TOIMINTAKERTOMUS TOIMINTAVUODELTA 2016

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS TOIMINTAKERTOMUS TOIMINTAVUODELTA 2016 Haapamäen Museoveturiyhdistys ry Veturipuistontie 1, Haapamäki Y-tunnus:

2 2 / 13 1 Hallinnolliset asiat 1.1 Jäsenistö ja kokoukset Yhdistykseen kuului yhteensä 559 jäsentä. Uusia jäseniä hyväksyttiin 16 ja 25 jäsentä poistui yhdistyksestä. Yhdistys piti vuoden aikana kaksi kokousta: kevätkokous ja syyskokous Kokouksissa käsiteltiin sääntömääräisiä asioita, lisäksi kevät- ja syyskokouksessa käsiteltiin sääntömuutosesitystä, joissa sääntömuutokset hyväksyttiin yksimielisesti. Sääntömuutokset viedään 2017 aikana patentti-ja rekisterihallituksen käsiteltäväksi. Lisäksi syyskokouksessa käsiteltiin Veturipuiston omistusjärjestelyjä. 1.2 Hallitus Vuoden 2016 hallitus: Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sihteeri Rahastonhoitaja Jäsen Jäsen Varajäsen Kimmo Alanko Timo Vaittinen Jouko Sakari Järvinen Mauri Lagerstedt Markus Mylläri Joona Kärkkäinen Esko Heinonen Hallitus piti vuoden aikana 3 kokousta. 1.3 Jäsenyydet ja sidonnaisuudet muihin järjestöihin Yhdistys oli alan etujärjestö Museorautatieliitto ry:n (MRL) jäsen. Yhdistyksen edustajana MRL:n kevätkokouksessa oli Jouko Sakari Järvinen. Yhdistyksellä ei ollut muita jäsenyyksiä tai sidonnaisuuksia. 1.4 Talous Yhdistyksen talousasioiden hoidosta vastasi rahastonhoitaja. Yhdistyksellä oli pankkitili Haapamäen Osuuspankissa. Toiminnan rahoitus muodostui pääosin seuraavista: Museojunien lipputulot ja tilausajojen tuotot Harkinnanvaraiset avustukset ja lahjoitukset Jäsenmaksut Matkamuistomyynti Jäsenmaksut ja -edut Jäsenmaksut olivat aikuisilta 22, nuoriso- ja opiskelijajäseniltä (alle 24 v) 16 ja kannatusjäseniltä 85. Jäsenmaksujen taso on haluttu pitää yhdistyksen talous huomioon ottaen kannattavalla, mutta alhaisella tasolla liittymiskynnyksen pitämiseksi matalana. Jäsenmaksut ovatkin yhdistyksen toiminnan laajuuteen ja jäsenetuihin nähden alan alhaisimmat.

3 3 / 13 Jäsenetuihin kuuluivat mm. tapahtumakohtaisesti määritellyt alennukset yhdistyksen museojunalipuista ja myyntituotteista, Resiina-lehden vuosikerta, 10 % alennukset Mallikaupan ja Suomen Rautatiemuseon kaupan normaalihintaisista tuotteista sekä useita vaihtuvia alennuksia yhdistyksen yhteistyökumppaneilta Vakuutukset Yhdistyksen toiminta oli laajasti vakuutettu. Rautatieliikenteen harjoittajana ja rataverkon haltijana toimiminen edellyttää vastuuvakuutusta. Yhdistyksen vastuuvakuutuksen arvo oli Yhdistyksellä oli lisäksi mm. palo- ja tapaturmavakuutukset Avustukset ja lahjoitukset Yhdistys sai toimintavuonna seuraavat avustukset: Opetus ja kulttuuriministeriö, 5000 veturitallin pilttuiden taustapuolen ovien kunnostamiseen. Museovirasto, 7500 veturitallin pilttuiden 1-15 sisäovien maalaamiseen. Keuruun Museosäätiö, 4000 höyryveturien Vr1 789 ja Tr ajokunnostukseen Rautatiemuseon säätiö, 500 tavaravaunun kunnostustarvikkeisiin 1.5 Toimintajärjestelmä Yhdistyksellä oli käytössään toimintajärjestelmä, jonka mukaisesti yhdistyksen toiminta rautatieliikenteen harjoittajana ja rataverkon haltijana oli organisoitu ja ohjeistettu. Toimintajärjestelmän kautta annettiin kaikki HMVY:n henkilökuntaa koskeva ohjeistus sekä ylläpidettiin mm. rekistereitä Vastuuhenkilöt ja tehtävät Yhdistyslain ja yhdistyksen sääntöjen mukaisten hallinnollisten tehtävien lisäksi yhdistyksellä oli toimintajärjestelmässä kuvattuja operatiiviseen toimintaan liittyviä vastuuhenkilötehtäviä: Turvallisuusjohtaja Liikennepäällikkö Varikonpäällikkö Ratapäällikkö Asiakaspalvelupäällikkö Samuli Rinne Juha Vuorinen Hannu Lehikoinen Timo Vaittinen Juha Vuorinen Kaluston käytön ja kunnossapidon vastuuhenkilöt: Höyryveturit ja Dm9 Timo Vaittinen Move51 Aki Grönblom Dr12 Kimmo Kivelä Dr13 ja Dm7 Hannu Lehikoinen Dv15 ja Dv16 Kimmo Alanko Move 66 Eero Heinonen Puukoriset matkustajavaunut Jouko Sakari Järvinen Teräskoriset matkustajavaunut Juha Vuorinen Tavaravaunut Eero Heinonen Ratakuorma-autot ja pienkalusto Mauri Lagerstedt Tve1 Tuomas Myllylä Rau 11 Markus Mylläri

4 4 / 13 Muut vastuutehtävät: Radiolaitteet Tero Tuovinen 1.6 Talkootyö ja ostopalvelut sekä kuntoutustyöllistettävät Yhdistyksen toiminta ja oman henkilöstön työt perustuivat kokonaan vapaaehtoiseen talkootyöhön. Yhdistys ei maksanut jäsenistölleen tai työntekijöilleen palkkaa tai antanut siihen verrattavia etuisuuksia. Yhdistys piti päiväkirjaa, johon kertyi Museovarikolla ja museojunaliikenteessä yhteensä 1164 käyntimerkintää vuoden aikana. Lisäksi yhdistyksen vastuuhenkilöt tekivät tahoillaan lähes päivittäin mm. hallinnollisia töitä ja museojunaliikennettä valmistelevia töitä, jotka eivät ole mukana päiväkirjamerkinnöissä. Talkoita tehtiin muualla kuin Museovarikolla ja museoliikenteessä, kuten mm. Säkylässä, jossa käytiin laittamassa Ei-vaunu kuljetuskuntoon Haapamäelle siirtoa varten. Erikseen määritellyissä tehtävissä ja töissä käytettiin ostopalveluja. Tällaisia olivat esimerkiksi eräät luvanvaraiset ja erityispätevyyden vaatineet työt (mm. painelaitehitsaukset ja jarruventtiileiden tarkastukset). Lisäksi vaunukaluston puukorien sekä veturitallin korjaustöitä teetettiin kirvesmiehellä. Veturitallilla on ollut Keuruun kaupungin kuntouttavassa työtoiminnassa mukana olleita henkilöitä 1-3. Heidän valvojanaan on toiminut Kirvesmies Pentti Oikari ja muita yhdistyksen henkilöitä. He ovat olleet mukana rautatiekaluston kunnostustoiminnassa, museovarikon kunnostuksessa ja siivouksissa. 1.7 Edustukset ja vierailut Periaatteena on, että yhdistystä edustavat ensisijaisuusjärjestyksessä ainoastaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, hallituksen jäsenet tai hallituksen erikseen edustamaan valtuuttamat henkilöt. Toimintavuoden aikana yhdistys oli edustettuna eri tilaisuuksissa seuraavasti: Kimmo Alanko ja Jouko Sakari Järvinen edustamassa yhdistystä Säkylässä 6.5. Aiheena Apetit Oyj:n hallintopäällikkö Harri Kivipellon tapaaminen ja Ei- vaunun kunnon kartoittaminen ja vaunusta neuvottelu. Allan Scotson Haapamäellä Yhdistystä edusti tapaamisessa Kimmo Alanko. Kimmo Alanko yhdistyksen edustajana tapaamisessa Helsingissä Stadlerin Suomen edustajan Markku Salon kanssa. Kimmo Alanko yhdistyksen edustajana kutsuttuna Rautatiemuseon ystävien hallituksen kokouksessa 2.6. Kimmo Alanko yhdistyksen edustajana 7.6. Riihimäellä Hv1 554:n palaverissa Riihimäeltä 554:n tiimoilta henkilöitä vierailulla Haapamäellä. Kimmo Alanko yhdistyksen edustajana paikalla. Stadlerin Suomen edustaja Markku Salo Haapamäellä Yhdistystä edusti Kimmo Alanko ja muita talkoolaisia. Evakkojunan palaveri 9.8. Yhdistyksen edustajana oli Kimmo Alanko.

5 5 / 13 Rautatiemuseon kesäkauden päättäjäisissä Hyvinkäällä yhdistystä edusti Kimmo Alanko ja Jouko Sakari Järvinen. Reissujunan Robert Ramstedt Haapamäellä. Paikalla yhdistyksen edustaja Kimmo Alanko. Evakkojunan palaveri Yhdistystä edusti Kimmo Alanko. Oulaisten kaupunginjohtaja Esa Sippola Haapamäellä tutustumassa veturiin Hr ja neuvottelemassa sen kuljetusasioista Oulaiseen. Kimmo Alanko edusti yhdistystä tapaamisessa. Evakkojunan palaveri Keuruulla. Paikalla yhdistyksen edustaja Kimmo Alanko. 2 Museovarikko Museovarikko, yhdistyksen toiminnan sydän, sijaitsee Haapamäen rautatieaseman välittömässä läheisyydessä. Museovarikkoon kuuluvat 16-pilttuinen veturitalli, museokaluston säilytysraiteet, kaksoisvahtitupa-tyyppinen asuinrakennus ja saunarakennus. Kuva: Museovarikon alueen näkymää hallitsee veturitalli, jonka vasemmalla puolella puiden katveesta näkyy kaksoisvahtitupa. Taustalla näkyy mm. Höyryveturipuiston rakennuksia. 2.1 Rakennukset Veturitallin pilttuiden 1-15 kääntöpöydän puoleiset sisäpuoliset ovet maalattiin pellavaöljymaalilla. Ennen maalausta ovet puhdistettiin ja niiden viereen kasattiin maalaustelineet. Veturitallin taustapuolen pilttuiden ovet kunnostettiin. Ovissa olevat vanerilevyt irrotettiin ja kunnostettiin. Sen jälkeen ne laitettiin takaisin paikoilleen. Lisäksi ovet maalattiin. 2.2 Raiteisto Museovarikon ratapihalta raivattiin vesakoita ja isoimpia puita kaadettiin. Raiteiden 49 ja 43 välissä ollut liikennettä haittaava ratapölkkykasa nostettiin avovaunuun. Yhdistyksellä on liikenneviraston kanssa Rataverkon haltioiden välinen sopimus sekä sopimus

6 6 / 13 Haapamäen ratapihan Liikenneviraston raiteiden 002b, 401, 441 ja 461 käyttämisestä museoliikenteen kaluston säilyttämiseen. 3 Museokalusto Yhdistyksellä oli omistuksessaan 130 kalustoyksikköä, sekä käyttö- ja hallintasopimuksella 24 kalustoyksikköä. Kaikki kalustoyksiköt on luetteloitu Haapamäen koko museokaluston kattavaan luetteloon ja museoliikenteessä käytettävät kalustoyksiköt lisäksi erilliseen kalustorekisteriin. 3.1 Uudet museoidut kalustoyksiköt Yhdistys sai lahjotuksena Tampereen kaupungin Museopalveluilta höyryveturin Tk Veturi sijaitsee vielä Tampereen Viinikassa, josta se kuljetetaan aikanaan Haapamäelle. Yhdistys osti Apetit Oyj:ltä puisen matkustajavaunun Ei 22087, joka on ollut aiemmin Säkylässä kahviokäytössä. Vaunu nostettiin Säkylässä lavetille ja kuljetettiin sieltä saman tien Haapamäelle Seuraavana päivänä se laskettiin kiskoille Haapamäen aseman edustalla. Vaunu tullaan kunnostamaan 100 paikkaiseksi vaunuksi puupenkkisisustalla. Vaunu on valmistunut Pasilan konepajalla Yhdistys osti VR Groupilta Hyvinkään konepajalla olevat seuraavat kalustoyksiköt: Moottoriveturi Tve-Ko nro 103, Tavaravaunu Gb , Tavaravaunu Gbkk ,, Tavaravaunu Gbkk , 2-akselinen avovaunu BH ja Dv15-moottori kuljetuslavetilla. Tavarat haetaan pois vuoden 2017 aikana. Moottoriveturi kuljetetaan lavettiautolla Haapamäelle, muut kiskoja pitkin. 3.2 Kunnostettavana olevat kalustoyksiköt Dm9 5124:n, eli Porkkanan kunnostustyö jatkui ohjaamossa tehdyillä töillä.. Höyryveturi Tr Riston kunnostus jatkui tenderin osalta. Sähköhäkin rautoja on korjattu ja tenderiin asennettiin vesitysliitos. Höyryveturin Vr1 789 painelaitteelle tehtiin vesipainekoe ja varustimia on korjattu. Käyttötarkastus tehdään veturin painelaitteelle kun varustimet on kunnossa.. Puumakuuvaunu Em 2186 maalattiin, kori ruskeaksi ja alusta sai puuttuvan mustan maalin. Ei-vaunuun tehtiin sisäremontti, jossa vaunuun asennettiin uudet katto- ja seinälevyt sekä uusi lattiamatto. Lisäksi vaunuun asennettiin uudet ikkunaverhot ja lämmitysjärjestelmä korjattiin. Vaunun koriin vaihdettiin uudet paneelit, sisusta sekä kori maalattiin alustaa myöten sekä sähköjärjestelmä huollettiin. Lisäksi vaunut Ei ja EFi maalattiin. Ei- vaunuun vaihdettiin uudet paneelit ja EFi paneloitiin toisen kyljen osalta. Vaunun toisen puolen paneelit oli hyvät, joten niitä ei tarvinnut vaihtaa. Ei- vaunun sisusta kasattiin ja vaunu sai pestyt vihreät penkit, jotka olivat jääneet vaunuista ja

7 Sinisistä matkustajavaunuista on aloitettu Cht 2365:n kunnostus. Vaunu on pesty, korin pohjatöitä on tehty ja niihin on sisältynyt korin korjaushitsauksia. telit on maalattu ja korin molemmat sivut ovat melkein kokonaan maalattu. Vaunun päätyihin on asennettu vanhanmalliset neli-ikkunaiset ovet paineilmaovien tilalle. Lisäksi vaunu tulee saamaan uudet ikkunaruudut. Ravintolavaunuun Rkt tehtiin kylmälaitehuolto sekä aggregaatin jäähdytyspuhaltimen vaihto. Vaunun ensimmäinen ajo HMVY:n riveissä oli Haapamäki- Seinäjoki ja Seinäjoki- Kaskinen- Seinäjoki ja sieltä edelleen Haapamäelle. Tavaravaunujen kunnostus jatkuu. Alkon säiliövaunu Sal säiliö on hiekkapuhallettu ja kertaalleen maalattu. Vaunussa riittää vielä tekemistä mm. puskinpalkin vaihto. Aikanaan kunnostettuna vaunu tulee höyryveturien vesivaunuksi. 7 / 13 XOk :n kunnostus on edennyt. vaunusta purettiin laho lattia ja päätylankutukset, jotka ovat uusittu. Alusta on puhdistettu ja maalattu mustaksi. Vaunun kunnostus saatetaan valmiiksi vuoden 2017 aikana. Yhdistys käytti Rautatiemuseon säätiön avustuksen ( 500 ) vaunun kunnostustarvikkeisiin. Tka6 138 (Voikkaalla) Ratakuorma-auto on Voikkaalla Teräspyörällä ja se on odottanut kunnostusvuoroaan sateelta suojattuna. Move /1971 (Voikkaalla) Yhdistyksen Move 66 on säilytetty Voikkaalla. Tve2 442 (Voikkaalla) Veturi on yhdistyksen omistuksessa ja se on sijainnut Voikkaalla jonne veturi siirrettiin Kouvolasta omin konein. 3.3 Liikennöinnissä käytetty museokalusto Tk Veturi toimi koko toimintakauden ilman suurempia teknisiä vastoinkäymisiä. Veturilla ajettiin kaudella 1160km ja sitä hinattiin lämpöisenä 1483km. Veturille tehtiin kaudella normaalia huoltoa. Dr Veturin viallinen pyöränlaakeri vaihdettiin ja muidenkin laakereiden rasvat tarkastettiin. lisäksi ilmasäiliöt tarkastettiin. Veturin ensimmäinen ajo laakeriremontin jälkeen oli koeajo 4.8. Haapamäeltä Petäjävedelle ja takaisin. Dr Veturille tehtiin normaalia ylläpitohuoltoa toimintavuonna 2016, eikä sille tehty mitään suurempia korjauksia. Dv Veturia käytettiin liikenteessä yleisellä rataverkolla ja tallialueen vaihtotöissä. Ajokilometrit olivat 950 km ja sitä käytettiin 59,8 tuntia..

8 8 / 13 Dv Veturia käytettiin liikenteessä yleisellä rataverkolla ja tallialueen vaihtotöissä. Sen ajokilometrit olivat 2027 km ja käyttötunnit 120,9 tuntia. Veturiin tehtiin ilmasäiliön tarkastus. Dm7-kalusto Dm7- kalustosta käytettiin vetovaunuja Dm ja 4209 sekä liitevaunua EFiab Kalustolle tehtiin normaalia ylläpitohuoltoa. Matkustajavaunut Liikenteessä käytettiin seuraavia matkustajavaunuja: Em 2186, Po 9822, Ei 22333, EFi 22380, Fo 22508, Ei 22612, Ei 22763, Ei 22771, Ei 22794, Ei 22797, Ei 22799, EFit 23513, Rkt ja CEmt Lisäksi Fo yhdistyksen esittelykäytössä ja Rkt kahvilakäytössä tallialueella Pro- Haapamäki viikonloppuna Liikennekuntoinen työkuntavaunu BT oli koko vuoden talkoohenkilöstön majoituskäytössä museovarikon raiteistolla. Kaikille vaunuille tehtiin lähinnä normaalia käyttöhuoltoa. Tavaravaunut Gb :ää käytettiin höyryveturin huoltovaununa. 3.4 Muut kalustoyksiköt ja tapahtumat Tve1 422 Veturia käytettiin toimintakaudella Museovarikon vaihtotöihin ja sille on tehtiin normaalia ylläpitohuoltoa. Veturi kaipaisi kuitenkin pian perusteellista remonttia niin tekniikan kuin ulkoasun osalta. Tka3 279 & 301, Tka4 104 Tka3 279 on ollut museovarikon vaihtotöissä ja sille on tehty normaalia ylläpitohuoltoa. Tka3 301:n rikkinäinen vesipumppu korjattiin keväällä ja sitä on käytetty museovarikon vaihtotöissä. Tka4 104 on ollut museovarikon nosto ja vaihtotöissä ja sille on tehty normaalia ylläpitohuoltoa.. Matkustajavaunut Vaunua A91 on säilytetty veturitallissa, jossa se oli osan aikaa vuodesta majoituskäytössä. Tavaravaunut Museovarikon raiteilla on suuri määrä tavaravaunuja, joissa mm. umpinaisissa vaunuissa säilytetään mm. kaluston varaosia.

9 9 / 13 4 Liikennöinti 4.1 Liikennemäärä Vuosi 2016 oli hyvä liikennöintivuosi. Valtion verkolla liikennöitiin 6897 km yhteensä.. Määrästä junakilometrejä on 6867 km ja vaihtotyökilometrejä 30 km. Junia ajettiin 119 kpl. 4.2 Museojunat ja yhdistyksen kaluston muu käyttö valtion verkolla Yhdistyksen liikennekausi aloitettiin ajamalla Tve2 442 Kouvolasta Voikkaalle. Perinteiset pääsiäisajot aloitettiin ajamalla siirtojuna Haapamäeltä Tampereelle ja sieltä matkustajajunana Helsinkiin Pasilan autojuna-asemalle ja takaisin Tampereelle. Kalustona oli Dr , Ei 22793, Ei 22771, Fo 22508, Ei 22797, Ei 22763, EFi Seuraavan päivän Nokian ajoja varten ajettiin siirtojuna Haapamäeltä Tampereelle kalustona Tk3 1136, Ei 22333, Em 2186, Po 9822, Gb Seuraavana päivänä ajettiin Tampere- Nokia- Tampere 2 kertaa höyryjuna kalustona Tk3 1136, Em 2186, Ei 22333, EFi 22380, Ei 22763, Ei 22797, Fo 22508, Ei 22771, Ei Höyryajojen päätteeksi kalusto yhdistettiin yhdeksi junaksi ja ajettiin Tampereelta Haapamäelle. Kaskisten kevätmarkkinajuna ajettiin Seinäjoelta Kaskisiin ja takaisin Siirtoajo Seinäjoelle tehtiin edellisenä iltana 27.5 ja paluusiirto Haapamäelle Seinäjoelta ajettiin ajon jälkeen. Kalustona oli Dv , Dv , Ei 22612, Ei 22799, Ei 22797, Rkt 23839, EFit 23513, Ei 22771, CEmt Ravintolavaunulle Rkt ajo oli ensimmäinen nostalgiaajo HMVY:n rivissä. Tk3 1136:lla ajettiin koeajo Haapamäki-Keuruu-Haapamäki. Keuruulla veturi ajettiin melkein ABC:n kohdalle. Höyryvetoinen tilausjuna ajettiin 4.6. Keuruu-Haapamäki-Keuruu. Siirtojunat ajettiin Haapamäki-Keuruu-Haapamäki. Kalustona oli Tk3 1136, EFi 22380, Ei Höyryvetoiset junat ajettiin Jyväskylä-Lievestuore-Jyväskylä 2 x. Kalustona oli Tk3 1136, Ei 22797, Ei 22612, EFi 22380, Ei Siirtoajot Haapamäki- Jyväskylä- Haapamäki veti Dv ja mukana oli myös halkovaunu Gb ajettiin Pro- Haapamäki liikennettä. Dm7 4185, EFiab 11599, Dm ajelivat 2.7. Haapamäki- Pihlajavesi- Keuruu- Haapamäki- Pihlajavesi- Mänttä- Haapamäki. Samana päivänä ajettiin höyryjuna Haapamäki- Petäjävesi- Haapamäki. Kalustona oli Tk3 1136, Ei 22797, Ei 22612, EFi 22380, Ei Seuraavana päivänä 3.7. ajettiin myös höyryvetoinen juna Haapamäki-Petäjävesi-Haapamäki. Petäjävedellä ajettiin ratapiha-ajoa Haapamäen suuntaan. Kalusto oli sama kuin edellisenä päivänä ajettiin tilausjuna Haapamäki- Keuruu- Haapamäki. Kalustona oli Dm7 4185, EFiab 11599, Dm Siirtoajo Haapamäki- Turku Uudenkaupungin ajoja varten ajettiin kaluston ollessa Dr , EFi 22380, Ei 22793, Ei 22763, EFit 23513, Rkt 23839, Ei 22771, Fo 22508, Ei 22797, Ei ajettiin 2x Turku- Uusikaupunki- Turku ja kerran Turku- Uusikaupunki- Turku. Siirtoajo Turusta Haapamäelle ajettiin 17.7.

10 Lättäkalustolla Dm7 4185, EFiab 11599, Dm ajettiin Haapamäki- Mänttä- Vilppula- Mänttä- Vilppula- Mänttä- Haapamäki. Dr valmistui laakerinvaihdosta/huollosta. Veturilla ajettiin koeajo 4.8. Haapamäki- Petäjävesi- Haapamäki. Varmistamassa oli mukana Dv / 13 Etelän kierros aloitettiin 5.8 ajamalla siirtoajot Haapamäki- Toijala ja 6.8. Toijala. Hyvinkää. Kalustona oli Dr , Dv , Tk3 1136, Gb 57287, Em 2186, Fo 22508, Ei 22793, Ei 22763, EFit 23513, Rkt 23839, Ei 22771, Po 9822, Ei 22797, Ei 22612, EFi 22380, Ei ajettiin Toijala- Valkeakoski- Toijala 2x. Kalusto oli Tk3 1136, 22794, 22380, 22612, Rautatiemuseopäivien 7.8. liikenteessä ajettiin yhdistyksen junia Hyvinkää- Riihimäki- Hyvinkää 2x. Kalusto oli Tk3 1136, Ei 22794, EFi 22380, Ei 22612, Ei HMVY:n vaunuja Ei 22793, Ei 22763, EFit 23513, Rkt 23839, Ei 22771, Po 9822 käytettiin VR:n liikenteessä Rautatiemuseopäivänä 7.8. välillä Hyvinkää- Karjaa- Hyvinkää. Niillä ajettiin junat P 652, P 653 veturi Hr ja junat P654, P 655 veturi Hv Hyvinkää- Helsinki ajettiin siirtoajo ja 14.8 Helsinki- Hyvinkää. Kalustona oli Dv , Tk3 1136, Gb 57287, Em 2186, Po 9822, Ei 22793, Ei 22763, Ei 22771, Ei 22797, Ei 22612, EFi 22380, Ei Helsinki- Porvoo- Helsinki ajettiin Kalustona oli Tk3 1136, Ei 22794, EFi 22380, Ei 22612, Ei 22797, Ei 22771, Ei 22763, Ei Helsinki- Olli ajettiin veturilla Dv ja Olli- Helsinki Lisäksi veturi ajettin Ollista Porvooseen illalla ja Porvoosta Olliin 14.8 aamulla. Veturi avusti höyryjunaa molempina päivinä Olli- Porvoo- Olli perästä työntämällä. Yhdistyksen kalusto siirrettiin Porvoon ajojen jälkeen Hyvinkäältä Haapamäelle ajettiin Kaskisten silakkamarkkinajuna Seinäjoelta Kaskisiin ja takaisin. Siirtoajo Seinäjoelle tehtiin 7.10 ja Seinäjoelta Haapamäelle 8.10 Silakkamarkkinajunan jälkeen. Kalustona oli Dr , Ei 22797, Ei 22793, Ei 22771, Rkt 23839, EFit 23513, EFi 22380, Em ajettiin siirtoajo Haapamäki- Viinikka kaluston ollessa Dr , Tk3 1136, EFi 22380, Ei 22799, Fo 22508, Ei 22771, Ei 22793, Ei 22797, Em 2186, Po 9822, Gb Seuraavana päivänä ajettiin 2x Tampere- Nokia- Tampere kaluston ollessa Tk3 1136, EFi 22380, Ei 22799, Fo 22508, Ei 22771, Ei 22793, Ei Ajojen jälkeen koko kalusto siirrettiin takaisin Haapamäelle. Turku- Uusikaupunki liikennettä varten ajettiin siirtoajo Haapamäki- Turku Kalusto oli Dr , CEmt 24040, Ei 22797, Ei 22793, Ei 22771, Rkt 23839, EFit 23513, EFi 22380, Ei 22763, Ei ajettiin 2x Turku- Uusikaupunki- Turku väliä joulupukin ollessa osassa junista. Seuraavana päivänä 4.12 ajettiin siirtoajo Turku- Tampere. Tampere- Karkku- Tampere matkustajajuna ajettin siirtoajon jälkeen ja junassa oli joulupukki. Lopuksi kalusto siirrettiin Tampereelta Haapamäelle ajettiin siirtoajo Haapamäki- Seinäjoki. Kalusto oli Dv , Dv , Tk3 1136, Gb 57287, Em 2186, Po 9822, Ei 22797, Ei 22793, Ei 22771, EFi 22380, Ei 22763, Ei Joulupukkijunat Seinäjoki- Kauhava- Seinäjoki 2x ajettiin Kalusto niissä oli Tk3 1136, Ei 22797, Ei 22793, Ei 22771, EFi 22380, Ei 22763, Ei Ajojen päätteeksi kalusto siirrettiin Seinäjoelta Vaasaan, jossa ajettiin joulupukkijuna Vaasa- Vaskiluoto- Laihia- Vaskiluoto- Vaasa samalla kokoonpanolla kuin Seinäjoki- Kauhava. Vaasasta kalusto siirrettiin illalla Haapamäelle.

11 4.3 Muu liikennöinti ja tapahtumat. 11 / 13 Museovarikon raiteistoa käytettiin HMVY:n kaluston kunnossapitoon ja liikennöityihin juniin liittyneissä vaihtotöissä.

12 12 / 13 5 Turvallisuus Rautatieliikenteen harjoittajana ja rataverkon haltijana toimiminen sekä Museovarikko talkootyön tekopaikkana asettavat yhdistyksen turvallisuustoiminnalle merkittävät vaatimukset ja tavoitteet. Vaikka toiminta tapahtuu vapaaehtoisena talkootyönä, on rautatieliikenteen harjoittamisen, sekä liikennöinnissä käytettävän kaluston korjaus- ja kunnossapitotoiminnan oltava ehdottoman ammattimaisesti suunniteltua ja toteutettua. Yhdistyksellä oli erikseen nimetty turvallisuusjohto, joka vastasi toimintajärjestelmässä määritellyistä turvallisuustehtävistä. Turvallisuusjohtaja vastasi turvallisuusjohtamisen kokonaisuudesta ja turvallisuusjohdon toiminnasta. 5.1 Turvallisuuskoulutus Liikenneturvallisuustehtävissä valtion rataverkolla toimivaa henkilöstöä osallistui keväällä lakisääteiseen liikenneturvallisuustehtävien laajaan kertauskoulutukseen. Turvallisuusjohto piti kevätkokouksen yhteydessä liikennekauden turvallisuusasioihin liittyvän koulutuksen. Syyskokouksen yhteydessä järjestettiin liikennekauden turvallisuusasioiden läpikäynti- ja palautetilaisuus. 5.2 Turvallisuushavainnot ja turvallisuuden kehittäminen Keskeiset tavoitteet korkean turvallisuustason ylläpitämiseksi täyttyivät. Toimintavuonna yhdistyksen juna oli osallisena yhdessä onnettomuudessa, kun auto ajoi museojunan eteen Turku-Uusikaupunki -välillä. Yhdistyksen oma toiminta ei aiheuttanut vaaratilanteita tai onnettomuuksia. Keskeisenä tekijänä korkeaan turvallisuustasoon oli huolellinen valmistautuminen jokaiseen museoajoon. Tarkalla etukäteissuunnittelulla voitiin hallita liikennöinnin riskejä ja toteuttaa monimutkaisiakin ajokokonaisuuksia hallitusti. Kaluston vikojen määrä on vähentynyt, mutta edelleen kaluston ominaisuuksista ja toiminnan luonteesta johtuen teknisiä vikoja esiintyy satunnaisesti. Toimintavuonna ei tapahtunut yhtään turvallisuutta vaarantavaa vikaa ja käyttöhäiriötä. Henkilöstölle tai matkustajille ei tapahtunut toimintavuonna tapaturmia.

13 13 / 13 6 Muu toiminta 6.1 Markkinointi ja tiedotus Yhdistysmarkkinoinnin tavoitteena oli lisätä yleisön tietoisuutta rautateiden museotoiminnasta yleisellä tasolla, yhdistyksen asemasta alan toimijakentässä, sekä yhdistyksen toiminnan tarkoituksesta ja tavoitteista. Keskeisinä välineinä toimivat museojunissa, tapahtumissa ja erinäisissä muissa tilaisuuksissa jaettavat yhdistyksen toiminnasta kertovat esitteet, joita on painatettu suomen, ruotsin ja englannin kielisinä, sekä säännöllisesti päivitetyt internetsivut joilta löytyy perustietoa yhdistyksen toiminnasta, esittelyt liikennekäytössä olevasta kalustosta, ajantasaiset tiedot museoliikenteestä jne. Yhdistykselle luotu Facebook-sivusto on saavuttanut merkittävän suosion ja yhdessä alan muiden toimijoiden ja yhteistyökumppaneiden sivustojen kautta tapahtuvan markkinoinnin kanssa sen merkitys viestinnän vaikuttavuudelle on ollut erittäin suuri. Museoliikenteestä laadittiin myös tiedotteita paikallismedioihin. Museoliikennettä koskevassa tiedottamisessa tavoitteena oli saavuttaa uutisnäkyvyyttä jo etukäteen. Milloin tämä ei onnistunut, jouduttiin ennen ajoa ostamaan mainostilaa alueen sanomalehdistä. Jäsenistölle lähetettiin vuoden aikana kaksi jäsentiedotetta, joissa kerrottiin keskeisistä tapahtumista Museovarikolla ja liikenteessä. Jäsentiedotteet toimivat myös kutsuina sääntömääräisiin yleiskokouksiin. 6.2 Matkamuistomyynti Matkamuistoja myytiin museojunissa ja Museovarikolla. Lisäksi yhdistyksen valmistuttamia tuotteita toimitettiin myytäväksi mm. Mallikauppaan ja Suomen Rautatiemuseolle. Kokonaisuutena matkamuistomyynti asetti sille asetetut odotukset ja tuotteet olivat kautta linjan hyvin suosittuja.