Haapamäen Museoveturiyhdistyk. Haapamäen Museoveturiyhdistyksellä on jälleen takanaan

Transkriptio

1 Haapamäen Museoveturiyhdistyk Haapamäen Museoveturiyhdistyksellä on jälleen takanaan vauhdikas vuosi. Yhdistyksen perustamisesta tuli kuluneeksi 20 vuotta ja eipä juuri sopivammin olisi voinut sattua 500 jäsenen rajapyykin rikkoutuminen. Meitä HMVY:läisiä oli jo 504. Tie pienen aktiiviporukan muodostamasta veturinkorjausporukasta kansallisesti ainutlaatuiseksi museovarikoksi on ollut pitkä ja osin kivinen, mutta mieleen painuvia tapahtumia täynnä. Itsenäisyyspäivänä ajetussa juhlajunassa nautittiinkin leppoisasta tunnelmasta ja iloisista ilmeistä. Vaikka sen itse sanommekin, HMVY on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisen rautatiekaluston ja -perinteen vaalijana. Museovarikko Museovarikko, yhdistyksen toiminnan sydän, sijaitsee Haapamäen rautatieaseman välittömässä läheisyydessä. Museovarikkoon kuuluvat 16-pilttuinen veturitalli, museokaluston säilytysraiteet, kaksoisvahtitupa-tyyppinen asuinrakennus ja saunarakennus. Viime vuosina hyvin edistynyt alueen siistiminen ja veturitallin kunnostaminen etenivät jälleen. Kesällä korjattiin veturitallin autotalliosan ulkoseinä Museoviraston apurahan turvin. Lisäksi autotallin ovet maalattiin. Veturitalliin tehdyn palotarkastuksen perusteella korjattiin mm. palo-osastointia. 16 HMVY:n vuosi 2014

2 Veturitallin autotalliosan takaseinä korjattiin kesän aikana. Seinämateriaali on ns. Toja-levyä, eli sementtilastulevyä. Samalla kertaa kunnostettiin myös ikkunaelementit ja maalattiin autotallien ovet. Kuvan alareunassa näkyvät myös uusitut portaat, jotka johtavat vahtituvalta ja parkkipaikalta veturitallin etupuolelle. Autotallin yläkerrassa on veturitallin toimisto. Kuva Juha Vuorinen, Veturitallin taakse rakennettiin Veturipuiston aidan kanssa yhdennäköinen puuaita hillitsemään tarpeetonta kulkua raiteistolle. Samalla korjattiin myös pieni lastauslaituri ja siistittiin ympäristöä. Kuva Jouko Sakari Järvinen, sen vuosi 2013 Liikenne- ja viestintäministeriön apurahan turvin puolestaan tasattiin polttoainepaikan ja vahtituvan välinen maa-alue. Samalla sinne tehtiin uusi sorapinta. Veturitallin takana olevaa solaa raivattiin niin pitkälle, kuin kaivinkoneella päästiin, ja kuonakuoppa tyhjennettiin. Tallin takana kulkevalle tielle ja vahtituvan parkkipaikalle ajettiin uusi sorapinta ja vahtituvan parkkipaikalta veturitallille johtavat portaat uusittiin. Veturipuiston aidan ja veturitallin välinen kulku suljettiin uudella maisemaan sopivalla aidalla ja samalla korjattiin veturitallin takana sijaitseva pieni lastauslaituri. Höyryjuna perinteisessä kesämaisemassa. Tk3 1136:n vetämä juna on juuri lähtenyt Keuruulta kohti Pihlajavettä Kuva Juha Vuorinen Raiteistolle ei vuonna 2013 tehty merkittäviä kunnostustöitä. Yhdistys sai lahjoituksena vajaan 100 kpl erän ratapölkkyjä. Lisäksi VR Track Oy:ltä tilattiin työ, jossa HMVY:n ja Veturipuiston raiteisto liitettiin osaksi Liikenneviraston Haapamäen liikennepaikan raiteistokaaviota. HMVY:n vuosi

3 PMR:ltä ostettu työkuntavaunu BG siirrettiin Haapamäelle Riihimäen asematapahtuman kalustonsiirron mukana Työkuntavaunusta on tarkoitus tehdä huoltovaunu helpottamaan pidempien museoajojen kalusto- ja miehistöhuoltoa. Kuva Jouko Sakari Järvinen Puukoriset matkustajavaunut CEm 2460 ja Ei matkalla VR:n Piekämäen konepajalle vetäjänään Dv Kuva Jouko Sakari Järvinen, Keuvuu Dm9 5124:n uusi pintamaali kiiltelee veturitallin vaunupajan työvalojen loisteessa. Kuva Juha Vuorinen, Museokalusto Yhdistyksellä oli omistuksessaan 118 kalustoyksikköä sekä käyttö- ja hallintasopimuksella 24 kalustoyksikköä. Toimintavuoden aikana kokoelmaan tuli muutama mielenkiintoinen täydennys. Ruukki Metals Oy:n Hämeenlinnan tehdas lahjoitti kesäkuussa vanhan Move 66 -sarjan dieselveturin yhdistykselle. Vuonna 1971 valmistettu veturi oli käytössä Hämeenlinnan tehtaalla koko käyttöikänsä ajan. Se ajettiin Hämeenlinnasta Kouvolaan Teräspyörän konepajalle, jossa sen pyörät sorvataan ja sille tehdään muita huoltotöitä. Veturi siirretään Museovarikolle todennäköisesti vuoden 2014 aikana. Yhdistys osti Porvoon Museorautatie ry:ltä puukorisen harmaan työkuntavaunun BG Se on alun perin ollut Po-sarjan postivaunu nro Siitä on tarkoitus tehdä liikkuva huoltoja konepajavaunu. Vaunu tuotiin Haapamäelle syyskuussa Riihimäen asematapahtumassa käytetyn vaunuston paluusiirron mukana. Lahden Rautatieharrastajat Topparoikka ry myi yhdistykselle puisen laatikkolumiauran Etv-Rto 23. Se kuljetettiin elokuussa Lahdesta Hyvinkään kautta Haapamäelle. Yhdistyksen ahkeroinnin tuloksena kunnostettiin kolme puukorista matkustajavaunua: makuuvaunut Em 2186 ja CEm 2460 sekä lähiliikennevaunu Ei Kaksi viimeksi mainittua käytettiin Pieksämäen konepajalla, jossa vaunujen jarrulaitteet ja telit sekä pyöräkerrat laakerointeineen huollettiin ja esiin tulleet viat korjattiin. Konepajakäynnin jälkeen ne kulkivat ensimmäisessä varsinaisessa museojunassa välillä Haapamäki Jyväskylä Haapamäki, joskin vielä matkustajilta suljettuina. Makuuvaunu Em 2186 otettiin ensimmäisen kerran museojunaliikenteeseen viikonloppuna , jolloin ajettiin HMVY:n 20-vuotisjuhlajuna sekä joulupukin höyryjunat Koskenkorvalle. Vaunu oli yleisöajoilla avoinna matkustajille ja väliajat talkoolaisten majoituskäytössä. Molemmille makuuvaunuille tehdään vielä pieniä viimeistelytöitä, kuten siivousta, kumipalkeiden vaihto ja viimeistelymaalauksia. Vaunuun 2460 pyritään lisäksi täydentämään lämmityskamiina. Kunnostettavana oleva museokalusto Dm9 5124:n, eli Porkkanan kunnostustyöt jatkuivat läpi vuoden. Kyseinen moottorivaunu sai ylleen uuden maalikerroksen. Muuten kunnostus on jatkunut vaunun sisällä väliseinien ja lattialevyjen asentamisella sekä vaunun tekniikan parissa. Lättähattu Dm maalattiin ja moottorin korjausta jatkettiin. Vaunu vaatii vielä ennen liikenteeseen asettamista maalauksen jälkeisen kokoamisen (mm. ikkunoiden asennus), moottorin kunnostuksen loppuun saattamisen, GSM-R -radiojärjestelmän valmiuden asentamisen sekä perusteellisen huollon. Höyryveturi Tr Riston kunnostaminen jatkui varustimien korjauksella ja asentamisella. Alkusyksystä aloitettiin toisen vesipainekokeen valmistelu. Tuolloin valitettavasti paljastui vielä uusia vikoja, jotka on korjattava ennen vesipainekokeen tekemistä. Puumatkustajavaunuista vaunun Ei kunnostus eteni sisätöihin. Sisäseinistä vanhoja töhrittyjä IKI-levyjä purettaessa koettiin iloinen yllätys, kun levyjen alta paljastuikin vanhempi, lakattua koivuvaneria oleva seinä, ja vieläpä lähes kokonaan ehjänä. Muutamia huonoja kohtia levyistä jouduttiin vaihtamaan 18 HMVY:n vuosi 2014

4 Puukorisen matkustajavaunun Ei kori on korjattu varsin perusteellisesti. Sisäpuolella kaikki pintamateriaalit lattiasta kattoon on vaihdettu tai korjattu. Ikkunatasossa ja päätyseinissä on perinteinen loimukoivupinta, joka löytyi sen päälle kiinnitettyjen kovalevyjen alta. Kuva Jouko Sakari Järvinen Dm uudessa upeassa maalipinnassaan odottamassa maalauksen jälkeistä ikkunoiden, pienosien ja varustimien asennusta. Kuva Juha Vuorinen, uuteen tai muista vaunuista kierrätettyyn vaneriin. Lisäksi matkustamon toisen osaston seinään käytettiin Ilomantsissa olleesta makuuvaunusta purettuja loimukoivuvanerilevyjä ja toiseen osastoon tehtiin sävytetyt koivuvanerilevyt. Vaunun lattiamatto on uusittu kokonaan alkuperäisen ruskean väriseksi. Lakattuja puuosia ja erilaisia pienosia on puhdistettu töhryistä tai maalattu uudestaan. Tekniikasta uusittiin sisävalaisimille menevät sähköjohdot ja korjattiin sisävalaisimien lampunkannat. Opetusvaunun A 19 sisämaalaukset saatiin tehtyä ja aloitettiin sisustan rakentaminen. Kahvilavaunusta Eik vaihdettiin sisäkattolevyt. Vaunun sisäpuolisesta kunnostamisesta on olemassa alustava rakennesuunnitelma. Ratakuorma-auton Tka6 138 kunnostustyötä aloitettiin Voikkaalla kartoittamalla kunnostuskohteita, selvittämällä alkuperäisen mallisten osien saantia ja perehtymällä Teräspyörän arkistosta löytyvään Tka6:n valmistusaikaiseen materiaaliin, jota on mappikaupalla. Tavoitteena on saattaa 138 hyvään tekniseen käyttökuntoon ja luvun asuun. Työtä on runsaasti, sillä ratakuorma-autolle tehtiin 1990-luvulla modifikaatio magneettikeräilijää varten. Tämän seurauksena esimerkiksi kuormausnosturi on keskellä lavaa, eikä perinteiseen malliin sen takaosassa. Tka:n kunnostukseen panostetaan enemmän, kun Move 66 saadaan pois jaloista. Move :n kunnostustyöt aloitettiin syksyllä Voikkaalla. Tarkoituksena on laittaa teknisesti hyväkuntoinen veturi entistäkin parempaan käyttökuntoon hyvissä konepajaolosuhteissa, jotta Gbl korjattiin loppukesästä. Näkyvimpinä muutoksina ovat korin kokonaan uusitut seinälevyt ja maalaus, mutta myös tekniikka tarkastettiin ja huollettiin. Kuvat Jouko Sakari Järvinen siitä saataisiin pitkäikäinen työkalu Museovarikon tarpeisiin. Pidemmässä juoksussa veturi on tarkoitus palauttaa 1970-luvun asuun. Osa kunnostustöistä tehdään talkoilla ja vaativimmat osuudet ostetaan Teräspyörältä. Vuoden loppuun mennessä osa veturin pyöristä oli jo sorvattu, pyöränlaakerit tarkastettu, Vapiti-kytkimet huollettu ja ohjaamoa entistetty mm. asentamalla alkuperäisen mallisia mittareita ja merkkivaloja. Veturia kunnostetaan täytetöinä ja se on tarkoitus siirtää Haapamäelle vuoden 2014 aikana. HMVY:n vuosi

5 Varsinais-Suomen rautatiehistoriallinen kartta julkaistiin heinäkuussa. Kartan on laatinut Jussi Mäkinen laajan avustajajoukon antamien tietojen ja karttalähteiden perusteella. Kartta HMVY HMVY on viime vuosina valmistuttanut laajan valikoiman erilaisia myyntituotteita. Viime vuonna suuren suosion saavuttivat isot tulitikkurasiat. Kukaan ei tiettävästi ole vielä jaksanut laskea tikkujen kokonaismäärää. Kuva Juha Vuorinen Julkaisutoiminta Yhdistyksen julkaisemien rautatiehistoriallisten karttojen sarjaa jatkettiin heinäkuussa julkaistulla Varsinais-Suomen kartalla, joka kattaa rautatiet Turusta Uuteenkaupunkiin ja Naantaliin, Loimaan kautta Humppilaan sekä Salon kautta Karjaalle. Lisäksi näkyvät kokonaisuudessaan mm. Jokioisten museorautatie ja Jokioisten rautatien purettu osa Forssaan sekä kapearaiteiset radat Örön linnakkeella ja Paraisilla. A0-kokoisessa kartassa on selitteet suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. HMVY:n 20-vuotisjuhlien kunniaksi julkaistiin joulukuussa Suomen rautateiden yleiskartta. Kartta on luonnollisesti paljon yleistetympi kuin aiemmin julkaistut Uudenmaan (2012) ja Varsinais- Suomen (2013) rautatiehistorialliset kartat. Silti se on paljon kattavampi kuin mikään aiemmin julkaistu kartta Suomen rautatiehistoriasta eikä pidä unohtaa mukana olevaa rautateiden Jyrki Majanmaa suorittamassa vaihtotyöjohtajan näyttökoetta. Vastaanottajana Keijo Keränen VRKK:sta. Kuva Juha Vuorinen, Haapamäki nykypäivää tai rakenteilla olevia ratoja. Kartalla on esitetty Suomen ja lähialueiden nykyiset radat, lyhimpiä sivuratoja lukuun ottamatta, tärkeimmät puretut radat ja tärkeimmät liikennepaikat. Kartalta voi myös bongata 20 Suomen rataverkon ennätystä, kuten korkein ja matalin kohta, maantieteelliset ääripisteet sekä pisimmät sillat ja tunnelit. Samoin kartalle on merkitty rautatiemuseot ja museojunaliikenteenharjoittajat. Kuten aikaisemmatkin karttajulkaisut, myös tämä yleiskartta on kolmekielinen. Koulutus järjestettiin Museovarikolla rajoitetun alueen kuljettajan ja vaihtotyönjohtajan koulutusten näyttökoe., johon osallistui HMVY:stä viisi ja muista yhteisöistä kaksi uutta henkilöä. Yhdistyksen kokousten yhteydessä pidettiin turvallisuuskoulutuksia. Huhtikuussa teemana olivat tähystäjän tehtävät ja turvallisuusohjeiden kertaus tulevaa ajokautta ajatellen. Joulukuussa puolestaan pidettiin menneen ajokauden palautetilaisuus, jossa käsiteltiin mm. liikennesuoriteet ja turvallisuushavainnot, 20 HMVY:n vuosi 2014

6 Ajokauden avauksena ajettiin lättähatuilla Tampereelta Vammalaan. Moottorivaunuvanhukset keräsivät niin asemat kuin matkustajaosastonsakin täyteen aiheesta kiinnostuneita kansalaisia. Kuva Juha Vuorinen, Vammala Liikennöinti Liikennemäärä noudatteli vuonna 2013 aikaisempien vuosien tasoa. Valtion verkolla ajettiin yhteensä 6407 km. Junia ajettiin 87. Vaihtotyönä liikennöitiin 36 km, mm. Salpausselän ja Lahden sekä Uudenkaupungin ja Kalarannan välillä. Maaliskuu Liikennekauden avaus ajoittui pääsiäiseen, kun ajettiin kaksi täpötäyttä vuoroa Tampereelta Vammalaan ja takaisin. Kalustona junissa olivat Lättähatut Dm EFiab Dm Kaluston siirrot Tampereelle ja takaisin tehtiin saman päivän aikana. Toukokuu HMVY osallistui Jyväskylän Yläkaupungin yö -tapahtumaan ajamalla höyryjunalla neljästi Jyväskylästä Vaajakoskelle ja takaisin. Kalustona höyryjunissa oli Tk ja neljä puukorista matkustajavaunua. Siirrot Jyväskylään avustettiin Dv :lla. Höyryveturihuoltoa tekemässä Timo Vaittinen, Hannu Tarvainen ja Markus Mylläri. Kuva Juha Vuorinen, Keuruu Yläkaupungin yö -tapahtuman kalustonsiirto matkalla Haapamäeltä Jyväskylään Kuva Juha Vuorinen HMVY:n vuosi

7 Tk veti jälleen useita museojunia Lahden ja Heinolan välillä kesä- ja elokuussa. Junien lähtö- ja tulopaikkana Lahdessa oli Salpausselän seisake. Päivän toinen junavuoro on pysähtynyt Lahden asemalle. Kuva Timo Vaittinen Kesäkuu Kesäkuussa liikennöitiin yhteistyössä Topparoikka ry:n kanssa Heinolan radalla. Molempina päivinä ajettiin kaksi edestakaista höyryjunaa Salpausselältä Heinolaan kalustolla Tk kuusi puukorista matkustajavaunua. Siirto Haapamäeltä Lahteen tehtiin välisenä yönä ja siirto takaisin Haapamäelle välisenä yönä Dv :n vetämänä. Kaskisten kaupunki tilasi HMVY:ltä kulttuurijunan ajettavaksi Seinäjoelta Kaskisiin ja takaisin. Pitkän ja täyteen myydyn junan kokoonpanona oli Dr ja yhdeksän puukorista matkustajavaunua. Kalustosiirrot Haapamäen ja Seinäjoen välillä tehtiin saman päivän aikana. Heinäkuu Keuruulla juhlittiin 130 vuotta täyttänyttä Vaasan rataa Hevosesta höyryyn -tapahtumassa Tapahtumaan liittyen ajettiin höyryjuna reittiä Haapamäki Keuruu Pihlajavesi Keuruu Haapamäki. Noin 300 matkustajaa kuljettaneiden junien kalustona oli Tk3 1136, viisi puukorista matkustajavaunua ja konduktöörivaunu F Lättähatuilla ajettiin yhteensä kuusi edestakaista junaa Turun ja Uudenkaupungin välillä. Täyteen varattuja junia ajettiin kaksi paria jokaisena päivänä. Kalusto siirrettiin Turkuun ja takaisin Haapamäelle. Radanvarsi Heinolasta lähdön jälkeen tarjoaa varsin perinteisen maiseman mikäli lämmittäjä ehtii sitä ikkunastaan katsella. Kuva Timo Vaittinen, HMVY:n vuosi 2014

8 Haapamäen asemasillalla saattoi jättäytyä höyryveturin savupilveen, kun Tk oli siirtymässä junarungon päähän. Kuva Juha Vuorinen, Museojuna toi tullessaan matkustajaruuhkan yleensä kovin hiljaiselle Pihlajaveden asemalle. Kuva Juha Vuorinen, Uudenkaupungin lättähattujunien miehistö Joona Kärkkäinen, Kari Palviainen, Jani Niemelä, Piia Riutta, Jussi Mäkinen, Juha Vuorinen, Hannu Lehikoinen ja Jari Auvinen. Oikean puoleisessa kuvassa iltalätän matkustajat ovat siirtymässä Mynämäen asemalle katsomaan videoesitystä. Kuvat Jouko Sakari Järvinen ja Juha Vuorinen, HMVY:n vuosi

9 Riihimäen asematapahtuman vaunuston siirto on lähtenyt Tampereelta ja matkaa Dr :n vetämänä kohti määränpäätään. Kuva Jouko Sakari Järvinen, Sääksjärvi Elokuu HMVY:n kalustoa siirrettiin Etelä-Suomen tarpeisiin välisenä yönä, jolloin Dv Tk Gb F Po Ei Ei Fo Ei Ei Ei EFi ajettiin Haapamäeltä Lahteen. Lahdesta ajettiin neljä edestakaista vuoroa Heinolaan yhteistyössä Topparoikka ry:n kanssa. Kalusto siirrettiin Topparoikan HMVY:lle lahjoittaman lumiauran Etv-Rto 23 kanssa Lahdesta Hyvinkäälle 4.8. illalla. Matkustajavaunut olivat käytössä VR:n liikennöimissä Rautatiemuseopäivän junissa Rajamäelle ja Tk oli käyttökunnossa näytteillä Suomen rautatiemuseon alueella. Hyvinkäältä kalusto siirrettiin Toijalaan 16.8., josta tehtiin kaksi edestakaista höyryjunamatkaa Valkeakoskelle. Kalusto siirrettiin edelleen Haapamäelle. Samalla yhdistykselle saatu lumiaura siirtyi uuteen sijoituspaikkaansa Museovarikolle. Yhdistyksen Ruukki Metals Oy:ltä lahjoituksena saama Move 66 -veturi siirrettiin omin konein ajamalla Hämeenlinnasta Voikkaalle. Koreiltaan Haapamäellä kunnostetut vaunut Ei ja CEm 2460 siirrettiin teli- ja jarruhuoltoon Pieksämäen konepajalle. Vaunut vedettiin Pieksämäelle Dv :lla, joka jäi vaunujen huollon ajaksi seisomaan Pieksämäelle. Konduktöörivaunu F 3525, laatikkolumiaura Etv-Rto 23 ja Gb olivat rautatiemuseopäivän ajan säilytyksessä Suomen rautatiemuseon hallissa. Kuva Jouko Sakari Järvinen, Hyvinkää Syyskuu Tampereen seudulla tarjottiin 7.9. mahdollisuutta höyryjunamatkoihin HMVY:n ajaessa kaksi Tk3 1136:n vetämää junaparia Tampereen ja Nokian välillä. Nokian junien vaunustona oli Tk3:lle varsin raskas kokoonpano eli seitsemän puukorista matkustajavaunua. Pitkä juna oli tarpeen matkustajamäärän ollessa yhteensä noin 600 henkilöä. Tk vaunustoineen ja huoltovaunuineen (Po Gb 57287) oli siirretty Tampereelle Dr :n vetämänä edellisenä iltana. Nokian junien ajamisen jälkeen Tk palasi Gb:n kanssa Haapamäelle ja Dr13 siirsi samaan aikaan muut matkassa olleet vaunut Hyvinkäälle. Vaunut olivat VR:n käytössä Riihimäki-päivänä Riihimäen ja Hyvinkään välillä 8.9. ajetuissa junissa. Dr13 veti vaunut takaisin Haapamäelle. Samassa yhteydessä Haapamäelle siirrettiin Porvoon Museorautatie ry:n HMVY:lle myymä BG Tk ja Dv Toijalan veturitallilla Kuva Jouko Sakari Järvinen 24 HMVY:n vuosi 2014

10 Lokakuu Pieksämäellä huollossa olleet vaunut Ei ja CEm 2460 palautettiin Haapamäelle Dv :n vetämänä. Monelle alan harrastajalle syksyn mieleenpainuvin museojunakokemus oli yhteistyössä Keitele-Museo Oy:n kanssa operoitu kaksinvetohöyryjuna Haapamäeltä Jyväskylään. Vetureina junassa oli kaksi halkopolttoista höyryveturia, HMVY:n Tk ja Suomen Rautatiemuseon Tk Vaunustoksi oli koottu näyttävä kokoonpano: kymmenen pitkää puukorista matkustajavaunua sekä huoltovaunu Gb. Junaa oli markkinoitu lähinnä rautatieharrastajille. Se teki matkalla neljä kuvauspysähdystä ja -ajoa. Tk jatkoi Jyväskylästä kotivarikolleen Suolahteen ja Tk palasi Haapamäelle saman päivän iltana parivedossa Dr :n kanssa. Dr oli ajettu Haapamäeltä Jyväskylään pelkkänä veturina. Joulukuu Ajokausi päätettiin itsenäisyyspäivän viikonloppuna, jolloin ajettiin HMVY:n 20-vuotisjuhlajuna Tampereelta Haapamäen kautta Seinäjoelle sekä perinteiset Koskenkorvan joulupukkijunat. Dr siirsi juhlajunan vaunuston Tampereelle aamulla. Juna ajoi samalla kokoonpanolla Tampereelta Haapamäelle, jossa siihen liitettiin Tk sekä huoltovaunut Gb ja Po 9822 ennen junan jatkamista Seinäjoelle. Kaksi joulupukin höyryjunaa Seinäjoelta Koskenkorvalle ja takaisin ajettiin Tk vetämällä, juhlajunassakin käytetyllä, vaunustolla. Ajot järjestettiin yhteistyössä Koskenkorva seura ry:n kanssa. Etenkin lapsiperheitä paikalle keränneet junat olivat varsin täynnä. Tk3-veturit 1136 ja 1150 valmiina lähtöön Haapamäen veturitallilla. Kuva Jouko Sakari Järvinen, Lämmin kiitos jäsenillemme ja yhteistyökumppaneillemme museojunatoiminnan täyteisestä vuodesta 2013! Tätä kirjoittaessa liikennekausi 2014 on jo alkanut. Tervetuloa nauttimaan museojunakyydistä ja talkoisiin Museovarikolle. Tekijöitä tarvitaan ja kaikille löytyy varmasti sopivaa puuhaa. Eero Heinonen, Jouko Sakari Järvinen ja Juha Vuorinen Yhteistyössä Keitele-Museon kanssa järjestetty Tk3-vetureiden kaksinveto ylittämässä Kintauden penkerettä Kuva Jussi Mäkinen, HMVY:n vuosi