. Veturille tehtiin toimintakauden aikana normaalia ylläpitohuoltoa. Veturiin asennettiin GSM-R-laitteiston kaapeloinnit ja antennit keväällä. Ohjaamoon tehtiin kiinnitysmahdollisuus Train Talk laitetta varten. Veturin pyöräkerrat mitattiin Dm7, EFiab Yhdistyksellä oli toimintakaudella seuraavat Dm7- moottorivaunut: 4114, 4120, 4185, 4187, 4209, 4215 sekä liitevaunu EFiab 11599, joista yhdistyksen kalustorekisteriin on merkitty 4185, 4187, 4209, 4215 ja Yhdistys omistaa moottorivaunut 4185, 4187 ja liitevaunun Dv Dm7-yksiköihin 4185 ja 4209 asennettiin GSM-R-laitteiston kaapeloinnit ja antennit keväällä. Ohjaamoon tehtiin kiinnitysmahdollisuus Train Talk laitetta varten Muutoin ajossa käytetylle Dm7-kalustolle (Dm7:t 4185 ja 4209 sekä EFiab 11599) tehtiin käytön yhteydessä löytyneiden pienten vikojen korjausta ja ylläpitohuoltoa. Vaunuista 4185, 4187, 4209 ja mitattiin pyörät Dm9 Yhdistyksellä oli toimintakaudella Dm9-moottorivaunut 5121, 5122, 5123, 5124 sekä välivaunu CEiv 5612, jotka oli merkitty yhdistyksen kalustorekisteriin. Dm7, EFiab Moottorivaunu 5124 on kunnostuksessa. Siihen tehtiin mm. paineilmaosien huoltoa, maalaustöitä ja teräsrakenteiden korjausta, kuten uudet portaikot. Projektia vetää Juhani Pirttilahti. Tka3 301 Tve1 422 Tve1-veturia käytettiin Museovarikon vaihtotöissä. Sille on tehty toimintakauden aikana normaalia ylläpitohuoltoa. Veturin omistus on yhdistyksellä/omistajaryhmällä. Molempien osuus veturista on puolet. Tka3 279 & 301, Tka4 104 Tka-kalustoa käytettiin Museovarikon vaihtotöissä. Kalustolle tehtiin normaalia ylläpitohuoltoa. Tka-kalusto on HMVY:n omaisuutta. 13

14 Vv13 / Move 51h / Move 51m Haapamäellä on neljä kalustotyypin veturia, Move 51m v. 1952; Move 51h v. 1953; Move 51h v ja Move 51h v Museoveturiseura Toijalasta luovutti omistamansa ja HMVY:lle deponoidun Move 51h -veturin HMVY:n omaisuudeksi kevätkokouksessa Näin kaikki Move 51-veturit ovat yhdistyksen omaisuutta. Lokomoottorit Haapamäellä on kaksi lokomoottoria, jotka molemmat ovat yhdistyksen omistuksessa. Veturi nro 12 v on museoitu Metsä-Serla Oyj Simpeleen tehtailta ja Lokomo 23/1943 on museoitu Turusta Ovakolta. Rau-Rto 11 Rata-auto on yhdistyksen omaisuutta. Se vaatii maalauksen jälkeen pientä teknistä kunnostamista. Pyöräkerrat mitattiin Jenbach DH 400 Veturia on pidetty toistaiseksi veturitallin pilttuussa 12 moottorissa olevien ongelmien selvittämiseksi. Veturi on yhdistyksen omaisuutta. Kisko-Kallet Haapamäellä oli toimintakauden aikana kolme Kisko- Kallea. Trr 351 (Tampella 974), Trr 375 (Tampella 1001) ja entinen Finnish Chemicals Oy:n Kisko- Kalle. FC:n Kalle on yhdistyksen omaisuutta. Höyrysäiliöveturit Haapamäellä on kaksi höyrysäiliöveturia. Kuopiosta museoitu Borsig (Karhu) on yhdistyksen omistuksessa. Toinen veturi Henschel 23824/1937 on deponoitu Toijalan Museoveturiseura ry:ltä. Matkustajavaunut Yhdistyksen kalustorekisteriin on merkitty seuraavat matkustajavaunut: A 91, BG , BT 01155, CEmt 24040, Cht 2365, EFi 22380, EFi 22395, EFit 23513, Ei 22612, Ei 22757, Ei 22763, Ei 22771, Ei Ei 22794, Ei 22797, Ei 22799, Eit 23114, ELht 23321, Em 2186, F 3525, Po 9822, Pot 10002, Rt ja XG Ravintolavaunu Rt 23705:n maalauksen jälkeisiä viimeistelytöitä jatkettiin vaunun sisällä. Matkustajavaunujen Ei ja Ei kunnostusta jatkettiin penkkien asennuksella, maalauksilla ja sähkötöillä. Ei 22763:sta vaihdettiin ja maalattiin matkustajaosastojen kattolevyt. Ei 22794:n kunnostus valmistui loppukesästä ja vaunu otettiin takaisin liikenteeseen. Vaunuun tehtiin uusi ulkopanelointi ja maalaus. Sisäpuoleltakin vaunu on kuin uusi: kattolevyt on vaihdettu, samoin matkustamon ja toisen wc:n lattiamatot. Puukoristen makuuvaunujen Em 2186 ja 2460 kunnostus saatiin lähes valmiiksi ennen talvea. Vaunuun 2186 tehtiin uusi huopakatto ja vaunun katolle asennettiin kunnostetut torpeedotuulettimet. Vaunu kori on maalattu kahteen kertaan. Vaunun 2460 sisäkunnostuksen valmistuttua vaunu maalattiin sekä sisältä että ulkoa. Sisäkunnostuksessa vaihdettiin useita kattolevyjä käytävään sekä makuuhytteihin. Lisäksi kolme huonoa torpeedotuuletinta kunnostettiin ja vaihdettiin huonojen tilalle. Työkuntavaunu XG :n kunnostus takaisin konduktöörivaunuksi Fo on edennyt ripeästi. Vaunu on paneloitu lähes kokonaan ja huonokuntoinen katto on korjattu. Sisältä vaunu on kokenut verrattain suuren muutoksen, kun siitä on purettu työkunta-ajan ylimääräisiä rakenteita ja toisaalta on rakennettu takaisin paljon alkuperäistä, kuten junamiesten koppi, sekä sen ja käytävän välinen seinä. Lisäksi matkustajavaunuille tehtiin normaalia ylläpitohuoltoa. Tavaravaunut Yhdistyksen kalustorekisteriin on merkitty seuraavat tavaravaunut: Gb 57287, Gbl , Gbl ja Ma Gbl ja Gb vaunuja käytettiin höyryvetureiden huolto- ja polttoainevaunuina valtion rataverkolla liikennöidyissä höyryveturijunissa. Gb maalattiin ja siinä yhteydessä vaunuun uusittiin huonoja ulkopaneeleita sekä ovia korjattiin. Lisäksi vaunun pyöräkerrat mitattiin Yhdistyksen omistukseen kuuluvat seuraavat vaunut: A 99, BG , BT 01155, Cmc 24902, Ei 22333, EFi 22380, EFi 22395, Ei 22771, Ei 22793, Em 2186, Fo 22540, KCik 2071, P 9935, Po 9822, Pot 10002, XG ja XG BT- vaunun pyöräkerrat mitattiin 24.7 ja samalla vaunulle tehtiin omana työnä liikennekelpoisuustarkastus.