Toimintakertomus 2010

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2010

2 Vuosi 2010, Haapamäen Museoveturiyhdistys ry:n 17. toimintavuosi Yhdistykseen liittyi toimintavuoden aikana ennätykselliset 79 uutta jäsentä. Jos jäsenmäärän kasvu jatkuu yhtä suotuisana rikkoutuu 500 jäsenen raja vuoden 2011 loppuun mennessä. Yhdistys liikennöi aikaisempien vuosien tapaan laajasti, liikenteen painottuessa heinäkuun lopusta lokakuulle Etelä- ja Länsi-Suomessa toteutettuun laajaan museoajokierrokseen. Perinteisten museojunareittien, kuten Lahti Heinola ja Toijala Valkeakoski ratojen lisäksi yhdistys liikennöi uusina reitteinä mm. Karjaalta Hankoon sekä Turusta Uuteenkaupunkiin ja Naantaliin. Yksittäisistä museojuna-ajoista maininnan ansaitsee Jyväskylän Voima Oy:n Keljonlahden voimalaitoksen avajaisjuna 6. elokuuta. Höyryjunan ajaminen voimalaitosalueelle oli hieno ja harvinainen tilaisuus. Mainittakoon myös, että junan keulalla komeillut höyryveturi Tk3 ja voimalaitos käyttävät molemmat polttoaineenaan kotimaista puuta. GSM-R-radiojärjestelmän hankintaprosessi jatkui läpi vuoden laitteiden asennusratkaisujen ja itse museokalustoon soveltuvan laitteiston määrittelyillä yhteistyössä laitevalmistajan ja maahantuojan kanssa. Ensimmäinen laitetilaus tehtiin syksyllä, mutta maahantuojan toimitusvaikeuksista johtuen laitteistot saadaan asennettua ja käyttöön vasta vuoden 2011 alussa. Kiinteistöjen osalta toteutettiin kaksi suurempaa työtä kun veturitallin pilttuiden 6 10 veturiovet kunnostettiin ja veturitallin kupeessa sijaitsevan kaksoisvahtituvan korjaus pääsi alkuun tiilikaton korjaamisen merkeissä. Museovarikkoalueen ja varsinkin veturitallin kunnostus on iso sarka, jonka osalta haasteita riittää myös tulevaisuudessa. Korjausvelkaa on kertynyt vuosien saatossa huomattavasti. Lisäksi museovarikolle tarvitaan tulevaisuudessa liikkuvalle kalustolle uutta sisäsäilytystilaa. Museojuna matkaa halki keväisen järvimaiseman. Yhdistyksen kevätretkijuna Haapamäeltä Joensuuhun ajettiin toukokuussa. 2

3 Hallitus ja muut toimihenkilöt vastuutehtävät ja -henkilöt Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sihteeri Taloudenhoitaja Hallituksen jäsenet Tilintarkastajat Varatilintarkastajat Liikennepäällikkö Turvallisuusjohtaja Varikonpäällikkö Ratamestari Viestintä Internetsivut Kimmo Alanko Juha Vuorinen Jouko Sakari Järvinen Seppo Leskinen Eero Heinonen Jouko Sakari Järvinen Seppo Leskinen Timo Vaittinen Mauri Lagerstedt (varajäsen) Martti Vainio Salla Vainio Matti Bergström Raimo Helomaa Hannu Lehikoinen Aki Grönblom Timo Vaittinen Samu Sirkiä Juha Vuorinen Tuomas Myllylä Vr1 789, Tk3 1136, Tr1 1082, Dm9-kalusto, Vr1 789 varakäytönvalvoja Dr12, Move, Jenbach DH 400 Dv 15, Dv16 Dm7, Dr13 Timo Vaittinen Aki Grönblom Kimmo Alanko Hannu Lehikoinen Puukoriset matkustajavaunut Jouko Sakari Järvinen Teräskoriset matkustajavaunut, A-vaunut Juha Vuorinen Vr1 789 käytönvalvoja Tavaravaunut Tve1 422 Tka-kalusto Radiolaitteet Teppo Niemi Eero Heinonen Tuomas Myllylä Mauri Lagerstedt Tero Tuovinen YHDISTYKSEN KOKOUKSET Yhdistys piti toimintakauden aikana kaksi kokousta: kevätkokous syyskokous Yhdistyksen hallitus piti toimintakaudella neljä kokousta, joista yksi oli puhelinkokous. JÄSENMAKSUT 2010 JA JÄSENISTÖ Jäsenmaksut olivat toimintakaudella seuraavat: Aikuiset 22 Opiskelijat 16 Kannatusjäsenet 85 Yhteisöjäsenet 170 Jäsenrekisterin ylläpidosta huolehtivat Jouko Sakari Järvinen, Seppo Leskinen ja Juha Vuorinen. Yhdistyksellä oli yhteensä 434 jäsentä, joista 16 oli kannattajajäseniä. Yhdistykseen liittyi toimintakauden aikana 79 uutta jäsentä. Yhdistyksen nuorekasta henkilökuntaa ryhmäkuvassa Pieksämäellä. Museojunat eivät ole vain vanhojen höyrymiesten laji, kuten kuvakin kertoo. Kuvassa vasemmalta Juha Vuorinen, Eero Heinonen, Jouko Sakari Järvinen, Antti-Matti Hartikainen ja Kari Palviainen. 3

4 Muut hallinnolliset asiat Yhdistyksellä on Kuntouttavan työtoiminnan järjestämistä koskeva ostopalvelusopimus Keuruun Kaupungin perusturvalautakunnan kanssa. Toimintavuoden kesällä museovarikolla työskenteli kuntoutustyöllistettäviä lyhyissä jaksoissa. Yhdistyksen entisöintirahastossa on ,25. Varoja ei käytetty vuonna Yhdistys on verovelvollinen. Arvonlisäveroprosentit nousivat kesken toimintavuoden, alkaen. Asian vaikutus yhdistyksen talouteen oli vähäinen. Yhdistys on Rautatiemuseoiden- ja harrastajien liitto ry:n jäsen. Juha Vuorinen oli jäsenenä RMHL:n hallituksessa ja edusti yhdistystä RMHL:n kevätkokouksessa. Työt Museovarikolla Yhdistyksen kaikki työtehtävät tehdään talkootyönä lukuun ottamatta niitä tehtäviä, jotka joudutaan ostamaan ulkopuolelta. Haapamäen käyntikirjaan kertyi talkoolaisten nimikirjoituksia 1515 kappaletta. Työt muualla Toukokuussa Mäntyluodossa purettiin varaosia hylätyistä sinisistä henkilövaunuista. Heinäkuussa VR:n Hyvinkään konepajalla purettiin varaosia hylätyistä Dv16-vetureista sekä yhdistyksen että Rautatiemuseon museovetureita varten. Höyryveturit eivät liiku ilman polttoainetta, joka yhdistyksen tapauksessa tarkoittaa kotimaista koivuhalkoa. Vuosittain talkoolaisten käsien kautta veturin tulipesään kulkee jopa 100 kuutiota. Matkustajavaunuja on muun kaluston ohella kunnostettu ahkerasti. Jari Auvinen maalaa makuuvaunu Em 2186:n sisätiloja. Avustukset ja lahjoitukset Yhdistys sai toimintavuoden aikana useita avustuksia ja lahjoituksia, joiden avulla toteutettiin mm. kaluston ja kiinteistöjen korjauksia Liikenne- ja viestintäministeriö 7500 veturitallin pilttuiden 6 10 veturiovien kunnostukseen Museovirasto 6000 kaksoisvahtituvan tiilikaton kunnostamiseen Keuruun museosäätiö 4000 höyryveturin Tr ajokuntoon kunnostamiseen Suomen rautatiehistoriallinen seura 3000 Dm9-moottorijunan kunnostamiseen Rautatiemuseon säätiö 2000 Ei kunnostamisen materiaali -ja työvälinehankintoihin Keuruun kaupunki 800 kulttuuripalkinto Jämsän keräilykerho 50 puuvaunujen kunnostukseen Palomuseo letkuja, putki- ja sammutustarvikkeita Yksityishenkilö 1400 Yksityishenkilö 500 Vr1 789:n kunnostukseen Yksityishenkilö 200 puuvaunujen kunnostukseen Yksityishenkilö 150 Yksityishenkilö 150 Yksityishenkilö 50 Lisäksi yhdistys sai lahjoituksena mm. kattotiiliä kaksoisvahtituvan katon korjaukseen ja rautatieaiheista kirjallisuutta useilta lahjoittajilta 4 VR Osakeyhtiö myönsi yhdistyksen anomuksesta vapaalippuja yhdistyksen aktiivisille talkoolaisille kotipaikan ja Haapamäen välille.

5 Hallituksen jäsenten vaalissa valittiin yhdistyksen puheenjohtajaksi Kimmo Alanko, varapuheenjohtajaksi Juha Vuorinen ja hallituksen jäseniksi Eero Heinonen ja Timo Vaittinen. Hallituksen jäseninä jatkavat vuonna 2008 valitut Jouko Sakari Järvinen ja Seppo Leskinen. Varajäseneksi valittiin Mauri Lagerstedt. Hallitus Viestintä ja markkinointi Jäsentiedotteita, jotka sisälsivät myös kutsut yhdistyksen kokouksiin, lähetettiin kaikille jäsenille toimintavuoden aikana kaksi kappaletta. Resiina-lehdessä 2/2010 julkaistiin yhdistyksen palsta, jossa esiteltiin edellisen vuoden toimintaa. Resiina-lehden tapahtumakalenteriin, joka nykyisin toimii myös sähköisesti osana Resiina-lehden nettisivuja, ilmoitettiin kaikki yhdistyksen yleisöajot. JÄSENTIEDOTE 2/2009 Jäsenmaksut vuodelle 2009 Jäsenmaksujen eräpäivä oli Jos et ole vielä maksanut jäsenmaksuasi vuodelle 2009, niin pyydämme suorittamaan maksun mahdollisimman nopeasti. Jos jäsenmaksukaavakkeesi on hävinnyt ota yhteyttä yhdistyk- sen sihteeriin tai rahastonhoitajaan välittömästi! Jäsenmaksunsa laiminlyöneiden jäsenkortit mitätöidään ja Resiina-lehden toimitus katkeaa 1.5. jälkeen. Alkuvuoden tapahtumia Kalusto: Viikonloppuna haettiin Pasilasta neljä uutta museovaunua. Päivävaunut Ei ja 22793, makuuvaunu Em 2186 ja virkatarvevaunu XG (entinen P-sarjan postivaunu 9931). Heikkokuntoiset vaunut tullaan kunnostamaan lähivuosina. Ensimmäisenä vuorossa on Em 2186, jonka kunnostustyö aloitetaan jo kuluvana vuonna. Var- sinkin päivävaunujen osalta kunnostusurakka tulee olemaan vaativa; vaunut on Pasilassa vandalisoitu niin pahoin, että ne joudutaan rakentamaan lähes uudelleen. 2. luokan päivävaunu Eit 23114, lasten leikkivaunu ELht ja huoltovaunu BT katsastettiin Haapa- mäellä. Vaunujen todettiin olevan kunnossa ja niille on haettu käyttölupa Rautatievirastosta. Höyryveturiin Vr1 789 on rakennettu ns. sähköhäkki, joka estää nostamasta työvälineitä veturin polttoainetilasta liian lähelle raiteen yläpuolella olevia sähköratarakenteita. Sähköhäkki on nykyisin pakollinen varuste kaikissa höyryvetureissa. Yhdistetyn matkustaja- ja konduktöörivaunu EFi 22380:n kunnostustyö on edennyt vauhdikkaasti ja vaunu näh- täneen liikenteessä loppukesästä. Ravintolavaunu Rt 23705:n osalta työt ovat myös alkaneet talven hiljaiselon jälkeen. Avattavat ikkunaelementit on uusittu ja nyt vaunu odottaa lattiamaton vaihtoa. Rata-auto Rau-rto 11:n kunnostus on lähes valmis. Jäljellä on enää ikkunoiden asennus ja vuotavan jarrusylinterin vaihto. Yhdistys on ostanut Valmet laituriauton vm Auto on ollut aktiiviaikanaan käytössä Riihimäen asemalla ja viime vuodet yksityisomistuksessa Riihimäen lähistöllä. Veturitalli ja muut kiinteistöt: Lättävarastona tunnettu veturitallin puinen lisäosa on paneloitu sisältä ja tila on ottettu uudelleen käyttöön. Tois- taiseksi se toimii puusepän työtilana. Veturitallin ovi- ja ikkunaremontti jatkuu kuluvana vuonna. Liikenne- ja viestintäministeriö on myöntänyt apurahan ovien 1-5 korjaukseen. Yhdistys on irtisanonut Keurusseudun luonnonystävien kanssa tehdyn vuokrasopimuksen veturitallin viereisestä kaksoisvahtituvasta. Sopimus päättyy ja rakennus siirtyy yhdistyksen käyttöön Sopimus irtisanottiin sillä rakennuksessa alkaa laaja remontti. Henkilöstö: JÄSENTIEDOTE 1/2010 Talvikaudella tapahtunutta Kulttuuripalkinto Yhdistys on saanut Keuruun kaupungin vuoden 2009 kulttuuripalkinnon. Palkinto on myönnetty merkittävästä toiminnasta Keuruun kulttuurielämän hyväksi. Syyskokous Kokouskutsu Haapamäen Museoveturiyhdistys ry:n sääntömääräinen kevätokous pidetään Haapamäen Höyryveturipuiston ravintolassa lauantaina klo alkaen. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen säännöissä määrätyt asiat. Kahvitarjoilu klo alkaen. Tervetuloa! Yhdistyksen syyskokous pidettiin Haapamäellä Höyryveturipuiston ravintolassa Vuoden 2010 jäsenmaksuiksi vahvistettiin aikuisilta 22, nuoriso- ja opiskelijajäseniltä 16 ja kannatusjäseniltä 85. Museojunat Talvikaudella ajotoiminta on ollut vähäistä. Museojuna Seinäjoelta Jyväskylään 9. tammikuuta jouduttiin perumaan Dm7- moottorivaunujen jäätyä kiinni lumeen. Myös kova pakkanen vaikeuttaa museokaluston käyttöä kun esimerkiksi polttoaineiden heikon pakkaskestävyyden vuoksi on moottoreissa esiintynyt käyntiongelmia. Höyryveturi Tk on puolestaan poissa liikenteestä tasoristeysonnettomuuden takia kun kurottaja ajoi Seinäjoelta Koskenkorvalle matkalla olleen Joulupukin höyryjunan eteen Hoppalan tasoristeyksessä Ilmajoella Onnettomuudesta ei aiheutunut henkilövahinkoja, mutta junaa vetäneen Tk3:n aineelliset vahingot ovat huomattavat. Veturin perässä olleet vaunut eivät vaurioituneet. Yhdistyksen liikennehenkilöstöä osallistui VR Koulutuskeskuksessa järjestettyn yksityisraiteen liikenneturvallisuus- koulutukseen kertaukseen Yhdistyksen osallistujat osoittivat jälleen erinomaisen osaamistasonsa; kaikki pääsivät tentistä läpi puhtain paperein Veturinkuljettajat tutustumassa Dr12-veturin tekniikkaan Aki Grönblomin johdolla. Tasoristeysonnettomuudessa vaurioitunut höyryveturi Tk3:n hytti. Yhdistyksen omat nettisivut ovat osoitteessa Internetsivuilta voi lukea tuoreimmat uutiset museovarikolta, tarkastaa yleisöajojen aikataulut tai tutkia esim. kalustokuvastoa. Nettisivusto on nykyisin hieman raskas ylläpidettävä ja sen ulkoasukin alkaa vaatia parannusta. Vuoden 2011 aikana onkin tarkoitus siirtyä käyttämään uutta julkaisujärjestelmää. Yhdistyksellä on myös oma sivu Facebook-yhteisöpalvelussa. Yhdistys oli erityisesti liikennöinnin puitteissa esillä varsinkin paikallis- ja seutumedioissa läpi vuoden. Myös museojuna-ajojen markkinointi perustui suurelta osin yhdistyksen etukäteen saamaan näkyvyyteen alueellisissa medioissa. Oman markkinointityön lisäksi käytettiin paikallisia yhteistyökumppaneita. Esimerkiksi Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry osallistui Lahden alueella toteutettujen yleisöajojen markkinointiin. Yhdistyksestä kertova esite, jota on saatavilla Suomen, Ruotsin ja Englannin kielillä, päivitettiin alkuvuodesta. Esitettä on jaettu vuoden aikana muutama tuhat kappaletta. Osa yhdistyksen markkinointia on jäsenkortti, jonka esittämällä yhdistyksen saa erilaisia jäsenetuja yhdistyksen ja yhteistyökumppaneiden tuotteista ja palveluista. Yhdistyksen itse myöntämien jäsenetujen lisäksi toimintavuonna jäsenkortilla sai 10 % alennuksen helsinkiläisen Mallikaupan tuotteista ja Suomen Rautatiemuseon kaupasta. Ulkomailla yhdistystä markkinoitiin vierailujen yhteydessä mm. Nora Bergslags Veteran Jernväg ja Smalspårsjärnvägen Hultsfred Västervik museorautateillä. Yhdistys muisti joulukorteilla yhteistyötahoja. Yhdistys oli mukana Helsingin Messukeskuksessa järjestetyillä Matkamessuilla nyt jo kolmatta kertaa. Markkinointia ja matkamuistomyyntiä varten painatettiin uusi juliste Rautateiden rengasmatkat. Julisteen ulkoasu mukailee vanhaa Valtiorautateiden Rengasmatka-julistetta, mutta kuvassa on yhdistyksen dieselveturi Dr ja matkustajavaunuja. KEURUUN KAUPUNGIN KULTTUURIPALKINTO Yhdistys sai tunnustuksen pitkäjänteisestä työstään rautatiekulttuurin säilyttäjänä ja elävän museovarikon ylläpitäjänä. Keuruun kaupungin vapaa-ajanlautakunta myönsi Keuruun kaupungin vuoden 2009 kulttuuripalkinnon Haapamäen museoveturiyhdistys ry:lle merkittävästä toiminnasta Keuruun kulttuurielämän hyväksi. Puheenjohtaja Kimmo Alanko ja sihteeri Jouko Sakari Yhdistyksen edustajat kävivät vastaanottamassa palkinnon juhlatilaisuudessa Keuruulla Järvinen käsissään uunituore kulttuuripalkinto jahjashekkeineen. 5

6 EDUSTUKSET JA VIERAILUT Yhdistyksen periaatteena on, että yhdistystä edustavat ainoastaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, hallituksen jäsenet sekä muut erikseen edustamaan valtuutetut henkilöt. Toimintavuoden aikana yhdistys oli edustettuna eri tilaisuuksissa seuraavasti: Kimmo Alanko, Jouko Sakari Järvinen ja Juha Vuorinen yhdistyksen edustajina vastaanottamassa Keuruulla Keuruun kaupungin vuoden 2009 kulttuuripalkintoa Yhdistys Matkamessuilla Helsingin messukeskuksessa Kimmo Alanko yhdistyksen edustajana VR:n pääkonttorissa 2.2. tapaamassa liikennejohtaja Petri Aunoa Kimmo Alanko yhdistyksen edustajana Keuruun kaupungintalolla Kimmo Alanko yhdistyksen edustajana Keski- Suomen museon Esko Aholan vieraillessa Haapamäellä. Paikalla myös Pentti Oikari. Metalliliiton Keski-Suomen ja Pohjanmaan osastojen retkeilypäivät Haapamäellä Juha Vuorinen yhdistyksen edustajana Keljonlahden voimalaitoksella tutustumassa raiteistoon ja voimalaitoksen avajaisten tapahtumajärjestelyihin Kimmo Alanko yhdistyksen edustajana Korpikirjastossa Pihlajavedellä kuntoutustyöllistettäviä koskevassa kokouksessa Kimmo Alanko, Heikki Hietanen ja Jouko Sakari järvinen yhdistyksen edustajina 4.9. Haapamäellä Leppälän uuden korjaamon avajaisissa Kimmo Alanko yhdistyksen edustajana 7.9. Täällä pohjan tähden alla 2 -elokuvan kutsuvierasnäytännössä Kimmo Alanko, Jouko Sakari Järvinen ja Timo Vaittinen yhdistyksen edustajina tutustumiskäynnillä Toijalassa postin varastolla. Mukana myös Pentti Oikari. Vierailun isäntänä Seppo Mäkelä postimuseosta. Kimmo Alanko yhdistyksen edustajana Keski- Suomen museon Esko Aholan vieraillessa Haapamäellä. Paikalla myös Pentti Oikari. Kimmo Alanko yhdistyksen edustajana kuntoutustyöllistettäviä koskevassa kokouksessa Haapamäellä. Jouko Sakari Järvinen yhdistyksen edustajana tutustumassa Orimattilassa olevaan Dm8 5002:n koriin. Mukana myös Jaakko Tuominen. Kimmo Alanko yhdistyksen edustajana kuntoutustyöllistettäviä koskevassa kokouksessa Haapamäellä. Tyylinäytteitä eri vuosikymmeniltä. Konduktöörit Markus Helenius ja Annika Johansson virkapuvuissaan lättähattumatkalla Uuteenkaupunkiin. 6 Yhdistyksen osasto Matkamessuilla. Pöydän takana Aarne Alameri ja Kimmo Alanko.

7 Yhdistyksen toiminnan sydän on Museovarikko. Kuvan vasemmassa reunassa, puiden katveessa, kaksoisvahtitupa. Keskellä maisemaa hallitsee 16-pilttuinen veturitalli ja sen etualalla museokaluston säilytysraiteet. Taustalla Höyryveturipuiston rakennuksia. KIINTEISTÖT Veturitallin pilttuiden 6-10 veturiovet korjattiin. Lahonneet puuosat uusittiin ja käyttökelpoiset korjattiin. Kaikki 400 ikkunaruutua listoitettiin uudestaan. Näin veturiovista on nyt korjattu yhteensä 2/3. Myös veturitallin sivuilla ja takaseinillä olevia yksittäisiä ikkunaelementtejä korjattiin. Kaksoisvahtituvan tiilikatto kunnostettiin elo-syyskuussa. Tiilikatto purettiin huopaan asti, jonka päälle rakennettiin uusi aluskate ja ruoteet. Rikkoutuneet kattotiilet vaihdettiin, savupiipun pää korjattiin ja räystäslaudat kunnostettiin tai vaihdettiin. Muusta kaksoisvahtituvan ulkopuolisesta kunnostuksesta yhdistys sai kunnostusarvion, jonka perusteella yhdistys jätti Museovirastolle apuraha-anomuksen vuodelle Kaksoisvahtitupa ennen kunnostuksen aloittamista. Toimintavuoden aikana tiilikatto on korjattu ja ympäristö siistitty. Edellä mainitut korjaustyöt tilattiin Haapamäen Höyryveturipuistosta ja ne toteutti Pentti Oikari. RATA-ALUEET Yhdistyksellä on raideliityntäsopimus Liikenneviraston kanssa. Raiteistolla suoritettiin kasvien poistoa ja pieniä korjaus- ja huoltotoimenpiteitä. RADIOT JA GSM-R Vanhojen ns. K70-vaihtotyöradioiden käyttö päättyi Viestintäviraston siirrettyä taajuuden muuhun käyttöön. Tämän jälkeen yhdistyksen raiteistolla vaihtotyössä käytettiin käsiopasteita ja PMR446-radiopuhelimia. Syksyllä yhdistys tilasi uudet GSM-R-puhelimet oheislaitteineen. Taloudellisesti hankinta on yhdistykselle erittäin merkittävä, sillä laitteistot maksavat kaikkine osineen ja tarvikkeineen kymmeniä tuhansia euroja. Yhdistyksellä on Liikenneviraston kanssa sopimus GSM- R-verkon käytöstä. 7

8 LIIKENNÖINTI HMVY:n liikennöinti oli vuonna 2010 edellisvuoden tasolla ja siten selvästi vähäisempää kuin vuosina Vuoden 2010 aikana ajettiin 90 junaa, valtion rataverkolla liikennöitiin 5071 km junaliikenteenä ja 864 km vaihtotyönä (yhteensä 5935). Edelleen liikennöintiä haittasi merkittävästi vuoden 2008 lopulla voimaan tulleet tiukentuneet liikennöimismääräykset, joiden mukaisesti suurella osalla rataverkkoa museokalustolla voidaan liikennöidä vain vaihtotyönä. Vaihtotyö rajoittaa käytettävän nopeuden pieneksi ja estää matkustajien kuljettamisen kyseisillä rataosilla. Liikennekausi oli suunnitelmissa aloittaa heti tammikuun alussa, jolloin oli tarkoitus liikennöidä Dm7-kalustolla tilausjunia Seinäjoen ja Jyväskylän välillä. Ajo jouduttiin kuitenkin perumaan kovien talviolosuhteiden aiheutettua ylitsepääsemättömiä ongelmia. Talvikaudella päästiin kuitenkin liikennöimään, kun yhdistys kuljetti moottoripyörämessujen vieraita Tk3 1136:n vetämällä junalla Lahden ja Salpausselän välillä 5.2. Kaluston siirrot Haapamäeltä Lahteen ja takaisin tehtiin Dv :n vetämänä.. 8 Huhtikuussa (9.4.) kuvattiin Haapamäellä ja Haapamäen ja Petäjäveden välillä puolalaisen olutpanimon mainosfilmiä, jossa päätähtenä oli Dv :n vetämä sinisistä matkustajavaunuista muodostettu juna. Myöhemmin keväällä ajettiin Dr :n vetämä yhdistyksen ja Suomen rautatiehistoriallisen seuran yhteinen kevätretkijuna Joensuuhun. Menomatka tehtiin Kuopion ja paluumatka Varkauden kautta. Kesäkauden liikennöinti pääsi vauhtiin heinäkuun alussa, kun Dm7-kalustolla (Dm7:t 4185 ja 4209 sekä EFiab 11599) ajettiin 3.7. jo perinteeksi muodostunut Ukko- Pekka-päivien markkinajuna Jyväskylästä Haapamäelle ja takaisin. Samalla kalustolla ja saman päivän illalla ajettiin vielä juna, jolla varikolla ahkeroinutta talkooväkeä kuljetettiin saunomaan Keuruulle. Viikkoa myöhemmin ajettiin Dr :n vetämällä puuvaunujunalla Seinäjoen ja Tuurin välillä Miljoona Rockiin liittyen. Dm7-kalustolla liikennöitiin Turusta yhteensä kolme edestakaista matkaa Uuteenkaupunkiin ja kaksi Naantaliin. Junat olivat erittäin suosittuja ja kaikki halukkaat matkustajat eivät mahtuneet kyytiin. Elokuun alussa (6.8.) ajettiin Jyväskylän Energian Keljonlahden voimalaitoksen vihkijäisjuhliin Tk3:n vetämä puumatkustajavaunuista muodostettu juhlajuna Jyväskylästä. Siirrot Haapamäen ja Jyväskylän välillä tehtiin Dr :n vetämänä. Elokuun puolivälissä ( ) siirrettiin Dr :n vetämänä Tk3 1136, Dr ja yhteensä kymmenen puumatkustajavaunua ja huoltovaunua Hyvinkäälle Rautatiemuseolle. Hyvinkäätä tukikohtana käyttäen liikennöitiin kaksi Dr :n vetämää edestakaista junaa Hyvinkäältä Lohjalle, kaksi Tk3 1136:n vetämää edestakaista junaa Lahdesta Heinolaan (siirto Hyvinkäältä Lahteen Dr12:n vetämänä) ja Tk3 1136:n vetämä juna Karjaalta Hankoon ja takaisin (siirto Hyvinkäältä Karjaalle Dr13:n vetämänä). Lisäksi Dr12:lla siirrettiin puumatkustajavaunut Hyvinkäältä Riihimäelle pidetyn asematapahtuman ajaksi, jotta niitä voitiin käyttää Museojuna matkalla Haapamäeltä Keuruulle. VR:n Hr1 1021:n vetämissä junissa Riihimäen ja Järvelän välillä. Kalusto siirrettiin takaisin Haapamäelle Siirto tehtiin ensin Toijalaan, josta ajettiin kaksi edestakaista matkaa Tk3:lla Valkeakoskelle. Syksyn tultua liikennöinti väheni. Marraskuussa (13.11.) ajettiin tilausajo Tampereelta Haapamäen kautta Seinäjoelle Dm7-kalustolla. Ajo liittyi Tampereen varikolla työskennelleen työnjohtajan eläkkeelle jääntiin ja matkustajat tutustuivat ohi kulkiessaan museovarikkoon Haapamäellä. Viimeisenä liikennöintirupeamana ajettiin joulupukin höyryjunia Tk3 1136:lla neljästi Jyväskylästä Vaajakoskelle ja takaisin ja kahdesti Seinäjoelta Koskenkorvalle ja takaisin Etenkin Seinäjoelta ajetut junat olivat suosittuja. Ajoilla saatiin hyvää kokemusta höyryveturin käyttämisestä talvella pakkasen ollessa kovimmillaan yli 20 C. Ajoihin liittyvät siirrot tehtiin Dr :lla.

9 KALUSTO JA SEN KÄYTTÖ Uutta kalustoa Yhdistyksen kokoelmiin hankittiin kaksi laituriauton perävaunua Riihimäeltä. Ne liittyvät yhdistyksen laituriautojen kokoelmaan ja täydentävät sitä oleellisesti. Höyryveturit Yhdistyksen hallinnassa ovat seuraavat höyryveturit: Vr1 789, Vr3 753, Hr1 1020, Tr sekä Tk3:t 1135 ja Hv3 998 ja Hv4 751 ovat yhdistyksen omaisuutta. Lisäksi yhdistyksellä on osuus veturiin Hv Vr1 789:n painelaitetta ei katsastettu vuonna 2010, joten veturia ei käytetty. Tk museovaunuineen Salpausselällä. Tk :n laakeriongelmat jatkuivat, joskin lievempänä, kuin edellisenä vuonna. Veturi joutui vetämään normaaliin vetokykyynsä nähden yliraskaan museokaluston siirtojunan Ristimäestä Vilppulaan, kun junan johtoveturiin Dr tuli tekninen vika. Tässä tehtävässä Tk3 rasittui siinä määrin, että kuljettajan puolen kiertokangen isonpään laakeri lämpeni. Molemmat isonpään laakerit uusittiintapahtuman jälkeen. Lisäksi Tk3:n loput tasoristeysonnettomuuden vauriot vuodelta 2009 korjattiin. Hr1 1020:n osia maalattiin ja tuulipellit asennettiin paikoilleen. Lisäksi veturin tenderi pestiin. Tr1 1082:n ajokuntoon kunnostus jatkui mm. painelaitteen sisäpuolisella tarkastuksella ja vesipainekokeen valmistelulla. Ennen tarkastusta kattila keitettiin haudutusaineilla kattilakiven irrottamiseksi. Lisäksi veturin valtaventtiili on korjattu. Dr Haapamäellä Dr Veturia käytettiin toimintavuoden aikana museojunissa ja liikenteessä valtion rataverkolla. Veturille tehtiin toimintakauden aikana normaalia ylläpitohuoltoa. Veturi kärsi ilkivallasta seisoessaan elokuussa Suomen Rautatiemuseon piha-alueella Hyvinkäällä. Dr Veturia käytettiin toimintavuoden aikana museojunissa ja liikenteessä valtion rataverkolla. Veturin II-telin yhden laakeripesän kiinnityksestä löytyi keväällä vaurio, joka kuitenkin onnistuttiin korjaamaan Haapamäellä. I-koneistoryhmän jäähdytyksen ohjausta vaivannut vika paikallistettiin lämpötila-anturiin ja vika saatiin korjattua vaihtamalla anturi. Veturista korjattiin muitakin vähäisiä vikoja ja sille tehtiin ylläpitohuoltoa. Dv Veturille kertyi 604,6 ajokilometriä ja 34,6 käyttötuntia. Veturia käytettiin Museovarikon vaihtotöissä ja liikennöintiin valtion rataverkolla. Veturille tehtiin toimintakauden aikana normaalia ylläpitohuoltoa. Dr Ilmalan ratapihalla Dv Veturille kertyi 178,9 ajokilometriä ja 46,3 käyttötuntia. Veturia käytettiin Museovarikon vaihtotöissä ja liikennöitiin valtion rataverkolla. Veturille tehtiin toimintakauden aikana normaalia ylläpitohuoltoa. 9

10 Dm7, EFiab Yhdistyksellä oli toimintakaudella seuraavat Dm7- moottorivaunut: 4114, 4120, 4185, 4187, 4209, 4215 sekä liitevaunu EFiab 11599, joista yhdistyksen kalustorekisteriin on merkitty 4185, 4187, 4209, 4215 ja Yhdistys omistaa moottorivaunut 4185, 4187 ja liitevaunun Dv Savonlinnassa Dm7 4185:n edellisvuoden puolella kunnostetun ruiskutuspumpun vaihto viimeisteltiin säätämällä tehonsäätö ja ruiskutus kohdalleen. Dm7 4209:n ohjaamon lattiaa kunnostettiin uusimalla pehmenneitä puuosia moottorisuojuksen ympäriltä ja vaunuun vaihdettiin uudet akut. Muutoin ajossa käytetylle Dm7-kalustolle (Dm7:t 4185 ja 4209 sekä EFiab 11599) tehtiin käytön yhteydessä löytyneiden pienten vikojen korjausta ja ylläpitohuoltoa. Dm9 Yhdistyksellä oli toimintakaudella Dm9-moottorivaunut 5121, 5122, 5123, 5124 sekä välivaunu CEiv 5612, jotka oli merkitty yhdistyksen kalustorekisteriin. Moottorivaunu 5124 on kunnostuksessa. Lasikuitukeula on irrotettu ja korjattu. Vessojen puulattiat on rakennettu uudestaa. Lisäksi on tehty sähkötöitä ja runsaasti erilaisten komponenttien kunnostusta. Dm9-kaluston kunnostukseen on saatu muutamia pieniä tarvike- ja osalahjoituksia. Projektia vetää Juhani Pirttilahti. Tve1 422 Tve1-veturia käytettiin Museovarikon vaihtotöissä. Sille on tehty toimintakauden aikana normaalia ylläpitohuoltoa. Veturin omistus on yhdistyksellä/omistajaryhmällä. Molempien osuus veturista on puolet. Tka3 279 & 301, Tka4 104 Tka-kalustoa käytettiin Museovarikon vaihtotöissä. Kalustolle tehtiin normaalia ylläpitohuoltoa. Tka-kalusto on HMVY:n omaisuutta. Museojunien kohtaaminen Joensuussa. Dr (oik.) vierellään Porha ry:n Dm7-museojuna. Vv13 / Move 51h / Move 51m 10 EFi 22395:n kyydissä voi aistia vanhan matkustajavaunun tunnelmaa puupenkeillä istuen. Haapamäellä on neljä kalustotyypin veturia, Move 51m v. 1952; Move 51h v. 1953; Move 51h v ja Move 51h v Move 51h v on on museoitu Seikun sahalta Porista ja on yhdistyksen omistama. Move 51h v on deponoitu Toijalan Museoveturiseura ry:ltä. Move 51m v ja Move 51h v on ostettu Naistenlahden voimalaitokselta Tampereelta. Lokomoottorit Haapamäellä on kaksi lokomoottoria, jotka molemmat ovat yhdistyksen omistuksessa. Veturi nro 12 v on museoitu Metsä-Serla Oyj Simpeleen tehtailta ja Lokomo 23/1943 on museoitu Tu-

11 rusta Ovakolta. Veturi nro 12 siirrettiin ulkosäilytykseen kalustojärjestelyjen yhteydessä. Rau-Rto 11 Rata-auto on yhdistyksen omaisuutta. Sitä ei toimintavuoden aikana käytetty. Jenbach DH 400 Veturia on pidetty toistaiseksi veturitallin pilttuussa 12 moottorissa olevien ongelmien selvittämiseksi. Veturi on yhdistyksen omaisuutta. Kisko-Kallet Haapamäellä oli toimintakauden aikana kolme Kisko- Kallea. Trr 351 (Tampella 974), Trr 375 (Tampella 1001) ja entinen Finnish Chemicals Oy:n Kisko- Kalle. FC:n Kalle on yhdistyksen omaisuutta. Höyrysäiliöveturit Haapamäellä on kaksi höyrysäiliöveturia. Kuopiosta museoitu Borsig (Karhu) on yhdistyksen omistuksessa. Toinen veturi Henschel 23824/1937 on deponoitu Toijalan Museoveturiseura ry:ltä. Matkustajavaunut Yhdistyksen kalustorekisteriin on merkitty seuraavat matkustajavaunut: A 91, BG , BT 01155, CEmt 24040, Cht 2365, EFi 22380, EFi 22395, EFit 23513, Ei 22612, Ei 22757, Ei 22763, Ei 22771, Ei Ei 22794, Ei 22797, Ei 22799, Eit 23114, ELht 23321, Em 2186, F 3525, Po 9822, Pot 10002, Rt ja XG Yhdistyksen omistukseen kuuluvat seuraavat vaunut: A 99, BG , BT 01155, Cmc 24902, Ei 22333, EFi 22380, EFi 22395, Ei 22771, Ei 22793, Em 2186, Fo 22540, KCik 2071, Po 9822, Pot 10002, XG ja XG Matkustajavaunuista katsastettiin , 24040, 2365, , 22380, 22395, 22757, 22763, 22794, 22757, Ravintolavaunu Rt 23705:n maalauksen jälkeisiä viimeistelytöitä jatkettiin vaunun sisällä. Matkustajavaunu EFit 23513:a paikkamaalattiin. Cht 2365 töhrittiin, mutta valppaan museovarikon väen ansiosta graffitit saatiin poistettua nopeasti. Makuuvaunun Em 2186 korjausta jatkettiin sisätilojen maalauksilla ja kylkipaneelien hionnalla. Postivaunuun Po 9822 vaihdettiin kaikki ulkopaneelit ja vaunu maalattiin. Lisäksi vaunun katkennut savutorvi korjattiin. Matkustajavaunu Ei 22612:n kunnostusta jatkettiin rakentamalla uusi sisäkatto, vaihtamalla uudet ulkopaneelit ja ulkomaalauksella. Ei 22333:n sisäkatto- ja seinät maalattiin, samoin ulkopaneelit vaihdettiin ja vaunu maalattiin. Vaunujen paneloinnit ja puutyöt teki puuseppä Pentti Oikari. Gb-sarjan tavaravaunuja käytetään varostovaunuina Haapamäellä, mutta lisäksi myös liikenteessä huolto- ja kuljetusvaunuina erilaisiin tarpeisiin. Lisäksi puu- ja teräsvaunuille tehtiin normaalia ylläpitohuoltoa. Tavaravaunut Yhdistyksen kalustorekisteriin on merkitty seuraavat tavaravaunut: Gb 57287, Gbl , Gbl ja Ma Tavaravaunuun Gbl vaihdettiin uusi toimintaventtiili ja vaunu katsastettiin Gbl ja Gb vaunuja käytettiin höyryvetureiden huolto- ja polttoainevaunuina valtion rataverkolla liikennöidyissä höyryveturijunissa. 11

12 12 HMVY:n liikenne valtion rataverkolla 2010 Pvm Ajo reitti Kalusto 4.2. Siirtoajo Haapamäki Lahti 1991, , 3525, 9822, 22395, 22763, Museojuna 8x Lahti Salpausselkä Lahti 1136, 3525, 22395, 22763, Siirtoajo Lahti Haapamäki 1991, , 3525, 9822, 22395, 22763, Museojuna Haapamäki Petäjävesi Haapamäki 2038, 23321, 23114, 23513, Museojuna Haapamäki, Museovarikon raiteisto 2038, 23321, 23114, 23513, Museojuna Haapamäki Kuopio Joensuu Museojuna Joensuu Haapamäki 2343, 10002, 23513, 23114, 22797, Museojuna Haapamäki, Museovarikon raiteisto 1136, 22395, Siirtoajo Haapamäki Jyväskylä Haapamäki Museojuna Jyväskylä Haapamäki Jyväskylä 4185, 4209, Museojuna Haapamäki Keuruu Haapamäki 4185, 4209, Siirtoajo Haapamäki Seinäjoki 2216, 22395, 01155, 22757, 22763, 22797, 22799, Museojuna Seinäjoki Tuuri Siirtoajo Tuuri Ähtäri Tuuri Museojuna Tuuri Seinäjoki Siirtoajo Seinäjoki Haapamäki 2216, 22395, 01155, 22757, 22763, 22797, 22799, Siirtoajo Haapamäki Turku 4185, 4187, Museojuna 2x Turku Uusikaupunki Turku 4185, 4187, Museojuna Turku Naantali Turku 1.8. Museojuna Turku Uusikaupunki Turku 4185, 4187, Museojuna Turku Naantali Turku Siirtoajo Turku Haapamäki 6.8. Siirtoajo Haapamäki Jyväskylä 2343, 1136, 57287, 01155, 22380, 22763, 22797, 22757, 22797, Museojuna 2x Jyväskylä Keljonlahti Jyväskylä 1136, 22395, 22799, 22757, 22797, 22763, 22380, Siirtoajo Jyväskylä Haapamäki 2343, 1136, 57287, 22395, 22799, 22757, 22797, 22763, 22380, Siirtoajo Haapamäki Hyvinkää 2216, 1136, 2343, , 57287, 01155, 9822, 22380, 22763, 22797, 22757, 22799, Museojuna 2x Hyvinkää Lohja Hyvinkää 2216, 22380, 22763, 22797, 22757, 22799, Museojuna 2x Hyvinkää Rajamäki Hyvinkää* 22380, 22763, 22797, 22757, 22799, *VR:n liikennettä, veturina VR:n Hr Siirtoajo Hyvinkää Lahti 2216, 1136, 22380, 22763, 22797, 22757, 22799, 22395, 9822, 01155, Museojuna 2x Lahti Heinola Lahti 1136, 22395, 22799, 22757, 22797, 22763, Siirtoajo Lahti Hyvinkää 2216, 1136, 22380, 22763, 22797, 22757, 22799, 22395, 9822, 01155, Siirtoajot Hyvinkää Karjaa Hyvinkää 2343, 1136, 9822, 22380, 22763, 22797, 22757, 22799, 22395, Museojuna Karjaa Hanko Karjaa 1136, 9822, 22380, 22763, 22797, 22757, 22799, 22395, 57287

13 12.9. Siirtoajo Hyvinkää Riihimäki Hyvinkää 2216, 9822, 22380, 22763, 22797, 22757, 22799, Museojuna 3x Riihimäki Järvelä Riihimäki* 9822, 22380, 22763, 22797, 22757, 22799, *VR:n liikennettä, veturina VR:n Hr Siirtoajo Hyvinkää Toijala 2216, 2343,1136, 22395, 22799, 22757, 22797, 22763, 22380, 9822, , 57287, Museojuna Toijala Valkeakoski Toijala 1136, 22395, 22799, 22757, Siirtoajo Toijala Haapamäki 2216, 2343, 1136, 22395, 22799, 22757, 22797, 22763, 22380, 9822, , 57287, Siirtoajo Haapamäki Tampere 4185, 4209, Museojuna Tampere Haapamäki Seinäjoki Siirtoajo Seinäjoki Haapamäki Siirtoajo Haapamäki Jyväskylä 2343, 1136, 01155, 9822, , 22380, 22763, 22797, Museojuna 4x Jyväskylä Vaajakoski Jyväskylä 1136, 22380, 22763, 22797, Siirtoajo Jyväskylä Haapamäki Seinäjoki 2343, 1136, 01155, 9822, , 22380, 22763, 22797, Museojuna 2x Seinäjoki Koskenkorva Seinäjoki 1136, 22380, 22763, 22797, Siirtoajo Seinäjoki Haapamäki 2343, 1136, 01155, 9822, , 22380, 22763, 22797,