Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Talvi 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Talvi 2011"

Transkriptio

1 Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Talvi 2011

2 2 PÄÄKIRJOITUS Turku Asumisen kustannukset hurjassa nousussa Asumiseen liittyvät kulut ovat olleet useampana vuonna perinteistä inflaatiokehitystä kovemmassa nousussa. Kiinteistön ylläpitoindeksin viimeksi julkaistu luku osoitti nousua 10,2 prosenttia. Inflaatio on sentään pysynyt 3 4 prosentissa, joka myös on yleisesti hyvänä pidettyä korkeampi. Nousua asumiskustannuksiin on vuosi toisensa perään tuonut mm. erilaiset energia- ja ympäristöverot, kiinteistöveron veroprosentit ja verotusarvot. Kiinteistönhoitoalalla on tehty joitain palkkaratkaisujakin, mutta niillä on vain pieni merkitys. Varsinaisessa nousukiidossa ovat energiakustannukset. Kiinteistösähkön hintaa olemme pystyneet pidättelemään kilpailuttamalla ja pitkillä sopimuksilla, mutta lämmityskuluissa näin ei ole. Öljylämmitystaloissa kevyen polttoöljyn hinta on ollut vaikeasti ennustettavissa. Nyt näyttää siltä, että litrahinta on asettunut pysyvästi selvästi runsaaseen euroon. Kaukolämmön lopullinen hinta määräytyy eri energiamuotojen maailmanmarkkinahintojen ja paikallisen kuntapäätöksenteon yhdistelmänä. Turun seudulla kuntakohtainen kaukolämmön nousu viime vuoden heinäkuusta on ollut suurimmillaan 49 prosenttia. Ennätyksen teki Naantali. Paljon eivät jääneet jälkeen muutkaan kunnat, jotka olivat prosentin kieppeillä, vain 13 prosentilla korottanutta Lietoa lukuun ottamatta. Asumiseen kohdistuvat korotukset ovat armottomia. Niitä ei pääse pakoon. Meitä Vasossa tai asumisoikeusjärjestelmässä laajemmin ei yhtään lohduta tieto, että samat korotukset tulevat maksettavaksi kaikissa asumisen hallintamuodoissa. Yhtiökohtaisesti korotukset kohdistuvat vähän eri vuosille. Vasossa ei otettu tälle vuodelle tehdyssä talousarviossa riittävästi etunojaa erityisesti energian hinnoissa. Jäimme jälkeen ja ensi vuodelle joudumme kirimään. Siitä syystä ensi kevään käyttövastikekorotukset tulevat olemaan keskimäärin 6,0 %. Rahassa se tekee keskimäärin 0,54 /m 2 /kk. Isännöitsijämme ovat pitäneet kiinteistökohtaiset asukaskokoukset, joissa on käsitelty ensi vuoden käyttövastikkeita ja monia muitakin asioita. Talousarvion esittely on nyt tehty myös uudella tavalla. Tämän vuoden alussa voimaan tullut asumisoikeuslain muutos edellytti tarkempaa erittelyä käyttövastikkeen koostumuksesta. Valmistelimme asiaa yhteistyöelin Yten kanssa viime keväästä alkaen. Toivottavasti uudistus on tuonut lisää tietoa ja selkeyttä käyttövastikkeen määräytymiseen. Asukaskokouksista on kiirinyt tieto, että toteutunut ja ennustettavissa oleva kustannuskehitys on hyväksyttävä. Ei ilolla mutta kuitenkin. Vain kahdessa nykyisestä 102:sta kiinteistöistämme on vaadittu lisäselvityksiä. Niitä olemme heille antaneet. Ritva-Liisa Pihlainen on alkuperäinen asukas Kreulankartanossa. Felix-koiralla on Vaso-historiaa muutaman vuoden verran. Kreulan väki on yhtä perhettä Yhteisöllisyys on Kreulankartanon asukkaiden vahvuus. Vielä ennen joulua Vason ensimmäisen kohteen asukkaat nostavat glögimaljat sen kunniaksi, että 20 yhteistä asumisen vuotta tulee täyteen. se onkin tulossa, muttei ainakaan vielä ensi vuonna. Asukkaat haluaisivat uusia keittiökalusteita ja asennuttaa kylpyhuoneiden lattioihin lämmityskaapelit. Talo on ikäänsä nähden hyvässä kunnossa, joten kiirettä ei tarvitse pitää. Vason strategia Tänä vuonna on Vasossa istuttu useammankin kerran työpajaan ja pohdittu yhtiön tehtävää ja miten se jatkossa hoidetaan. Olemme miettineet uusiksi Vason strategian vuosille Kokonaan uusiksi ei edellisen kerran vuonna 2005 työstetty strategia mennyt. Siihen tehtiin hienosäätöä. Kuudessa vuodessa on kuitenkin tapahtunut paljon. Olemme taas saaneet uudisrakentamisen käyntiin, organisaatio on oman isännöinnin alettua muuttunut, ympäröivässä maailmassa ainakin energia- ja ympäristökysymykset ovat eri tavalla esillä. Strategia-työpajoissa yhdessä yhtiön hallituksen, asukkaita edustavan Yten, henkilökunnan ja omistajien edustajien kanssa määriteltiin yhtiön perustehtäväksi: Vaso omistaa, ylläpitää ja tuottaa laadukkaita asumisoikeuskoteja kaikkiin elämäntilanteisiin. Passiivitalo Soininen Olemme työskennelleet kohta kaksi vuotta Soininen-passiivitaloprojektimme kanssa. Kiinteistön rakentaminen Naantalin Soinisissa alkaa joulukuussa. Paritalo-rivitalokiinteistö, johon tulee 38 asuntoa valmistuu kahdessa osassa joulukuussa 2012 ja maaliskuussa Suunnitteluvaihe on ollut mielenkiintoinen yhteistyöhanke yhdessä ARAn, Tekesin, Raklin, Naantalin kaupungin ja suunnittelutiimin kanssa. Asukkaitamme edustava Vaso-asumisen kehittämisryhmä oli myös suunnittelussa mukana. Viime keväänä kilpailullisen neuvottelumenettelyn mukaisesti pidetyn urakkakilpailun perusteella urakoitsijaksi tuli Hartela Oy. Ensimmäistä kertaa rakennetaan Suomessa paritalo-rivitalo-tyyppistä kiinteistöä energiamuodoltaan passiivitaloksi. Nimitys on harhaan johtava. Passiivitalon suunnittelu, toteutus ja sen käyttö vaativat erittäin aktiivista otetta! Merkittävintä tässä on se, että kiinteistö toteutetaan hintasäänneltyyn ARA-hintaan! Pekka Peltomäki toimitusjohtaja Ritva-Liisa Pihlainen ottaa kotisohvallaan hyvän asennon. Felix-koira hyppää toiseen päähän ja yrittää ottaa torkkuja. Kaikesta näkee, että Pihlainen on tyytyväinen asuinpaikkaansa. Halisten asuinalueen kulmaukseen rakennettu rivitalokohde on rauhallinen. Elävä luonto pauhaavine Halistenkoskineen, hyvine kuntopolkuineen ja uteliaine kettuineen on lähellä. Eniten Kreulankartanossa innostaa vahva yhteisöllisyys, ja se on jatkunut näihin päiviin asti. Asukastoimikunta perustettiin heti alkuunsa ja ensimmäisiin kokouksiin tuli edustaja jokaisesta taloudesta. Asumisoikeus oli silloin uusinta uutta ja oikean tiedon jakamiselle oli tarvetta. Asukastoimikunta teki siinä hyvää työtä. Komposti kääntyy talkoovoimin Kreulankartanon asukkaat ovat innolla mukana kun jotain järjestetään. Pihalla on kompostit puutarhajätteille ja keittiön ylijäämälle. Hoitaja löytyy omasta porukasta helposti. Kun joku istuttaa kukkasipulia maahan, viereen tulee tuota pikaa toinen auttamaan. Myös ruohot ja oksat leikataan omin voimin. Lumihommat on sentään delegoitu huoltofirmalle. Kreulankartanon väki tarttuu pensseliin kun pitää aitoja maalata tai tehdä muuta fiksausta. Jos joku asukas ei ikänsä puolesta kykene talkoisiin lähtemään, naapurit auttavat, sanoo Ritva- Liisa Pihlainen. Asukastoimikunta on järjestänyt sieniretkiä, kaupunkikierroksia ja mm. lasten hiihtokisoja. Joulun alla glögitellään ja pihatalkoita järjestetään pari kertaa vuodessa. Kun Kreulankartanoon muuttaa uusi asukas, toimikunnan edustaja käy häntä tapaamassa ja antaa samalla tervetulo-oppaan. Siinä kohteen tärkeimmät asiat on listattu. Tällä tavalla uusi asukas saadaan heti yhteisöön mukaan, perustelee Pihlainen. Kreulankartanon asukkailla oli alkuvuosina käytössä myös kasvipalstoja, mutta jäykkä savinen maa ja kellarin puute vaimensivat innostuksen hiljalleen. Kreulankartanon väki on ottanut kierrättämisen tosissaan. Kun pihalle tuodaan lava poistotavaroille, naapureille annetaan mahdollisuus poimia lavalta mitä haluavat. Kun asukas muuttaa kohteesta pois, kalusteita tarjotaan halukkaille ahkerasti. Kreulankartano on edelläkävijä 20-vuotias Kreulankartano on Vason ensimmäinen kohde ja sen takia edelläkävijä. Kohteen ensimmäisessä asukaskokouksessa kohteen työmaalla oli asiantuntijoita kuin pipoa, sillä kaikki oli silloin uutta. Vastike oli ensin halpa, mutta nousi aika pian normaalille tasolle. Nyt Kreulankartano on taas uuden edessä. Perusremontista on puhuttu ja Kreulankartano syntyi korkean koron aikaan Ritva-Liisa Pihlainen innostui vuonna 1991 asumisoikeusasumisesta, sillä se oli vertailussa paras vaihtoehto heille. Runosmäen kerrostalokaksio alkoi käydä kasvavalle perheelle pieneksi, vuokra-asuntoja oli niukasti tarjolla ja omakotitalon rakentamiseen olisi pitänyt ottaa lainaa yli kymmenen prosentin korolla. Isoon rivitaloon pääsi Vason kautta kiinni pienellä pääomalla. Alkuvuosista lähtien Pihlainen on pitänyt Kreulankartanosta. Naapurit ovat mukavia, asunto on sopiva ja järjestelmä toimii. Talkoissa ollaan mukana leveällä rintamalla, mutta kohteen vastuutehtävät tahtovat kasaantua muutamien harteille. Pihlainenkin on ollut asukastoimikunnan vetäjänä useaan otteeseen. Alkuvuosina Kreulankartanossa oli paljon lapsia. Nyt pikkuväkeä on vähemmän. Pihlainen toivoo kohteeseen lisää lapsia, varsinkin kun uusi leikkipaikka otetaan keväällä käyttöön. Varsinkin kaksioissa asukkaat ovat vaihtuneet aika useasti. Alkuperäisiä on Kreulankartanossa neljässä asunnossa eli sentään joka viidennessä. Ritva-Liisa Pihlainen on yksi heistä. Alkuperäinen on myös yksi 90-vuotias, joka ei haluaisi millään muuttaa mukavasta kohteesta pois. Kreulankartano viettää 20-vuotisjuhlia joulun alla glögin merkeissä ja keväämmällä pihajuhlilla, sanoo asukastoimikuntaa johtava Ritva-Liisa Pihlainen. Kreulankartanon peltomaisema avautuu Halistenkosken suuntaan.

3 3 Hyvä henki ja uudenlaista valoa Kaarinan uutuuskohteessa Kettu vieraili alkusyksyllä tontilla, mutta lokakuussa se lähti muille maille, sanoo Kuninkaanlaaksossa asuva Aarne Rouru. Ensimmäinen yhteinen kokous on pidetty ja nyt suunnitellaan jouluglögi-iltaa. Kaarinan Kuninkaanlaakson uusiin koteihin muutettiin kesän jälkeen ja henki on hyvä. Pimeää aikaa valaisee mukavasti uusi valotaideteos. Satu Takalan iso perhe asettui syksyllä Kuninkaanlaaksoon. Tähän kuvaan ehtivät Satun lisäksi nuorimmat pojat Samuel (edessä) ja Daniel. Huoltorakennuksen pääty loistaa komeasti iltapimeässä. Välillä se punertaa, sitten valo kirkastuu. Valoteoksen toteutti taiteilija Juha Allan Ekholm. Kuninkaanlaaksoon muutettiin kesän jälkeen ja muutamia perheitä vielä odotellaan. Kaikilla on kumminkin edessä ensimmäinen joulu uudessa Vasokodissa. Vaan joukosta löytyi yksi, joka ei halunnut muuttaa. Yhden perheen 13-vuotias kollikissa ei tykännyt muutosta ollenkaan. Kissa on jo useampaan kertaan tassutellut omin käpälin takaisin vanhaan kotiin. Aika näyttää, antaako kissa periksi. Kuninkaanlaakson väkeä puhuttaa toinenkin eläin, kertoo alueella asuva Aarne Rouru. Kettu on käynyt kylässä muutamia kertoja. Nyt repolaista ei ole enää näkynyt. Naapurin tontin rakennustyöt ovat varmaan pelottaneet eläimen muille maille. Satu Takala vetää asukastoimikuntaa Satu Takalan perhe muutti Kuninkaanlaaksoon syyskuun lopulla. Edellinen asunto oli omakotitalo Littoisissa. Sitä piti remontoida alituisesti ja se söi voimavaroja, tilittää Satu. Satu valittiin jo kesällä asukkaiden yhdyshenkilöksi. Marraskuussa pidetyssä ensimmäisessä varsinaisessa asukaskokouksessa Satu Takala valittiin virallisesti asukastoimikunnan puheenjohtajaksi. Toimikuntaan valittiin myös muut jäsenet marraskuun kokouksessa. Elämä Kaarinan kohteessa on Takalan mukaan alkanut hyvässä hengessä ja positiivinen tunnelma oli aistittavissa myös asukaskokouksessa. Tärkeimmät pelisäännöt käytiin läpi ja nyt on tarkoitus laittaa juna liikkeelle. Glögi-iltaa suunnitellaan seuraavaksi. Tällä tavalla talon väki oppii tuntemaan toisensa paremmin, Takala perustelee. Uusien asuntojen ongelmat ovat olleet aika pieniä. Muutamat listat oli naulaamatta ja lämmitys oli paikoin säätämättä. Nämä murheet korjattiin saman tien. Nurmikko lähti pihalla pääosin iloisesti kasvamaan. Taidevalo sävyttää leikkipaikan Kuninkaanlaakson erikoisuus on turkulaisen Juha Allan Ekholmin luoma valotaideteos. Kahden pylvään nokassa on tietokoneohjatut led-valaisimet. Valo suuntautuu asuntojen keskellä olevan huoltorakennuksen valkoiseen päätyyn. Tästä seinästä valo heijastuu viereiselle leikkikentälle. Valo on voimakas ja se valaisee heijastuman kautta kauniilla tavalla koko leikkipaikkaa ja tuo alueelle turvallisuudentunnetta. Valoteoksen nimi on Aamunkoitto. Valoesitys kestää 15 minuuttia ja se alkaa punaisen ja oranssin sävyisellä valolla. Valo alkaa voimistua ja sävy muuttuu valkoiseksi. Tämän aamuvaiheen muutoksen katsoja kykenee havaitsemaan omin silmin. Esitys jatkuu hitaammalla valon sävyn muutoksella. Tätä muutosta silmä ei enää erota. Näitä vartin esityksiä tulee neljä kertaa tunnissa. Esitykset alkavat hämäräkytkimen mukaan kun aamu ottaa yöstä voiton. Illalla valotaide kytkeytyy pois päältä kello 22. Juha Allan Ekholm on pyrkinyt jäljittämään teokseen samaa valon lämpöä kuin mitä auringon nousun eri vaiheista voi aistia. Ekholmin mukaan aamunkoittoon liittyvä teos luo positiivisia ja tulevaisuuteen tähtääviä ajatuksia. Varsinkin tämän takia se soveltuu hyvin valaisemaan lasten leikkipaikkaa, hän jatkaa. Aamunkoitto on taiteilijalle ensimmäinen julkinen teos, joka on sijoitettu asuinympäristöön pysyvästi. Teos on samalla Ekholmin jatko-opintojen lopputyö. Hän opiskelee Turun ammattikorkeakoulun julkisen taiteen erikoistumislinjalla. Aamunkoitto-teos on samalla yksi Turun kulttuuripääkaupunkivuoden huipennus Vason osalta. Vason näkyvin tempaus kulttuurivuoden kunniaksi oli Turku-tulppaanien istutus jokaisen kohteen pihalle. Tupakoinnin Tupakoinnin rajoittaminen on kysymys, josta riittää pohdittavaa pitkäksi aikaa, sanoo Tapio Kaihtela. pelisäännöt mietinnässä Tupakointi ja varsinkin sen rajoittaminen on ollut Vason yhteistyöelimen kokouksissa puheenaiheena syksyllä. Onko savuton Soininen esimerkki siitä, mihin ollaan menossa? Tupakointia on rajoitettu lainsäädännöllä aika voimakkaasti viime vuosina Suomessa. Nykyisillä pykälillä on silti hankala lähteä kieltämään tupakointia vanhoissa Vason asunnoissa kokonaan. Uudelle linjalle lähdettiin Naantalin Soinisten passiivienergiataloissa. Näissä reilun vuoden kuluttua valmistuvissa asunnoissa tupakointi kielletään sisätiloissa kokonaan. Vason yhteistyöelimen eli Yten puheenjohtaja Tapio Kaihtela katsoo, että tämä on oikea tie lähteä kiristämään tupakointia: kun uusi kohde valmistuu, asia voidaan sopia jo ennalta selväksi. Yte ei ole vielä tehnyt omia päätöksiä siitä, miten tupakoinnin kanssa pitäisi Vason asunnoissa menetellä, mutta henki on sen suuntainen, että tuprut- telua pitäisi nykyisestään rajoittaa. Myös parveketupakointi on puhuttanut paljon Ytessä. Tapio Kaihtela muistuttaa, että ahkera tupakointi heikentää asunnon kuntoa. Seinät, ovet, katot ja jopa sälekaihtimet kellastuvat savuttelun takia. Savun haju tarttuu myös eri pintoihin ja sen seuraava asukas saattaa aistia nokassaan. Kaihtela on kuitenkin iloinen siitä, että tupakointi asunnoissa on selvästi vähentynyt viime vuosina. Oma yhdistys asukkaille Vason yhteistyöelimessä on puhuttu paljon myös asukkaiden oman valtakunnallisen yhdistyksen perustamisesta. Suomessa asumisoikeusasumisen kantoja on viime aikoina esitellyt Suomen Asumisoikeusasukkaat ry, joka on osoittautunut pääkaupunkiseudulla toimivaksi yhden miehen yhdistykseksi eikä se näytä edustavan asukkaiden yleistä näkemystä. Oikea valtakunnallinen asumisoikeusyhdistys voisi edistää asumisoikeusasumista tehokkaasti. Tapio Kaihtela uskoo, että jossain vaiheessa sellainen vielä perustetaan. Taide sopii Vasolle Yten puheenjohtaja Tapio Kaihtela on iloinen siitä, että Vaso on lähtenyt taiteelliselle linjalle. Kun uusi kohde valmistuu, se saa oman taideteoksen. Kaarinan Kuninkaanlaaksossa on uusi valotaideteos ja Kukoilaan on tulossa reliefi. Uusien kohteiden nouseminen on Kaihtelan mielestä hieno asia, mutta ison haasteen tuo se, että vanhat talot alkavat olla remontti-iässä. Ensimmäinen kohde täyttää kohta 20 vuotta ja sen jälkeen tulee iso liuta muita taloja. Kaihtelan mukaan on kaikkien etu, että kiinteistöt pidetään hyvässä kunnossa.

4 4 Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2012 Vuonna 2011 päivitetyn Vason strategia mukaan Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy Vaso omistaa, ylläpitää ja tuottaa laadukkaita asumisoikeuskoteja kaikkiin elämäntilanteisiin. Yhtiö toimii yleishyödyllisenä yhtiönä kustannustehokkaasti ja jakamatta vastikkeetonta etua osakkailleen. Vaso ei tavoittele liiketaloudellista voittoa. Vaso perustaa toimintansa seuraaville arvoille: Palvelualttius Asukasläheisyys Laadukkuus Kilpailukykyisyys Yleistä Tilastokeskuksen julkaiseman kiinteistön ylläpitokustannusten kokonaisindeksi nousi ennätykselliset 10,2 prosenttia vuoden 2011 toisella neljänneksellä vuoden 2010 vastaavasta ajanjaksosta. Kuluttajahintojen ennustetaan nousevan tänä vuonna noin 3,5 prosenttia. Kiinteistöjen ylläpitokustannukset ovat olleet jo useamman vuoden ajan useita muita indeksejä nopeammassa nousuvauhdissa. Kiinteistöjen ylläpitokustannuksista on valtakunnallisesti vuodessa eniten kallistunut kevyt polttoöljy 35,2 %, erilliskustannukset 21,4 %, sähkökustannukset 18,3 %, kaukolämpökustannukset 11,8 % edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Nousussa on paikallisia eroja. Turun seudulla kuntakohtaisesti päätettävä kaukolämmön hintojen nousu on ollut välillä %. Vuokrat nousivat koko maassa vuoden toisen neljänneksen loppuun mennessä 2,4 %. Turun seudulla arava-asuntojen keskivuokra oli kesäkuun 2011 lopussa 9,62 /m 2 /kk, jossa oli nousua 2,8 %. Turun seudun vapaarahoitteisten asuntojen keskivuokra oli samaan aikaan 10,83, jossa oli nousua 6,7 % vuodessa. Rakennuskustannukset nousivat kokonaisuutena 3,6 % syyskuusta 2010 syyskuuhun 2011, jossa rakentamisen työkustannukset nousivat 2,1 % ja tarvikepanosten hinnat 3,8 %. Katkos Pernon telakan laivatilausten sarjassa vaikuttaa Turun seudun asuntomarkkinoihin laajemminkin, mutta erityisesti vuokra-asuntojen markkinatilanteeseen. On arvioitu, että Turun seudulla on vapautunut jopa 300 vuokra-asuntoa. Vasossa vaikutus näkyy erityisesti itse Pernossa oleviin asuntoihin. Myönteisesti asuntomarkkinoihin vaikuttaa alhainen korkotaso ja usko sen pidempiaikaiseenkin pysyvyyteen. Alhainen korkotaso on positiivinen tekijä myös asumisoikeusasuntojen kysynnän kannalta. Vaso-asuntojen kysyntä on kehittynyt myönteisesti viime kuukausien aikana. Vuoden 2010 lopulla mm. Pernon tilanteen johdosta tapahtunut käyttöasteen heikkeneminen on seisahtunut. Uusien kohteidemme myynti on sujunut hyvin, vaikka uusien kustannustaso on luonnollisesti vanhoja kalliimpaa. Kysyntäodotukset vuodelle 2012 ovat myös yleisesti ottaen vakaat. Kiinteistönhoitokustannusten ja muiden tekijöiden vaikutuksesta käyttövastikkeisiin tulee keskimäärin 6,0 % korotus. Keskimääräinen käyttövastikkeiden korotus on ensi keväänä 0,54 /m 2 /kk. Korotuksen jälkeen keskivastike on 9,53 /m 2 /kk. Laki asumisoikeusasunnoista uudistui vuoden 2011 alussa. Lakimuutos edellyttää uusien käyttövastikkeiden esittelyä ja kustannusrakenteen erittelyä aikaisempaa perusteellisemmin. Keskeisimpänä muutoksena on käyttövastikkeen nimeäminen kahteen osaan, käyttövastike 1 ja käyttövastike 2. Käyttövastike 1:een on sisällytetty ne kiinteistökohtaiset kustannuserät, joihin asukkailla on omassa kiinteistössä vaikutusmahdollisuuksia. Sellaisia ovat kustannukset, jotka aiheutuvat lämmityksestä, vedestä, sähköstä ja kiinteistön hoidosta. Käyttövastike 2:een kuuluu koko Vaso-yhtiön tasolla olevat kustannukset. Sellaisia ovat kiinteistöjen rakentamiseen otettujen lainojen lyhennys- ja korkokulut, markkinointi- ja hallintokulut sekä koko yhtiön tasolla kilpailutuksen kautta hankitut palvelut, kuten isännöinti, kiinteistövakuutukset ja laajakaistayhteys. Jo vuoden 2009 lopulla käynnistettiin energiataloudeltaan passiivitaloluokkaan tähtäävä Vaso/Soininen projekti. Naantalin Soinisiin rakennetaan vuoden 2011 lopulta alkaen ja kahdessa osassa vuoden 2012 lopussa sekä 2013 keväällä valmistuvien 38 asunnon pari-/ rivitalorakennusten alue. Alueelle tulee seitsemän erilaista 2h 6h+k+s-huoneistotyyppiä. Projektin tutkimusosalla on Tekes- ja ARA-rahoitus. Rahoittajien ja Vason intressinä on kehittää elinkaaren aikaista energiatehokkuutta ja minimoida haitallisia ympäristöhaittoja, tutkia eri energiamuotojen mahdollisuuksia ja kehittää uudisrakennuksen rakennuttamis- ja hankintaprosessia. Suunnitteluvaiheessa on työmetodina käytetty Rakli ry:n hankintaklinikkaa. Projektin aikana päädyttiin toteuttamaan hankinta kilpailullisena neuvottelumenettelynä. Vuoden 2012 alussa Vason omistuksessa on huoneistoa 103:ssa kiinteistössä viiden kunnan alueella. Niistä 36 on kerrostalo- ja 67 rivitalotai paritalokohdetta. Vuoden 2012 alkaessa Vasolla on käynnissä yksi uudisrakennushanke, Vaso/Soininen. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy kuuluu Turun kaupungin muodostamaan konserniin. Vaso on 22:n toimintavuotensa alkaessa merkittävä asuntokiinteistöjen omistaja toimintaalueellaan ja samalla merkittävä Turun ja ympäristökuntien yhteistyöyritys. Yhtiön organisaatio, hallitus ja henkilöstö Yhtiön hallitukseen kuuluu yhtiökokouksen nimeämänä yhdeksän jäsentä ja kolme varajäsentä. Hallituksen toimikausi on kolme vuotta. Nykyisen hallituksen toimikausi alkoi vuoden 2010 alussa. Hallituksen päätettäväksi tulevia asioita valmistelee hallituksen jäsenistä ja toimihenkilöistä koostuva työvaliokunta. Yhtiö toteuttaa vuonna 2011 päivitettyä strategiaa Vason strategia Vaso vastaa omalla henkilöstöllään kiinteistökantansa keskushallinnosta, vapautuvan asuntokannan markkinoinnista, uustuotannon ohjauksesta ja siihen liittyvästä päätöksenteosta sekä 62 kiinteistön isännöinnistä. Ostopalveluna hankitaan vajaa puolet kiinteistöjen isännöinnistä ja kiinteistönhoito sekä valtaosa rakennuttamiseen liittyvistä toiminnoista. Yhtiön henkilöstön vahvuus on 10 henkilöä. Henkilöstön kanssa käydään vuosittain henkilökohtaiset kehityskeskustelut ja työehtosopimuksen mukaiset arvioinnit. Henkilökunnan ammattitaitoa ja työkykyä ylläpidetään koulutuksella ja virkistystoiminnalla. Taloudellisen ja toiminnallisen tilinpäätöksen yhteydessä laaditaan myös henkilöstötilinpäätös. Vakituisen henkilökunnan vuosilomien aikana, asiakaspalvelun kiireapuna ja Asuntopäällikkö ja kaksi asuntoneuvottelijaa lähinnä viikonloppuisin tapahtuvissa asuntoesittelyissä käytetään tilapäistyövoimaa. Markkinoinnissa ja Kotivasolehden toteutuksessa käytetään asiantuntijapalveluja ja ulkopuolista toimittajaa. Toimitilat Vason keskushallinto jatkaa toimintaansa omassa omistuksessa olevassa katutason toimistotilassa, osoitteessa Rauhankatu 4, Turku. Asukkaiden osallistuminen päätöksentekoon Vason hallinnossa noudatetaan asumisoikeusasuntoihin liittyvää asukasdemokratiaa. Siihen on sitouduttu asukkaiden kanssa tehdyissä asumisoikeussopimuksissa. Yhtiön hallituksessa toimii yhtiökokouksen valitsemana kaksi varsinaista jäsentä ja yksi varajäsen asukkaiden edustajina, lisäksi asukkaat nimeävät tilintarkastajan valtuuksilla toimivan valvojan. Kiinteistöissä pidettävät asukaskokoukset valitsevat hoitamaan käytännön asioita asukastoimikunnan. Yhteistyöelin Yte toimii koko Vaso-yhtiön tasolla asukkaiden edustajana ja käytännöntason päätöksentekoelimenä. Asukasvaikuttamisen kannalta tärkein kokous on kaksi kertaa vuodessa pidettävä Vaso-kokous, jonne kutsutaan kaikkien kiinteistöjen edustajat. Syksyn Vaso-kokouksessa nimetään edustajat yhtiön hallitukseen, valitaan valvoja sekä kuusitoistahenkinen Yte ja käsitellään yhtiön talousarvio ja toimintasuunnitelma seuraavalle vuodelle sekä kulloinkin ajankohtaiset asiat. Kevään Vaso-kokouksessa käsitellään edellisen vuoden tilinpäätös ja toimintakertomus. Vuoden mittaan esille tulevien asioiden valmistelua tehdään Yten työvaliokunnan ja Vason toimihenkilöjohdon kanssa. Esille tulevien asioiden niin vaatiessa, järjestetään valmistelutilaisuuksia myös muiden Yten työryhmien kanssa. Yhtiön hallinnon ja asukasedustajien yhteisenä kehityskohteena on kehittää Vaso-isännöintiä sellaiseksi, että tietojärjestelmien kehityksen avulla pystytään välittämään tietoa ja tavoittamaan mahdollisimman monet asukkaat, vaikka oma-aloitteinen aktiivisuus ei olekaan nousussa. Markkinointi Turun, Raision, Kaarinan, Naantalin ja Liedon asuntoviranomaiset ylläpitävät hakijajonoja ja vahvistavat asukasvalinnat sekä asukkaiden vaihtuessa poismuuttavalle asukkaalle maksettavan asumisoikeusmaksun indeksi- ja muutostyökorvauksineen. Asiakkaille tarjottava henkilökohtainen palvelu toimistolla tai puhelimessa on yhä tärkeä markkinointikanava, mutta kokonaan sähköinen markkinointi lisääntyy koko ajan. Asunnon hakutoiminto on hoidettavissa kokonaisuudessaan netin välityksellä. Vason Yhtiökokous Hallitus 9 jäsentä, 3 varajäsentä Toimitusjohtaja Hallintopäällikkö ja kaksi kirjanpitäjää asuntokanta ja myynnissä olevat asunnot ovat esillä omilla kotisivuillamme Myynnissä olevat asunnot ovat tarjolla myös Oikotie.fi ja Etuovi. com -palveluissa. Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n internet-portaalin kautta voidaan tehdä koko aso-järjestelmän yleismarkkinointia sekä ohjata sen käyttäjiä aso-yhteisöiden asiakkaaksi. Lähinnä lähiöiden saunattomien kerrostaloasuntojen käyttöastetta on tehostettu vuokraamalla asuntoja määräaikaisilla vuokrasopimuksilla ja antamalla em. tyyppisiä vapaita asuntoja ulkopuolisten välittäjien vuokrattavaksi. Vuoden mittaan pidetään tarpeen mukaan asuntoesittelyjä. Vuosittain järjestetään näkyvä ja kuuluva yleismarkkinointikampanja. Kiinteistöjen isännöinti Kiinteistökohtaisesti nimetyt isännöitsijät vastaavat isännöinnistä, kohteen budjetoinnista ja talousseurannasta sekä järjestävät yhteistyössä asukkaiden kanssa kiinteistönhoidon. Oman isännöintiyksikön hoidettavana on nyt 62 kiinteistömme isännöinti. Ostopalveluna V-S Isännöintitalo Oy:ltä hoidetaan 41 kiinteistön isännöinti. Tässä palvelujen tuottamistavassa pääsemme vertaamaan omana isännöintinä ja ostopalveluna hoidetun isännöinnin toimivuutta sekä hinta- että laatutasoa. Yhteistyössä yhtiön keskushallinnon, asukashallinnon ja isännöitsijöiden kanssa kehitetään isännöintiä paremmin toimivaksi Vaso-isännöinniksi. Isännöinnissä onnistumista seurataan asukkaille suunnattujen selvitysten sekä isännöintiyritysten kanssa käytävien palvelun kehityskeskustelujen avulla. Kiinteistönhoito Kiinteistölle nimetty isännöitsijä on ensisijaisesti vastuussa, että kaikki kiinteistönhoitoon kuuluvat tehtävät on oikein järjestetty. Kiinteistön asukkaat osallistuvat kiinteistönhoidon tehtäviä koskevaan päätöksentekoon ja voivat ottaa itse tehtäväkseen haluamiaan tehtäväkokonaisuuksia. Käytössä on ns. ostoskori-periaate. Asukkaiden omana työnä tapahtuvaan kiinteistönhoitoon liittyvien tehtävien ja perinteisten pihatalkoiden varalle on otettu koko Vason kattava talkootyövakuutus. Kiinteistöjen ylläpidossa huolehditaan, että niiden kunto pysyy kaikilta osiltaan hyvänä ja asukkaiden vaihtuessa tehdään enemmän kuin välttämättömät huoneistokorjaukset. Siihen on varattu myös kohteiden talousarvioissa rahoitusta. Kiinteistökannan kehittäminen ja uudisrakentaminen Yhtiön uudistuotanto oli keskeytyksissä vuoden 2002 lopun ja vuoden 2010 välillä. Sillä välillä on vuonna 2004 ostettu yksi valmis asumisoikeuskiinteistö. Asuntorakentamisen markkinoilla tapahtuneet muutokset, kysyntätekijät Kiinteistöpäällikkö, isännöitsijä ja kiinteistöassistentti ja aso-järjestelmään tulleet, mm. seniorikansalaisia houkuttelevat muutokset, ovat saaneet uudistuotannon käynnistymään uudelleen. Samaan suuntaan ovat vaikuttaneet myös omistajakuntiemme kannanotot, mm. Turun asunto- ja maankäyttöohjelma , jossa Vasolle on kirjattu osa sektorivastuusta työvoimapoliittisessa ja nuorille suunnatussa asuntotarjonnassa. Turun suunnitelmakauden asuntotuotantotavoite on asuntoa vuodessa. Nykyisessä suhdannetilanteessa Vason uudistuotanto on taloudellista ja työllisyyttä tulevaa. Kiinteistöissä, joiden käyttöönotosta tulee kuluneeksi 10 vuotta ensi vuoden aikana, järjestetään 10-vuotistarkastus. Tarkastuksen yhteydessä käydään läpi kiinteistön piha-alueet varusteineen, yhteiset ja tekniset tilat sekä asunnot. Tarkastuksen lopputuloksena luodaan yleiskuva 10-vuotiaan kiinteistön tilasta tulevien vuosikorjaus-, ym. suunnitelmien perustaksi. Vuoden aikana tehdään vanhempiin kiinteistöihimme kohdistuvia kuntoarvioita. Niiden osana tehdään myös suppea energiakatselmus. Nämä molemmat antavat perustietoa kiinteistöjemme teknisestä kunnosta tulevia uudistustoimenpiteitä varten. Kuntoarvioiden ja energiakatselmusten kustannusten kattamisessa käytetään hyväksi mahdollisesti tarjolla olevia ympäristöministeriön myöntämiä avustuksia. Ensimmäiseksi valmistunut Kreulankartano-kiinteistömme saavuttaa 20 vuoden iän vuoden 2011 joulukuussa. Kreulankartanon asukkaiden kanssa on keskusteltu tarvittavista kunnostustöistä ja niiden rahoittamisesta. Kiinteistössä on tehty kuntoarvio ja asuntokohtainen selvitys tilojen kunnosta ja asukkaiden omista toiveista. Suunnittelutyötä on jatkettu mm. asumisoikeustalon peruskorjauslainoituksen valmistelulla. Myöhemmin sovittavat korjaustyöt ja muut toimenpiteet tullaan tekemään vuoden 2012 aikana tai siitä alkaen. Vuonna 2012 tulee 20 vuoden ikään kahdeksan kiinteistöä (286 asuntoa). Kreulankartanon tapaan kartoitetaan myös niihin liittyviä peruskorjaustyyppisiä kehitystarpeita lähivuosien aikana. Asiakkuuden ylläpito ja kehittäminen Jokaiseen Vason kiinteistössä olevaan asuntoon on järjestetty käyttövastikkeeseen sisältyvä laajakaistayhteys 1M/512 kbit/s -perusnopeudella. Palvelun toimittaa Dna Oy. Asukkaiden on mahdollista hankkia omalla kustannuksellaan lisänopeutta. Valokuituyhteys saadaan asennettua viimeisimpiinkin kiinteistöihimme vuoden 2011 loppuun mennessä. Silloin netin nopeus on asukkaan pyynnöstä korotettavissa 24 megaan asti kiinteistön puhelinkaapeloinnin kautta. Uusimmissa kiinteistöissä, joissa on erillinen datakaapelointi, päästään 100M-kaistaan. Kymmenen vuotta samassa asunnossa asuneilla asukkaillamme on mahdollisuus saada palkkiona Kymppihyvitys,

5 5 Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy joka on noin puolen kuukauden käyttövastikkeen suuruinen. Vuonna 2012 Kymppihyvitys on 4,50 euroa/m 2. Toivomme, että palkkio käytetään asunnon kunnossapitoon, esimerkiksi hankkimalla kanta-asiakaskortin Vason Vihreä kortti kautta hyödynnettäviä mm. remonttitarvikepalveluja. Vason Vihreä kortti on voimassa vuoden kerrallaan ja toimitetaan asukkaille aina vuoden alussa. Vanhimpien asumisoikeussopimusten lähestyessä 20 vuoden ikää valmistelemme vuoden aikana näiden kiinteistöjen alkuperäisille uskollisille asukkaille oman edun. Edunvalvonta Vaso on jäsenenä Asunto-, toimitilaja rakennuttajaliitto Rakli ry:ssä. Sen kautta saadaan alamme edunvalvontaan liittyvää keskeistä tietoa. Lisäksi Vaso on Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n (SAY), Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry:n ja Turun Kauppakamarin jäsen. Työnantajana yhtiö on Palvelulaitosten työnantajayhdistys (Pty) ry:n jäsen. Ympäristöasioiden edistäminen Vaso/Soininen passiivitaloalue on merkittävä panostuksemme toimintamme kehittämisessä paremmin ympäristöasiat huomioon ottavaan suuntaan. Soininen-projektiin liittyy vielä ohjeistuksen laatiminen asukkaille, jotta he osaisivat käyttää mahdollisimman tehokkaasti uutta kiinteistöä. Samoin tullaan laatimaan järjestelmä, jolla seurataan asukkaiden asumiskokemuksia passiivitalossa. Vasossa käynnistyy vuoden 2011 lopulla Tekesin pilottiprojekti Ympäristöviisaus kiinteistöalalla, jossa Vaso toimii Boost Brothers Ltd:n yhteistyökumppanina ja kokeiluyrityksenä. Olemme mukana kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksessa VAETSsopimuksessa (vuokrataloyhteisöjen energiansäästöohjelma). Sopimukseen liittyy mm. 7 % säästötavoite energiankäytössä vuoteen 2016 mennessä. Vasossa on ollut tapana nimetä tulevalle vuodelle yleinen ympäristöasioihin liittyvä teema. Vuonna 2012 pyritään ottamaan käyttöön laajemmin Ympäristöviisaus kiinteistöalalla -projektin tuloksia koko Vason hallinnossa ja kiinteistökannassa. Tässä tehtävässä ensi vuosi tulee olemaan vasta aloitus. Merkittäviä tuloksia voidaan odottaa tapahtuvaksi seuraavina vuosina. Ympäristöasiat on otettava kokonaisvaltaisesti huomioon isännöinti-, kiinteistönhoito-, siivous-, remontti-, ym. palvelusopimuksia tehtäessä. Tämän asiakokonaisuuden tiedostaminen lisää ympäristöasioiden edistämistä koko Vasossa. Vasolaiset ovat perinteisesti ahkeria kompostoijia, jossa aktiivisuuden toivotaan myös laajentuvan. Kiinteistökohtaiset energiatodistukset ovat kunkin kiinteistömme tietojen yhteydessä -sivuilla ja ne uudistetaan aina vuosittain edellisen vuoden kulutustietojen valmistuttua tilinpäätösvaiheen jälkeen. Tiedotus Tärkein tiedotuskanava Vasolle on internet. Www-sivujemme sisältöä laajennetaan ja laatua korotetaan jatkuvasti. Talousarvio 2012 Tulosennuste 2011 Talousarvio 2011 Tilinpäätös 2010 Liikevaihto Vastikkeet , , , ,21 Vuokrat , , , ,51 Käyttökorvaukset , , , ,14 Liikevaihto yhteensä , , , ,86 Rakennuttaminen omaan käyttöön , ,37 Muut kiinteistön tuotot , ,25 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , , , ,88 Eläkekulut , , , ,24 Muut henkilösivukulut , , , ,78 Henkilöstökulut yhteensä , , , ,90 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot (talousarvioissa lyhennysvarat) , , , ,01 Muut kulut Kiinteistön muut hoitokulut Hallinto , , , ,14 Käyttö ja huolto , , , ,64 Ulkoalueiden huolto , , , ,90 Siivous , , , ,09 Lämmitys , , , ,55 Vesi- ja jätevesi , , , ,42 Sähkö , , , ,58 Jätehuolto , , , ,21 Vahinkovakuutukset , , , ,61 Vuokrat , , , ,08 Kiinteistövero , , , ,23 Korjaukset , , , ,63 Muut hoitokulut , , , ,00 Kiinteistön muut hoitokulut yht , , , ,08 Luottotappiot 1 896,75 396,92 Muut kiinteistön kulut , , , ,83 Liikevoitto (tappio) , , , ,58 Rahoitustuotot ja -kulut Tuotto muista pysyvien vast.sijoituksista , , , ,12 Korkotuotot konsernilta , , , ,54 Muut korkotuotot , , , ,14 Muut rahoitustuotot , ,00 Korkokulut ja muut rahoituskulut , , , ,05 Rahoitustuotot ja -kulut , , , ,25 Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja , , , ,33 Tilinpäätössiirrot Vapaaehtoisten varausten muut , , , ,33 Tuloverot Edellisten tilikausien alijäämä , ,00 Tilikauden voitto (tappio) 0, ,73 0,00 0,00 Syksyin keväin ilmestyvä perinteinen Kotivaso-lehti tulee ilmestymään ensi vuonna seitsemättätoista vuosikertaansa. Kotivaso jaetaan jokaisen Vasokotiin ja lähimmille sidosryhmille, kuten kuntien päättäjille. Vason kotisivut toimivat asukasdemokratiamme tiedonvälityksessä. Vaso-sivujen kiinteistökohtaiset ominaisuudet palvelevat myös paikallista asukashallintoa. Niillä ominaisuuksilla tavoitetaan myös passiiviset asukkaat, ainakin tarvittavat tiedot ovat kaikkien tasavertaisesti saatavissa netissä. Sähköpostiosoite on myös käytössä asukkaiden keskinäisessä yhteydenpidossa. Yhtiön toimintaan liittyvistä ajankohtaisista asioista kerrotaan alueellisille ja myös valtakunnallisille tiedotusvälineille julkaistavilla tiedotteilla. Vuosittain ajankohtaisella teemalla varustettu tiedotuskampanja tullaan toteuttamaan myös vuonna Valtakunnallista parempaa näkyvyyttä koko aso-järjestelmälle saadaan Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n nettisivujen ja mukana olevien asoyhteisöjen yhteismarkkinoinnin kautta. Talous Pääomakustannuksissa, lainojen korkojen ja lainojen lyhennysten kokonaisosuudessa ei tapahdu merkittävää nousua. Laina-ajat ovat pitkiä ja lainojen korot ovat kohtuulliset yleiseen markkinatilanteeseenkin verrattuna. Ensi vuonna Vason arava- ja korkotukilainojen keskikorko on 2,3 %. Hoitomenot nousevat merkittävästi ja ne vaihtelevat kiinteistökohtaisesti. Merkittävin korotus tulee lämmityskustannuksiin. Tämän vuoden toteutuvat energiakustannukset ovat huomattavasti korkeammat kuin vuosi sitten osattiin ennakoida. Kaukolämmön perusmaksujen nousuun on varauduttu 5 %. Lämpöenergian nykyistenkin hintojen korotuksiin on varauduttu. Kalleimmillaan ollaan Naantalissa, jossa on varauduttu hintaan 85 /MWh. Raisiossa on varauduttu 80 /MWh, Kaarinassa 78 /MWh, Turussa 70 /MWh ja halvimmillaan Liedossa 67 /MWh. Kevyen polttoöljyn hinnaksi on varattu 1,05 /l. Turun seudun vesi- ja jätevesimaksujen korotuksiin on myös varauduttu. Vesi- ja jätevesikustannusten sekä energiakustannuksen noususta johtuen nousee asukkailta perittävä vesiennakko hintaan 0,48 /m 2 /kk. Kiinteistösähkön kustannusvaikutus pysyy suurin piirtein ennallaan. Sähköenergian hinnan aleneminen kompensoi sähköön liittyviä muita korotuksia. Asukkaiden on mahdollista saada kotitaloussähköstä alennus Turku Energia Oy:n listahinnasta Vason Vihreä kortti -yhteistyökumppanuuteen liittyen. Kiinteistöveron ennakoidaan pysyvän vuoden 2011 tasolla. Jätteiden käsittely- ja kuljetuskustannusten nousu on ollut huomattavaa ja molempien odotetaan nousevan ensi vuoden aikana jälleen 5 %. Uusien jätehuoltomääräysten johdosta jätteiden kokonaismäärän hallitsemisella ja lajittelua tehostamalla syntypaikalla on mahdollista jarruttaa jätekustannusten nousua. Varautuminen mm. kunnallisten tariffien muutoksiin tapahtuu talousarvion laadintavaiheessa arviointiperiaatteella, koska hintamuutokset varmistuvat vasta mm. kuntien valtuustojen päättäessä ensi vuoden talousarvioista myöhemmin syksyllä Kiinteistöjen korkeatasoisesta kunnossapidosta huolehditaan talousarviovaiheessa varaamalla jokaisen kiinteistön talousarvioon vähintään 0,40 /m 2 /kk huoneistokorjauksiin. Lisäksi eri kiinteistöissä on omia vuosikorjaus- tai kaluston hankintatarpeita, jotka näkyvät toisistaan poikkeavina hoitokulujen muutoksina. Kiinteistöissä on huomioitu myös asuntojen ennakoidusta tyhjänä olosta aiheutuvia käyttövastikesaamisia. Käyttöasteessa ei odoteta nykyiseen tuntuvia muutoksia. Tyhjäkäyttöön on kuitenkin varauduttu sekä keskushallintopalkkioon kuuluvaan osuuteen että kiinteistön omalle vastuulle kuuluvalle kolmen prosentin tyhjäkäyttöosuudelle. Kiinteistöjen budjetoinnissa on linjaa tiukennettu parina menneenä vuonna ja sitä on jatkettu myös kohti ensi vuotta. Varsin useat kohteet ovat tehneet aikaisempina vuosina alijäämäisiä talousarvioita, joko käyttäen hyväkseen aikaisempien vuosien rahoitusylijäämiä tai pyrkien tulemaan toimeen totuutta alhaisemmilla tavoitteilla. Lisäksi kaksi kylmää talvea ovat aiheuttaneet lämmityskuluissa ja ulkoalueiden hoidossa kustannusten ylityksiä. Tämä on johtanut valitettavan usein tilanteeseen, jolloin kohteen rahat hoitokulujen kattamiseen ovat miinuksella. Näissä tapauksissa on varauduttu kirimään ainakin jonkin verran umpeen kohteen talouteen kertynyttä alijäämää. Asukkaiden käyttövastikkeessa olevalla hallinto-osuudella ja korkotuotoilla katetaan yhtiön keskushallinnon kulut. Käyttövastikkeen hallintokuluosuus on ensi vuonna 0,737 /m 2 /kk, jossa on korotusta 0,151. Sillä katetaan keskushallinnon kulujen lisäksi Vasokotien internetyhteys, tyhjäkäyttö- ja luottotappiovaraus sekä pitkään asuneen asukkaan kanta-asiakashyvitys. Jaksottaiseen kunnossapitoon varataan 0,35 /m 2 /kk. Koko yhtiön pääomakustannusten jakautuminen eri kiinteistöille käyttövastikkeisiin on määrätty ns. tasausperiaatteen mukaisesti. Käyttövastikkeissa olevaa pääomamenojen osuutta on joissakin tapauksissa muutettu tasausperiaatteen mukaisesti. Vuoden 2012 käyttövastikkeita on valmisteltu yhteistyössä Yten (asukkaiden yhteistyöelin) kanssa. Käyttövastikkeen pääomakustannusten osuus määräytyy kunkin kiinteistön ikä- ja kuntotekijän, kiinteistötyypin, asuntojen käyttöasteodotusten, varustelutason ja alueellisen sijainnin perusteella. Lopullinen käyttövastike syntyy käyttövastike 1:n (kiinteistön omat hoitokulut) ja käyttövastike 2:n (hoitokulut, joihin asukas ei pysty vaikuttamaan ja pääomakulut) summana. Asukkaiden omatoimisuudella on mahdollista vaikuttaa hoitokustannusten määrään. Uusilta asukkailta peritään entiseen tapaan ennen sisään muuttoa vakuusmaksu kahden kuukauden käyttövastikkeen suuruisena. Asukas saa vakuuden takaisin poismuuton jälkeen euromääräisesti samansuuruisena mikäli vastike-, käyttömaksu- ja mahdollisesti asunnon kuntoon liittyvät laskut on hoidettu. Vakuudelle ei ole maksettu korkoa suoraan asukkaalle vakuuden palautuksen yhteydessä, vaan vakuusmaksujen avulla Vasolle tulleet korkotuotot on käytetty yhtiön kulujen kattamiseen. Vakuusmaksujen korkohyöty tulee tällöin asukkaiden eduksi keventäen vastaavalla euromäärällä vastikkeissa kerättävää rahamäärää. Menettely on yleinen Vasoon rinnastettavissa vuokraja asumisoikeusyhtiöissä voimaan tulevat käyttövastikekorotukset ovat vaihteluvälillä 0,00 0,86 /m 2 /kk. Huomioituna kaikki 103 kiinteistöä, tulee käyttövastikekorotus olemaan keskimäärin 0,54 /m 2 /kk ( keskikorotus oli 0,14 ). Kokonaisvastikkeesta korotus on keskimäärin 6,0 %. Muutosten jälkeen on keskivastike 9,53 /m 2 /kk, käyttövastikkeiden vaihteluväli on silloin 8,25 11,09 /m 2 /kk. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n ensi vuoden kaikista yhdistetyistä menoista on talousarviossa pääomakulujen osuus 47,4 % (4,48 /m 2 /kk), kiinteistöjen hoitokulut 48,8 % (4,61 /m 2 /kk) sekä muut erät ja varaukset 3,8 % (0,36 /m 2 /kk). Vastaavasti pääomakuluista käytetään lainojen korkoihin 33 % ja lainojen lyhennyksiin 67 %. Vuoden 2012 lopussa yhtiöllä on lainaa keskimäärin 753 kutakin asuntoneliömetriä kohden.

6 6 KÄYTTÖVASTIKKEET 2012 Vastike sis.veden /jyv.m 2 /kk Vastikkeen muutos /jyv.m 2 /kk Raisio Kerttulanniitty 9,24 0,64 Aisarivi 9,60 0,64 Siirintähti 9,32 0,69 Uunilintu 9,04 0,74 Siirinkaari 9,98 0,85 Siirinkartano 9,65 0,54 Kuuanpuisto 9,27 0,61 Ukko-Kauris 9,89 0,68 Kuuanhovi 9,14 0,68 Markonpiha 9,53 0,57 Keonrinne 10,10 0,64 Jerenpiha 9,65 0,72 Raision Puisto I 9,67 0,44 Keskusrivi 9,57 0,57 Raision Puisto II 9,51 0,54 Keonraitti 10,48 0,58 Vason strategiaan päivitys Naantali Haikarinlinna 9,91 0,86 Orkonkatu 7 9,76 0,71 Tammistonpuisto 9,72 0,70 Keijulinna I ja II 9,54 0,57 Suopellonrivi 10,00 0,65 Sinipiianrivi 9,31 0,61 Tiroli 9,82 0,58 Iltarusko 10,48 0,60 Alppi 10,09 0,62 Kauppilanrinne 9,70 0,55 Kaarina Hovineito 8,86 0,36 Hovipoika 9,44 0,40 Hoviherra I 9,82 0,67 Hoviherra II 9,96 0,73 Hoviherra III 10,00 0,67 Beatankuja 9,64 0,74 Olavintytär 9,22 0,56 Vaakunarivi 9,32 0,56 Mattelmäenrinne 9,52 0,71 Kuninkaanlaakso 10,20 0,30 Verkamestari 9,64 0,65 Karakatu ,28 0,48 Lankarivi 9,83 0,52 Kototuomola 9,76 0,86 Lieto Liedon Lehdokki 9,32 0,82 Liedon Lemmikki 9,18 0,71 Liedon Kaunokki 9,31 0,82 Taatilankeidas 10,06 0,85 Taatilankeidas II 9,52 0,39 Turku Auringonpuisto 8,41 0,35 Lipunkantajanpuisto 8,65 0,40 Kartanonlehto 8,25 0,00 Haritun Helmi 9,70 0,70 Puistokenttä 9,13 0,54 Haritun Hovi 9,94 0,64 Kielo 9,40 0,56 Päivänkakkara 9,63 0,70 Kurjenpolvi 9,24 0,46 Kissankello 9,71 0,45 Kankaristonrivi 9,20 0,35 Waistenrivi 9,23 0,11 Kukkamaaria 9,54 0,37 Kreulankartano 9,40 0,25 Myllymatinsato 9,18 0,20 Sinitaivas 9,71 0,56 Kappakuja 8,84 0,18 Metsärinne 9,06 0,23 Puutakuja I ja II 8,81 0,15 Puutakuja 3 8,95 0,55 Metsäniitty 8,67 0,27 Metsäkukka 8,87 0,08 Tavast. Mamselli 9,02 0,52 Kesäpouta 9,78 0,51 Pääskynpesä 9,54 0,54 Pyynpää 10,01 0,45 Pääskykallio I 9,55 0,43 Pääskykallio II 9,41 0,47 Suvipolku 9,58 0,54 Tavast. Emäntä 9,16 0,62 Viiripuisto 9,79 0,60 Kartanonviheriö 8,72 0,57 Isotalo 8,79 0,43 Rauhankatu 8 11,09 0,63 Reelinkikatu 5 9,88 0,39 Ahterikatu 10 9,90 0,29 Rauninaukio 10,66 0,60 Ilkanterassi 10,48 0,49 Länsipuisto 10,06 0,53 Hirvilaakso 9,92 0,57 Kukolankaski 10,14 0,60 Kukoila 10,60 0,00 Myrskylä 9,06 0,70 Puhuri 9,17 0,68 Laitainen 9,54 0,68 Merituuli 9,29 0,57 Katavanranta 9,50 0,58 Havulanrivi 9,21 0,45 Länsipirtti/Länsikivi 9,22 0,54 Ragnarinkivi 9,18 0,61 Ragnarinkaari 8,99 0,75 Paletti 9,07 0,61 Pastelli 9,48 0,45 Westparkin Lehmus 10,67 0,17 Pihapolku 9,28 0,48 Kotimetsä 9,78 0,79 Kontio 9,12 0,40 Töpöhäntä 9,00 0,04 Kiinteistöpäällikkö Sirpa Laaksonen kirjaa kun hallituksen jäsenet Joonas Kallio (vas. selin), Sari Koskinen, pj. Henrik Elfving, Tero Koskinen ja Tuire Kähkönen ideoivat. Vasossa ryhdyttiin yhtiön historian aikana kolmannen kerran strategian pohdintaan. Ensimmäisen kerran se tehtiin vuonna 2002 kun rahoitusmarkkinoilla oli tapahtunut 1990-luvun laman jälkeen huomattava muutos. Silloin asuntorahoitus helpottui ja kansalaiset rohkaistuivat uudelleen isojen lainojen ottoon. Seuraava kerta vuonna 2005 liittyi ARA-rahoituksen tyrehtymiseen uudistuotannossa ja kiinteistökantamme ikääntymiseen. Myös Vason tuottama palvelurakenne oli tarkastelun alla ja johtopäätöksenä olikin oman isännöinnin käynnistäminen. Nyt vuonna 2011 lähtökohtana oli jälleen kerran talousmaailman muutokset ja oman kiinteistökannan kehittäminen. Haluttiin myös selvittää nykyisten ja tulevien uusien asukkaiden tarpeet ja niihin oikealla tavalla vastaaminen. Kevään ja kesän aikana pidettiin yritysjohdon konsultti Visa Huuskosen johdolla erilliset työpajat henkilökunnan, asukkaiden yhteistyöelin Yten ja Vason hallituksen kanssa. Niissä mm. selvitettiin asumiseen liittyviä muutostekijöitä ja tehtiin perinteistä SWOTanalyysiä eli kartoitettiin Vason vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. Lopuksi löytyneet havainnot koottiin yhteen ja kiteytettiin istunnossa, jossa oli paikalla edellä mainittujen ryhmien lisäksi myös yhtiön omistajakuntien edustus. Perustehtävä ja arvot tarkentuivat Lopulliseen muotoonsa Vason strategia kiinnittyi yhtiön hallituksen päätöksellä lokakuun lopussa. Vason perustehtäväksi tarkentui; Vaso omistaa, ylläpitää ja tuottaa laadukkaita asumisoikeuskoteja kaikkiin elämäntilanteisiin! Yritys toimii yleishyödyllisenä yhtiönä kustannustehokkaasti ja jakamatta vastikkeetonta etua osakkailleen. Vaso ei tavoittele liiketaloudellista voittoa. Edelliseen versioon verrattuna sanamuodossa kiinnittyy huomio sanaan koti. Se nousi esille, kun pohdittiin lopputuotetta, jonka Vaso haluaa tuottaa asiakkailleen. Myös yhtiön arvot riihitettiin. Edellisiin tehdyn pienen muutoksen jälkeen ne määriteltiin yhdessä sanoiksi: Palvelualttius Asukasläheisyys Laadukkuus Kilpailukykyisyys Vasoon toivotaan liittyvän myös määreet: Koteja Yhteistyö Yksilöllinen Joustava Energiatehokkuus Asukkaita varten Ympäristövastuu Luotettava Ystävällisyys Tasapuolinen, reilu Vason strategiset painopisteet Yhtiön lähiajan tehtäväkenttää kartoitettiin. Siitä pyrittiin löytämään erityisiä tehtäviä, joissa ainakin on onnistuttava strategian jaksolla vuosina Sellaisiksi seuloutuivat: Läpileikkaavana ydinajatuksena on kiinteistökannan jatkuva kehittäminen, mutta niin että ne täyttävät erittäin vaativat ympäristövaatimukset. Henkilöstö on erityisenä voimavarana, jonka työhyvinvointia, osaamista ja työn sujuvuutta tulee jatkuvasti vaalia. Toiminnan laadun on oltava kaikilta osin hieman parempaa. Tämä edellyttää palvelukonseptin selkiyttämistä ja kehittämistä, mutta myös onnistumista viestinnässä. Uudistuotannon laadun on oltava kaikilta osin kilpailukykyistä ja houkuttelevaa. Uudistuotantoa pitää olla koko Turun seutukunnalla. Asuntojen kilpailukyky on pidettävä korkealla. Kilpailukyky on teknistä, taloudellista, palvelullista ja imagollista. Oleellisia tavoitteita ovat asuntokannan hintakilpailukyky, asuntojen korkea laatu (tekninen laatu ja koettu laatu) sekä käyttöasteen pitäminen korkealla. Vaso-strategian pohdintaan käyttivät kokonaisen kesäpäivän puheenjohtaja H. Elfving (äär.vas.), Turun tilajohtaja M. Lehtinen, asukkaiden edustajat R. Kurki, T. Kaihtela, S. Koskinen, hallintopäällikkö T. Lamminen ja hallituksen jäsen A. Halmesmaa.

7 7 Nyt saa puhuritalvi tulla Ei haittaa vaikka kuinka talvella tuulisi. Parvekelasitus katkaisee tuulen tehokkaasti. Raision Kerttulan Kokinvuorenkadulla ollaan tyytyväisiä remonttiin. Raision sairaalan ja liikuntakeskuksen välimaastoon Kokinvuoreen sijoittuva Kerttulanniityn kerrostalokohde täyttää parin vuoden kuluttua 20 vuotta. Tässä iässä alkaa pikku vikoja jo löytyä. Parvekeseinän koloista tuli toisinaan vetoa ja remonttia lähdettiin muutama vuosi sitten suunnittelemaan. Vason Kerttulanniityssä mittava parvekeremontti jouduttiin toteuttamaan vähän ennenaikaisesti koska rakennustekniset ongelmat vaivasivat sekä parvekelaattoja että parvekkeiden pieliä. Samassa rytäkässä päätettiin asentaa myös parvekelasit. Parvekelasitusten myötä talosta tuli arvokkaamman oloinen, arvioi asukastoimikunnan puheenjohtaja Sisko Jaakkola. Talossa on kuusi kerrosta ja 24 asuntoa. Parvekkeita on parisenkymmentä. Talo on kohtalaisen tuulisella paikalla, sillä ympärillä on aika paljon peltoaukeita. Talvisin tuuli heitti usein myös lunta parvekkeelle. Kesä meni remontissa Parvekkeiden lasitus ajoitettiin kesälle. Ennen asennusta parvekkeet kunnostettiin ja maalattiin, joten hommassa meni melkein koko kesä. Asumista työ ei juurikaan haitannut, sanoo asukastoimikunnan puheenjohtaja Sisko Jaakkola. Parvekkeiden lisäksi päätettiin lasittaa myös pienet ikkunat, jotka ovat parvekkeiden päätyseinissä. Parvekkeelle hankittiin taiteltavat lasit, jotka on helppo esimerkiksi niputtaa toiselle reunalle. Kun lasit ovat kiinni, parveke on umpinainen, eikä tuuli pääse kiusaamaan, pohtii Sisko Jaakkola. Kun kosteus pysyy ulkopuolella, parvekkeet pysyvät paremmassa kunnossa. Sisko Jaakkolan mukaan talon väki on pitänyt remontista. Talo on nyt arvokkaamman näköinen, lämpöenergiaa ei haaskaannu ja parvekkeita voidaan nyt käyttää monipuolisemmin. Talossa asuu rauhallista väkeä Sisko Jaakkola on asunut Kokinvuorenkadun Vaso-kohteessa nyt kolmisen vuotta. Kun asukastoimikunta hiljattain perustettiin, Siskosta tuli sen vetäjä. Kerttulanniityssä asuu kaikenikäistä väkeä. Asukkaat tuntevat toisensa ja elämä on rauhallista, kiittelee Jaakkola. Talon väestä löytyy aika helposti ihmisiä, jotka tarttuvat lehtiharavan varteen ja muihinkin hommiin. Uuden asukastoimikunnan tarkoituksena on järjestää keväällä pihatalkoot ja muuta mukavaa. Sisko Jaakkola kehuu kerrostalon pohjaratkaisuja: hukkatilaa ei juurikaan löydy. Palvelut ovat lähellä ja luonto näkyy ikkunasta mainiosti. Kävelytie lähtee talon nurkilta Kerttulan liikuntakeskuksen suuntaan. Talosta on muutama isompi asunto ollut hetken tyhjillään. Lapsiperheille ne sopisivat hyvin, pohtii asukastoimikunnan puheenjohtaja Sisko Jaakkola. Teksti ja kuvat: Tapio Kaihtela jatkaa Yten puheenjohtajana Marraskuun 23. päivä pidetty Vaso-kokous käsitteli koko Vason toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä teki syksyyn kuuluvat henkilövalinnat jokavuotiseen tapaan. Sitä ennen lähes jokaisessa Vaso-kohteessa oli jo ehditty käsittelemään kiinteistökohtaiset budjetit. Vason hallitus teki lopullisen päätöksen ensi vuoden taloudesta 29. marraskuuta. Vaso-kokousedustajat Tarja Hoikka (vas., Liedon Kaunokki) ja Irja Laulaja (Liedon Lehdokki) kertoivat tulevansa kokoukseen uteliaina ja tiedonhaluisina, kun he ilmoittautuivat kokoukseen Vason asuntoneuvottelija Piia Nevalaiselle. Ruohonjuuritasolla meillä ei ole riittävästi tietoa, sitä tulimme hakemaan mm. vastikkeiden määräytymisestä ja rahan käytöstä. Vaso-kokous eteni varsin totuttuun tapaan. Luonnollisesti talousasiat ja vastikekorotukset aiheuttivat kysymyksiä ja keskustelua. Yli tunnin kestänyttä moneltakin kantilta Vasoa ja asumista koskenutta keskustelua käytiin myös kiinteistöjen ikääntymisestä ja kunnossapidosta. Lopulta asiat kuitenkin hyväksyttiin ja merkittiin saadut selvitykset tiedoksi. Hallinnolle ja Ytelle tuli totuttuun tapaan lukuisia evästyksiä jatkotehtäviksi. Syksyn Vaso-kokouksen listalla on yhteistyöelin Yten valinta. Tällä kerralla vältyttiin äänestyksiltä. Tapio Kaihtela jatkaa tehtävässään toista vuotta. Varapuheenjohtajaksi valittiin Pekka Paatonen. Vaso-kokous koittaa välttää kiinteistökohtaisten asioiden käsittelyä. Ne tulee ratkoa kotikiinteistössä. Koko Vasoa koskevat asiat sitä vastoin tälle kokoukselle kuuluvat. Nyt asialistalla oli kannanotto asunnossa tupakointiin. Passiivitalo Soinisen esittelyn yhteydessä jo todettiin, että siitä kiinteistöstä tulee ensimmäinen Vaso-talo, jossa tupakointikielto asunnossa tulee jo asosopimukseen. Asiaa on puitu jo aikaisemmin Ytessä. Myös Vaso-kokouksen yleinen kanta oli, että tupakointikieltoa voidaan ryhtyä laajemminkin soveltamaan uusien aso-sopimusten teon yhteydessä. Asia ei ole kuitenkaan ongelmaton. Ikäihmisille oivallinen valinta Naantalin kaupunginhallitusta johtava ja Vason hallituksen varajäsenenä toistakymmentä vuotta toiminut Markku Tuuna katselee asumisoikeusjärjestelmää positiivisin ajatuksin. Asumisoikeus on joustava asumismuoto, jonka soisi Tuunan mielestä tulevan paremmin varsinkin ikäihmisten tietoon. Kun omat voimat eivät enää riitä omakotitalossa asumiseen, asumisoikeusasunto voisi olla monelle luontevin vaihtoehto. Asumisoikeusasunnon hankkiminen ei vaadi suurta rahamäärää ja asunnosta luopuminen on vaivatonta. Tuuna suosittelee asumisoikeutta myös nuorille. Asunto on helppo vaihtaa isompaan, kun perhe kasvaa. Asunnosta voi myös luopua vaivattomasti kun asuinpaikka vaihtuu opiskelun tai uuden työpaikan takia. Tuunan mielestä joustavuus ja sopeutuminen muuttuviin elämäntilanteisiin on parasta asumisoikeusjärjestelmässä. Asunnon saa käyttöönsä eliniäksi mutta siitä voi helposti ja ilman rahallisia menetyksiä luopua. Asumisoikeuden plussiin kuuluvat myös omistajayhtiön vakaa tausta ja yhteiskunnan tuki. Soininen on mielenkiintoinen haaste Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy otti vahvan etunojan tulevaisuuteen kun se päätti rakentaa Naantalin Soinisiin passiivienergiataloja. Energiatehokas rakentaminen on haasteellista sillä se Soinisten jälkeen seuraava Vaso-kohde voisi tulla keskustan tuntumaan, pohtii Markku Tuuna. Asumisoikeus pitäisi saada paremmin ikäihmisten tietoon, sillä se olisi monelle seniorille oivallinen asumismuoto. Näin pohtii Vason hallinnossa pitkään toiminut naantalilainen Markku Tuuna. tarkoittaa muutakin kuin paksuja seiniä. Soinisiin tulee 38 asuntoa ja se on Naantalin mittakaavassa iso juttu. Markku Tuuna toivoo, että Soinisten kohteen asuntojen markkinointi onnistuu hyvin. Naantalin hyvä imago ja asumisen energiatehokkuus on yhdistelmä, jonka uskoisi kiinnostavan ihmisiä, Tuuna pohtii. Naantalin kannalta Soinisten toteutuminen on tärkeää. Passiivitalojen myötä kaupungilla on tarjottavanaan entistä laajempi valikoima asuntoja. Seuraava Vaso-kohde keskustan tuntumaan Kun Soinisten kodeissa alkaa valo loistaa ikkunoissa, on aika suunnitella uusia kohteita. Markku Tuunan mielestä seuraava Vaso-kohde voisi olla kerrostalo keskustassa tai sen tuntumassa. Sopivaa tonttia ei juuri nyt ole, mutta sellainen voisi löytyä kun linja-autoaseman kaava aikanaan etenee. Voisiko laajentuneen Naantalin saaristosta löytyä paikka Vaso-kohteelle? Tuuna pohtii ajatusta hetken ja sanoo, että pienen kohteen rakentamiselle voisi olla mahdollisuuksia. Ajatusta voisi selvittää. Vasolla on Naantalissa kymmenen valmista kiinteistöä: Luonnonmaalla on kaksi rivitalokohdetta, keskustassa kolme perinteistä kerrostaloa ja yksi puukerrostalo, Tammistossa kolme pienkerrostaloa ja Suopellon alueella yksi pieni rivitalo.

8 8 Soinisten Vaso-kotien käyttövesi lämpiää Naantalin auringolla Nyt sitä Naantalin aurinkoa tarvitaan. Jokaisen Soinisten passiivitalon katolle tulee asuntokohtaiset aurinkokeräimet, joiden avulla lämmitetään käyttövettä. Vason ainutlaatuinen uudiskohde esiteltiin marraskuussa. Asuntojen haku alkaa alkuvuoden aikana. Talojen keskimääräinen lämmitysenergian ostotarve on 13 kwh/m 2. Talojen primäärienergian ostotarve on 111 kwh/m 2. Asuntokohtaisilla aurinkolämpökeräimillä on merkittävä vaikutus primäärienergiankulutuksen pienentämisessä kuten myös erittäin energiatehokkaalla ilmanvaihdolla. Passiivitalojen rakentaminen Naantaliin on ollut pitkä projekti. Kun luodaan ihan uutta, suunnittelulle pitää varata aikaa. Vason alue käsittää kymmenen rakennusta, joissa on 38 asuntoa kaksioista kuuden huoneen kotiin. Tällainen energiapihi eli passiivienergiamääritelmällä toteutettavapari- ja rivitalojen alue on laatuaan ensimmäinen Suomessa. Uutta on ollut myös tapa, jolla työtä on viety eteenpäin. Suunnittelutyö tehtiin klinikoissa, joissa oli mukana suunnittelun, rakentamisen, asumisen ja kaavoittamisen asiantuntijat. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy lähti toimitusjohtaja Pekka Peltomäen mukaan isoon hankkeeseen, koska yhtiö haluaa olla mukana luomassa uutta ja kestävän kehityksen mukaista rakentamista. Nämä kokemukset ovatkin jatkossa arvokkaita, sillä vuoden 2020 jälkeen kaiken rakentamisen pitäisi olla yhtä energiataloudellista kuin Soinisissa. Iso työ suunnittelussa tehtiin sen eteen, että asuntojen hinnat pysyisivät maltillisina. Tätä vaati myös hankkeessa mukana oleva Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. Arkkitehti Kimmo Lylykankaan työpöydällä Soinisten asuntojen muoto, maastoon sijoittelu ja muut ratkaisut muuttuivat aika paljon, jotta sopiva kustannustaso löytyisi. Lopulta tavoiteltuun kustannustasoon päästiin. Sähköllä lämpöä, katolta kuumaa vettä Soinisten lopulliset energiatavoitteet ja -ratkaisut ratkesivat vasta viime keväänä. Rakentamisen energiatehokkuutta lisäävät uudet rakennusmääräykset astuvat voimaan ensi kesänä ja sen työkaluksi rakennetut laskentamallit saatiin käyttöön vasta hiljattain. Vason Soinisten kohteen lämmitysmuodoksi ei valittu kaukolämpöä, ei pellettikattilaa, ei maalämpöä eikä ilmalämpöpumppuja. Soinisten kodit lämpiävät suoralla sähköllä. Tähän päädyttiin sen takia, että passiivitalon energiankulutus on hyvin pientä, eikä sen eteen kannata tehdä suuria investointeja, perustelee energiaasiantuntija Lassi Loisa insinööritoimisto Olof Granlund Oy:stä. Laskelmien mukaan asuntojen lämmitysenergian tarve on noin 13 kwh bruttoneliötä kohden vuodessa. Tällä arvolla asunnot pääsevät selvästi passiivitaloille määriteltyjen kriteerien tasolle. Jokaisen asunnon katolle tulee aurinkokeräin, jonka kautta saadaan noin puolet asunnon tarvitsemasta lämpimästä käyttövedestä. Aurinkokeräin on toiminnaltaan varsin yksinkertainen. Tasokeräin viedään katolle. Lasin alla keräimen putkistossa kiertää liuos, joka lämpiää kun aurinko paistaa. Lämpö johdetaan asunnon käyttövesijärjestelmään lämmönvaihtimen kautta.

9 9 Soinisten passiivienergiataloihin ei tule erkkereitä, eikä muitakaan rahaa ja energiaa syöviä ratkaisuja. Ilmettä taloihin luodaan maalaamalla seinät eri väreillä. Uusien talojen värivalikoimaa esittelevät Hartelan miehet laskentapäällikkö Torsti Mäkelä (vas) ja suunnittelupäällikkö Kalle Tammi. Asukkaan ääntä kuultiin Vasolainen Pekka Paatonen on päässyt perehtymään Naantalin Soinisten kohteeseen perusteellisesti. Hän on Vaso-asumisen kehittämisryhmän puheenjohtaja ja samalla Vason asukkaiden edustajana Naantalin passiivitaloprojektin suunnittelutyössä. Projekti on ollut mielenkiintoinen ja siitä on oppinut paljon, Paatonen pohtii. Asukasnäkemykset ovat olleet pääasiassa käytännönläheisiä ovien avaussuunnista lähtien. Asukkaan ääni on suunnittelussa päässyt hyvin esiin ja niitä on päätynyt kiitettävästi myös lopullisiin piirustuksiin, Pekka Paatonen kiittelee. Soininen täydentyy komeasti Naantalin kaupungille Vason hanke on merkittävä: toista sataa uutta asukasta on yhteyspäällikkö Martti Sipposen mukaan Naantalille iso juttu. Minimaaliseen energiankulutukseen päästään kun talojen eristekerros kasvatetaan seinissä 40 senttiin ja katossa 50 senttiin. Asuntojen tiiveys testataan kahteen kertaan rakentamisen aikana. Asuntojen ilmanvaihtokone on tehokas ja se ottaa poistoilmasta lämmön talteen tehokkaasti. Ikkunoissa on laseja neljä kerrosta. Lämmintä, mutta ei tukalan kuumaa Talon ulkomuodolla on myös vaikutusta energiankulutukseen. Arkkitehti Kimmo Lylykankaan piirtämä passiivirivitalo on muodoltaan selkeä ja yksinkertainen. Erkkereitä ei ole, koska ne kasvattaisivat kylmien seinien määrää. Ikkunoiden edessä on varjostavia lippoja ja kaikissa ikkunoissa on sälekaihtimet, jotka pitävät keskikesän kuumimman auringonpaahteen loitolla. Keväällä ja syksyllä aurinko paistaa matalammalta ja tämä valonsäde pääsee ikkunoista sisälle taloa lämmittämään. Taloihin ei tule koneellista jäähdytystä. Energia-asiantuntija Lassi Loisa suosittelee hellekelillä tuulettamaan asuntoja öisin. Paksujen seinien ja hyvän tiiveyden ansiosta yöllä sisään laskettu viileä ilma pysyy asunnoissa pitkään. Hyvin eristävä seinä pitää siis kesällä paahteen loitolla. Käyttäjät opastetaan säästämään energiaa Merkittäviin energiansäästöihin uskotaan päästävän myös asukkaiden opastuksella. Pekka Peltomäen mukaan asukkaille laaditaan ohjeet siitä, miten passiivitalossa kannattaisi asua. Aiempien kokemusten mukaan asukkaiden käyttötottumukset vaikuttavat jopa 40 prosenttia asumisen kuluihin ja energiankulutukseen. Asukas saa energiansäästöön myös uutta tekniikkaa: kotona/poissa-kytkin asennetaan kaikkiin asuntoihin ja asunnon energiataloutta voi seurata myös etäkäyttönä. Passiivitalon rakentaminen on jonkin verran tavallista kalliimpaa, mutta säästöä tulee joka kuukausi pienempien energialaskujen kautta. Joulukuussa alkaa tapahtua Soinisten kohteen urakkakilpailuun osallistui odotettua vähemmän rakennusfirmoja. Nähtävästi hankkeen vaativuus pelotti osan pois. Vason Naantalin kohteen rakentajaksi valittiin marraskuussa Hartela Oy. Soinistentie 26 on ollut syksyllä aika hiljainen tontti, mutta ei enää kauan. Rakentaminen pääsee vauhtiin joulukuussa. Ensimmäiset asunnot valmistuvat vuoden kuluttua ja loput maaliskuussa Kohteiden markkinointi alkaa jo alkuvuoden aikana. Soinisten pari- ja rivitaloihin tulee asuntoja kaikkiaan 38. Kahden, kolmen ja neljän asunnon koteja on kutakin noin kymmenen ja viiden huoneen koteja viisi. Soinisiin tulee lisäksi yksi kuuden huoneen asunto. Kaksioissa on asumistilaa 53 neliön verran, kuuden huoneen asunnossa 114 neliötä. Soinisten asunnoissa tupakointi on sisätiloissa kielletty. Malli on nyt kehitetty Vason kohteen valmistuttua koko Soinisten alue alkaa olla Sipposen mukaan valmis. Vason kohde on lähellä palveluja. Esimerkiksi kuntopolku löytyy ihan vierestä tien toiselta puolelta. Naantalilla on yhteyspäällikön mukaan suuri luottamus Vasoa kohtaan. Soinisten kohdalla kaupunki tuli tontin hinnassa merkittävästi vastaan. Soinisten passiivienergiakohde on erittäin onnistunut hanke, hehkuttaa kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAsta. Matinlassin mukaan Soinisten kohteessa kaikki tavoitteet saavutettiin. Riittävän kustannustehokkuuden etsiminen oli pitkä prosessi mutta se tiivisti tiimiä. Soinisten myötä rivi- ja paritalomuotoisen passiivirakentamisen malli on nyt kehitetty. Marianne Matinlassin mukaan tällaisia esimerkkihankkeita tarvitaan, jotta energiatehokasta rakentamistapaa voidaan jakaa muillekin.

10 10 Välimeren tunnelmaa Komsin näkövinkkelistä Aika moni näyttelyvieras taisi saada ainakin pienen matkakuumeen Pauli Komsin näyttelykuvista. Kokoelma tarkasti sommiteltuja näkymiä Italiasta, Espanjasta ja Ranskasta oli ripustettu Galleria Reginan seinille hyvällä menestyksellä. Toimittaja ja viestintäyrittäjä Pauli Komsi on monelle vasolaiselle tuttu turkulainen. Hän mm. toimi takavuosina ( ) Vason hallituksen puheenjohtajana ja on muutoinkin hyvin selvillä asumisoikeusjärjestelmästä. Syyskuussa Turkuun ripustettu näyttely sisälsi 24 kankaalle tulostettua valokuvaa Välimeren maista Espanjasta, Italiasta ja Ranskasta. Paulin kuvissa alueen vanha arkkitehtuuri oli vahvasti esillä. Rantamaisemat olivat komeita ja veneet hienosti kuviin sommiteltuja. Ajan patina heijastui kauniilla tavalla monissa kuvissa. Kuvien sommittelu oli huolellisesti tehty ja tarkat rajaukset antoivat teoksille rytmiä ja sopivaa jännitettä. Värimaailma oli lämmin. Mallia Naantalista Pauli Komsi sai idean valokuvanäyttelyn pystyttämisestä Naantalista nelisen vuotta sitten. Naantalin taidehuoneella oli esillä kaupunginjohtaja Timo Kvistin valokuvanäyttely, jonka tuotto ohjattiin UNICEF:in hyväksi. Ajatus jäi muhimaan ja kun Komsille tuli tänä vuonna 50 vuotta täyteen, oli sopiva aika toteuttaa Kvistin idea. Komsi on ahkera valokuvaaja, mutta tämä Reginan näyttely oli hänelle ensimmäinen julkinen näyttely. Näyttelyn suojelijoina toimivat Italian kunniakonsuli Benito Casagrande, europarlamentaarikko Ville Itälä ja kansanedustaja Petteri Orpo. Näyttelyn avasi puutarhaneuvos Jarmo Suominen. Suomeen pitää rakentaa uutta asumisoikeusasuntoa, jotta asumisoikeusasumista voidaan riittävästi kehittää. Tästä määrästä puolet pitää rakentaa pääkaupunkiseudulle ja puolet muualle maahan. Etelän värimaailma hohtaa mainiosti Pauli Komsin valokuvissa. Komsin kuvia ei ole muokattu jälkikäteen. Galleria Reginassa kävi syyskuun aikana kolmisen sataa vierasta. Näyttely onnistui hyvin senkin puolesta, että puolet tauluista myytiin. Taulumyynnistä kertyi mukava summa lahjoitettavaksi orpolasten hyväksi Odd Fellow -lastenrahastosäätiön kautta. Viisikymppinen Pauli Komsi oli elämänsä ensimmäiseen julkiseen näyttelyyn erittäin tyytyväinen. Aika näyttää, syntyykö jatkossa lisää näyttelyitä. Suomi tarvitsee uutta aso-asuntoa joka vuosi Tiina Tähti ja Pekka Kaskinen pääsivät muuttamaan viime vuonna uuteen asumisoikeuskotiin Raisiossa. Eduskunnassa aloittaneet uudet kansanedustajat saivat syksyllä hyvän paketin tietoa siitä, mitä asumisoikeus on ja miten sitä pitäisi kehittää. Vason hallinnossa takavuosina aktiivisesti toiminut viestintäyrittäjä Pauli Komsi oli puhumassa asiasta Helsingissä syyskuussa. Lobbauksen tueksi hän oli toimittanut selkeän julkaisun, jossa asumisoikeusjärjestelmän haasteet tulevat selkeästi esille. Uusien kansanedustajien lisäksi kirjasta jaellaan muillekin valtakunnantason päättäjille. Esitys ja julkaisu saivat Helsingissä hyvän vastaanoton. Keskustelu oli Komsin mukaan vilkasta. Tiedotettavaa riittää edelleen, sillä monikaan ei vielä tunne asumisoikeusjärjestelmää, Komsi pohtii. Riittävä uustuotanto takaa monipuolisen tarjonnan Pauli Komsin toimittaman tietopaketin mukaan riittävä uustuotanto mahdollistaa monipuolisen aso-asuntojen tarjonnan. Uusilla asumisoikeusasunnoilla helpotetaan vuokra-asuntopulaa ja tarjotaan kolmas vaihtoehto asumiseen. Kohtuuhintaisten aso-asuntojen tarjonta on vetovoimatekijä, jolla tuetaan talousalueen työllisyyttä ja hyvinvointia. Valtakuntaan tarvittaisiin mm. näiden syiden takia vuosittain uutta asoasuntoa. Jotta uustuotanto olisi riittävää, valtion maksamaa rakentamisen käynnistysavustusta pitää jatkaa. Tämä avustus- YHTEISTYÖELIN 2012 Varsinaiset jäsenet Pj. Tapio Kaihtela Palettikatu 1 B 10, Turku Vpj. Varajäsenet Pekka Paatonen Saarenmaankatu 17 B 5, Turku Heidi Harkila Löytänänkatu 1 A 2, Turku Ulla-Elina Hurme Keonpellonkatu 4 A 25, Raisio Armi Kauppinen Karakatu 4 C 7, Littoinen Sari Koskinen Käsityöläiskatu 13 D 43, Turku Juhani Kuvaja Vesalankatu 14 as 3, Turku Tuire Kähkönen Päivänkakkarankuja 5 B 9, Turku Juha Näkkilä Hoviherrankatu 7 B 47, Kaarina Tuomo Peltola Karvalankuja 1 D 8, Lieto Ritva-Liisa Pihlainen Kuohukuja 2 C 7, Turku Ari Pikkarainen Saarenmaankatu 17 A 4, Turku Erja Savola Lipunkantajankatu 5 A 12, Turku Seppo Selkälä Laureuksenkatu 1 C 14, Turku Anna-Kaisa Sjölund Pyynkatu 1 as 2, Turku Tiina Tång Finnberginkatu 5 H 31, Turku Jyrki Salminen Paraistentie 7 A 6, Kaarina Erja Nummila Varsinais-Suomenkatu 18 D 20, Turku Irma Roto Paavinkatu 25 C 19, Turku Pekka Kuivela Ahterikatu 10 A 9, Turku Hallituksen asukasedustajat Jäsenet Varajäsen Sari Koskinen Käsityöläiskatu 13 D 43, Turku Tero Koskinen Pääskynlento 6 C 15, Turku Tuire Kähkönen Päivänkakkarankuja 5 B 9, Turku Asukkaiden nimeämä valvoja Vasossa v Raimo Kurki Tottinkatu 2 F 2, Turku muoto on ollut käytössä kaksi vuotta ja sen merkitys on ollut ratkaiseva uusien kohteiden syntymiselle. Käynnistysavustus pitää Komsin mukaan olla pääkaupunkiseudulla vähintään euroa asuntoa kohden. Muualla Suomessa avustuksen pitää olla ainakin euroa. Kasvulle löytyy tilaa, sillä Suomen asuntokannasta vain alle kaksi prosenttia on aso-asuntoja, sanoo Komsi. Asumisoikeusyhtiöiden edunvalvontaelin Suomen Asumisoikeusyhteisöt -yhdistys vaatii julkaisussa myös valtion takaamaa ja korkotuettua perusparannuslainaa remonttikohteille. Vanhimmat aso-asunnot ovat 20 vuoden iässä ja ne tarvitsevat korjausta. Jonotusjärjestelmä uudistettava Suomen asumisoikeusjärjestelmän asuntojen jonotussysteemiä pitää uudistaa, sillä nykyisellään se on kankea. Asunnonhakijan kuntakohtainen ja ikuinen järjestysnumerokäytäntö pitää saada joustavammaksi. Nykyinen käytäntö on hankala nuorten kannalta, sillä vanhempi polvi menee asunnon jaossa yleensä nuorten ohi. Uuden mallin pitäisi paremmin toteuttaa hakijan todellista asunnontarvetta. Suomen Asumisoikeusyhteisöt toivoo valtion asettavan työryhmän, joka pohtisi jonotusjärjestelmän uudistamista. Uusi jonotusmalli pitäisi ottaa käyttöön mahdollisimman pian. Samalla vanhojen järjestysnumeroiden haltijoille pitää tarjota kohtuullinen siirtymäaika asumisoikeusasuntoa Suomen asumisoikeusjärjestelmä on tarjonnut kohtuuhintaista asumista eri puolilla maata jo yli 20 vuoden ajan. Asumisoikeusasuntojen käyttöaste on korkea. Asuntojen hakijoita on runsaasti ja asukasvaihtuvuus on aso-kohteissa vähäisempää kuin kaikissa asunnoissa keskimäärin. Suomessa on nyt asumisoikeusasuntoa. Eniten näitä asuntoja on pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Turussa, Jyväskylässä ja Oulussa. Pohjoisimmat aso-kodit löytyvät Rovaniemeltä. Uuden aso-kodin koko on nykyisin keskimäärin 63 neliötä. Perhekoon pieneneminen ja sinkkuasumisen yleistyminen kasvattavat pienien aso-asuntojen kysyntää edelleen. Asumisoikeusasunnon hankintahinta eli aso-maksu on 15 prosenttia asunnon alkuperäisestä valmistumishetken hankintahinnasta sen jälkeen tapahtuneella rakennuskustannusindeksin muutoksen arvolla lisättynä. Asumisoikeussopimus käy tarvittaessa pankkilainan vakuutena eikä hankinnasta mene varainsiirtoveroa. Asumisoikeusasunnon käyttövastike on edullisempi kuin vastaavan vapaarahoitteisen vuokra-asunnon vuokra. Käyttövastikkeen maksamiseen on mahdollisuus saada asumistukea, selviää Pauli Komsin toimittamasta julkaisusta.

11 11 Tämän talon näkymä Mekong-joelle on hulppea, mutta perustus panee polvet tutisemaan. Ei taida kelvata Vaso-kohteeksi. Paalujen nokkaan Vietnamin Vaso-koti Edellisessä Kotivasossa etsittiin uutta Vaso-kohdetta Gambian hiekkaisilta vainioilta. Nyt on vuorossa Vietnam. Jos et pidä krokotiileista, älä uittele varpaitasi laiturilla. Muuten maa on mukava. Jos Vason kokous ei ole ihan mutkan takana, kokousreissulle kannattaa varata mukaan vähän pientä syötävää. Vietnamissa ei kerta kaikkiaan ole sellaista asiaa, mitä ei voisi mopon kyydissä kuljettaa. Vietnam pähkinänkuoressa Vietnam on lopultakin päässyt talouskasvun makuun. Kasvuluvut raksuttavat yhtä vinhasti kuin Kiinassa. Tämä tarkoittaa sitä, että kansalla alkaa olla varaa hankkia parempia asuntoja. Lisäksi lisääntyvä turismi on innostanut firmoja rakentamaan loistohotelleja vierivireen Vietnamin hiekkaiselle rannikolle. Kolmen viikon reissaamisen tuloksena päädyin siihen, että sopiva paikka uudelle Vaso-kohteelle voisi olla Mekongjoen suisto. Ei se silti ihan ongelmaton ole. Mekongin jokisuistoon on kaivettu satoja kanaaleja ja muita uomia. Vesi muodostaa alueella toimivan verkoston, siksi kaikki kulkevat paikasta toiseen veneellä. Vaikuttavinta oli seurata aamuvarhaista tukkutoria, joka toimii joessa kelluvissa veneissä. Yksi paatti myy ananaksia, toinen appelsiineja, kolmas sellaisia hedelmiä, jolla ei taida suomalaista nimeä ollakaan. Sitten viereen kurvaa pikkuinen purtilo, jonka leveästi hymyilevä kippari myy turistille olutta. Myös huoltoasema on kelluvaa sorttia. Ymmärtää sen. Ei tarvitse rantautua tankkaamista varten. Vietnamilaisten veneet ovat tuttuja Bond-elokuvista: potkuri on pitkän varren päässä ja voimanlähteenä on massiivinen autonmoottori. Paljon hymyä pienessä tilassa Vietnam on Suomen kokoinen maa, mutta asukkaita on noin 90 miljoonaa. Maa on virallisesti kommunistinen, mutta markkinatalous on vireää. Uskontoja on maassa paljon. Maan suurimmat kaupungit ovat pääkaupunki Hanoi sekä kaupallinen keskus Saigon.Vietnamin talous on ollut hyvässä kasvussa. Vienti vetää. Maassa on paljon tekstiiliteollisuutta ja se on yksi maailman suurimmista riisin viejistä. Turismi on kasvussa, mutta kehno infrastruktuuri jarruttaa kehitystä. Vietnamilaisten kielitaito on kehnoa, mutta valloittava hymy korjaa pienet kieliongelmat. Suomesta matkustaa Vietnamin vuosittain noin henkeä. Suomella on maassa runsaasti kehitysyhteistyökohteita. Tukevasti paalujen nokkaan? Kovin kiehtovaa olisi iskeä lapio aivan rantatontille. Paalujen nokkaan voisi rakentaa puuhökkelin ja kattaa sen pellillä, joka aaltoilee vähän joka suuntaan. Tällä tavalla rakentaen uusi Vaso-kohde ei juurikaan erottuisi naapureista. Makong on joki, joka tuo tolkuttoman määrän maa-ainesta yläjuoksulta suistoon. Rantaviiva on siis aika häilyvä käsite. Toisaalta uusi maa on ravinteikasta ja hedelmäpuut lähtevät helposti hyvään kasvuun. Joka vuosi monsuunisateet piiskaavat maata ja joen vesi nousee. Pahimmassa tapauksessa Vason esitteessä Vietnamin kohteen osoite pitää muuttaa sen mukaan, minne tulvavesi sattuu asumuksen siirtämään. Miedoimmassa tapauksessa sadekaudesta selviää paalutusta korjaamalla. Vastarannan väki voi samalla arvioida mihin suuntaan mökki tällä kerralla on notkahtanut tai pullahtanut. Ja ne veikeät eläimet... Kotieläimistä vietnamilainen osaa ottaa kaiken ilon irti. Tämä taito pitää Vietnamin vasolaistenkin oppia. Suomalainen menisi tietysti ensitöikseen viruttelemaan varpaitaan rantalaiturille. Jos huono tuuri käy, krokotiili nappaa rivistöstä maukkaimmat varpaat aamiaiseksi. En suosittele. Onneksi krokotiilin tapaa nykyisin useammin ravintolan lautasella kuin hampaat ojossa jokimaisemassa. Mekongin alue on vehreää, joten käärmeiden ja rottienkin on seudulla mukava elää. Tässä välillä kävi niin, että vietnamilaiset koettivat hävittää käärmeet, sillä moni niistä on ladattu väkevällä myrkyllä. Kun käärmekanta heikkeni, rotilla alkoi mennä liian lujaa. Nyt käärmeiden ja rottien tasapainosta pidetään huolta. Tämän vietnamilaiset tekevät tietysti niin, että he poimivat juuri oikeassa suhteessa rottia ja käärmeitä omaan ruokapöytäänsä padan kautta. Autotallia ei tarvita, ei edes mopotallia Vietnamissa talon rakentaminen on hulvattoman halpaa. Rakennustarvikkeet ovat edullisia, eikä lämmöneristeitä oikeastaan tarvita mihinkään. Hyvä tontti tosin voi maksaa aika paljon. Vietnamissa ihmisillä on tapana syödä katukeittiön jakkaralla, joten omaa keittiötä ei Vaso-kodissa välttämättä tarvita. Vietnamissa auton hankkiminen on luvanvaraista eli yksityishenkilöllä käytännössä mahdotonta. Tämä on hyvä, sillä säästyypähän rahat kun ei tarvitse tallia rakentaa. Sen pakollisen veneen saa helposti köytettyä talon paaluun. Vietnamilaiset ovat ahkeria mopoilijoita. Ihan kaikki perheenjäsenistä rakennustarvikkeisiin ja muuttokuormiin kulkee kaksipyöräisen päällä. Tämä on uskomatonta mutta totta. Eikä se mopokaan autotallia tarvitse, sillä vietnamilaiseen tapaan kaksipyöräinen kulkupeli kuuluu säilyttää yön yli paraatipaikalla keskellä olohuonetta. Teksti ja kuvat:

12 Vaso-kodeissa kohta 200-megainen yhteys Toivotamme Rauhallista Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta Asukkaillemme ja Yhteistyökumppaneillemme! En Fridfull Jul och Framgångsrikt Gott Nytt År Tillönskas Våra Invånare och Samarbetspartner! Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy Egentliga Finlands Bostadsrätter Ab Kaikissa Vason asunnoissa on käytettävissä perusnopeudeltaan yhden megan DNA Welho Taloyhtiölaajakaista, joka sisältyy asunnon käyttövastikkeeseen. Tähän laajakaistaan voi erikseen tilata lisää nopeutta. Lähiviikkojen aikana laajakaistan huoneistokohtaisesti tilattavat lisänopeudet moninkertaistuvat, sillä DNA päivittää Vason kiinteistöihin tulevan kaapeliverkon kaksisuuntaiseksi ja sen myötä kaikissa Vaso-asunnoissa tulee mahdolliseksi tilata jopa 200 megan lisänopeus. Tämän vuoden loppuun mennessä saadaan myös rakennettua valokuituyhteys viimeisiinkin Vasokiinteistöihin. Vason kiinteistöissä tarjottavat DNA:n taloyhtiölaajakaistat on useimmiten toteutettu ADSL-tekniikalla, jossa nettiyhteys tulee puhelinpistorasian kautta. Silloin maksiminopeus on 24 megaa. Uusimmissa Vaso-taloissa on erillinen data-kaapelointi, jota kautta perusnopeus ja lisänopeudet aina 100M asti toteutetaan. Perusnopeus toimitetaan jatkossakin nykyisen liittymän kautta, mutta jos yli 100 megan lisävauhti kiinnostaa, liittymä vaihdetaan kaapelimodeemiliittymäksi. Huippunopea yhteys kaapelitv-pistorasiasta Kaapelimodeemitekniikalla toteutettu laajakaistaliittymä on heti käyttövalmis, kun modeemi liitetään kaksisuuntaiseksi muutetun kiinteistön antennipistokkeeseen ja päätelaitteeseen. Erillisiä asennuksia ei tarvita. Kaapelimodeemilla on mahdollista hyödyntää myös langatonta wlan-yhteyttä. Tarvittavia modeemeja saa ostettua DNA-Kaupasta Vason Vihreällä kortilla. Ota kortti mukaan! Raision keskustasta Kirkkoväärtinkuja 1 Kauppakeskus Myllystä Länsikeskuksen Kodin Ykkösestä Kupittaan Citymarketista Turun keskustasta Eerikinkatu 13 Modeemien hinnat: Cisco EPC3010 langallinen perusmalli, hinta 29 Cisco EPC3825 langaton Wlan-malli, hinta 59. Molemmat modeemit ovat Docsis 3.0 malleja ja niillä toimii kaikki tarjolla olevat nopeudet. DNA on hinnoitellut uudet nopeat yhteydet vasolaisille: 110M yhteys, hinta 19,90 /kk 200M yhteys, hinta 29,90 /kk Uudistus etenee Vasossa kiinteistöittäin Verkkouudistus tehdään alueittain porrastetusti, joten huippunopeudet tulevat tarjolle Vaso-koteihin sitä mukaa kun DNA:n verkon kaksisuuntaistaminen valmistuu. Asennustyöt Turussa Länsinummen alueen kiinteistöissä alkoivat marraskuussa ja suurin osa muista alueista valmistuu vielä tämän vuoden puolella. Loput kiinteistöt pääsevät kaksisuuntaiseen verkkoon vuoden 2012 tammi helmikuun aikana. Kunkin kiinteistön asukkaille tiedotetaan, kun uudet lisänopeudet ovat saatavissa. Vasossa kiilataan ensi vuoden alussa 200 megan vauhdilla ohi kansallisten laajakaistastrategioiden. Uusi vuosi tuo uutta vauhtia Vaso-kotien nettiyhteyksiin. DNA:n verkkouudistus mahdollistaa 200 megan laajakaistanopeuden. Verkon uudistus aloitettiin marraskuussa Turun Länsinummelta. Kaikissa Vaso-kodeissa uusi nopeus on käytettävissä viimeistään helmikuussa. DNA tiedottaa yhteyden saatavuudesta kiinteistökohtaisesti joka kotiin ja kertoo samalla miten tilaus tehdään. Myös kertovat saatavuuden. Verkon päivitys koskee Turun, Kaarinan, Liedon ja Piikkiön alueita. Raision ja Naantalin Vaso-asunnoissa verkko on jo ennestään kaksisuuntainen ja 200Myhteys on heti hankittavissa. Kaikissa Vason kohteissa on tarjolla myös monipuolinen Welho TV -kanavavalikoima, joka sisältää normaalitarkkuudella lähettävien kanavien lisäksi myös Suomen laajimman teräväpiirtokanavien valikoiman. Mihin näin kovia nopeuksia tarvitaan? Netin käyttö kodeissa esimerkiksi pelaamiseen, musiikin kuunteluun sekä videoiden ja elokuvien katseluun lisääntyy huimaa vauhtia. Laajakaistan käytöstä on tullut monipuolista viihteen kulutusta, joten liittymältä vaaditaan nyt huomattavasti aiempaa suurempia nopeuksia. Riittävän iso nopeus takaa, että verkon viihde- ja hyötypalveluista saadaan irti mahdollisimman paljon iloa ja hyötyä, kertoo myyntipäällikkö Jonne Ranki DNA:lta. Jouluruno Levoton on maailma: vihan veren runtelema, puhurien puskema, rahan vallan sanelema! Mistä löytyis toivo, usko, onnen, rauhan aamurusko? Sen tuo meille joulun valo, josta hohtaa toivon kajo! Tuo pieni lapsi armahainen, armon lahja autuainen! Ari Pikkarainen 2011 Vason toimiston palveluajat Vason puhelinkeskus ja toimiston ovi on avoinna asiakkaillemme klo 9 alkaen kaikkina arkipäivinä. Suljemme ma to klo 16 ja pe klo 15. Tulevan joulun aikaan Vason toimisto on normaalisti avoinna muina päivinä paitsi suljettuna joulupäivänä ja loppiaisena Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Talvi 2011 Rauhankatu 4, Turku, puhelin (02) Päätoimittaja: Pekka Peltomäki Painopaikka: Eura Print Oy Taitto: Briiffi Oy Lehden tekoon osallistui asukkaiden yhteistyöelin Yten tiedotusryhmä sekä toimittajana Kansi: Iida Ojanperä Vason kotisivut: Sähköposti:

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 Kiint.Oy Peiponaho T U L O S L A S K E L M A Sivu 1 Y-tunnus 9017024-8 1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013 Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 LIIKEVAIHTO

Lisätiedot

As.oy Taavinmaja. Tilinpäätökset ja graafinen esitys

As.oy Taavinmaja. Tilinpäätökset ja graafinen esitys As.oy Taavinmaja Tilinpäätökset ja graafinen esitys Taloyhtiön tuotot ja kulut 27 28 29 21 211 212 Hoitovastike /os/kk,42,42,46,55,58,58 Ullakkovastike 1 /m2/kk 1,84 1,84 1,977 2,364 2,364 2,364 Ullakkovastike

Lisätiedot

Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Talvi 2010

Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Talvi 2010 Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Talvi 2010 2 PÄÄKIRJOITUS Turku 1.12.2010 Vuonna 2011 tulossa hallittua kehitystä Julkaisemme tässä lehdessä jälleen ensi maaliskuussa voimaan tulevat käyttövastikkeemme

Lisätiedot

Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Talvi 2009

Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Talvi 2009 Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Talvi 2009 2 Pääkirjoitus Turku 4.12.2008 Kevyempi vaihe asumisen kustannuspaineissa Uusia Vaso-asuntoja on jälleen rakenteilla Käymättä tässä maailmantalouden

Lisätiedot

ETELÄ-PORNAISTEN VESIOSUUSKUNTA TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO

ETELÄ-PORNAISTEN VESIOSUUSKUNTA TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO ETELÄ-PORNAISTEN VESIOSUUSKUNTA TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO VUODELLE 2013 1. Yleistä Toimintavuonna 2013 jatketaan osuuskunnan jäsenten aktivointia, jotta kiinteistöt liitettäisiin osuuskunnan vesi-

Lisätiedot

Vasen = kuluva tilikausi; Oikea = Talousarvio TALGRAF

Vasen = kuluva tilikausi; Oikea = Talousarvio TALGRAF Kiinteistö - Määrätiedot - kuluseuranta, 4.2.2013 0811 KUM TOT. 0811 KUM BUD. Vasen = kuluva tilikausi; Oikea = Talousarvio KIINTEISTÖN KULUJEN SEURANTA - ELOKUU 2011 ELOKUU 2011 Tilikauden alusta ELOKUU

Lisätiedot

VASO HALISISSA JA RÄNTÄMÄESSÄ

VASO HALISISSA JA RÄNTÄMÄESSÄ 1 VASO HALISISSA JA RÄNTÄMÄESSÄ VASOn toimitusjohtaja Pekka Peltomäki työhuoneessaan Kuva: Timo Leinonen Vaso osakeyhtiö, eli Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n asumisoikeusasuntoja on paljon Halisten

Lisätiedot

Asumismenot 2013. Tiedotustilaisuus 20.8.2013

Asumismenot 2013. Tiedotustilaisuus 20.8.2013 Asumismenot 2013 Tiedotustilaisuus 20.8.2013 Esityksen rakenne 1. Kotitalouksien asumismenojen mennyt ja tuleva kehitys 2. Verojen merkitys hoitokuluissa, pois lukien pääomakulut 3. Kotitalouksien tyyppiremontit

Lisätiedot

TARINAHARJUN GOLF OY TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013

TARINAHARJUN GOLF OY TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013 TARINAHARJUN GOLF OY TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013 TOIMINTAKERTOMUS Yleistä Tarinaharjun Golf Oy:n kahdeskymmeneskuudes toimikausi sujui toimintasuunnitelman mukaisesti. Pelikausi oli vilkas. Tarinan kentillä

Lisätiedot

Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi

Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi Taloyhtiöiden hallitusforum 6.10.2012 Pääekonomisti Jukka Kero, Kiinteistöliitto Esityksen sisältö Näkymät 2012-2013 Talousarvio 2013

Lisätiedot

Projekti Energiatehokas asumisoikeuspientaloalue: kehittämismalli tuotantoa ja käyttöä varten

Projekti Energiatehokas asumisoikeuspientaloalue: kehittämismalli tuotantoa ja käyttöä varten Liite: Kutsu 14.6.2010 INFO-tilaisuuteen Vaso/Soininen PROJEKTIKUVAUS Projekti Energiatehokas asumisoikeuspientaloalue: kehittämismalli tuotantoa ja käyttöä varten 1. Lähtökohta Projektin toteuttaja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset

Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset Kestävä Kivitalo -seminaari 10.10.2008 Tampere TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto ry Kiinteistöpito kiinteistöstä ja sen hyödyntämisestä

Lisätiedot

Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset

Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry KTI Kiinteistötieto Oy Ylläpitokustannusten kehitys kerrostalokiinteistöissä Kaikki kuluerät (ml. korjaukset)

Lisätiedot

Puron lorinaa kuunnellen ja jäkälää katsellen. Vaso talousarvio ja toimintasuunnitelma. Mielenkiintoinen luottamustehtävä. Sekajätettä ei enää ole!

Puron lorinaa kuunnellen ja jäkälää katsellen. Vaso talousarvio ja toimintasuunnitelma. Mielenkiintoinen luottamustehtävä. Sekajätettä ei enää ole! Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti talvi 2008 3 Puron lorinaa kuunnellen ja jäkälää katsellen 4 5 Vaso talousarvio ja toimintasuunnitelma vuodelle 2009 7 9 Mielenkiintoinen luottamustehtävä

Lisätiedot

ETELÄ-PORNAISTEN VESIOSUUSKUNTA TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

ETELÄ-PORNAISTEN VESIOSUUSKUNTA TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 ETELÄ-PORNAISTEN VESIOSUUSKUNTA TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. Yleistä Toiminnan pääpaino on aktivoida osuuskunnan jäseniä liittämään kiinteistönsä osuuskunnan vesi- ja viemäriverkostoon kuluvan

Lisätiedot

Asunto Oy Kemin Ruonanpuisto TASEKIRJA 31.12.2013

Asunto Oy Kemin Ruonanpuisto TASEKIRJA 31.12.2013 Asunto Oy Kemin Ruonanpuisto TASEKIRJA 31.12.2013 Asunto Oy Kemin Ruorianpuisto Y-tunnus 2036665-9 Tasekirja 31.12.2013 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1.2013-31.12.2013 Sisällys Sivu Tase 3-4 Tuloslaskelma

Lisätiedot

Näytesivut. 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma

Näytesivut. 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma 8 Taloyhtiön tuloslaskelma, tase ja liitetiedot 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma Taloyhtiön tuloslaskelman rakenne poikkeaa huomattavasti liiketoimintaa harjoittavien yritysten tuloslaskelmasta. Kiinteistön

Lisätiedot

Asunto Oy - Asteri kirjanpidon tulostusmalli

Asunto Oy - Asteri kirjanpidon tulostusmalli T A S E V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Omistuskiinteistöt

Lisätiedot

HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset

HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset Kuulemistilaisuus 6.10.2015, Eduskunnan Valtiovarainvaliokunnan verojaosto (VeJ) Juho

Lisätiedot

Pihatalkoot hyvä tapa tutustua. Ylläpidä asumismukavuutta. Vason kotisivut uudistuvat. Itse hankittu kotivakuutus on välttämätön.

Pihatalkoot hyvä tapa tutustua. Ylläpidä asumismukavuutta. Vason kotisivut uudistuvat. Itse hankittu kotivakuutus on välttämätön. VARSINAIS-SUOMEN ASUMISOIKEUS OY:N TIEDOTUSLEHTI TALVI 2007 2 4 6 9 Vaso perustaa kiinteistöjen johtamiseen oman yksikön Vason toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2008 Pihakilpailun 2007 -tulokset

Lisätiedot

VVO-yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja

VVO-yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja VVO-yhtymä Oyj Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta

Lisätiedot

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA AALTO-YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA 27.8.2010 hyväksyttäväksi 1 (8) TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA 1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.1.2010 1.2. Asuinkiinteistöjen

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 Suomen suurin markkinaehtoinen vuokranantaja Historiansa suurin liikevaihto. Investoinnit kasvussa. Liikevaihto 1.1. 31.12.2014 miljoonaa euroa (346,6) Tulos 1.1. 31.12.2014

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN ASUMISOIKEUS OY:n TIEDOTUSLEHTI TALVI 2005

VARSINAIS-SUOMEN ASUMISOIKEUS OY:n TIEDOTUSLEHTI TALVI 2005 VARSINAIS-SUOMEN ASUMISOIKEUS OY:n TIEDOTUSLEHTI TALVI 2005 Turku 5.12.2005 Hoitokulujen kasvu Vasossa alle maan keskitason Ensi vuodelle tulee korotuksia enemmän asumisen hintaan kuin on lähivuosina totuttu.

Lisätiedot

Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi

Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi Kaupunginhallitus 214 20.10.2014 Kaupunginhallitus 235 03.11.2014 Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi 1466/10.03.02/2014 Kaupunginhallitus 20.10.2014

Lisätiedot

Mestariasunnot 2 / 2013. Jarkko Kankkunen

Mestariasunnot 2 / 2013. Jarkko Kankkunen Mestariasunnot 2 / 2013 Jarkko Kankkunen Mestariasunnot konserni.... Järvenpään Mestariasunnot Oy Kiinteistö Oy Järvenpään Tilat Levysepänkatu 13 kiinteistö JMA:n 65,30 %, JL Kiinteistötaito 17,15 %, Caves

Lisätiedot

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010)

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Arvoisat yhteistyökumppanit, Ensi vuoden tariffit ovat nyt selvillä. Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö

Lisätiedot

AS Asteri Asunto Oy - laaja tase AS14L.WTR

AS Asteri Asunto Oy - laaja tase AS14L.WTR T A S E V A S T A A V A A Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Perustamismenot Tutkimusmenot Kehittämismenot Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineettomat hyödykkeet

Lisätiedot

Kuva: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ

Kuva: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Kuva: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ Reppukatu 3 Esite12.09.2014 Reppukatu 3 täyttää Suomen Omakodin asumisoikeuskorttelin Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakodin

Lisätiedot

Vason toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2007. 3 Vuoden 2006 pihakilpailun tulos 6. Vason strategia 2007 2015

Vason toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2007. 3 Vuoden 2006 pihakilpailun tulos 6. Vason strategia 2007 2015 VARSINAIS-SUOMEN ASUMISOIKEUS OY:n TIEDOTUSLEHTI TALVI 2006 3 Vuoden 2006 pihakilpailun tulos 6 4 5 5 Vason strategia 2007 2015 Vason asukkaille asiakaskortti Pitkään asuneelle Kymppihyvitys 9 11 Vason

Lisätiedot

As Oy Atsoftin Asteri - ALV:n esittäminen omana oikaisueränä tuloslaskelmassa

As Oy Atsoftin Asteri - ALV:n esittäminen omana oikaisueränä tuloslaskelmassa TULOSLASKELMA Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet Hankeosuussuoritukset Kulutusperusteiset vastikkeet Erityisvastikkeet./. Rahastoidut vastikkeet Vuokrat Käyttökorvaukset Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan.

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. TILINPÄÄTÖS 2013 Suomen johtava asuntovuokrausyritys VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. Tilinpäätös 27.2.2014 Meitä on VVO:laista (keskimäärin v. 2013) Toimintaympäristö

Lisätiedot

Kuva: Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Laukkukuja 6 ALPPIKYLÄ

Kuva: Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Laukkukuja 6 ALPPIKYLÄ Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Kuva: Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Laukkukuja 6 ALPPIKYLÄ Säkkikatu 4 Esite 11.4.2014 Yksilöllistä asumista Helsingin uusimmassa kaupunginosassa Asumisoikeusyhdistys

Lisätiedot

VAV Asunnot Oy. Asukashallintosääntö

VAV Asunnot Oy. Asukashallintosääntö VAV Asunnot Oy Asukashallintosääntö 11.1.2011 VAV Asunnot Oy Veturitie 7, 01300 Vantaa 1. ORGANISAATIO VAV Asunnot Oy:llä on yhtiökokous ja hallitus sen mukaisesti kuin yhtiöjärjestyksessä määrätään. Lisäksi

Lisätiedot

Päätösseminaari 4V Keke kuuluu kaikille- paikalliset toimijat kestävää. tiistai 23.11.2010 Hotel Arthur

Päätösseminaari 4V Keke kuuluu kaikille- paikalliset toimijat kestävää. tiistai 23.11.2010 Hotel Arthur Päätösseminaari 4V Keke kuuluu kaikille- paikalliset toimijat kestävää ää kehitystä edistämäss ssä tiistai 3..00 Hotel Arthur Asukasosallisuuden kehittäminen vuokrataloyhtiöss ssä Terhi Toppinen-Häyrinen

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN ASUMISOIKEUS OY:n TIEDOTUSLEHTI TALVI 2004

VARSINAIS-SUOMEN ASUMISOIKEUS OY:n TIEDOTUSLEHTI TALVI 2004 VARSINAIS-SUOMEN ASUMISOIKEUS OY:n TIEDOTUSLEHTI TALVI 2004 Vason toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2005 Vaso-kokous ja Yten toiminta 2004 Vaso-laajakaistan ensimmäiset kuukaudet Asukastoiminta

Lisätiedot

Tariffit 2012 (versio 5.12.2011)

Tariffit 2012 (versio 5.12.2011) Tariffit 2012 (versio 5.12.2011) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö Vattenfallin kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat ovat vuonna 2012

Lisätiedot

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita. SALON RAUTA OY Salon Rauta Oy:n perustivat 1.9.1998 Antti ja Timo Salo. Antti Salo toimii yrityksessä toimitusjohtajana sekä talousjohtajana ja Timo Salo hallituksen puheenjohtajana sekä myyntijohtajana.

Lisätiedot

ASUKASDEMOKRATIAN TAVOITTEET

ASUKASDEMOKRATIAN TAVOITTEET ASUKASDEMOKRATIAN TAVOITTEET Asumisviihtyvyyden parantaminen Asukkaiden aktiivisuuden ja kiinnostuksen lisääminen omaan asumiseensa ja asuinympäristöönsä Yhteistyön, avoimuuden ja vuorovaikutuksen lisääminen

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa?

Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Kiinteistö 2013 14.11.2013 Jukka Kero, Pääekonomisti Suomen Kiinteistöliitto ry Sisältö Taloustilanne ja lähiaikojen näkymät Taloyhtiöiden hoitokulujen kehitys

Lisätiedot

KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA. Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012

KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA. Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012 KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012 KOLME SUKUPOLVEA Munkkivuori 1960 Tapiola 1979 Taka-Töölö 2011 12.3.2012 2 ENSIASUNNON HANKINTA KOLMESSA SUKUPOLVESSA

Lisätiedot

TALOYHTIÖIDEN HALLITUSFOORMUM

TALOYHTIÖIDEN HALLITUSFOORMUM TALOYHTIÖIDEN HALLITUSFOORMUM Remonttien rahoittaminen ja taloudellinen hankesuunnittelu Markku Kulomäki, toimitusjohtaja SKH-Isännöinti Oy KORJATTAVAA TALOILLA RIITTÄÄ! SKH Isännöinnin taloyhtiöillä yli

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTASELVITYS TERVA-JUNKO-KEILA

YHTEISTOIMINTASELVITYS TERVA-JUNKO-KEILA YHTEISTOIMINTASELVITYS TERVA-JUNKO-KEILA 1. YLEISTÄ Laskelmat on tehty kassavirtalaskelma perusteisesti. Tarkoituksena selvittää onko mahdollisella yhtiöllä edellytyksiä selvitä investoinneista ja nykyisistä

Lisätiedot

KANGASALAN LÄMPÖ OY TASEKIRJA 31.12.2006

KANGASALAN LÄMPÖ OY TASEKIRJA 31.12.2006 KANGASALAN LÄMPÖ OY TASEKIRJA 31.12.2006 2 Kangasalan Lämpö Oy Tyrnimarjankuja 3 36220 Kangasala Kotipaikka Kangasala Y-tunnus 0510578-4 TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 1.1. 31.12.2006 SISÄLLYS SIVU Tuloslaskelma

Lisätiedot

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014 1 YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2014 / YTEK OY YTEK Oy:n toiminnan painopistealueet on määritelty hyväksytyssä strategiassa ja strategiamatriisissa.

Lisätiedot

Kutsu varsinaiseen yhtiökokoukseen

Kutsu varsinaiseen yhtiökokoukseen Asunto-osakeyhtiö Töölö-Hesperia Kutsu varsinaiseen yhtiökokoukseen Aika: Maanantai 9.5.2016 klo 17:00 Paikka: Minervaskolan, Apollonkatu 12 Esityslista 1. Kokouksen avaus, puheenjohtajan ja sihteerin

Lisätiedot

Tilinpäätösinfo 2012 Jani Nieminen

Tilinpäätösinfo 2012 Jani Nieminen Tilinpäätösinfo 2012 Jani Nieminen 1 Sisältö VVO yrityksenä Toimintaympäristö ja vuokraasuntomarkkina VVO katsauskaudella 2012 2 VVO yrityksenä 3 VVO yrityksenä VVO on maanlaajuinen, vuonna 1969 perustettu

Lisätiedot

ILOKIVI. Peruskorjaushankkeen taloudelliset suuntaviivat

ILOKIVI. Peruskorjaushankkeen taloudelliset suuntaviivat ILOKIVI Peruskorjaushankkeen taloudelliset suuntaviivat Edustajiston iltakoulu 9.9.2014 Marko Huttunen Toimitusjohtaja Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta marko.huttunen@jyy.fi + 358 50 3292563 MITÄ

Lisätiedot

Alppikylä Laukkukuja 6

Alppikylä Laukkukuja 6 Alppikylä Laukkukuja 6 Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Mikä on asumisoikeusjärjestelmä? Tarvitset järjestysnumeron paikkakunnan asuntotoimistosta Elinikäinen ja pysyvä oikeus asua Riskitön ja turvallinen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen Osavuosikatsaus Q2/2013 Toimitusjohtaja Jani Nieminen Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta perustuu asuntojen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

Ensimmäiset kiinteistöt Vason isännöinnissä. Vason toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2007. Vaso on houkutteleva työpaikka

Ensimmäiset kiinteistöt Vason isännöinnissä. Vason toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2007. Vaso on houkutteleva työpaikka Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti KEVÄT 2008 3 4 Ensimmäiset kiinteistöt Vason isännöinnissä Vason toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2007 7 Vaso on houkutteleva työpaikka 10 Ilmettä

Lisätiedot

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94 RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) LIITE I TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT Vakuusrahaston tuloslaskelma laaditaan seuraavan kaavan mukaisesti: TULOSLASKELMA 1.1.19xx - 31.12.19xx Varsinainen

Lisätiedot

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. LIIKEVAIHTO M 2014 % 2013 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 220,6 42,2 217,0 41,5 Teollisuuspalvelut 72,8 13,9 70,7 13,5 Kiinteistöpalvelut 229,1 43,9 235,4 45,0 Yhteensä 522,5 100,0 523,1

Lisätiedot

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS YRITYKSEN MAKSUKYKY JA STRATEGINEN JOHTAMINEN HELSINKI 29.1.2010 OTM, KTM MIKKO HAKOLA 1 TULOSLASKELMAPERUSTEINEN MITTARISTO JOHDON KONTROLLITYÖVÄLINEESTÄ Financial Statement Scorecard as a Tool for Small

Lisätiedot

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä.

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. Sivu: 1(5) Kysytty 01-09-2014. Voimassa 28-08-2014 lähtien Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä Yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. 2 Yhtiön kotipaikka on Tyrnävä. 3 Yhtiön

Lisätiedot

hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja teknistä

hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja teknistä ASPOCOMP GROUP OYJ:N Aika: 26.4.2012 klo 13:00 Paikka: Läsnä: Fondia Oy:n toimitilat, Lönnrotinkatu 5, 4 krs., Helsinki Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta ääniluettelosta

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014 VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys OSTOT KASVATTIVAT VUOKRA-ASUNTO- INVESTOINTEJA. Liikevaihto 1.1. 30.6.2014 miljoonaa euroa +9,9% (Q2 2013)

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Oppitunnin sisältö Tuloslaskelma Mikä on tuloslaskelma?

Lisätiedot

Urheilutie 10, 02700 Kauniainen vuokratontti, 4.365 m2, vuokranantaja Kauniaisten kaupunki 235-5-63-1 2 kpl Rivitalo 1212 m2 4950 m3 1987 20 asuntoa

Urheilutie 10, 02700 Kauniainen vuokratontti, 4.365 m2, vuokranantaja Kauniaisten kaupunki 235-5-63-1 2 kpl Rivitalo 1212 m2 4950 m3 1987 20 asuntoa 1 Hallituksen toimintakertomus Yhtiön perustiedot kohteittain: Valmist umisvuo si: Kauppareki sterimerkintä: Heikelinkuja 2, 02700 Kauniainen vuokratontti, 1,1612 ha, vuokranantaja Kauniaisten kaupunki

Lisätiedot

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2013

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2013 1 YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2013 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2013 / YTEK OY YTEK Oy:n toiminnan painopistealueet on määritelty hyväksytyssä strategiassa ja strategiamatriisissa.

Lisätiedot

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti:

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti: Y-tunnus: 0347890- Sivu JOENSUUN PYSAKOINTI OY:N YHTIOJARJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Joensuun Pysäköinti Oy ja kotipaikka on Joensuun kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on maankäyttö- ja rakennuslain sekä

Lisätiedot

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät ut iv es yt Nä 4 HALLITUS 4.1 Hallituksen tehtävät Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallinnon lisäksi yhtiön hallituksen tulee huolehtia yhtiön rakennusten

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Tilisampo Oy 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

Uusi asumisyksikkö Naantalin kaupungin sote:n talousarviossa

Uusi asumisyksikkö Naantalin kaupungin sote:n talousarviossa Uusi asumisyksikkö Naantalin kaupungin sote:n talousarviossa Tulot asukkaita/hpv /as/hpv yht. /kk Asukkailta perittävät vuokrat 15 550 8 250 KELA:n enimmäisvuokra Asukkaiden sähkömaksut 15 20 300 voidaan

Lisätiedot

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston. Tilakeskus

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston. Tilakeskus Helsingin kaupungin kiinteistöviraston Tilakeskus Tilakeskuksen tehtävät Ammattimainen Helsingin kaupungin toimitilojen hallinta Tilojen osto, myynti ja kiinteistökehitys Vuokraus hallintokunnille ja ulkopuolisille

Lisätiedot

Total Kiinteistöpalvelut Oy

Total Kiinteistöpalvelut Oy Total Kiinteistöpalvelut Oy Toimintakertomus ja tilinpäätös 1.1. 31.12.2010 Yleistä Total Kiinteistöpalvelut Oy:stä Total Kiinteistöpalvelut Oy on 100 prosenttisesti Jyväskylän kaupungin omistama yhtiö

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2007 SIVAKKA-YHTYMÄ OY

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2007 SIVAKKA-YHTYMÄ OY TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2007 SIVAKKA-YHTYMÄ OY 02 sisältö 11 Oulun Tervatalot Oy:n tilinpäätös 10 Oulun Sivakka Oy:n tilinpäätös 09 Sivakka-yhtymä Oy:n tilinpäätös 08 Tulevaisuuden näkymät 07 Hallinto

Lisätiedot

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys:

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: 1/5 Vuosikokouksen 2013 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: Kokonaisohjelma:

Lisätiedot

1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.2. Asuinkiinteistöjen hallinnointi ylioppilaskunnassa

1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.2. Asuinkiinteistöjen hallinnointi ylioppilaskunnassa AALTO YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA 1 (8) TALOUDEN JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2012 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA 1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.2. Asuinkiinteistöjen hallinnointi ylioppilaskunnassa

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2015

Asuntotuotantokysely 3/2015 Asuntotuotantokysely 3/2015 Sami Pakarinen Lokakuu 2015 1 (2) Lokakuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

ao oo TILII{PAATOS ST$Rurllfr-l-\-@ TTLTKAUSL 1.4.2009-31.3.2010

ao oo TILII{PAATOS ST$Rurllfr-l-\-@ TTLTKAUSL 1.4.2009-31.3.2010 ao oo TILII{PAATOS oo ST$Rurllfr-l-\-@ TTLTKAUSL 1.4.2009-31.3.2010 Sivu: Tulostethr: I 16.07.10 Jakso: 01.04.2009-31.03.2010 Tuloslaskelma xjl-x"xjfi)ffi XJL.XJL;fiXX LIIKEVAIHTO Valmiiden ja keskenetäisten

Lisätiedot

Vason toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2004. Vaso-kokous ja YTE:n toiminta 2003. Pauli Komsi: Vason kuntayhteistyöstä olisi malliksi muille

Vason toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2004. Vaso-kokous ja YTE:n toiminta 2003. Pauli Komsi: Vason kuntayhteistyöstä olisi malliksi muille VARSINAIS-SUOMEN ASUMISOIKEUS OY:n TIEDOTUSLEHTI TALVI 2003 Vason toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2004 Vaso-kokous ja YTE:n toiminta 2003 Pauli Komsi: Vason kuntayhteistyöstä olisi malliksi

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiön suunnitelmallinen kiinteistönpito (KIPI)

Asunto-osakeyhtiön suunnitelmallinen kiinteistönpito (KIPI) Asunto-osakeyhtiön suunnitelmallinen kiinteistönpito (KIPI) TkT Jari Virta Kiinteistöliitto Kiinteistönpito kiinteistöstä ja sen hyödyntämisestä vastaaminen Rakentaminen Kiinteistön ylläpito toiminta,

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2014 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 1010,4 1044,3 *Maksut liiketoiminnan kuluista -839,9-860,6 *Saadut korot 3,8

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Tariffit 2014 (versio 14.11.2013)

Tariffit 2014 (versio 14.11.2013) Tariffit 2014 (versio 14.11.2013) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö (2014) Elenian kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat ovat vuonna 2014

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.9.2014 29.10.2014 1

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.9.2014 29.10.2014 1 OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.9.2014 29.10.2014 1 Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuokra-asuntomäärä kasvoi ja Lumo laajensi asumisen palveluita Liikevaihto 1.1. 30.9.2014 miljoonaa euroa +7,5%

Lisätiedot

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1.

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1. TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA 1.9.2005-30.11.2005 Konsernin kehitys Turkistuottajat-konsernin tilikauden ensimmäinen neljännes on kulupainotteista joulukuussa käynnistyvän myyntikauden valmistelua.

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1.1.-30.6.2016 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2016 / YTEK OY YTEK Oy:n toiminnan tärkeimmät painopistealueet on määritelty kaupungin kanssa solmitussa

Lisätiedot

ASUNTO OY KIIHTEL YKSEN KOTIKULMA TILINPMTÖS TIUKAUSI 1.1.2013-31.12.2013

ASUNTO OY KIIHTEL YKSEN KOTIKULMA TILINPMTÖS TIUKAUSI 1.1.2013-31.12.2013 ASUNTO OY KIIHTEL YKSEN KOTIKULMA TILINPMTÖS TIUKAUSI 1.1.2013-31.12.2013 SISÄLL YSLUETTELO,,,,, TOIMINTAKERTOMUS, 3 VASTIKERAHOITUSLASKELMA 5 TULOSLASKELMA 6 TASE - 7 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT.... -

Lisätiedot

Asunto Oy Nelospesä Tilinpäätös 1.1.-31.12.2009

Asunto Oy Nelospesä Tilinpäätös 1.1.-31.12.2009 Asunto Oy Nelospesä Tilinpäätös 1.1.-31.12.2009 Sisältö: Toimintakertomus ja Iiitetiedot 1-2 Tase 3 Tuloslaskelma 4 Käytetyt kirjanpitokirjat 5 TOIMINTAKERTOMUS ASOYNELOSPESA Tilikausi 01.01.2009-31.12.2009

Lisätiedot

JÄTELTK 26 Sammakkokangas Oy:n esitys jätetaksaksi 2015: JÄTETAKSAESITYS VUODELLE 2015

JÄTELTK 26 Sammakkokangas Oy:n esitys jätetaksaksi 2015: JÄTETAKSAESITYS VUODELLE 2015 Saarijärven seudun jätelautakunta 26 02.12.2014 Saarijärven seudun jätelautakunta 43 17.12.2014 Saarijärven seudun jätelautakunta 17 03.03.2015 JÄTETAKSA 2015 107/5/2014 JÄTELTK 26 Sammakkokangas Oy:n

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki.

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. Asunto Oy Kahisevanrinteen Y H T I Ö J Ä R J E S T Y S 1 Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. 2 Yhtiön tarkoituksena on omistaa ja hallita tonttia n:o 10 Espoon kaupungin

Lisätiedot

LAHDEN TALOJEN ASUKASDEMOKRATIAMALLI

LAHDEN TALOJEN ASUKASDEMOKRATIAMALLI LAHDEN TALOJEN ASUKASDEMOKRATIAMALLI Asukasdemokratiatoimikunnan käsittely 14.11.2005 ja alueneuvostojen yhteiskokouksen käsittely 30.11.2005 ja yhtiön hallituksen käsittely 15.12.2005 PÄIVITYKSET: Asukashallitus

Lisätiedot

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta.

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta. LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle Yleishyödyllisyyssäädöksiä on muutettava kohtuuhintaisen

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatalouteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

PSOASin asukastoimikuntien ohjeistus

PSOASin asukastoimikuntien ohjeistus PSOASin asukastoimikuntien ohjeistus 1. Mikä asukastoimikunta? Asukastoimikunnat ovat PSOASin asukkaiden muodostamia päätösvaltaisia ryhmiä, joiden kautta asukkaat pääsevät vaikuttamaan omien alueidensa

Lisätiedot

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä

Lisätiedot

Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 Taso 6 Nimi 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020

Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 Taso 6 Nimi 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 Taso 6 Nimi 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020 Kehittämismenot 103 Aineettomat oikeudet 1030 Aineettomat oikeudet

Lisätiedot

Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset

Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset Kunnanhallitus 110 06.06.2016 Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset 406/220/2016 (367/220/2015) Kunnanhallitus 15.06.2015

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2009. Toimintakertomus. Tilinpäätös

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2009. Toimintakertomus. Tilinpäätös Y-tunnus 2009335-5 Tilinpäätös Toimintakertomus TASEKIRJA 31.12.2009 VESIOSUUSKUNTA UHKOILA VESIOSUUSKUNTA UHKOILA TOIMINTAKERTOMUS Sisällysluettelo: Toimintakertomus 1-2 Vesiosuuskunta Uhkoilan perustamiskokous

Lisätiedot